Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA KARKKILAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPE- TUSSUUNNITELMAN KUNTAKOHTAINEN OSIO 1. luku Opetussuunnitelma 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 7 2.1 Perusopetuksen arvopohja 2.2 Perusopetuksen tehtävä 2.3 Perusopetuksen rakenne 3. luku Opetuksen toteuttaminen 11 3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Oppimisympäristö 3.3 Toimintakulttuuri 3.4 Työtavat 4. luku Opiskelun yleinen tuki 15 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4.2 Oppimissuunnitelma 4.3 Ohjauksen järjestäminen 4.4 Tukiopetus 4.5 huolto 4.6 Kerhotoiminta 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 22 5.1 Eri tukimuodot 5.2 Osa-aikainen erityisopetus 5.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 31 6.1 Saamelaiset 6.2 Romanit 6.3 Viittomakieliset

3 6.4 Maahanmuuttajat 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 34 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Ruotsi äidinkielenä Saame äidinkielenä Romani äidinkielenä Viittomakieli äidinkielenä Muu oppilaan äidinkieli Suomi toisena kielenä Ruotsi toisena kielenä Suomi saamenkielisille Suomi viittomakielisille Ruotsi viittomakielisille 7.4 Toinen kotimainen kieli Ruotsi Suomi 7.5 Vieraat kielet 7.6 Matematiikka 7.7 Ympäristö- ja luonnontieto 7.8 Biologia ja maantieto 7.9 Fysiikka ja kemia 7.10 Terveystieto 7.11 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot 7.12 Elämänkatsomustieto 7.13 Historia 7.14 Yhteiskuntaoppi 7.15 Musiikki 7.16 Kuvataide 7.17 Käsityö 7.18 Liikunta 7.19 Kotitalous 7.20 Valinnaiset aineet 7.21 Oppilaanohjaus 8. luku Oppilaan arviointi 190 8.1 Arviointi opintojen aikana 8.2 Päättöarviointi 8.3 Todistukset

4 9. luku Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus 197 9.1 Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus 9.2 Kansainväliset kielikoulut 9.3 Steinerpedagoginen opetus Liitteet Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 3 Valtioneuvoston asetus 1435/2001 Liite 4 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN 201 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

5 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITEL- MAN PERUSTEET JA KARKKILAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPE- TUSSUUNNITELMAN KUNTAKOHTAINEN OSIO 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1. luku Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön seuraavasti: Vuosiluokat 1-2 otettu käyttöön 1.8.2004 Vuosiluokat 3,5,7,8 1.8.2005 Vuosiluokka 4,6,9 1.8.2006 Karkkilan kaupungin opetussuunnitelma muodostuu kuntakohtaisesta osiosta vuosiluokille 1-9 ja koulujen opetussuunnitelmista. Kuntakohtainen osio täsmentää opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja si-

6 sältöjä. Oppiainekohtaisessa opetussuunnitelmassa jaetaan tavoitteet ja oppisisällöt vuosiluokittain sekä kuvaillaan aihekokonaisuuksien toteutumista oppiaineessa. Koulun opetussuunnitelma täsmentää kuntakohtaista osiota. Tässä asiakirjassa Karkkilan kaupungin opetussuunnitelman kuntakohtaiset osiot on kirjattu Opetushallituksen opetussuunnitelmaperusteiden perään kursivoituna. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. Koulun opetussuunnitelmasta tulee ilmetä ainakin luettelossa olevat seikat. Lisäksi opetussuunnitelman kuntakohtaisten osioiden yhteydessä annetaan muita opetuksen järjestämiseen liittyviä tarkennuksia.

7 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Oppiminen Opetuksen tavoitteena on laadukas ja yksilöllinen oppiminen, joka mahdollistaa laajan yleissivistävän perustan persoonallisuuden tasapainoiselle kasvulle. Oppimisen kohteena ovat elämässä tarvittavat tiedot, taidot ja valmiudet. Erityistä huomiota kiinnitetään ajattelu- ja viestintätaitoihin sekä ryhmässä oppimisen taitoihin. Tiedon määrän ja informaatiokanavien lisääntyessä erityistä huomiota kiinnitetään kriittisyyteen sekä tiedon hakemiseen ja valikoimiseen. Oman tietorakenteen hahmottaminen, tiedon luova soveltaminen ja ymmärtäminen, on keskeinen osa oppimista. Joustavien opetusjärjestelyjen pohjana ovat oppilaan kulttuuritausta, kehitystaso, vahvuudet, erityisen tuen tarpeet, persoonallisuus ja yksilöllinen oppimistyyli. Eriyttävä opetus, monipuoliset työtavat ja itsearviointi auttavat oppilasta löytämään ja tiedostamaan omaa oppimista koskevat tiedot ja taidot. Oppimaan oppiminen eli metakognitiiviset taidot ovat elinikäisen oppimisen tärkeä voimavara. Luovuus Kaikkia kouluyhteisön jäseniä kannustetaan luovuuteen. Luovuus on hyvälle tietopohjalle rakentuvaa kykyä ja taitoa löytää uusia ja erilaisia nä-

8 kökulmia ongelmaan tai asiaan sekä rohkeutta kokeilla niitä. Luovuus kehittyy parhaimmilleen pitkän itsensä kehittämisprosessin tuloksena. Luovuus kuuluu kaikkiin oppiaineisiin ja on osa sosiaalisuutta. Luovuuden kehittymistä edistää rohkaiseva, turvallinen ja kiireetön oppimisilmapiiri, missä kannustetaan kriittisyyteen, erilaisten ratkaisumallien ja tapojen etsimiseen sekä hyväksytään myös erehtyminen. Opetuksen tulee olla sellaista, että oppilaan mielikuvitus, omaleimaisuus, persoonallisuus ja perustelutaidot kasvavat ja kehittyvät. Opetus tulee järjestää siten, että oppilaan omat ideat, itsenäinen ajattelu ja erilaiset ongelmanratkaisumenetelmät kukoistavat. Tasa-arvo Kaikkia oppilaita kohdellaan tasa-arvoisesti riippumatta heidän lähtökohdistaan, kyvyistään, edellytyksistään sukupuolestaan, perheestään ja asuinpaikastaan. Tasa-arvo koulussa on sukupuolten, kulttuurien, oppilaiden ja työntekijöiden välistä tasa-arvoa. Koulussa on tärkeää hyväksyä erilaisuus ja oppia suvaitsevaisuutta. Tulevaisuuden yhteiskunta on aiempaa monikulttuurisempi. Kouluun tulee entistä enemmän oppilaita, joiden kulttuuritausta poikkeaa suomalaisesta. Niin suomalaisen kuin vieraasta kulttuurista lähtöisin olevan oppilaan juuria ja kulttuuritaustaa tulee vahvistaa yhteiskunnassa, jossa kansallista päätöksentekovaltaa siirretään ylikansallisille instituutioille. Kouluyhteisön jäseniä tulee ohjata yhteistyöhön sekä kunnioittamaan omaa ja toisten työtä. Koulun kaikkien aikuisten ja oppilaiden tulee osoittaa kunnioitusta ja arvostusta toisiaan kohtaan. Avoimuus Koulun toiminnan tulee olla julkista ja avointa. Yhteisölliset työmuodot tukevat koulua organisaationa ja sitovat henkilöstön yhteisiin päämääriin. Jotta yhteisön jäsen tuntisi kuuluvansa ryhmään ja jotta ryhmä olisi avoin, täytyy yhteisön olla suvaitsevainen ja vastuuntuntoinen. Yhteisö luottaa yksilöön ja yksilö yhteisöön. Avoimuus tarkoittaa myös koulun yhteistoimintaa eri sidosryhmien kanssa. Koulun eri toiminnoista tiedottaminen on tärkeää ja luo usein uusia yhteistyömahdollisuuksia. Erityisen tärkeää on kodin ja koulun tehokas tiedonvaihto, jota voi edistää uuden tieto- ja viestintäteknologian avulla. Kestävä kehitys Emme ole saaneet maailmaa perintönä vanhemmiltamme vaan se on lainassa lapsiltamme. Koulun tulee toiminnassaan lähteä siitä, että sen käytännöt kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. omaksuu ajattelumalleja ja toimintatapoja, jotka edistävät kestävän kehityksen periaatteita.

9 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetuksen tärkein tehtävä on tukea oppilaan persoonallisuuden kasvua. Nykykoululaisen elämä jatkuu vuosisadan lopulle asti. Työelämässä hän on vielä tämän vuosisadan jälkipuoliskolla. Ei ole mahdollista eikä edes mielekästä ennakoida niitä yksittäisiä tietoja ja taitoja, joita ihmiset tarvitsevat muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Tämän vuoksi yksittäisten tietojen ja taitojen opettamisen lisäksi koulun tulee kasvattaa lasta siten, että hänellä on mahdollisuudet selvitä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Siksi elinikäinen oppimisen periaate on tärkeä. Syrjäytymisen ehkäisy on yksi koulun perustehtävistä. Tämän vuoksi oppilashuoltoon kiinnitetään erityistä huomiota siten, että hyödynnetään moniammatillista, verkostoitunutta ja joustavaa organisaatiota. tarvitsee myös tietoja ja taitoja, joilla hän selviää kansainvälistyvässä maailmassa. Hänen tulee ymmärtää ka kunnioittaa vieraita kulttuureja sekä arvostaa omaa kulttuuritaustaansa. Selviytyäkseen työelämässä ja vapaa-aikana ihminen tarvitsee yhä enemmän modernia informaatioteknologiaa. Näiden teknologisten perustaitojen oppiminen on ihmiselle välttämätöntä. Teknologiaa ei kuitenkaan pidä asettaa arvojen yläpuolelle, vaan se tulee nähdä työvälineenä. Tietoja viestintätekniikan opetuskäytössä tulee ottaa huomioon eettiset periaatteet. Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö,

10 liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin säännöksiä. Karkkilassa perusopetuksen kouluyksiköt koostuvat neljästä vuosiluokkien 1-6 koulusta ja yhdestä vuosiluokkien 7-9 koulusta. Esiopetus annetaan perusturvalautakunnan alaisuudessa päiväkodeissa. Lähivuosina koulurakenne pysyy samanlaisena. Jos oppilasmäärä muuttuu tai rakennetaan uusia tiloja, voidaan ajan mittaan tehdä myös toisenlaisia ratkaisuja. Erityisesti erityisopetuksen järjestämisessä tulee ennakkoluulottomasti ottaa huomioon yksittäisen oppilaan tarpeet. kulkee eheää oppimispolkua, joka vie hänet varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Oppimispolku on eheä, jos sen varrella tehdään yhteistyötä säännöllisesti ja tiiviisti. Opetuksen nivelvaiheet edellyttävät yhdessä sovittuja menettelytapoja, työnjakoa ja vastuita. Näin käytännössä huolehditaan kriittisistä kohdista, joiksi opetussuunnitelma nivelvaiheet määrittelee. Esiopetuksen henkilöstö on tiiviisti mukana oppimispolun alkupäässä, oppilashuoltohenkilöstö koko perusopetuksen ajan. Ohjattu aamu- ja iltapäivätoiminta on luonteva osa koulun toimintaa. Erityistä huomiota kiinnitetään esi- ja alkuopetuksen yhtenäisyyteen. Lisäksi on huolehdittava siitä, että oppilas siirtyy kolmannelle luokalle ja seitsemännelle luokalle ongelmitta. Oppiainesisällöt, aihekokonaisuudet, kummitoiminta sekä resurssien ja tilojen käytön suunnittelu helpottavat oppilaan etenemistä oppimispolulla. Yhtenäisen perusopetuksen ideaa voidaan käytännössä toteuttaa myös silloin, kun täytetään uusia virkoja sekä käytetään resursseja ja tiloja. Kun kehitetään uusia yhteistyömuotoja, tulee henkilöstö myös kouluttaa asianmukaisesti.

11 Karkkilan kaupungin perusopetuksen tuntijako vuosiluokille 1-9 (vuosiviikkotuntien vähimmäismäärä) Oppiaine 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 5 5 3 3 3 43 A-kieli - - 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli - - - - - - 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 2 3 - - - 9 Biologia ja maantieto - - - - 2 1 2 2 3 10 Fysiikka ja kemia - - - - 1 1 2 3 2 9 Terveystieto - - - - - - 0-2 0-2 0-2 3 vähintään 31 31 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 1 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi - - - - 2 1 2 2 3 10 Taide- ja taitoaineet: vähintään 26 vähint.18 vähintään 12 56 Musiikki 1-1- 1-1- 1-1- 1 Kuvataide 1-1- 1-1- 1-1- 2 Käsityö 1-1- 2-2- 2-2- 3 Liikunta 2-2- 2-2- 2-2- 2 2 2 Kotitalous - - - - - - 3 3 Oppilaanohjaus - - - - - - 0-1 0-1 0-1 2 Valinnaiset aineet - - - - - - 7 6 13 Oppilaan tunnit/vko 19 19 23 23 24-25 24-25 30 30 30 222 Karkkilan kaupungin perusopetuksessa noudatetaan seuraavan ohjelman mukaista kielitarjontaa: A1-kieli 3. vuosiluokalla alkava kieli B1-kieli 7.vuosiluokalla alkava kieli B2-kieli 8.vuosiluokalla alkava valinnainen kieli EN RU SA, RA 3.1 Oppimiskäsitys 3. luku Opetuksen toteuttaminen Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä.

12 Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Karkkilan koululaitoksen opetussuunnitelman oppimiskäsitys on laajaalainen. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta kaikenlainen oppiminen, riippumatta sen tavoitteellisuudesta, suunnitelmallisuudesta tai sattumanvaraisuudesta, on tärkeää. Lapsi oppii yhä enemmän koulun ulkopuolella, vapaa-ajan erilaisissa tilanteissa, kuten perheen parissa, harrastuksissa tai television ja muun sähköisen median parissa. Oppiminen perusopetuksessa on tavoitteellista ja päämääräsuuntautunutta. Koulussa tulee kuitenkin ottaa huomioon myös oppilaiden arkioppiminen ja hyödyntää sen antamia luonnollisia oppimistilanteita. Kontekstuaalisen oppimiskäsityksen mukaan opittuja asioita tulisi pyrkiä soveltamaan erilaisissa tilanteissa, eri aikoina, eri oppiaineissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Oppilaan omakohtaiset havainnot, merkitykset ja tulkinnat ovat tärkeitä oppimisprosessin rakennusaineksia. Oppilaan aktiivisen tiedonhankinnan ja prosessoinnin ei tulisi olla pelkästään yksilöllistä, vaan yhteistyö muiden oppilaiden ja vertaisryhmien kanssa rikastaa ja parantaa yksilön oppimisprosessia. Oppilaan itsenäinen työ ja vastuu omasta oppimisesta kasvaa, kun hän siirtyy alemmilta luokilta ylemmille. Samalla opettajan rooli muuttuu ohjaavammaksi. Opettajalla on kuitenkin koko ajan suuri merkitys motivoijana. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät.

13 Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Fyysinen Fyysisen oppimisympäristön tulee olla oppilasmäärään nähden riittävän tilava ja mahdollistaa monenlaiset opiskelukäytännöt. Tämä edellyttää joustavia ja muunneltavia tiloja. Erityisesti tämä täytyy ottaa huomioon silloin, kun rakennetaan uutta ja saneerataan vanhaa. Rakennetun ympäristön tulee olla esteettisesti kaunis, ergonomialtaan kaikille yhteisön jäsenille sopiva sekä muutoinkin työsuojelullisesti asianmukainen. Käytettävissä olevan kaluston ja oppimateriaalin tulee soveltua erilaisiin pedagogisiin tarpeisiin. Tietoyhteiskuntavalmiuksien opiskelu muuttaa lähivuosina fyysistä oppimisympäristöä. Koulussa tulee olla riittävä määrä tietokoneita ja muita laitteita, joilla modernia tietotekniikkaa voidaan hyödyntää opetustyössä. Opiskelussa oppilaat käyttävät entistä enemmän tietoverkkoja. Myös koulukirjastoja kehitetään ja kaupungin kirjaston kanssa tehdään yhteistyötä. Koulukirjasto on oppimisympäristö, jossa yhdistyvät opetus, tiedonhallintataidot, kirjastopalvelut sekä yhteydet paikallisiin, alueellisiin, valtakunnallisiin ja maailmanlaajuisiin tietovarantoihin. Koulut lisäävät yhteistyötään. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat myös koulun piha ja lähialue. Koulujen pihojen viihtyisyyttä ja turvallisuutta lisätään. Myös paikallinen luonto ja rakennettua ympäristö ovat osa oppimis- ja opiskeluympäristöä. Psyykkinen ja sosiaalinen Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö muodostaa varsin laajan verkon. Tärkeimpänä ympäristönä on oppilaan koti, jolla on päävastuu oppilaan kasvatuksesta ja joka on antanut lapselle virikkeitä lapsen ensimmäisten ikävuosien aikana. Muita tärkeitä vaikuttajia ennen kouluikää ovat päivähoito, esiopetus ja joukkoviestintä.

14 3.3 Toimintakulttuuri Koulussa oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen edellyttää terveellistä, turvallista, viihtyisää ja kiireetöntä oppimisympäristöä. Tavoitteena ovat riittävän pienet, eriyttämisen mahdollistavat ryhmät. Opetusjärjestelyjen lähtökohtana ovat oppilaan kehitystaso, vahvuudet, tuen tarve, persoonallisuus, kulttuuritausta ja yksilöllinen oppimistyyli. huollon tulee olla riittävää, jotta oppilas voi opiskella turvallisesti. Kouluissa on oppimisen tukena tarpeellinen määrä koulunkäyntiavustajia ja erityisopetusta. Koulun ilmapiirin tulee olla sellainen, että se kannustaa ja motivoi sekä oppilaita että henkilökuntaa. Opettajien henkinen hyvinvointi, työssä jaksaminen ja halu kehittää itseään vaikuttavat suoraan työn tuloksiin. Myös tukipalveluista huolehtivat aikuiset ihmiset ovat kasvattajia. Oppilaiden vanhemmat voivat myös osallistua koulun kasvatustoimintaan Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. 3.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista

15 edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Koulussa tulee suunnitella ja kehittää yhdessä pedagogisia ratkaisuja. Opettajien on syytä pohtia eri työskentelytapojen käyttöä ja opetuksen eheyttämisen toteuttamistapoja, kun he suunnittelevat lukuvuoden työtä. Tavoitteisiin pääsemistä ja työtapojen valinnan onnistumista arvioidaan yhteisesti lukuvuoden aikana. Kun suunnitellaan pedagogisia ratkaisuja, niin otetaan huomioon muun muassa oppilaiden ikä ja kehitystaso, oppimistyylit, oppiaine ja aihe, opetusryhmät, ajankäyttö, aineelliset resurssit ja koulun omat painotukset. alkaa opetella kouluvalmiuksia viimeistään esiopetuksessa. Hänen tulee harjoitella eri oppimismenetelmiä monipuolisesti läpi koko perusopetuksen. Menetelmien valintaan vaikuttavat tavoitteet ja oppimisprosessi. Työtapoja ei valita siten, että mitattavuus on tärkein kriteeri. Monipuolinen työtapojen käyttö antaa parhaat lähtökohdat oppimiselle. Viime vuosina tieto- ja viestintäteknologian kehitys on tuonut opetusmenetelmien kehittämiselle aivan uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Tietoteknisiä valmiuksia on opiskeltava monipuolisesti. Tieto- ja viestintäteknologia luo valmiuksia oppia tutkimalla ja sen avulla oppilaat pääsevät käsiksi tietoihin, joita heillä ei olisi muutoin mahdollisuutta hyödyntää. Myös monet erilaiset oppijat hyötyvät virtuaaliteknologian käytöstä. Kun tietotekniikkaa hyödynnetään, niin on aina otettava huomioon eettinen näkökulma. Tieto- ja viestintäteknologia on väline välineiden joukossa, eikä sen käyttö ole itsetarkoitus. 4. luku Opiskelun yleinen tuki 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

16 Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. 4.2 Oppimissuunnitelma Koulun opetussuunnitelmassa kuvataan, miten kodin ja koulun yhteistyö toteutetaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää eri siirtymävaiheisiin esiopetuksesta perusopetuksen päättymiseen. Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opintoohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset

17 opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 4.3 Ohjauksen järjestäminen Karkkilassa oppimissuunnitelma on suositeltavaa laatia yleisopetuksessa erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle. Oppimissuunnitelma voidaan laatia myös muille yleisopetuksessa oleville oppilaille yksilöllisesti. Kirjallinen oppimissuunnitelma laaditaan aina, kun harkitaan siirtoa erityisopetukseen. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet, kehittämisalueet ja oppimishistoria. Suunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siihen kirjataan mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Suunnitelman laatimisen perustana ovat vuosiluokalle asetetut tavoitteet ja sisällöt. Perusopetuksen aloitusvaiheessa oppimissuunnitelman tulee rakentua esiopetuksesta saadun informaation pohjalle. Oppimissuunnitelman laatimisesta vastaa opettaja, ja se tehdään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat tarvittaessa kaikki oppilasta opettavat opettajat, avustajat ja koulun oppilashuoltohenkilöstö. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen.

18 Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. 4.4 Tukiopetus Koulujen yhteistyön muodot ja sisällöt sekä yhteistyökumppanit mainitaan koulun opetussuunnitelmassa. Koulun opetussuunnitelmassa kuvataan ohjaustoimintaa ja työnjakoa eri toimijoiden kesken. Koulun opetussuunnitelmassa kuvataan, millaisia työtapoja käytetään eri oppiaineissa sekä miten koulu hyödyntää lähiympäristöä ja yhteistyöverkostoja koulutyössä. Lisäksi kuvataan, miten koulussa ennaltaehkäistään oppimisen ongelmia ja tuetaan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Ohjauksen erityiskysymyksien ratkaisemiseksi hyödynnetään koulutoimen erityisopetuksen tukipalveluita. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, johon tulee ryhtyä heti, kun oppilaan oppimisvaikeus on havaittu. Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta, ennen kuin hänen menestymisensä oppiaineissa arvioidaan heikoksi. Tukiopetusta annetaan opettajan, oppilaan tai huoltajan pyynnöstä. Tukiopetuksen tavoitteet voidaan kirjata oppimissuunnitelmaan. Tukiopetus voi tapahtua oppituntien aikana eriyttävänä opetuksena tai oppituntien ulkopuolella. Ellei tukiopetus riitä, oppilas saa osa-aikaista erityisopetusta. 4.5 huolto

19 huoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. huollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. huollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. huollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. huoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. huoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet: toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: - poissaolojen seuranta - kiusaaminen, väkivalta ja häirintä - mielenterveyskysymykset - tupakointi ja päihteiden käyttö - erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet. Koulussa huoltoon kuuluu oppilaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huoltotyö on sekä koulunkäyntivaikeuksia ennalta ehkäisevää, niihin varhain puuttuvaa ja tar-

20 vittaessa tuen piiriin ohjaavaa, että oppilaiden, opetusryhmien sekä kouluyhteisön ongelmia ratkaisevaa työtä. Koko koulun henkilökunta osallistuu päivittäiseen oppilashuoltotyöhön välittävinä ja turvallisina aikuisina. huoltoa toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. huoltoryhmä huoltoryhmä on osa koulun oppilashuoltoa. Moniammatillisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on osaltaan suunnitella, koordinoida ja toteuttaa koulun oppilashuoltotyötä. huoltoryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettaja(t), koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja sekä opintoohjaaja vuosiluokilla 7 9 sekä asianosainen luokanopettaja tai valvoja. Tarpeen mukaan ryhmään voi osallistua myös psykologi tai sosiaalityöntekijä. huoltoryhmän kokoontumisaikataulu määritellään koulukohtaisesti. huoltoryhmä huolehtii tarvittavista tukitoimista, kun oppilas on saanut kurinpitorangaistuksen (POL 36 ). huollon yhteistyöverkosto ja psykososiaalisen tuen toimintalinjat huoltotyötä tehdään yhteistyössä kotien kanssa. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään Karkkilan psykososiaalisen tuen palveluverkoston kanssa luottamuksellisuuden ja salassapitolainsäädännön huomioiden. Liitteenä olevassa kaaviossa Oppilaan hoitoon ohjaaminen koulun ulkopuolelle (liite1),on esitettynä keskeiset oppilashuollolliset toimintalinjat ja yhteistyötahot. Oppilaiden tuen tarpeen tunnistaminen ja varhainen puuttuminen huollon avulla pyritään mahdollisimman varhain ehkäisemään, tunnistamaan ja korjaamaan oppimisvaikeuksia ja muita koulunkäynnin esteitä. Tässä auttavat opettajien oppilaista tekemät perushavainnot sekä muun muassa seuraavat erityistoimet: koulun, esiopetuksen, lastenneuvolan ja erityisasiantuntijoiden väliset tiedonsiirtotapaamiset ennen koulun aloittamista psykologin koulukypsyyskokeet erityisopetuksen kartoittavat ja tukevat toimet alkuopetuksessa koulunkäyntiavustajapalvelut jokaisen koululuokan asioiden käsitteleminen kerran vuodessa oppilashuoltoryhmässä

21 tietojen siirto opetuksen nivelkohdissa Koulukuraattoripalvelut Koulukuraattori on koulussa sosiaalityön asiantuntijana osallistuen koulun opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen sekä oppilasyhteisöjen /-ryhmien hyvinvoinnin tukemiseen. Yksittäisille oppilaille ja heidän huoltajilleen koulukuraattori antaa henkilökohtaista tukea ja ohjausta koulunkäyntiin ja oppilaan kasvuun ja kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ratkaisuja ja tukimuotoja etsitään yhteistyössä perheiden ja kouluyhteisön kanssa sekä verkostoyhteistyön avulla. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto toimii osana oppilashuoltoa yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. Tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja oppilaiden terveyden, kasvun ja kehityksen tukeminen. Kouluterveydenhuolto tuo oppilashuoltotyöhön terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja lääketieteellisen asiantuntemuksen. Kouluterveydenhoitajan ja lääkärin tekemät oppilaiden henkilökohtaiset tarkastukset sisältävät oppilaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen toteamista ja tukemista sekä kannustamista terveyttä edistävään käyttäytymiseen. Tarvittaessa toimitaan yhdessä kotien, opettajien ja kouluyhteisön muiden asiantuntijoiden sekä lasten ja nuorten terveyden- ja sairaanhoidosta vastaavien tahojen kanssa. kohtaisten terveystarkastusten lisäksi oppilaat voivat hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle, kun tuntevat sen tarpeelliseksi. Vanhemmat, opettajat ja koulun muu henkilöstö voivat myös ohjata oppilaita kouluterveydenhuoltoon oppilaiden fyysisten, sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien takia. Liitteenä Karkkilan kaupungin peruskoulujen oppilashuolto-ohjeet.(liite 2) Koulumatkakuljetukset Osa oppilaista on koulukuljetuksen piirissä. Kuljetus järjestetään paitsi koulumatkan pituuden vuoksi, myös koulumatkan vaarallisuuden perusteella tai terveydellisistä syistä. 1-2 luokkien oppilaat kuljetetaan, mikäli

22 koulumatka ylittää kolme kilometriä. Terveydelliset syyt tulee osoittaa lääkärintodistuksella. Kuljetus pyritään järjestämään lyhintä viralliseksi luokiteltua reittiä ja edullisinta tapaa noudattaen. Odotusajat pyritään minimoimaan. Iltapäivähoitoon jääville lapsille ei järjestetä koulukyytiä iltapäivähoidosta kotiin. Teiden turvallisuus määritellään vuosittain sivistystoimen, liikennöitsijän ja poliisin neuvonpidoissa. Kussakin koulussa käsitellään erikseen kyseisen koulun koulumatkoihin liittyviä ongelmatilanteita. Myös liikennekasvatuksen yhteydessä käsitellään koulumatkoja. Lapsi on koulun vastuulla, kun hän nousee koulukyydistä. Illalla hän on koulun vastuulla siihen asti, kunnes hän nousee koulukyytiin. Koulukyydin aikana lapsi on kuljettajan vastuulla. Kodin vastuulla lapsi on aamulla auton nousuun ja illalla autosta noustuaan. Kouluruokailu Kouluissa syödään kouluateria, johon sisältyy lämmin ruoka, salaatti tai muu lisäke, leipä, ravintorasva sekä ruokajuoma. Kouluaterian on laskettu kattavan kolmanneksen oppilaan päivittäisestä ravinnontarpeesta. Ruokavalion kulmakivet ovat samat kuin aikuisväestöllä: monipuolisuus, vaihtelevuus, ravitsemuksellinen tasapaino, sopivasti energiaa oppilaiden kulutukseen nähden ja nautittavuus. Kouluruoka pyritään järjestämään keskelle oppilaan koulupäivää. Ajat määritellään tarkemmin vuosittain koulun työsuunnitelmassa. Koulujen tilat asettavat ruokailun järjestämiselle omat reunaehtonsa. Ruokailu on osa koulun tapakasvatuskulttuuria. Kouluruokailusta tehdään kerran vuodessa asiakastyytyväisyyskysely. 4.6 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan