Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki
Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen itsehallinto on kykyä tehdä paikallisia valintoja Miten kunnan itsehallinnollista kykyä voidaan nostaa poliittista johtamista uudistamalla? Tarkasteluun on tuotava uusia aineksia Poliittisten johtajien vallan lisääminen ei ole toimiva keino (valtanäkökulma) Yritysmaailmasta siirretyt konsernijohtamismallit eivät sovellu kuntaorganisaatioihin (managerialistinen näkökulma)
Kunnan poliittinen johtamisen ydinkysymykset Poliittinen johto kuntalaisten tahdon toteuttaja Poliittinen johto kunnan kehittämisen henkisenä pääomana Poliittinen johto kuntaorganisaation johtajana Poliittinen johto paikallisen toimintapotentiaalin hyödyntäjänä
Henkisten resurssien hyödyntämisen näkökulma Johtamisteorioissa ja -opeissa korostetaan organisaation henkisten resurssien (pääoman) ja niiden johtamisen merkitystä (HR, HRM. SHRM) Kuntaorganisaatioissa henkistä pääomaa on sekä henkilöstöllä että poliittisilla luottamushenkilöiillä Lisäksi organisaation on syytä hyödyntää niiden toimijoiden henkistä pääomaa, joiden kanssa se aktiivisessa vuorovaikutuksessa (asiakkaat ja sidosryhmät)
Luottamushenkilörakenteet perustoja Osallistuminen poliittiseen johtamiseen Valtuutettujen roolin korostaminen johtaa tiiviiseen rakenteeseen ja pieniin luottamuselimiin Osallistumispohjan laajentaminen johtaa hajanaiseen rakenteeseen ja suurin luottamuselimiin Päätöksenteon tehokkuus Pienet luottamuselimet tehostavat päätösten tekemistä Suuret luottamuselimet hidastavat päätöksentekoa Ohjaus Hajanainen organisaatiorakenne edellyttää keskitettyä ohjausta Tiivis organisaatiorakenne luo edellytyksiä päätösvallan delegoinnille ja toiminnan joustavuudelle
Poliittinen johto kunnan henkisenä pääomana Rakenteelliset tekijät Organisaatio Päätöksentekojärjestelmä Yhteisölliset tekijät Poliitikkojen keskinäisen suhteet ja yhteistyö Poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden suhteet Inhimilliset tekijät Poliitikkojen tiedot ja taidot Poliitikkojen poliittinen toimintakyky
Poliittisen organisaation malleja ja vaihtoehtoja Perinteinen lautakuntamalli Valiokuntamalli Ministerimalli Poliittisten johtajien ammattimaistuminen Pormestarimalli Päätoimiset/osa-aikaiset poliittiset johtajat Luottamushenkilötyön ansiokorvaukset
Luottamushenkilörakenteen ongelmia Valtuuston työskentely ei tuota tarvittavaa lisäarvoa kunnan toimintaan. Keskusteluilla ei vaikuteta tehtäviin päätöksiin. Puheenvuoroilla haetaan julkisuutta ja kannatusta äänestäjiltä. Lautakuntajärjestelmä ei enää vastaa tarkoitustaan. Rakenne on hierarkkinen ja sektorikohtainen. Lautakuntajärjestelmällä ei pystytä vastaamaan nopeisiin toimintaympäristön muutoksiin. Kunnanhallituksen ja lautakuntien välisessä suhteessa esiintyy ongelmia. Sektorikohtaiset lautakunnat vaikeuttavat hallituksen tehtävää kuntakokonaisuuden ohjaamisessa ja johtamisessa. Lautakunnat perustavat toimintansa palvelutarpeisiin. Hallituksen vastuulle jää tarkastella toimintaa käytettävissä olevien resurssien näkökulmasta. Ongelma ilmenee selkeimmin talouden ohjauksessa. Kysymystä, mikä osuus poliittisella johtamisella on kuntapalvelujen tuottamisessa ohjauksessa, ei ole pystytty tyydyttävällä tavalla ratkaisemaan. Organisaation ja toiminnan jakaminen järjestämis- ja tuottamistehtäviin ei toimi poliittisessa rakenteessa Koko maahan ei ole syntynyt yhtenäisiä käytäntöjä keskeisten poliittisten päättäjien toimintaedellytysten turvaamisessa. Kuntalaisten edustajilla ei ole tasapuolisia mahdollisuuksia ottaa vastaan poliittisia johtotehtäviä. Kuntiin on syntynyt kirjavia käytäntöjä eikä hyvistä käytännöistä ole kyetty ottamaan oppia.
Luottamushenkilöorganisaation perusmallit
Yhteisölliset tekijät (poliittinen toimintakulttuuri) Kunnallispolitiikka on perimmiltään sosiaalinen prosessi, jossa sovitetaan yhteen erilaisia intressejä Prosessi vaatii yhteensovittamiskykyä ja kompromissien tekotaitoja Poliittisten ryhmien yhteistyösuhteet Minkälaisia ovat poliittisia päätöksiä edeltävät neuvotteluprosessit? Luottamus on keskeinen edellytys hyvälle yhteistyölle
Poliittisen osallistumisen yksilöityminen yhteisöllisten resurssien käytön esteenä Yksilöintressien korostuminen estää ryhmäintressien yhteensovittamista Julkisuushakuinen yksilöedustaminen johtaa häiriökäyttäytymiseen ja estää luottamuksellista vuorovaikuttamista (valitus- ja kantelukulttuuri) Yksilöintressistä lähtevä poliittinen käyttäytyminen johtaa muiden luottamushenkilöiden turhautumiseen ja laskee halua osallistua poliittiseen toimintaan Yksilökäyttäytyminen tekee päätöksenteosta sattumanvaraista
Poliittiset (tai poliittis-hallinnolliset) eliitit yhteisöllisten tekijöiden hyödyntämisen esteenä Eliitit: Keskittävät epämuodollista valtaa Estävät avointa vuorovaikutusta Ovat esteenä kumppanuus- ja verkostosuhteille Vähentävät vuorovaikutusta ja luottamusta Vähentävät toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä Estävät sosiaalisen pääoman syntymistä
Luottamuskulttuuri Auktoriteetin ja vallan käytöstä kunnioittavaan vuorovaikutukseen Keskustelukulttuurit (Harisalo ja Aarrevaara) Rupattelu Keskustelu Väittely Dialogi
Yhteisöllisten tekijöiden merkityksestä Hyödynnetäänkö yhteisöllistä resurssia (=poliittinen kulttuuri) sillä tavoin, että se houkuttelee kuntalaisia (myös nuoria) osallistumaan kunnallispolitiikkaan? Voidaanko poliittisten ryhmien omilla pelisäänöillä parantaa yhteisöllisten resurssien käyttöä? Miten parannetaan poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden vuorovaikutuksen laatua? Synnytetäänkö yhteisöllisellä resurssilla osallistumista ja osallisuutta kuntalaisten keskuudessa?
Poliittisten päätöksentekijöiden ominaisuuksia (1) Yleiset ja yhteiset ominaisuudet Käyttäytymis- ja sosiaaliset taidot Henkilökohtaisen elämän hallinta Johtamisominaisuudet Asiatieto Paikallistieto Prosessitieto Edustamisominaisuudet (Politiikka)ohjelmien edustaminen Sosiaalinen edustaminen Mielipiteiden ilmaiseminen» Lundquist 1992
Poliittisten päätöksentekijöiden ominaisuuksia (2) Kuntayhteisön johtajuus Normien ja valvonnan ymmärrys Arvioiva ote ja kyseenalaistaminen Vuorovaikutustaidot Työtapana kumppanuus ja verkostoituminen Visiointikyky Toiminnan johtaminen Laadukas johtaminen (erityisesti luottamuselinten puheenjohtajat) ( Luottamushenkilöiden taitokehikko, Kuntaliitto)
Inhimillisten resurssien kehittämiskysymyksiä Miten luodaan sellaisia uusia rakenteita, joiden avulla saadaan luottamushenkilöiden inhimillisiä resursseja paremmin käyttöön? Miten luodaan sellaista yhteisöllistä toimintakulttuuria, joka motivoi nykyisiä luottamushenkilöitä käyttämään omia henkisiä resursseja kunnan kehittämisessä ja houkuttelee uusia ihmisiä osallistumaan kunnan poliittiseen toimintaan? Miten käynnistään sellaista kehittämis- ja koulutustoimintaa, jolla parannetaan poliittisten päättäjien inhimillisten resurssien käyttöä (kuntapolitiikan peruskoulu)?