MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KÖÖRTILÄ, POHJANSAHA koskien tilaa Salo 484-407-6-39 Köörtilän kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484YKAM12019 23.2.2019
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN muutoksen selostus, joka koskee 23 päivänä helmikuuta 2019 päivättyä yleiskaavakarttaa Kylässä Köörtilä tila: Salo 484-407-6-39 Kaava alueen koko 0,5ha (tilan koko 0,8269ha) Asemakaavan tunnus: 484YKAM12019 Asemakaavan päiväys: 23.2.2019 Kaavaluonnos nähtävillä -------- Kaavaehdotus nähtävillä ---------- Hallitus ---------- Valtuusto ------------ Kaavan laatija: Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila OY Ilmari Mattila puh. 044-0839811 Seulakatu 4 38700 Kankaanpää ilmari.mattila@kaavoituspalvelu.fi LUONNOSVAIHE
Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitse Merikarvian Köörtilän kylässä Pohjansahassa. Kaavamuutosalue sijaitsee 12 km etäisyydellä keskustasta etelään. Etäisyyttä Porin keskustaan on 34km.
Kaavan nimi ja tarkoitus Merikarvian rantayleiskaavan muutos Köörtilä, Pohjansaha, Koskien tilaa Salo 484-407-6-39. Yleiskaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa rantayleiskaavan käyttötarkoitus lomarakennuksesta vakituisen asumisen rakennuspaikaksi. Perusteena kaavamuutokselle on se, että kyseisellä paikalla on alkuaan 1800-luvulla rakennettu talo, joka on ollut aiemmin asuinkäytössä ja tilan nykyisten omistajien on tarkoitus muuttaa tilalle asumaan. 1.4 Liiteasiakirjat - Kaavakartta määräyksineen - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2.TIIVISTELMÄ 2.1.Kaavaprosessin vaiheet Kiinteistön omistaja on tiedustellut vuonna 2018 Merikarvian kunnalta kaavamuutoksen mahdollisuutta ja tuolloin kunnasta todettiin, että muutos voisi olla mahdollinen. Kiinteistön omistaja on pyytänyt kaavamuutoksen laatijaksi Kaavoitus- ja arkkitehtipalvelu Mattila Oy:n. Kaava oli nähtävillä luonnoksena ---------- Nähtävillä ehdotuksena ----------- Kunnanhallitus esitti kaavan hyväksymistä valtuustolle -------------- Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan. ----------- 2.2. Yleiskaavamuutos Yleiskaavamuutoksessa osa tilasta Salo osoitetaan asuinpientalojen alueeksi. Rakennuspaikka osoitetaan alueeksi, jolla on suojeltavia rakennuksia.
3.LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. kaavan lähtökohdat 3.1.2.Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Pohjansahan kohtuullisen tiiviisti rakentuneella alueella. Kaavaalue rajautuu pieneen lahteen, joka avautuu Päriholman ja Haminaholman suojaamaan rantavesistöön. Alue on veneilyn kannalta suojaisa alue, mikä on omalta osaltaan vaikuttanut alueen rakentamisen kehittymiseen. Pohjansahan alueen asutus on melko vanhaa. Kaava-alueelle sijoittuva asuinrakennus on rakentunut 1896, joko mäkituplaisasutuksena tai kalastukseen liittyvänä asutuksena. Kaava-alueen rakentaminen sijoittuu muuta aluetta korkeammalle mäelle, joka on maaperältään moreenia. Pihapiiri meren suunnalta nähtynä
Pihapiiri nähtynä mantereen suunnasta Rantamaisema
Asuinrakennus
Piharakennuksia Varasto
3.1.3.Luonnonympäristö Kaava-alueen eteläosan kohtuullisen laajassa pihapiirissä ei ole paljon kasvillisuutta. Pihakasvillisuus on tyypillistä alueen vanhan pihapiirin kasvillisuutta. Kaava-alueen ja tilan pohjoispuoli ja alavampaa ja kosteampaa aluetta, jonka kasvillisuus on nuorehkoa lehtipuuta ja kuusta. Tälle osalle aluetta ei ole rakennustarpeita. 3.1.4.Rakennettu ympäristö Kaava-alue on rakentunut 1896. Ilmeisesti mäkitupalaisasutuksena tai kalastukseen liittyvänä astutuksena. Kaava-alueen tila on lohkottu 06.06.1931 ilmeisesti torpparilain täytäntöönpanossa. Asuinrakennusta on laajennettu 1930 luvulla. Pihapiirissä on myös muita vanhoja rakennuksia, kaksi varastoa ja saunakäytössä oleva rakennus. Tämän lisäksi pihapiirissä on uudempi varastorakennus. Asuinrakennuksella ja osittain pihapiirillä on rakennuskulttuuriin liittyviä arvoja. Pihapiiriin on rakentunut rakennuksia noin 220 k-m2. 3.1.5.Maanomistus Kaava-alue on yksityisen henkilön omistuksessa. 3.2.Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, joka on vahvistettu 30.11.2011. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman 13.3.2013 korkeimman hallintooikeuden (KHO) päätöksellä. Maakuntakaavassa kaava-alueelle ei ole osoitettu merkintöjä.
Rantayleiskaava 1997 laaditussa Merikarvian rantayleiskaavassa tilalle on osoitettu RA merkinnällä loma-asuntoalue. Kaavaluonnosta koskevalle tilalle on osoitettu olemassa olevan lomarakennuksen merkintä.
4. YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Yleiskaavan suunnittelun tarve ja vaiheet 4.1. Kiinteistön omistavan toisen henkilön työpaikka on siirtynyt Satakuntaan ja perhe haluaisi muuttaa vakituisesti asumaan Merikarvialla omistamalleen kiinteistölle. Kiinteistön omistajat ovat tiedustellut 2018 Merikarvian kunnalta mahdollisuutta kaavassa lomarakennuspaikaksi osoitetun kiinteistön muuttamista vakituisen asumisen mahdollistavaksi rakennuspaikaksi. Kunnasta on todettu, että muutokselle olisi edellytyksiä. Kiinteistön omistaja valitsi kaavamuutoksen laatijaksi Kaavoitus- ja arkkitehtipalvelu Mattila Oy:n. Kaavoittaja teki alueella katselmuksen 17.2.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaselostus olivat nähtävillä -- ---------------- Yleiskaavamuutos oli nähtävillä ehdotuksena ---------- Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä ----------- Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan ------------- 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1. Osalliset Varsinaisia osallisia kaavassa ovat kiinteistön omistajat, naapurikiinteistöjen omistajat, Ely-keskus, Satakunnan museo ja Satakuntaliitto. 4.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoituksen alkamisesta on kuulutettu lehti-ilmoituksella ja naapurikiinteistöjä on informoitu kirjeitse. Kaava on ollut nähtävillä luonnoksena ----------------------, josta kuulutettiin lehi-ilmoituksella. Saatu palaute ei edellyttänyt muutoksia kaavaan. Kaava oli nähtävänä ehdotuksena ------------, josta on kuulutettu lehtiilmoituksella. Viranomaisyhteistyö
4.3. Yleiskaavamuutoksen tavoitteet Yleiskaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa rakennuspaikka sen alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti vakituisen asumisen rakennuspaikaksi. Olemassa olevan rakennuskannan säilyttämiseksi käytetään kaavassa aluevarausmerkintää, joka mahdollistaa kahden asuinrakennuksen rakentamisen. 4.5. Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavasta ei laadittu vaihtoehtoja. 5.YLEISKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Kaavaratkaisu Merikarvian rantayleiskaavan osalta yleisenä käytäntönä on ollut, että lomarakennuspaikoiksi osoitetut aikoinaan asuinkäytössä olleet kiinteistöt on voitu muuttaa kaavamuutoksella vakituisen asumisen rakennuspaikoiksi. Kiinteistön omistajan tarkoituksena on säilyttää vanha asuinkiinteistö alkuperäisessä asussaan vieraiden yöpymistilana. Tavoitteena on rakentaa pihapiiriin uusi asuinrakennus, joka vastaisi asumisen nykyisiä vaatimuksia. Ratkaisua voidaan pitää vanhan rakennuskannan kannalta hyvänä, sillä alkuaan 1896 rakentuneen rakennuksen muuttaminen vastaamaan nykyisiä asuinrakennuksen vaatimuksia vaarantaisi sen rakennushistoriallisen arvon. Vanha asuinrakennus sijaitsee 70 metrin etäisyydellä rannasta. Uusi rakennus tulisi mereltä katsoen vanhan asuinrakennuksen oikealle puolelle, hieman lähemmäksi rantaa. Tämä ratkaisu tukee hyvin vanhaa pihapiiriä. Lähtökohdista johtuen on kaavassa päädytty käyttämään rantayleiskaavan alkuperäistä kaavamerkintää AP, joka mahdollistaa rakennuspaikalle kahden asuinrakennuksen rakentamisen. AP rajausta on hieman laajennettu ottaen huomioon alueen nykyinen rakennuskanta. Olemassa olevan rakennuskulttuuriset arvot on otettu huomioon osoittamalla rakennuspaikka /S2 merkinnällä alueeksi, jolla on suojeltavia rakennuksia (2. luokka).
5.1.1. Mitoitus Vanhalle asuinkiinteistöllä on useita pieniä rakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on noin 220 m2. Kaavamääräys ei rajoita rakentamista, mutta pihapiiri mahdollistaa käytännössä vain toisen asuinrakennuksen rakentamisen, jolloin toteutuva rakentamisen määrä ei nouse merkittävästi nykyisestä.. 5.1.2. Palvelut Kaava-alue sijaitsee noin 16km etäisyydellä Merikarvian keskustaajamasta. 5.1.3. Alin perustamistaso Alin rakentamiskorkeus on N2000+2,10. Korkeus sijaitsee rakennusten perustuksissa olevan kapillaarisen nousun katkaisevan kerroksen alapuolella. Alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittely Alin suositeltava rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tulisi sijoittaa kastuessa vaurioituvia rakenteita.
5.2. Aluevaraukset AP Asuinpientaloalue. Alueelle saa rakentaa enintään kaksi asuntoa, joista toisen tulee sijaita vähintään 30 m ja toisen vähintään 70 m päässä rannasta. /S2 Alueen osa, jolla on suojeltavia rakennuksia (2. luokka). Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Rakennuslain 135 :n nojalla määrätään, ettei alueella olevaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta saa ilman pakottavaa syytä purkaa. Rakennukset tulee korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrkiä korjaamaan joko entistäen taikka muulla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvalla tavalla. Yleismääräykset: Yleismääräyksissä on määräys jätevesien käsittelystä. Yleismääräyksissä on määritelty alin tulvaherkkien rakenteiden perustamistaso. Merkinnät ja määräykset ovat kaavaselostuksen lopussa liitteenä. 5.3. Kaavan vaikutukset 5.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella varmistetaan olemassa olevan rakennuskulttuuriarvoja omaavan rakennuskannan säilyttäminen. Rakennuspaikan siirtyminen vakituiseen asuinkäyttöön mahdollistaa myös osaltaan paremmin olemassa olevan vanhan rakennuskannan säilymisen. 5.3.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavassa osoitettu rakennuspaikka ei koske luonnontilaisia alueita, jolloin sillä ei ole vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön. 5.3.3. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavalla mahdollistetaan asuminen kiinteistöllä. Tällä on tiettyjä vaikutuksia yhdyskuntarakentamiseen. Toisaalta on todettava, että Pohjansahan aikoinaan vilkkaan kylän uudelleen asuttamista voidaan pitää kylän elinvoiman kannalta hyvänä. 5.3.4. Vaikutukset ihmiseen Kaavamuutoksella mahdollistetaan omistajan asuminen kiinteistöllä. Tällä voidaan katsoa olevan positiivisia vaikutuksia.
5.3.5. Vaikutukset maisemaan Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta maisemaan. 5.4. Ympäristön häiriötekijät Ei häiriötekijöitä 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset liitteenä 6. YLEISKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus Kiinteistön omistaja toteuttaa kaavan. Kankaanpäässä 23022018 Liitteet Ilmari Mattila Arkkitehti Kaavakartta määräyksineen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma