Tisessa ryhmässä katkera "anteeks" riittää ja tilanne n muka selvitetty varhaiskasvatuksen pettajien ajatuksia empatiakasvatuksesta Tilda Ansaharju Varhaiskasvatustieteen kandidaatintutkielma Kevätlukukausi 2019 Kasvatustieteen ja psyklgian laits Jyväskylän ylipist
TIIVISTELMÄ Ansaharju, Tilda. 2019. Tisessa ryhmässä katkera anteeks riittää ja tilanne n muka selvitetty. - Varhaiskasvatuksen pettajien ajatuksia empatiakasvatuksesta. Varhaiskasvatustieteen kandidaatintutkielma. Jyväskylän ylipist. Kasvatustieteen ja psyklgian laits. 36 sivua + liitteet Tämän laadullisen tutkimuksen tarkituksena li selvittää varhaiskasvatuksen pettajien ajatuksia päiväkdeissa tteutettavasta empatiakasvatuksesta. Erityisesti tieta haluttiin saada menetelmistä ja keinista, jita empatiakasvatuksessa käytetään. Lisäksi tarkituksena li selvittää, mitkä vat laadukkaan empatiakasvatuksen edellytyksiä sekä heikentäviä tekijöitä. Tutkimuksen aineist n kerätty verkkkyselylmakkeen avulla, jka lähetettiin Varhaiskasvatuksen pettajat - Facebk-ryhmään. Kyselyyn, jka sisälsi avimia sekä mnivalintakysymyksiä vastasi 19 varhaiskasvatuksen pettajaa. Aineist analysitiin käyttäen aineistlähtöistä sisällönanalyysin menetelmää. Tutkimuksessa kävi ilmi, että varhaiskasvatuksen pettajat pitävät empatiakasvatusta erittäin tärkeänä. Empatiakasvatusta tteutetaan enimmäkseen päiväkdin arjen tilanteissa, mutta myös mnet valmiit tunnekasvatusmateriaalit vat varhaiskasvatuksen pettajien käytössä. Varhaiskasvatuksen pettajat arviivat mat empatiakasvatukseen liittyvät pedaggiset taitnsa pääsin hyviksi, mutta kkevat kuitenkin pedaggisiin keinihin tarvittavan täydennyskulutusta. Laadukkaan empatiakasvatuksen edellytyksiä tulsten perusteella vat yhteinen kasvatuslinja sekä myönteinen ja avin ilmapiiri lasten kanssa timivien kasvattajien kesken. Suurimpia heikentäviä tekijöitä vat resurssit, kiire, epäyhtenäinen kasvatuslinja kasvattajien välillä sekä suuret ryhmäkt päiväkdeissa. Asiasanat: empatia, empatiataidt, tunnetaidt, empatiakasvatus, tunnekasvatus, ssiemtinaalinen kehitys
SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 4 2 EMPATIA OSANA LAPSEN SOSIOEMOTIONAALISTA KEHITYSTÄ 5 2.1 Empatian määritelmä... 5 2.2 Lapsen empatiataidn kehittyminen ja merkitys lapsen elämässä... 6 2.3 Ssiemtinaalinen kmpetenssi... 7 3 EMPATIAKASVATUS OSANA TUNNEKASVATUSTA PÄIVÄKODEISSA... 9 4 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSKYSYMYKSET... 13 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN... 14 5.1 Tutkimuskhde ja lähestymistapa... 14 5.2 Tutkimukseen sallistujat... 15 5.3 Aineistn analyysi... 16 5.4 Eettiset ratkaisut... 20 6 TUTKIMUKSEN TULOKSET... 21 6.1 Empatiakasvatuksen menetelmät varhaiskasvatuksessa... 22 6.2 Laadukkaan empatiakasvatuksen edellytyksiä... 27 6.3 Heikentävät tekijät empatiakasvatuksen tteuttamisessa päiväkdeissa 27 7 POHDINTA... 29 7.1 Tulsten tarkastelu ja jhtpäätökset... 29 7.2 Tutkimuksen lutettavuus ja jatktutkimushaasteet... 31 LÄHTEET... 34
4 1 JOHDANTO Varhaislapsuus n intensiivinen ja merkityksellinen kehityksen ja ppimisen aika ihmisen elämässä. Sen aikana tapahtuvat asiat vaikuttavat suuresti lapsen niin senhetkiseen laatuun kuin myös kehitykseen tulevaisuudessa. (Karila 2016, 11.) Tunnetaitjen pettelu alkaa j lapsen syntymästä ja myöhemmin muun muassa päiväkdeilla n suuri merkitys niiden tukemisessa. Tutkimukseni tavitteena li selvittää varhaiskasvatuksen pettajien ajatuksia tunnekasvatukseen liittyvästä empatiakasvatuksesta sekä sen tteuttamismenetelmistä päiväkdeissa. Lisäksi tavitteenani li selvittää laadukkaan empatiakasvatuksen edellytyksiä sekä heikentäviä tekijöitä. Lähestyin tutkimukseni aihetta varhaiskasvatuksen pettajien näkökulmasta tiveenani saada heidän näkemyksiään sekä esille lasten empatiakasvatukseen liittyen. Kurki (2017, 71) tteaa, että tällä hetkellä Sumessa lasten emtinaalisista ja käyttäytymiseen liittyvistä ngelmista puhutaan paljn. Tunnetaidt, jhn myös empatia kuuluu vat lleet usein esillä keskusteluissa sekä ssiaalisessa mediassa viime vusina. Esimerkkinä tästä, Sumen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ttesi uudenvudenpuheessaan 1.1.2018 viitaten nurten syrjäytymiseen, kiusaamiseen ja ahdisteluun Sumessa seuraavasti: Paljn paranisi, js tunnettaisiin empatiaa tai ainakin sattaisiin tista ihmistä kunniittaa. Määtän ym. (2017, 5) mukaan nyky-yhteiskunnassa krstetaan entistä enemmän ssiaalisia ja vurvaikutustaitja sekä kulttuurista saamista. Näitä taitja ja saamista tukee empatiatait, minkä kehittymiseen taas vaikuttaa laadukas empatiakasvatus. Brban (2016) mukaan empatia n ydin kaikelle, mikä tekee yhteiskunnasta sivistyneen, ja ennen kaikkea se tekee lapsista parempia ihmisiä. Tunnetaidt vat ja tulevat aina lemaan ajankhtainen aihe yhteiskunnassamme ja niihin kuuluvalla empatiataidlla n tdettu levan suuri merkitys lasten hyvinvintiin sekä menestymiseen ja elämässä.
5 2 EMPATIA OSANA LAPSEN SOSIOEMOTIO- NAALISTA KEHITYSTÄ 2.1 Empatian määritelmä Empatia-käsitteelle n esitetty mnenlaisia määritelmiä eri tieteenalilla, mutta yleisesti sillä tarkitetaan kykyä ymmärtää tisen tunteita ja asettua tisen asemaan. Herlinin, Laukkasen, Mäkisen, Salmisen ja Visapään (2011, 10) mukaan kyky tehdä er itsen ja tisen välillä nkin empatian edellytys. Juujärven, Myyryn ja Pessn (2007, 84) mukaan: Empatia määritellään siten, että ihminen näkee tisen silmin, kuulee tisen krvin sekä tuntee ja kkee hänen sisäistä maailmaansa. Aaltla (2014, 21) tteaa, että reitin löytäminen tisten ihmisten kkemuksiin tekeekin empatiasta erityislaatuisen kyvyn. Empaattisen ihmisen ajatellaan usein ymmärtävän erityisesti tisten ihmisten negatiivisena ketut tunteet, kuten surun tai ahdistuneisuuden. Aaltla (2017) kuitenkin tteaa, että empatia ulttuu myös psitiivisiin tunteisiin, kuten tyytyväisyyteen ja iln, mikä tekee empatiasta keinn nähdä maailmassa hyvää. David Hume, yksi empiristisen filsfian uranuurtajista ttesi kirjassaan A Treatise n Human Nature (1740): Mi- kään muu inhimillinen piirre ei le yhtä merkittävä sekä itsessään että seurauksiltaan kuin taipumuksemme tuntea sympatiaa muita khtaan ja tavittaa kmmunikaatin kautta heidän taipumuksensa sekä tunteensa, livat nämä sitten kuinka erilaisia hyvänsä miimme verrattuna (Aaltla 2014, 21). Hume käytti sympatia-sanaa samassa merkityksessä, mitä nykyään käytetään kuvatessamme empatiaa ja häntä pidetäänkin empatiaa kskevan kirjallisuuden yhtenä kantahahmista. Empatia vielä tänä päivänäkin tisinaan sekitetaan sympatiaan, vaikka niiden lähtökhdat vat kuitenkin erilaiset. Empatiassa lähdetään tisen ihmisen kkemuksista ja tunteista, jtka tinen tunnistaa ja kkee. Empaattinen suhtautuminen n tunneperäistä myötäelämistä, jka suuntautuu tiseen ihmiseen. Sympatiassa ihminen vi taas tuntea myönteisiä tunteita tista khtaan, kuitenkaan jakamatta tisen tunnekkemusta. (Juujärvi ym. 2017, 82.)
6 Kgnitiivinen ja affektiivinen empatia Kgnitiivinen empatia n Aaltlan & Kedn (2017) mukaan tärkeä työkalu, jta suurin sa ihmisistä käyttää ssiaalisessa kanssakäymisessä. Se auttaa havaitsemaan muiden ihmisten tunnetilja, mutta myös arviimaan tilanteita realistisesta näkökulmasta. Munrn, Bren ja Pwisin (2005, 50) mukaan kgnitiivinen empatia viittaa kapasiteettiin tai taipumukseen lla tietinen muiden näkökulmista, jtka liittyvät erityisesti mtiiveihin, tunteisiin ja avuntarpeisiin. Affektiivinen empatia taas n Aaltlan (2014, 22) mukaan aina välitöntä tunteiden kkemista, jka ei perustu päättelyyn. Affektiivisessa empatiassa vidaan kkea tisen ihmisen tunteet itsessään, li se sitten tisen surua tai ila. Tunteet vivat tuntua kehssa esimerkiksi sykkeen nusuna, itkun tunteena ja vatsan jännityksenä. Affektiivinen empatia liittyy myös vahvasti mraaliin ja haluun timia muiden hyväksi (Aaltla 2017). 2.2 Lapsen empatiataidn kehittyminen ja merkitys lapsen elämässä Pulimatkan (2014, 46) mukaan lapsen tunne-elämän phjana vidaan pitää vähintään yhteen aikuiseen pysyvää turvallista kiintymissuhdetta. Lasten tunneelämä alkaa kehittyä j varhaisessa vaiheessa ja sen kehittyminen n npeaa. Pulimatka (2004, 46) esittää lapsen tunne-elämän klmeksi perustarpeeksi kyvyn tunnistaa ja ilmaista tunteensa, arviimaan tunteitaan sekä kkemaan tunteensa levan mielekkäitä ja perusteltuja. Näkemys, jssa pieniä lapsia n pidetty itsekeskeisinä ja kyvyttöminä erttamaan mia tunteitaan muiden tunteista n vusien varrella väistynyt tutkimusten myötä ja nykyään tiedetään enemmän lasten ssiaalisista ja emtinaalisista taidista. Gleman (1997, 129-130) tteaa kehityspsyklgien havainneen lasten tuntevan empaattista hulta j ennen kuin ymmärtävät levan yksilöitä. Huli vi ilmetä esimerkiksi itkuna humatessa tisen lapsen itkevän. Yksivutias lapsi alkaa j pikkuhiljaa ymmärtää, että kyse ei välttämättä lekaan masta, vaan tisen hädästä. Kaksivutiaina, lasten ymmärtäessä levan erillisiä yksilöitä, alkavat he pikkuhiljaa ymmärtämään tisten
7 tunteiden levan erilaisia kuin heidän mat tunteensa ja vivat tarjta lhdutusta itkevälle lapselle sekä herkistyä muiden tuntemuksista. (Gleman 1997, 138.) Empatia vi mtivida ihmisiä sittamaan hulenpita ja välittämistä vaikeuksissa leville (Askeleittain pettajan pas 2005, 11). Lapsen kasvaessa empatia kehittyy ja myöhäislapsuudessa se saavuttaa täyden mittansa, jllin lapsi saattaa tuntea myötätunta suuria ryhmiä, kuten köyhiä khtaan (Gleman 1997, 138). Brban (2016) mukaan ennen kuin lapsi vi astua tisen kenkiin n hänen kehitettävä kykyään tunnistaa nnverbaaleja vihjeitä, kuten ilmeitä, eleitä, ryhtiä tai äänenvimakkuuksia. Gleman (1997, 128) tteaakin, että ihmiset harvin ilmaisevat tunteensa sanin ja siksi lisi tärkeää sata lukea ihmisten muita tapja viestiä tunteitaan. Empatiataidn n sitettu vaikuttavan psitiivisesti mniin asiihin lapsen elämässä. Empatialla n esimerkiksi yhteyttä ssiaaliseen ja akateemiseen kyvykkyyteen, jiden lisäksi empatiataidn kehittyminen nähdään perustana kaikelle ngelmanratkaisuille ja tunteiden säätelylle (Askeleittain pettajan pas 2005, 11, 30). Empatia auttaa lapsia rakentavien käyttäytymistapjen valitsemisessa sekä ystävyyssuhteiden kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Susittuja lapsia vatkin usein ne lapset, jtka saavat nimetä ja kmmentida muiden tunteita. (Askeleittain pettajan pas 2005, 11, 30.) 2.3 Ssiemtinaalinen kmpetenssi Ssiaaliset ja emtinaaliset taidt vat tärkeitä lapsen terveelle kehitykselle (Askeleittain pettajan pas 2005, 9). Kivulan ja Laaksn (2017) mukaan taitjen kknaisuutta, jhn kuuluvat muun muassa kyky tunnistaa, ymmärtää ja säädellä tunteitaan, timia ssiaalisissa tilanteissa vastuullisesti sekä kykyä ylläpitää ystävyyssuhteita, kutsutaan ssiemtinaaliseksi kmpetenssiksi. Ssiemtinaalinen kmpetenssi mudstuu kahdesta peruskäsitteestä, ssiaalisuudesta sekä emtinaalisuudesta, jihin edellä mainitut taidt vidaan sijittaa. Kmpetenssilla taas tarkitetaan tässä yhteydessä ssiaalisuuteen ja emtinaalisuuteen liittyvää pätevyyttä.
8 Ssiemtinaalinen ppiminen jaetaan viiteen sa-alueeseen, jtka vat itsetietisuus ja reflektitaidt, itsesäätely ja timinnan säätely, ssiaalinen tietisuus, ihmissuhdetaidt sekä vastuullinen päätöksentek (Casel 2017). Näistä sa-alueista ssiaalinen tietisuus n lähimpänä empatiaa, jhn tämä pinnäytetyö keskittyy. Ssiaalisen tietisuuden ppimistavitteena n empatian kkeminen ja sittaminen. Ssiaalisesti tietinen ihminen n kiinnstunut ympärillään levien ihmisten ajatuksista, kkemuksista sekä tunteista. (Talvi & Klemla, 2017.) Itsesäätely taas vaikuttaa merkittävästi lapsen tunteiden säätelyyn. Itsesäätely tarkittaa Arn (2013, 10) mukaan ihmisen kykyä säädellä tunteitaan, käyttäytymistään sekä kgnitiivista timintaansa. Itsesäätelyn emtinaalinen näkökulma krstaa lasten kykyä tunnistaa ja käsitellä niin mia kuin muidenkin emtinaalisia tunteita, ja lu siksi vahvan phjan empatiasaamiselle (Veijalainen, Reunam & Alijki 2017, 92). Lasten emtinaalinen ja ssiaalinen kmpetenssi vat vahvasti yhteydessä tisiinsa ja vahvistavat tinen tistaan. Thmpsn & Gdman (2009, 152) tteavat, että ssiaalisesti ja emtinaalisesti taitavat lapset vat ylivimaisia leikkikavereita sekä tulevat paremmin timeen myös aikuisten kanssa. Pikkeus (2013, 91) taas tteaa ssiaalisten ja ssikgnitiivisten taitjen laadulla levan paljn vaikutusta lasten hyväksynnän saamiseen päiväktiryhmässä. Ssiaalinen kmpetenssi tarkittaa Pikkeuksen (2013, 86) mukaan ihmisen kykyä timia erilaisissa tilanteissa, saavuttaa ssiaaliseen timintaan liittyviä tavitteita ja nnistua vaikuttamaan tisiin ihmisiin. Se mudstuu vurvaikutuksessa ja vi muuttua ympäristön vaikutuksesta. Lapsen ssiaalinen kmpetenssi näkyy esimerkiksi leikkeihin mukaan pääsemisenä ja neuvttelutaidilla vertaistensa kanssa (Pikkeus 2013, 86). Ihmisen ssiaalinen kmpetenssi n riippuvainen myös hänen mraalisesta ajattelustaan (Laine 2005, 129). Mraalinen ajattelu määrittää sen, minkälaista timintaa ihminen pitää ikeana tai vääränä. Emtinaalinen kmpetenssi n Laineen (2005, 64) mukaan vurvaikutusja ihmissuhdetaitjen perusedellytys ja sitä vidaan tutkiskella klmesta näkökulmasta: ensimmäinen näkökulma n ihmisen tietisuus masta emtinaalisesta tilasta, jssa ihminen pyrkii tunnistamaan mia tunteitaan ja
9 käyttäytymistään. Tisessa näkökulmassa pyritään tunnistamaan ja ymmärtämään tisten emtiita heidän käyttäytymisensä perusteella. Tämä liittyy esimerkiksi kykyyn sittaa empatiaa tista khtaan. Klmannessa näkökulmassa tarkastellaan ihmisen kykyä säädellä mia emtinaalisia reaktiitaan erilaisissa tilanteissa. (Laine 2005, 64-65.) Denhamin (2017, 3) mukaan emtinaalinen kmpetenssi n avain ssiaaliseen menestykseen ja tukee kgnitiivista kehittymistä, akateemista suriutumista, kuluvalmiutta sekä speutumista kuluun. Laine (2005, 65) kuitenkin tteaa, että kaikilla ihmisillä ei le samanlaista emtinaalista kmpetenssia, mikä näkyy muun muassa erina ymmärtää niin mia kuin tisten tunteita ja siinä, kuinka he ilmaisevat niitä. 3 EMPATIAKASVATUS OSANA TUNNEKASVA- TUSTA PÄIVÄKODEISSA Varhaiskasvatussuunitelman perusteiden (2018, 20) mukaan varhaiskasvatuksen tehtävänä n sujella ja edistää lasten ikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Lasten tunnetaidt vahvistuvat, kun heidän kanssaan petellaan havaitsemaan, tiedstamaan ja nimeämään tunteita Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018, 26). Oppimista taas edistävät myönteiset tunnekkemukset sekä vurvaikutussuhteet (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 22). Varhaiskasvatuslain (540/2018 1: 3 ) mukaan varhaiskasvatuksen tavitteena n edistää jkaisen lapsen kknaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvintia iän ja kehityksen mukaisesti. Vaikka itse tunteisiin ei kasvatuksella pystyttäisi vaikuttaa, n tunnustettu, että kasvatuksella n vaikutusta tunteiden tiedstamiseen ja niiden ilmaisuun. Lapsen ma kkemus tunteiden ilmaisun merkityksellisyydestä taas riippuu aikuisen ajasta ja kiinnstuksesta lapsen tunteiden khtaamiseen. (Pulimatka 2004, 41-42, 65-66.) Päiväkti n mnelle lapselle kdin lisäksi hallitseva kasvatusympäristö (Köngäs 2018, 200), jssa laadukas varhaiskasvatus lu perustaa laaja-alaiselle ppimiselle. Tki vi lla tilanteita, jissa päiväkti n se aina
10 paikka, jssa lapsen n mahdllista saada tukea tunnetaitjensa kehittymiseen. Wang, Kajamies, Hurme, Kins ja Palanen (2018, 256) tteavatkin, että lasten ssiaalisten ja emtinaalisten taitjen ja kehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa n hyvin tärkeää. Könkään (2018, 201) mukaan 3-6-vutiaat lapset vat kykeneväisiä ttamaan vastaan tunnephjaista petusta, mutta jillekin lapsille petukselliset tukit tunteista saattavat mennä hi, sillä asiaan uudelleen palaamisen jälkeen lapsi ei välttämättä saa enää samaistua petushetkessä lleeseen tilanteeseen. Siksi lisikin tärkeää, että tunnekasvatus lisi jatkuvasti läsnä kaikessa päiväkdin arjessa, jita erilliset hjatut tunnetukit tukisivat. Empatian vi Brban (2016) mukaan juurruttaa ihmiseen. Hänen mukaansa empatia kstuu peteltavista tavista, jita vidaan kehittää ja pettaa. Empatia ei lekaan vain erillinen taitalue, vaan se sisältää myös emtinaalisia, kgnitiivisia ja käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä (Askeleittain 2005, 10-11). Brba (2016) esittää yhdeksän keina, jiden avulla lapset vivat ppia empatiakykyä: tunteiden tunnistamisen harjittelu, mraalisen identiteetin kehittäminen, eri näkökulmien ttamisen harjittelu, mraalisen mielikuvituskyvyn kehittäminen, tunteiden säätelytaidn kehittäminen, myötätunnn harjittaminen, yhteistyön harjittelu, mraalisen rhkeuden harjitteleminen sekä harjittelu lla muutksentekijä. Näitä keinja vidaan myös hyödyntää empatiakasvatuksessa päiväkdeissa. Askeleittain-hjelmassa (2005, 30) tdetaan, että lapsi vi tuntea empatiaa, mutta ei saa ilmaista sitä. Siksi nkin tärkeää, että lapset saavat mnipulista harjitusta empatiaan liittyviin taitihin. Päiväkdeissa tunnekasvatusta ja siihen liittyvää empatiakasvatusta vidaan tukea mnella eri tavalla niin arjen knfliktitilanteissa kuin hjatuilla tunnetukiilla. Aaltla ja Ket (2017) tteavat, että empatian edesauttaminen kirjallisuuden avulla n tehkasta. Empatian kkeminen fiktiivistä hahma khtaan vi arkielämässä vimistaa empatian tuntemista yksilöitä khtaan, jita fiktiivinen hahm muistuttaa. Laineen (2005, 70) mukaan lapsi ppii phtimaan tunteitaan ja niiden ilmaisua kuunnellessaan satuja ja keskustellessa niistä. Lasten tunnesanavarastn syntymiseen vaaditaan aikuiselta tunteiden ilmaisua sekä nimeämistä (Talvi & Klemla 2017). Haapaniemi (2003, 65) tutki Pr gradu-
11 tutkielmassaan empatiataitjen ja ssiaalisuuden pettamista kuluikäisille lapsille draaman avulla ja ttesi draamatyöskentelyn levan jpa paras kein näiden taitjen ppimiseen. Draaman avulla vidaan myös auttaa lasta vapautumaan itsekeskeisyydestä ja siirtymään khti empatiaa, sekä kehittää tämän jälkeen lapsen empatiataitja rliin astumisen kautta (Haapaniemi 2003, 65-66). Samalla tavalla draamaa vi myös käyttää myös päiväkdeissa empatiakasvatuksen menetelmänä. Adamsin (2011, 66) mukaan tunnesanalistan tekeminen niistä tunteista, jita lapset tietävät laajentaa lasten tunnesanavarastn kehittymistä ja sanjen yhdistämistä miin tunteisiinsa. Tunnesanalistaan tulisi laittaa niin psitiivisia, negatiivisia kuin myös neutraaleja sanja, kuten kärsivällinen tai rauhallinen. On myös tärkeää, että livatpa sitten tunteet negatiivisia, psitiivisia tai neutraaleja, ne eivät kuitenkaan jakautuisi hyviin tai hunihin tunteisiin. Lapselle ei saisi tulla pahaa mieltä tuntiessaan jtain negatiivisena pidettyä tunnetta, kuten vihaa tai turhautumista, vaan tärkeää lisi tunnistaa negatiiviset tunteet ja löytää kein säädellä sekä hallita näitä tunteita. (Adams 2011, 66.) Leikki n keskeinen timintatapa varhaiskasvatuksessa (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 38) ja se vi tehkkaasti tukea lasten tunne-elämän kehitystä. Perez-Felkner (2013, 120) tteaa, että laaja empiirinen ja tereettinen työ n tdennut lasten ppivan leikin avulla niin kgnitiivisia kuin ssiaalisiakin taitja. Leikki antaa lapsille tilaa kkeilla erilaisia ssiaalisia rleja ja kehittää ssiaalisten merkitysten ymmärtämistä. Ryhmässä leikkiessään lapset ppivat säätelemään tunteitaan ja tahtmistaan sekä humiimaan tisten ihmisten näkökulmia. Yhteisöllisyys kasvaa leikin kautta ja vahvistaa myönteistä tunneilmasta (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 39). Valmiita materiaaleja empatiataidn tukemiseen n paljn saatavilla ja niitä n myös mahdllisuus sveltaa eri tilanteisiin spiviksi. Näistä esimerkkinä n aiemminkin mainittu Askeleittain-petushjelma, jnka yhtenä keskeisenä sisältöalueena vat empatiataidt. Askeleittain-hjelma khdistaa huminsa empatian klmeen satekijään: mien ja muiden tunteiden tunnistamiseen, tisten tunteiden ymmärtämiseen ja näkökulmiin sekä hulenpidn ja välittämisen
12 sittamiseen (Askeleittain pettajan pas 2005, 13). Askeleittain-hjelmassa käydään läpi kuutta yleistä tunnetta, jita lapset pettelevat tunnistamaan ppitukikrttien avulla. Nämä kuusi tunnetta vat: nnellisuus, surullisuus, suuttumus, hämmästys, pelk ja inh. Tunteita petellaan tunnistamaan niihin liittyvien sanallisten, kielellisten ja tilanteisiin liittyvien vihjeiden kautta. (Askeleittain pettajan pas 2005, 13.) Jtta lapset vivat kyetä timimaan ssiaalisesti ja emtinaalisesti, heidän täytyy tietää keint niihin. Askeleittain-hjelmassa pettajat näyttävät mallia, hjaavat ja antavat myönteistä vahvistusta lapsille. Lisäksi he luvat tilanteita, jissa lapset pääsevät harjittelemaan tunnetaitjaan. (Askeleittain pettajan pas 2005, 18.) Varhaiskasvatuksen pettajan tunne- ja vurvaikutustaitjen vaikutus empatiakasvatukseen Henkilöstöltä edellytetään ammattitaita ja herkkyyttä tunnistaa eri tilanteiden pedaggisia mahdllisuuksia. Tämä näkyy muun muassa taitna havaita lasten alitteita ja tunnetilja sekä muuttaa ja suunnata maa timintaansa niiden mukaisesti. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 38.) Varhaiskasvattajien empaattisuus nusi vahvasti esille Liisa Ahsen (2015, 209) väitöstutkimuksessa, jssa tutkittiin varhaiskasvattajien timintaa ssiaalis-emtinaalista tukea tarvitsevan lapsen kanssa haastavissa kasvatustilanteissa. Tutkimuksessa ilmeni, että tilanteiden selvittäminen empatian kautta humii lasten kkemukset ja tunteet ja livat lämpimän ilmapiirin. Empatia näyttäytyi myös suurena vaikuttimena lasten emtinaaliseen hyvinvintiin. Adamsin (2011,66) mukaan kasvattajien ludessa empatiaa ja emtinaalisuutta tukevan ilmapiirin, pienet lapset vivat ppia enemmän itsestään sekä ymmärtävät paremmin niin mia kuin muidenkin tunnekkemuksia. Tällaiset varhaiset kkemukset luvat phjan elinikäiselle kyvylle tunnistaa ja ymmärtää tisten tunteita sekä vastata niihin (Adams 2011, 66). Kasvattaja n malla timinnallaan aina malli, halusipa hän niin tai ei (Talvi& Klemla 2017). Niinpä kasvattajan, kuten varhaiskasvatuksen pettajan mat tunne- ja vurvaikutustaidt vaikuttavat väistämättä lasten tunne- ja empatiataitjen tukemiseen. Salminen (2017) kutsuu emtinaalisesti
13 krkealaatuiseksi vurvaikutukseksi sellaista vurvaikutusta, jssa kasvattaja humii niin lasten keskinäiset suhteet kuin lasten yksittäiset tarpeet. Varhaiskasvatuksen pettajilla n kuitenkin erja niin lunteissaan kuin tunne- ja vurvaikutustaidissaankin ja tiset humaavat herkemmin tilanteita, jissa lasten empatiataitja tulisi tukea. Osa heistä vi myös kkea taitnsa heikmmiksi kuin tisten. Köngäs (2018, 201) tteaa: Tunnetaidissaan epävarmille aikuisille päiväkdissa tekisi hyvää nähdä, että kaikki lasten timinta n jnkun asian summa ja jkaisella n ma hyvä sisäinen syynsä timia niin kuin timii. 4 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSKYSY- MYKSET Tutkimuksen tavitteena n selvittää varhaiskasvatuksen pettajien ajatuksia empatiakasvatuksesta ja sen tteuttamismenetelmistä päiväkdeissa. Keskeisenä kiinnstuksen khteena tutkimuksessani n selvittää millaisia materiaaleja tai muita menetelmiä varhaiskasvatuksen pettajat käyttävät tukiessaan lasten empatiataitja päiväkdissa. Lisäksi tavitteenani n selvittää mitkä vat varhaiskasvatuksen pettajien mukaan laadukkaan empatiakasvatuksen edellytyksiä päiväkdissa sekä millä tekijöillä n siihen heikentäviä vaikutuksia. Tutkimuskysymykseni mututuivatkin seuraaviksi: 1. Mitä menetelmiä varhaiskasvatuksen pettajat käyttävät empatiakasvatuksessa? 2. Mitkä vat laadukkaan empatiakasvatukseen edellytyksiä ja heikentäviä tekijöitä päiväkdissa
14 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tässä luvussa kuvaan tutkimukseni lähestymistavan sekä kerrn tutkimukseeni sallistujista. Tämän jälkeen kerrn aineistn keräämisestä verkkkyselylmakkeiden avulla sekä kuinka aineistn analysinti tapahtui. Viimeisenä phdin tutkimukseni tteutuksen eettisiä ratkaisuja. 5.1 Tutkimuskhde ja lähestymistapa Tutkimukseni n laadullinen tutkimus, jnka avulla pyrin saamaan selville varhaiskasvatuksen pettajien ajatuksia empatiakasvatuksesta ja sen tteuttamisesta päiväkdeissa. Tumen ja Sarajärven (2011, 28, 68) mukaan kvalitatiivista tutkimusta vidaan kutsua ymmärtäväksi tutkimukseksi ja sitä kuvaa kysymys: miten minä vin ymmärtää tista? Avinten kysymysten avulla pyrin saamaan yksilöllisiä sekä mnipulisia vastauksia varhaiskasvatuksen pettajilta. Mnivalintakysymykset tukevat avimista kysymyksistä saatuja vastauksia ja valmiiden vastausvaihtehtjen jälkeen avimet kysymykset vivat antaa uusia näkökulmia, jita en itse tullut ajatelleeksi kysymyksiä phtiessani. Lähestyn tutkimustani Fenmenlgis-hermeneuttisen tutkimusperinteen kautta, jnka erityispiirteenä n ihminen niin tutkimuksen khteena kuin tutkijana (Vart 1992, Tumen & Sarajärven 2011, 34 mukaan). Laineen (2010, 28) mukaan kkemus, merkitys ja yhteisöllisyys vat fenmenlgisessa ja hermeneuttisessa ihmiskäsityksessä lennaisia käsitteitä tutkimuksen kannalta. Fenmenlgia tutkii kkemuksia, kun taas hermeneutiikalla tarkitetaan ymmärtämistä ja tulkintaa (Laine 201029-31). Omassa tutkimuksessani selvitetäänkin varhaiskasvatuksen pettajien kkemuksia ja ajatuksia empatiakasvatuksesta, jnka jälkeen tutkijana pyrin tekemään tulkinnan niistä.
15 5.2 Tutkimukseen sallistujat Tutkimukseen sallistujat livat Varhaiskasvatuksen pettajat- Facebk-ryhmän jäseniä, jtka työskentelevät varhaiskasvatuksen pettajina ympäri Sumea. Lähetin ryhmään Webrpl-verkkkyselylmakkeen 3-6-vutiaiden lasten empatiakasvatukseen liittyen. Osallistujat livat itsevalikituneita, sillä verkkkyselylmake li avin kaikille ryhmän jäsenille ja siihen pystyi vastata kuka tahansa ryhmän jäsenistä. Vastauksia tuli yhteensä 20 kappaletta, jista 95% (n= 19) vastaajista ilmitti työskentelevänsä varhaiskasvatuksen pettajana. Yksi vastaajista ilmitti kuitenkin työnimikkeensä levan jku muu kuin varhaiskasvattajan pettaja, eikä hänen vastauksiaan tämän takia humiida tutkimuksessa. Tutkittavien määrä tutkimuksessa li näin llen 19. Kyselyn alussa vastaajilta kysyttiin työkkemuksen määrää. Kuvista 1 näkyy vastaajien työkkemusten jakautuminen. Vastaajista 53 % (n= 10) ilmittivat työkkemuksensa levan 1-3 vutta, 26 % (n= 5) yli 8 vutta, 16% (n=3) 4-8 vutta ja 5 %(n=1) alle yksi vutta. Kuvi 1 varhaiskasvatuksen pettajien työkkemus Aineistn keruu verkkkyselylmakkeilla Keräsin aineistn Webrpl-kyselyhjelmistlla, mikä sisälsi sekä avimia että mnivalintakysymyksiä. Avimilla kysymyksillä halusin antaa vastaajille mahdllisuuden kerta ajatuksiaan empatiakasvatuksesta min sanin. Valli (2001, 31) esittää kyselylmaketutkimuksen hyväksi puleksi sen, että tutkija ei vaikuta
16 läsnälllaan tutkittavan vastauksiin. Vastaaja saa rauhassa phtia kysymyksiä ja vastata niihin juuri hänelle spivaan aikaan sekä tarvittaessa krjata vastauksiaan. Lisäksi verkkkyselyn hyviä pulia n sen npeus sekä taludellisuus (Valli& Perkkilä 2015, 109). Heikkuksia kyselylmakkeen käytössä n taas Vallin (2001, 31-32) mukaan väärinymmärtämisen mahdllisuus ja tarkentavan tiedn saamattmuus kyselyn tekijältä. Siksi pyrinkin tekemään mahdllisimman selkeät vastaushjeet sekä kysymykset, jtta näiltä vältyttäisiin. Kyselylmaketta laadittaessa tulee Vallin (2001, 29-30) mukaan kiinnittää humita muun muassa lmakkeen selkeyteen ja ulkasuun, kysymysten lukumäärään sekä kysymysten lgiseen etenemiseen. 5.3 Aineistn analyysi Tässä tutkimuksessa lähdin analysimaan avimista kysymyksistä saamaani tutkimusaineista käyttäen aineistlähtöistä sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin tavitteena n saada aineist tiivistettyyn ja selkeään mutn hävittämättä sen sisältämää tieta. Siinä siirrytään tulkinnan ja päättelyn avulla empiirisestä aineiststa khti käsitteellisempää näkemystä ilmiöstä, jta tutkitaan. (Tumi & Sarajärvi 2009, 108.) Aineiststa pyrin saamaan tieta klmeen ilmiöön, jtka liittyivät tutkimuskysymyksiini: empatiakasvatuksessa käytetyt menetelmät, laadukkaan empatiakasvatuksen edellytykset ja heikentävät tekijät empatiakasvatuksessa. Laadullisessa tutkimuksessa Alasuutarin (2017) mukaan aineista analysidaan kknaisuutena. Kaikkea aineista ei kuitenkaan tarvitse hyödyntää tutkimuksessa. Tutkimuksen aineiststa ilmenee aina useita mielenkiintisia asiita ja siksi nkin tärkeää valita jkin tarkkaan rajattu ilmiö (Tumi& Sarajärvi 2009, 91-92). Alitin aineistn analysinnin lukemalla aineistn hulellisesti mnta kertaa läpi ja lukiessa keskityin erityisesti tereettiseen viitekehykseen sekä tutkimuskysymyksiini. Tässä vaiheessa rajasin j aineistani niin, että karsin tutkimuskysymyksiini liittymättömän aineistn pis. Säilytin kuitenkin kk aineistn siltä varalta, js tutkimuskysymyksiini tulisikin muutksia analyysin edetessä. Tämän jälkeen alitin aineistn pelkistämisen eli redusinnin, jllin
17 alkuperäiset ilmaisut pilktaan mahdllisimman infrmatiivisiksi pelkistetyiksi ilmaisuiksi. Aineiststa karsitaan siis tutkimukselle epälennainen pis. (Tumi & Sarajärvi, 2011, 109.) Keräsin aineistn käyttäen sekä mnivalintakysymyksiä että avimia kysymyksiä, jten pelkistetyt ilmaisut saatiin avinten kysymysten vastauksista. Pelkistämisen jälkeen ryhmittelin, eli klusterin pelkistetyt ilmaisut samankaltaisuuden perusteella ryhmiin, jnka jälkeen sijitin eri ryhmät sisältöjä kuvaavien alalukkien alle. Lukittelun avulla aineist saadaan tiiviimpään mutn, kun yksittäiset tekijät liitetään yleisempiin käsitteisiin. (Tumi& Sarajärvi, 2009, 110.) Jatkin empatiakasvatuksessa käytetyt menetelmät sekä laadukkaan empatiakasvatuksen edellytyksiä- siista saatujen ilmaisujen lukittelua alalukista ylälukkiin ja ylälukista lpulta päälukkiin. (ks. taulukk 1 & 2) Empatiakasvatuksen heikentävät tekijät- sin ilmaisut (ks. taulukk 3) päädyin lukittelemaan vain ylälukkiin asti, sillä lukittelua ei mielestäni tutkimukseni kannalta llut enää tarpeen jatkaa siitä eteenpäin. Analyysin viimeisessä vaiheessa, abstrahinnissa eli käsitteellistämisessä ertetaan tutkimuksen kannalta lennainen tiet ja mudstetaan tereettisia käsitteitä. Abstrahintia jatketaan yhdistelemällä päälukkia, jista lpulta mudstuu tutkimuskysymykseen vastaava yhdistävä käsite. (Tumi & Sarajärvi, 2009, 111-112.) Abstrahintivaiheessa tutkimuskysymyksiini liittyviä yhdistäviä käsitteitä mudstui lpulta yhteensä neljä: empatiataitjen tukeminen ja psitiivisuus päiväkdin arjessa ja tunnetukiilla, yhtenäinen kasvatuslinja avimessa ja myönteisessä ilmapiirissä, epäyhtenäinen kasvatuslinja kasvattajien välillä sekä suuret ryhmäkt. Näistä yhdistävistä käsitteistä kerrn lisää luvussa 6. Aineistn analyysi tutkimuskysymyksittäin Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä kysyttiin empatiakasvatuksessa käytettyjä menetelmiä. Empatiakasvatuksen menetelmiin tuli useita mainintja, jista suuri sa li valmiiksi j melk pelkistetyssä mudssa, mutta jitain vastauksia tuli kuitenkin muuttaa pelkistetyiksi ilmaisuiksi. Pelkistetyistä ilmaisuista mudstui 9 alalukkaa: Valmiiden materiaalien käyttö, valmiiden materiaalien sveltaminen arjessa, keskustelu lasten kanssa arjen tilanteissa, erilaisten timintatapjen
18 harjitteleminen lasten kanssa, tunnetukit, varhaiskasvatuksen pettajan tuki tilanteiden selvittämisessä, psitiivisen humin antaminen, satujen kautta tisen tunteiden havaitseminen ja ymmärtäminen sekä tilanteiden näytteleminen draaman avulla. Näistä alalukista mudstui klme ylälukkaa: tunnetukit ja tunnekasvatusmateriaalit, empatiakasvatus arjen tilanteissa sekä psitiivinen pedaggiikka. Päälukaksi mudstui lpulta: Empatiataitjen tukeminen ja psitiivisuus päiväkdin arjessa ja tunnetukiilla. (ks. taulukk 1.) Taulukk 1. Empatiakasvatuksen menetelmät Alalukat Ylälukat Päälukka Valmiiden materiaalien käyttö Valmiiden materiaalien sveltaminen arjessa Satujen kautta tisen ihmisen tunteiden havaitseminen ja ymmärtäminen Tunnetukit Tilanteiden näytteleminen draaman avulla Erilaisten timintatapjen harjitteleminen lasten kanssa Keskustelu lasten kanssa arjen tilanteissa Varhaiskasvatuksen pettajan tuki tilanteiden selvittämisessä Psitiivisen humin antaminen Tunnetukit ja tunnekasvatusmateriaalit Empatiakasvatus arjen tilanteissa Psitiivinen pedaggiikka Empatiataitjen tukeminen ja psitiivisuus päiväkdin arjessa ja tunnetukiilla Tisen tutkimuskysymyksen ensimmäisessä sassa haettiin laadukkaan empatiakasvatuksen edellytyksiä. Siihen liittyvien vastausten pelkistetyistä ilmaisuista mudstui 13 alalukkaa: Yhteiset arvt ja tavitteet, jhdnmukaisuus timinnassa, päivittäinen keskustelu ja phdinta tiimin kesken, riittävästi läsnälevia aikuisia, kasvattajien mat tunnetaidt, työntekijöiden hyvinvinti, tunnekasvatusmenetelmien aktiivinen käyttö, riittävät resurssit, lasten näkemysten huminttaminen ja lasten kuunteleminen, tiimi tulee hyvin timeen keskenään, myönteinen ja kannustava
19 ilmapiiri, ajan järjestäminen asiiden selvittämiseen sekä pienryhmätiminta. Mudstin näistä alalukista kuusi ylälukkaa: Myönteinen ja kannustava ilmapiiri työntekijöiden välillä, avin keskustelu ja phdinta, resurssit, yhteiset timintatavat ja arvt, kiireen miniminti sekä pienryhmätiminta. Päälukaksi mudstui: Yhtenäinen kasvatuslinja avimessa ja myönteisessä ilmapiirissä. (ks. taulukk 2.) Taulukk 2 laadukkaan empatiakasvatuksen edellytyksiä Alalukat Ylälukat Päälukka Yhteiset arvt ja tavitteet Jhdnmukaisuus timinnassa Tunnekasvatusmenetelmien aktiivinen käyttö Lasten näkemysten huminttaminen ja lasten kuunteleminen Riittävästi läsnälevia aikuisia Kasvattajien mat tunnetaidt Päivittäinen keskustelu ja phdinta tiimin kesken Tiimi tulee hyvin timeen keskenään Myönteinen ja kannustava ilmapiiri Työntekijöiden hyvinvinti Riittävät resurssit Yhteiset timintatavat ja arvt Yhtenäinen kasvatuslinja avimessa ja myönteisessä ilmapiirissä Avin keskustelu ja phdinta Myönteinen ja kannustava ilmapiiri työntekijöiden välillä Resurssit Ajan järjestäminen asiiden selvittämiseen Kiireen miniminti Pienryhmätiminta Pienryhmätiminta
20 Tisen tutkimuskysymyksen tisessa sassa kysyttiin empatiakasvatuksen heikentäviä tekijöitä. Avimissa vastausvaihtehdissa ilmauksia liittyen empatiakasvatuksen heikentäviin tekijöihin li melk vähän ja niissä tistui usein samja heikentävät tekijöitä. Näistä ilmaisuista mudstin kuitenkin klme alalukkaa: lapsiryhmien ja pienryhmien suuri kk, ristiriitaiset kasvatusnäkemykset niin tiimin kuin perheiden ja tiimin välillä sekä yhtenäisten timintatapjen puute. Lukittelin nämä alalukat vielä kahteen ylälukkaan: suuret ryhmäkt sekä epäyhtenäinen kasvatuslinja kasvattajien välillä. (ks. taulukk 3.) Taulukk 3. Empatiakasvatuksen heikentäviä tekijöitä Alalukat Lapsiryhmien ja pienryhmien suuri kk Ylälukat Suuret ryhmäkt Ristiriitaiset kasvatusnäkemykset niin tiimin kuin perheiden ja tiimin välillä Yhtenäisten timintatapjen puute Epäyhtenäinen kasvatuslinja kasvattajien välillä 5.4 Eettiset ratkaisut Tutkimuksessani pyrin nudattamaan eettisyyden ja lutettavuuden periaatteita, sekä hyvää tieteellistä käytäntöä. Tutkimukseen sallistujille infrmitiin annymiteetin sujaamisesta, tutkimusaineistn käsittelyn luttamuksellisuudesta sekä tutkimuksen tavitteesta kyselylmakkeen saatekirjeessä. (ks. liite 1) Tutkimukseen sallistuminen li vapaaehtista ja tutkittajat saivat keskeyttää vastaamisen halutessaan. Kyselylmakkeeseen vastaamalla vastaajat hyväksyivät vastaustensa käytön tutkimuksessani. Ilmitin myös, että valmis tutkimus n
21 luettavissa Jyväskylän ylipistn JYX-julkaisuarkistjen sivuilta kevään 2019 aikana. Tutkittavat vastasivat verkkkyselylmakkeeseen nimettömänä, eikä heidän henkilötietnsa tai päiväkdit, jissa he työskentelivät tulleet missään vaiheessa ilmi. Myöskään tutkimuksessani käytetyistä aineistesimerkeistä ei vida tunnistaa vastaajia. Säilytin saamaani tutkimusaineista malla tietkneellani salasanin sujattuna, ja tutkimuksen valmistumisen jälkeen hävitin aineistn pistamalla tiedstt pysyvästi. 6 TUTKIMUKSEN TULOKSET Tämän tutkimuksen tavitteena li selvittää varhaiskasvatuksen pettajien ajatuksia empatiakasvatuksesta sekä menetelmistä, jita he käyttävät empatiakasvatuksessa päiväkdissa. Tässä sissa esittelen analyysin phjalta saatuja tulksia, jita havainnllistavat tutkimusaineiststa ttamani alkuperäiset ilmaisut. 95 % (n=18) kyselyyn vastanneista varhaiskasvatuksen pettajista pitivät empatiakasvatusta varhaiskasvatuksessa erittäin tärkeänä asteiklla 1= ei yhtään tärkeää, 4= erittäin tärkeää. 5 %(n=1) vastaajista sijittivat vastauksensa kuvaajan khtaan 3, mikä merkitsi asteiklla 1-4 tärkeää. Yksi vastaajista kuvasi empatiataidn tärkeyttä seuraavasti: empatiataidt vat mielestäni yksi tärkeimmistä taidista, mitä ihmisellä n. Empatiataitja pitää harjitella j päiväkdissa, sillä uskn, että kulussa niiden pettelu jää akateemisten taitjen pettelun takia taka-alalle. Tutkimukseen sallistuvista varhaiskasvatuksen pettajista 5% (n=1) kki mat pedaggiset taitnsa liittyen empatiakasvatukseen erinmaisiksi. Hyviksi pedaggisia taitjaan kuvasi 84% (n=16) ja 11% (n=2) kkivat taitnsa riittäviksi. Yhtään vastaajista ei kkenut pedaggisia taitjaan heikiksi. Varhaiskasvatuksen pettajat arviivat lasten hyvien empatiataitjen vaikuttavan vurvaikutus-
22 ja ihmissuhteisiin, arvmaailman rakentumiseen, itsetuntn, luntsuhteeseen, kulukiusaamisen vähenemiseen, muiden ja itsensä ymmärtämiseen ja hyväksymiseen sekä kulussa että työssä menestymiseen. Yksi vastaajista ttesi tunnehetkien vaikuttavan myönteisesti myös päiväkdin arkeen: pidän tunnehetkiä pienryhmille. Mietimme tunteiden tunnistamista; missä tuntuu, miltä tuntuu itsessä ja tisessa. Yleensä nämä avaavat 3-5 vutiaiden tunnelukn ja sen jälkeen alkaa arjessa näkyä tunteiden tunnistamista ja nimeämistä. Tämä tu arkeen vapautuneisuutta, lisää luttamusta ja turvaa. Lasten heikt empatiataidt varhaiskasvatuksen pettajien mukaan vaikuttavat heikentävästi laajasti mniin vurvaikutuksellisiin tilanteisiin, itsetuntn sekä terveiden ihmissuhteiden slmimiseen. Yksi vastaajista ttesikin seuraavasti: puutteelliset empatiataidt vaikeuttavat kaikkea ryhmässä timimista ja myös mien tunteiden ymmärtäminen ja hallitseminen vaikeutuu. Tämä vi aiheuttaa kierrettä, jka vaikuttaa myös mnella muulla alueella, (mm. itsetunt). Tinen vastaajista taas ttesi heikkjen empatiataitjen levan yhteydessä lasten yksinäisyyteen, alisuriutumiseen, väkivaltaisuuteen ja jpa rikllisuuteen: puutteelliset empatiataidt maavalla n vaarana ajautua yksinäisyyteen, syrjäytymiseen, alisuriutumiseen. Tdennäköisyys ajautua väkivallan/rikllisuuden pariin n suurempi. 6.1 Empatiakasvatuksen menetelmät varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen pettajat kertivat käyttävänsä useita menetelmiä (ks. taulukk 4), jita he käyttävät empatiakasvatuksessa päiväkdissa. Kaikki vastaajat tukivat lasten empatiataitja päiväkdin arjen eri tilanteissa, erityisesti keskustelemalla lasten kanssa. Lisäksi suurin sa (84%) vastaajista käytti valmiita materiaaleja sekä erillisiä tukiita empatiakasvatuksen menetelminä. Materiaaleista eniten mainintja saivat Piki- ja Mlli-materiaalit, Viitttu Rakkaus- sivustn materiaalit sekä erilaiset tunnekrtit. Lisäksi mainintja saivat JukkaHukka-kirjat, Askeleittain-hjelma, Pikkuli, Mielenterveysseuran materiaalit, sekä MiniVers-
23 hjelma, jsta eräs vastaajista ttesi seuraavasti: ratkmme päiväkdissamme Mini versa ristiriitjen svittelussa lasten kanssa. On upeaa humata, että lapset saavat sen vuksi j itsekin ratka riitja samja tekniikita käyttäen. Valmiiden materiaalien lisäksi vastaajat käyttivät erilaisia pedaggisia menetelmiä empatiakasvatuksessa, kuten leikkejä sekä tait- ja taideaineita, jhn kuului piirtäminen, draama, musiikki, käsinuket ja sanataidekirjallisuus, kuten lasten satukirjat ja lasten makeksimät tarinat. Draama timi lapsille keinna näytellä esimerkiksi tilanteita, jissa lhdutetaan tista: --lapset näytelleet tilanteita, miten pitäisi timia (esim. Miten lhdutat kaveria/mitä teet, js kaveri n satuttanut itsensä). Satujen avulla taas eläydyttiin tarinan henkilöiden tunteisiin sekä phdittiin timintatapja: satuja lukiessa yhteinen keskustelu ja phdinta lasten kanssa siitä, miltä sadun henkilöistä tuntui, mitä lisivat vineet tehdä tisin yms. Kaikki varhaiskasvatuksen pettajien vastauksissa mainitut empatiakasvatuksessa käytetyt menetelmät näkyvät taulukssa 5. Taulukk 4 Empatiakasvatuksessa käytetyt menetelmät
24 Taulukk 5. Varhaiskasvatuksen pettajien käyttämiä menetelmiä empatiakasvatuksessa KIRJAT NETTISIVUSTOT PEDAGOGISET MENE- TELMÄT Piki- kirjat Mlli-kirjat Jukka Hukka- kirjat Pekka Töpöhäntä- kirjat Antti ja Anna kirjat Library f Feelings värityskuvakirja Kmpisböckerna- kirjat MUU MATERIAALI Humaa hyvä- materiaalit Askeleittain-hjelma MiniVers- hjelma Erilaiset tunnekuvakrtit Start, stegen ja stegvis- materiaalit Kmpisväskan Viitttu rakkaus http://www.viittturakkaus.fi/ Pikkuli https://areena.yle.fi/1-3832826 Sumen mielenterveysseura https://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehitt%c3%a4mistiminta/lapset-ja-nuret/mielenterveystaitja-varhaiskasvatukseen-ja-neuvlaan Leikit Reiluus- ja ystävällisyyspurkki Tait- ja taideaineet: - Musiikki - Draama - Piirtäminen - Tarinat - Lasten makeksimät tarinat - Käsinuket Empatiataitjen tukeminen ja psitiivisuus päiväkdin arjessa ja hjatuilla tukiilla Empatian läsnäl, psitiivisuus ja empatiataitjen tukeminen päiväktien jkapäiväisessä arjessa näyttäytyi yhtenä keskeisempänä asiana varhaiskasvatuksen
25 pettajien vastauksissa. Lasten empatiataitja tuettiin erityisesti knfliktitilanteissa, tunnetukiilla, keskustelemalla tunteista lasten kanssa spntaaneissa tilanteissa, kuten pukemis- ja rukailutilanteissa tai piirtämisen ja leikkimisen hessa. Seuraavissa esimerkeissä (1&2) näkyy, miten varhaiskasvatuksen pettajat selvittivät knfliktitilanteita päiväkdin arjessa: Esimerkki 1. Knfliktitilanteessa len ttanut kuvat käyttöön ja kertnut tarinan kuvien avulla. Samalla kun len kertnut tarinaa, len sanittanut tarinassa esille tulevia tunteita ja sitä, miten henkilöt pääsevät tunteesta yli ja miten tilanne saadaan ratkaistua. Tarinan päätyttyä juttelemme lasten kanssa ensin tarinasta ja siinä levista henkilöistä, tämän jälkeen keskustelemme lasten vastaavasta knfliktista. Tilanteen ulkpulistaminen ja kuvat auttavat lapsia hahmttamaan eri tunteita ja asettumaan tarinan henkilöiden tilanteisiin. (Vastaaja 1) Esimerkki 2. Humasin kahden lapsen riitelevän keskenään ja menin viereen kysymään mitä tapahtuu. Lapsien kerrttua kysyin, että miltä uskt tisesta tuntuvan ja ihanasti li tukiiden petushetket (edellisillä viikilla keskusteltu asiasta) jääneet mieleen kska lapset sasivat nimetä tisen tunteita. Riita jäi siihen ja leikki jatkui. (vastaaja 2) Esimerkissä 1 varhaiskasvatuksen pettaja selvitteli knfliktitilanteita lasten kanssa kuvien ja tarinan avulla, tunteiden sanittamisella, phtimalla erilaisia ratkaisutapja ja näkökulmia ja asettumalla muiden ihmisten asemaan. Tariniden kautta pittuja asiita svellettiin lasten välisessä vastaavassa knfliktitilanteessa. Esimerkissä 2 näkyy varhaiskasvatuksen pettajan herkkyys humata tilanteita ja tarttua niihin. Lisäksi esimerkistä vi humata kysymysten merkityksen knfliktitilanteiden selvittämisessä. Varhaiskasvatuksen pettaja ei antanut lapsille valmiita vastauksia riidan selvittämiseksi, vaan herätteli lasten ajatuksia ja tuntemuksia kysymyksillä. Lpulta lapset sasivat itse selvittää riidan muistellessaan edellisillä petushetkillä pittuja asiita.
26 Lasten kanssa phdittiin myös anteeksi sanan merkitystä knfliktitilanteiden selvittämisessä sekä keinja siihen, miten riidat vidaan selvittää niin, että kaikille jää hyvä mieli: Esimerkki 3. Käsittelemme ryhmäni kanssa selvittämistä ja paintan sitä, että anteeksi pyytäminen ei riitä, kun tisella n j paha mieli. Täytyy phtia, miten tilanne krjataan ja miten timitaan tisin ensi kerralla. Lapset vat ppineet, miten ns. hyvittää riita niin, että mlemmille jää hyvä mieli. Tisessa ryhmässä katkera "anteeks" riittää ja tilanne n muka selvitetty. Ttuus n, että tilanne jää lasten ajatuksiin niin, että edes aikuinen ei välittänyt minusta, kun khtasin knfliktin. (Vastaaja 3) Esimerkissä viitataan aiempaan tilanteeseen, jssa tisen ryhmän aikuinen kehtti lasta pyytämään anteeksi tiselta lapselta, mutta lapsi itse ymmärsi, ettei pelkkä anteeksi - sana riitä tilanteen selvittämiseksi. Tällainen kehtus aikuiselta lu vastaajan mukaan knfliktiin jutuneille lapsille tunteen, ettei aikuinen välitä. Esimerkissä krstuu aikuisen tuen merkitys sekä aikuisten ert timia lasten välisten knfliktitilanteiden selvittämisessä. Psitiivisuus ja psitiivinen pedaggiikka terminä nusivat esiin mnissa empatiakasvatukseen liittyvissä vastauksissa. Seuraavassa esimerkissä näkyy, miten empatiataitja tuettiin psitiivisuuden ja palkitsemisen kautta. Esimerkki 4. Ryhmässämme n llut käytössä yhteinen reiluus ja ystävällisyyspurkki, jhn n kerätty helmiä reilusta/ystävällisestä timinnasta. Lapset vat saaneet "kannella" tisistaan psitiivisesti, eli js jku n auttanut, ilahduttanut, tms., purkkiin n laitettu helmi. Päivittäin n mietitty näitä asiita ja se n virittänyt hyviä keskusteluja mm. siitä miltä n tuntunut ja miten n vinut auttaa kaveria. Myös empaattisuus n mielestäni lisääntynyt, kun sitä n näin humiitu. (Vastaaja 4) Esimerkissä krstuu ryhmän sisäiset ssiaaliset arvt, vertaispalautteen tärkeys sekä tisaalta behaviristinen timintatyyli, jssa lasten ikeana pidettyä timintaa vahvistetaan palkitsemisen avulla. Lisäksi esimerkin mukaan lasten
27 kanssa päivittäinen keskustelu ja phdinta tunteista ja eri timintatavista n lisännyt empaattisuutta ryhmässä. 6.2 Laadukkaan empatiakasvatuksen edellytyksiä Yhtenäinen kasvatuslinja avimessa ja myönteisessä ilmapiirissä Varhaiskasvatuksen pettajat arviivat lasten kasvattajien yhtenäisen kasvatuslinjan levan suurin edellytys laadukkaaseen empatiakasvatukseen. Yhtenäiseen kasvatuslinjaan liittyivät muun muassa yhteiset arvt ja tavitteet, ymmärrys empatiakasvatuksen tärkeydestä, myönteinen ja kannustava ilmapiiri, pienryhmätiminta, svittuihin timintatapihin situtuminen sekä avin keskustelu työtiimin välillä. Lisäksi empatiakasvatuksen laadukkaaseen tteuttamiseen vaadittiin lapsiryhmän ja sen hetkisten kiinnstuksen khteiden tuntemista, lasten luttamusta aikuisiin sekä riittävää läsnälevien aikuisten määrää. Myös tilan antaminen lasten ideille nusi esille vastauksista esimerkiksi niin, ettei varhaiskasvatuksen pettaja suunnittele tunnetukiita täysin valmiiksi. Spntaanit suunnittelemattmat tilanteet nähtiinkin vastausten perusteella hyviksi mahdllisuuksiksi tukea lasten empatiataitja. Muita laatuun vaikuttavia tekijöitä livat resurssit, kasvattajien mat empatiataidt ja asenne, työntekijöiden hyvinvinti, hyvä jhtajuus, lasten näkemysten kunniittaminen, läsnä leminen sekä kiireen miniminti. 6.3 Heikentävät tekijät empatiakasvatuksen tteuttamisessa päiväkdeissa Taulukssa 6 näkyvät varhaiskasvatuksen pettajien mnivalintakysymyksen vastaukset empatiakasvatusta heikentävistä tekijöistä. Tutkimukseen sallistuneet varhaiskasvatuksen pettajat kkivat empatiakasvatuksen tteuttamisen
28 suurimmiksi heikentäviksi tekijöiksi resurssit (84%) sekä kiireen (68%). Reilut pulet vastaajista kkivat lapsiryhmän vaihtuvuudella (58%) sekä yhtenäisten kasvatuslinjjen puutteella (58%) levan heikentäviä vaikutuksia empatiakasvatuksen tteuttamiseen. Lähes pulet vastaajista mainitsivat myös man mtivaatinsa (48%) heikentäväksi tekijöiksi. Mnivalintakysymyksissä li avimet vastauskhdat Jku muu, mikä? jihin vastaajat saivat kerta muita masta mielestään heikentäviä tekijöitä sekä käytettyjä menetelmiä, jtka eivät lleet valmiiden vastausvaihtehtjen jukssa. Avimista vastauksista heikentäviksi tekijöiksi nusi henkilökunnan epäpätevyys ja aikuisten heikk esimerkki lapsille. Lisäksi ilmeni, että empatian käsitteleminen lasten kanssa ei le helppa ja siihen tarvittaisiin lisäkulutusta, kuten yksi vastaajista ttesi: Empatia ei le helpp selkeä aihe käsiteltäväksi, kulutusta lisää. Kaikki vastanneista kkivatkin, että empatiakasvatukseen liittyviin pedaggisiin keinihin tarvittaisiin lisäkulutusta. Taulukk 6 Empatiakasvatuksen heikentäviä tekijöitä Suuret ryhmäkt ja epäyhtenäinen kasvatuslinja kasvattajien välillä Suuret ryhmäkt ja epäyhtenäinen kasvatuslinja kasvattajien välillä nusivat esiin yhtenä keskeisempänä asiana liittyen empatiakasvatuksen heikentäviin tekijöihin avimissa vastauskentissä. Suuriin ryhmäkkihin liittyi niin kk
29 ryhmän suuruus kuin myös pienryhmien suuri kk. Lisäksi eri kieli- ja kulttuuritaustaisten sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä ryhmissä vaikuttivat varhaiskasvattajien mukaan empatiakasvatuksen tteuttamiseen heikentävästi. Aivan kuten laadukkaan empatiakasvatuksen edellytyksiin kuului yhtenäinen kasvatuslinja, epäyhtenäinen kasvatuslinja taas vastaajien mukaan li suuri heikentävä tekijä empatiakasvatuksen tteuttamisessa. Epäyhtenäisiin kasvatuslinjihin kasvattajien välillä liittyi muun muassa ristiriitaiset kasvatusnäkemykset vanhempien kanssa ja heikk tiednkulku tilanteissa, jissa kasvatustiimiin tulee sijainen ja timintatavat muuttuvat, kuten yksi vastaajista ttesi: Tiimillä yhteinen ymmärrys ja tahttila asiasta, mutta sijaistamistilanteissa saattaa tulla erilaisia timintatapja kuin n tiimin kesken svittu. Ylipäätään työntekijöiden vaihtuvuus ja siitä jhtuvien yhtenäisten käytäntöjen ja arvjen avaamattmuus kettiin heikentävänä tekijänä empatiakasvatuksessa. 7 POHDINTA Tässä luvussa esittelen tutkimuksen tulksia sekä niistä saatuja jhtpäätöksiä. Phdin myös tutkimuksen lutettavuutta sekä erilaisia jatktutkimushaasteita. 7.1 Tulsten tarkastelu ja jhtpäätökset Tutkimuksen tavite selvittää varhaiskasvatuksen pettajien ajatuksia empatiakasvatuksesta tteutui hyvin ja uskn, että tulkset vivat tarjta varhaiskasvatuksen pettajille uusia näkökulmia ja keinja empatiakasvatuksen tteuttamiseen päiväkdeissa. Tutkimustulkset sittavat, että varhaiskasvatuksen pettajat pitävät empatiakasvatusta erittäin tärkeänä ja sen laadukkaaseen tteuttamiseen vaaditaan yhtenäistä kasvatuslinjaa niin tiimin kuin lasten vanhempien kesken. Varhaiskasvatuksen vaikuttavuuteen liittyvissä tutkimuksissa ja
30 susituksissa n tdettu, että vain laadukas varhaiskasvatus lu psitiivisia vaikutuksia. Keskeisiä laatutekijöitä taas vat henkilöstön kulutus ja saaminen. (Karila 2016, 43.) Tutkimuksessani kaikki varhaiskasvatuksen pettajista kkivat, että empatiakasvatukseen liittyviin pedaggisiin keinihin tarvitaan täydennyskulutusta, mikä li tärkeä tiet ajatellen laadukkaan empatiakasvatuksen tteutumista niin tällä hetkellä kuin tulevaisuudessa. Vastauksista ilmeni muun muassa, että empatia ei le helpp aihe käsiteltäväksi lasten kanssa, minkä vuksi lisäkulutusta tarvittaisiin. Hieman epäselväksi jäi kuitenkin syyt, minkä takia empatia kettiin haastavana aiheena käsitellä lasten kanssa. Antilan (2015) pr gradu-tutkielmassa selvitettiin lastentarhanpettajien käsityksiä emtinaalisesta työstä päiväkdeissa. Aivan kuin massa tutkimuksessani, myös Antilan (2015, 77) tutkimuksessa ilmeni lisäkulutuksen tarve liittyen varhaiskasvatuksen pettajien emtinaaliseen saamiseen. Varhaiskasvatuksen pettajat mainitsivat mnia keinja, jilla he tteuttavat empatiakasvatusta päiväkdeissa. Näistä keinista suurin sa tapahtui päiväkdin aivan tavallisissa arjen tilanteissa, erityisesti knfliktitilanteissa keskustelemalla ja hyödyntäen aiemmilla tunnetukiilla harjiteltuja asiita. Lisäksi myös erillisiä tukiita järjestettiin, jissa li käytössä mnenlaisia valmiita materiaaleja, jita svellettiin tilanteisiin spiviksi. Muita mainittuja menetelmiä livat tutkimukseni mukaan erilaiset tait- ja taideaineet, kuten piirtäminen, musiikki ja draama, jista erityisesti musiikki ja draama näkyivät hyvin harvassa vastauksessa. Tämä li hieman yllättävää ja sai phtimaan, nk näiden keinjen yhdistäminen empatiakasvatukseen varhaiskasvatuksen pettajien mielestä haastavaa tai eikö niiden käyttöä keta hyödylliseksi muiden materiaalien rinnalla. Haapaniemen (2003) Pr gradu-tutkielmassa tutkittiin empatiataitjen ja ssiaalisuuden pettamista lapsille draaman avulla, mikä sittautuikin hyväksi menetelmäksi. Vaikka tutkimus khdistui kuluikäisten lasten empatia- ja vurvaikutustaitjen pettamiseen, visi draaman yhtä lailla spivan menetelmäksi myös päiväkti-ikäisten lasten empatiataitjen tukemisessa.