TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN

Transkriptio

1

2 TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN Turvallisuutta on perinteisesti mitattu jälkikäteen tapaturma-, onnettomuusja vauriotilastoilla. Yleisimmät turvallisuutta kuvaava mittarit ovat tapaturmatunnuslukuja tai vahinkotietoja. Tapaturmien ja vahinkojen käyttämistä turvallisuuden mittareina on perusteltu sillä, että määrällisinä ne ovat objektiivisia mittareita verrattuna laadullisiin, subjektiivisiin mittareihin. Ne eivät kuitenkaan ole riittäviä turvallisuuden tason mittareita; vaarallisten tapahtumien puuttumista ei voi päätellä näytöksi siitä, että kaikki on kunnossa. Vakavan onnettomuuden tai tapaturman esiintymistodennäköisyys on pieni, jolloin jo tilastollisesti voi olla pitkiä tapaturmattomia kausia. Luottaminen ainoastaan reagoiviin mittareihin voi antaa turvallisuustoiminnasta näennäisesti hyviä tuloksia, koska organisaation toiminnassa ja teknisissä järjestelmissä piilevät, onnettomuuksille altistavat virheet ja puutteet jäävät huomaamatta. Turvallisuuden mittaamisen tarkoituksena on kuitenkin estää, ei vain tilastoida ei-toivottuja tapahtumia. Ennalta ehkäisevässä turvallisuustyössä mitataan ja arvioidaan turvallisuuden mahdollista heikkenemistä jo ennen kuin vahinko on tapahtunut. Turvallisuuden ennakoivilla mittareilla tarkkaillaan esimerkiksi teknisten järjestelmien, koneiden ja laitteiden kuntoa, organisaation toimintatapoja ja työympäristön siisteyttä ja järjestystä. Ennakoiva mittaaminen perustuu ajatukseen, että onnettomuuksien syntyyn vaikuttavat mm. teknisten järjestelmien kunto, turvallisuusjohtaminen ja menettelytavat sekä turvallisuuskulttuuri. Seuraamalla ja mittaamalla näitä asioita voidaan onnettomuusriskit tunnistaa etukäteen. Myös lainsäädäntö edellyttää yrityksiltä henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja aiheuttavien riskien tunnistamista etukäteen. Esim. Seveso II -direktiiviin perustuva uusi asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) vaatii toiminnanharjoittajaa luomaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä sisältää mm. kuvauksen menetelmistä, joilla toiminnanharjoittaja arvioi yrityksen turvallisuuden tason. Turvallisuustason arvioinnissa yhtenä tietolähteenä ovat erilaiset turvallisuuden mittarit ja menetelmät. Tehokas turvallisuuden mittaaminen edellyttää sekä ennakoivien että jälkikäteismittareiden käyttöä. Valitsemalla erilaisia mittareita, sekä ennakoivia ja reagoivia että laadullisia ja määrällisiä, saadaan turvallisuuden kehittymisestä monipuolista tietoa. Turvallisuusmittareiden valinnassa voidaan käyttää apuna riskinarviointia ja muiden yritysten malleja. Mittareita ei ole syytä kopioida muilta, vaan yritysten kannattaa hyödyntää normaalin toimintansa ohessa kertyvää tietoa. Käsitteitä Turvallisuus (safety) Turvallisuus voidaan määritellä haittaa tai vahinkoa aiheuttavan vaaran poissaoloksi. Turvalliseksi voidaan kutsua tilannetta tai järjestelmän tilaa, jossa riskit ovat hyväksyttävällä tasolla. Riski (risk) Riskillä tarkoitetaan vaarallisen tapahtuman todennäköisyyttä ja siitä aiheutuvien seurausten vakavuutta. Riskin suuruus = vahingon todennäköisyys x seurausten vakavuus. Turvallisuuden mittari (safety indicator) Turvallisuuden mittari antaa tietoa turvallisuuden tasosta. Turvallisuuden mittarit jaetaan ennakoiviin mittareihin ja reagoiviin eli jälkikäteisiin mittareihin. Ennakoiva mittaaminen ja mittarit (proactive measurement) Ennakoiva mittaaminen on turvallisuustason seuraamista ennen kuin mitään vahinkoa on tapahtunut. Ennakoivia mittareita ovat esim. seurantatiedot laitteistojen kunnosta ja työympäristön järjestystasosta sekä henkilöstön turvallisuuskoulutuksesta ja turvallisuusasenteista. Reagoiva mittaaminen ja mittarit (reactive measurement) Jälkikäteinen, reagoiva mittaaminen on ei-toivottujen tapahtumien seuraamista ja tilastointia. Reagoivilla mittareilla seurataan esimerkiksi onnettomuuksia, tapaturmia ja vaaratilanteita.

3 MÄÄRÄLLINEN LAADULLINEN REAGOIVA Ei-toivotut tapahtumat ENNAKOIVA Työympäristö Organisaatio MITTARISTO Kuva 1. Turvallisuuden mittaaminen ENNAKOIVA REAGOIVA turvallisuuskoulutusta saaneiden määrä tehtyjen riskinarviointien määrä lakisääteisten vaatimusten täyttyminen ylimmän johdon turvallisuuskierrokset henkilöstön turvallisuusaloitteet henkilöstön turvallisuusasenteet turvallisuusauditointien taajuus terveysseurantaraportit työpaikan altisteiden mittaukset henkilösuojainten käyttö vaaralliset toimintatavat vaaralliset olosuhteet vaaratilanteet materiaalivahingot sattuneet tapaturmat sairauspoissaolot tuotantohäiriöt asiakasreklamaatiot viranomaisten kritiikki viranomaisten määräämät velvoittavat toimenpiteet Taulukko 1. Esimerkkejä ennakoivista ja reagoivista turvallisuusmittareista. MÄÄRÄLLINEN järjestys ja siisteys, (esim. TUTTAVA-indeksillä) työhygieeniset suureet: melu, ilmanlaatu tms. tapaturmat (taajuus, vakavuus, kustannukset) sairauspoissaolot (määrä ja kustannukset) työkyky (indeksi, kävelytesti, barometri) riskinarvioinnit turvallisuuskoulutus LAADULLINEN tapaturmien syyt sairauspoissaolojen syyt työilmapiiri asenteet sitoutuminen Taulukko 2. Esimerkkejä määrällisistä ja laadullisista turvallisuusmittareista. OBJEKTIIVISET MÄÄRÄLLISET työhygieeniset mittaukset vaaranarvioinnit menetelmäauditoinnit käyttäytymisen havainnointi tapaturma- ja sairauspoissaolot SUBJEKTIIVISET asenne- ja työilmapiirikyselyt sanktiot ja reklamaatiot sisäiset katselmukset vaaratilanteet LAADULLISET työpaikkaselvitykset tapaturmatutkimukset turvallisuuskoulutuksen riittävyys työpaikkahavainnoinnit turvallisuuskierrokset asiantuntijoiden ja viranomaisten lausunnot Taulukko 3. Esimerkkejä objektiivisista ja subjektiivisista turvallisuusmittareista.

4 TURVALLISUUDEN OSA-ALUEET JA MITTARIT Turvallisuuden mittaamisessa voidaan käyttää apuna mallia turvallisuuden osa-alueista. Mallin mukaan turvallisuus muodostuu osista, kuten tekniset järjestelmät (prosessit, koneet, laitteet), turvallisuuskulttuuri (arvot, asenteet ja turvallisuuskäyttäytyminen), johtamisjärjestelmät ja menettelytavat (toiminta) ja ei-toivotut tapahtumat (häiriöt, tapaturmat, vuodot). Mallin mukaan teknisistä järjestelmistä, turvallisuuskulttuurista sekä johtamisjärjestelmistä ja menettelytavoista saatavan ennakoitavan tiedon avulla vähennetään riippuvuutta jälkikäteisestä mittaustiedosta. Ennakoiva mittaaminen korostaa turvallisuuden tavoitteellista, ennalta ehkäisevää kehittämistä verrattuna reagoivaan mittaamiseen, jossa korostuu turvallisuuden ongelmalähtöinen kehittäminen sattuneiden vahinkojen perusteella. riskinarvioinnit siisteys ja järjestys häiriötiedot kunnossapitotiedot luotettavuustiedot käytettävyys johdon kierrokset auditoinnit henkilösuojainten käyttö viranomaispalaute paloturvallisuus ja hätätilannevalmius lakien ja asetusten noudattaminen työilmapiiri Teknisten järjestelmien turvallisuutta voidaan seurata tunnistamalla vaaroja ja kriittisiä toimintoja sekä arvioimalla niiden aiheuttamia riskejä. Kunnossapidon ja huoltotoiminnan tietoja sekä prosessihäiriöitä voidaan kirjata kunnossapidon tietojärjestelmään ja hyödyntää turvallisuustarkasteluissa. Työhygieenisten mittausten ja ergonomisten selvitysten avulla saadaan tietoja fyysisistä työolosuhteista. Turvallisuuskulttuuri Tekniset järjestelmät Johtamisjärjestelmät ja menettelytavat Ei-toivotut tapahtumat tapaturmien vakavuus tapaturmataajuus vaaratilanteet tapaturmien syyt sopimuskumppaneiden tapaturmat sairaspoissaolot ammattitaudit poissaolokustannukset vastaanottokäynnit ongelmajätteet satunnaispäästöt turvallisuustoimenpiteet koulutus turvallisuuskierrokset auditoinnit pienryhmätoiminta aloitteet työkyky ja kuntotestit ergonomia turvallisuuskustannukset Kuva 2. Esimerkkejä turvallisuuden eri osa-alueiden mittareista. Tekniset järjestelmät

5 Johtamisjärjestelmiä ja menettelytapoja voidaan arvioida turvallisuusjohtamisjärjestelmän tehokkuuden avulla. Mittareita ovat esimerkiksi suunnitellut ja toteutuneet tavoitteet, auditoinnit, kokoukset ja turvallisuuskustannukset. Henkilöstöstä kertovia tunnuslukuja ovat osaaminen, terveys ja työkyky. Sidosryhmien yhteydenottojen ja viranomaisten antamien toimenpidesuositusten avulla voidaan arvioida vaatimustenmukaisuutta. Riskinarvioinnit voidaan toteuttaa sekä pienryhmissä että projektien ja muutosten yhteydessä. Johtamisjärjestelmät ja menettelytavat Organisaation turvallisuuteen vaikuttavat ihmisten päivittäiset toimintatavat, joiden taustalla vaikuttaa organisaation turvallisuuskulttuuri. Turvallisuuskulttuuri muodostuu yksilöiden ja ryhmien arvoista, asenteista, taidoista ja käyttäytymisestä, jotka määräävät miten turvallisuuden johtamiseen sitoudutaan ja miten sitä toteutetaan organisaatiossa. Turvallisuuskulttuuriin vaikuttavat myös henkilöstön riskikäsitykset sekä suhtautuminen turvallisuustoiminnan tarpeellisuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen sekä tehokkuuteen. Turvallisuuskulttuurin mittaamisessa ollaan kiinnostuneita ihmisten tietojen, taitojen ja asenteiden selvittämisestä. Näitä asioita voidaan arvioida esim. tarkkailemalla käyttäytymistä ja työtapoja, selvittämällä asenteita ja arvoja sekä auditoimalla turvallisuustoimintaa yleisesti. Turvallisuuskulttuuri Ulkoiset, havaittavat tekijät Turvallisuusohjelmat TYÖ Turvalliset työtavat Auditit ORGANISAATIO Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Sisäiset, psykologiset tekijät IHMINEN Turvallisuusilmapiiri, turvallisuusasenteet Kyselyt Kuva 3. Turvallisuuskulttuurin jäsentäminen ja mittaaminen. Ei-toivottujen tapahtumien mittareita ovat esimerkiksi tapaturmatiedot, sairauspoissaolot ja ammattitaudit, tuotannon satunnaispäästöt sekä laite- ja kuljetusvahingot. Tapaturmien ja vahinkojen syyt tulee selvittää ja luokitella. Muita ei-toivottujen tapahtumien mittareita ovat mm. vaaratilanteet, päästöjen ja jätteiden lupaehtojen ylitykset, ympäristöhaittailmoitukset, tulipalot sekä asiakasreklamaatiot. Ei-toivotut tapahtumat

6 TURVALLISUUDEN MITTAAMISEN JA MITTARISTON KEHITTÄMINEN Turvallisuuden mittaamisen lähtökohtana on yrityksen oman turvallisuustason arviointi esim. riskinarvioinnin avulla. Mittareita kehitettäessä on hyvä kartoittaa ensin normaalin toiminnan ohessa syntyviä dokumentteja ja tilastoja sekä arvioida niiden kehittämistarpeita ja soveltuvuutta turvallisuusmittareiksi. Mittariston kehittämisessä lähdetään yrityksen omista tarpeista, eikä mittaristoa ole syytä kopioida muilta yrityksiltä. Mittaristoa kannattaa kuitenkin vertailla muiden yritysten käyttämiin mittareihin, jotta voidaan arvioida kattavuutta. RISKINARVIOINTI Merkittävien riskien tunnistaminen ja arviointi. SIDOSRYHMÄT Henkilöstön, asiakkaiden, viranomaisten tai ympäristön asukkaiden tiedontarpeet. VERTAILU Vertailu muiden yritysten käyttämiin mittareihin. MITTAREIDEN VALINTA Valitaan mittarit uusista ja käytössä olevista tilastoista ja dokumenteista. Kuva 4. Mittariston kehittämisen vaiheet. Turvallisuutta mitataan, jotta sitä voitaisiin parantaa. Mittarit toimivat apuna turvallisuuden jäsentämisessä. Mittareita voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussa. Niiden avulla tuloksia voidaan verrata tavoitteisiin ja siten seurata yrityksen toiminnan onnistumista. Mittarit voivat toimia myös johtamisen apuvälineinä. Turvallisuuden mittarit ja tunnusluvut tulisikin kytkeä osaksi yrityksen strategista suunnittelua ja taloudenpitoa. Mittarit toimivat todistuksena siitä, että yrityksen toiminta on suunnitelmien mukaista ja eettisesti kestävällä pohjalla.

7 OSA-ALUE Tekniset järjestelmät MITTARI TAI MENETELMÄ riskinarvioinnit (todetut/korjatut puutteet) turvallisuusanalyysit vaarallisten aineiden luettelo kunnossapito, ennakkohuollot ja testaukset kriittisten toimintojen tunnistaminen työhygieeniset mittaukset (mm. melu, valaistus) prosessihäiriöt Prosessien häiriötilanteet ja poikkeamat Johtamisjärjestelmät ja menettelytavat Turvallisuuskulttuuri pienryhmien tekemät oman työn riskinarvioinnit laatupalkintokriteeristön mukainen itsearviointi sopimuskumppaneiden turvallisuus- ja ympäristönäkökohta-arviointi turvallisuusjohtamisjärjestelmä (suunnitellut ja toteutuneet päivitykset, tavoitteet, auditoinneissa todetut ja korjatut puutteet) turvallisuuskokoukset (suunnitellut ja toteutuneet) johdon turvallisuuskierrokset (suunnitellut ja toteutuneet) koulutus (henkilökunnan suoritustaso, koulutustarpeen arviointi, koulutustapahtumat, koulutuksiin ja kertauksiin osallistuneet henkilöt) muutokset henkilöstössä, laitteissa tai toiminnassa (riskinarvioinnit sekä muutoksenhallintaan koulutetut ja pidetyt koulutukset) suunnitellut ja toteutuneet hätätilanneharjoitukset ja -koulutukset tulityöluvat ja kaasutestitodistukset projektien riskinarvioinnit työpaikkaselvitys ja ergonominen selvitys työhöntulotarkastukset terveystarkastukset, työkyky ja kuntoutus sekä liikunta ja viriketoiminta turvallisuuskustannukset toimenpidesuositukset mm. viranomaisilta ympäristön tilan tarkkailu TUTTAVA työilmapiirikysely riskinarvioinnissa inhimilliset lisätekijät tarkistuslista sidosryhmäanalyysit (esim. oma henkilöstö) Tavoite Johto sitoutuu turvallisuuteen (%) Oma yritys Kilpailija 5 Turvallisuuskoulutus tunteina/työntekijä 0 Suunnitellut ja toteutuneet turvallisuusauditoinnit 5 Suunnitellut Toteutuneet Esimieheni kannustaa minua turvallisiin työtapoihin 100 Tavoite Tulos Ei-toivotut tapahtumat tapaturmat (määrä ja taajuus) vahingot (muut kuin henkilövahingot, esim. satunnaispäästöt, laitevahingot) vaaratilanteet sairauspoissaolot ja ammattitaudit vapaa-ajan ja alihankkijoiden tapaturmat (määrä ja taajuus) kuljetusvahingot vahinkojen ja tapaturmien syyt päästöjen ja jätteiden lupaehtojen ylitykset ympäristöhaittailmoitukset syttymät ja soihdutus asiakasreklamaatiot 0 Sairauspoissaolot-% vuosina ,98 3,37 2,76 2,85 3,1 Vuosittaiset tapaturmapoissaolot/1000 työntekijää Taulukko 4. Esimerkkejä yritysten käyttämistä turvallisuusmittareista.

8 Lähde: TUKES-julkaisu 7/2000 Turvallisuuden mittaaminen Taija Henttonen Lisätietoa: TUKES-julkaisu 1/2000 Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen yrityksissä Kaarin Ruuhilehto, Katja Vilppola Julkaisut ovat saatavissa myös Internetissä, osoitteessa TUKES TURVATEKNIIKAN KESKUS PL 123 (Lönnrotinkatu 37), HELSINKI Puhelin (09) , faksi (09)