Yritys Oy Ab Suorite t e - markkinat Suoritteet Valmistus Kassa Tuotannon- tekijät Tuotannon tekijämarkkinat Tulot Menot Pääoman palautus Pääoman sijoitus Rahoitusmarkkinat CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 1 Jotta kyettäisiin täyttämään sidosryhmien rahalliset vaatimukset, on tulojen oltava menoja suuremmat. Taloudellisten toiminnan tärkein tekijä on tällöin yrityksen kannattavuus. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot! Yrityksen talous Säästetty euro vastaa kymmentä myynnistä saatua euroa! CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 2 1
CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 3 NÄKÖKULMA : Etelä Saimaa 12.2.2012 Asko Munukka Keskuspankkijohtaja väittää, että työsuojelun sääntely hidastaa tuotannon kasvua. Teknisen tutkimuslaitoksen tutkija väittää, että tuottavuus päihittää työolot. Mitähän lausujat mahtavat tuottavuudella tarkoittaa? CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 4 2
Tuottavuus Tuottavuus on tulosten summa jaettuna panosten summalla! Tuottavuus = Tulokset - Panokset + tulokset panokset CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 5 Matti Peltonen: Tuottavuudella tulevaisuuteen CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 6 3
Tuottavuutta alentavia tekijöitä Pitkä läpäisyaika Konehäiriöt Jäännösraaka-aine aine ja muut jätteet Tarpeettomat kuljetukset ja materiaalin käsittely Riitaisa ilmapiiri Alhainen kapasiteetinkäyttöaste Reklamaatiot Poissaolot Työtapaturmat Vaihtuvuus Yleinen epäjärjestys CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 7 Kustannukset ja motivaatio Yritysjohdon aito kiinnostus johonkin ilmiöön herää vasta sitten, kun se voidaan liittää yrityksen taloudelliseen tulokseen. Suojelukustannukset voidaan jaotella esim. yrityksen vaikutettavissa oleviin ja ei- vaikutettavissa oleviin kustannuksiin. Vaikutettavissa oleviin kustannuksiin pystytään vaikuttamaan omalla toiminnalla ja saamaan aikaan säästöjä vahinkokustannuksissa. Ei-vaikutettavissa oleviin kustannuksiin yritys ei pysty omalla toiminnallaan vaikuttamaan, eikä niillä siten ole motivoivaa vaikutusta. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 8 4
C Turvallisuustaso B Onnettomuuksista aiheutuvat kokonaismenetykset A Kustannukset Yhteiskunnan kustannukset Piilo kustannukset Turvallisuustyön kustannukset Suorat kustannukset Toiminta P1, P2, P3 Menetykset CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 9 Turvallisuus ja tuottavuus Vararikko Turvallisuus Katastrofi Tuottavuus CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 10 5
Turvallisuus ja tuottavuus Vararikko Turvallisuus Katastrofi Tuottavuus CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 11 Kun aika kuluu, onnettomuuksia tapahtuu ja turvallisuustoimet kasvavat. Lopulta voi käydä niin, että saadaan työ tehtyä vain, kun rikotaan turvallisuuteen liittyviä suosituksia ja kirjattuja menettelytapoja. Vaaralliseksi luokitellussa työssä työn loppuunsaattamiseen tarvittava turvallisuussäädöksen rike. Yhdistettynä erehdykseen tai virheeseen se onkin onnettomuuden kaava. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 12 6
Mistä on kysymys? Turvallisuusjohtaminen on määrätietoista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista, riskien arviointia ja turvallisuustoiminnan suunnittelua jokapäiväisen johtamisen yhteydessä. Turvallisuusjohtaminen on vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja niiden seurausten hallitaan liittyviä johtamistoimenpiteitä. Turvallisuusjohtaminen on osa tuottavuutta ja kokonaislaatua. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 13 Miksi turvallisuusjohtamista? Kannattavuus Vastuu Häiriötön tuotanto Kustannustietoisuus riskienhallinnassa Laatu Tiedon ja osaamisen turvaaminen Hyvä työyhteisö, inhimillisyys Hyvä yrityskuva CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 14 7
Turvallisuusjohtamisen käsitteitä Suomessa puhutaan usein turvallisuusjohtamisesta, vaikka tarkoitetaan vain työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää johtamista ei koko yritysturvallisuuden kenttää Turvallisuusjohtaminen on hyvien johtamisperiaatteiden soveltamista turvallisuuden hallintaan päämääränä jatkuvan kehitystoiminnan aikaansaaminen BS 8800 CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 15 Turvallisuusjohtamisen käsitteitä Kokonaisvaltainen turvallisuusjohtaminen Total Safety Management (TSM) on jatkuvaa työn, työolojen, työympäristön sekä ympäristöasioiden kehittämistä Tavoitteena on terveellinen, turvallinen ja ympäristöystävällinen työnteko sekä tuotanto- ja palvelutoiminta Turvallisuusjohtaminen on tulostavoitteista toimintaa. Se on prosessi, josta parhaimmillaan muodostuu keskeinen osa työpaikan jokapäiväistä kehittämistoimintaa Kohti 0-tapaturmaa CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 16 8
Mitä on turvallisuus? Turvallisuus- johtamisjärjestelmän toimivuus TEORIAT ONNETTOMUUKSIEN SYNTYMISESTÄ Organisaatio Turvallisuusjohtamis- ja johtaminen järjestelmä CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 17 Turvallisuus Turvallisuus (Safety, Security) tarkoittaa järjestelmän tilaa, jossa siihen liittyvät vaarat ja niiden aiheuttamat riskit ovat siedettäviä (hyväksyttäviä), olotila jossa riskit ovat pienimmillään. Turvallisuus on dynaaminen ei-tapahtuma. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka se onkin näennäisesti näkymätön, sen aikaansaaminen vaatii koko ajan työtä ja on seurausta dynaamisesta prosessista. Turvallisuus on ymmärrystä toimintaan liittyvistä vaaroista ja onnettomuusmekanismeista. (Reiman et. al 2008: Turvallisuuskriittiset organisaatiot) CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 18 9
Turvallisuusjohtamisen kehitys OHSM: Occupational Health and Safety Management OHSM-strategian neljä aaltoa: 1. 1800-luku 1960: Vapaaehtoinen OHSM, Safety Movement Heinrich (1931): sitoutuminen ja mittaaminen 2. 1970- luku 1990: OHSM, uudistusstrategiat, lainsäädäntö taustalla tapaturmat, uudet teknologiat, kemikaalien lisääntynyt käyttö yhtenäistäminen, terveysasiat, osallistuminen, tieto CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 19 3. 1990 systemaattinen OHSM, laatuajattelun vaikutukset taustalla säätelyn riittämättömyys, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kustannukset, eläkkeet, sairauspoissaolot yhteys laatu ideologiaan, itsesäätely, johtaminen 4. 1990- luku 2000 +: OHSM, turvallisuuskriittisiä järjestelmiä, turvallisuusjohtamisjärjestelmiä ja turvallisuutta tarkastellaan sosiaalisesta näkökulmasta. Neljännellä aikakaudella tutkimuksen keskipisteessä ovat turvallisten kokonaisjärjestelmien kehittämisen ja ohjaamisen mekanismit. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 20 10
Perinteisen työsuojelun ja turvallisuusjohtamisen lähtökohtien erot Sosiaalipolitiikka, 1800- luku Tuotannon hallinnan ongelmat Välittömien vaarojen valvonta! Työolojen normien mukainen tarkastus Kriteeri : ts- normi Toiminnan luonne: ulkopuolinen tarkastus Ylin johto Keskijohto Työnjohto Työntekijät TOIMINTATAPOJEN PÄÄEROT Huoli ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta ns. työväenkysymys TYÖSUOJELULAIN- SÄÄDÄNTÖ TYÖSUOJELU Häiriöiden ehkäisy Tapaturmien torjunta Laadun parantaminen Johtamisteoriat TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Organisaation valvonta Turvallisuuden systemaattinen johtaminen Kriteeri: organisaation omista olosuhteista nousevat ongelmat ja niiden ratkaisut Toiminnan luonne: omaehtoinen turval- lisuustoiminta CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 21 Organisaatio Organisaation turvallisuuskulttuuri Turvallisuuden hallinta Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Turvallisuusjohtaminen Asioiden hallita Ihmisten johtaminen Johdon toiminta CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 22 11
Turvallisuuskulttuuri on osa organisaatiokulttuuria Organisaation johto on vahvasti sitoutunut turvallisuuteen Kaikki organisaatiotasot ovat läheisessä kanssakäymisessä ja vuoropuhelussa keskenään Työpaikalla vallitsee hyvä siisteys ja järjestys ja siellä toteutetaan riskienhallintaa Työyhteisö on kypsä ja stabiili Työntekijän valinta, sijoitus ja ylennysmenettely toimii hyvin Organisaation turvallisuuskoulutus on laadukasta Turvallisuutta korostetaan ja kehitetään ja korostetaan jatkuvasti Organisaatiossa hyväksytään se, että turvallisuuskulttuurin kehittäminen on hidasta ja vaatii jatkuvaa ponnistelua Organisaatiossa on käytössä terveys- ja turvallisuussuunnitelma, joka sisältää sovitut toimintatavat ja turvallisuusstandardit Terveyttä ja turvallisuutta pidetään samanarvoisena muiden tavoitteiden ja arvojen kanssa Kaikki tapaturmat ja läheltäpiti-tilanteet tilanteet selvitetään tarkasti Turvallisuuden toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti ja turvallisuutta kehitetään koko ajan CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 23 Turvallisuuskulttuuri Turvallisuuskulttuuri voidaan määritellä yrityksen tavaksi toimia turvallisuusasioissa. Turvallisuuskulttuuri heijastaa organisaation perusarvoja, normeja, oletuksia ja odotuksia, jotka sisältyvät yrityksen toimintaperiaatteisiin. Turvallisuuskulttuurin pohjana on organisaatiokulttuuri. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen on lähinnä toimintaa ohjaavien asenteiden, arvojen ja uskomusten muokkaamista. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 24 12
Hyvä turvallisuuskulttuuri Sitoutuminen Kanssakäyminen Siisteys ja järjestys Työyhteisö on kypsä ja stabiili Työntekijöiden valinta ja urakehitys Oppiva organisaatio, koulutus Turvallisuuden jatkuva parantaminen Turvallisuussuunnitelmat Turvallisuutta johdetaan kuten muitakin toimintoja Kaikki tapaturmat ja läheltä-piti tilanteet selvitetään Hyvä dokumentointi ja seuranta CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 25 Turvallisuuden hallinta Turvallisuuden hallinta on kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista toimintaa turvallisuuden edistämiseksi. Se pitää sisällään kaikki ne menettelytavat ja toiminnat, joilla hyvään kokonaisturvallisuuteen päästään. Toiminta perustuu kiinteään yhteistyöhön koko henkilöstön kanssa. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 26 13
Johtamisjärjestelmä Johtamisjärjestelmä on henkilöstön, voimavarojen, toimintapolitiikkojen ja menettelyjen kaikentasoinen yhdistelmä. Sen osien välillä on organisoitua vuorovaikutusta annetun tehtävän toteuttamiseksi tai määritellyn tuloksen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 27 Turvallisuusjärjestelmän rakentaminen Toteutus Keinot Analyysit Tiedon hankinta Organisaatio Tapaturmateoriat CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 28 14
Accident Prevention The prevention of accidents should not be considered as a question of legislation, but instead our responsibility to fellow beings and economic sense! CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 29 Miksi tapaturmia CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 30 15
Heinrichin Dominoteoria 1 Perimä, sosiaalinen ympäristö 3 Vaarallinen työympäristö 4 Onnettomuus 2 Työntekijän virhe 5 Tapaturma CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 31 Heinrichin tapaturmatekijät (1/3) Perimä ja sosiaalinen ympäristö: Piittaamattomuus, huimapäisyys, ahneus ja muut ei- toivotut luonteenpiirteet voivat siirtyä perintönä. Ympäristö voi synnyttää tai muokata ei-toivottuja luonteenpiirteitä. Sekä perimä että ympäristö aiheuttavat henkilön virhekäyttäytymisen Työntekijän virheet: Perityt ominaisuudet kuten kiivasluonteisuus tai opitut virhekäyttäytymiset kuten turvallisuuden laiminlyönti lisäävät työtapaturmariskiä CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 32 16
Heinrichin tapaturmatekijät (2/3) Varomaton toiminta ja ympäristövaarat: Työntekijän varomaton työskentely: seisominen taakan alla, koneen käynnistäminen varoituksetta, hevosenleikki, turvalaitteiden poistaminen Ympäristövaarat: suojaamattomat liikkuvat osat, riittämätön valaistus, huono järjestys Onnettomuus: Työntekijän liukastuminen, kaatuminen, putoaminen tai lentävän kappaleen osuminen ovat onnettomuuksia, jotka johtavat tapaturmaan CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 33 Heinrichin tapaturmatekijät (3/3) Tapaturma: Murtumat, repeämät, haavat, irtileikkautumiset, murskautumiset ovat esimerkkejä onnettomuutta seuraavasta tapaturmasta. Tapaturma on seurausta sarjasta tapahtumia tai olosuhteita, jotka tapahtuvat tietyssä loogisessa järjestyksessä. Onnettomuus on pelkästään yksi tekijä ketjussa Jos tapahtumaketju keskeytetään eliminoimalla vaikka vain yksi tapaturmatekijä, tapaturmaa ei synny CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 34 17
Heinrichin aksioomat (1/3) Vakava tapaturma on seuraus toteutuneesta tapahtumaketjusta, jonka viimeinen lenkki kyseinen tapaturma on. Edeltävä onnettomuus on taas seurausta työntekijöiden varomattomuudesta tai vaarallisista työolosuhteista Työntekijöiden varomaton työskentely on useimmiten syynä onnettomuuksiin Työntekijälle, jolle sattuu vakava tapaturma on sattunut 300 läheltäpiti-tapausta tapausta Tapaturman vakavuus on sattumasta kiinni CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 35 Heinrichin aksioomat (2/3) Tapaturmat ovat yleensä ehkäistävissä Varomattomaan työskentelyyn on olemassa neljä parannuskeinoa: tekniset parannukset työntekijöiden motivointi järjestys työpaikalla kuri Tapaturman torjunnassa käytettävät menetelmät ovat samoja, joita käytetään laadun valvonnassa, kustannusseurannassa ja tuotannon seurannassa CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 36 18
Heinrichin aksioomat (3/3) Yritysjohdolla on parhaat mahdollisuudet ja kyvyt organisoida tapaturmantorjunta. Siksi johdolle kuuluu vastuu Työnjohtajat ovat tapaturmantorjunnan avainhenkilöitä Tapaturmantorjuntatyön inhimillisten perustelujen lisäksi on kaksi taloudellista tekijää: turvallinen tehdas on tuottava suorat tapaturmakustannukset ovat vain 1/5-osa yrityksen maksamista kokonaiskustannuksista CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 37 Birdin Dominoteoria 1 Kontrollin puute, huono johtaminen 3 Välittömät ongelmat 4 Onnettomuus 2 Perusongelmat 5 Tapaturma CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 38 19
Birdin dominopalikat Birdin mukaan tapaturmaketjun alkuunpanijana on ammattitaidoton johtaminen, valvonnan ja työnohjauksen puute Työntekijöihin ja työoloihin liittyvät perussyyt Välittömät syyt Kontakti - onnettomuus Tapaturma - vaurio - menetys CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 39 Suojaus pettää: Reason Suojaus A Aukko suojauksessa Vaara Tapaturma Suojaus B CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 40 20
Vahingon syntyminen, Reason Organisaatio Toiminnot tavoitteet organisointi johtaminen Suunnittelu käyttö ylläpito Tehtäväympäristö Toiminta- edellytykset Virheitä ja rikkomuksia tuottavat olosuhteet Henkilöt Vaarallinen toiminta virheet rikkomukset Suojaukset Tapaturma Piilevät virheet Välittävät tekijät Operatiiviset virheet CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 41 Johtamisjärjestelmien kehitys Laatujärjestelmät: ISO 9000 sarja Ympäristöjohtamisjärjestelmät: ISO 14000 sarja Turvallisuusjohtamisjärjestelmät BS 8800 (1996) OHSAS 18001 (2000), OHSAS 18002 ILO:n ohjeet (2001), ILO/OSH-MS Yritykset, esimerkiksi DuPont Kansalliset, Australia, USA Integroitu johtamisjärjestelmä CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 42 21
Turvallisuus- järjestelmä Ympäristö- järjestelmä Laatu- järjestelmä turvallisuusriskit energia raaka-aineetaineet tuotteet ympäristöriskit prosessit henkilöstö- ja laiteresurssit tuoteriskit yritystoimintariskit henkilöstön tyytyväisyys palvelut vaihtelun hallinta asiakastyytyväisyys alihankinnat jätteet päästöt, ympäristövaikutukset terveys- ja turvallisuus- vaikutusten hallinta CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 43 Integroimista puoltaa Päällekkäiset toiminnot vähenevät Asiantuntemus on paremmin koko organisaation käytössä Turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamisen tavoitteena on suorituskykyvaatimusten täyttäminen ja poikkeamien minimointi Hyvin suunniteltu johtamisjärjestelmä on todennäköisesti tehokkaampi kuin erilliset järjestelmät, ja se edistää päätöksentekoa CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 44 22
Ongelmia Järjestelmille eri tarpeet: laatu asiakkailta, ympäristö ja turvallisuus viranomaisilta Olemassa olevat järjestelmät toimivat, toimiiko yhdistämisen jälkeenkin? Yhdistetty järjestelmä liian keskitetty ja monimutkainen, raskas toteuttaa käytännössä, erityisesti pk-yritykset Viranomaisilla tai sisäisillä auditoijilla vaikeuksia yhdistetyn järjestelmän kanssa CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 45 Turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtaminen on ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelemista sekä turvallisuuden päämäärätietoista kehittämistä. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 46 23
Turvallisuusjohtamisjärjestelmä: Toimintatavat ja vastuut suuronnettomuus- ja muiden vaarojen hallitsemiseksi ja seurausten rajoittamiseksi. Auditointi: Turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden järjestelmällistä ja säännöllisin väliajoin toistuvaa arviointia laadittujen ohjeiden toimivuuden varmistamiseksi käytännössä sekä turvallisuuden kehittämisen kannalta oleellisten puutteiden tunnistamiseksi. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 47 Päämäärät ja toimintaperiaatteet muutetaan käytännön toiminnoiksi turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä sisältää organisaation tehtävät ja vastuumääritykset, vaarojen tunnistamisen ja arvioinnin, turvalliset toimintatavat sekä varautumisen hätä- ja onnettomuustilanteisiin. Toimivaan ja tehokkaaseen johtamisjärjestelmään sisältyy myös turvallisuustason mittaamista ja seurantaa sekä nykyisen turvallisuustoiminnan vahvuuksien ja kehittämiskohteiden arviointia. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 48 24
Turvallisuusjohtamisen elementit Turvallisuus- politiikka Turvallisuusjohta- misen organisointi näkyy henkilöstön merkitys turvallisuuden toteuttamisessa näkyy johdon sitoutuminen sisältää päämäärät vastuiden ja velvollisuuksien määrittely esimiesten voimavarojen varmistaminen järjestelmällisten toimintatapojen luonti Menetelmät tiedottaminen osaamisen varmistus riskien arviointi toimenpiteiden toteutus mittaaminen ja seuranta CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 49 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän elementit Kirwan 1996 Yrityksen sisäiset päämäärät Ulkoisten tekijöiden vaikutus yrityksen päämääriin Muodollisen turvallisuusjärjestelmän sisältö Epämuodollinen turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisältö CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 50 25
Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Yrityksen sisäiset päämäärät Yrityksen missio ja arvot, joiden tulee olla sopusoinnussa turvallisuustavoitteiden kanssa. Toimintapolitiikka, johon tulisi sisältyä myös turvallisuusnäkökohdat. Ulkoisten tekijöiden vaikutukset yrityksen päämääriin Tuotantopaineet erityisesti tuotannon kustannustehokkuusvaatimukset tai markkinapaineet voivat olla ristiriidassa turvallisuusvaatimusten kanssa. Lainsäädäntö yritystoimintaa koskevat säädökset ja yrityksen asenne vaatimusten noudattamiseen. Julkinen mielipide julkisella mielipiteellä voi olla myönteistä tai kielteistä vaikutusta organisaatiossa työskentelevien ihmisten käyttäytymiseen. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 51 Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Muodollisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisältö Tavoitteet ja turvallisuustasoa koskevat vaatimukset/kriteerit turvallisuustavoitteiden tai kriteerien avulla ilmaistaan koko henkilöstölle, että turvallisuustaso on hyväksyttävällä tasolla. Tavoitteet voivat perustua viranomaisvaatimuksiin tai yrityksen sisäisiin kriteereihin. Roolit ja toiminnot vastuiden ja tehtävien määrittelyjen tulee kattaa organisaation eri tasot: ylin johto, keskijohto, työnjohto, turvallisuusasiantuntijat ja koko henkilöstö. Laadunhallintajärjestelmä ja menettelytavat: vastuu, tiedonkulku, menettelytavat, dokumentointi ja tietojenhallinta. Koulutus ja pätevyysvaatimukset koulutustarpeiden tunnistaminen ja koulutuksen järjestäminen, mukaan lukien uuden henkilöstön perehdyttäminen. Resurssit turvallisuuteen osoitetut resurssit tulee olla mitattavissa joko budjettivaroina, henkilötyövoimana tai molempina. Turvallisuuden resurssointi kuvaa johdon sitoutumista. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 52 26
Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Epämuodollisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisältö Normit organisaation henkilöstön ja johdon virallisesti tai epävirallisesti hyväksymät periaatteet tulee tunnistaa. Ne selittävät organisaation julkilausuttujen periaatteiden ja arvojen sekä todellisen käyttäytymisen välistä eroa. Vuorovaikutuskanavat viralliset, epäviralliset ja käytättävissä olevat vuorovaikutuskanavat voivat olla merkityksellisiä turvallisuuskulttuurin kannalta. Resurssien allokointi uudet projektit tai ongelmien ilmeneminen edellyttää johdon päätöksiä resurssien käytöstä. Päätöksentekoprosessit ovat kriittisiä turvallisuuden kannalta. Asenteet, arvot ja suhtautuminen turvallisuuteen - näiden tekijöiden esiin saaminen antaa viitteitä organisaation turvallisuuskulttuurista. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 53 Turvallisuustoiminnan piirteet Jatkuva kehittäminen A B Erilaiset menetelmät muodostuneet kokonaisvaltaisen johtamisen tuloksena Turvallisuuden kehittämistä vaikka erillistä turvallisuus- johtamista ei ole Lähes kaikki työn- tekijät tietoisia turvallisuusjohtami- sesta ja mukana toiminnassa Turvallisuusjohtamisen työkaluja etsitään ja työntekijöitä koulutetaan Turvallisuusjohtamis- ajattelu sisäistetty ja käytössä Turvallisuusjohtaminen aktiivista, menetelmät etsivät vielä muotoaan C Selkeä tietoisuus, että toiminnat ovat alkutekijöissään Tietoisuus turval- lisuusjohtamisesta, käytännön toimenpiteet puuttuvat Turvallisuusjohtamis- ajattelu teoriassa saatu, toiminta tapahtuu paperilla Tietoisuus Hyvä perehtyneisyys Turvallisuusjohtamistaito CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 54 27
johdon kierrokset auditoinnit henkilösuojainten käyttö työilmapiiri paloturvallisuus hätätilannevalmius viranomaispalaute lakien noudattaminen Turvallisuuden mittarit riskinarvioinnit siisteys ja järjestys häiriötiedot Turvallisuuskulttuuri + koulutus turvallisuustoimenpiteet turvallisuuskierrokset pienryhmätoiminta Tekniset järjestelmät + + Johtamisjärjestelmät ja menettelytavat kunnossapitotiedot luotettavuustiedot käytettävyys tapaturmien vakavuus tapaturmataajuus vaaratilanteet tapaturmien syyt sopimuskumppaneiden Ei- toivotut tapaturmat - tapahtumat sairaspoissaolot ammattitaudit vastaanottokäynnit ongelmajätteet satunnaispäästöt aloitteet työkyky- ja kuntotestit, ergonomia turvallisuuskustannukset CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 55 Periaate 1 Tapaturma, onnettomuus, häiriö, vaarallinen olosuhde, läheltä -piti tapaus yms. ovat kaikki oireita johtamisjärjestelmän puutteista. Olennaista on etsiä tapaturmien ja häiriöiden taustasyitä johtamisjärjestelmästä kysymällä, miksi jokin vaara esiintyi ja miten sen esiintyminen voitaisiin ennalta ehkäistä tulevaisuudessa. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 56 28
Periaate 2 Tiettyihin olosuhteisiin liittyy keskimääräistä vakavampia vaaratekijöitä. Nämä olosuhteet ja niiden vaaratekijät pitää tunnistaa, jotta riskit pystyttäisiin arvioimaan ja hallitsemaan. epätavalliset, ei-rutiininomaiset tehtävät ei-tuotannolliset tehtävät, esimerkiksi kuljetus suuria energioita sisältävät toiminnot rakennustyöt CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 57 Periaate 3 Turvallisuutta tulee johtaa kuten muitakin toimintoja. Johdon tulee ohjata turvallisuustoimintaa asettamalla tavoitteita, suunnittelemalla, ohjaamalla sekä valvomalla tavoitteiden toteutumista. Turvallisuuden ylläpito vaatii päämäärätietoista ja johdettua toimintaa. Esimiehillä on siihen parhaat mahdollisuudet, koska he voivat ohjata toimintaa ja varmistaa tulosten saavuttamisen. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 58 29
Periaate 4 Avain linjaorganisaation tehokkaaseen turvallisuustoimintaan ovat ne johtamismenetelmät, joilla järjestetään tulosvastuu. Toiminnan tavoitteet täytyy määritellä selkeästi ja tuloksia tulee tavalla tai toisella mitata. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 59 Periaate 5 Turvallisuustoiminnan tehtävänä on paikallistaa, ennakoida ja yksilöidä ne toimintavirheet, jotka sallivat tapaturmien, häiriöiden ja muiden haitallisten tapahtumien sattumisen. etsimällä perussyitä (miksi?) tutkimalla onko tehokkaita keinoja käytetty (miten?) ennakoimalla tulevia häiriöitä (missä ja milloin?) CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 60 30
Periaate 6 Kaikilla turvallisuusjärjestelmillä on taipumus ajan mittaan heiketä. Hyvätkään järjestelmät ja turvallisuusratkaisut eivät toimi ilman huolenpitoa; tekniset järjestelmät vaativat huoltoa ja ihmiset kannustusta ja motivointia. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 61 Periaate 7 Kun johto sitoutuu turvallisuuden parantamiseen, tulisi myös työntekijöiden täyttää oma velvollisuutensa ja vastuunsa. Työyhteisö on kokonaisuus, jossa ilmapiiri ja moraali riippuvat siitä, miten kukin tekee osansa. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 62 31
Periaate 8 Turvallisuusjärjestelmän pitää käsitellä fyysisen työympäristön ja johtamisen ohella myös käyttäytymistä. Vaarallinen toiminta on usein normaalia käyttäytymistä. Se on tulos normaalista reagoinnista ympäristöön. Sen aiheuttajat voidaan tunnistaa. Vaaratekijän hallinta vaatii aina yhtä aikaa sekä teknisiä ratkaisuja että ihmisten toimintaa. Toiminnan hallitseminen edellyttää turvallisen käyttäytymisen esteiden tunnistamista. CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 63 Periaate 9 Ei ole yhtä oikeaa tapaa saavuttaa turvallisuutta. Turvallisuusjärjestelmän pitää sopia organisaation kulttuuriin. Järjestelmän pitää olla joustava ja se on koettava positiiviseksi. Jotta turvallisuusjärjestelmä olisi tehokas sen pitää : velvoittaa ylintä johtoa saada keskijohto mukaan saada työntekijät osallistumaan CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 64 32
Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Jatkuva parantaminen Lähtötilanteen arviointi Johdon katselmus Tarkastus ja korjaavat toimenpiteet BS 8800 Politiikka Suunnittelu Toteuttaminen ja toiminnot CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 65 Auditiointi Lähtötilanteen arviointi Politiikka Palaute, mittaus Arvioinnin tarkoituksena on selvittää yrityksen perustaso turvallisuus- ja terveysasioissa Arvioinnissa tulee vastata kysymykseen: Missä me nyt olemme? Olemassa olevia järjestelmiä tulisi verrata: lakisääteisiin vaatimuksiin, jotka koskevat turvallisuusjohtamista parhaisiin käytäntöihin organisaation toimialalla varattujen voimavarojen tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 66 33
Auditiointi Politiikka Arviointi Palaute, mittaus Suunnittelu Johdon tulisi varmistaa, että politiikka sisältää sitoutumisen mm. seuraaviin asioihin: työturvallisuus ja työterveys ovat osa liiketoimintaa tavoitteena on korkeatasoinen turvallisuustoiminta, joka täyttää vähintään lakisääteiset vaatimukset turvallisuustoiminnan johtaminen on linjajohdon keskeinen vastuualue ylimmästä johdosta työnjohtoon turvallisuustoimintaa seurataan auditoinnein CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 67 Auditiointi Suunnittelu Politiikka Palaute, mittaus Toteutus ja toiminta Yritys laatii suunnitelmat seuraaville avainalueille: tavoitteet ja keinot sekä voimavarat, joilla yritys toteuttaa turvallisuuspolitiikkaansa turvallisuus- ja terveystietämyksen varmistus, taito todettujen riskien hallintakeinot turvallisuustoimenpiteiden ohjaustoiminnot toimenpiteiden vaikutuksen seuranta, mittaaminen tarpeellisten toimenpiteiden toteuttaminen CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 68 34
Auditiointi Toteutus ja toiminta Suunnittelu Toiminnan mittaus Tarkastus ja korjaava toiminta Politiikan toimeenpanossa ja turvallisuustoiminnan tehokkaassa johtamisessa organisaation tulisi toteuttaa toimenpiteet, joilla varmistetaan toimintojen turvallisuus ja niiden toteuttaminen: määritellään velvollisuudet ja vastuut johtamisessa varmistetaan, että henkilöllä on riittävät valtuudet varataan riittävät voimavarat CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 69 Toteutus ja toiminta Auditiointi Tarkastus ja kor- jaava toiminta Toiminnan mittaus Johdon katselmus Toiminnan mittaaminen on keino, jolla voidaan seurata missä määrin turvallisuuspolitiikka ja tavoitteet on saavutettu ennakoivat mittarit, joilla seurataan terveys- ja turvallisuusjärjestelyjen vaatimuksenmukaisuutta toiminnan vaikutuksen mittarit, joilla seurataan tapaturmia, läheltä piti tapauksia, vaaratilanteita sekä työntekijöiden terveydentilan kehittymistä CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 70 35
Tarkastus ja korjaava toiminta Sisäiset tekijät Johdon katselmus Politiikka Ulkoiset tekijät Johdon katselmuksissa tulisi käsitellä ja arvioida määrävälein: turvallisuusjohtamisjärjestelmää kokonaisuutena järjestelmän yksittäisten osien toimintaa auditointien havaintoja sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, kuten organisaatiorakenteen muutoksia, lainsäädännön uudistuksia, uuden teknologian käyttöönottoa CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 71 36