Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Transkriptio

1 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

2 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002

3 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta käydään aktiivista keskustelua useilla eri tahoilla. Erilaisia lähestymistapoja esitetään ja etsitään työpaikalle sopivia toimintamalleja. Sosiaali- ja terveysministeriö halusi selvittää hyviä turvallisuusjohtamiskäytäntöjä työsuojelun näkökulmasta. Tampereen teknillisen korkeakoulun turvallisuustekniikan laitos kartoitti kymmenessä yrityksessä turvallisuuden johtamista ja selvitti asiantuntijoiden näkemyksiä hyvistä työturvallisuusperiaatteista ja käytännöistä. Tässä oppaassa on kiteytettynä selvityksen tärkeimmät tulokset. Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa tällä oppaalla levittää tietoa työturvallisuudesta, sen johtamisesta ja erityisesti virittää keskustelua siitä, mitä työympäristön kehittäminen voisi olla käyttämällä turvallisuusjohtamista yhtenä lähtökohtana. Tampereella 23. päivänä tammikuuta Työsuojeluosasto ISBN ISSN Painopaikka Pk-Paino Oy Tampere

4 Määritelmiä Turvallisuuskulttuuri heijastaa organisaation perusarvoja, normeja, olettamuksia ja odotuksia, jotka sisältyvät yrityksen toimintaperiaatteisiin. Turvallisuuden hallinta on kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista toimintaa turvallisuuden edistämiseksi. Se pitää sisällään kaikki ne menettelytavat ja toiminnat, joilla hyvään kokonaisturvallisuuteen päästään. Toiminta perustuu kiinteään yhteistyöhön koko henkilöstön kanssa. Johtamisjärjestelmä on henkilöstön, resurssien, toimintapolitiikkojen ja menettelyjen kaikentasoinen yhdistelmä. Sen osien välillä on organisoitua vuorovaikutusta annetun tehtävän toteuttamiseksi tai määritellyn tuloksen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen ja terveyshaittojen tunnistamista ja niiden merkityksen arvioimista työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Riskien arvioinnin tavoitteena on työn turvallisuuden parantaminen. Riskienhallinta on osa turvallisuusjohtamista. Se on järjestelmällistä työtä toiminnan jatkuvuuden ja henkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi. Riskienhallinta tarkoittaa kaikkea organisaatiossa tehtävää toimintaa riskien pienentämiseksi tai poistamiseksi. Käytännön työelämässä riskienhallinta on turvallisuusjohtamisen työväline. 6 7

5 Turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista, niin lakisääteisen kuin omaehtoisen turvallisuuden hallintaa, jossa yhdistyy sekä menetelmien ja toimintatapojen että ihmisten johtaminen. Se sisältää ajatuksen jatkuvasta turvallisuuden ja terveellisyyden edistämisestä työpaikalla. Turvallisuusjohtaminen pitää sisällään jatkuvan suunnittelun, toiminnan ja seurannan. Hyvän turvallisuusjohtamisen lähtökohtia on useita. Koko johdon tulee olla sitoutunut tällaiseen ajatteluun, jotta se saa vastakaikua henkilöstöltä. Vasta henkilöstön sitoutuminen varmistaa sen, että turvallisuusjohtamisajattelu ja sen kautta tulevat toiminnot kehittävät turvallisuuskulttuuria. Turvallisuusjohtamisen yksi keskeinen työkalu on riskien arviointi. Sen avulla arvioidaan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristötekijöiden vaikutukset. Turvallisuusjohtaminen varmistaa myös työntekijöiden osaamisen, osallistumisen ja motivoinnin. Turvallisuuskulttuuri, yrityksen tapa toimia turvallisuuden suhteen, vaikuttaa turvallisuusjohtamiseen. Turvallisuustyön pitäisi olla jokapäiväistä toimintaa, joka on integroitu työpaikan muuhun toimintaan. Työpaikalla turvallisuustyö on osa päivittäistä työn tekemistä. Työsuojelun asiantuntijat tukevat linjaorganisaation turvallisuustyötä. TURVALLISUUSKULTTUURI Turvallisuuden hallinta sisältää menettelytavat turvallisuusjohtamisen toteuttamiseksi Menetelmien ja toimintatapojen johtaminen Riskien arviointi Mittaaminen Koulutus jne. Turvallisuusjohtaminen Ihmisten johtaminen Osaaminen Osallistuminen Motivointi jne. 8 9

6 Turvallisuusjohtamisen keskeiset elementit Hyvälle turvallisuusjohtamiselle on olemassa selkeät lähtökohdat: turvallisuuspolitiikan luominen, toimintavelvoitteiden ja valtuuksien määrittäminen, riskien arviointi, mittaaminen, seuranta ja dokumentointi, osaamisen varmistaminen sekä tiedottaminen. Turvallisuusjohtaminen vaatii myös toimivan palautejärjestelmän, jonka avulla työpaikka pystyy järjestelmällisesti varmistamaan omien käytäntöjensä jatkuvan parantamisen. Työnantajalla tulee aina olla turvallisuuspolitiikka tai -periaatteet, jotka määrittelevät yleiset turvallisuuden päämäärät. Politiikassa ilmenee johdon kannanotto turvallisuustyön merkityksestä. Lisäksi henkilöstön yhteistyön toimintaperiaatteet ja -tavat on määritelty. Hyvä nykytilanteen kartoitus, joka kattaa riskien ja toiminnan arvioinnin, antaa perustan turvallisuustyölle. Nykytilanteen selvitykseen ja riskien arviointiin on valittavissa erilaisia työkaluja. Tehtyjen toimenpiteiden toteutumista pitää seurata ja turvallisuuden arvioimiseksi pitää valita sopivia mittareita. Osaaminen, oikeat asenteet ja motivaatio tarvitaan myös turvallisuuden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Johtamisen tueksi tarvitaan monipuolista tiedottamista näistä asioista. Taulukossa seuraavalla sivulla ovat mukana työsuojelun kannalta turvallisuusjohtamisen keskeisimmät tekijät. Turvallisuuspolitiikka Turvallisuusjohtamisen organisointi TURVALLISUUSJOHTAMINEN Työturvallisuus Työterveys sisältää päämäärät näkyy johdon sitoutuminen näkyy henkilöstön merkitys turvallisuuden toteuttamisessa järjestelmällisten toimintatapojen luominen toimintavastuiden ja velvollisuuksien määrittäminen linjaesimiesten resurssien varmistaminen Turvallisuusjohtamisen keskeiset elementit organisoinnin osalta ovat toimintajärjestelmien, toimintavastuiden ja velvollisuuksien määrittäminen sekä riittävien resurssien varaaminen tavoitteiden toteuttamiseksi. Menetelmät riskien arviointi osaamisen varmistaminen toimenpiteiden toteutus tiedottaminen mittaaminen ja seuranta 10 11

7 Turvallisuusjohtaminen työpaikalla Turvallisuusjohtaminen laissa Turvallisuusjohtaminen on osa työpaikan turvallisuuden kehittämistä. Se vaikuttaa myönteisesti mm. henkilöstön sitoutumiseen, työilmapiiriin, tuotannon laadun paranemiseen sekä onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisemiseen. Turvallisuusjohtamista voi toteuttaa monella eri tavalla. Siihen vaikuttaa yrityksen tapa toimia. Tarvitaan kuitenkin turvallisuusjohtamisen periaatteet, jotta toiminta olisi järjestelmällistä. Ne voivat olla itse laadittuja tai käytäntöjä on luotu esimerkiksi turvallisuusjohtamisen standardien avulla. Turvallisuuspolitiikka Tavoitteet, seuranta ja turvallisuustyön organisointi Työympäristön ja toiminnan tarkkailu Opastus ja ohjaus jne. Ylin johto Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ovat lainsäädännön edellyttämiä asiantuntijoita ja yhteistoimintahenkilöitä työpaikalla. Muu linjajohto Työntekijät Työturvallisuuslaki ei vaadi turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Se sisältää kuitenkin useita hyvään turvallisuusjohtamiseen kuuluvia osa-alueita. Työnantajan tulee olla tietoinen työpaikan turvallisuudesta ja siellä esiintyvistä vaaratekijöistä. Mm. rakennustyön säädöksissä on hankkeen organisointiin, työn suunnitteluun sekä työmaan valvontaan liittyviä säädöksiä, jotka ovat yhdenmukaisia turvallisuusjohtamisen periaatteiden kanssa. Työnantaja on velvollinen selvittämään ja kehittämään työterveyttä ja -turvallisuutta yhteistyössä henkilöstön kanssa. Yksi velvoite on vaatimus työsuojelun toimintaohjelmasta. Toimintaohjelma tehostaa ennakoivaa työsuojelua ja ohjaa työolojen suunnitelmalliseen parantamiseen organisaation omien edellytysten mukaan. Varsinaisia turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksia esitetään vain asetuksessa vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/99). Se puuttuu ihmisen toimintaan ja organisatorisiin taustatekijöihin. Asetus kytketään työturvallisuuslakiin valtioneuvoston päätöksellä työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta (922/99). Lisäksi on muitakin kuin työsuojelusäädöksiä, joissa velvoitetaan yrityksiä tapaturmien ja onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn järjestelmällisin tavoittein, toimintasuunnitelmin ja - ohjelmin. Työterveyshuolto Työterveyshuolto tukee työpaikan turvallisuustyötä. Se tekee työpaikkaselvityksiä ja tarkkailee työntekijöiden terveydentilaa. Työterveyshuollon rooli turvallisuusjohtamisessa on yhteistyökumppani sekä tiedontuottajan ja -jakajan rooli

8 Kohti turvallisuuden jatkuvaa parantamista Lisätietoja Toiminta yhteistyössä henkilöstön kanssa Menetelmien etsimistä, yhteistyö muotoutumassa Toiminta erillistä, työsuojelutoimikunnan kautta Turvallisuustoiminnan piirteet Erilaiset menetelmät muotoutuneet kokonaisvaltaisen johtamisen tuloksena Turvallisuuden kehittämistä vaikka erillistä turvallisuusjohtamisajattelua ei ole Sekä tietoisuus, että toiminta ovat alkutekijöissään Lähes kaikki työntekijät tietoisia turvallisuusjohtamisesta ja mukana toiminnassa Turvallisuusjohtamisen työkaluja etsitään ja työntekijöitä koulutetaan Tietoisuus turvallisuusjohtamisesta, käytännön toimenpiteet puuttuvat Jatkuva kehittäminen Turvallisuusjohtamisajattelu sisäistetty ja käytössä Turvallisuusjohtaminen aktiivista, menetelmät etsivät vielä muotoaan Turvallisuusjohtamisajattelu teoriassa saatu, toiminta tapahtuu paperilla Tietoisuus Hyvä perehtyneisyys Turvallisuusjohtamistieto Tietoisuus turvallisuusjohtamisesta Hämäläinen, P Onnistuneen turvallisuusjohtamisen sisältö ja käytännöt. Tampere, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto. 84 s. ILO-OSH Guidelines on occupational safety and health management systems. Geneva, International Labour Office. 28 p. Kuusisto, A Safety management systems, Audit tools and reliability of auditing. Espoo, VTT Technical Research Centre of Finland. 174 p. BS 8800:fi Ohje työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmistä. Helsinki, Suomen Standardoimisliitto SFS ry. 87 s. OHSAS 18001:fi Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät. Spesifikaatio. Helsinki, Suomen Standardisoimisliitto SFS. 24 s. OHSAS 18002:fi Ohjeita OHSAS 18001:n soveltamiseksi. Helsinki, Suomen Standardisoimisliitto SFS. Yrityksen turvallisuustoiminnan keskeisenä ajatuksena on turvallisuustoiminnan kokonaisvaltainen ja jatkuva parantaminen. Se on sekä järjestelmien toimivuuden parantamista että olosuhteiden ja ihmisten hyvinvoinnin parantamista. Yritys voi halutessaan käyttää apuna useita erilaisia valmiita malleja turvallisuusjohtamismenettelyjensä luomiseksi. Tällaisia ovat OHSAS 18001:fi OHSAS 18002:fi ILO/OSH-MS BS 8800:fi Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto, TUKES ja Työturvallisuuskeskus ovat julkaisseet useita turvallisuusjohtamista ja sen tuloksia kuvaavia julkaisuja. Internetosoitteita

9 Työsuojelupiirit Uudenmaan työsuojelupiiri Siltasaarenkatu 12 A PL 46, HELSINKI puh. (09) telefax (09) Turun ja Porin työsuojelupiiri Eerikinkatu TURKU puh. (02) telefax (02) Hämeen työsuojelupiiri Uimalankatu 1 PL 272, TAMPERE puh. (03) telefax (03) Kymen työsuojelupiiri Pormestarinkatu 1 PL 145, LAPPEENRANTA puh. (05) telefax (05) Mikkelin työsuojelupiiri Jääkärinkatu 14 PL 180, MIKKELI puh. (015) telefax (015) Pohjois-Karjalan työsuojelupiiri Kauppakatu JOENSUU puh. (013) telefax (013) Vaasan työsuojelupiiri Kauppapuistikko 20 B PL 172, VAASA puh. (06) telefax (06) Keski-Suomen työsuojelupiiri Ailakinkatu 17 PL 119, JYVÄSKYLÄ puh. (014) telefax (014) Oulun työsuojelupiiri Albertinkatu 8 PL 229, OULU puh. (08) telefax (08) Lapin työsuojelupiiri Meripuistokatu KEMI puh. (016) telefax (016) Kuopion työsuojelupiiri Vuorikatu 26 A KUOPIO puh. (017) telefax (017) ISBN ISSN Julkaisumyynti PL 536, Tampere Puhelin (03) ja Telekopio (03) fin