Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Samankaltaiset tiedostot
Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen

RATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Huoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka:

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Huoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka:

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

Kokemusasiantuntemuksen sosiaalinen perusta ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön reunaehtona

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

YHDENVERTAISUUDEN ASIALLA jo VUODESTA 1889

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Katkaisuhoidon tarkoitus, kunniallisuus ja kyseenalaisuus asiakkaiden näkökulmasta. Outi Hietala, VTT/erikoistutkija

Arkistot ja kouluopetus

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom

ACUMEN O2: Verkostot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO KLO 13:30-16:00 PE KLO 9:00-11:30

Ohjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

YHTEISKEHITTÄMISELLÄ VAIKUTTAVAMPAA TUKEA ELINTAPOIHIN OUTI HIETALA, VTT & ERIKOISTUTKIJA-KEHITTÄJÄ INSPIROU

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

MERKINTÖJÄ SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJUUDESTA Anneli Pohjola. Pohjola, Anneli 2007: Merkintöjä sosiaalityön asiantuntijuudesta (s.

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

OPS Minna Lintonen OPS

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista?

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

TU-C9280 Viestintä 1. Luento 3, , Sisäinen viestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Kohdataan ihmisenä, hoidetaan ammattitaidolla Psykiatrian fuusio workshop

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Kokemusasiantuntijatoiminnan arviointitutkimus hankekoordinaattori Hanna Falk, Mielen avain -hanke ja Vantaalaisen hyvä mieli -hanke

ARJEN KYSYMYKSIÄ AKTIIVIPÄIVYSTYSMALLISSA

Konsultoiva sairaanhoitaja erityisasiantuntijana asiakkaan verkostossa

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Narratiivinen tutkimus

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Asiantuntijuuden siirtäminen mobiiliviestityöskentelyyn

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Historian ja etnologian laitos

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

Järki & Tunne Mieli päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, , Jyväskylä

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS KANSALLISEN TUTKIMUKSEN VALOSSA

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

Pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksen arvioinnin ja johtamisen välineenä

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

MITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Syrjässä syrjäytyneet

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

MUHOKSEN KUNTA. Tenavat ryhmäperhepäiväkoti. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

VANHEMPAINILTA Opsii!

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Espoo, Omnia Maarit Pedak, VTM ja KTM, organisaatioviestinnän tutkija Helsingin yliopisto

Potilaasta tutkijaksi. Päivi Rissanen Tutkija, MTKL

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Transkriptio:

Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1

RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön ja työllistämisen työyhteisöissä saamia merkityksiä osallistuvan havainnoinnin/kenttätyön pohjalta - analysoida Ratko-mallin soveltamisen reunaehtoja yhteisöllisestä, työpaikan sosiaalisten suhteiden ja työkulttuurin näkökulmasta 2

Esiymmärrys: RATKO-työpajat ja työllistäminen käynnistävät työyhteisöissä prosesseja, joissa niiden vakiintuneita käytäntöjä, työtehtäviä, työjakoa sekä toiminta- ja tulkintatapoja tuodaan yhteiseen tarkasteluun tätä kautta luodaan pohjaa työn sekä sen tekijän kohtaamiselle työllistyjän (esim. harjoittelija, tukityöllistetty, työkokeilija) ja työ(hön)valmentajan tuleminen työyhteisöön käynnistää muutoksia sen sosiaalisissa & työnjaollisissa suhteissa RATKO-mallin käynnistämät prosessit voivat sekä uusintaa että haastaa työyhteisön sosiaalisia suhteita ja organisaatiokulttuuria 3

Teoreettis-menetelmällisiä lähtökohtia: KIINNOSTUKSEN KOHTEENA Ratko-prosessille työyhteisöissä annetut merkitykset (tulkitseva antropologia) Merkitykset tuotetaan ja ne välittyvät/niitä tulkitaan työpaikan vuorovaikutuksessa, osana työyhteisön työnjaollisia ja sosiaalisia suhteita sekä historiaa Merkitysten avulla tuodaan RATKO-prosessin paikalliset kontekstit esiin MILLAISENA RATKO NÄYTTÄYTYY SUHTEESSA TYÖYHTEISÖN KOLLEKTIIVISEEN IDENTITEETTIIN & TARINAAN? 4

Tutkimusmenetelmä & -käytännöt Kenttätyö/menetelmät: Ratkolle annetut merkitykset ja työyhteisön identiteettiä rakentavat kollektiiviset tarinat välittyivät työyhteisön arjessa >> - osallistuminen RATKO-pajoihin sekä työyhteisön arkeen (yht. 12 kenttäkäyntiä) - osallistuminen jo etukäteen ja sitten, kun RATKO-mallin pohjalta työllistynyt on jo paikalla - osallistumisen kautta käsitys työyhteisön sosiaalisista suhteista, käytännöistä, (yhteis)työtä/työnjakoa ja toimintaa suuntaavista logiikoista sekä kielestä/kollektiivista identiteettiä rakentavista tarinoista - tutkijan positio: kentälle pääsyn haasteet osana merkitysten tavoittamista Aineisto: Mukana 2 työyhteisöä/kenttätyö + (2/Ratko-työpajaan osallistuminen) - arkiseen työhön osallistuminen, satunnaiset ja organisoidut kohtaamiset (RATKO-pajat, sopimusneuvottelut), vuorovaikutus, puhe & toiminta, ei-kielellinen tunteiden ilmaisu ja reaktiot (huumori) > näiden kirjaukset kenttäpäiväkirjaan - löyhästi strukturoidut teemahaastattelut: haastateltuja yht. 14 (mukana myös työllistyjiä): työyhteisöjen jäseniä, esimiehiä, vastuuhenkilöitä/mentoreita, työvalmentajia, muiden työyhteisöjen edustajia. - Yksilöhaastattelut kenttätilanteessa ja puhelimessa (+ yksi ryhmähaastattelu/kahvitauko) Analyysi: - käynnistyi jo kentällä, esim. kentälle pääsy/sen dokumentointi oli osa tiedonhankintaa, hermeneuttista tulkintaa ja analyysiprosessia - Kenttämuistiinpanot ja haastattelut koodataan Atlas.ti ohjelmalla, jäljittäen eri työyhteisöissä esiintyneitä, RATKO-mallia ja työllistämistä koskevia tulkintoja sekä niitä jäsentäviä teemoja (käynnissä) 5

RAAKA-ANALYYSIN TULOKSIA: Kaksi erilaista työyhteisöä/tulkinnallista kontekstia: A) Suorittava (hoito)työ julkisella sektorilla B) Asiantuntija-palvelutyö kolmannella sektorilla Ulkoa-annetut asema, suoritetehtävät, työroolit ja tehtäväkuvat tarkasti rajattuja - osaamisperusta selkeä, SELVIYTYMISTARINA - suhteellinen autonomia suhteessa työn sisältöön ja toimintatapoihin - Osa kunnallista soteorganisaatiota Erityisosaamiseen perustuvat työroolit, itseohjautumista edellyttävät, joustavat tehtäväkuvat OSAAMISTARINA - osaamisperusta monimuotoinen, edellyttää yhteistyötä, reflektointia - melko vahva autonomia suhteessa työn sisältöön ja toimintatapoihin - Osa palveluntuottaja-organisaatiota 6

Ratko-mallille annetut merkitykset? Ratko-malli: (Imba-Melba) vieraus/tuttuus, koettu hyöty Ratko-hanke: Ratko-projektityöntekijät ja -työpajat, hankkeen tuoma osaaminen, Ratko-kehittämistoiminnan tarkoitus (suhteessa koko organisaatioon) Työllistäminen: sen tarkoitus, työllistämiseen liittyvä päätöksenteko, työllistämisen yhteys informanttien asemaan/työtehtävään työyhteisössä (organisaatiossa) Työllistyjä: henkilön tuleminen (valinta, työn aloittaminen, perehdytys, rutinoituminen), resurssi & tarpeet suhteessa työyhteisöön, osaksi käytäntöjä versus erillinen/oma käytäntö Vastuuhenkilöt (mentorit) työyhteisössä: heidän roolinsa ja asemansa Työ(hön)valmentaja: rooli, osallistuminen/läsnäolo & rooli suhteessa työyhteisöön & organisaatioon, PROSESSIN VAIHEET 7

Ratko työyhteisöjen tulkitsemana Ratko-malli? Työpajat? - Etukäteen tuttu/vieras - mallin käyttöönottoa helpottavaa (aika, tila, ohjaus) - Systemaattisuus - Rooli suhteessa työvalmentajaan? - Prosessin eri vaiheet, tasot - Etäisyys/läheisyys B A Vastuuhenkilö Liittyminen Työllistyjä? Tuen tarve Osaaminen, valmiudet Persoona, ikä Liittyminen? Työllistäminen? - Velvoite? - Yhteisesti tehty päätös? - Määräaikaisuus/jatkuvuus - Tehtävän keinotekoisuus& erillisyys/jo olemassa oleva tehtäväkokonaisuus Työvalmentaja? - Rooli ja asema suhteessa työllistyjään, työyhteisöön & johtoon - Joustavuus/ jäykkyys prosessin eri vaiheissa 8

Ratko-työllistäminen osana selviytymistarinaa(a) - lisäresurssi suorittavaan työhön - vaatii aikaa, joka pois arkirutiineista/selviytymisestä - vaatii työnjohdollista/ohjausresurssia - <TYÖHÖNVALMENTAJA/kuntoutusohjaaja? - Työllistyjän tuen tarve ja osaaminen/valmiudet ja työnjaollinen asema saavat merkityksensä suhteessa - suorittavaan työhön ja ulkoa annettuun tehtävänjakoon, rooleihin - yksikön asemaan, työn hallintaan ja työpaineeseen Työllistyjän persoona ja ikä: - erilaisuus tai samankaltaisuus suhteessa työntekijöihin - > sos.suhteet sekä työnjako- että elämäntilanne/-vaiheperusteisia - <TYÖHÖNVALMENTAJA/kuntoutusohjaaja? - TYÖLLISTYJÄ NÄHDÄÄN - *JOKO OSANA SELVIYTYMISTARINAA TAI SEN HORJUTTAJANA *YHTEISÖN OSANA TAI SITÄ 9 KUORMITTAVANA

Ratko-työllistäminen osana osaamistarinaa (B) - lisäresurssi suorittavaan työhön - työllistyjä mahdollistaa muille keskittymisen as.tunt.työhön - vaatii aikaa ja työnjohdollista/osaamisresurssia, as.tuntemuksen soveltamista eri vaiheissa < TYÖVALMENTAJA? - Työllistyjän tuen tarve ja osaaminen/valmiudet sekä työnjaollinen asema saavat merkityksensä suhteessa työyhteisön - asiantuntemukseen & erityisosaamiseen - työntekijöiden ja yksikön autonomiaan/itseohjautuvuuteen työn hallinnassa & paineen säätelyssä - Työllistyjän persoona ja ikä: - eri elämänvaihe ja tilanne; erilaisuus suhteessa työntekijöiden, samankaltaisuus yksikön asiakkaiden kanssa > sos.suhteet työllistyjän ja työyhteisön jäsenten välillä työnjakoperusteisia <TYÖVALMENTAJA? TYÖLLISTYJÄ NÄHDÄÄN ULKOPUOLISENA (ASIAKKAANA) SUHTEESSA OSAAMISTARINAAN JA SIIHEN PERUSTUVAAN YHTEISÖLLISYYTEEN 10