Kajaani K AS. Suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää 2013 ARVOISA KAJAANILAINEN. Kajaanin Sivistystoimiala Tiedotuslehti. Säilytä le. tietoa.

Säilytä le hti, sisält ää paljon Kajaani hyödyllis tä tietoa. Suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää 2013 ARVOISA KAJAANILAINEN Palvelujen säilyttäminen vaatii toimintatapojen muuttamista Ympäristöteknisen toimialan tuottamat lakisääteiset palvelut on tuotettava riittävän laadukkaasti edullisemmalla tavalla. Viranomaistoiminnoista on säädetty, ettei niitä voi yksityistää. Viranomaistoiminnatkin voidaan pääosin siirtää kuntayhtymän tai muun vastaavan viranomaisen tehtäviksi. Kuntatalous on kiristynyt ja kiristyy edelleen. Ostopalvelut kallistuvat. Ympäristötekninen toimiala on kehittänyt omaa toimintaansa virtaviivaistamalla palveluprosesseja ja karsimalla ei lakisääteisiä palveluja sekä luopumalla vähällä käytöllä olevista toimitiloista. Nämä keinot eivät enää riitä. Toiminnan tehostamisvaatimukset edellyttävät uutta, joustavaa ja yritysmäistä toimintatapaa. Ympäristöteknisellä toimialalla on pitkään pohdittu toimintaympäristön muutosta ja toimialan tulevaisuutta. : den h e l s ö y sältää m Si K AS 6lLO\Wl OHKWL VLVlOW ll SD OMRQ K \ G\OO LVWl WLH Kajaanin Sivistystoimiala n Tiedotuslehti WRD 9DUKDLVNDVY DWXV V 3HUXVRSHWXV V Lautakunta otti liikelaitostamisissa aikalisän asian käsittely jatkuu syksyllä Monet kaupungit ovat pyrkineet tehostamaan teknisen palvelujen tuottamista toimintatapoja muuttamalla. Kajaanissa on haluttu säilyttää toimintojen strateginen ohjaus kaupunginvaltuustolla. Ympäristöteknisellä toimialalla on valmisteltu yhdessä henkilöstön kanssa palvelutoiminnan muuttamista liikelaitosmaiseksi. Toimintoja pyritään kehittämään erottamalla viranomais- ja tilaajatehtävät muusta palvelutuotannosta. Viranomaisja tilaajatehtävät on tarkoitus tuottaa ympäristöteknisen lautakunnan alaisena toimivana tulosalueena. Kunnallistekniikan ja liikuntalaitosten ja ulkoliikunta-alueiden palvelutehtävät on tarkoitus yhdistää kunnallistekniikan tuottajaliikelaitokseksi. Kaupungin omistamat toimitilat on ollut tarkoitus keskittää tilaliikelaitokseen, joka huolehtii sekä omistaja-, suunnittelu-, ylläpito- ja peruskorjauspalveluista. Tavoitteena muutoksessa on tehokkaasti, yritysmäisesti ja joustavasti toimivat palveluyksiköt, jotka työskentelevät yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa. Omistus- ja määräysvalta näissä yksiköissä on edelleen kaupungilla. Ympäristötekninen lautakunta käsitteli toimintatapamuutosta kokouksessaan maaliskuussa ja päätti, että asia vaatii lisäselvityksiä. Uuteen toimintamalliin ei siirrytä vielä ensi vuonna. Pohdinta teknisten palvelujen tuottamistavoista jatkuu ensi syksynä. Timo Soininen, tekninen johtaja /LLNXQWD MD Q XRULVR V.XOWWXXUL V.DMDDQLQ 0DP VHOOL V.HVlDLNDDQNLQ.DMDDQLVVD RQ SDOMRQ HUL MD OLLNXQWDWDS DKWXPLD VHNl PRQLSXROL VLD KDUUDVWXVP DKGROOL VXXNVLD 6LYLVW\ VWRLPHQ MlUMHV WlPLVWl IHVWLYDDOHLVWD %DURNNL 6RL Ml UMHVWHWllQ MD.D MDDQLQ 5XQRYLL NNR ODLVLD NXOWWXXUL )HVWLYDDOLHQ WD LWHHOOLVHW MRKWD NR 0LQQD 7XK MDW PXXVLN NDOD MD Ql\WWHO LMl 7DLVWR 5HLPDOXRWR WR LYRWWDYDW NDLNN L WHUYHWXO OHLNVL NXOWWXXUL HOlP\NVLHQ SD ULLQ

Kajaani 2 KAAVOITUSKATSAUS 2013 KAAVOITUS TUULIVOIMA MAAKUNTAKAAVA Kaavoituksella ohjataan kunnan maankäyttöä toimintojen sijoittamista, yhteyksiä ja ympäristön muutosta. Sillä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Kaavoitus on maankäyttö- ja rakennuslain mukaista: yleiskaavojen ja asemakaavojen laadintaa ja muuttamista maankäytön selvitysten laadintaa rakennuskielto-, suunnittelutarve- ja kehittämisalueiden määrittelyä poikkeamislupien valmistelua ja muuta rakentamisen ohjausta Kaavoitustyö tehdään vuorovaikutuksessa osallisten ja kaupunkilaisten kanssa. Valtioneuvosto on 29.4.2009 vahvistanut Kainuun maakuntakaavan 2020. Maakuntakaava on koko Kainuun alueiden käytön suunnittelua ohjaava yleispiirteinen suunnitelma, jossa osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita, kuten taajama-alueita, liikenneväyliä, virkistys- ja matkailualueita sekä luonnonsuojelualueita. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kuntien yleis- ja asemakaavoja. Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi 19.3.2012 puolustusvoimien alueita ja maakuntakaavan selvitysalueita koskevan Kainuun 1. maakuntavaihekaavan. Maakuntavaltuuston päätös tulee voimaan sen jälkeen, kun ympäristöministeriö on vahvistanut sen. Kaavoituskatsaus on internetissä tapahtumien mukaan päivitettynä: www.kajaani.fi > Ajankohtaista > Kaavahankkeet. Sisältönä on tietoa menettelytavoista, osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta, maksuista ja ajankohtaisista kaavahankkeista, joista voi olla esillä hankkeen vaiheesta ja merkityksestä riippuen esim. osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakartta merkintöineen, kaavaselostus ja linkit ympäristöteknisen lautakunnan, kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksiin. Ilmoitukset julkaistaan kaupungin ilmoitustaululla ja joka kotiin jaettavassa kaupunkilehdessä (Koti-Kajaani). Ajankohtaiset kaavahankkeet ja kaavoituskatsaus ovat jatkuvasti esillä myös kaupungintalon INFOssa ja kaupunginkirjaston lukusalissa. Voimassa oleva yleiskaava: www.kajaani.fi>kartta ja paikkatieto > teema: Kaavoitus, hakuryhmä: Yleiskaavat SELVITYKSIÄ KAAVOITUSTA JA SUUNNITTELUA VARTEN Kaavoitus kaikilla tasoillaan perustuu selvityksiin, suunnitelmiin, vaikutusten arviointiin ja vuorovaikutukseen. Tärkeimpiä uusia selvityksiä: Kainuun tuulivoima- ja kaupan vaihemaakuntakaavat ovat tulleet vireille. Maakuntakaavan laatii Kainuun liitto, www.kainuu.fi. YLEISKAAVOITUS TIEDOTTAMINEN Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Siikalatva-KajaaniPyhäntä-Vierämän alueelle Piiparinmäki-Lammaslamminkangas tuulivoimapuistoa. Hankkeeseen liittyvä osayleiskaava tulee vireille keväällä 2013. Yleiskaavoituksen tehtävä on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen, toimintojen sijoittaminen ja yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa osoitetaan kunnan pitkän aikavälin maankäyttöratkaisut. Siinä osoitetaan aluevaraukset mm. tuleville asuntoalueille, palveluille, yritystoiminnalle, liikenteelle ja toisaalta maankäyttöä rajoittavat seikat, kuten virkistys- ja suojelualueet sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Yleiskaavalla ohjataan asemakaavoitusta ja lupamenettelyä haja-asutusalueella. Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Rakennusluvan perusteena käytettäviä oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja on Kajaanissa voimassa Oulujärven rannoilla entisen Vuolijoen alueella, Koutaniemi-VuoreslahtiSarvivaara alueella, Hannusrannan ja Jormuanlahden sekä Kirkkoahon-Takkarannan alueilla, muutoinkin Nuasjärven rannoilla, Kuluntalahden kyläalueella ja Laakajärvi-KivijärviIso-Soppi alueella. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ammeniemi-Vihtaniemi osayleiskaavan ja se on pantu täytäntöön, lukuun ottamatta niitä yhdeksää tilaa, joita Kainuun ELY-keskuksen valitus Oulun hallinto-oikeuteen koskee. Niillä on voimassa alueen vanha yleiskaava. Kajaanin ydinkeskustan liittyminen kaupunkiin lähtötilanneselvitys ja yleissuunnitelma 2011. Suuntaviivat Kajaanin keskustan kehittämiselle 15-20 vuoden kuluessa palvelee sekä yleis- että asemakaavoitusta ja kunnallisteknistä suunnittelua. Valtatien 22 kehittäminen välillä Oulu-Kajaani 2011 liikennepolitiikan, maakuntakaavan, yleiskaavoituksen ja liikennejärjestelmäsuunnitelman taustaselvitys. Kajaanin raidelogistiikan kehittämisselvitys 2011 yleiskaavoituksen ja liikennejärjestelmäsuunnitelman taustaselvitys. Kajaanin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2011 palvelee vesihuollon lisäksi myös yleiskaavoitusta. Tehtävänä olevia selvityksiä: Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma luonnoksesta saadut lausunnot, valmistuu keväällä 2013. Kajaanin keskustaajaman meluselvitys perustuu em. liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, valmistuu syksyllä 2013. Kajaanin kaupan palveluverkkoselvitys on osa Kainuun kaupan palveluverkkoselvitystä ja valmistuu 2013. Kajaanin keskustaajaman kulttuuriympäristön kerrokset perustuu inventoinneille ja eritasoisille valtakunnallisille-, maakunnallisille- ja paikallisille päätöksille ja selvityksille, valmistuu 2014. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys, liito-oravaselvitys, luontovaikutusten arviointi ja viherverkostoselvitys. Valmistuu vuoden 2013 aikana. YLEISKAAVAN MUUTOS KAJAANIN KESKUSTAAJAMA 2030 Suunnittelualue käsittää Kajaanin keskustaajaman kaupunginosat (asemakaavoitetun alueen) laajennus- ja lähialueineen sekä Pärsänsuon risteysalueen eritasoliittymää varten. Alueen pinta-ala on 5 472 ha. Alueella asuu noin 30 000 asukasta. Kajaanin keskustaajama 2015 osayleiskaava (hyväksytty 1992) on oikeusvaikutteisena voimassa, kunnes muutos on lainvoimainen/pantu täytäntöön. Se on pääosin toteutunut ja toisaalta monet asiat ovat muuttuneet sen hyväksymisen jälkeen. Yleiskaavan muutoksessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (2000) ja niiden tarkistuksesta (2009). Museovirasto on laatinut inventoinnin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (2010). Keskustaajaman alueella RKYkohteita ovat: Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus ja voimalaitokset, Kauppakadun funkistalot, Raatihuoneentori, kirkot ja rautatieasema ympäristöineen. Kainuun maakuntakaava (2009) AIKATAULU edellyttää muutoksia yleiskaavireille tulo ja osallistumis- ja arvaan mm. liikenteen osalta. viointisuunnitelma 25.5.2011. Mahdollisia uusia asemakaavoitettavia pientaloalueita on Alustava luonnos keskustelun kartassa osoitettu tarpeeseen avaamiseksi kaavan sisällöstä täsnähden kolminkertainen määrä. Yleiskaavan muutoksessa niistä tullaan osoittamaan osa ja toteuttamisesta päätetään valtuustokausittain tehtävässä maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa mm. toteutuskustannusten, palvelujen saatavuuden ja rakentajien kiinnostuksen mukaan. sä kaavoituskatsauksessa. Kau- arviointiin elokuu 2013. Yleisötilaipunginhallitus on asettanut hank- suus ja työpajoja, mahdollisuus esitkeelle ohjausryhmän 11.2.2013. tää mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Luonnos: kaavakartta, selostus Palautteen käsittely, selvitysten ja ja valmistunutta selvitysaineistoa suunnitelmien täydentäminen kenähville, käsittelyyn ja vaikutusten hitettävän vaihtoehdon valinta syksy 2013. Samoin mahdollisia uusia toimitila-alueita on kartassa yli todennäköisen tarpeen erityisesti ottaen huomioon, että monilla alueilla on odotettavissa merkittäviä toiminnallisia muutoksia, jotka antavat mahdollisuuden rakennusten käyttötarkoituksen muutoksiin ja uudisrakentamiseen. Yhteystarpeissa on esitetty Linmahdollisia uusia kaavoitettavia pientaloalueita mahdollisia uusia toimitila-alueita nansillan ajoneuvoliikenteen mahdollisia muutosalueita korvaavat vaihtoehdot, joiden mahdollisia yhteystarpeita vaikutusarviot ja suunnitelmat päivitetään kaavaprosessissa. Alustava luonnos Kajaanin keskustaajaman 2030 osayleiskaavaksi. Alustavan ehdotuksen esittely ja vaikutusten arvioinnin viimeistely talvi 2014. Yleisötilaisuus ja arviointiryhmiä. Kaavaehdotus käsittelyyn ja nähtäville 2014. Mahdollisuus antaa lausuntoja ja kirjallisia muistutuksia. Lausuntojen ja muistutusten käsittely, ehdotuksen viimeistely ja hyväksymisestä päättäminen.

Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki 3 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti rakentamista ja muuta maankäyttöä niin, että paikalliset olosuhteet, kaupunki- ja maisemakuva, hyvä rakentamistapa, olemassa oleva rakennuskanta ja lainsäädännön vaatimukset otetaan huomioon. Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja yleiskaava otettava huomioon. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Vaikutukseltaan vähäisen asemakaavamuutoksen hyväksyy ympäristötekninen lautakunta. Voimassa oleva asemakaava: www.kajaani.fi> Kartta ja paikkatieto > teema: Kaavoitus, hakuryhmä: Asemakaavat KAJAANIN KESKUSTAAJAMA VALMISTUNEET 2012: 54. Prikaatintien lämpökeskus Mahdollistaa kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen rakentamisen. 81. Harjukatu 5 ja 7 Pientaloalueen laajennus luontokoulu Siimeksen tontille. 85. Varastokatu 14 Yritysalueen tonttien laajennus. 89. Prisman laajennus Terran noutovaraston laajentaminen. 90. Kekäletie 2 ja 4 Rakentamattomien tonttien muutos erillispientalotonteiksi. VIREILLÄ: 69. Linnan lukio Kaavamuutoksen tavoite on muuttaa ja laajentaa koulutontti liike- ja toimistokäyttöön, mahdollistaa lisärakentaminen ja laajentaa suojellun Kainula-rakennuksen käyttötarkoitusta. Asemakaavalla ratkaistaan myös koulurakennusten suojelu. Kaavaehdotus tulee nähtäville 2013. 83. Betonitie 1 ja 3 Tavoite on edistää yritystoiminnan sijoittumista Betonitien teollisuusalueelle muuttamalla korttelin käyttötarkoitusta muuttuneisiin tarpeisiin sopivaksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 19.9.2011. Kaavasta on valitettu Oulun hallinto-oikeuteen. 86. Rajavartiosto 1. vaihe Kaavamuutoksen tavoite on Rajavartiolaitoksen toiminnan supistumisen myötä sijoittaa alueelle lisää asumista ja luoda siitä viihtyisä ja vetovoimainen asuin- ja palvelualue. Alue sijaitsee keskellä kaupunkirakennetta lähellä keskustan palveluja. Asuminen 27 000 k-m² nykyiset ja uudisrakennukset, liike- ja toimitilat 4000 k-m² nykyiset ja uudisrakennukset sekä yleiset rakennukset 10 000 k-m². Kaavaehdotus on nähtävillä 22.4.-21.5.2013. 87. Pohjois-Kättö Tavoite on tiivistää kaupunkirakennetta laajentamalla Kätön pientaloaluetta ja kehittämällä Heinisuontien yritysaluetta. Kaavaehdotus tulee nähtäville 2013. 88. Terran kerrostalot Tavoite on täydentää kaupunkirakennetta mahdollistamalla asuin- ja liikekerrostalojen rakentaminen Niskantielle kaupunkikuvallisesti merkittävään Kajaaninjoen maisemaan. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 12.11.2012. Kaavasta on valitettu Oulun hallinto-oikeuteen. Näin otat yhteyttä: Käyntiosoite Kaupungintalo, Pohjolankatu 13 PL 133, 87101 Kajaani Asiakaspalvelu Kajaani Info, Kaupungintalon aula ma-pe klo 9-16.30, juhlapyhien aatot klo 9-15 Maankäyttöpalvelut Kaupungintalo, 1. kerros Sähköposti Kirjattava(virallinen) asiointi: kajaani@kajaani.fi Muut asiat: etunimi.sukunimi@kajaani.fi 91. Linnantaustie 27 Tavoite on sovittaa uusi kerrostalo ympäröivään alueeseen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavaehdotuksen 29.4.2013. 92. Sokajärvi, Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan tarkistaminen maanomistajien aloitteesta. Kaavan laatii konsultti KimmoKaava. Kaavaehdotus oli nähtävillä 25.3.-23.4.2013. 95. Peräläntie Teollisuusalueen käyttötarkoitusta tarkennetaan nykytarpeita vastaavaksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavaehdotuksen 29.4.2013. 96. Purolan urheilukenttä Kaavaehdotus tulee nähtäville 2013. SELVITYSVAIHEESSA: Seuraavat asemakaavahankkeet tulevat todennäköisesti vireille. Aluerajaukset ovat likimääräisiä ja vireilletulojärjestys on avoin. Hanke voi tulla vireille useassa osassa tai tässä esitettyä pienempää tai laajempaa aluetta koskevana. A. Rajavartiosto 2. vaihe Suunniteltu asumista noin 23 500 k-m² uudisrakentamista, liike- ja toimitilaa noin 1 500 k-m² nykyiset rakennukset. B. Petäisenniska Timperintie-Kiilakatu Tavoite on mahdollistaa teollisuusalueen kehitys monipuolisena yritystoiminnan alueena ja selkeyttää alueen liikennejärjestelyjä. C. Hupari Selvitetään mahdollisuutta sijoittaa alueelle asumista. D. Asemakaavan muutoksia ydinkeskustassa Asemakaavaa uudistetaan osana keskustan kehittämistä. Kauppatori korttelit 7 ja 11 E. Ponttoonisilta Liikenneturvallisuuden parantaminen ja sataman kehittäminen. F. Palokankaan kioski Tontin laajentaminen. Asiakaspalvelun parantamiseksi pyydämme varaamaan ajan käyntiänne varten Asiakaspalvelu ja ajanvaraukset suunnitteluavustaja Anja Hyrkäs, 044 7100 343 (ma-ke) kartoittaja Tuija Kaarakainen, 044 7100 623 Asiakaspalvelu, 044 7148 230 Yleiskaavoitus ja haja-asutusalueen poikkeamisluvat yleiskaava-arkkitehti Irmeli Hanka, 044 7100 267 -ajanvaraus kaavasuunnittelija Osmo Nuutinen, 044 7100 297 suunnitteluavustaja Aila Karjalainen, 044 7100 493, ma-to klo 8-12 H. Asemanseutu ja matkakeskus Kajaanin rautatieasema puistoineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Asemakaavalla ratkaistavia asioita ovat mm. uusi matkakeskus ja alueen rakennussuojelu. Alue kaavoitetaan useassa osassa. Matkakeskuksen kaavoitus käynnistyy 2013. I. Heinisuon asuinalue Kaavoitus käynnistyy mahdollisesti 2014. Lisäksi mahdollisia vähäisiä asemakaavan muutoksia esim. kerrosluvun tai tontin rajan tarkistuksia. OTANMÄKI JA VUOLIJOKI K Kokkolantie ASEMAKAAVOITUS valmistuneet 2012 vireillä olevat selvitysvaiheessa VIREILLÄ: J OTANMÄKI 93. Vuolijoen taajaman ympäristö Asemakaavan kumoaminen. 94. Vuolijoen taajaman rakennettu alue Asemakaavan tarkistaminen. Vuolijoen kaavaehdotukset ovat nähtävillä 22.4.-21.5.2013. SELVITYSVAIHEESSA: J. Otanmäen keskustan kulttuuriympäristö 2013-2014 K. Uunimiehentie Asemakaavan kumoaminen 2013 2014. Asemakaavoitus ja asemakaava-alueen poikkeamisluvat kaupunginarkkitehti Anne Siltavuori, 044 7100 834 -ajanvaraus kaavoitusarkkitehti Pirjo Honkanen, 044 7100 640 -ajanvaraus kaavoitusarkkitehti Piia Väyrynen, 044 7148 285 kaavasuunnittelija Riitta Korhonen, 044 7100 455 kartoittaja Sisko Marketta Moilanen, 044 7100 492

VT5 4 Kajaani VUODEN 2013 KUNNALLISTEKNIIKAN JA KAJAANIN VESI -LIIKELAITOKSEN RAKENNUSHANKKEET KAN / HTEET A Kokkolantie OTANMÄKI OTANMÄKI Kajaaniin Vuorimiehentie Pärsänlamp Likolahti B Kuusamo - Oulu D 61 80 VT5 Särämäntie Kaupunginlampi C E A 91 70 31 Kajaaninjoki 33 1 VT5 Sotkamontie VT5 30 Siikalahti Mustalahti Otanmäkeen Vimpelinlampi 32 men P minen Iisalmi - Kuopio VT5 Pieni Vimpeli Hoikanlampi 81 Kylmänlampi 0 0.5km 1km Valkeajärvi Copyright Kajaanin kaupunki Mustalampi Iso Ruuhijärvi Sotkamo - Joensuu Karankalahti Vesihuollon ja kadunrakentaminen Liikenneturvallisuushankkeet Puistot, urheilu- ja ulkoilualueet Sillat Kajaanin Vesi -liikelaitoksen jätevesiviemärihanke Kajaanin Vesi -liikelaitoksen erilliskohteet Pelkkä katu / muu rakentaminen

Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki 5 VUODEN 2013 KUNNALLISTEKNIIKAN JA KAJAANIN VESI -LIIKELAITOKSEN RAKENNUSHANKKEET Kajaanin kaupunki Kunnallistekniikka investoi vuonna 2013 kadunrakentamiseen yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa. Vesihuollon ja kadun rakentamisen merkittävimmät rakennuskohteet ovat Kangasmaaston uuden asuntoalueen toisen vaiheen kunnallistekniikan rakentaminen, Sivukadun saneeraus ja liikenneturvallisuuden parantaminen kiertoliittymän rakentamisella Puistolassa, Lönnrotinkadun ja Kuntokadun kiertoliittymä. Petäisenrannan toisen vaiheen rakentamista jatketaan. Alueen uudet kadut valmistuvat liikenteelle kesän 2013 aikana. Vesihuollon ja kadun rakentaminen 30 Kangasmaasto, vaihe 2 31 Lunkankuja / Väinämöisenkatu 32 Sivukatu 33 Petäisenranta, vaihe 2 Rakennetaan ja peruskorjataan nimetyt kadut sekä vesihuoltoa yhteistyössä Kajaanin Veden kanssa. Pelkkä katu / Muu rakentaminen 61 Erätien kääntöpaikka Puistot 70 Rantapuiston saneeraus Vuolijoki - Otanmäki 120 Vuolijoen hulevesien kuivatus (kartan ulkopuolella) Kajaanin Vesi -liikelaitoksen erilliskohteet A Otanmäki - Kajaani siirtoviemäri ja yhdysvesijohto (uudisrakentaminen) B Tanskasentien jätevesiviemärihanke C Koutaniemen Sivolanniemen vedenottamon ja Koutaniemen vedenottamon välinen syöttövesijohto D Peuraniemen lietteenkäsittelyn uusinta E Koutaniemi / Sivolanniemi vedenottamon kaivojen rakentaminen Liikenneturvallisuushankkeet 1 Lönnrotinkatu-Kuntokatu kiertoliittymä Päällystäminen - ei työkohteita Urheilu- ja ulkoilualueet, satamat 80 Kuurnan lähiliikunta-alue 81 Juolavehnäntien leikkikenttä 82 Kuluntalahden venesatama (kartan ulkopuolella) Sillat 91 Kyynäspäänniemen kevyenliikenteen silta Näin otat yhteyttä: Matti Nousiainen Kaupungininsinööri p. 044 7100 176 Jari Kauppinen Suunnittelupäällikkö p. 044 7100 034 HARJUKUJAN TONTIT TULEVAT JAKOON ENSI SYKSYNÄ Puistolan 1940 1950-luvuilla rakennetun pientaloalueen kaupunginpuoleisella reunalla on yhdeksän uutta, hyväksytyn asemakaavan mukaista tonttia. Uudet asuinkorttelit rajautuvat Ämmänpuronpuistoon. Sijainti on muutenkin erinomainen: kaupungin keskustaan on matkaa vain noin kilometri. Pientalotontit myydään julkisen tarjouskilpailun perusteella. Rakentamista tulee ohjaamaan tontinluovutusehtoihin liittyvä rakennustapaohje. Aikataulu Tontit tulevat myyntiin syys-lokakuussa 2013. Alin myyntihinta on Puistolan omakotitalotontin myyntihinta 15,04 / m 2. Ennen suunnittelun aloittamista tontin haltijan on yhdessä pääsuunnittelijan kanssa otettava yhteyttä Kajaanin kaupungin rakennustarkastajaan. Rakennustapaohjeisiin on tärkeää tutustua jo ennen kuin suunnittelua aloitetaan. Tällä halutaan varmistaa, että rakentamiselle asetetut vaatimukset huomioidaan. Talvi ja kevät ovat suunnitteluaikaa ja kesän kynnyksellä päästään rakentamaan. Taustaa Paikalla sijainneen kaupunginpuutarhan ja taimiston siirryttyä Auralaan, ehdotettiin entisen puutarhan tilalle pelastuslaitosta. Paikka oli sijoittumisvaihtoehtona jopa vesiliikuntakeskuksellekin. Mainitut toiminnot olisivat olleet tuolloin voimassa olleen asemakaavan mukaisia. Puutarhatoiminnan loppumisen jälkeen, paikalla toimi joitakin vuosia luontokoulu Siimes. Asemakaavan muutoksen myötä erinomaisella sijainnilla olevalle paikalle sijoittuu alueelle luontevasti sopivaa toimintaa pientaloasutusta. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaista ja osaltaan vastaa tavoitetta torjua ilmastonmuutosta. Myös Kajaanin maankäyttöpoliittiseen ohjelmaan 2010 2013 on kirjattu, että yhdyskuntarakennetta tiivistetään muuttamalla rakentamattomien tonttien asemakaava nykyisen kysynnän mukaiseksi. Asemakaavan muutos Harjukujalle sai lainvoiman 19.1.2012. Asemakaavan mukainen rakentaminen Tonttien muoto ja koko vastaavat suojellun Puistolan vanhoja pientalotontteja. Keskimääräinen tontin koko on 700 m 2. Tehokkuusluku sallii nykyaikaisen omakotitalon toteuttamisen. Kerroskorkeus on I u2/3-ii. Luku merkitsee, että ensimmäisen kerroksen lisäksi toiseen kerrokseen eli ullakkokerrokseen tulee rakentaa vähintään 2/3 ensimmäisen kerroksen pinta-alasta mutta rakennus voi olla myös kokonaan tai osittain kaksikerroksinen. Koska luku on kaavassa alleviivattu, tulee rakennuksen korkeuden olla ehdottomasti ilmoitetun korkuinen. Tällöin yksi- tai puolitoistakerroksiset ratkaisut eivät tule kysymykseen. Harjukujalla rakennusten sijoittuminen tontille tulee vastaamaan Harjukadun rakennusten sijoittumista eli rakennukset tulee rakentaa kiinni rakennusalan kadun puoleiseen rajaan. Harjukujalla rakennusalan etäisyys katualueesta on kolme metriä. Rakennuksen harjasuunnan tulee olla kadun suuntainen. Näin muodostuu yhtenäistä katutilaa. Pääsisäänkäyntiä ei saa sijoittaa kadun puoleiselle julkisivulle. Lisäksi kaavaan sisältyy määräys korkeintaan noin 1,5 metriä korkean lehtipensassaidan istuttamisesta kortteleissa 38 ja 39 kadunpuoleiselle rajalle. Maankäyttö- ja rakennuslain (57a ) mukainen kaukolämpöön liittymisvelvollisuus koskee Harjukujan tontteja. Rakennustapaohjeiden mukainen rakentaminen Kaavamääräykset ohjaavat rakennusten sijoittumista, kokoa ja kerroslukua. Rakennustapaohjeissa annetaan kaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita. Rakennustapaohje liittyy tontinluovutusehtoihin, mikä tekee ohjeista rakentajaa ja tontin haltijaa sitovia. Rakennustapaohjeen tarkoitus on ohjata Puistolan Harjukujan rakentamista nykyaikaisena ja yksilöllisenä asuinympäristönä niin, että uudisrakentaminen muodostaa olemassa olevan rakennuskannan kanssa yhtenäisen ja viihtyisän alueen. Ohjeita annetaan mm. tonttien rakentamisesta ja korkeusasemasta, rakennusten sijoittamisesta tontille, kasvillisuudesta ja aitaamisesta, päärakennuksen muodosta, kattokulmasta, julkisivumateriaaleista ja väreistä, ikkunoista ja ovista sekä talousrakennuksista. Kajaanin kaupungin muun tonttitarjonnan löydät: Kajaanin kaupungin tonttipörssistä: www.kajaani.fi tai osoitteesta: www.infokartta.fi/kajaani/?teema=10 Jätehuolto toteutetaan ennen tontin luovutusta keskitetysti Harjukujan alkupäähän varatulle jätehuoltotontille, jonne järjestetään yhteiset jätehuoltoastiat. Keskitetyn jätehuollon etuna on mm. katunäkymän säilyminen siistinä. Omakotitonttien haltijat velvoitetaan rasitesopimuksella osallistumaan jätehuoltotontin rakentamis- ja käyttökustannuksiin ja toisaalta myös oikeutetaan käyttämään sitä. Rakennustapaohje julkaistaan syksyllä tontinluovutuksen käynnistyessä.

6 Kajaani LIIKENNEJÄRJESTELMÄSSÄ HUOMIO KESTÄVÄÄN LIIKKUMISEEN Kajaanin seudulle ollaan laatimassa uutta liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Suunnitelmassa ovat mukana Kajaanin lisäksi ympäristökunnat Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on osa pitkän tähtäimen yhdyskuntasuunnittelua. Sen tarkoituksena on tarkastella ja määritellä lähitulevaisuuden suuntaviivat Kajaanin talousalueen henkilö- ja tavaraliikenteelle. Liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaavat liikenneturvallisuutta, ympäristöä ja alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä taloutta koskevat näkökulmat. Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laadittiin yli kymmenen vuotta sitten. Siinä asetetut tavoitteet on osittain saavutettu, ja osa on jäänyt toteutumatta. Huomattavimpia toteutuneita liikennehankkeita ovat mm. Pyykönpuron eritasoliittymä, rautateiden sähköistys sekä seutulipun käyttöönotto joukkoliikenteessä. Jalankulun ja pyöräilyn osuuden nostamiseen liikennesuoritteesta on lyhyiden etäisyyksien Kajaanissa hyvät edellytykset. Nyt laadittavassa suunnitelmassa liikennejärjestelmän tavoitteeksi henkilöliikenteen osalta on nostettu kestävän liikkumisen edistäminen. Tämä tarkoittaa mm. kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytysten parantamista ja joukkoliikenteen kilpailukyvyn lisäämistä yksityisautoiluun nähden. Joukkoliikenteen kilpailukykyä parannetaan keskustaajaman paikallisliikennettä kehittämällä. Hajaasutusalueelle turvataan joukkoliikenteessä peruspalvelutaso. Paikallisliikenteen suunnitelma käynnistettiin liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön rinnalla. Siinä on kiinnitetty erityistä huomiota avoimen joukkoliikenteen, koululaiskuljetusten ja sote-kuljetusten yhteensovittamiseen. Kajaanin seudun saavutettavuus muodostuu sujuvista yhteyksistä Ouluun ja pääkaupunkiseudulle sekä läheisiin kuntakeskuksiin. Edellytyksenä on pääväylien ja terminaalien toimivuus ja joukkoliikenteen riittävä tarjonta. Kehitystä tukee matkakeskuksen perustaminen rautatieaseman alueelle. Tavaraliikenteen logistiikkaan liittyy puutavaraterminaalien ja -kuljetusten kehittämisen jatkaminen ja kaivostoiminnan vaatiman väylästön riittävä taso. Raideliikenteen toimintaan liittyy mm. Ylivieskan suunnan ratayhteyden kehittäminen. Liikenneturvallisuutta parannetaan paitsi kevyen liikenteen olosuhteita parantamalla ja ajoneuvoliikenteen ajonopeuksiin vaikuttamalla, myös ohjaamalla ihmisten asenteita ja liikennekäyttäytymistä. Jalankulku ja pyöräily nostetaan muiden liikkumismuotojen veroiseksi. Kevyen liikenteen väylästön laatutasoa parannetaan erityisesti pääreiteillä ja verkoston jatkuvuus varmistetaan. Pyöräpysäköinnin olosuhteisiin sekä väylästön kunnossapidon tasoon kiinnitetään huomiota. Kajaanin keskustan viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantaminen tehdään sekä keskustan kävelypainotteisuutta lisäämällä että ohjaamalla autojen läpiajoliikenne pois keskustan asunto- ja liikekatuverkolta. Toimenpiteinä tämä tarkoittaa mm. Kauppakadun saneerauksen jatkamista ja uuden siltayhteyden rakentamista Kajaaninjoen yli. Kruununpuodinmäen siltavaihtoehdon todettiin vastaavan parhaiten nykyiseen ja tulevaan liikennetarpeeseen. Liikenneturvallisuuden kannalta Linnansilta kevyen liikenteen osalta on todettu kaupungin vaarallisimmaksi paikaksi. Siltayhteydellä on vahva kytkentä myös yhdyskuntarakenteeseen, sillä se edistää joen pohjoispuolella lähellä keskustaa sijaitsevien alueiden tehokasta maankäyttöä. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä pidetään matkat lyhyinä, mikä kehitys tukee kestävän liikkumisen tavoitteita lisäämällä jalankulkua ja pyöräilyä. PUISTOT Suurimpana muutoksena Kajaanin puistoissa on viime vuonna ollut Rantapuiston saneeraus. Puistosta poistettiin paljon huonokuntoista puustoa ja tehtiin puiston pohjatyöt valmiiksi. Puiston rakennustyöt jatkuvat kesällä 2013. Puistoon rakennetaan uusi leikkipuisto, joka sijoitetaan aurinkoisemmalle kohdalle kuin vanha puisto, jota rakennukset varjostivat. Leikkipaikan läheisyyteen rakennetaan oleskelualue, johon voi istahtaa katselemaan jokimaisemaa. Viime syksyn aikana puistoon on rakennettu kalastusterassi, jossa pystyy kalastamaan esteettömästi. Puiston suunnittelussa esteettömyys on ollut yksi lähtökohdista. Kalastusterassille on esteetön kulkureitti puiston kauppatorin puoleiselta reunalta. Kalastusterassi on tarkoitettu kalastamiseen ja kaupunkilaisten virkistäytymiseen, minkä vuoksi kalastusterassilla ja sen läheisyydessä lintujen ruokkiminen on kielletty. Viime kesänä kunnostettiin Honkirämeen leikkipuisto ja tänä vuonna kunnostetaan Laajankankaalla sijaitseva Juolavehnäntien leikkipuisto. Uusi lähiliikunta-alue on rakennettu Kätönlahden koulun yhteyteen, missä pääsee kokeilemaan mm. parkouria. Lähiliikunta-alueet ovat kaikkien käyttöön tehtyjä liikunta-alueita, jotka usein sijaitsevat koulujen läheisyydessä. Ensi kesänä valmistuu Ämmänpuron puistoon uusi koirapuisto. Uusi koirapuisto rakennetaan vanhan koirapuiston ja lasten liikennepuiston läheisyyteen ja vanha koirapuisto puretaan pois. Koirapuistoon pääsee kätevästi myös autolla, sillä viereisen Ratakadun varressa on pysäköintipaikkoja. Kyynäspuiston suunnittelu on käynnistynyt. Suunnittelun tarkoituksena on saada alueesta viihtyisämpi luontoarvot huomioiden. Vuoden 2013 investointiohjelmassa on kevyen liikenteen sillan rakentaminen Rantapuiston ja Kyynäspuiston välille. Lumien sulettua paljastuvat valtavat roskamäärät puistoista ja viheralueilta. Valitettavan moni heittää roskat käsistään maahan. Puistotyöntekijöiltä menee huomattavan paljon aikaa alueiden siistimiseen roskista ja tämä aika on pois muista viheralueiden hoitotöistä. Toivottavasti jatkossa jokainen malttaa laittaa roskat roskiin, sillä viihtyisä ympäristö on kaikkien yhteinen asia. Kaupunki on mukana Suomi puhtaaksi tempauksessa, jossa kannustetaan kaupunkilaisia ja kajaanilaisia yrittäjiä kiinnittämään enemmän huomiota ympäristönsä siisteyteen. Kaupunki on saanut kiitosta puistojen ja viheralueiden siistimisistä. Yksi siistittävistä alueista on ollut Vimpelinlammen alue. Lammen rannalla oleva kota on kunnostettu ja on taas ulkoilijoiden käytössä. Tänä kesänä alueen maisemanhoidossa tulevat auttamaan alueella laiduntavat lampaat. Lampaiden laidunnus alueella alkaa kesäkuussa. VESILIIKUNTAKESKUKSEN PALVELUT Kajaanilaiset ovat toivoneet pitkään uutta uimahallia, jota on suunniteltu lähes kahdenkymmenen vuoden aikana useisiin eri paikkoihin. Nyt ollaan tilanteessa, että uusi uimahalli hankenimeltään vesiliikuntakeskus valmistuu aikataulun mukaisesti vuoden vaihteeseen mennessä. Vesiliikuntakeskuksen nimestä on tarkoitus järjestää nimikilpailu. Vuoden 2012 lopulta lähtien toiminut kaupungin sisäinen työryhmä, jonka tehtävänä on ollut vesiliikuntakeskuksen palvelujen järjestämisen selvittäminen. Työryhmä selvittää uuden keskuksen vaatimat ja tarjoamat perus-, tuki- ja muut palvelut sekä miten ne tuotetaan. Tässä vaiheessa voidaan sanoa, että palveluita pystytään tarjoamaan laadukkaammin, monipuolisemmin ja entistä laajemmalle käyttäjäkunnalle sekä huomioiden erityiskäyttäjäryhmät. Työryhmä on valmistellut palveluiden tuottamista yhteistyössä mm. erilaisia palveluita tarjoavien yritysten, Kaukametsän muiden toimijoiden ja ammattikorkeakoulun kanssa. Työryhmä saa työnsä päätökseen 17.5. mennessä. Kuntalaisille järjestettiin maaliskuussa internet-kyselyllä mahdollisuus esittää toiveita tuleviksi palveluiksi, lisäksi vanhassa uimahallissa järjestettiin samanlainen kysely hallin asiakkaille. Kyselyjen perusteella voidaan todeta, että asia kiinnostaa kuntalaisia, sillä internet-kyselyyn tuli 223 vastausta ja toiseen hallin kyselyyn lähes saman verran. Eniten toivottiin kunto- ja liikuntasalipalveluita (73 %), seuraavaksi monipuolisia kahvilapalveluita (68 %), kolmanneksi lasten uimakouluja (56 %) ja neljänneksi ohjattuja vesiliikuntaryhmiä (51 %). Kaikista vähiten toivottiin hemmottelupalveluita (14 %) ja solariumpalveluja (13 %). Kyselyyn vastanneista 41 % kuuluu ikäryhmään 26-45 vuotta ja 41 % ikäryhmään 46 65 vuotta. Edellä mainitut ikäryhmät edustavat nykyisenkin uimahallin suurimpia käyttäjäryhmiä. Eniten toivottujen palvelujen osalta voidaan todeta, että kuntosalipalvelut tulevat täyttämään käyttäjien toiveet, sillä kuntosali kalustetaan uusilla laitteilla, joista osa on ns. esteettömiä laitteita. Myös kahvilapalveluiden osalta toiveet täyttyvät, vaikkakaan palvelun tuottaja ei ole vielä tiedossa. Uimakoulujen osalta voidaan todeta, että lasten uimakouluja järjestetään kuten aina ennenkin koulujen lomien aikaan ja heti kesän alussa. Lisäksi järjestetään aikuisten uimakouluja ja erilaisia ohjattuja vesiliikuntaryhmiä. Vesiliikuntakeskuksen päivitetty esite löytyy osoitteesta: www.kajaani.fi

15.5.2013 Säilytä lehti, sisältää paljon hyödyllistä tietoa! Sivistystoimialan KASKajaanin Tiedotuslehti Varhaiskasvatus s. 8 Perusopetus s. 9 Liikunta ja nuoriso s. 10 Kulttuuri s. 11-13 Kajaanin Mamselli s. 14 Kesäaikaankin Kajaanissa on paljon erilaisia kulttuuri- ja liikuntatapahtumia sekä monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Sivistystoimen järjestämistä festivaaleista Barokki Soi järjestetään 12.-16.6. ja Kajaanin Runoviikko 3.-7.7. Festivaalien taiteelliset johtajat muusikko Minna Tuhkala ja näyttelijä Taisto Reimaluoto toivottavat kaikki tervetulleiksi kulttuurielämyksien pariin.

8 Kajaanin sivistystoimialan tiedotuslehti 15.5.2013 SIVISTYS ON KASVATUSTA, OPPIMISTA, LIIKUNTAA JA KULTTUURIA KAS-tervehdys! Sivistystoimialalla kasvatetaan, opetetaan ja tarjotaan kuntalaisille harrastusmahdollisuuksia kulttuurin sekä liikunnan parissa. Toiminnan piiriin kuuluvat kuntalaiset vauvasta varttuneempaan väkeen. Lapset ja nuoret ovat sivistystoimen keskiössä. Toimialan yksi yhteinen tavoite on ollut kulttuuripolun kehittäminen koulujen ja päiväkotien toiminnassa. Kulttuuripolkutoiminnalla on edistetty lasten ja nuorten mahdollisuuksia kokea kirjallisuuden ja historian, musiikin sekä kuva-, teatteri- ja tanssitaiteen eri muotoja. Lapsille mahdollistetaan tunteiden monipuolinen käsittely ja sitä kautta itsetuntemuksen kehittyminen. Itsensä tunteva ja hyväksyvä ihminen pystyy hyväksymään ympäristössään olevan erilaisuuden ja kestänee paremmin myös elämän mukanaan tuomat haasteet. Vaikka talouden sopeuttaminen on leimannut vahvasti sivistystoimialaa, on syytä huomioida, että kaupunki on samalla kehittänyt kuntalaisten palveluja: on rakennettu useita lähiliikunta-alueita, Kätönlahden koulu on peruskorjattu, Keskuskoulun peruskorjaus on lähes valmis, Lehtikankaalle suunnitellaan uutta koulukeskusta ja päivähoidon kasvavaan tarpeeseen on pystytty perustamaan uusia päiväkoteja kaikkiaan viisi yksikköä. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on marraskuussa 2012 ovensa avannut Teppanan hoitotalon vuoropäiväkoti. Tällä hetkellä selvitetään opettajankoulutusyksikön vapautuvien tilojen sopivuutta varhaiskasvatuksen käyttöön. Lasten ja nuorten hyvinvointi puhuttaa valtakunnallisesti. Kajaanissa ei erota muuhun Suomeen mm. kouluissa ilmenevässä häiriökäyttäytymisessä. Myös päihteet ovat liian monen lapsen ja nuoren arkipäivää. Jotta lapset saavat eväät hyvään elämään, on huolehdittava kasvun kannalta keskeisestä. Kaupunki huolehtii hyvän opetuksen ja kasvatuksen edellytyksistä. On ymmärrettävä, että yhteiskunta voi niin hyvin kuin sen heikoimmassa asemassa olevat voivat. Kouluissa ja päiväkodeissa henkilöstö huolehtii hyvän koulu- ja päiväkotipäivän toteutumisesta. Häiriökäyttäytymistä ei ratkaista ankarammalla kurilla vaan on vaalittava ryhmien yhteisöllisyyttä ja tehtävä arjessa tilaa iloiselle yhdessä tekemiselle. Tulta ei sammuteta tulella. Perheissä vanhemmat huolehtivat lasten säännöllisestä elämänrytmistä, riittävästä levosta, läsnäolosta sekä terveellisistä elämäntavoista. Hyvä kasvatus on pyrkimystä elämän selkeyteen ja siitä huolehtiminen on kaikkien yhteinen asia. Toivotan kajaanilaisille aurinkoista kesänaikaa ja kannustan teitä käyttämään aktiivisesti sivistystoimen palveluja. Mikko Saari sivistysjohtaja KAUPUNGIN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN LiiSA Keväällä 2012 Kajaanin aamu- ja iltapäivätoiminta osallistui valtakunnalliseen seurantaan. Arviot olivat kiitettäviä yleensä, mutta liikunnan osalta olimme hieman valtakunnan keskiarvon alapuolella. Pohdittiin, kuinka voidaan lisätä ja kehittää lasten liikkumista koulupäivän aikana. Liikunnasta ei ollut erillistä suunnitelmaa aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja niinpä otimme yhteyttä Kainuun liikunnan perheliikuttaja Ira Liuskiin ja hänen kanssaan teimme ohjaajille koulutus- ja suunnitteluprosessin, jossa laadittiin liikunnalle kriteerit. Prosessi sisälsi myös koulutusta ja se haastoi ohjaajat mukaan suunnitteluun. Näin syntyi LiiSA! jolloin keskiössä ovat perusliikuntataidot. Ohjattua liikuntaa on sisäliikuntatuokio, ulkoliikuntatuokio, liikkumisvartti sekä eri liikuntatapahtumat. Liikuntaympäristönä ovat lähimetsät ja kentät sekä liikuntasalit. Liikuntaprosessin päätöspalaverissa mukana koordinaattori Leila Lassila sekä kouluttaja Ira Liuski Kainuun liikunnasta. LiiSA = suunnitelma päivittäisen liikunnan toteuttamisesta Kajaanin kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella on mahdollisuus päivittäin liikkua vähintään yksi tunti ja ulkoilla vähintään yksi tunti. Liikunnan sisällöt ja muodot on kirjoitettu vuosisuunnitelmaan. Jokainen yksikkö laatii lisäksi ryhmäkohtaisen liikuntasuunnitelman. Päivittäinen liikkuminen koostuu sekä ohjatusta että omatoimisesta toiminnasta, Suunnitelma sisältää esimerkkejä liikunnan muodoista ja lajeista sekä liikunnan perusvälineistöstä. Keskeiset sisällöt tulevat perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteista. Kajaanin aamu- ja iltapäivätoiminta on ollut pilottina Nuoren Suomen kehittäessä valtakunnallista mallia koulutuksille aamu- ja iltapäivätoimintaan. Liikkuva lapsi voi hyvin, jaksaa paremmin, oppii paremmin ja on motivoitunut. VARHAISKASVATUS ESITTÄYTYY PERHEVALMENNUKSESSA PERHEILLE Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän neuvolatyö on kehittänyt perheille kymmenportaisen Perhevalmennuksen. Kajaanissa toteutetussa valmennuksessa yhteistyöhön tulee mukaan varhaiskasvatus esittelemään palveluitaan, kun vauva on kuuden kuukauden ikäinen. Aika on ajankohtainen, sillä varhaiskasvatuksen palveluihin voi ilmoittautua neljä kuukautta ennen päivähoidon alkamista. Tärkeää on muistaa, että pienelle lapselle riittävät kodin virikkeet, sadut ja leikit, säännöllinen päivärytmi sekä turvallinen ja kiireetön kasvuympäristö. Perheille esitellään päivähoitopalvelut laajasti: kunnalliset ja yksityiset päiväkodit sekä perhepäivähoito, vuorohoito, kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä sekä kunnallinen kerhopaikka yli 3-vuotiaille. Varhaiskasvatus koostuu lapsen kasvun, kehityksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Keskeistä on kasvatuksellinen vuorovaikutus. Varhaiskasvatus auttaa lasta ja perhettä myös järjestämällä kasvatuksellisia tukitoimia tarvittaessa. Kasvatuskumppanuus päivähoidon henkilöstön ja huoltajien kesken on kantava voimavara koko lapsen päivähoidon ajan. Perhevalmennuksessa luodaan pohjaa tälle yhteistyölle.

Kajaanin sivistystoimialan tiedotuslehti 15.5.2013 9 KULTTUURIPOLKU Kajaanin kaupungin varhaiskasvatus, perusopetus ja kulttuurilaitokset tekevät yhteistyötä lasten kulttuurikasvatuksen edistämiseksi. Yhteistyön toimintarungoksi on rakennettu malli, KULTTUURI- POLKU, joka sisältää jokaiselle ikäluokalle suunnatun oman erityisen kulttuuriohjelman. Kulttuuriopetuksen tavoitteena on antaa kohderyhmilleen mahdollisuus tutustua monipuolisesti kulttuurin eri osa-alueisiin ja kokea elämyksiä kulttuurin parissa. Samalla sen tehtävänä on taata kaikille Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen lapsille ja perusopetuksen oppilaille tasaarvoiset mahdollisuudet päästä osallisiksi kulttuuripalveluista. Kulttuuripolku sisältää tutustumiskäyntejä, konsertteja, näytöksiä, kulttuurintarjoajien vierailuja, toiminnallisia tuokioita ja juonellista oppimista tukevia oppimisympäristöjä. Peruskoulun päättövaiheessa olevien oppilaiden omatoimista kulttuurikulutusta tuetaan henkilökohtaisella VIP 9 kortilla. sen, kolmannen, viidennen ja seitsemännen luokan oppilaat. Lukuvuosi 2012-2013 on ollut ensimmäinen, jolloin koko Kulttuuripolun ohjelma on ollut käytössä. Kokemukset siitä ovat olleet myönteisiä ja toiminnan kehittämiseen rohkaisevia. Kulttuuripolun toteutumisen on mahdollistanut kaikkien toimijoiden yhteinen halu edistää lasten hyvinvointia myönteisten elämysten ja kokemusten avulla. Yhteistyössä Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa kulttuuriopetusmallia ovat olleet rakentamassa ja toteuttamassa: Kainuun musiikkiopisto Kainuun Museo Kajaani Dance / Kajaanin Tanssiteatteri Kajaanin Elokuvakerho ry Kajaanin Harrastajateatteri Kajaanin Kaupunginteatteri Kajaanin kirjastot Kajaanin Taidemuseo Kaukametsä Kulttuuriosuuskunta G-voima Routa-ryhmä KUAK-näyttely (2010), lapset pukeutuivat rooliasuihin Astu maalaukseen -tehtävässä. Kajaanin Kulttuuripolku on esillä myös valtakunnallisen lastenkulttuurin yhteistyöverkoston, Taikalampun verkkosivuilla (www.taikalamppu.fi) Kulttuuripolkua käynnisteltiin lukuvuonna 2009-2010 antamalla peruskoulun 9. luokkalaisille VIP 9 kortti. Sillä saa etuja kaupungin eri kulttuurilaitoksissa ja -tilaisuuksissa. Vähitellen Kulttuuripolun piiriin on tullut kaikki peruskoulun ikäluokat ja varhaiskasvatus. Kajaanin Kulttuuripolun osaksi ja rinnalle on rakennettu tavoitteellinen suunnitelma kirjaston käytön opetuksesta. Tälle KIR- JASTOPOLULLE kulkunsa suuntaavat toi- SILMU Lapsiryhmä Kirjavia kuvia -näyttelyssä (2008). MONTESSORIPEDAGOGIIKKA OSANA KOULUOPETUSTA Montessoripedagogiikalla on vahvat juuret erityislasten oppimisen tukemisessa. Italialainen lääkäri Maria Montessori kiinnostui erityislasten opettamisesta 1900-luvulla ja alkoi kehittää oppimateriaalia heidän oppimisensa avuksi. Montessorin opetusmenetelmät herättivät laajasti kiinnostusta Italiassa, kun huomattiin, että erityislapset alkoivat menestyä kouluissa paremmin kuin terveet lapset. Syntyi Montessoripäiväkoteja ja kouluja ympäri maailman. Vuonna 1907 Maria Montessori avasi Roomaan Casa dei Bambini -nimisen koulun 3 6-vuotiaille terveille lapsille ja kehitti tuona aikana välineitä lisää. Kajaanissa toimii tällä hetkellä kaksi montessoripäiväkotia. Lisäksi täällä on kouluja, joissa yksittäiset opettajat toteuttavat montessoripedagogiikkaa osana kouluopetusta. Opettaja on valmistanut oppimisympäristön lapsen tarpeita varten. Välineet on jaoteltu aihealueittain, joita ovat mm. aisti-, äidinkieli-, kulttuuri- ja matematiikkavälineet. Materiaalit ovat kauniisti esillä avohyllyissä, josta lapsi voi niitä hakea. Opettajan tehtävä on avata ympäristö lapselle ja ohjata välineiden oikeaan käyttöön. Muutamassa kajaanilaisessa koulussa montessoripedagogiikkaa on lähdetty soveltamaan osana lukemisen ja kirjoittamisen opetusta. Materiaalit on koottu ja valmistettu toiminnalliseen muotoon Aapisen kirjainopetusta noudattaen. Näin lapsi voi vaikkapa erilaisten pelien muodossa opiskella tavoitteellisesti opetussuunnitelman sisältöjä ja oppia samoja asioita, joita hän lukee Aapisesta kotiläksyinä. Välineet harjoituttavat vain yhtä asiaa kerrallaan, mikä auttaa lasta sisäistämään opetettavan asian. Äidinkielen materiaali on koottu muun muassa kuvista, sana- ja lausekorteista, erilaisista pelipohjista, pienistä esineistä ja irtokirjaimista, joita yhdistelemällä saadaan valmistettua monenlaisia ja tasoisia tehtäviä oppilaiden lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen edistämiseksi. Lisäksi hyllyistä löytyy tehtäviä suomenkielen vaikeuksiin, kuten äng-äänteeseen, yhdyssanoihin, konsonantteihin ja vokaaleihin sekä kieliopin opettamiseen. Montessoripedagogiikka sopii hyvin opetusmetodiksi sen konkreettisuuden vuoksi ja tarjoaa oppilaiden tukemiseksi erilaisia oppisen polkuja. Lapsia innostaa erilainen tapa työskennellä, mikä parhaimmillaan ylläpitää motivaatiota koulussa opetettavia asioita kohtaan. Erityisopettaja Miia-Liisa Kemppainen soveltaa Montessoripedagogiikan periaatteita opetuksessaan. Kuvassa Miia-Liisa Kuluntalahden kouluun sisustamassaan luokassa. Maria Montessorin keskeinen ajatus on Auta minua tekemään itse. Toiminnallinen työskentelytapa tarjoaa hyvät lähtökohdat. Montessoripedagogiikan vahvuus on sen järjestelmällisyydessä. 3

10 Kajaanin sivistystoimialan tiedotuslehti 15.5.2013 PERUSOPETUKSEN KERHOTOIMINTA Koulujen kerhotoiminta oli pitkään unohduksissa, ennen kuin sitä vuonna 2008 ryhdyttiin elvyttämän Opetushallituksen erillisrahoituksella. Tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren elämää. Harrastamattomuuden ja syrjäytymisen välillä on nähtävissä yhteys, jota vastaan kerhotoiminnan kehittäminen on ollut hyvä keksintö. Suomen kielen taitoa -kerho on perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaiden kerho, jossa opitaan suomen kieltä ja ystävystytään kerhokavereiden kanssa. Kerhoa vetävät Terhi Malinen (kuvassa) sekä Tanja Kortelainen ja kerhoa käyvät Kajaanissa asuvat perusopetusikäiset. Vuosittaisella valtakunnallisesti noin kahdeksan miljoonan euron erityistuella on aikaansaatu merkittävästi uutta kerhotoiminnan kulttuuria. Kajaanin osuus tuesta on ollut noin 80 000 euroa vuodessa. Kerhotoiminnan yleisen kehittämisen lisäksi on ollut kaksi erityistä kehityskohdetta: koulun ja koulun ulkopuolisten tahojen yhteistoiminta kerhojen järjestämisessä sekä monikulttuurisuuden edistäminen kerhotoiminnassa. Lasten ja nuorten koulupäivä nähdään kokonaisuutena, johon kuuluvat oppituntien lisäksi pienten lasten osalta aamu- ja iltapäivätoiminta, koulun kerhotoiminta, nuorisotyön eri muodot ja muu järjestetty harrastustoiminta. Kajaanilaiset peruskoulut ovat kantamassa vastuuta oppituntien ulkopuolisestakin ajasta. Koulun kerhotoiminnan toteutus kuvataan koulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Tavoitteena on, että koulun henkilöstö on yhdessä lasten ja huoltajien kanssa jo ennen lukuvuoden alkamista selvittänyt, millaista toimintaa koululaisilta puuttuu. Lähtökohtana ovat siis lasten ja nuorten omat tarpeet, joita kuunnellen järjestetään mielekästä toimintaa koulupäiviin oppituntien ulkopuolelle. Kaikkia kerhoja ei koulun oma henkilöstö pysty järjestämään. Erilaisilla yhdistyksillä, urheiluseuroilla ja yrityksilläkin on mahdollisuus päästä koulun kerhojen vetäjiksi. Esimerkiksi Soidinsuon koululla liikuntakerhosta vastaa Kajaanin HAKA ja kokkikerhoja ovat puolestaan pitäneet mm. Kainuun Martat ry ja 4H-yhdistys. Kerhotoiminnan koordinaattorin tehtäviin kuuluu koulun ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävä yhteistyö kuntatasolla, mutta koulujen rehtoreilla on valmiudet toimia kumppaneiden kanssa koulukohtaisissa ratkaisuissa. Kerhoja toteutetaan myös lukuvuoden aikana nousseista tarpeista käsin. Kerhot toimivat parhaimmillaan joustavana välineenä erilaisiin akuutteihin tarpeisiin. Lyhyitä täsmäkerhoja on pidetty mm. koulun kuoron harjoitellessa kevätjuhliin, tehostettuun jalkapallon pelaamiseen koulun kentän vapauduttua lumesta tai läksykerhona kotitehtävien teon väliaikaiseen tukemiseen. RYHMÄYTTÄMINEN TYÖMUOTONA Jo yli kymmenen vuoden ajan kaupungin liikunta- ja nuorisopalveluiden sekä perusopetuksen yksi tärkeä yhteinen työ on ollut seiskaluokkien ryhmäyttämiset syksyisin. Hauholan koulussa ryhmäyttämistunnit on pidetty myös siellä aloittaville kuutosluokille. Ryhmäyttämistuntien tarkoituksena on luoda turvallisuuden tunnetta luokassa ja auttaa tutustumisessa. Ryhmäyttämiset järjestetään yläkoulun aloittaville luokille, koska tällöin nuoret siirtyvät usein uuteen kouluun ja ympäristöön, luokkakaverit ja opettajat vaihtuvat ja opiskelukin muuttuu. Hyvällä ja turvallisella tai huonolla ja turvattomalla luokkahengellä on vaikutusta lapsen emotionaaliseen ja sosiaaliseen kehittymiseen, sekä siihen kuinka mielekkääksi hän koulunkäynnin kokee. Koululuokan ryhmäyttämistapahtumat kestävät muutamasta tunnista kokonaiseen koulupäivään. Ohjelmassa on positiivista tutustumista, vuorovaikutusta, yhteistyötä sekä luottamusta tukevia harjoitteita ja leikkejä. Toiminnallisen ohjelman lisäksi tunneilla mietitään oman luokan sääntöjä ja pohditaan kuinka jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa luokkahengen syntymiseen. Ryhmäyttämistunnit antavat oppilaille, opettajille ja nuorisotyöntekijöille mahdollisuuden tutustua toisiinsa erilaisessa ympäristössä ja tilanteissa kuin oppitunnilla luokassa. Yleensä tunnit toteutetaan jossain muualla kuin koululla, esimerkiksi lähinuorisotalolla. Nuoriso-ohjaajat toimivat ryhmäytymistuntien pääorganisoijina ja vetäjinä. Mukana oleville opettajille ja oppilashuollon työntekijöille ryhmäytymistunnit ovat tarjonneet mm. erilaisen mahdollisuuden havainnoida luokan toimintaa ja keskustella oppilaiden kanssa pienryhmissä. Nuorisotyöntekijät pitävät ryhmäytymistunteja tarpeellisina, koska niiden aikana he pääsevät tutustumaan vuosittain uuteen ikäluokkaan ja voivat samalla kertoa nuorille nuorisotyön tarjoamista palveluista. Tärkeää on myös se, että nuoret tutustuvat nuoriso-ohjaajaan mukavan toiminnan yhteydessä. Tuttua ohjaajaa on jatkossa helpompi lähestyä ja ottaa osaa nuorisotyön toimintaan. Seiskaluokkalaisten ryhmäyttämisen lisäksi nuorisotyö on tehnyt ryhmäyttämistyötä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden luokka-asteiden koululaisten kanssa. Muutamien luokkien kanssa, joissa on esiintynyt esimerkiksi kiusaamista, on tehty koulun kanssa pitkäjänteisempääkin yhteistyötä. ENNALTAEHKÄISEVÄÄ PÄIHDETYÖTÄ Kajaanin kaupungin liikunta- ja nuorisotyö aloitti päihdetuntien pidon perusopetuksen tuella ja tueksi vuosituhannen vaihteessa. Rinnekoululla tunnit pidettiin sitä varten rakennetulla kokemuksellisella radalla. Sieltä siirryttiin Keilahallin alakertaan Vienankadulle, minkä jälkeen kehitettiin uusi konsepti päihdetuntien pitämiseksi ja paikoiksi tulivat nuorisotalot. Hauholan koulun oppilaat käyvät päihdetunneilla Holarin nuorisotiloissa ja Lyseon sekä Keskuskoulun oppilaat Wanhalla Vesilaitoksella. Päihdetuntien kohderyhmänä ovat olleet perusopetuksen 8.-luokkalaiset. Tuntien sisältö on muuttunut pohdiskelevampaan suuntaan. Tunneilla on kolme rastityyppistä kohdetta: tietovisa, jossa käydään läpi erilaisten päihteiden haittavaikutuksia alaikäisiin, liikennerasti, jossa aiheena on alkoholin ja liikenteen yhdistelmä sekä kotibileet, jossa käsitellään aiheeseen liittyviä lieveilmiöitä. Ennen rasteille lähtöä luokka jaetaan kolmeen osaan, joten kaikki oppilaat käyvät kaikilla rasteilla. Yhteen ryhmään tulee luokkakoosta riippuen 5-8 oppilasta. Tietovisa-rastilla oppilaille jaetaan visalaput, joihin etsitään vastauksia seinillä olevista julisteista. Kun vastauslappu alkaa olla täynnä, käydään vastaukset läpi nuoriso-ohjaajan johdolla jokaisen vastauksen taustat selvittäen. Liikennerastilla katsotaan diasarja rattijuopon uhriksi joutuneen nuoren naisen tarinasta nuoriso-ohjaajan kanssa keskustellen. Lopuksi kokeillaan, miten paljon 1,5 :n humalatila vaikeuttaa suoraan kävelemistä ja tarkkuutta vaativien tehtävien suorittamista erityisten kännilasien avulla. Kotibile-rastilla mietitään nuoriso-ohjaajan avustamana alkoholi- ja päihdehaittoihin johtavien lieveilmiöiden syitä ja taustoja sekä miten niitä voidaan välttää. Nuoriso-ohjaajat ovat kokeneet, että tällä toimintamuodolla oppilaat saadaan mukaan keskustelemaan heille ajankohtaisista asioista. Pienet ryhmät, koulun ulkopuolinen tila ja ohjaaja helpottavat avaamaan keskustelua. Oppilaiden erilaiset persoonat ovat omiaan laajentamaan käsiteltäviä aiheita ja näin on saatu annettua nuorille paljon ajattelemisen aihetta suhtautumisessa omaan päihteidenkäyttöön.

Kajaanin sivistystoimialan tiedotuslehti 15.5.2013 11 BAROKKI SOI Festivaali toteutetaan nyt kolmannen kerran, viikko ennen juhannusta, 12.- 16. kesäkuuta. Luvassa on jälleen upeita konsertteja Raatihuoneella, Kaukametsän Kouta-salissa, Ravintola Siriuksessa, Paltaniemen vanhassa kuvakirkossa ja Kajaanin pääkirkossa. Festivaalin taiteilijat ovat laajalti mainetta niittäneitä ja konserttiohjelmisto on monipuolinen. Perinteisen barokkimusiikin lisäksi festivaali tarjoaa barokkisoittimin esitettyjä tangoja ja mustalaislauluja sekä matkataan välillä keskiajan ja renessanssin puolelle. Fioretto Ensemble on keskiajan ja renessanssin musiikkiin erikoistunut yhtye, joka esittää iloluontoisen läpileikkauksen 1500-luvun Turun Katedraalikoulun sekä Rostockin yliopiston opiskelijoiden elämästä vallattomine iloineen, ahkerine opintoineen sekä nuoruuden ihastumisineen. O Scholares! keskiajan teinilauluja opista, ojennuksesta ja nuoresta rakkaudesta. Lumous -vokaaliyhtye on 4-7 naislaulajan ammattilaiskokoonpano, jota viehättää keskiajan sekä renessanssin värikäs ja mystinen musiikki. Brahe Ensemble, hollannissa perustettu yhtye, vie meidät perinteisen barokkimusiikin maailmaan. Tango Baroque on hulvaton yhtye, jossa pelottomasti ja taidolla edetään barokkimusiikista tangoihin, mustalaismusiikkiin sekä argentiinalaisen tangon sävelmiin barokkisoittimin esitettynä. Tango Baroque esiintyy myös Rock House Kulmassa. Ravintola Sirius aloittaa keskiviikkona 12.6. festivaalin avajaisilla klo 16. Avajaisissa nautitaan barokkimusiikista kuullen otteita festivaalin konserteista sekä juhlitaan samalla Kajaanin linnan juhlaa yhdessä Kajaanin matkailuoppaiden kanssa, jotka esiintyvät barokkiajan rooliasuissa. Bio Rexissä Kajaanin Elokuvakerho esittää kaksi barokkiaiheista elokuvaa: Tyttö ja helmikorvakoru ja Farinelli. Raatihuoneen konsertit tarjoavat perinteisesti erilaisia lämminhenkisiä barokkituokioita eri kokoonpanoilla. Kirkkokonsertit tarjoavat oman elämyksensä. Kajaanin kirkossa kuullaan urkujen loistoa ja Paltaniemen vanha kuvakirkko tarjoaa upean ympäristönsä ohella hengastyttäviä musiikillisia hetkiä. Kaukametsän Kouta-sali kruunaa festivaalin konserttipäivät. Minna Tuhkala. KAJAANIN RUNOVIIKKO NAURAA JA NAURATTAA Kajaanin Runoviikon taiteellinen johtaja, näyttelijä Taisto Reimaluoto haluaa, että Runoviikko pidentää ikää ja nauru on siihen yksi keino. Suven runoilija Pekka Kejonen. Veikko Somerpuro, WSOY - Usein fiktiivinen henkilö tarjoaa meille kaikkein terävimmän kuvan todellisuudesta. Huumori on hyvä keino ymmärtää elämän surrealismia, Reimaluoto kertoo. Ensi kesänä Runoviikolla onkin aiempaa enemmän huumoria. Huumori ei kuitenkaan typisty tyhjännauramiseksi vaan tyylilajit ovat edustettuina perinteisestä komiikasta groteskiin satiiriin. Aikuiset nauravat, kun Ilkka Heiskanen herättää Veikko Huovisen Lyhyet erikoiset eloon uudella raikkaalla tavalla. Lapsia naurattaa, kun Mimmit eli Pauliina Lerche ja Hannamari Luukkanen pulppuavat luomutyyliin. Merja Larivaaran estradishow sisältää musiikin lisäksi teräväkielistä leikinlaskua kotiapulaisettoman naisen elämästä. Kesän humoristisiin huippuesityksiin lukeutuu Erkki Saarela tulkitsemassa Nobelvoittaja Dario Fon tekstejä. Mysteerio Buffo koostuu neljästä riemukkaasta tarinasta ja Saarela on niiden esittäjänä Fon sanoin maailman paras. Paras esimerkki ohjelmistoon sisältyvästä älykkäästä huumorista on tämän vuoden Suven runoilija Pekka Kejonen. Hänen runojaan esitetään, ja hän itse esittää niitä tapahtuman aikana. Reimaluoto valmistelee niistä parhaillaan monologiesitystä, joka saa ensi-iltansa Runoviikon viimeisenä päivänä. - Pekka Kejosen runot ovat sekä humoristisia että ajankohtaisia. Käytän esityksen pohjana Kejosen kahta ensimmäistä runokokoelmaa. Niiden filosofia tuntuu yhä täysin tuoreelta. Runot eivät ole paatoksellisia eivätkä ilkeitä. Tästä syystä esitystä tuntuu erityisen kivalta tehdä, Reimaluoto kertoo. Kajaanin Runoviikon off-ohjelmistossa on uutuutena paikallisissa ravintoloissa järjestettävät Rock-klubit. Klubit ovat Kulttuuriyhdistys Rauniokaupunki ry:n järjestämiä. Rauniokaupungin lisäksi paikallisista organisaatioista mm. Kulttuuriosuuskunta G-voima tekee yhteistyötä Runoviikon kanssa. Sommelon kanssa tehty yhteistyö on vahvistunut Reimaluodon kaudella. - Runoviikko on tarkoitettu kaikille, erityisesti kajaanilaisille itselleen. On hienoa, että paikallinen kulttuuriväki järjestää aktiivista oheisohjelmaa ja toimii tapahtumassa talkoolaisena, Reimaluoto kehuu ja toivottaa kaikki tervetulleiksi tapahtumaan. Lippujen ennakkomyynti: Pohjolankatu 13, 87100 Kajaani, puh. 08 6155 2555, kajaani.info@kajaani.fi, www.visitkajaani.fi Lisäksi lippuja myyvät Suomen muut Lippupisteen myyntipisteet ja R-kioskit. Ohjelma löytyy osoitteesta: www.runoviikko.fi LIEKEISSÄ! Elvis-musikaali Kajaanissa syksyllä 50-luvun uinahtanut pikkukaupunki, jonka harvat sijoilleen jääneet nuoret elävät hiljaiseloa kuin kalat kuivalla autiomaalla. Paikalle kaasuttaa moottoripyörällään wannabe-rokkari Jami ja saa koko kylän sekaisin. Musikaalin tapahtumat käynnistyvät, kun Jami tuo moottoripyöränsä korjattavaksi huoltoasemalle. Siellä mekaanikkona työskentelevä Natalia rakastuu häneen oitis. Päästäkseen Jamia lähelle Natalia tekeytyy mieheksi. Lopulta Jami on kuin katalysaattori yhteisön pinnan alla kyteneille yhteentörmäyksille. Hän saa Elviksen musiikin avulla kylään elämää ja pian liekeissä ovat niin nuoret kuin heidän vanhempansa. Liekeissä! on komediallinen jukeboksimusikaali, jossa soivat kaikki Elvis Presleyn tunnetuimmat kappaleet Love Me Tenderistä Burning Loveen ja Don t Be Cruelista Devil in Disguiseen uusina suomennoksina. Elviksen viriiliä, häpeilemätöntä erotiikkaa pursuava musiikki vie tarinan lopulta tasolle, jossa sydän jyskyttää ja hormoonit hyrräävät. Päärooleissa nähdään Teatterikorkeakoulun viimeisen vuosikurssin opiskelijat Joel Mäkinen ja Oona Airola. Rytmit takaa aito rockabillybändi. Liekeissä! perustuu Broadway-musikaaliin All Shook Up. Tarina kumpuaa Shakespearen komediasta Loppiaisaatto. Teksti Joe DiPietro Ohjaus Hanna Kirjavainen Ensi-ilta Teatteritalon näyttämöllä 14.9.2013 Ia Samoil Liekeissä! Elvis-musikaalin päärooleissa nähdään Oona Airola ja Joel Mäkinen. 5

12 Kajaanin sivistystoimialan tiedotuslehti 15.5.2013 MUSEOISSA MUISTELLAAN 60-LUKUA K ainuun Museolla ja Kajaanin taidemuseolla on tänä kesänä yhteisenä teemana 1960-luku. Taidemuseo esittelee vuosikymmenen taidevirtauksia ja Kainuun Museo esittelee arkipäivää sekä koteihin tulleita tuon ajan uutuuksia. Ajan iskelmän mukaan tää aika on muovin. Keinokuitujen lisäksi 1960-luku oli myös hippien, protestien, minihameiden ja kirjavien värien temmellyskenttä. Rokki ja populaarikulttuuri nousivat arvoon arvaamattomaan nuorten iloksi ja vanhempien kauhuksi. Aikamiesten esittämän Iltatuulen viestin ja hartaiden sävelten lisäksi radiosta saattoi kuulla silloin tällöin pop-kappaleen, mikä oli ennenkuulumatonta radikalismia. Televisiolla oli suuri vaikutus jokapäiväiseen elämään. Ihmiset kävivät kylässä katsomassa televisiota, jos itsellä ei vielä ollut ja TV:n iltauutiset antoivat uuden aikataulun iltatoimille. Lapset alkoivat leikkiä Batmania ja muita uusia roolihahmoja ja tietysti maailma avautui aivan uudella tavalla uutisten, dokumenttien ja televisiosarjojen myötä: uusi aika, uudet ihanteet. Kajaanin taidemuseon näyttelyssä selviää miten tästä kuhinasta, jossa taiteilijat pilkkasivat ja Kekkonen armahti, tuli taidetta. Aikamatkalle museokävijöitä johdattelevat vaikkapa Brigitte Bardot, Pentti Saarikoski, Punainen Paroni, Supertyttö tai elokuvakokeilut tekijöinään ajan merkittävimmät taiteilijat. Kainuun Museossa nähdään esimerkkejä kodeista ja sisustuksista, mutta myös siitä, miten kaupunkikuva muuttui. Tuolloinhan vanhoja puutaloja purettiin vauhdilla ja uusia moderneja koteja ja laatikkomaisia liikelaitoksia nousi tilalle. Leo Lindsten: Ehkä hän pitää minua vanhanaikaisena, 1968 Nykytaiteen museo Kiasma VTM/KKA/Petri Virtanen Museoiden kesänäyttelyihin pääsee poikkeuksellisesti yhteislipulla 3/1,50 euroa, jonka voi ostaa kummasta museosta tahansa. 1960-luku on museoissa esillä 26.5.-22.9. Kajaanin taidemuseo 60-luku Iloista kapinaa ja aatteen paloa www.kajaani.fi/taidemuseo Kainuun Museo 60-luku TV tuli ja maailma muuttui www.kainuunmuseo.fi Muotinäytös Kajaanissa 1966. MUSIIKKI VOIMAVARAKSI VARHAISLAPSUUDESTA Lapsen maailmassa taidemuotojen välillä ei ole rajoja; lapsi voi keksiä runon tai sadun pihalta löytyneestä kivestä, tehdä siitä laulun ja liittää siihen tanssin. Ottaa vielä mukaan kaulahuivinsa ja soittaa kivillä musiikkia. Tämän jälkeen maalata syntyneiden mielikuvien pohjalta taulun. Musiikki on kuin aurinko, jonka säteet koskettavat kaikkia kehityksen osa-alueita. Olisi rikkautta jos voisimme tarjota lapsille monimuotoisesti musiikkia leikin ja arkiaskareiden lomassa. Musiikin harrastamisen ei missään tapauksessa tarvitse tarkoittaa, että se valmentaisi aina ammattilaiseksi tai suuntaisi muusikon uralle. Musiikki on toki arvokasta jo itsessään, mutta se voi olla myös väline opetella ja oppia jotain muuta kuin musiikkia. Useat tutkimukset todistavat, että musiikilla on positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen ja oppimiseen. Esimerkiksi itsetunnon kehittymiseen, keskittymiskykyyn ja vuorovaikutustaitoihin musiikkiharrastuksella on positiivisia vaikutuksia. Jokainen lapsi ansaitsee mahdollisuuden musiikin ja taiteen kokemiseen omassa asuin- ja toimintaympäristössään. Musiikki antaa runsaasti iloa ja elämyksiä arkeen. Musiikkikasvatuksessa kokeminen ja tekeminen kulkevat rinnakkain. Leikinomainen, elämyksiä tuottava varhaisiän musiikinopetus sisältää laulua, soittamista, musiikkiliikuntaa sekä musiikin kuuntelua. Näihin kaikkiin musiikillisiin työtapoihin voidaan liittää myös muita taiteenaloja. Moniaistinen lähestymistapa toimii apuvälineenä niin musiikillisten tavoitteiden saavuttamisessa kuin lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa. Monipuolinen musiikinopetus tukee jokaisen lapsen henkilökohtaisia vahvuusalueita ryhmäopetuksessa. Kaikilla työtavoilla voidaan ilmentää kaikkia musiikin peruselementtejä ja kehittää lasta näiden omaksumisessa ja hallinnassa. Musiikinopetuksen peruselementeiksi nousevat äänen ominaisuudet: voima, kesto, taso ja väri. Varhaisiän musiikinopetuksen sisältö koostuu dynamiikan, sointivärin, rytmin, melodian, harmonian ja muodon alkeiden opettamisesta. Kainuun musiikkiopisto tarjoaa musisoinnin iloa lapsille ja nuorille. Musiikkileikkikoulu, lastentanssi ja kanteleen ryhmäopetus mahdollistavat musiikkiharrastuksen aloittamisen jo ennen kouluikää. TERVETULOA KAINUUN MUSIIKKIOPISTOON, MUSKARIIN, TANSSIIN JA SOITTAMAAN! aloitetaan yhdessä iloinen seikkailu musiikkimaassa Kainuun musiikkiopiston tarjontaa osoitteessa: www.kaukametsä.fi/musiikkiopisto

Kajaanin sivistystoimialan tiedotuslehti 15.5.2013 13 KAUKAMETSÄN KOKOUSPALVELUT Kaukametsä on opetuksen ja kulttuurin lisäksi myös monipuolinen kokous- ja kongressikeskus. Upeat, korkeatasoiset tilat muuttuvat pienistä kokouksista myös suurempien seminaarien ja yleisötapahtumien järjestämiseen. Valtakunnallisia kokouksia pitävät vuosittain mm. eri järjestöjen katto-organisaatiot, puolueet, liitot, valtion laitokset, pankit ja vakuutusyhtiöt. Erilaiset näyttelyt, myyntitapahtumat ja yksityiset juhlat elävöittävät Kaukametsän monipuolista toimintaa. Myös paikalliset yrittäjät ja yhteisöt ovat ottaneet Kaukametsän omaksi kokouspaikakseen. Kokoustapahtumia pidetään Kaukametsässä noin 20 / kuukausi. Vuodesta 1988 lähtien vakiintuneena kaksipäiväisenä tapahtumana on Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämä Kulttuurin Kaukametsä seminaari 4.-5. syyskuuta. Sen aiheena on Kulttuuristen oikeuksien toteutuminen ja tila kuntauudistuksessa ja kuntien rakennemuutoksen kontekstissa. Kaukametsän kokouspaketit ovat tehty asiakasta kuunnellen ja niistä löytyy kätevä apu niin pienelle palaverille kuin koko päivän kestävään kokoukseenkin. Ammattitaitoinen henkilökunta auttaa kaikissa kokousten järjestelyihin liittyvissä asioissa. Tilavaraus-, tekniikka-, vahtimestari-, naulakko- ja ravintolapalvelut ovat yhden puhelinsoiton päässä. Lisäksi musiikki-, tanssi-, matkaopas ym. oheispalvelut ovat pikanttina lisänä kongressikeskuksen kokonaisuudessa. Kaukametsässä kaikki on lähellä: hotellit, palvelut sekä pian valmistuva vesiliikuntakeskus. Lämpimästi tervetuloa! Lisätiedot: www.kaukametsa.fi Pekka Agarth SIVISTYSTÄ JA HYVINVOINTIA KAUKAMETSÄSTÄ Oppiminen on luovaa, innostavaa, kiinnostavaa, hyödyllistä, tavoitteellista, kehittävää.. Näillä laatusanoilla Kaukametsän opiston opiskelijat arvioivat kursseja. Kurssiarviointi lähetettiin sähköpostin välityksellä 2000 opiskelijalle maaliskuussa ennen kurssien päättymistä. Säännöllisellä arvioinnilla saa arvokasta tietoa kurssien ja opiston toiminnan kehittämiseen. Kesäkuun 10. päivästä alkaen lukuvuoden 2013-2014 opinto-ohjelma on opiston internet sivuilla ja kursseille ilmoittautuminen voi alkaa. Painettu opiston opinto-opas jaetaan elokuun alussa kaikkiin Kajaanin talouksiin ja ilmoittautuminen jatkuu edelleen. Opiston kurssit alkavat pääsääntöisesti maanantaina 2.9. Opiston kotisivuja kannattaa lukea säännöllisesti, sillä sieltä löytyy tietoa opiston toiminnasta, tapahtumista, koulutuksista ja hankkeista. Kaukametsän opisto osoitteessa: Kulunut lukuvuosi oli opiston toiminnan kannalta positiivinen, sillä asetetut tavoitteet ylittyivät sekä numeerisilla että laadullisilla mittareilla arvioiden. Opetuksessa korostui Kajaanin strategioista luovuus, osaaminen ja vaivaton arki, joka näkyi ikä- ja väestöryhmät kattavan opetussuunnitelman toteuttamisena kuntalaisten tarpeista lähtien. Opiston Po-Ro -kuoro esiintyy Kaukametsän opiston Kevätriehassa ja opiskelijatöiden kevätnäyttelyssä 26.- 28.4.2013. Tulevan lukuvuoden opetussuunnitelmaa laaditaan jälleen opiskelija- ja asiakaslähtöisesti. Kaukametsän opiston tavoitteena on pysyminen ajan hengessä. Tämä näkyy lukuvuoden opetustarjonnassa, jossa otetaan huomioon opiskelijoiden toiveita ja uusia aiheita. Kaukametsän opisto järjestää koulutustehtävänsä mukaista opetusta, joka painottuu visuaalisiin taiteisiin, musiikkiin, kirjallisuuteen ja sanataiteeseen, terveyttä edistäviin aineisiin, tietoyhteiskuntaan ja yhteiskunnallisiin aineisiin sekä kieliin. www.kaukametsa.fi Kurssiohjelma ja ilmottautuminen Toimintakertomus 2012 Laatukäsikirja KAINET VERKOSTOITUU Yksikään kirjasto ei ole saari, on todettu ylevästi John Donnea mukaillen. Totta, kirjastot toimivat verkostona jo kauan ennen Nokiaa, mutta uudet laitteet, tiedostomuodot ja tiedonvälitys ovat pakottaneet kirjastotkin nopeasti muuttuvaan sähköiseen todellisuuteen. Kajaanin, Kuhmon, Suomussalmen, Paltamon, Puolangan, Hyrynsalmen ja Ristijärven kirjastojen yhteinen kirjastojärjestelmä päivitettiin uuteen ohjelmistoon marras-joulukuussa. Asiakkaat jäivät ilman kirjastopalveluja lähes kuukauden ajaksi, Kainet-verkkokirjasto saatiin toimimaan vasta vuodenvaihteen jälkeen. Miksi tämä uudistus tehtiin toimivan järjestelmän tilalle? Kansallinen digitaalinen kirjasto edistää arkistojen, kirjastojen ja museoiden digitaalisten kokoelmien saatavuutta ja pitkäaikaistallennusta. Koska tieto ei tunne kansallisia rajoja, pyritään kansainvälisesti yhteensopiviin järjestelmiin. Kirjastojen tiedot tallennetaan Melindatietokantaan. Melindaan on viety yliopistokirjastojen ja korkeakoulujen aineistot, yleiset kirjastot tulevat mukaan parin, kolmen vuoden sisällä. Tietokantaan liittymisen ehtona on sovittujen standardien noudattaminen. Tämä on tärkeä syy myös Kainet-kirjastojen järjestelmän vaihtoon. Tulevaisuudessa paikallisesti säilytetään vain aineiston hankinta- ja sijaintitiedot, asiakasrekisterit ja lainatapahtumat. Kun kukin tieto tallennetaan vain kerran, tietokannan laatu paranee ja tieto löytyy helpommin. Päällekkäinen työ vähenee. Myös kansainvälinen näkyvyys ja tietojen vaihto lisääntyy. Kustannuksia aiheuttavat henkilötyö, ohjelmistolisenssit ja palvelinkustannukset jakaantuvat. CSC-palvelimen ylläpito ilahduttaa kajaanilaisia, koska palvelin sijaitsee Renforsin rannan konehallissa. Arkistojen, museoiden ja kirjastojen yhteiseksi tiedonhakuliittymäksi on kehitteillä Finna. Finnasta kukin organisaatio voi luoda omannäköisensä hakualustan. Ensimmäiseen Finna-versioon voi jo tutustua verkossa. Finnasta löytyvät Jyväskylän yliopistonkirjaston, Kansallisarkiston, Kansalliskirjaston ja joidenkin museoiden, mm. Luston Suomen metsämuseon, kokoelmat. Mukana on niin viitteitä, tekstejä kuin maalausten ja esineiden kuviakin. Finna: www.finna.fi http://kainet.verkkokirjasto.fi 7

14 Kajaanin sivistystoimialan tiedotuslehti 15.5.2013 YMPÄRISTÖVASTUU ARJEN TEKOINA Kajaanin Mamselli ja kestävä kehitys Kajaanin Mamsellin ympäristöpolitiikka ja strategia antavat suuntaviivat Mamsellin ympäristövastuulliselle toiminnalle. Mamsellissa ympäristönäkökulma huomioidaan jo hankintojen suunnitteluvaiheessa. Hankittaville tuotteille ja palveluille pyritään määrittämään ympäristöasiat huomioivat laatuvaatimukset ja näitä vaatimuksia todentavat mittarit. Tarkasti suunniteltujen hankintojen lisäksi syntyvän jätteen lajittelulla tuetaan myös ympäristövastuullista toimintaa. Kestävän kehityksen huomioiminen on osa mamsellilaisten ammattitaitoa. Puhtaanapidon ammattilaiset huomioivat ympäristön työssään mm. suosimalla ns. vedetöntä siivousta ja huolehtimalla ohjeiden mukaisesta pesuaineannostelusta. Vedettömässä siivouksessa siivouspyyhkeet kostutetaan käyttöä varten valmiiksi ja näin ollen vettä ei kuljeteta siivousalueilla mukana puhtaanapidossa. Ympäristövastuullisessa ruoanvalmistuksessa suositaan sesonginmukaisia, mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita ja tuotteita. Kasvisruokavaihtoehto on osa Mamsellin jokapäiväistä tuotetarjontaa. Ruokalistoilla pyritään käyttämään kaloja, joilla on MSC-sertifikaatti mikä pyrkii takaamaan sertifioitujen tuotteiden ekologisuuden asettettujen ympäristönormien kautta. Henkilöstön koulutus tukee Mamsellin kestävän kehityksen linjausten muuttamista arjen tekemiseksi. Mamsellilaiset ovat suorittaneet ahkerasti ympäristöpasseja. Ympäristöpasseilla mamsellilaiset voivat todistaa ammattikeittiön ympäristöosaamistaan. Yhteistyö asiakkaiden kanssa on Mamsellille tärkeää. Viime syksynä kouluissa vietettiin ympäristöviikkoa teemalla Ole ilmastoreilu. Ympäristöviikolla kouluravintoloissa tarjottiin lounaita, joiden raaka-ainevalinnoissa huomioitiin ilmastovaikutukset. Mamsellin rooli on myös tärkeä, kun opastetaan koululaisia esim. ruokailussa syömään ympäristövastuullisesti: otahan ruokaa sen verran kuin jaksat syödä lisää saa hakea -periaatteella. Kestävä kehitys on kaikkien yhteinen asia. On tärkeää, että jokainen tekee jotain mahdollisuuksiensa mukaan. Näitä arjen ekotekoja ja oivalluksia voit hyödyntää myös kotona Nautitaan sesongin mukaisista tuotteista, esim. syksyllä uuden sadon juureksista, marjoista ja hedelmistä. Seurataan hävikin määrää myös kotona sekä mietitään yhdessä, miten jokainen voi omalta osaltaan vähentää syntyvän jätteen määrää. Jätteiden oikealla lajittelulla säästetään aikaa, vaivaa ja rahaa myös kotitalouksissa. Yksi jäteastia täyttyy nopeasti, jos sinne viedään myös kierrätykseen kelpaava jäte. Tutustutaan käyttämiemme tuotteiden hiilijalanjälkiin. Vaihtamalla esim. naudanlihan broileriin tai riisin ohraan voi pienentää hiilijalanjälkeä merkittävästi. Säästetään energiaa ja vettä: pesetkö täysiä koneellisia (pyykit, astiat)? Muistitko sammuttaa valot? Oletko ajatellut kuinka kuljet työ tai koulumatkat? Olisiko kimppakyyti mahdollista vai löytyisikö pyöräilystä vaihtoehto kulkemiseen? Kajaanin kaupungin sivistyslautakunta 2013-2016 Alarivi vasemmalta: Vatula Anneli, Ohtonen Helena, Karhu Tomi, Leivo Veli-Pekka, Hakkarainen Eija (puheenjohtaja), Seilonen Anne. Ylärivi vasemmalta: Meriläinen Essi (nuorisovaltuuston edustaja), Kaunisto Satu (nuorisovaltuuston edustaja), Kyllönen Sari (hallituksen edustaja), Karjalainen Tuomo, Ojala Katriina, Haverinen Risto, Heikkinen Anne, Anttalainen Tommi. Kaupunginteatterin syksyn ohjelmistossa: Sofian maailma. Kasvutarina, jossa Sofialle selviää outoja asioita tutuksi luullusta maailmasta. Ensi-ilta 7.9. Liekeissä! Elvis-musikaali. Ensi-ilta 14.9. Katoava maa. Huikea draama alzheimerista, muistista ja unohduksesta. Ensi-ilta 12.10. Fosforinhohtoinen lurjus. Vierailuesitys 14.11. Punkkua ja puhetta -klubi-illat. KAJAANIN TAPAHTUMIA 2013 20.5. Kohti kantelekilpailuja -konsertti 25.5. Kajaani Street Run 5.6 7.8. Raatitori rallattaa -yhteislaulutilaisuuksia 12.6 16.6. Barokki Soi festivaali 15.6 17.8. Kesäiset torisoitot Kauppatorilla 24.6.- 29.7. Matkailuoppaiden kävelykierrokset 25.6.- 30.7. Matkailuoppaiden kaupunkikiertoajelut 28.6. 26.7. Kauppatorilla musiikkia 29.6. Pietarin päivän viettäminen Kauppatorilla 1.7. 4.8. Kajaanin kesäteatteri 2.7. 7.7. Runoviikko Off 3.7 6.7. Markkinakatu 3.-7.7. Runoviikon kulttuurikävelyt 3. 7.7. Kajaanin Runoviikko 5.7. 26.7. Rocking Friday Raatihuoneentorilla 7.7. 28.7. Tervansoutunäytökset 12.-14.7. Paltaniemi päivät ja Eino Leino talon kirjapäivät 13.-14.7. Wanhan ajan maatalousnäyttely Riihipihalla 1.-3.8. Kajaanin Kaupunkifestivaali Petäisenniskassa 2.-4.8 Yleisurheilun Veteraanien SM-kilpailut 2.-6.8. Tivoli Sariola 17.8. MilJazz 2013 -konsertti Rantapuistossa 30.8.-31.8. Seppälän maalaismarkkinat 5.9. Taiteiden yö 27.9. Lasse Hoikka ja Souvarit 30.9. Sibelius-Akatemia Sinfonietta -konsertti 10.10. Unkarilainen tanssi- ja soitinryhmä Rajko 15.10. Danny 14.11. Ti-Ti Nalle Muita tapahtumia ja käyntikohteita Kajaanissa: www.kajaani.fi > Tapahtumat Kajaanin kaupunki Sivistystoimiala PL 133, 87101 Kajaani www.kajaani.fi Vastaava päätoimittaja: Mikko Saari Lehden ulkoasu ja taitto: Jonna Kallunki Paino: Kajaanin Kirjapaino Oy

Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki 15 OMATOIMINEN VARAUTUMINEN Omatoimisella varautumisella tarkoitetaan yksittäisen henkilön, yhteisön, yrityksen tai laitoksen varautumista tilanteisiin, joissa normaali arki häiriintyy (pelastuslaki 379/2011 14 ). Tällaisia voivat olla onnettomuuden uhka, onnettomuus, normaaliaikojen häiriötilanne tai poikkeusolot. Tapahtuneita esimerkkejä normaaliaikojen häiriötilanteista ovat mm. puhtaanveden likaantuminen, vedenjakelun häiriöt, pitkät sähkökatkot, myrskyn aiheuttamat liikennekatkokset. Pelastuslain mukaan jokaisen on osaltaan - ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä - varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa - varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät - ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. Asuinrakennusten pelastussuunnitelma Kirjallinen pelastussuunnitelma on laadittava vähintään kolmen asuinhuoneiston rakennuksiin. Rakennuksen omistajan ja haltijan on kyettävä varmistamaan asuinympäristönsä turvallisuus. Pelastussuunnitelmassa tunnistetaan asuinympäristön riskit, vaarapaikat ja laaditaan ohjeet niiden ennaltaehkäisemiseksi, sekä laaditaan toimintaohjeita vaaratilanteissa selviämiseksi. Pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma on päivitettävä tai puuttuva pelastussuunnitelma laadittava 1.7.2013 mennessä. Omatoiminen palotarkastus kotona Vaikka pelastuslaki ei edellytäkään pelastussuunnitelman laatimista omakotitaloihin tai kesäasuntoihin on hyvä kuitenkin asukkaiden pysähtyä miettimään onko minulla kaikki turvallisuusasiat otettu huomioon. Jokainen voi esimerkiksi perheensä kanssa laatia oman pelastussuunnitelman kotiinsa. Sen yhteydessä tehdään omatoiminen palotarkastus joka on oman asuinkiinteistön tarkastelua palo- ja henkilöturvallisuusasioiden näkökulmasta. Omatoiminen palotarkastus korvaa pelastusviranomaisen palotarkastuksen asuinrakennuksessa ja kesäasunnolla. Kotona ja myös työympäristössä vietetään paljon aikaa, jolloin totumme ympäristöömme siinä määrin, ettemme enää havaitse kaikkia siellä olevia turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Omatoiminen palotarkastus herättelee meitä havainnoimaan toimintaympäristöämme ja löytämään sieltä sekä turvallisuuttamme parantavia tekijöitä että korjattavia puutteita. Omatoimisen palotarkastuksen tarkoitus on ylläpitää hyvää turvallisuuskulttuuria sekä kotona, että työpaikalla. Omatoimisen palotarkastuksen voi suorittaa kotona yhdessä perheensä kanssa kerran vuodessa. Palotarkastuksen yhteydessä tehdään ns. turvallisuuskävely jonka aikana tarkastetaan omatarkastuslomakkeen mukaisesti turvallisuuteen liittyvät asiat. Kainuun pelastuslaitoksen yhteistiedot, Pientalon Paloturvallisuusopas sekä omavalvonnan tarkastuslomake löytyvät pelastuslaitoksen nettisivuilta www.kaipe.fi

16 Kajaani KAJAANIN VESI LIIKELAITOS Investoinneilla uudistetaan laitosprosesseja ja parannetaan varmuutta Kajaanin Veden vuosia valmistelussa olleet suuret investoinnit jatkuvat vuonna 2013. Vesihuollon toimintavarmuutta parannetaan investoinnein ja muilla toimenpiteillä. Jätevesihuoltoa kehitetään investoinnein ja hallinnollisin ratkaisuin. Vanhenevaa vesihuoltoverkostoa saneerataan katusaneerauksen yhteydessä ja Kangasmaaston uudelle asuntoalueelle rakennetaan vesihuoltoa. Lisäksi käytössä olevin resurssein parannetaan palvelua. Vesihuollon varmuuden parantamiseksi Koutaniemen Sivolanniemelle rakennetaan lisä-/varavedenottamo, joka liitetään nykyiseen Koutaniemen vesijohtoverkostoon ja jatkossa edelleen Kajaanin keskustaajaman vesijohtoverkostoon. Sähkökatkojen varalle hankitaan lisää varavoimaa. Vuonna 2012 tehdyn asiakastyytyväisyysmittauksen mukaan Suomen parhaan talousveden laadun varmistamiseksi lähes kaiken toimitettavan talousveden on tarkoitus olla UVdesinfioitua vuoden loppuun mennessä. Vuonna 2013 valmistuu riskikartoitus, jonka pohjalta päivitetään varautumissuunnitelma. Kajaanin Veden toimittama vesi on pohjavettä, joka sinällään on pintavesiä paremmin suojattuna esim. pintavesiin pääseviltä epäpuhtauksilta. Sen suojelemiseksi Heterannan pohjavedenottamolle määritetään vesilain mukaiset suojavyöhykkeet. Syksyllä 2012 valtion vesihuoltotyönä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rakennuttamana aloitettu siirtoviemärin rakentaminen Otanmäestä Kajaanin Peuraniemen jätevedenpuhdistamolle toteutuu urakoitsijan vaikeuksista johtuen suunniteltua hitaammin. Pyykkönen Yhtiöt Oy viimeistelee Anteliuksenmäki-Peuraniemi välin siten, että Kangasmaaston jätevesipumppaamo on käytössä toukokuun loppuun mennessä. Loppuosa kilpailutetaan uudelleen ja aikataulu muuttuu siten, että hanke valmistunee kesällä 2014. Samassa yhteydessä yhdistetään Otanmäen ja Kajaanin vesijohtoverkostot rakentamalla Siltalanperän ja Lohtajan paineenkorottamon välille yhdysvesijohto. Peuraniemen jätevedenpuhdistamon lietteenkuivaus uusitaan tänä vuonna ja vuonna 2014-2015 lietteen loppukäsittely siirtynee Auralan kompostointialueelta Eko-Kympin vastuulle Majasaaren jätekeskukseen. Kajaanin Vesi otti vuoden 2012 lopulla käyttöön mm. sähköisen vesimittarilukemien syöttämisen mahdollistavan Aqua OnLine -palvelun, jolle uudistettujen wwwsivujen myötä toivotaan runsasta käyttöä. Vesihuoltolain mukaisesti Kajaanin Veden toiminta rahoitetaan vesihuollosta perittävillä maksuilla. Esimerkiksi välttämättömien mittavien investointien rahoittamiseksi Kajaanin Veden hinnat nousevat 4-5 % vuosittain koko tämän vuosikymmenen. Siitä ja hitaasti pienevästä laskutuksesta huolimatta veden hinnat ovat Kajaanissa toistaiseksi selvästi valtakunnan keskitasoa huokeammat. Käytön hankkeet painottuvat lietteenkäsittelyyn Jätevedenkäsittelyn tärkein hanke 2013 on Peuraniemen jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelyn saneeraus, jossa lietteenkäsittely uusitaan kauttaaltaan nykyaikaiseksi. Saneeraus toteutetaan huhtikuusta lokakuuhun. Talousveden hankinnan merkittävin hanke on Koutaniemen Sivolanniemen siiviläkaivojen rakentaminen. Hankkeen avulla Koutaniemen alueelta tulevaisuudessa saatava talousveden määrä kasvaa ja tulevien vuosien aikana vettä jaetaan myös Kajaanin keskustaajamaan rakentamalla yhdysvesijohto Lohtajalle. Muita hankkeita on varavoimakapasiteetin lisäys, jonka avulla minimoidaan sähkökatkosten aiheuttamia vedenjakelun ja jätevedenpumppauksen katkoksia. Lisäksi lisäämme UV-desinfiointikapasiteettia, jotta verkostoon syötettävän talousveden mikrobiologinen laatu voidaan varmistaa kaikissa olosuhteissa. Talousveden laadusta ja jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta kertoviin tietoihin voi tutustua Kajaanin Veden nettisivulla: www.kajaaninvesi.fi. Vesihuoltoverkoston saneerausvauhti hidastuu väliaikaisesti Vesihuoltoverkostojen saneeraukseen käytettävät investointirahat pienentyvät muutamaksi vuodeksi, koska investointirahoja joudutaan kohdentamaan laitosrakentamiseen ja saneeraukseen, Otanmäki-Kajaani -siirtoviemäri ja yhdysvesijohtohankkeeseen sekä vesihuollon varmuuden parantamiseen. Vuoden 2013 saneerauskohteita ovat; Sivukatu, Lankkukuja/Väinämöisenkatu, Petäisenrannan saneerauksen loppuunsaattaminen. Uudisrakennushankkeita ovat Kangasmaaton 2 vaiheen vesihuolto ja Tanskasentien jätevesiviemärin rakentaminen. Kajaanin Veden talous-, jätevesi- ja hulevesiverkostojen toiminta-alueet päivitetään vuoden 2013 aikana. Kajaani Vesi -liikelaitoksen yhteystiedot: Juha Nurminen Johtaja p. 044 710 0258 Marko Kovalainen Käyttöpäälikkö p. 044 710 0561 2,5 2 1,5 1 0,5 0 milj. /vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vesihuoltoverkostoihin käytetyt investointimäärärahat vuosina 2006-2012 Markku Piirainen Verkostopäällikkö p. 044 710 0276 Pidetään jätevesiviemäriverkosto yhdessä toimintakunnossa Kajaanissa on asukkaita noin 38 000, joista on kunnallisen viemäröinnin piirissä noin 30 800 asukasta. Kajaanin taajaman alueella muodostuvat jätevedet käsitellään Peuraniemen jätevedenpuhdistamossa. Vuolijoen ja Otanmäen taajamien jätevedet käsitellään toistaiseksi Otanmäen kosteikkopuhdistamossa. Kajaanin Veden Peuraniemen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Sokajärventien varressa Kajaaninjoen läheisyydessä. Puhdistamolle tulee viemäriverkoston kautta vuorokaudessa keskimäärin 10.000 m³ jätevettä. Ne johdetaan jätevedenpuhdistamolle viemäriverkoston kautta siinä olevien pumppaamoiden ja viemäriputkiston kautta. Kajaanin, Vuolijoen ja Otanmäen alueella on jätevedenpumppaamoita yhteensä 35 kpl ja viemäriverkoston kokonaispituus on noin 219 km. hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Koko jätevesihuoltoketjun toimivuuteen ja ylläpitoon kohdistuvien kustannusten kannalta on tärkeää, että jokainen asiakas huolehtii omalta osaltaan, että jätevesiviemäriin ei laiteta tai johdeta sinne kuulumattomia aineita tai materiaaleja. Viemäriin kuulumaton materiaali voi aiheuttaa viemäriverkon tukkeutumisen tai jätevesipumppaamon pumppujen rikkoutumisen. Viemäriverkostoon kuulumattomat aineet ja materiaalit voivat aiheuttaa tukkeumia ja häiriöitä, jolloin pahimmassa tapauksessa viemäriverkossa syntyy padotustilanne, joka voi aiheuttaa suurta aineellista vahinkoa kiinteistöille. Jätevedenpuhdistamolla kemikaali, öljy tai rasva voi saada aikaan puhdistamon puhdistusprosessin häiriön, jonka korjaaminen voi kestää useita päiviä. Tänä aikana vesistöön joutuu puutteellisesti puhdistettua jätevettä. Viemäriin kuulumattomien aineiden ja materiaalien aiheuttamat ongelmat ja niiden korjauksen aiheuttamat kustannukset koituvat asiakkaiden maksettaviksi kustannuksiin perustuvien jätevesimaksujen kautta. Tämän vuoksi tulisi jätevesiviemäriin laittaa ja johtaa vain sille tarkoitettua tavaraa. Jätevedenpuhdistamon toiminnan tehoa seurataan ottamalla näytteitä sinne tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Tarkkailu suoritetaan Kainuun ympäristökeskuksen Älä heitä vessanpönttöön sinne kuulumatonta materiaalia.

Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki 17 PUHDASTA VETTÄ KAJAANISTA Kajaanin Vesi on tänä päivänä kannattava liikelaitos, joka on huolehtinut perustehtävästään hyvin. Se on toiminnallaan turvannut meille kajaanilaisille mahdollisuuden nauttia laadukkaasta talousvedestä jokapäiväisissä toiminnoissamme. Kajaanin Veden jätevedenpuhdistus täyttää sille asetetut vaatimukset ja se edesauttaa näin säilyttämään runsaat luonnon vesivarantomme hyvässä kunnossa. Puhdas vesi ei ole aina ollut meille suomalaisillekaan itsestäänselvyys, eikä vesien tila nytkään ole kaikkialla hyvä. Vedet olivat 1960-luvun lopulla varsin huonossa kunnossa. Noin puolet väestöstä asui lievästi tai pahoin likaantuneiden vesien äärellä. Tehokas jätevedenkäsittely osana vesiensuojelua saatiin käyntiin 1970-luvulla. Vesiensuojelussa keskityttiin alussa pahimpien kuormituslähteiden saamiseksi hallintaan. Jälkeenpäin katsottuna on ollut todellinen menestystarina, että yhdyskuntien ja teollisuuden kuormitus on saatu alennettua murto-osaan entisestään. Nyt on huolehdittava siitä, että saamme säilyttää kauniit luonnonvesistömme. Kajaanin Veden tulevaisuuden haaste on pitää sen infrastruktuuri siinä kunnossa, että korjausvelkaa saadaan purettua ja uutta ei pääse syntymään. Hyvä laadunvalvonta takaa meille kajaanilaisille tulevaisuudessakin turvatut ja hyvät vesihuoltopalvelut. Me kajaanilaiset olemme todella onnellisessa asemassa, kun pääsemme nauttimaan lähes maailman parhaasta juomavedestä. Meidän ei tarvitse puhdistaa juomavettämme järvistä tai joista, saatikka merivedestä tai jätevedestä. Eikä meidän tarvitse kantaa juomavettämme kaupasta pulloissa tai kanistereissa. Sen sijaan saamme käyttää puhdasta, hyvänmakuista ja terveellistä pohjavettä suoraan hanasta. Meille itsestäänselvyys, monelle maailman asukkaalle ihmeellisyys. Pidetään tästä itsestäänselvyydestä kiinni. Terveisin Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta Kajaanissa käytettävä talousvesi on pohjavettä Pohjavesi on vettä, joka täyttää avoimet tilat maa- ja kallioperässä. Pohjavettä syntyy, kun sade- ja pintavesi imeytyy maakerrosten läpi ja virtaa kallioperän rakoihin. Pohjavesivyöhykkeessä pohjavesi virtaa maaston alimpien kohtien suuntaan ja purkautuu paikoin maanpintaan tai vesistöihin painovoiman tai paineen vaikutuksesta. Eli pohjavesialueella muodostunut pohjavesi virtaa pohjavesialueelta purkautuen lähellä oleviin järviin, lampiin ja jokiin jne. (kt.s alla oleva kuva). Kajaanin Vesi käyttää raakavetenään täysin pohjavettä. Vedenhankinta on keskittynyt Matinmäen - Mustikkamäen pohjavesialueelle, jolla on viisi pohjavedenottamoa. Alueelta saadaan kaikki mm. Kajaanin keskustaajamaan jaettava talousvesi. Koutaniemen pohjavesialueella sijaitsee yksi vedenottamo, joka palvelee Koutaniemen ja Vuoreslahden alueita. Vuolijoen ja Otanmäen alueella jaettava talousvesi tulee pääasiallisesti Vieremän Nissilässä sijaitsevasta vedenottamosta ja jonkin verran Kuusirannalla olevasta vedenottamosta. Oman tuotannon lisäksi Vuolijoen talousvettä ostetaan hieman Vaalasta. Talousvesihuollon parantamiseksi Kajaanin Vedellä on toteutuksessa ja valmistelussa hankkeita, joiden avulla parannetaan talousvesihuollon varmuutta kaikissa tilanteissa. Otanmäki-Kajaani -siirtoviemärin yhteydessä rakennetaan yhdysvesijohto, jonka avulla raakavettä voidaan pumpata Kajaanista Otanmäelle tai päinvastoin. Koutaniemen Sivolanniemeen rakennetaan vedenottamo ja alkalointilaitos sekä yhdysvesijohto Lohtajalle, jonka avulla Koutaniemen alueelta saadaan talousvettä myös Kajaanin taajaman tarpeisiin. Kuva on lainattu Suomen ympäristökeskuksen julkaisusta Polkuja pohjavesitiedon lähteille Muista ilmoittaa: Vesimittarilukemien ilmoittaminen on asiakkaan etu, koska arviokulutukseen perustuvat vesilaskut voivat olla kulutukseen nähden liian suuria. Arvion ollessa liian pieni, tasauslasku voi tuntua kohtuuttoman suurelta. Vesimittarit luetaan kerran vuodessa. Tämä voidaan hoitaa ONLINE-palvelun kautta, mutta vesilaitos postittaa asiakkailleen edelleen itseluentakortin lukeman ilmoittamista varten. Internet palvelun lisäksi asiakkaat voivat soittaa, lähettää kulutuslukemia sähköpostilla tai tulla käymään toimistossa. Vesilaitos lukee vesimittarit alueittain noin 5 vuoden välein. Luennasta ilmoitetaan ennakkoon Kajaanin kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Koti-Kajaanissa Kajaanin kaupunki tiedottaa -palstalla. Myös muuttoilmoitukset ja omistajanvaihdokset on syytä muistaa ilmoittaa meille. Kuluttajanvaihdokset on sopimusehtojen mukaisesti aina ilmoitettava asiakaspalveluumme. Uusien omakotitalojen rakentajia muistutamme ilmoittamaan kiinteistön valmistumisesta ja muuttamisesta valmistuneeseen kiinteistöön. Kajaanin Veden laskutusohjelmaan ei automaattisesti päivitetä tietoja väestörekisteristä, vaan asiakkaan on aina itse ilmoitettava osoitteen ja nimenmuutoksista. Kajaanin Veden asiakaspalvelu - palvelua verkossa ja paikan päällä Kajaanin Veden asiakas voi valita miten haluaa asioitaan hoitaa: Asioimalla Internetin verkkopalvelussa, sähköpostilla, puhelimella tai käymällä paikan päällä Onnelantie 10:ssä. Asiakaspalvelussa teitä palvelevat: Tuija Heikkinen, Seija Halonen, Liisa Martiskainen ja Riitta Leiviskä. Uutena palvelumuotona asiakkaillemme olemme ottaneet käyttöön Internetin ONLINE palvelun, jossa voi mm. ilmoittaa vesimittarilukemia tai selailla omia lasku- ja kulutustietojaan. ONLINE palvelun etuna on vaivattomuus ja se, että palvelussa voi asioida mihin vuorokauden aikaan tahansa. ONLINE sivusto löytyy Kajaanin Veden internet -sivuilta osoitteesta www.kajaaninvesi.fi. Internet sivuilta löytyvät Kajaanin Veden ajankohtaiset tiedotteet sekä muuta tietoa liikelaitoksen toiminnasta. Sähköposti: kajaaninvesi@kajaani.fi Asiakaspalvelu: p. 08 6155 2949 Vesilaskun voi maksaa myös: Kajaanin kaupungin asiakaspalvelukeskuksessa, Kaupungintalo, Pohjolankatu 13, 87100 Kajaani Palautetta toiminnastamme Internetin välityksellä Asiakkaat voivat antaa palautetta palveluistamme, ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista tai tehdä aloitteen toimintaamme liittyen, Kajaanin kaupungin palautepalvelun kautta internetosoitteessa: http://asiointi.kajaani.fi/efeedback Haluamme kehittää asiakaspalveluamme asiakasystävälliseksi ja joustavaksi, joten palautteenne on meille tärkeää.

18 Kajaani LUVATTOMAN RAKENTAMISEN JA RAKENNETUN YMPÄRIS- TÖN SIISTEYDEN VALVONNASTA KAJAANISSA Kajaanin rakennusvalvonta on ottanut yhdeksilähivuosien tavoitteekseen luvattoman rakentamisen ja rakennetun ympäristön siisteyden valvonnan. Järjestelmälliseen valvontaan ei ole mahdollisuutta varata lisäresursseja vaan valvontaa suoritetaan normaalin viranomaistoiminnan yhteydessä. Luvatonta rakentamista Kajaanissa ei pidetä mitenkään yleisenä ja suurena ongelmana. Kuntalaiset ovat yleensä varsin valveutuneita ja tunnollisia. Käytäntö on osoittanut, että yleensä rakentamisen luvallisuudesta kysytään ennakkoon todella paljon. Suurin osa luvattomasta rakentamisesta johtunee tietämättömyydestä, väärästä tulkinnasta tai luulosta. Tietoista luvatonta rakentamista toki yhteiskunnasta löytyy aina paikasta riippumatta, niin myös täällä Kainuussa. Tässä jutussa kerrotaan luvattoman rakentamisen ilmenemisen muodoista ja arvioita luvattoman rakentamisen määristä Kajaanissa. Miten luvaton rakentaminen tulee ilmi? Yleensä lähinaapurustolla on aktiivisin valvontaintressi. Naapurit ilmoittavat nimettöminä hyvin hanakasti ympäristönsä epäilyttävistä muutoksista. Luvatonta rakentamista paljastuu myös hyvin usein kiinteistökauppojen yhteydessä. Normaalissa työssä valvontaa tehdään lupakäsittelyn ja työmaakatselmusten yhteydessä tarkastamalla koko kiinteistön rakentamistilanne ja samalla vilkuillaan vähän lähinaapurustonkin rakennustilannetta. Kaupungin asemakaava-alueilla ja sen lievealueilla paikkatietojen ja ilmakuvien vertaaminen paljastaa myös luvattomat hankkeet. Kohteissa, missä rakennusluvat ovat vanhentuneet, eikä rakentaja ole pyytänyt loppukatselmusta luvan voimassaoloaikana, löytyy yleensä aina jotakin vilunkia. Millaista ja miten yleistä luvaton rakentaminen Kajaanissa yleensä on? Tyypillisiä kohteita ovat asuinrakennusten ja loma-asuntojen kylmien katosten tai varastojen muuttaminen lämpimiksi tai puolilämpimiksi tiloiksi ottamalla ne asumiskäyttöön. Näitä kohteita käsitellään vuosittain noin 10 15 kpl. Joskus törmätään kohteeseen, jossa kylmä ullakkotila on myös otettu asuntokäyttöön. Nämä kohteet vaativat ehdottomasti aina rakennuslupamenettelyn. Talousrakennusten, varastojen ja erilaisten pysyvien katosten tai rakennelmien rakentaminen on suurin ja yleisin ryhmä. Tarkkaa kokonaismäärää on vaikea arvioida, mutta näitä kohteita luvitetaan eniten jälkikäteen, keskimäärin 20 kpl vuosittain. Talousrakennuksen koosta ja sijainnista riippuu sen lupamenettely. Pienemmistä hankkeista riittää kun tehdään kirjallinen ilmoitus. Ilmoitus on ns. kevennetty lupamenettely talousrakennuksille. Ilmoitukseen riittää asemapiirustus ja kuvaus rakennettavasta kohteesta, toimittajan esite, valokuva, oma piirustus tai muu sanallinen selvitys. Rakennusten yhteyteen tehdyt katokset vaativat aina toimenpideluvan. Asuntoon liittyvät talousrakennukset eivät tarvitse mitään lupaa kun niiden kokonaisala asemakaavaalueella on enintään 5 m² ja kaikkialla muualla enintään 10 m². Nämäkin hankkeet on kuitenkin rakennettava asemakaavamääräysten edellyttämille vähimmäisetäisyyksille tontin rajoista. Haja-asutusalueilla on rakennettava aina vähintään 5 m etäisyydelle tilan rajoista. Hankkeista on aina hyvä ilmoittaa lähinaapureille. Kun talousrakennuksen koko ylittää 15 m² asemakaava-alueilla tai 20 m² haja-alueilla, tarvitaankin hankkeelle rakennuslupa. Alueilla joissa ei ole mitään rakentamista ohjaavaa kaavaa, talousrakennuksen enimmäiskoko ilmoitusmenettelyllä on 40 m². Räikeimpiä luvattoman rakentamisen muotoja ovat uudet loma-asunnot, erämajat ja saunat. Näitäkin tapauksia paljastuu vuosittain aina muutamia tapauksia. Yksi vaiettu luvattoman rakentamisen muoto Kajaanissa ja koko valtakunnassa on lomaasuntojen ottaminen vakituiseen asuntokäyttöön ilman mitään lupamenettelyä. Rakennusvalvonta ei yksinkertaisesti voi vahtia kansalaisen asumismuotoa, asuuko hän pysyvästi kesämökillään vai onko hän nyt tällä kertaa viettämässä ansaittua lomaansa mökillään. Muutama mökkikunta järvi-suomen alueella on aloittanut häätämään pakkokeinoin asukkaita mökeiltään. Henkikirjoittajathan siirtävät vapaasti ihmiset ilmoituksensa perusteella asumaan sinne minne he haluavat. Lain mukaan rakennusta on käytettävä siihen tarkoitukseen kuin mihin rakennuslupa on myönnetty. Hallinto-oikeus on pysyttänyt voimassa kunnan pakkotoimipäätöksen. Asiasta on valitettu eteenpäin. Korkein hallinto-oikeus ratkaiseekin lähiaikoina pysyvän asumisen loma-asunnossa. Lomaasunnoissa pysyvästi asuvia talouksia arvioidaan Kajaanissa olevan noin 50-70 kpl. Loma-asunnon muuttaminen pysyvään asumiskäyttöön edellyttää aina ensin kunnan myönteistä poikkeamispäätöstä rakennuspaikan kaava-määräyksestä. Tämän jälkeen hanke edellyttää rakennuslupamenettelyä. Rakennusluvan myöntämisen edellytykset riippuvat aina hakuhetken asunnon suunnittelumääräyksistä. Tällä hetkellä rakennuksen vaipalla ovat jo melko kovat lämmöneristysvaatimukset sekä asunnolla koneellisen ilmanvaihdon vaatimukset ja jätevesien käsittelyllä omat tiukennetut vaatimuksensa ranta-alueilla. Mitä on tyypillinen rakennetun ympäristön siisteyden laiminlyönti? Yleensä jos rakennuksen käyttäjillä on paljon henkilökohtaisia ongelmia, ne näkyvät myös helposti ympäristössä: Piha alkaa pahimmillaan muistuttaa enemmän kaatopaikkaa. Rakennuksia ei ole huollettu ulkopinnoiltaan vuosikymmeniin eikä pihan istutuksia. Nämä tapaukset ovat onneksi vähenemässä. Näitä tapauksia on myös vaikea korjata pakkokeinoinkaan kun otetaan taloudelliset resurssit huomioon. Yleisintä on kuitenkin kohtuuton varastointi rakennuspaikalla ja rakennuksen kunnon laiminlyönti. Joillakin on kohtuuden käsitys karannut ja tavaraa varastoidaan ulkosalla siten, että se haittaa naapuria tavalla tai toisella. Näin on pitkä riita ja piina naapurin kanssa valmis. Viranomaisen saapuminen väliin ei aina ole parantamassa tilannetta. Sanonta kauneus on katsojan silmissä on varsin kuvaava ja laaja kun arvioidaan rapautuvien rakennusten julkisivuja ja kallellaan köhöttävien talousrakennusten soveltuvuutta ympäristöönsä. Lähtökohta valvonnassa asemakaava-alueilla on, että pyritään puuttumaan räikeimpiin ja selviin tapauksiin ensin porkkanalla eli suullisesti huomauttamalla ja keskustelemalla, jos se ei auta niin otteita kovennetaan asteittain. Mitä sitten seuraa luvattomasta rakentamisesta ja ympäristön siisteyden laiminlyönnistä? Luvattoman rakentamisen ollessa vielä keskeneräinen se keskeytetään pakkotoimin. Tapauksissa, joissa luvatonta rakentamista olosuhteet huomioon ottaen ei voida pitää vähäisenä, ja yleisen edun on katsottava vaativan syytteen nostamista, rakennusvalvontaviranomainen ilmoittaa asiasta poliisille esitutkintaa varten. Rakennusvalvontaviranomaisella tarkoitetaan aina pakkotoimenpiteissä kaupungin lupajaostoa. Rakennustarkastajalla ei ole virassaan pakkotoimivaltuuksia, vaan ne ovat vaaleilla valituilla lupajaoston jäsenillä. Lupajaostossa on linjattu, että yleensä uuden luvattoman saunan tai isohkon varaston tai sitä vaativamman hankkeen luvaton rakentaminen johtaa aina ilmoitukseen poliisille. Rakennuslupamaksuun lisätään aina luvattoman rakentamisen valvonnasta aiheutuneet viranomaisen ylimääräiset valvontakulut. Rakennuslupahan voidaan hakemuksesta myöntää jälkikäteen, jos oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Kun luvattomalle kohteelle ei vapaaehtoisesti haluta hakea lupaa tai sitten oikeudellisia edellytyksiä ei ole luvan myöntämiselle, käynnistetään aina pakkotoimenpiteet. Luvattomasta rakentamisesta ilmoitetaan poliisille esitutkintaa varten. Lupajaosto tulee määräämään kohteen purettavaksi tai poistettavaksi rakennuspaikalta määräaikaan mennessä uhkasakon uhalla. Ympäristön siisteyden laiminlyönnissä menettelytavat ovat samanlaiset. Asianomaista kehotetaan määräaikaan mennessä siivoamaan ympäristö, korjaamaan tai purkamaan ränsistynyt rakennus. Miksi luvat kannattaa pitää voimassa ja kunnossa? Luvatonta rakentamista tulee esiin eniten kiinteistökaupoissa. Pahin tilanne syntyy silloin, kun uusi omistaja huomaa, että rakennusluvat eivät vastaakaan olevaa tilannetta. Kiinteistökaupoissa kaikkien osapuolten velvollisuus on aina varmistaa, että rakennusluvat ovat kunnossa ja rakennusten määrä ja käyttötarkoitus vastaavat rakennuslupia. Pahimmillaan räikeä luvaton rakentaminen voi johtaa kaupan purkuun ja korvausvastuuseen. Kunta menettää kiinteistöverotuloja luvattomista rakennuksista. Kuntalaisten tasapuolisuus kärsii kiinteistöverotuksessa luvattoman rakentamisen vuoksi. Luvattomille rakennuksille rakennusluvan myöntäminen jälkeenpäin ei ole itsestään selvää. Se on aina huomattavasti hankalampaa ja kalliimpaa. Naapurien kuuleminen luvattomasta rakennuskohteesta jälkeenpäin voi aiheuttaa omia ongelmia. Rakennustyön laadunvalvonta on yleensä aina laiminlyöty ja kohteessa ei välttämättä ole käytetty ammattihenkilöstöä. Lisäksi rakennuslainsäädäntö muuttuu varsin nopeasti ja lisää vaatimuksia rakennusten sijoittelulle ja rakennusten ominaisuuksille. Rakennusta, jolle on rakennuslupa myönnetty, käsitellään aina myöntöajan lainsäädännön vaatimusten mukaan. Luvattomaan rakentamiseen sisältyy seuraava maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö: MRL 180, 182, 183, 185 ja 186 Kuva erään kesämökin laajennuksesta valokatekuistilla.

VT5 Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki 19 RAKENNUSINVESTOINNIT 2013 Pärsänlampi Likolahti 7 Kuusamo - Oulu VT5 Särämäntie Kaupunginlampi 1 6 9 13 3 8 10 11 12 Kajaaninjoki VT5 Sotkamontie VT5 2 Siikalahti Mustalahti Vimpelinlampi 5 4 P Pieni Vimpeli Hoikanlampi Kylmänlampi 0 0.5km 1km Valkeajärvi Copyright Kajaanin kaupunki Mustalampi Iso Ruuhijärvi Sotkamo - Joensuu Karankalahti Kaupunkialueella olevat investointikohteet 2013 1. Pääterveysasema, sisätilojen muutokset ja korjaukset 2. Variskankaan toimintakeskus, vesikaton korjaus ja pihan perusparannus 3. Keskuskoulu, peruskorjauksen saattaminen loppuun 4. Pietari Brahe / Lehtikankaan koulu, hankesuunnittelu 5. Hauholan koulu, hankesuunnittelu 6. Teppanan koulu, hankesuunnittelu 7. Nakertajan koulu, putkiremontin saattaminen loppuun, keittiön peruskorjaus 8. Väinölän koulu, pihavälineiden uusiminen 9. Purolan päiväkoti, lämmöntuotannon vaihtaminen maalämpöön 10. Kaukametsän sali ja musiikkiopisto, vesi- ja valokattojen korjauksia 11. Vesiliikuntakeskus, hankkeen saattaminen valmiiksi 12. Kaupungintalo, ruokalaosan peruskorjauksen ja iv-koneiden kunnostuksen suunnittelu 13. Kajaanihalli, salin lattian hionta ja lakkaus Kartan ulkopuolella olevat kohteet - Toppilan hoitokoti, keittiön peruskorjaus ja yläpohjan uusiminen - Jormuan koulu, pihavälineiden uusiminen Lisätiedot Tilapalvelu Tommi Karjalainen p. 044 7100 495 Markku Haverinen p. 044 7100 302

20 Kajaani YMPÄRISTÖTEKNINEN LAUTAKUNTA 2013 2016 YMPÄRISTÖTEKNISEN LAUTAKUNNAN LUPAJAOSTO 2013 2016 Kuvassa vasemmalta lukien (vara pj) Krogerus Timo, Kyllönen Toivo, Kortelainen Joni, Karjalainen Suvi. Takana keskeltä k oikealle Heikkinen Kari, Rissanen Helena (varajäsen), Väyrynen Tuula. Edessä (pj) Patronen Kaija, Haukipuro Airi ja Savolainen Pasi. Kuvasta puuttuvat Markku Heikkinen ja Jaana Sankilampi. Kuvassa vasemmalta Savolainen Pasi, Tihinen Ari, (pj) Tartia-Jalonen Aila, Huusko Päivi ja (vara pj) Poutiainen Jukka. Ympäristöteknisen lautakunnan tehtäviä: Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto toimii: - huolehtia kaavoituksesta - kaupungin maa- ja vesiomaisuus - kartasto- ja mittaustoimi - rakennusvalvonta - ympäristönsuojelu - kaupungin toimitilat, -kiinteistöt ja -rakennukset - kunnallistekniikka Ympäristöteknisen lautakunnan ja lupajaoston jäsenten yhteystiedot: Tuula Pirttivaara p. 044 714 7596 - rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisena - maa-aineslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena Esimerkkejä lupajaoston tehtävistä ovat mm. maisematyöluvan myöntäminen, poikkeamisluvan myöntäminen tai lausunnon antaminen sekä tielautakunnan lakisääteisten tehtävien hoitaminen. KAJAANIN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 2013 2014 Kajaanin Vesi toimii kunnallisena liikelaitoksena, ja sen tehtävänä on huolehtia toiminta-alueellaan vesi- ja viemärilaitostoiminnasta. Kajaanin Veden johtokunnan tehtäviä: - Päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä kaupunginvaltuuston asettamissa rajoissa sekä seurata ja raportoida tavoitteiden saavuttamista, - johtokunta hyväksyy mm. liikelaitoksen talousarvion ja suunnitelman sekä tilinpäätöksen, - päättää liikelaitoksen investoinneista sekä liikelaitoksen taksojen ja maksujen perusteista. Kuvassa vasemmalta lukien (henkilöstön edustaja) Halonen Jarmo, (jäsen) Parviainen Heikki, (Kh:n edustaja) Keränen Silja, (vara pj) Kemppainen Kari, (jäsen) Haapalainen Asta, (pj) Meriläinen Timo ja (varajäsen) Lindgren Seppo. Kuvasta puuttuu (jäsen) Salonen Raili. Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala PL 133 87101 Kajaani www.kajaani.fi Lehden ulkoasu ja taitto: Jonna Kallunki Paino: Kajaanin Kirjapaino Oy