TYÖVALTA S86134 LAADULLINEN RAPORTTI

TYÖVALTA S86134 LAADULLINEN RAPORTTI

Työvalta- työssäoppiminen tutkinnoksi tai sen osaksi S86134 Laadullinen raportti Toimittaja: Jari Kalliokoski Taitto: Jari Kalliokoski Projektin toteuttajaorganisaatiot: Turun ammatti-instituutti Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tuusulan ammattiopisto Vaasan ammattiopisto Keskipohjanmaan koulutusyhtymä Julkaisija Työvalta-projekti Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto

Turun ammatti- instituutin hallinnoiman projektin tavoitteena on kehittää ja kokeilla uusia työssäoppimisen käytäntöjä työvaltaisessa koulutuksessa. Tavoitteena on kehittää työvaltaisia malleja tukemaan opiskelijoita, joille perustutkinnon suorittaminen perinteisessä ammatillisessa koulutuksessa on liian haastavaa. Turun ammatti-instituutin lisäksi projektin toteuttamiseen osallistuvat Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Tuusulanjärven ammattiopisto ja Vaasan ammattiopisto. Projekti on osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittama

Yhteistyökumppanit Turun ammatti-instituutti Vaasan ammattiopisto - Vasa yrkesinstitut Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

SISÄLLYSLUETTELO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä... 8 Lähihoitajakoulutuksen erityisryhmän opintojen työvaltaistaminen Tuusulanjärven ammattiopisto, sosiaali- ja terveysala...14 TYÖVALTAHANKE / VAASAN AMMATTIOPISTO, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala...18 Turun ammatti-instituutti: Merkonomiksi suoraan työstä...24 Turun ammatti-instituutti, rakennusosasto: Tuettu siirtyminen työssäoppimaan...30 Työvalta-hanke, Kota (IJKK):...38

6

7

Projektin tunnistetiedot NIMI Työvalta PROJEKTIKOODI 86134 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kuvaus keskeisestä sisällöstä ja siitä, miten kokeiluja kehittämishanketta on lähdetty toteuttamaan, 8 Turun ammatti-instituutin hallinnoiman projektin tavoitteena on kehittää ja kokeilla uusia työssäoppimisen käytäntöjä työvaltaisessa koulutuksessa. Tavoitteena on kehittää työvaltaisia malleja tukemaan opiskelijoita, joille perustutkinnon suorittaminen perinteisessä ammatillisessa koulutuksessa on liian haastavaa. Turun ammatti-instituutin lisäksi projektin toteuttamiseen osallistuvat Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Tuusulanjärven ammattiopisto ja Vaasan ammattiopisto. Projekti on osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Projektin kohderyhmänä ovat hankkeen toteuttajaorganisaatioiden pilotointialoilla toimivien yritysten ja julkisen sektorin työntekijät sekä näiden alojen opettajat ja muu henkilökunta projektin toteuttajaorganisaatioissa. Projektissa syntyvien uusien mallien ja käytäntöjen sekä niiden levittämisen ja käyttöönoton myötä hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä heidän kanssaan toimivat eri tahot. Projektin toteuttajaorganisaatioissa työvaltaisiin koulutuksiin liittyviä työssäoppimisen käytäntöjä kokeillaan eri koulutusaloilla. Näin saadaan kokemuksia työvaltaisen koulutuksen ja siihen liittyvän työssäoppimisen soveltuvuudesta eri koulutusaloille. Kokemusten vaihdon ja toisilta oppimisen kautta voidaan lisäksi eri organisaatioissa kehittää omaa toimintaa sekä levittää erilaisia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Hankkeessa kehitetään työvaltaisen koulutuksen malleja, joissa keskeistä on joustavuus: tutkinnon tavoitteisiin voidaan pyrkiä monin eri tavoin. Lisäksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kartoitetaan työvaltaisen koulutuksen toteutusmuotoja ja selvitetään millaista tukea työelämän toimijat tarvitsevat ja millaisille opiskelijoille työvaltainen opiskelu sopii. Projektin toimenpiteisiin otetaan mukaan toteuttajaorganisaatioiden vanhojen yhteistyöyritysten lisäksi uusia yrityksiä ja muita yhteistyötahoja. Metalliala: Miten toteutettu Projektiin osallistuneet metallialan opettajat : Åke Englund, Stefan Rönnkvist, Pasi Skantsi Opetussuunnitelmaa purettu auki T1 T2 tasolle (rasti ruutuun lomake ) 7 metallialan opiskelijaa työvaltaisessa opetuksessa (laajennettu työssäoppiminen) Tiivis yhteistyö työpaikkaohjaajien kanssa Yhteistyöyritykset: Best Hall Oy, Vetelin konemetalli Oy, Maintpartner Oy, Componenta Pietarsaari Oy, Kone-Salonen Oy, Kokkotyösäätiö AP- Tela Oy, Mac Steel Oy Osallistuminen työvaltaopetukseen liittyviin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin Elintarvikeala: Miten toteutettu Kokkolan Työvalta-osahankkeen tavoitteena oli paitsi kehittää työvaltaista koulutusta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän kolmessa eri opistossa, luoda toimivia, pysyviä malleja erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulunkäynnin tukemiseen. Elintarvikealan työkoulukokeilussa oli tavoitteena parantaa yrityksissä toteutettavia uusia työvaltaisia

työssäoppimisen käytäntöjä. Tavoitteena oli lisäksi kehittää perustutkinnon tai sen osien suorittamiseen uusia joustavia ja työvaltaisia malleja, joiden avulla voidaan tukea opiskelijoita, joille perustutkinnon suorittaminen perinteisessä ammatillisessa koulutuksessa on erityisen tuen tarpeen tai muiden syiden vuoksi liian haastavaa. Työkoulun henkilökuntana oli ammattiopettaja (ammatillinen erityisopettajaopiskelija), joka koordinoi työkoulumallia. Nuorten oppimispolkuja koordinoi myös erityisopettaja. Työkoulu toteutettiin tavallisen toisen asteen oppilaitoksen sisällä olevana opiskelijoiden oppimispolkujen räätälöintinä. Elintarvikealalla opiskelijat olivat työkoulussa pääosin osan opinnoistaan omissa ryhmissä. Kaksi opiskelijaa oli työkoulussa laajetulla työssäoppimisjaksolla koko tutkinnon. Opettaja sai resurssia oppimistehtävien tekemiseen, niiden arviointiin sekä työpaikoilla käynteihin. Mukauttaminen elintarvikealan työkoulukokeilussa merkitsi vähempiä opiskeltavia asioita ja tavoitteiden pilkkomista osatavoitteiksi, enempää ohjausta ja tukea, erilaisia oppimateriaaleja, erityisiä opetusmenetelmiä sekä tuttuja oppimisympäristöjä. Työkoulun opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa yleisaineita ammattiaineisiin integroituna. Yhteisten aineiden opettaja määritti nämä opiskeltavat sisällöt. Kyseessä olisi yleisaineiden näyttöihin perustuvat valmentavat materiaalipaketit. Elintarvikealalla työvaltainen oppiminen tapahtui työsaleissa ja -paikoilla, ja oppimisen lähtökohtana oli opiskelijan oma aktiivisuus. Produktiivinen oppiminen on syntynyt niiden opiskelijoiden tarpeisiin, jotka eivät menesty perinteisessä kouluyhteisössä. Pedagogisina opetusmenetelmäratkaisuina käytettiin ryhmätilanteisiin liittyvinä menetelminä yhteistoiminnallista opiskelua, samanaikais- ja ongelmaperusteista pienryhmäopiskelua ja joustavaa ryhmäjaottelua. Henkilökohtaiseen ohjaukseen liittyvinä opetusme netelmiä olivat mm. käytäntöpainotteinen, työvaltainen opiskelu, yksilöllinen opiskelun ohjaaminen, opiskelutehtävien tavoitteiden mukaut taminen ja opiskelutehtäviin käytettävän ajan joustavuus (toistot) ja työssäoppimiseen liittyvinä opetusmenetelminä yksilöllistä työssäoppimisen ohjausta ja järjestelyjä sekä pidennettyä työssäoppimista. Rakennusala. Miten toteutettu? Rakennusala 2005 opistossamme laajennettiin rakennusalan työssäoppiminen työkouluksi niin, että opiskelijat voisivat suorittaa koko perustutkinnon yrityksissä ammattimiesten ja yritysten tavoitteita mukaillen. Työssäoppiminen tapahtuu työpaikoilla ja opettaja saa resurssia oppimistehtävien tekemiseen sekä niiden arviointiin ja työpaikoilla käynteihin. Työkoulun opiskelijat suorittavat yleisiä aineita ammattiaineisiin integroituna. Yleisten aineiden opettajat laativat opiskeltavat sisällöt. Kyseessä on yleisten aineiden näyttöihin perustuvat valmentavat materiaalipaketit. Työkoulua johtaa laaja-alainen erityisopettaja Ky:n kuratiivisen johdon ohjeistuksella. Yksittäiset opettajat laativat nuorelle laajennetun työssäoppimispolun, tekevät opiskelijoille tehtäväpaketit sekä näyttöihin valmentavaa oppimismateriaalia. Nuorten oppimispolkuja koordinoi ammatillinen erityisopettaja Työkoulu tarkoittaa siis oppilaitoksen sisällä olevaa opiskelijoiden oppimispolkujen räätälöintiä. Opiskelijat voivat olla työkoulussa osan opinnoistaan, osan omissa perusryhmissä,osan työssäoppimassa. Osa nuorista voi tehdä koko tutkinnon työkoulussa, kuitenkin niin, että opetussuunnitelma toimisi edelleen punaisena lankana. Opiskelijavalinnat on tehty yhdessä opiskelijahuollon, vanhempien ja työnantajan kanssa. Opiskelijat ovat lukuvuoden aikana työskennelleet keskipohjalaisissa yrityksissä ammattimiesten ohjauksessa. He ovat saaneet teoriaosiot kirjallisina materiaaleina: Ne ovat sisältäneet sekä luettavaa materiaalia että www sivujen osoitteita ja niihin kuuluvia tehtäviä. Olen ollut opiskelijoihin yhteydessä puhelimitse, sähköpostitse ja tekstiviestitse. Työpaikan ohjaajiin on pidetty yhteyttä yleensä puhelimitse. Sen lisäksi olen käynyt työssäoppimisen jaksojen aikana heitä tapaamassa työpaikoilla. Työammattihankkeeseen sitoutuneet yritykset sijaitsevat Keski-Pohjanmaan alueella, lähimmät Kokkolassa ja etäisin Perhon Möttösessä. Koulutuksen järjestäjänä ammattiopisto on kertonut yrityksille perinpohjaisesti hankkeen päämääristä ja tavoitteista. Siten on pyritty sitouttamaan yritykset, joiden ylin johto on pyydetty mukaan informaatiotilaisuuksiin. Ammattiopiston edustajana on aina ollut rehtori. Yritykset ovat suhtautuneet opiskelijoihimme erittäin myötämielisesti. Eräs tärkeä syy tähän on ollut oikean tiedon saaminen hankkeesta: Yritykset ovat sen perusteella ehtineet tutustua ja ennakoida opiskelijoiden tarpeita sekä yhdistää ne omiin resursseihinsa ja aikatauluihinsa. Sosiaali- ja terveysalan opisto 9

Miten toteutettu? 10 Projektin tavoitteena oli luoda lähihoitaja koulutukseen toimintamalleja, jotka huomioivat paremmin oppimisen erilaisuuden. Yhtenä tavoitteena oli saada luotua integroituja, kokonaisvaltaisia opiskelukokonaisuuksia. Tässä tavoitteessa onnistuimme aika hyvin. Sirpaleisia opintoja koottiin isommiksi kokonaisuuksiksi, kun mietittiin missä työpaikassa kokonaisuuteen kuuluvia opintoja voi oppia. Toisena tavoitteena oli löytää vaihtoehtoisia mahdollisuudet näyttää osaaminen sellaisissa opinnoissa jotka arvioidaan muulla arvioinnilla kuin ammattiosaamisen näytöillä. Tämä tavoite jäi saavuttamatta. Suurin osa resursseista kului menetelmän ja oppimistehtävien suunnitteluun jolloin arviointiosuuteen ei ennätetty paneutua. Toisaalta ammattiosaamisen näyttö on luonteva arviointimalli työvaltaisessa oppimisessa. Arviointimenetelmien kehittämistä ei edes koettu tarpeelliseksi. Vaihtoehtoisten tapojen kehittäminen ns.. teoriaopintojen opiskeluun oli myös projektissa tavoitteena. Tämän hankkeen aikana on kehitetty verkko-opintoja, oppimispäiväkirjaa ja yksittäisiä tehtäviä. Vaikuttavuuden kannalta keskeinen tavoite oli laatia työvaltainen opetussuunnitelma (tavoitteet, opiskelumenetelmät, opiskelupaikat) eri opintokokonaisuuksiin. Tässä tavoitteessa onnistuttiin yli tavoitteiden. Saimme hankkeen aikana luotua työvaltaisen/ työssäoppimispainotteisen opetussuunnitelman seuraaviin opintokokonaisuuksiin: Hoito ja huolenpito 22 ov Kuntoutumisen tukeminen 12 ov Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma 40 ov Vanhustyön koulutusohjelma 40 ov Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma 40 ov Kuntoutumisen tukeminen 40 ov??? Opetussuunnitelmia on tehty moniammatillisissa opettajatiimeissä neuvotellen työelämän edustajien kanssa. Koska opetussuunnitelmia pilotoitiin samalla työelämän edustajat sitoutuivat todella kiitettävästi kehittämistyöhön. arviointi siitä, miten kokeilu- ja kehittämishanke on lähtenyt käyntiin sekä miten hanketta jatketaan, Metalliala: Mitä tuloksia Neljä opiskelijaa on suorittanut perustutkinnon työvaltaisesti tähän mennessä. Opetussuunnitelman räätälöinti menetelmä (OPS perusteiden mukaan Elintarvikeala: Kehittämishankkeen tulokset kertovat yksiselitteisesti, että työvaltainen pienryhmäopiskelu valmensi opiskelijoita tehokkaasti työssäopimisjaksoille: työssäoppimisen seurannan ja arviointikeskustelujen yhteenvetona voidaan sanoa, että kaikki myöhästelyt yms. saatiin kuriin. Elintarvikealan työkoulukokeilun tuloksena ne kokeiluun osallistuvat opiskelijat, jotka valmentautuivat koulun työsalissa työssäoppimiseen saivat tutkintotodistuksen. Sen sijaan laajennetulla työssäoppimisjaksolla olleiden opiskelijoiden valmistuminen siirtyi (toinen opiskelija valmistui 9 / 2007). Kaiken kaikkiaan työkoulukokeilu onnistui yli odotusten: sosiaalipedagogisen ja erityispedagogisen työskentelyn yhdistäminen näyttäisi tuottavan ammatilliseen koulutukseen erityistä tukea tarvitsevien nuorten tarpeet uudella tavalla huomioivan koulutusrakenteen. Rakennusala: Hankkeen tähänastista onnistumista voidaan mitata ainakin sillä, että kolmelle pojalle on jo ensimmäisen ja toisenkin lukuvuoden jälkeen luvattu töitä ja heidän valmistuttuaan vakituinen työpaikka. Kesätöitä on luvattu kaikille. Miinukseksi on osoittautunut, ainakin ensimmäisen vuoden perusteella yleisaineiden suorittaminen määräajassa. Hankkeessa on edelleen mukana viisi opiskelijaa. Jokaisella työmaalla tai jokaisessa yrityksessä on vastuullinen johto ja yksi tai useampi ammattimies, joka ohjaa hänelle nimettyä nuorta. Opettajia on tähän mennessä ollut kaksi. Yleisaineiden opettajat on hankittu niille opiskelijoille, jotka ovat tarvinneet erillisiä tehtäviä ja tukimateriaalia Sosiaali- ja terveysala Mitä tuloksia? Hankkeen aikana tehtyinä tuloksina on koottu opetussuunnitelmat ja tehtäviä kustakin opintokokonaisuudesta oppilaitoksen intraan sekä hankkeen moodle-alustalle. Opetussuunnitelmat on laadittu moniammatillisina työryhminä. Työelämän edustajat ovat olleet joko kiinteästi mukana suunnittelemassa opiskelua tai sitten heitä on konsultoitu. Hoito ja huolenpito 22 ov

Leena Sundell, Paula Niemi Työelämän edustajat: Honkaharjun palvelukoti, Toivon tupa Kuntoutumisen tukeminen 12 ov Tarja Ingman, Jaana Sinko, Päivi Laajala ja Auli Saari Työelämän edustajat: Sateenkaari, Kokkola, Keva, Kokkola ja Honkaharjun palvelukeskus Artunpirtti Mielenterveys ja päihdetyön koulutusohjelma 40 ov Eeva Puutio, Marita Valkama ja Jaana Sinko Työelämän edustajat: Mendis, Kokkola, Keski-Pohjanmaan keskussairaala, osasto 15 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma 40 ov Marja Aho, Iiris Friis, Paula Niemi Työelämän edustajat: Lastenkammari, Koivuhaan koulu, erityisopetus (eha2) Vanhustyön koulutusohjelma 40 ov Paula Niemi, Pirkko Häli, Leena Sundell Työelämän edustajat: Honkaharjun palvelukoti, Adalmiina Kuntoutuksen koulutusohjelma 40 ov Catarina Slotte, Elina Myöhänen, Tarja Ingman Työelämän edustajat: Kunt 4 työssäoppimispaikat Esimerkkitapaus Kaija 22v aloitti lähihoitajaopinnot 16.8.2004. Hän suoritti ensimmäisen lukuvuoden opinnot ryhmän kanssa. Keväällä poissaoloja alkoi olla ja rästiopintoja alkoi kertyä. Sama jatkui toisella lukukaudella. Kaija oli välillä jaksoja täysin opiskelijahuoltohenkilöstön tavoittamattomissa. Kevätlukukaudella 2006 Kaijalle laadittiin HOPS johon määriteltiin koulutusajan pidennys ja vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja. Suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet. Syksyllä 2006 Kaija ohjattiin Kokkotyö-säätiön Trimmi-projektiin jonka tavoitteena oli saada hänen vuorokausirytminsä palautettua ja tehtyä muutamia yhteisten aineitten opintoja pajakoulussa. Tuolloin Kaijalta puuttui myös muutamia kaikille yhteisten ammatillisten opintojen suorituksia ja ne on oltava valmiina ennen siirtymistä koulutusohjelmaan. Työvaltaiseen opiskeluun Kaija siirrettiin, kun todettiin että kouluun tuleminen ei onnistu. Hän teki ensin vapaasti valittavia opintoviikkoja sekä puuttuvia ammatillisia yhteisiä opintoja sekä Lastenkammarissa että Kevalla. Kun kaikki pakolliset opinnot oli suoritettu Kaija aloitti helmikuussa Lastenkammarissa työvaltaisesti Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman. Poissaoloja ei ollut ja Kaija sitoutui hyvin koulutusohjelman tavoitteisiin. Myös työpaikan edustajat olivat hyvin sitoutuneita tukemaan Kaijan opiskelua. Opetussuunnitelma tuli tutuksi kun siitä poimittiin asioita joita voi oppia työpaikalla. Osa kuitenkin jäi koulussa opiskeltavaksi. Syksyllä 2007 Kaijalla oli muutamia opintojaksoja koululla ja hän osallistui niihin säännöllisesti. Nyt Kaija on suunnitellusti vaihtanut toiseen työssäoppimispaikkaan, koska kaikkia opetussuunnitelman sisältöjä ei voinut opiskella päiväkodissa. Myös siellä tuntuu että hommat luistavat. Kaijan opintojen myötä olemme todenneet että kaikille ei vain yksinkertaisesti sovi luokkamuotoinen opiskelu. Jos työelämän edustajat ovat kuitenkin sitä mieltä että opiskelija saavuttaa tavoitteet jotka koulutukselle ja työlle on asetettu ja saavuttaa ne vielä hyvin, voidaan vain todeta että koulunkin tulee joustaa ja etsiä näille tyypeille toisenlaisia mahdollisuuksia opiskella. Uskon että saamme Kaijasta hyvän lähihoitajan tämän työvaltaisen opiskelun turvin. Koulumaisessa opiskelussa hän ei olisi saanut opintojaan suoritettua. Yhteistoiminta, selostus yhteistyön käytännöstä sekä miten alueen rajat ylittävä yhteistoiminta on käynnistynyt, Yhteistyö eri yritysten kanssa on käynnistynyt hyvin ja sujunut hyvin. Muutostarpeet, onko tarvetta muuttaa hankesuunnitelmaa ja jos on, niin miltä osin, ei Palaute, osallistujien näkemykset ja kokemukset tähänastisesta toiminnasta, Kokemuksen ovat olleet positiiviset. Levittäminen, selostus siitä miten hankkeen kokemukset ja osaaminen voidaan käytännössä siirtää muiden hyödynnettäväksi sekä Hankeen kokemuksia voidaan levittää helposti muihin oppilaitoksiin ja myös eri aloille. Ongelmat, työssäoppimisen kehittämishankkeessa ratkaistavat kysymykset, joihin haetaan vastausta sekä alustava käsitys ratkaisuvaihtoehdoista. Ongelmana on ollut se, että opiskelijoista tarvitsee vaihtoehtoisia opintopolkuja opintojensa toteuttamiseen. Työssäoppimisen laajentaminen on yksi 11

keino ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä ja tarjota vaihtoehtoisia polkuja tutkinnon suorittamiseen. sekä lisäksi selostus hankkeesta riippuen: Alakohtaiset erityiskysymykset, mikäli hankkeella pyritään kehittämään ratkaisu johonkin alakohtaiseen kysymykseen arvio, onko ongelmille löydettävissä ratkaisu(ja), työssäoppimisen organisointi ja ohjaus, mikäli hankkeella pyritään kehittämään ratkaisu työssäoppimisen organisoinnin ja/tai ohjauksen ongelmiin, onko esitetylle ongelmalle löydettävissä ratkaisu projektista tähän mennessä saadun kokemuksen perusteella, työssäoppimisen arviointi, mikäli hankkeeseen sisältyy työssäoppimisen arvioinnin kehittäminen niin, millaisia kokemuksia kokeilluista arviointimenetelmistä tai arviointikäytännöistä on tähän mennessä saatu sekä millaisia odotuksia työssäoppimisen osapuolilla arvioinnin osalta on, työssäoppimiseen liittyvän oppi- tai tukimateriaali, onko hankkeessa kehitteillä tai sille jo kehitetty työssäoppimiseen liittyvää opas- tai tukimateriaalia ja miten aineisto on tarkoitus testata ja levittää, työssäoppimisen laatu, liittyykö hankkeeseen selvityksiä tai kokeiluja, joiden tavoitteena on edistää työssäoppimisen laadun parantamista tai asettaa työssäoppimiselle laadullisia vähimmäistavoitteita, työturvallisuus ja työsuojelu, liittyykö hankkeeseen selvityksiä tai kokeiluja, joiden tavoitteena on parantaa tai varmistaa työssäoppimisen työturvallisuutta tai selvittää alle 18- vuotiaiden työssäoppijoiden työsuojelu- ja työturvallisuuskysymyksiä yleisesti tai alakohtaisesti, verkostoituminen ja yhteistyö, liittyykö kehittämishankkeeseen verkostoitumista yritysten, toisten koulutuksen järjestäjien, työelämän tai kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa, erityisopiskelijoiden työssäoppiminen, mikäli hankkeen painopistealueena on erityisopiskelijoiden työssäoppiminen, millaisia kokemuksia, ongelmia tai odotuksia tähän mennessä hankkeessa saadun kokemuksen perusteella on erityisopiskelijoiden työssäoppimisen järjestämisessä ja toteuttamisessa sekä millaisia erityisjärjestelyjä tulisi heidän kohdallaan toteuttaa ja Metalliala: Opiskelijan sitoutuminen opiskeluun / työhön. Tarvitaan tarkkaa seurantaa ja tiivistä yhteistyötä opettajien ja työpaikkaohjaajien kesken. Opiskelijan motivaatioon ja lähtötasoon nähden soveltuvan TO paikan löytäminen joskus hyvin vaikeaa. Jossain määrin ristiriitainen asenneilmapiiri oppilaitoksen sisällä. Kehittämiskohteet (Projektin ongelmat ja suositukset jatkossa) Opetussuunnitelmien kehittäminen enemmän työelämälähtöisiksi, työpaikkaohjaajien koulutus, käytänteiden yhtenäistäminen oppilaitoksen sisällä ( toimintaohjeet ) Sosiaali- ja terveysalan kehittämishaasteena työvaltaisessa koulutuksessa: Oppisopimuskoulutusta suunnittelevia opoja ja opettajia ja tätä työvaltaista opiskelua suunnittelevia opettajia ja työelämän edustajia ei ole vielä saatu yhteiseen pöytään vaihtamaan omia hyviä käytänteitä. Mutta se jääkööt kehittämishaasteeksi. Uskomme että tapaamisesta on hyötyä molemmille. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät saavat valmiiksi mietittyjä teoriaopiskelukokonaisuuksia ja työvaltaisen opiskelun suunnittelijat saavat pitkän ajan kokemuksia opiskelun kokonaisuuden onnistumisista. työssäoppimisen ohjauksen erityiskysymykset, mikäli hankkeella selvitetään työssäoppimisen ohjauksen erityiskysymyksiä, jotka eivät ole edellä esitetyssä luettelossa, laaditaan kuvaus tähän mennessä saaduista kokemuksista ja mahdollisista ratkaisumahdollisuuksista. 12 työssäoppiminen pk-yrityksissä, mikäli hankkeen painopistealueena on työssäoppiminen pk-yrityksissä millaisia kokemuksia, odotuksia tai ongelmia on odotettavissa tähän mennessä hankkeessa saadun kokemuksen perusteella pk-yrityksissä järjestettävässä työssäoppimisessa,

13

PROJEKTIN NIMI: Työvalta Uusien työssä oppimisen käytäntöjen kehittäminen ja tukeminen työvaltaisessa koulutuksessa OSAHANKE: 14 Lähihoitajakoulutuksen erityisryhmän opintojen työvaltaistaminen Tuusulanjärven ammattiopisto, sosiaali- ja terveysala PROJEKTIKOODI: 86134 LAADULLINEN RAPORTTI Osahankkeen keskeinen tavoite oli lähihoitajakoulutuksessa olevan erityis-/ pienryhmän opintojen työvaltaistaminen. Hanketta alettiin toteuttaa syyskuussa 2006, kun 11 erityisryhmän opiskelijaa aloitti opintonsa. Alkuvaiheessa painopiste oli koulutuksen suunnittelussa. Työvaltaisuutta toteutettiin kahden eri oppimisympäristön/ oppimismenetelmän näkökulmasta: 1. Opiskelu toteutetaan oppilaitoksessa siten, että opiskelun sisällöt antavat mahdollisimman paljon välineitä työssä oppimiseen, menetelmät ovat vuorovaikutteisia ja osallistuvia ja opetussuunnitelman rakenne antaa mahdollisuuksia monenlaisiin työskentelytapoihin ja työssä oppimisen jaksottamiseen sopivalla tavalla. 2. Työssä oppimisessa tapahtuva opiskelua on määrällisesti riittävästi, sen tavoitteet on selkeästi kirjattu ja yhteistyön muodot oppilaitoksen ja työpaikat välillä ovat toimivat. Hanketta lähdettiin toteuttamaan seuraavilla tavoilla: Työssä oppimisen onnistumisen kannalta on tärkeää kartoittaa opiskelijoiden valmiuksia: missä he ovat vahvoja, missä he tarvitsevat tukea ja minkälaiset ovat heidät työskentelyvalmiutensa. Hankkeen puitteissa toteutettiin luki-testit, joiden käyttämistä päätettiin jatkaa. Työssä oppimisen valmiustesteihin perehdyttiin. Osahankkeen vastuuhenkilö tutustui MELBAtoimintakyvyn arviointitestistöön. Tässä testistössä käytettyjen työ- ja toimintakyvyn osa-alueiden pohjalta laadittiin opiskelijoille itsearviointilomake, jonka avulla he arvioivat omia valmiuksiaan työssäoppimiseen ja työntekoon. Arvioinnista koottiin vahvuudet ja kehittymisalueet. Nämä kerrottiin työpaikkaohjaajille. Erityisryhmän opetussuunnitelmaa muokattiin hankkeen puitteissa. Työssä oppimista lisättiin ja se jaksotettiin uudella tavalla. Oppilaitospäivä työssä oppimisen aikana lisättiin. Nämä toteutettiin keväällä 2007 erityisryhmän 11 opiskelijalle. Palautteen mukaan työssä oppimisen lisäys oli tarpeellinen. Opiskelijat olivat työssä oppimisen jaksolla kahdeksan viikkoa, joiden aikana melkein kaikki maanantait he olivat oppilaitospäivällä. Palautekyselyssä työpaikkaohjaajat arvioivat, että tuo kahdeksan viikkoa oli sopiva määrä työssä oppimista. Pari vastaajaa arveli, että sopiva olisi 8-10 viikkoa. Oppilaitosmaanantaipäivistä kukaan ei todennut olevan haittaa. Yksi toivoi, että oppilaitospäivät olisivat eri viikonpäivinä eri viikoilla. Erityisryhmän opintojen toteutussuunnitelma laadittiin ja se on liitteenä. Toteutussuunnitelmassa kuvattiin tämän erilaisen ryhmän opintojen erilaista toteutustapaa ja työvaltaisen opiskelun käytäntöjä. Suunnitelma jaettiin opiskelijoille ja opettajille. Koska tavoitteena oli nimenomaan työvaltainen opiskelu, laadittiin erillinen suunnitelma työelämävalmiuksien vahvistamiseksi. Suunnitelmaa on toteutettu käytännössä. Tärkeäksi asiaksi nuorilla opiskelijoilla on koettu yleisten työelämävalmiuksien vahvistaminen. Työelämän pelisääntöjen läpikäyminen on monen kohdalla ollut varsin tarpeen. Näissä asioissa tuli myös ongelmia työssä oppimisen jaksolla: poissaolot ja niistä ilmoittaminen, kännykän käyttö työaikana, ruokailusta maksaminen jne. Ohjaajille ja opiskelijoille laadittiin hankkeen puitteissa selkokielinen opas ammattiosaamisen näyttöihin. Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan työssä oppimisen paikoissa ja ne ovat monelle opiskelijalle jännittävä ja työpaikalle uusi asia. Työssä oppimisen ohjaajien hankkiminen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssä oppimisen jaksoille on omalla laillaan haastava tehtävä. Työpaik-

kaohjaajien hankkimisesta ja koulutuksesta laadittiin erillinen ohjeistus, mikä on liitteenä. Ohjeistuksessa on otettu kantaa siihen, miten työssä oppimisen paikkoja etsitään, mitä asioita opiskelijoista kerrotaan, kuka kertoo, mitä asioita ohjaajien perehdytyksessä käydään läpi ja miten yhteistyötä tehdään. Palautekyselyssä työpaikkaohjaajilta kysyttiin palautetta, oliko oppilaitos informoinut oikealla tavalla ja oikeaan aikaan jakson tavoitteista ja käytännöistä, oliko tiedonvaihto oppilaitoksen kanssa sujunut hyvin ja saiko työpaikkaohjaaja tarvittaessa apua ja tukea ohjaukseen ja arviointiin oppilaitokselta. Palautteen mukaan kaikissa paikoissa nämä olivat sujuneet hyvin tai erittäin hyvin. Kevään 2007 jaksolla työpaikkaohjaajia informoitiin yksilöllisesti aivan jakson alussa. Onko tämä mahdollista jatkossakin, riippuu täysin oppilaitoksen resursseista. Hankkeessa ei toteutunut lainkaan tavoite, jossa vertaistutoropiskelijoita koulutetaan ja käytetään erityisryhmän opiskelijoiden työssä oppimisen tukemisessa. Erityisryhmän opiskelijat eivät olleet halukkaita ottamaan työssä oppimisen jaksolleen toista, kokeneempaa opiskelijaa. Toisaalta se oli myös ajoituksen kannalta vaikeaa: työssä oppimisen jaksot eivät osuneet samaan aikaan. Voidaan myöskin kysyä, onko kokeneemman lähihoitajaopiskelijan oman työssä oppimisen kannalta hyvä asia, jos hän samalla tutoroi kokemattomampaa opiskelijaa. Opettajatiimin kouluttaminen toiminnallisuuteen ja työvaltaisuuteen toteutui seuraavilla tavoilla: opettajatiimissä keskusteltiin toiminnallisista ja työvaltaisista opetusmenetelmistä useaan kertaan. Hyviä käytäntöjä kerättiin lomakkeella. Tähän tuli vain muutama vastaus. Opettajakunnalle pidettiin koulutus- ja ideointipäivä työvaltaisista ja toiminnallisista opetusmenetelmistä 9.8.2007. Alustajana toimi lehtori Mari Rusi-Pyykönen ammattikorkeakoulu Stadiasta. Päivän aikana ideoitiin toiminnallisia opetusmenetelmiä ja esiteltiin toiminnallisen opetuksen välineitä. Tämä päivä palvelee myös toiminnallisten opetusmenetelmien levittämistä muuhun lähihoitajakoulutukseen. Keuda Tuusulaan laadittiin hankkeessa malli erilaisista työvaltaisen koulutuksen toteuttamistavoista. Mallia on tarkoitus toteuttaa jatkossa. Malli esiteltiin opettajakunnalle. Mallissa olevaa kolmatta vaihtoehtoa eli opintojen yksilöllistä työvaltaistamista lähdetään toteuttamaan joillekin opiskelijoille keväällä 2008. Yhteistoiminta toteutui hankkeen sisällä. Osahankkeen vastuuhenkilö osallistui hankkeen yhteisiin tapaamisiin ja osaamista jaettiin erityisesti Vaasan ammattiopiston sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan vastaavan koulutuksen kanssa. Myös muiden osahankkeiden kanssa käyty keskustelu avarsi ajattelua työvaltaisesta koulutuksesta ja sen eri vaihtoehdoista. Palautetta kysyttiin työssä oppimisen ohjaajilta. Kirjallinen vastaus saatiin seitsemältä ohjaajalta toukokuussa 2007. Palaute oli pääasiassa oikein hyvää. Kehittämisehdotuksiakin tuli: Toivottiin keskustelua opettajan kanssa ennen jakson alkamista ja ohjaajien yhteistä tapaamista jakson puolivälissä. Samoin poissaolojen määrälle toivottiin selkeämmät ohjeet, koska nykynuorille poissaolokynnys on alhainen. Vammaistyön työpaikoilta kysyttiin palautetta työvaltaisen koulutuksen soveltuvuudesta vammaistyön koulutusohjelmaan. Tämä kysely tehtiin Keuda Tuusulan toisessa ESR-projektissa KOKE:ssa. Työvaltaisuus sai suurta kannatusta. Todettiin yleisesti vammaistyön kentän olevan niin laaja, että monenlaisia kokemuksia tarvitaan. Työpaikoilla oppimiseen uskottiin laajasti. Opettajakunnalta on saatu palautetta työvaltaisen koulutuksen suunnittelun eri vaiheissa. Opettajien työvaltaisuuden sisäistämistä on voitu arvioida keskustelujen pohjalta. Työvaltaisuus oppimismenetelmä- ja oppimisympäristökysymyksenä on sisäistynyt ajan kuluessa. Kriittistäkin keskustelua on käyty siitä, voiko hyvin monia asioita opiskella työpaikalla vai opitaanko ne parhaiten oppilaitosympäristössä. Jotkut opettajat eivät hyväksyneet omien lähiopetustuntiensa vähentymistä. Lisäksi kritiikkiä on esitetty siitä, voidaanko koko opiskelijaryhmälle laatia työvaltainen ryhmäkohtainen opetussuunnitelma. Toteutuuko silloinkaan opiskelijoiden yksilöllinen huomioiminen, jos työvaltaisuus on koko opiskelijaryhmää koskeva ratkaisu? Levittämistä on toteutettu koko hankkeen ajan Keuda Tuusulassa (Tuusulanjärven ammattiopisto/ sote). Koska työvaltaista koulutusta on toteutettu lähihoitajakoulutuksen erityisryhmässä ja vammaistyön koulutusohjelmassa, opettajatiimin sisäänajo työvaltaiseen koulutukseen on ollut koko projektin kestänyt tehtävä. Koko opettajakunnalle on myös esitelty työvaltaisen koulutuksen malleja. Keuda Tuusulan opettajista on ollut mukana joko Työvallan suunnittelu- tai tiedostustilaisuuksissa 30 henkilöä. Työvalta-hankkeen pohjalta syntyneitä ajatuksia on 15

16 alettu työstää myös muussa lähihoitajakoulutuksessa. Työssäoppimisen ajalle on lisätty oppilaitospäiviä muillekin ryhmille ja on keskusteltu työssäoppimisen laajentamisesta myös muissa kuin vammaistyön koulutusohjelmissa. Nämä eivät ole kuitenkaan vielä toteutuneet hankkeen aikana. Työvallasta on tiedotettu myös muiden oppilaitosten opettajille. Keudan muiden yksiköiden opettajista kahdeksalle henkilölle ja muiden alan oppilaitosten opettajista 11 henkilölle on kerrottu Tuusulan työvaltaisesta koulutuksesta. Levittämisen kohteina ovat olleet myös lähiseudun työpaikat. Työvaltaisesta koulutuksesta on kerrottu sosiaali- ja terveysalan työpaikoille ja työntekijöille useassa eri tilaisuudessa. Kuulijoina on ollut yhteensä 51 henkilöä. Levittäminen jatkuu hankkeesta tehtävien ulkoisten www-sivujen kautta. Keuda Tuusulan osalta sinne tulee mm. yhteenveto hankkeesta ja työvaltaisen koulutuksen toteuttamismallit. Koska sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon erityisryhmät ovat varsin harvinaisia Suomen oppilaitoksissa, koulutuksen toteuttamismallit kiinnostavat kovasti. Olemme valmiita lähettämään materiaalia ja kertomaan kokemuksiamme aiheesta. Työvaltaisen koulutuksen ongelmat sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa liittyvät seuraaviin asioihin: 1. Kaikille opiskelijoille työvaltainen koulutus ei ole sopivin koulutusmuoto. Jotkut opiskelijat saavuttavat paremmat arvioinnit perinteisessä luokkaopiskelussa. Jos koulutus toteutetaan työvaltaisesti koko ryhmälle, näitäkin opiskelijoita on yleensä joukossa. Työssäoppimisessa tulee usein vaikeuksia, jos opiskelijalla on esimerkiksi elämänhallinnan tai terveydentilan ongelmia. Näihin pulmiin pystytään oppilaitosympäristössä usein vastaamaan paremmin (esim. opiskelijahuollon keinoin) kuin työpaikalla. Ammatillisessa koulutuksessa työssäoppiminen on kuitenkin aina varsin tärkeä asia. Työssäoppimiseen liittyvät vaikeudet pitäisi siten ratkaista viimeistään opiskelun aikana, jotta valmistunut opiskelija voisi toimia ammatissa paremmin. Monta erilaista vaikeutta omaavan opiskelijan ohjaaminen työssäoppimisessa on varsinainen haaste työpaikkaohjaajalle ja edellyttää paneutumista ja yhteistyötä. Vaikka tämä on ongelma, se voi olla myös vahvuus. Kohdallemme on osunut monta osaavaa työpaikkaohjaajaa, jotka ymmärtävät myös nuorten opiskelijoiden haasteita. 2. Kun työvaltaisessa koulutuksessa opiskellaan osa oppimistavoitteista työpaikalla, vastuuta asioiden opiskelusta siirretään työpaikoille. Ongelma tai haaste on, miten työpaikkaohjaaja ja opiskelija kantavat vastuuta näiden tavoitteiden toteutumisesta ja toteutumisen arvioinnista. Ohjaajien koulutuksella pyritään sitouttamaan ohjaajat tehtäväänsä. Silti arkipäivän kiireet työelämässä saattavat estää paneutumisen opiskelijan asioihin. Oppilaitos voi kontrolloida tavoitteiden toteutumista myös oppimistehtävillä, joita tehdään työssäoppimisen aikana ja puretaan oppilaitospäivinä. 3. Keuda Tuusulan erityisryhmien työvaltaisen koulutuksen mallissa ammatillisista aineista noin puolet opiskellaan työpaikalla. Yhteiset aineet (20 ov) opiskellaan edelleen perinteisesti oppilaitosympäristössä. Juuri yhteisten aineiden suorittaminen on monelle se haastavin paikka koko opiskelussa. Jatkohankkeen paikka olisi suunnitella yhteisten aineiden vaihtoehtoisia toteuttamistapoja työvaltaisesti tai työssäoppimisen yhteydessä työpaikoilla. Toinen kysymys on, tarvitseeko kaikkien ammatillisten opiskelijoiden suorittaa 120 opintoviikon tutkinto. Voisiko työvaltainen malli johtaa alempaan tutkintoon ja avustaviin työtehtäviin? Tämä on luonnollisesti laajempi tutkintorakennetta koskeva kysymys. 4. Osahankkeen yksi tavoite oli kouluttaa pitemmällä opinnoissa olevia vertaistutoreiksi aloitteleville erityisryhmän opiskelijoille. Tämä tavoite ei toteutunut. Ensimmäiselle työssäoppimisen jaksolleen lähtevät erityisryhmän opiskelijat eivät yleisesti toivoneet itselleen tutoria tai tukihenkilöä. Viimeisen vuoden opiskelijat, eli suunnitellut mentorit, kohtaavat usein paineita opintojensa loppuun saattamisesta ja työllistymisestään, joten koimme näiden mentor-opiskelijoiden löytämisen vaikeana. Mentoroinnin tulee perustua ehdottomaan vapaaehtoisuuteen, toki markkinointi- ja motivointityötä voidaan aina tehdä. Alakohtaisina erityiskysymyksinä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja alalla tapahtuvassa työssäoppimisessa voidaan mainita seuraavat kysymykset:

Työvaltaisessa koulutuksessa opiskelu tapahtuu enemmän työpaikoilla ja oikeiden asiakkaiden parissa. Asiakkaiden kanssa yleensä käsitellään kasvatuksellisia, hoidollisia, huolenpidollisia tai kuntoutuksellisia kysymyksiä. Tällaisten kysymysten kohtaaminen on haastava asia opiskelijalle, jonka oma kasvaminen, kypsyminen ja elämänhallinta vaativat paljon voimavaroja. Lähihoitajakoulutuksen työssäoppiminen tapahtuu yleensä ns. julkisen sektorin työpaikalla. Ainakin toistaiseksi oppilaitos maksaa työssäoppimisen ohjaamisesta työpaikoille. Työpaikkaohjaajat ovat koulutettuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka työssään työskentelevät hyvin erilaisten asiakkaiden kanssa. Näistä seikoista huolimatta erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamisen onnistuminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Ei haluta lisää asiakkaita tai perässävedettäviä. Tätä perustellaan kiireisellä työtahdilla. Toisaalta osa ohjaajista on kokemuksen mukaan sitoutuneita ja ammattitaitoisia ohjaajia. Alakohtainen erityiskysymys on ainakin eteläisessä Suomessa oleva alan työvoimapula. Tähän tarpeeseen työvaltainen lähihoitajakoulutus vastaa hyvin. Jos erityistä tukea tarvitsevasta opiskelijasta tulee työnsä hallitseva lähihoitaja, myös tärkeä työvoimapoliittinen tavoite on täyttynyt. Vammaistyön koulutusohjelman työvaltainen painotus taas lisää tulevan vammaistyöhön suuntautuneen lähihoitajan osaamisalueita laajaalaisella vammaistyön kentällä. Onko löydetty ratkaisua erityisopiskelijan työssä oppimisen organisoinnin ja/ tai ohjauksen ongelmiin? Hankkeessa löydettiin useita käytännön toteuttamisratkaisuja työssäoppimisen ongelmiin. Työvaltaisessa koulutuksessa työssäoppimiseen on hyvä liittää oppilaitospäivä joka viikko tai lähes joka viikko. Se tehostaa ohjausyhteistyötä, helpottaa teorian ja käytännön integrointia (keskustelut, opetus, ohjaus, oppimistehtävät) ja mahdollistaa vertaistuen. Tämän lisäksi voidaan käyttää verkko-oppimisympäristöä tukena. Opiskelijan etukäteisperehtyminen työssäoppimisen paikkaan on tärkeä asia. Opiskelija käy paikassa etukäteen ja tekee työpaikka-analyysin ohjeiden mukaan. Selkeät työssäoppimiseen liittyvät oppimistehtävät, joita tehdään tai joihin hankitaan tietoa työpaikalta ja jotka käydään läpi yhdessä oppilaitoksessa, helpottavat työssäoppimisen tavoitteiden toteutumista ja niiden toteutumisen seuraamista. Ohjaajien koulutus tai perehdyttäminen tehtäväänsä on tärkeää hoitaa jollain tavalla. Tämä on erityisen tärkeää, kun on kyseessä erityistä tukea tarvitseva opiskelija. Perehdytys voi tapahtua joko oppilaitoksessa yhdessä muiden ohjaajien kanssa tai yksilöllisesti työpaikoilla ennen jaksoa tai ihan sen alussa. Opiskelijan vahvuuksista ja tuen tarpeista on hyvä antaa tietoa etukäteen ohjaajalle. Työhön opettamiseen työpaikalla voidaan käyttää monenlaisia erilaisia tapoja. Oleellista on opiskelijan oppimistyylin ja oppimisen esteiden tunteminen. Näiden selvittämiseksi oppilaitoksessa on hyvä tehdä oppimistyylikartoituksia ja arviointia työelämävalmiuksista. Näitä kartoituksia kokeiltiin ja kehitettiin hankkeessa. Kartoitusten tulokset viestitetään työssäoppimisen paikalle joko suullisesti tai kirjallisesti. Tässä opiskelija itse on keskeisesti mukana. Opiskelijan on tärkeä tietää, oppiiko hän parhaiten katselemalla, kuuntelemalla ohjeita vai tekemällä itse. Oppiiko hän parhaiten, kun hän näkee/ kuulee/ kokee ensin koko tehtävän vai onko syytä opettaa tehtävä osa kerrallaan? Laitetaanko opiskelija tekemään suoraan itse ja samalla ohjataan vai näytetäänkö ensin? Työelämävalmiuksiin on tärkeä kiinnittää paljon huomiota ennen työssäoppimista ja sen aikana. Työpaikalla käyttäytymistä käydään läpi monella eri tavalla. Nuorten opiskelijoiden kyseessä ollessa ohjausyhteistyö ja yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä. Sovitaan esim. täsmällisesti, miten suhtaudutaan poissaoloihin ja toimitaan sopimusten mukaan. LIITTEET Erityisryhmän opintojen toteutussuunnitelma. Suunnitelma työelämävalmiuksien vahvistamiseksi. Opas ammattiosaamisen näyttöihin. Työpaikkaohjaajien hankkiminen ja koulutus. Malli työvaltaisen koulutuksen toteuttamistavoista Keuda Tuusulassa. Työpaikka-analyysi. Tuusulassa Kaisa Aho koulutuspäällikkö Outi Kari lehtori 17

TYÖVALTAHANKE / VAASAN AMMATTIOPISTO, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Palmberg Christina, lehtori Peltola Eija, opintojen ohjaaja Viinikka Kaija, lehtori 1. Vaasan ammattiopisto pähkinänkuoressa 18 Vaasan ammattiopisto - Vasa yrkesinstitut on kaksikielinen oppilaitos, josta valmistuu vuosittain yli 600 nuorta ammattilaista. Koulutusta ammattiopistossa annetaan kolmella kielellä ja neljällä eri koulutusalalla. Koulutusaloja ovat Tekniikka Liiketalous ja viestintä Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Opiskelupaikkoja opistossa on yhteensä 2200. Jokaisella koulutusalalla on erityisopiskelijoita. Nämä nuoret opiskelevat pienryhmissä tai integroituna tavallisissa ammatillisissa ryhmissä. Pienryhmiä on tekniikan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusohjelmissa. Vakinaisesti toimivat pienryhmät ovat mukana yhteishaun tarjonnassa ja niihin haetaan joustavan haun kautta. Lisäksi pienryhmiä voidaan muodostaa opetuksessa ilmenevien tarpeiden mukaan. Opiskelija voidaan ohjata pienryhmään myös lukuvuoden kuluessa, mikäli pienryhmä todetaan opiskelijalle sopivammaksi opiskeluympäristöksi. Samoin opiskelija voi palata perusopetukseen kun hänen valmiutensa opiskella tavallisessa ryhmässä arvioidaan riittäviksi. Lukuvuonna 2005 2006 Vaasan ammattiopistossa toimii pienryhmiä seuraavasti: 1. Tekniikka kiiinteistönhoitaja 2. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala catering-ala 3. Sosiaali, - terveys- ja liikunta-ala elämänhallintaan valmistava koulutus lähihoitaja erityisopetuksena (4-vuotinen) Syksyllä 2006 alkaa Sosiaali, - terveys- ja liikuntaalalla peruskoulun jälkeen ammatillisiin opintoihin valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta, vuoden kestävää VAUHTI-koulutusta. Integroitujen erityisopiskelijoiden ja tilapäisesti tukiopetusta tarvitsevien tuki järjestetään yksilöllisesti. Opiskelijalle annetaan hänen tilanteensa vaatimaa yksilöllistä tukea niin ammattiin oppimiseen kuin hänen elämäntilanteensa hallintaan. Näiden tukitoimine määrittämiseksi jokaiselle erityisopiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Sen laatimiseen osallistuvat opiskelijan ohella ryhmänohjaaja, erityisopetuksen vastuuopettaja, opinto ohjaaja, opiskelijahuollon erityisasiantuntija (kuraattori) ja muut opiskelijaa tukevat toimijat. Pääsääntöisesti opiskelija opiskelee oman ryhmänsä mukana, mutta tarvittaessa hänelle voidaan antaa erityisopetusta yksilöllisesti, pienessä ryhmässä tai klinikkaopetuksena. Vaihtoehtoisesti hänen opetuksensa voidaan järjestää työvaltaisena, jolloin huomattava osa opiskelusta tapahtuu työpaikalla. Vaasan ammattiopistossa kullakin yksiköllä toimii koulutusalakohtainen erityisopetuksesta vastaava henkilö ja lisäksi opistolla on yhteinen erityisopetuksesta vastaava henkilö. Erityisopetuksesta vastaavan tehtävänä on omalla koulutusalallaan erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden kartoittaminen ja nimeäminen. Lisäksi hän koordinoi erityisopetusta. Erityisopetuksesta vastaava on aina mukana HOJKSin laadinnassa. Hän tukee opiskelijaa ja opettajia sekä informoi huoltajia. Hän osallistuu erityisopetusta käsitteleviin kokouksiin sekä osallistuu koulutukseen. Tarvittaessa opetuksen tueksi hankitaan koulunkäynninohjaajia. Hän voi olla luokka-/ryhmäkohtainen tai hänet on erikseen määrätty yhtä tai useampaa opiskelijaa varten. 2. Kuvaus lähihoitaja erityisopetuksena kokeilusta Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja, opinnot antavat valmiudet toimia monenlaisissa vastuullisissa hoito- ja hoiva-alan tehtävissä. Nämä tehtävät edellyttävät erilaista osaamista. Opintojen

aikana osalla nuorista on kuitenkin vaikea suoriutua kaikista perustutkinnon opinnoista sellaisenaan. Lähihoitajan opintoja voidaan tarvittaessa mukauttaa kaikissa muissa aineissa paitsi matematiikassa ja lääkehoidossa. Koulutuksen järjestäjä harkitsee laajan mukautuksen saaneen opiskelijan mahdollisuutta saada tutkintotodistus. Lähihoitajan ammatti kiinnostaa monia nuoria, joilla ei ole valmiuksia toimia laaja-alaisuutta ja vastuullisuutta vaativissa lähihoitajan tehtävissä. Usein näillä opiskelijoilla on myös suuria oppimisvaikeuksia. Motivaatio valmistua hoiva- ja hoitoalan tehtäviin on kuitenkin korkea. Sosiaali- ja terveysalalla on paljon avustavia tehtäviä, jotka tuottavat asiakkaille paljon iloa, mutta vakituisen henkilökunnan aika ei välttämättä riitä aikaa näihin tehtäviin. Lehtien luku, ulkoilu, pelien pelailu ym ovat vanhukselle tärkeitä arkipäivän tapahtumia, johon henkilökunnan aika ei aina tahdo riittää. Sosiaali- ja terveysalan koulutus erityisopetuksena kohdennetaan henkilöille, jotka ovat suorittaneet peruskoulun yksilöllistetyn oppimäärän kärsivät suurista oppimisvaikeuksista hyötyvät muuten pienryhmässä toteutetusta opetuksesta Näitten syitten perusteella henkilön peruskoulun jälkeiset opinnot ovat saattaneet jäädä kesken tai loppua kokonaan. Tätä taustaa vasten olemme suunnitelleet sosiaali- ja terveysalan koulutuksen, jossa huomioidaan nämä tekijät. Tämän jälkeen opiskelijat siirtyvät suorittamaan varsinaisia lähihoitajan opintoja (120ov). 2.2. Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kykenee tulevaisuudessa joko työskentelemään itsenäisesti tai työparin tukemana riippuen opiskelijan vahvuuksista ja työn vaatimuksista. Työssäoppiminen suunnitellaan yhdessä työelämän kanssa. Päämääränä on saada tuetuin opetusjärjestelyin kaikille opiskelijoille lähihoitajan tutkintotodistus. Mikäli opiskelija ei tähän kykene, hän saa suoritetuista opinnoista opintokortin sekä liitteen niistä opinnoista joita täydentämällä tutkintotodistus olisi mahdollista myöhemmin saavuttaa. Pyrkimyksenä on työllistää myös nämä tutkintoa vaille jäävät opiskelijat. Mikäli motivoituneisuutta ja soveltuvuutta sosiaali- ja terveysalalle ei ole, pyritään opiskelija ohjaamaan hänelle soveltuvammalle koulutusalalle. 2.3. Oppimisen tukeminen Opiskelijoille tehtiin orientoivan vuoden aikana lukitesti, matematiikan lähtötasotesti ja oppimistyylitesti. Testitulosten perusteella laadittiin kaikille opiskelijoille henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, joissa yksilölliset erot huomioitiin. Osa opiskelijoista sai säännöllistä tukiopetusta matematiikassa. 2.1. Koulutuksen rakenne Koulutus suunniteltiin 4 vuotiseksi siten, että opintojen ensimmäinen vuosi (40 ov) on laadultaan orientoiva. Orientoiva vuosi on sosiaali- ja terveysalapainotteinen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen vuosi. Opetuksessa korostetaan elämänhallinta-, vuorovaikutus- ja oppimistaitoja. Vuoden aikana on mahdollisuus myös tutustua sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöihin sekä kerrata opiskelutaitoihin liittyviä asioita. Orientoiva vuosi toimii ikään kuin pidennettynä nivelvaiheena yläasteelta siirtymisen jälkeen, jonka aikana kartoitetaan oppimisvaikeuksia, suunnitellaan niitä varten tukitoimenpiteitä. Opiskelijat käyttivät myös oppilaitoksen tarjoamia muita palveluita. Opiskelijahuollon erityisasiantuntija, kuraattori, haastatteli ryhmän jokaisen opiskelijan. Muutama opiskelija kävi säännöllisesti kuraattorin kanssa keskustelemassa koko vuoden ajan. Tämän lisäksi opinto-ohjaajan ja terveydenhoitajan palveluja käytettiin runsaasti. Alaikäisten opiskelijoiden kohdalla kodin ja koulun välinen yhteistyö toimi hyvin. 3. Koulutuksen aloittamiseen liittyvä yhteistoiminta Lähihoitajakoulutus erityistä tukea tarvitseville on tarpeellinen ja kysytty. Hoitoalalla ei perinteisesti olla totuttu erityisryhmän kouluttamiseen. Uskoimme koulutuksen tarpeellisuuteen ja halusimme sille tulevien työnantajien, Vaasan kaupungin ja 19

20 maakunnan, myötämielisen suhtautumisen. Ennen koulutuksen aloittamista halusimme palautetta suunnitelmistamme. Esittelimme koulutusta mm. Vaasan apulaiskaupunginjohtajalle ja vanhustyön johdolle. Heidän suhtautumisensa oli myönteinen ja he arvelivat tälle ajanmukaiselle koulutukselle olevan tilausta varsinkin vanhustyön kentällä. Positiivisesta suhtautumisesta ilahtuneina kutsuimme työelämän edustajia neuvotteluun, jossa selvitettiin alkavaa koulutusta. Työelämän edustajien suhtautuminen oli aluksi epäilevää, mutta myöntyminen koulutuskokeiluun kuitenkin saatiin. Yhteistyö työelämän kanssa on avaintekijä koulutuksen onnistumiselle. Olemme markkinoineet koulutusta myös Vaasan työvoimatoimistossa, Jupiter työttömien nuorten ja aikuisten työpajassa, Vaasan sekä lähikuntien opintoohjaajille sekä Vaasan ammattiopiston omalle henkilöstölle. 3.1. Opiskelijavalinta Koulutuksesta oli kolme lehti-ilmoitusta huhtikuussa 2005. Määräaikaan mennessä saimme 22 hakemusta. Kaikki hakijat kutsuttiin soveltuvuuskokeeseen, johon osallistui 20 hakijaa. Testiin sisältyi viisi osiota kirjallinen osio työkoe yksilöhaastattelu peruskoulutuksen soveltuvuuden arvio työkokemuksen ja siitä saadun palautteen arvio Koulutukseen valittiin 12 opiskelijaa, joista 8 oli hakenut vain ko erityisryhmään, 1 lähihoitajien aikuisryhmään ja 3 nuorisoasteen lähihoitajaryhmään. Opiskelijavalinnassa painotimme mm. seuraavia asioita: motivoituneisuus avustamistyöhön valmius hyvään sosiaaliseen vuorovaikutukseen joustavuus omatoimisuus päivittäisissä toiminnoissa Syksyllä 2005 ryhmässä aloitti 11 opiskelijaa. Tammikuussa 2006 ryhmään tuli uusi opiskelija ammattiopiston tekniikan koulutusalalta. Hänelle järjestettiin ennen opintojen alkamista vastaava soveltuvuustesti kuin muillekin. Ryhmään myöhemmin tullut opiskelija jätti opintonsa vuoden opiskelun jälkeen. Muuten ryhmä on pysynyt koossa. Ryhmän ohjaajana on ollut erityisopettaja, joka on vastannut 80%:sti myös opetuksesta. Kaikille yhteisiä aineita äidinkieltä, ruotsia, liikuntaa, tietotekniikkaa sekä ilmaisutaitoa ja kotitaloutta on opettanut muu opettaja. 4. Työssäoppimisen organisointi ja eritysopiskelijan työssäoppimisen ohjaus Orientoivan vuoden jälkeen alkoivat ammatilliset opinnot. Ammatilliset opinnot toteutetaan käytännön läheisin menetelmin: työssäoppimista on 16 opintoviikkoa enemmän kuin tavallisessa lähihoitajakoulutuksessa. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija oppii yleensä paremmin tekemällä kuin lukemalla. 4.1. orientoivan vuoden työssäoppiminen Ensimmäiseksi lukuvuodeksi oli työssäoppimista suunniteltu 2 + 3 ov. Työssäoppimisen yksiköt valittiin vanhustyön alueilta (terveyskeskus sekä erilaiset julkiset ja yksityiset palveluyksiköt). Ennen työssäoppimisen jakson alkua kutsuttiin kokoukseen vanhustyön työelämäedustajia, jossa heille kerrottiin koulutuksesta. Työssäoppimisen paikat olivat sekä Vaasan kaupungista että ympäröivästä maakunnasta. Maakunnan työelämä toivotti ryhmän opiskelijat helpommin tervetulleiksi. Vaasan kaupungin työelämän kanssa kävimme asiasta keskustelua hieman pidempään. Loppujen lopuksi työssäoppimispaikkoja oli kuitenkin suhteellisen helppo saada ja osa kaupungin työssäoppimisien yksiköistä ilmoitti halunsa ottaa ko ryhmän opiskelijoita enemmän kuin kykenimme heille tarjoamaan. Työssäoppimisen jännitysmomenttina olivat opiskelijoiden vähäiset tiedot ja taidot hoitotyöstä. Tästä vastaanottavat yksiköt olivat kuitenkin tietoisia. Ensimmäinen työssäoppimisen jakso meni yli odotusten: opiskelijat otettiin hyvin vastaan, he sopeutuivat hyvin työelämään ja jakso oli heille virkistävä kokemus. Palautteena saimme kuulla, että jakso olisi saanut olla pitempi. Seuraava jakso pidennettiin kolmeen viikkoon ja opiskelijat saivat yhtä lukuun ottamatta jatkaa samoissa työssäoppimisen paikoissa. Yhdelle opiskelijalle tarjottiin jopa sairauslomasijaisuuksia ja viikonlopputöitä yksiköstä, jossa työssäoppiminen oli tapahtunut.