Lapuan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-2017

Lapuan kaupungin TALOUSARVIO 2015 ja TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017

2 Lapuan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-2017 Sisällysluettelo Sivunro 1 Yleinen taloudellinen tilanne 4 2 Kuntatalouden näkymät 5 3 Kaupungin talouskehitys 7 3.1 Väestörakenne ja toimintaympäristö 7 3.2 Talouskehitys 8 4 Kaupungin talousarvio 9 4.1 Kaupungin visio ja strategia 9 4.2 Talouden tasapainotuksen rajat ja mahdollisuudet 10 4.2.1 Henkilöstö 10 5 Talousarvion tuloslaskelma 11 5.1 Käyttötalous 11 5.2 Kunnallisvero 12 5.3 Yhteisövero 12 5.4 Kiinteistövero 12 5.5 Valtionosuudet 13 5.6 Vuosikate 13 5.7 Poistot 13 5.8 Tilikauden tulos 13 5.9 Rahoitussuunnitelma 13 5.10 Investointimenot 14 6 Talousarvion sitovuus ja seuranta 18 6.1 Käyttötalous 18 6.2 Investointiosa 18 6.3 Tuloslaskelma 18 6.4 Rahoitusosa 18 6.5 Käyttösuunnitelmat 18 6.6 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta 19 7 Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet 19 7.1 Maksujen yleiset periaatteet 19 Hallintokeskus 20 Sivistyskeskus 27 Perusturvakeskus 49 Tekninen keskus 73 Konserniyhtiöt 90 Investoinnit 96

Yleisperustelut 3

4 Yleisperustelut 1 Yleinen taloudellinen tilanne Vuoden 2015 valtion tulo- ja menoarvioehdotuksen mukaan Suomen BKT ei kasva vuonna 2014. Talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun vuoden loppupuolella. Vuonna 2015 kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaa 4 %. Yksityisten investointien kasvu nopeutuu sekä rakennus- että koneinvestointien lisääntyessä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 % ja kasvu on laajapohjaista. Tällöin kokonaistuotanto kasvaa talouden potentiaalista tuotantoa nopeammin, vaikka kasvuvauhti on hidasta historiaan nähden. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna 2014 ja on n. 8,5 % v. 2015. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Vaimea kotimainen talouskehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat vähäiset. Kuluttajahintojen nousu hidastuu 1,1 prosenttiin tänä vuonna ja nopeutuu 1,5 prosenttiin v. 2015. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristyminen nostaa hintoja 0,5 prosenttiyksikköä. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Vuonna 2015 julkisen talouden alijäämä on kansantalouden tilinpidon käsittein 2,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Heikentyneen taloustilanteen vuoksi Suomi ei ole saavuttamassa julkisen talouden rakenteelliselle alijäämälle asetettua keskipitkän aikavälin tavoitetta. Myös julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan v. 2015. Velkakriteerin ylitys ei kuitenkaan johtane liiallisen alijäämän prosessin käynnistämiseen, sillä sen taustalla ovat euroalueen maiden tukemiseen liittyvät solidaarisuusoperaatiot ja epäsuotuisten suhdanteiden vaikutus. Yleinen taloudellinen tilanne (%-muutos) 2012 2013 2014 2015 Tuotanto (määrä) -1,5-1,2 0,0 1,2 Palkkasumma 3,4 0,5 0,9 1,7 Ansiotaso 3,2 2,1 1,4 1,2 Työlliset (määrä) 0,4-1,1-0,4 0,3 Inflaatio 2,8 1,5 1,1 1,5 (%-yksikköä) Työttömyysaste 7,7 8,2 8,6 8,5 Verot/BKT 42,9 44,0 44,4 44,3 Julkiset menot/bkt 56,3 57,8 58,5 58,2 Rahoitusjäämä/BKT -2,1-2,3-2,7-2,4 Julkinen velka/bkt 53,0 55,9 59,6 61,2 Vaihtotase/BKT -1,9-2,2-1,5-1,2 Euribor 3 kk, % 0,6 0,2 0,3 0,4 10 vuoden korko, % 1,9 1,9 1,5 1,6

5 2 Kuntatalouden näkymät Kuntatalouteen on syntynyt viime vuosina menojen ja tulojen epätasapaino. Viime vuonna kuntatalous parani tilapäisesti kertaluonteisten tekijöiden seurauksena. Vaisu talouskasvu ja valtiontalouden sopeutustoimet pitävät kuntien tulojen kasvun lähivuosina hitaana. Myös menojen kasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien toteutuneesta, mutta olevan koko peruspalveluohjelman ennustejaksolla 2015-2018 tulojen kasvua nopeampaa. Kuntatalous pysyy selvästi alijäämäisenä ja velan kasvu uhkaa jatkua. Kuntien toimintamenojen kasvu hidastui vuonna 2013 ennakkotiedon mukaan edellisvuosista merkittävästi, sillä menojen kasvu puolittui 2,6 prosenttiin. Palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät vain yhdellä prosentilla. Keskeisin syy oli kunnissa käynnistetyt mittavat henkilöstösäästöt, joita toteutettiin töiden uudelleen järjestelyllä, täyttämällä vain osa kunnassa auki tulevista vakansseista sekä vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä. Kunta-alan ansiotasoindeksi kasvoi sen sijaan voimakkaammin kuin kuntien palkkasumma, 1,8 prosenttia. Myös tavaroiden ja palvelujen ostojen kasvu hidastui viime vuonna hieman, mutta muutos oli yhä kuitenkin 4,1 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate vahvistui viime vuonna odotettua enemmän johtuen kertaluonteisista tekijöistä. Kunnallisveron tilityksissä sovellettavien jako-osuuksien oikaisu tehtiin kuntien hyväksi ja verotilityslakia muutettiin, mikä aikaisti jäännösverojen tilittämistä tammikuulta joulukuulle. Kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana. Maltillinen palkkaratkaisu vuosille 2014-2015 hidastaa kuntien menojen kasvua. Lisäksi kuntien omat toimet menojen kasvun hillitsemiseksi hidastavat toimintamenojen kasvua. Vuonna 2014 kuntien yhteenlaskettu tulos tullee olemaan reilusti positiivinen johtuen suurelta osin satunnaisten erien suuruudesta, sillä odotettavissa on yhtiöittämisten vuoksi tehtyjä kirjauksia, jotka parantavat vuoden 2014 tulosta. Valtion vuosien 2015-2018 kehyspäätökseen sisältyy sekä kuntien menoja lisääviä että niitä vähentäviä toimenpiteitä. Arviona kuntataloutta heikentävästä nettomääräisestä summasta vuonna 2015 on esitetty 218 milj. euroa, josta työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu oleva 150 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvun ennustetaan jäävän 1,4 prosenttiin vuonna 2014, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuonna 2015 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan maltillisesti. Kasvu perustuu arvioituun talouden yleiseen kehitykseen ja sitä kautta ennakoituun palkkasumman kasvuun sekä työttömyyden kasvun taittumiseen. Verovähennyksiin esitetyt muutokset nostavat vähennysastetta ja vähentävät verotuloja. Kunnallisveron kertymän ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 1,2 prosenttia. Yhteisöveron tilitysten ennakoidaan kasvavan noin 6 prosenttia vuonna 2014. Vuonna 2015 kuntien yhteisöveron osuus muuttuu veroperustemuutosten johdosta. Lisäksi budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompensoidaan kunnille 75 milj. eurolla yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Tällä perusteella kuntien ryhmäosuutta on esitetty nostettavaksi 1,81 prosenttiyksiköllä. Muutosten jälkeen kuntien yhteisöveron ryhmäosuus on vuonna 2015 36,26 %. Kunnille lisäys jakautuu siten voimassaolevien yksittäisten kuntien jako-osuuksien mukaisesti. Kompensaation kuntakohtaista kohdentumista on tältä osin tarkoitus oikaista valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilaston perusteella. Vuonna 2016 kuntien jako-osuudesta poistuu määräaikainen 5 prosenttiyksikön korotus.

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enimmillään +/- 50 euroa asukasta kohti. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys: 0-5, 6, 7-12, 13-15, 16-18, 19-64, 65-74, 75-84-vuotiaat ja yli 85- vuotiaat. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella: syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus, saamelaisuus. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Nykyinen yleinen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen lisäosat. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset muodostuvat ikäryhmittäin (asukasluku x perushinta) ja kriteereittäin (asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin). Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin (nykyisin 91,86 %) siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennys on 30 % lisättynä kunnan laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksen luonnollisena logaritmina (nykyisin 37 %) silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Valtionosuuksien kasvua pienentävät valtiontalouden sopeutustoimet. Hallitusohjelmassa sekä vuosien 2012-2014 kehysriihissä on päätetty mittavista kuntien valtionosuuksiin kohdistuvista leikkauksista vuosille 2012-2017. Valtionosuuteen kohdistuvien leikkausten johdosta kunnilta jää vuosina 2012-2017 saamatta valtionosuutta yhteensä 6,9 mrd. euroa. Merkittävimmät kuntakenttään kohdistuvat muutokset suunnittelukaudella liittyvät kuntauudistukseen, jonka keskeiset elementit muodostuvat kuntarakennetta ohjaavasta rakennelaista, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmästä, kuntalain kokonaisuudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Ennakkolaskelmia sote-uudistuksen kuntakohtaisista vaikutuksista on julkaistu. Lapuan menot lisääntyisivät tämän laskelman mukaan 5 milj. euroa nykyisestä. Rakennepoliittisessa ohjelmassa on osana valtiontalouden sopeutustoimia kuntien tavoitteeksi asetettu yhden miljardin sopeutustoimet vuoden 2017 tasossa. Myös kuntien tehtäväkenttää on luvattu tarkastella suunnittelujakson aikana. 6

7 3 Kaupungin talouskehitys 3.1 Väestörakenne ja toimintaympäristö Lapuan kaupungin asukasluku vuonna 1983 oli 14 756 asukasta, mistä lähtien asukasluku on muutamaa kasvuvuotta lukuun ottamatta vähentynyt vuosittain, kunnes se kääntyi kasvuun vuonna 2002. Vuoden 1983 taso saavutettaneen 2015. Väestön ikärakenne on tällä ajanjaksolla muuttunut merkittävästi, mikä ilmenee alla olevasta kaaviosta. Vuosina 2009-2012 asukasluku on kasvanut vuosittain noin sadalla asukkaalla. Vuoden 2013 kasvu oli 42 henkilöä. Syyskuun lopussa asukasluku oli 14 720, 28 henkilöä enemmän kuin vuoden alussa. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Tilastokeskuksen syyskuussa 2012 päivittämän väestöennusteen mukaan vuonna 2017 Lapuan asukasluku olisi 15 029 henkilöä, kasvua vuodesta 2013 337 henkilöä. 0-14-vuotiaita olisi 2 900, kasvua 88, 15-64-vuotiaita 8 790, vähennystä 18 ja yli 65- vuotiaita 3 339, kasvua 267 henkilöä vuodesta 2013. Alla olevan taulukon mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2013 asukasmäärä on kasvanut 366 asukkaalla. Kasvu on prosentuaalisesti ollut tasaista lukuun ottamatta vuotta 2013. Ikäryhmittäiset muutokset ovat seuraavia: 0-6-vuotiaiden määrä + 102, 0-14-vuotiaat +172, 15-64-vuotiaat -119 ja yli 64-vuotiaat + 313 henkilöä. Yli 65-vuotiaiden määrän kasvu kiihtyy vuosittain. Väestö 2009 2010 2011 2012 2013 Koko väestö 14 326 14 428 14 530 14 650 14 692 Väestön muutos % 0,7 0,7 0,7 0,8 0,3 0-6-vuotiaiden määrä 1 217 1 236 1 261 1 306 1 319 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12. 8,5 8,6 8,7 8,9 9,0 0-14-vuotiaiden määrä 2 640 2 646 2 686 2 774 2 812 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12. 18,4 18,3 18,5 18,9 19,1 15-64-vuotiaiden määrä 8 927 8 970 8 963 8 908 8 808 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12. 62,3 62,2 61,7 60,8 60,0 65 vuotta täyttäneiden määrä 2 759 2 812 2 881 2 968 3 072 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12. 19,3 19,5 19,8 20,3 20,9

8 Työmarkkinat 2008 2009 2010 2011 2012 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, 31.12. 4 900 4 679 4 979 4 962 4 971 Yritystoimipaikkojen lukumäärä 1 352 1 341 1 354 1349 Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18-74-vuotiaista, % 31.12. 62,6 60,4 61,8 61,8 61,6 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12. 26,4 26,4 26,3 26,4 26,2 Työttömyysaste, % 5,3 8,0 7,5 7,4 7,9 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12. 1,29 1,34 1,31 1,39 1,41 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12 5 842 6 036 6 074 6 071 Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus, % 31.12. 63,9 62,8 62,8 61,8 61,7 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12. 10,0 10,4 10,1 9,8 9,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12. 32,2 30,2 30,4 30,9 29,2 Palvelualojen työpaikkojen osuus, % 31.12. 56,6 57,9 58,0 57,7 59,8 Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12. 1,2 1,5 1,5 1,6 1,3 Alkutuotannon työpaikkojen lukumäärä 492 487 503 486 480 Jalostuksen työpaikkojen, lukumäärä 1 577 1 415 1 513 1 533 1 451 Palvelualojen työpaikkojen, lukumäärä 2 773 2 707 2 886 2 863 2 971 Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen lukumäärä 58 70 77 79 69 3.2 Talouskehitys Kaupungin talouden kehitys Kaupungin tilikauden tulokset ovat olleet kolmena viime vuonna alijäämäisiä. Taseeseen ei ole kertynyt kattamatonta alijäämää, mutta ylijäämä pienenee nopeaa tahtia. Taseen yli-/alijäämätilillä oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 9,8 milj.. Kaupungin tilikauden tulokset vuosina 1997-2013 ovat olleet seuraavat (alla oleva kuvio): Talouden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin valtionosuusleikkaukset, yleinen heikko talouskehitys, erikoissairaanhoidon menojen kasvu sekä asukasluvun kasvusta ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu.

9 Vuosikatteen, investointien omahankintamenojen ja poistonalaisten investointien suhdetta kuvataan seuraavassa kuviossa. Vuosikate on kattanut poistot vain viitenä vuotena ja investointien ja poistonalaisten investointien omahankintamenot ovat olleet selkeästi suuremmat kuin vuosikate, mikä on merkinnyt lainamäärän kasvua. Lainamäärä asukasta kohti on ollut pienimmillään ajanjaksona 1997-2012 472 /asukas vuonna 1999, vuonna 2013 se oli 2.556 /asukas. Vuoden 2014 talousarvio on alijäämäinen 4,2 milj.. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman kesäkuussa 2013. Tavoitteeksi on asetettu talouden tasapainon saavuttaminen vuoteen 2016 mennessä. Vuoden 2014 aikana on tehty erilaisia selvityksiä vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista talouden tasapainon saavuttamiseksi. Esityksiä on käsitelty puheenjohtajiston ja johtoryhmän yhteisissä palavereissa, kaupunginhallituksen kokouksissa ja kaupunginvaltuuston iltakouluissa. 4 Kaupungin talousarvio 4.1 Kaupungin visio ja strategia Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.2.2014 kokouksessaan kaupungin strategian vuoteen 2017. Kaupungin visiona on kasvava, hyvinvointia edistävä, tasapainoinen kokonaisuus, jossa turvallisen, esteettömän ja viihtyisän asumisen, elämisen ja yrittämisen edellytykset ovat hyvät taajamassa ja kyläkeskuksissa. Strategisina painopisteinä ovat terve talous, kuntalaisten elämänhallinta ja hyvinvointi, elinkeinot ja työllisyys, demokratia ja osallisuus, osaamisen vahvistaminen ja viihtyisä elinympäristö. Painopisteitä täsmennettiin mm. siten, että talouden tasapaino saavutetaan vuoteen 2016 mennessä, kaupunkilaisia kannustetaan ja aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista, tarjoamalla yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kaupungin järjestämisvastuulla olevia palveluita ja tiedostamalla se, että terveysriskien varhainen tunnistaminen ja kohdentaminen ehkäisevät kansansairauksia.

Valtuusto hyväksyi myös 25.11.2013 kokouksessaan uuden elinkeinostrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman. Elinkeinostrategian olennainen idea lähtee ajatuksesta, että ruoka, ilmastonmuutos ja ihmisten matkustushalu ovat globaaleja tarpeita, joiden tyydyttämiseen Lapualla on kyky ja motivaatio vastata. 4.2 Talouden tasapainotuksen rajat ja mahdollisuudet 4.2.1 Henkilöstö Valtionosuusleikkaukset, erikoissairaanhoidon menojen kasvu ja verotulojen hiipuminen ovat niitä oleellisimpia syitä siihen, että kaupunkimme tulot eivät ole riittäneet niiden tehtävien ja velvoitteiden täyttämiseen, jotka lainsäädännön kautta meille on viime vuosien aikana sälytetty. Ei-lakisääteisten tehtävien määrää on jo supistettu ja ns. juustohöylä-keinoa on käytetty monena peräkkäisenä vuonna. Jäljelle on jäänyt pääosin se peruspalvelujen ydin, jossa liikkumavara on paikallisella tasolla rajattu erittäin suppeaksi henkilöstömitoitusten ja kelpoisuusehtojen yms. kautta. Palvelurakenneuudistus on ollut sekä valtakunnallisesti että paikallisesti esillä keinona, jonka on uskottu avaavan uuden tulokulman kestävyysvajeen korjaamiseksi. Mitä itse kukin palvelurakenneuudistuksella tarkemmin ottaen tarkoittaa? Onko se kenties sen pohtimista, muutetaanko palvelujen toteutustapaa, organisointia, laatua vai kaikkia edellä mainittuja? Kaupungin strategiassa asiaa konkretisoidaan mielenkiintoisesta näkökulmasta toteamalla mm., että palvelujen käyttäjille, palvelutuottajille ja sidosryhmille mahdollistetaan laaja osallistuminen palvelujen uudelleen muotoiluun ja innovatiiviseen kehittämiseen esim. hyödyntämällä asiakasfoorumeja ja kuntalaisraateja. Toinen vaihtoehto on lähteä siitä, että ensin harkitaan mitä ja minkä tasoisena palvelua pitää tarjota ja sen jälkeen mietitään, onko se pelkästään julkisesti rahoitettava. Lisäksi olisi varmaan syytä pohtia, minkä tasoisena palvelut on meidän kaupungissa mahdollista toteuttaa. Lakihan määrittelee tehtävän, mutta ei riman tasoa. Tehtävä hoidetaan sillä rahamäärällä joka kulloinkin on käytettävissä. Kaupungin palveluista poistuu lähivuosina merkittävä määrä henkilöstöä eläköitymisen kautta. Tarkkoja vuosipoistumia ei etukäteen kyetä arvioimaan, koska eläköityminen tapahtuu yksilökohtaisen valinnan perusteella 63 ja 68 ikävuosien välillä. Säästömahdollisuuksien löytäminen tässä yhteydessä edellyttää mahdollisuutta tapauskohtaisesti arvioida sitä, voidaanko palvelua tosiasiallisesti supistaa, rekrytoida sisäistä tai ulkoista hakua käyttäen tai voidaanko palvelu hankkia ostopalveluna. Ratkaisuja on välttämätöntä arvioida kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta. Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2013 hyväksymässä talouden tasapainottamisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu 5 henkilötyövuoden vuosittainen vähennys. Vuosien 2015-2017 aikana määräaikaista henkilöstöä (ml. sijaiset) palkataan ainoastaan, mikäli se on palvelutuotannon toteuttamisen kannalta välttämätöntä ja mikäli palkkaamiselle on olemassa laissa tarkoitettu perusteltu syy. 10

11 5 Talousarvion tuloslaskelma 5.1. Käyttötalous Kaupunginvaltuuston iltakoulussa kesäkuussa vuoden 2015 talousarvion käyttötalouden raamin lähtökohdaksi määriteltiin -2 % kuluvan vuoden tasosta, mikä merkitsi sitä, että käyttötalousmenojen tuli supistua 1,8 milj. euroa vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Tämän lisäksi vuonna 2014 henkilöstömenoihin kohdistettiin1 milj. säästövelvoite, mikä lisää menojen vähennystarvetta vuonna 2015 ko. summalla. Käyttötalouden toimintamenot ovat 89,5 milj., 1,3 milj. eli 1,5 % pienemmät verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Toimintamenot 2014-2015 TOIMIELIN TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos % % toiminta- Varaus palkkojen sopimuskorotuksiin on kaupunginhallituksen kohdassa menoista Keskusvaaliltk 26 000 25 000-1 000 0,0 Kaupunginvaltuusto 375 000 368 000-7 000-1,9 0,4 Tilintarkastus 36 000 35 000-1 000-2,8 0,0 Kaupunginhallitus 8 974 600 8 701 200-273 400-3,0 9,7 Sivistyslautakunta 23 782 366 23 197 400-584 966-2,5 25,9 Perusturvaltk 46 380 900 45 976 600-404 300-0,9 51,4 Ympäristöltk 300 900 303 600 2 700 0,9 0,3 Tekninen lautakunta 10 948 700 10 863 000-85 700-0,8 12,1 Toimintamenot yhteensä 90 824 466 89 469 800-1 354 666-1,5 100,00 Toimintatuotot ovat 13,9 milj. euroa, samalla tasolla kuin vuoden 2014 talousarviossa. Toimintatulot 2014-2015 TOIMIELIN TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos % % toimintatuloista Keskusvaaliltk 21 000 21 000 0 0,2 Kaupunginvaltuusto 0 0 0 0,0 Tilintarkastus 0 0 0 0,0 Kaupunginhallitus 933 500 899 600-33 900-3,6 6,5 Sivistyslautakunta 2 212 766 2 058 800-153 966-7,0 14,8 Perusturvaltk 4 929 500 4 965 500 36 000 0,7 35,7 Ympäristöltk 102 300 104 300 2 000 2,0 0,7 Tekninen lautakunta 5 724 300 5 866 300 142 000 2,5 42,2 Toimintatulot yhteensä 13 923 366 13 915 500-7 866-0,1 100,0 Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate supistuu talousarvion mukaan 1,3 milj. euroa eli 1,8 %.

12 Toimintakate 2014-2015 TOIMIELIN TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos % % toimintakatteesta Keskusvaaliltk -5 000-4 000-1 000 0,0 Kaupunginvaltuusto -375 000-368 000-7 000-1,9 0,5 Tilintarkastus -36 000-35 000-1 000-2,8 0,0 Kaupunginhallitus -8 041 100-7 801 600-239 500-3,0 10,3 Sivistyslautakunta -21 569 600-21 138 600-431 000-2,0 28,0 Perusturvaltk -41 451 400-41 011 100-440 300-1,1 54,3 Ympäristöltk -198 600-199 300 700 0,4 0,3 Tekninen lautakunta -5 224 400-4 996 700-227 700-4,4 6,6 Toimintakate yhteensä -76 901 100-75 554 300-1 346 800-1,8 100,0 5.2 Kunnallisvero 5.3 Yhteisövero 5.4 Kiinteistövero Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 10.11.2014 pitää tuloveroprosentin samana kuin vuonna 2014 eli tuloveroprosentti vuonna 2015 on 21,00 %. Vuonna 2014 kunnallisveron maksuunpanon arvioidaan kasvavan 1,8 % vuodesta 2013, tuloveroprosentin korotus huomioiden kasvun ennakoidaan olevan 6,9 %. Vuoden 2015 kunnallisveron maksuunpanon ennustetaan kasvavan 1,6 %. Kunnallisveron tilitysmääräksi arvioidaan 43,6 milj. euroa. Verotuloarvio perustuu lokakuussa käytössä olleisiin verohallinnon tilastoihin ja yleisiin arvioihin kuntatalouden ja kansantalouden kehityksestä. Niissä on huomioitu myös vuonna 2015 voimaan tulevat kunnallisveron vähennysten muutokset. Vuoden 2014 yhteisöveron kertymäarvio on 2,23 milj., 0,27 milj. alle budjetoidun. Talousarviossa vuoden 2015 yhteisöveron tilitysmääräksi on arvioitu 2,3 milj.. Vuonna 2015 kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen uusi vaihteluväli on 0,37-0,80 % ja yleisen kiinteistöveroveroprosentin 0,80-1,55 %. Muutoksen tuottoa lisäävä vaikutus leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden rajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto. Ylärajojen korotukset sekä veropohjan laskennallinen tuotto peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa. Lapuan osuus laskennallisen tuoton perinnästä on noin 20.000. Vuoden 2015 kiinteistöveron tuotoksi on budjetoitu 2,7 milj.. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia korotettiin 0,40 prosentista 0,45 prosenttiin ja yleistä kiinteistöveroa ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia 0,95 prosentista 1,05 prosenttiin. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2015 ovat seuraavat:

13 Verotusarvo v. 2013 Kiinteistövero % Veron tuotto, laskennallinen Vakituinen asuinrakennus 305.274.636 0,45 1.373.736 Muu kuin vak. asuinrakennus 8.375.895 1,05 87.947 Yleishyödyllinen yhteisö 5.745.297 0,00 Voimalaitokset 978.717 2,85 9.298 Rakentamaton rakennuspaikka 431.061 3,00 12.932 Yleinen kiinteistövero, maa-alueet 28.162.443 1,05 295.706 Yleinen kiinteistövero, rakennukset 94.898.689 1,05 996.436 Yhteensä 2.776.055 5.5 Valtionosuudet 5.6 Vuosikate 5.7 Poistot 5.8 Tilikauden tulos Valtionosuusjärjestelmä uudistuu 1.1.2015. Järjestelmää on selvitetty tarkemmin kohdassa 2. Kuntatalous. Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 0,6 % kustannustason muutosta vastaava indeksikorotus ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusperusteisiin 1,1 %:n indeksikorotus. Vuonna 2015 kaupungin saamiin valtionosuuksiin sisältyy 3,8 milj. euron valtionosuusleikkaus, jossa kuluvaan vuoteen verrattuna on lisäystä 0,8 milj.. Lisäksi kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä merkitsi 0,9 milj. valtionosuusmenetystä joka vuosi. Vuoden 2015 valtionosuusarviot perustuvat Kuntaliiton marraskuussa päivittämiin tietoihin. Osa laskentatekijöistä on vuoden 2014 valtionosuusperusteiden mukaisina. Valtionosuuksiin on budjetoitu ennakkotietojen perusteella 33,0 milj.. Valtionosuuden määrät muuttuvat, kun uudet tiedot ovat käytettävissä. Tarkistetut tiedot selviävät marras-joulukuulla. Vuoden 2015 talousarvion vuosikate n. 5 milj. euroa. Se kattaa poistoista 110 %. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut suunnitelman mukaisten poistojen poistoperusteet 12.11.2012, minkä pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi tarkemman poistosuunnitelman noudatettavaksi 1.1.2013 lähtien. Poistojärjestelmää muutetaan vuodesta 2014 lähtien siten, että menojäännöspoistoista siirrytään tasapoistojärjestelmään. Vuoden 2015 poistojen määräksi on arvioitu 4,6 milj. euroa. Lopullinen poistojen määrä riippuu vuoden aikana toteutettavien investointien määrästä ja selviää tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä. Vuoden 2015 talousarvion tilikauden tulos muodostuu 0,5 milj. euroa ylijäämäiseksi. Merkittävä tekijä tuloksen paranemiseen on omien vuosikatetta parantavien toimenpiteiden lisäksi poistojärjestelmän muutos, joka parantaa kirjanpidollista tulosta. Poistojärjestelmän muutos ei paranna rahoituksellisesti kaupungin taloutta.

14 5.9 Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelma osoittaa, miten kunnan menot rahoitetaan. Tulorahoitus eli vuosikate ja investoinnit sekä muut pääomamenot/-tulot kootaan yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, rahoitustarve katetaan lainanotolla ja/tai kassavaroja vähentämällä. Vuoden 2015 investoinnit rahoitetaan osaksi tulorahoituksella ja osaksi lainalla. Lainamäärä kasvaa 3,9 milj.. Kokonaislainamäärä on 48,9 milj., 3.299 asukasta kohti vuoden 2015 lopulla. 5.10 Investointimenot Vuonna 2015 kokonaisinvestoinnit ovat 11 milj. ja investointien rahoitustulot 1,9 milj. eli nettoinvestoinnit ovat 9,1 milj.. Rakennusinvestointeihin on varattu 3,1 milj., liikenneväyliin 1,8 milj. (netto), kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin 0,5 milj., vesihuoltolaitoksen menoihin 2,2 milj. (netto) ja kalustohankintoihin 1 milj.. Maa-alueiden ostoihin on budjetoitu 1,3 milj. ja myyntituloiksi 0,9 milj.. Alangon koulu-, päiväkoti- ja liikuntatilahankkeen suunnitteluun on varattu 1 milj.. Investointisuunnitelmaan sisältyy myös muiden koulurakennusten korjauksia ja muita pienempiä saneerauskohteita. Paukku 2 rakennuksen saneeraukseen yritystiloiksi on budjetoitu 0,6 milj.. Liikenneväyliin varatuista määrärahoista suurimpia kohteita ovat Kauppakadulla rautatien alituksen katutyöt 0,4 milj., Vanhan Paukuntien loppupää ja risteysjärjestelyt 0,3 milj. sekä Alanurmontien oikaisu 0,2 milj.. Asuntoalueiden kunnallistekniikkaan on varattu 0,3 milj., töitä toteutetaan Ritavuoren alueella. Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin on varattu nettona 0,5 milj. ja vesihuoltolaitoksen investointeihin nettona 2,2 milj., josta haja-asutusalueen viemäröintiin 1,3 milj. (netto) ja Alanurmon viemärin uusintaan 0,3 milj.. Investointiosan vuosien 2016 ja 2017 investointikohteet päätetään vuosittain ko. talousarvion vahvistamisen yhteydessä. Vuosikatteen taso määrittelee sen tulorahoituksen kautta tulevan investointivaran, mihin oma tulorahoitus riittää. Vuosikatteen tason kohottaminen lähemmäs investointitasoa on ensiarvoisen tärkeää, jotta lainamäärän jatkuva kasvu saadaan taittumaan ja talouden tasapaino saavutetaan myös rahoituksen osalta.

15 TULOSLASKELMAOSA VARSINAINEN TOIMINTA TP 2012 TP 2013 TA/M 2014 TA 2015M uut. TS 2016 TS 2017 % 1 000 1 000 + Toimintatuotot 14 555 805 14 093 035 13 293 366 13 399 000 0,8 13 510 13 760 + Valmistus omaan käyttöön 382 003 372 747 630 000 516 500 500 500 - Toimintakulut 87 311 804 89 691 042 90 824 466 89 469 800-1,5 89 538 90 106 TOIMINTAKATE -72 373 997-75 225 260-76 901 100-75 554 300-1,8-75 528-75 846 Kunnallisvero 38 820 979 40 677 324 42 300 000 43 600 000 3,1 45 100 46 300 Kiinteistövero 2 123 910 2 278 432 2 350 000 2 700 000 14,9 2 700 2 750 Yhteisövero 2 315 140 2 381406 2 500 000 2 300 000-8,0 2 100 2 200 + Verotulot yhteensä 43 260 030 45 337 161 47 150 000 48 600 000 3,1 49 900 51 250 + Valtionosuudet 32 216 169 32 491465 32 800 000 33 000 000 0,6 33 000 33 000 Rahoitustuotot ja -kulut + Korkotuotot 71940 61615 50 000 50 000 0,0 50 50 + Muut rahoitustuotot 321021 300 201 132 000 132 000 0,0 130 130 - Korkokulut 818 542 703 349 1150 000 1 100 000-4,3 1 200 1 300 - Muut rahoituskulut 32 592 34 336 70 000 70 000 0,0 70 70 VUOSIKATE 2 644 029 2 227 498 2 010 900 5 057 700 151,5 6 282 7 214 - Suunnitelmapoistot 4 773 028 5 614 643 6 200 000 4 600 000 4 700 4 800 Satunnaiset tuotot ja kulut + Satunnaiset tuotot - Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -2 128 999-3 387 144-4 189 100 457 700 1 582 2 414 +/-Poistoeron muutos +/-Varausten muutos +/-Rahastojen muutos 0 0 TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ -2 128 999-3 387 144-4 189 100 457 700 1 582 2 414

16 RAHOITUSOSA TP 2012 TP 2013 TA/M 2014 TA-es VARSINAINEN TOIMINTA TA 2015 TS 2016 TS 2017 2 015 JA INVESTOINNIT 1 000 1 000 Toimielimet Tulorahoitus 2 644 029 2 227 498 2 010 900 5 057 700 Vuosikate 5 057 700 6 282 7 214-888 362-507 773 Tulorahoituksen korj.erät yht. 1 755 667 1 719 726 2 010 900 5 057 700 Tulorahoitus yhteensä 5 057 700 6 282 7 214 Investoinnit -10 766 211-14 594 096-13 860 000-11 034 000 Käyttöomaisuusinvestoinnit -11 034 000-9 151-9 232 157 076 202 072 553 000 1 048 000 Rahoitusosuudet investointeihin 1 048 000 420 600 2 100 258 1 005 539 1 800 000 1 300 000 Käyttöomaisuuden myyntituotot 900 000 1 300 1 300-8 508 877-13 386 486-11 507 000-8 686 000 Investoinnit netto -9 086 000-7 431-7 332 VARSINAINEN TOIMINTA -6 753 209-11 666 760-9 496 100-3 628 300 JA INVESTOINNIT, netto -4 028 300-1 149-118 Rahoitustoiminta 12 500 62 500 84 000 84 000 Antolainojen vähennys 84 000 84 62 Antolainojen lisäys 0 12 500 62 500 84 000 84 000 Antolainojen muutokset 84 000 84 62-3 325 322-4 378 300-5 300 000-5 800 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 800 000-6 100-6 900 4 000 000 13 000 000 14 700 000 9 300 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 700 000 7 100 6 900 3 999 767-508 Lyhytaik. lainojen muutos 4 674 444 8 621 193 9 400 000 3 500 000 Lainakannan muutokset 3 900 000 1 000 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 Muiden pitkäaik. velkojen muutos 0 Pitkäaik.saamisten muutos 0 4 686 944 8 683 693 9 484 000 3 584 000 Rahoitustoiminta yhteensä 3 984 000 1 084 62-2 066 265-2 983 068-12 100-44 300 Vaikutus maksuvalmiuteen -44 300-65 -56 1 553 106 1 591 083 Muut maksuvalmiuden muutokset -513 159-1 391 984 Kassavarojen muutos TUNNUSLUVUT 14 650 14 692 14 750 14 810 Asukasluku 14 810 14 900 15 000-4 940-5 120-5 214-5 102 Toimintakate, e/asukas -5 102-5 069-5 056 8,4 3,9 2,2-1,8 Toimintakate, muutos, % -1,8 0,0 0,4 16,7 15,8 14,7 15,1 Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,1 15,2 15,4 2 953 3 086 3 197 3 282 Verotulot, e/asukas 3 282 3 349 3 417 180 152 136 342 Vuosikate, e/asukas 342 422 481 581 911 780 586 Investoinnit, netto, e/as 614 499 489 24,9 15,5 15,1 50,6 Investointien tulorahoitus, % 50,6 84,5 98,4 28 931 37 553 44 953 48 453 Lainakanta, milj. euroa 48 853 49 853 49 853 1 975 2 556 3 048 3 272 Lainakanta, e/asukas 3 299 3 346 3 324

17 INVESTOINTIOSA TA 2014 TA 2015 1 000 1 000 Kiinteä omaisuus Menot -1446-1535 Tulot 1800 900 Netto 354-635 Rakennusinvestoinnit Menot -5118-3076 Tulot 385 20 Netto -4733-3056 Liikenneväylät Menot -3928-1960 Tulot 28 128 Netto -3900-1832 Muut kiinteät rakenteet Menot -660-510 ja laitteet Tulot 40 Netto -620-510 Vesihuoltolaitos Menot -2040-3130 Tulot 100 900 Netto -1940-2230 Kalustohankinnat Menot -668-823 Tulot Netto -668-823 Investoinnit yhteensä Menot -13860-11034 Tulot 2353 1948 Netto -11507-9086 Talousarvion sisältämistä investointikohteista on jäljempänä tässä talousarviokirjassa yksityiskohtainen erittely

18 6 Talousarvion sitovuus ja seuranta 6.1 Käyttötalous Kaupunginvaltuusto päättää lautakuntien määrärahat ja tuloarviot toimielintasolla (poikkeus: erikoissairaanhoidon määräraha on sitova). Nettobudjetointiyksiköiden määräraha on menojen ja tulojen erotus eli toimintakate. Talousjohtaja voi tehdä talousarvion määrärahojen teknisiä siirtoja. Nettobudjetointiyksikköjä ovat: Lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Yksikkö Projektit Koko toimielin 6.2 Investointiosa Kaupunginvaltuusto Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Kaupunginvaltuusto Lautakunnat Kaupunginvaltuusto rakennusinvestointien loppusumma liikenneväylien loppusumma muut kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä, josta erikseen urheilu- ja ulkoilualueet, vesihuoltoinvestointien loppusumma edellisten hankekohtainen jako urheilu- ja ulkoilualueiden hankekohtainen jako lautakuntakohtainen kalustohankintojen loppusumma Kalustohankintojen hankekohtainen jako muut investoinnit hankekohtaisesti 6.3 Tuloslaskelma 6.4 Rahoitusosa Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen lisäys ja antolainojen lisäys. 6.5 Käyttösuunnitelmat Talousarvion hyväksymisen jälkeen lautakunnat hyväksyvät talousarvion käyttösuunnitelmat kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti.

19 6.6 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuoden aikana kolmannesvuosittain. Mahdollisista ylitysuhista on raportoitava kaupunginhallitukselle välittömästi ja samalla esitetään korjaustoimenpiteet budjetin ylitysuhan välttämiseksi. Raportissa palvelualueet esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan käsityksensä niiden toteutumisesta koko talousarviovuoden aikana. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista sekä henkilöstömäärän ja palkkausmenojen kehitystä seurataan lisäksi kuukausiraporttien avulla. Ylitysuhista ja toimenpiteistä niiden torjumiseksi on raportoitava välittömästi kaupunginhallitukselle muulloinkin kuin kolmannesvuosiraportin yhteydessä. 7 Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet 7.1 Maksujen yleiset periaatteet Siltä osin kuin kaupunginvaltuusto ei ole erikseen vahvistanut joidenkin maksujen perusteita, lautakuntien tulee vahvistaa maksujen perusteet kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mahdollistamalla tavalla. Lautakuntien tulee vuosittain tarkistaa maksujen määrät ja tehdä tarvittaessa kustannustason muutosta vastaavat tarkistukset.

20 Hallintokeskus Vaalit Kaupunginvaltuusto Tilintarkastus Kaupunginhallitus