SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI ERKKILÄ. Kylän Hirvijärvi tiloja: Erkkilä ja Elisabet

Transkriptio

1 SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI ERKKILÄ Kylän Hirvijärvi tiloja: Erkkilä ja Elisabet KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN muutoksen selostus, joka koskee 19 päivänä elokuuta 2017 päivättyä yleiskaavakarttaa Tiloja: Erkkilä ja Elisabet Koko 0,4 ha Yleiskaavan tunnus: 747YKAM12017 Yleiskaavan päiväys: Kaavan laatija: Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy Ilmari Mattila puh Osoite: Seulakatu KANKAANPÄÄ

3 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Siikaisten kunnan Hirvijärven kylässä. Hirvijärven ja Vuorijärven kylien välissä sijaitsevan Makkarajärven itäpäässä Kaavan nimi ja tarkoitus Siikaisten rantayleiskaavan muutos Makkarajärvi, Erkkilä Yleiskaavamuutoksessa tilalle osoitetaan rantamitoituksen perusteella yksi uusi lomarakennuspaikka 1.4 Liiteasiakirjat - Luontokatselmus - Ote yleiskaavasta - Kaavakartta määräyksineen - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

4 2.TIIVISTELMÄ 2.1.Kaavaprosessin vaiheet Maanomistaja teki alun perin 2014 aloitteen kaavan muuttamiseksi ja Siikaisten kunta totesi kaavamuutoksen mahdolliseksi käynnistyi kaavamuutos järven eteläpuolelle ja nyt käsillä oleva kaavamuutos siirtyi eteenpäin. Kaava oli nähtävillä luonnoksena Nähtävillä ehdotuksena Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 2.2. Yleiskaavamuutos Yleiskaavamuutoksella osoitetaan uusi lomarakennuspaikka järven itäpäähän tilojen Erkkilä ja Elisabet rajalle. Rakennuspaikan osoittaminen perustuu emätilamitoitukseen, mikä osoittaa että tilalla Erkkilä on käyttämätöntä rakennusoikeutta. Ranta järveltä katsottuna

5 3.LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista kaavan lähtökohdat Erkkilän tilalle oli osoitettu Siikaisten rantayleiskaavan valmisteluvaiheessa 4 lomarakennuspaikkaa. Kaavaprosessin aikana Vuorijärveltä siirrettiin Makkarajärvelle yksi lomarakennuspaikka, jolloin Erkkilän tilan osalle Makkarajärveä on voimassa olevassa kaavassa osoitettu kaksi lomarakennuspaikkaa. Vuorijärveltä poistettiin siirron yhteydessä kaksi lomarakennuspaikkaa, jolloin Vuorijärvelle jäi voimassa olevaan kaavaan yksi lomarakennuspaikka. Osayleiskaavassa emätilalle on voimassa olevassa kaavassa osoitettu yhteensä 3 lomarakennuspaikkaa. Nyt laadittu emätilatarkastelu osoittaa että tilalle on mahdollista osoittaa yksi uusi lomarakennuspaikka. Kaavan hakija omistaa 3 /4 osaa Makkarajärven rantaviivasta Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Makkarajärven itä rannalla. Makkarajärvi on metsäjärvi, minkä rannoilla ei ole vakituista asutusta eikä peltoja. Ranta-alueiden läheisyydessä on runsaasti kallioalueita. Järven rannalle on toteutettu yksi lomarakennus Erkkilän tilalle Luonnonympäristö Kaava alueelle tehtiin katselmus Paikalla oli myös luontokartoittaja Markku Suominen. Kaavamuutosalueella on kallioita. Alueen kasvillisuus vaihtelee kallioalueen jäkälä-kanervatyypin männiköstä alavamman alueen rämesuohon. Ympäristön kannalta parhaaksi rakennuspaikaksi todettiin kallioinen alue, jolla ei ole tarvetta maaston muokkaukseen rakennettaessa. Katselmuksen perusteella ei esitetyltä rakennuspaikalta löytynyt LS-lain tarkoittamia luontotyyppejä/kohteita eikä vesilain tarkoittamia kohteita Rakennettu ympäristö Järvellä on nykyisellään yksi rakentunut lomarakennus. Kaavassa järvelle on osoitettu neljä lomarakennuspaikkaa Maanomistus Kaava-alue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa.

6 Kallioalueen yläosa, mikä todettiin kaavoittajan ja luontokartoittajan kanssa hyväksi rakennuspaikaksi Näkymä kaava-alueelle pohjoispuolelta

7 Kaava-alueen itäosaa

8 3.2.Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Satakunnan maakuntakaava Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, joka on vahvistettu Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Kaava-alueelle on maakuntakaavassa osoitettu maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokas kallioalue. ge-2 Arvokas kallioalue ei estä rakentamista.

9

10 Rantayleiskaava Siikaisten rantayleiskaavassa kaava-alue on osoitettu merkinnällä M Maa- ja metsätalousalueeksi. Osalla kaava-aluetta on osoitettu arvokas kallioalue hyväksytty kaavamuutos ja poistuva kaava 4. YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Yleiskaavan suunnittelun tarve Maanomistaja teki aloitteen kaavan muuttamiseksi 2014 ja kunta totesi

11 muutoksen mahdolliseksi ja tarpeelliseksi. Suunnittelun käynnistäminen ja kaavan vaiheet Suunnittelu ja varsinainen asemakaavatyö käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella, joka oli nähtävillä Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaluonnoksesta saatiin kolme lausuntoa. Saadun palautteen perusteella kaavaan tehtiin seuraavat muutokset: -Kaavaselostusta on täydennetty maakuntakaavan ja osayleiskaavan arvokkaita kallioalueita koskevilla suunnittelumääräyksillä. -Maakuntakaavan osalta selostukseen on lisätty lainvoimaisuus ja hallintooikeuden päätöksen päivämäärät. -Luontokatselmusta on täydennetty paikan päällä tehdyllä kartoituksella. -Alin suositeltava rakentamiskorkeus on lisätty kaavaan Elyn esittämällä tavalla. Kunnanhallitus päättää asettaa yleiskaavamuutoksen nähtäville. Yleiskaavamuutos oli nähtävillä ehdotuksena Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Varsinaisia osallisia kaavassa ovat kiinteistön omistaja ja naapurikiinteistöjen omistajat Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoituksen alkamisesta on kuulutettu lehti-ilmoituksella ja naapurikiinteistöjä on informoitu kirjeitse. Kaava on ollut nähtävillä ehdotuksena, josta on kuulutettu lehti-ilmoituksella Viranomaisyhteistyö Kaavamuutos on ollut esillä luonnoksena Siikaisten kunnan kehittämiskeskustelussa, jossa Ely-keskuksen ja satakuntaliiton edustajat kommentoivat kaavahanketta Yleiskaavamuutoksen tavoitteet Yleiskaavamuutoksen Tavoitteena on osoittaa yksi uusi lomarakennuspaikka mikä on emätilatarkastelun perusteella jäänyt osoittamatta kaavassa.

12 4.5. Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavasta ei laadittu vaihtoehtoja. 5. YLEISKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu 3 / 4 osaa Makkarajärven rantaviivasta (1077m) on kaavamuutoksen hakijan omistuksessa. Laadittu emätilatarkastelu osoittaa tilalle Makkarajärven osalta 3,052 rakennuspaikkaa. Vaikka järvi on kooltaan 7,6 ha on uusi rakennuspaikka sovitettavissa maisemaan ja ympäristöön. Osoitettu rakennuspaikka on kovapohjainen kallioalue, eikä edellytä maastonmuokkauksia. Uusi lomarakennuspaikka sijoittuu luonnonympäristön kannalta hyvään paikkaan, eikä häiritse järvelle osoitettuja muita lomarakennuspaikkoja. Vapaata rantaa jää Erkkilä tilan osalta 877m. Koko järven rantaviivan pituus on 1554m. josta vapaata rantaa jää 1314m. Uutta rakennuspaikkaa ei voitu osoittaa kaavassa aiemmin osoitettujen paikojen viereen. Pohjoispuolinen alue on suota, jolle rakentamista ei voida osoittaa. Eteläpuolelle rakentamista ei voitu osoittaa, koska heti tonttien jälkeen on rakentamiskelvoton rotkomuodostelma ja sen jälkeen kalliolohkareinen alue, mikä on merkittävä käärmeiden talvehtimisalue Kaavan rakenne Mitoitus Kaavassa osoitetaan uusi lomarakennuspaikka emätilamitoituksen perusteella.

13

14

15 Palvelut Kaava-alue sijaitsee noin 7km etäisyydellä Siikaisten kunnan kuntakeskuksesta Aluevaraukset Kaavamuutoksessa osoitetaan maa- ja metsätalousalueelle yksi uusi RA lomaasuntoalue, joille on osoitettu yksi lomarakennuksen rakennuspaikka. Yleismääräyksiin on lisätty vuoden 2003 lakimuutoksen mukainen määräys jätevesien käsittelystä. Merkinnät ja määräykset liitteenä. Näkymä rakennuspaikalta järven suuntaan.

16 5.3. Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Lomarakennuspaikkojen määrä lisääntyy yhdellä, mikä lisää selkeästi Makkarajärven rakennusoikeutta. Järven rannat ovat hyvin peitteisiä, mistä johtuen ei uudella lomarakennuspaikalla ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luontokatselmuksen perusteella ei uudella lomarakennuspaikalla ole merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Yhdellä uudella lomarakennuspaikalla ei ole huomioitavia vaikutuksia kunnan yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset ihmiseen Kaavalla ei ole vaikutusta ihmiseen.

17 5.4. Ympäristön häiriötekijät Ei häiriötekijöitä 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset liitteenä 6. YLEISKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistaja toteuttaa kaavan sen voimaantulon jälkeen. Liitteet Luontokatselmus Kaavakartta ja määräykset

18

19 Makkarajärven tontti, Siikainen Täydennyskartoitus tehty saraluhta Kapea vyöhyke järven vesirajassa. Kasveina mm. pullosara, vesisara, jokasuonrahkasammal, kurjenjalka. 2 tuore kuusikkokangas Alueella myös pieniä korpimaisia mättäiden välissä olevia painanteita. Alueen läpi kulkee yksi oja järveen. Oja on kaivettu aikoja sitten, joten se on pääosin sammaloitunut. Kasveina mm. kuusi, mänty, hieskoivu, kataja, kuusen ja koivun taimia, mustikka,puolukka, jokasuonrahkasammal, kangasmaitikka, riidenlieko, kerrossammal, kangaskarhunsammal, vadelma, viitakastikka, suopursu. Ojansuussa järven rannalla harmaaleppä ja korpipaatsama. Aluetta ei saa uudistusojittaa. Vesitasapaino hoidetaa lehtipuun määrää lisäämällä ja samalla lisätään luonnon monimuotoisuutta.. 3 kuivahko mustikkatyypin kangas Kalliomäen pohjoisrinteessä. Kasveina mm. kuusi, mänty, pihlaja, mustikka, puolukka, kerrossammal. 4 karuhko-karu mäntykangas Alueella myös pienehköjä avokallioalueita. Yhdessä alueen männyistä käpytikan paja. Kasveina mm. mänty, kataja, kuusi, kanerva, puolukka, metsälauha, poronjäkälä, kangasmaitikka, kerrossammal, kynsisammal sp., palleroporonjäkälä. 5 isovarpuräme Kasveina mm. mänty, hieskoivu, suopursu, puolukka, mustikka, etelänvariksenmarja, suokukka, järviruoko, jokasuonrahkasammal, kerrossammal. Aluetta ei saa ojittaa. 6 karuhko kangas Kasveina mm. mänty, kuusi, kataja, puolukka, kanerva, sulkasammal. 7 tuore kangas Kasveina mm. mänty, kuusi, rauduskoivu, paju sp., kataja, puolukka, mustikka, kerrossammal, sulkasammal, kanerva. 8 kuusikkokorpi Alueella kulkee vanha oja. Alueen yläreunassa, lähellä metsäautotietä, pyöreähkö alue, jossa kasvaa pelkästään jokasuonrahkasammalta. Kasveina mm. kuusi, mänty, hieskoivu, mystiikka, metsäalvejuuri, jokasuonrahkasammal, sulkasammal, kerrossammal. Aluetta ei saa uudistusojittaa. Vesitasapaino hoidetaan lehtipuun määrää lisäämällä.

20 Alueen ympäristöstä kuultuja lintuja: hömötiainen, talitiainen, keltasirkku, käpytikka, teeri. Järvellä tai sen ympäristössä tiedetään kesällä pesineen sinisorsa ja tavi. Alueelta ei tavattu kolmena eri vuodenaikana tehdyillä katselmuksilla uhanalaisia lajeja. Alueen kalliota ei saa ampua. Kankaanpäässä Markku Suominen luontokartoittaja Rakennusohjeita:

21 Kaavakartta 1: ja määräykset

22

23