Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla
Luomua lisää kokonaisuus - tutkimusyhteistyö Luomu neuvonnan kehittäminen Ammattikeittiöiden luomuosaamisen kehittäminen Aluehankkeet Luomu Instituutti Mentor Luomuketjun kehittäminen
Luomuneuvonnan kehittäminen - osapuolet ProAgria Keskusten Liitto ProAgria Keskukset MTT
Tavoitteet Luomutuottajien ammattitaidon kehittäminen tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyötä kehittämällä Käytännön tutkimustiedon välittäminen tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyöllä havaintokoetoimintaa hyväksikäyttämällä Tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyön tulokset tuodaan nopeasti viljelijöiden ja muiden mahdollisesti neuvonannasta kiinnostuneiden tahojen käyttöön uusina ideoina ja toimintatapoina
Kehittämiskohteiden valinta Kehittämisryhmien valinta Kehittämiskohteiden valinta ryhmittäin Tiedon hankinta valittujen kehittämiskohteiden mukaan Kuva 1. Kehittämiskohteiden valinta
Kehittämisryhmät ja aiheet
Testattava toimintatapa
Hankkeen eteneminen Havainnot - Tutkijoilla ja neuvojilla halu tehdä yhteistyötä; innostunut ilmapiiri - Tutkijat syventyvät aihepiiriin ja neuvojat haluavat tiedot nopeasti käyttöönsä -> erilainen tapa käsitellä asioita - Tutkijoilla tutkittuna aihealueita, joista neuvojilla ei ole tietoa - Tutkijat kiinnostuneet aiheista, joita ei neuvojien mielestä ole kannattavaa tutkija
Tämän hetken tuloksia mm. Lehtikirjoituksia Maataloustieteenpäivillä Ulkomaisessa yhteistyössä, esim. NJF Diasarjoja Rikkakasveista www.proagria.fi/blogit Tulokset 30.6.2014
Yksivuotiset laitumet Lutunehankkeen aiheena Aihe valittiin neuvojien ja tutkijoiden yhteisen ideoinnin pohjalta ProAgrian neuvojat rekrytoivat tilat ja vastasivat näytteiden otosta MTT vastasi näytteiden oton ohjeistuksesta ja tulosten yhteenvedosta Mukana 14 tilaa ja 16 kasvustoa eri puolilta Suomea Tilojen nimet luottamuksellisia Tutkijaryhmä: Marketta Rinne, Arto Huuskonen, Maiju Pesonen ProAgria asiantuntijaryhmä: Pirkko Tuominen, Ulla Turunen, Ulla-Maija Leskinen, Anne Johansson Tulosten yhteenvedosta ja tutkijaohjauksesta vastaa Marketta Rinne
Näytteiden otto ja analysointi Kasvustojen perustamisesta ja laidunkokemuksista kerättiin tieto viljelijöiltä Maalaji, esikasvi, lannoitus, kylvöpäivämäärä, siemenseos Eläinryhmä, laidunnusmenetelmä, maittavuus, tallautuminen, tuotantovaikutus, lisärehut Miksi viljelykiertoon otettiin yksivuotinen laidun Kasvustoja seurattiin kehikkonäyttein Sadon määrä ja kasvuston korkeus Kasvilajikoostumus ARTTURI -rehuanalyysi Kemiallinen koostumus: Tuhka, raakavalkuainen, kuitu, sulamaton kuitu Rehuarvot: D-arvo, ME, OIV, PVT Kivennäiset: Kalsium, fosfori, kalium Kuva: ProAgria Eklund
Joitain tuloksia Monilla seoksilla hyvä jälkikasvukyky Kasvuston koostumus voi vaihdella melko paljonkin eri laidunkierroilla johtuen eroista jälkikasvukyvyssä Raiheinillä erityisen hyvä jälkikasvukyky 19.9.2013 Kasvusto 11 Kuva: ProAgria Ulla-Maija Leskinen
Onnistumisen eväitä: Kasvuston kasvukyvyn ja laidunnuspaineen hallinta Puhdistusniitoilla rikkakasvit kuriin Lohkon peruskunnostus, vesitalous kuntoon Kuva: ProAgria Eklund
Kasvusto 9 Kuva: ProAgria Ulla Turunen
Maistuis varmaan sullekin Eväitä ja vaikutuksia ruokinnan onnistumiseen.. 18.9.2013 Kasvusto 10 Kuva: ProAgria Ulla-Maija Leskinen
Rikkakasvit Mukana 6 tilaa /kasvustoa eri puolilta Suomea Tutkijavastuu: Timo Lötjönen ProAgria asiantuntijaryhmä: Olli Valtonen, Vilma Kuosmanen, Pekka Terhemaa, Heikki Ajosenpää, Erkki Vihonen Käsittelyssä testattiin Kvick-Finn kultivaattorin toimintaa Maalajit: esim. turvemaa, multava hiuesavi, hieno hieta, hieno hieta + savi Osa tuloksista valmistunut ja nähtävänä www.proagria.fi/blogit, sekä lehdissä esim. Luomulehdessä
Yhteistyön eteneminen Kevättalvella tutkimuksiin osallistuneet tilat mukaan pohtimaan tuloksia Tiedotusta ym. jatketaan tulosten valmistuttua keväällä 2014