Tornion kaupunki PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Tornion kaupunki PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2005

2 1 ALKUSANAT Aina metsässä olla pitää suuria puita ja pieniä puita. Aina kasvaa ja itää, aina kaatoon leimatuita, Kohoaa katveessa korkean puun, innokas virkeä virpi nuori, janoiset juuret on hento kuori, lehdissä väri toukokuun. Sinä suuri puu, älä liiaksi varjosta pienempääsi, joka vasta kasvunsa alkuun pääsi, joka valoa kohti kurkoittuu. Sitä paahteelta suojaa, suuri puu. pian pieni kasvaa ja karaistuu. Pian pienellä puulla on oksat kovat. Pian pienet suuria ovat. Vähän pienet puut myrskystä tietää. ne hauskasti taipuvat tuulen alla. vaan vasta kun latva on korkealla Saa myrskyn tylyintä raivoa sietää, Saa vapista latvasta juuriin asti. Kun viima viiltää ja tuuli kiskoo ja tuivertaa ja lehtiä viskoo ja oksia tempoo raivoisasti. Eivät pienet puut vielä myrskyistä tiedä. Eivät pienet puut vielä myrskyä siedä. Ole suojana myrskyssä suuri puu. Pian pienellä juuret vahvistuu. Pian pienikin myrskyyn valmis on ja on jäntevä, taipumaton. Alkuopettajain liiton julkaisusta (Maire Makkonen)

3 2 SISÄLTÖ 1. luku Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Perusopetuksen arvopohja Tornion perusopetuksen arvopohja Kasvatus- ja opetustyötä ohjaavat arvot vuorovaikutteisesti ilmaistuina Toiminta-ajatus Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen tehtäväkuvaus Perusopetuksen rakenne Tornion perusopetuksen rakenne Kieliohjelma Tornion perusopetuksessa Tornion kaupungin perusopetuksen tuntijako luku Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimaan oppiminen oppimisen taitojen kehittäminen Oppimisympäristö Tietoa omasta tietämisestä oppilas aktiivinen etsijä Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuurin peruslähtökohta Turvallinen kouluympäristö Tapakasvatus toimintakulttuurin osana Työtavat Opettajan rooli oppimisen ohjaamisessa 26

4 3 4. luku Opiskelun yleinen tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välinen yhteistyö Torniossa Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma Tornion kaupungissa Ohjauksen järjestäminen Ohjauksen järjestäminen Tornion kaupungissa Eheyttävä ote oppilaan ohjauksessa Tukiopetus Tukiopetus Tornion kaupungissa huolto huolto Tornion kaupungissa Tukioppilastoiminta Kerhotoiminta luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot Osallistava opetus Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tuen eteneminen Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus Tornion kaupungissa Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Tornion kaupungissa Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Tornion kaupungin HOJKS Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Tornion kaupungissa. 52

5 4 6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Saamelaiset 6.2 Romanit 6.3 Viittomakieliset s 6.4 Maahanmuuttajat 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetussuunnitelma suurten ideoiden kartta Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus: Suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus 1-2 lk Äidinkieli ja kirjallisuus 3-5 lk Äidinkieli ja kirjallisuus 6-9 lk Aihekokonaisuudet äidinkielessä Ruotsi äidinkielenä Saame äidinkielenä Romani äidinkielenä Viittomakieli äidinkielenä Muu oppilaan äidinkieli Suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä Tornion kaupungissa Ruotsi toisena kielenä Suomi saamenkielisille Suomi viittomakielisille Ruotsi viittomakielisille 7.4 Toinen kotimainen kieli Ruotsi A 2- kielenä Tornion kaupungissa Ruotsi B-kielenä (B1) Tornion kaupungissa Vieraat kielet A-1 kieli englanti Tornion kaupungissa Matematiikka Tornion kaupungin matematiikan opetussuunnitelma

6 Alkuopetuksen matematiikka Matematiikka luokilla Kolmas vuosiluokka Neljäs vuosiluokka Viides vuosiluokka Matematiikka luokilla Kuudes vuosiluokka Seitsemäs vuosiluokka Kahdeksas vuosiluokka Yhdeksäs vuosiluokka Aihekokonaisuudet Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontieto Torniossa Biologia ja maantieto Biologia Tornion kaupungissa, 5-6 luokat Maantieto Tornion kaupungissa (5-6 luokat) Biologia Tornion kaupungissa, 7-9 luokat Maantieto Tornion kaupungissa, 7-9 luokat Fysiikka ja kemia Fysiikka ja kemia Tornion kaupungissa Fysiikka Tornion kaupungissa Kemia Tornion kaupungissa Terveystieto Terveystieto Tornion kaupungissa Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Torniossa Evankelisluterilainen uskonto 1-2 luokilla Evankelisluterilainen uskonto 3-9 luokilla Ortodoksinen uskonto Tornion kaupungissa. 277 Muut uskonnot 7.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto Tornion kaupungissa.. 291

7 Historia Tornion kaupungin historian opetussuunnitelma Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaoppi Tornion kaupungissa Musiikki Kuvataide Kuvataide Tornion kaupungissa Aihekokonaisuudet Käsityö Käsityö Tornion kaupungissa Liikunta Liikunta Torniossa Kotitalous Tornion kaupungin kotitalouden opetussuunnitelma Valinnaiset aineet Tietotekniikka Oppilaanohjaus Oppilaanohjaus Torniossa luku Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana 8.2 Päättöarviointi 8.3 Todistukset 8.4 Arviointi Tornion perusopetuksessa luku Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus 9.2 Kansainväliset kielikoulut 9.3 Steinerpedagoginen opetus

8 7 10. luku Perusopetuksen valmistavan opetus Torniossa luku Tornion kaupungin koulutoimen arviointistrategia 425 Liitteet Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit ks. Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko. 429 Liite 3 Valtioneuvoston asetus 1435/ Liite 4 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi. 445 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

9 8 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Tornion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu kaupungin opetustoimen opetushenkilöstön yhteistyönä. Opetussuunnitelma rakentuu siten, että jokaisen luvun alkuun on sijoitettu Opetushallituksen laatimien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden osuus. Kuntakohtainen osuus täydentää ja täsmentää yleisiä perusteita. Mikäli opetussuunnitelmaa ei ole kuntakohtaisesti tarkennettu, noudatetaan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita kuntakohtaisena opetussuunnitelmana. Kaupungin opetussuunnitelma toimii kaikkien perusasteen koulujen opetussuunnitelmana. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat tarkennetaan seuraavien toiminnallisten osioiden osalta: arvot ja toiminta-ajatus, toimintakulttuuri, oppimisympäristö, työtavat, aihekokonaisuudet, ohjauksen järjestäminen, oppilashuolto, kerhotoiminta sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö. Erityisluokkien ja erityisen pedagogisen painotuksen omaavien luokkien opetussuunnitelmat sisällytetään toimintakoulun opetussuunnitelmaan. Koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan voidaan merkitä tähdellä (*) oppiaineiden keskeisimmät tavoitteet ja sisällöt, mikäli se opetuksen yksilöllistämisen kannalta on hyödyllistä.

10 9 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus luku 2 yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet luku 2 kieliohjelma luku 2 noudatettava paikallinen tuntijako luku 2 toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset luku 3 opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus koulukohtaisessa OPS:ssa opetuksen mahdollinen eheyttäminen oppiaineiden yhteydessä aihekokonaisuuksien toteuttaminen oppiaineiden yhteydessä opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa määritellään HOJKS:ssa valinnaisaineiden opetus oppiaineiden yhteydessä tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle luku 3 yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa luku 4 kodin ja koulun yhteistyö luku 4 yhteistyö muiden tahojen kanssa luku 4 oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen luku 4 oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet luku 1 ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt luku 4 kerhotoiminnan järjestäminen luku 4 tukiopetuksen järjestäminen luku 4 erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus luku 5 eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus luvut 6 ja 7 oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin luku 8 opinnoissa etenemisen periaatteet luku 2 todistukset luku 8 tietostrategia luku 7 toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. luku11

11 10 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan Tornion perusopetuksen arvopohja Tornion perusopetuksen arvot määritellään oppilaan ominaisuuksina seuraavasti: Tasapainoisuus Tasapainoinen oppilas on tunne-elämältään vakaa. Hän kykenee tuntemaan empatiaa, on aktiivinen ja aloitteellinen sekä hyvä ja luotettava ystävä. Vastuuntuntoisuus tietää tehtävänsä ja oikeutensa yhteisön jäsenenä. Häneen voi luottaa ja hänelle voi antaa itsenäisesti hoidettavia tehtäviä. Hän ymmärtää myös lähimmäisestään huolehtimisen merkityksen. Vastuuntuntoinen oppilas kunnioittaa työrauhaa, fyysistä ja henkistä turvallisuutta sekä toisen että yhteistä omaisuutta. Hänen tuntee vastuunsa omien päätöstensä ja tekojensa seurauksista. Yhteistyökykyisyys osallistuu yhteisiin toimiin oman vastuunsa kantaen, tarvittaessa joustaen ja sovitellen. Hän kykenee työskentelemään ja oppimaan yhdessä parin tai ryhmän kanssa.

12 11 Itsenäisyys osaa ja uskaltaa ajatella itsenäisesti, tehdä valintoja, olla aloitekykyinen ja luottaa omiin taitoihinsa. Oppilaan itsenäisyys rakentuu hänen tasapainoisuudelleen ja vastuuntunnolleen. Itsenäisyys ei kuitenkaan merkitse yksin jättämistä, vaan oppilasta tuetaan ja ohjataan ottamaan vastuu omasta oppimisestaan ja toiminnastaan hänen kehitystasonsa huomioon ottaen. Osallisuus Osallistuva oppilas on kiinnostunut tapahtumista ympärillään. Hän tuntee olevansa osallinen kulttuuriperinnöstä, yhteiskunnasta ja globaalistuvasta maailmasta. Hän on tietoinen mahdollisuuksistaan ja pystyy toteuttamaan niitä. Osallistuva oppilas kasvaa aktiiviseksi ja kriittiseksi yhteiskunnan jäseneksi ja hänellä on myös valmiudet toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Luovuus Luovuus ilmenee ennen kaikkea oppilaan arkielämässä kykynä ratkaista luovasti ja joustavasti esiin tulevia ongelmia ja muutoksia. Hyvätapaisuus Hyvätapainen oppilas on vilpitön ja oikeudenmukainen. Hän osaa käyttäytyä hyvien tapojen mukaisesti. Hän sisäistää yhteisön jäsenenä kasvaessaan yhteiskunnan moraalisääntöjä ja eettisiä näkemyksiä. Hyväkuntoisuus Hyväkuntoinen oppilas on terve sekä fyysisesti että psyykkisesti. Hän on elämänmyönteinen ja iloinen. Hän on tulevaisuudelle utelias ja kiinnostunut uusista asioista ja oppimisesta. Hyväkuntoisuus antaa myös opiskelusitkeyttä; voimia kohdata ongelmia ja ponnistella niiden ratkaisemiseksi. Liikunta- ja muut terveyttä ylläpitävät tottumukset ovat tärkeitä kaikissa ikävaiheissa.

13 Kasvatus - ja opetustyötä ohjaavat arvot vuorovaikutteisesti ilmaistuina Oppilaan suhde itseensä oman ainutlaatuisuuden hyväksyminen oman perhe- ja kulttuuritaustan tiedostaminen ja hyväksyminen terveen itsetunnon kehittyminen vastuunottaminen itsestään Oppilaan suhde toisiin ihmisiin lähimmäisenrakkaus kaikkien ihmisten arvostaminen ja erilaisuuden hyväksyminen rehellisten ja avoimien ihmissuhteiden kehittyminen hyvien käytöstapojen omaksuminen sosiaalisten taitojen kartuttaminen demokraattisen yhteiskunnan jäseneksi kasvaminen Oppilaan suhde ympäristöön luontoa ja ihmistä koskevan moraalin kehittyminen ja noudattaminen ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen ymmärtäminen luonnon ja rakennetun ympäristön arvostaminen ja vaaliminen Toiminta-ajatus Tornion kaupungissa perusopetuksen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen keskeinen lähtökohta on oppilaiden hyvinvoinnista huolehtiminen. Koulujen toteuttaman kasvatuksen ja opetuksen päämääränä on turvata kaikille oppilaille tasa-arvoiset mahdollisuudet toimia täysivaltaisesti ja aktiivisesti yhteiskunnan eri sektoreilla. Toiminnan lähtökohtana on oppilaskeskeisyys. Oppilaalla on mahdollisuus osallistua aktiivisesti kouluyhteisön toimintaan yhteisönsä täysivaltaisena jäsenenä ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Opetus- ja kasvatustoiminnassa korostuu poikkihallinnollinen sekä rajan ylittävä ja seutukunnallinen yhteistyö. Koulun tulee olla avoin yhteiskunnan tarpeille ja on tärkeää, että koulussa opiskellaan sellaisia asioita, joita oppija todella tarvitsee koulun ulkopuolisessa ja jälkeisessä elämässä.

14 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja Perusopetuksen tehtäväkuvaus Perusopetuksen tehtävänä on huolehtia yhdessä huoltajien kanssa siitä, että oppilaat saavat riittävät tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet jatko-opintoja ja elinikäistä oppimista varten. Keskeistä perusopetuksessa on vahvistaa oppilaan kykyä ottaa vastuu omasta työstään ja auttaa häntä ponnistelemaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Kasvun tukemisessa tavoitteena on elämänhallintataitojen varmentaminen, lähimmäisen rakastamisen merkityksen tiedostaminen, monipuolisten tiedonhankintataitojen ja tiedon kriittisen arvioinnin kehittäminen sekä epävarmuuden ja pettymyksen sietokyvyn vahvistaminen. Asetettujen arvopäämäärien saavuttamiseksi perusopetuksen pedagogisten toimenpiteiden suunnittelussa tulee tarkastella oppilaan kasvua ja kehittymistä seuraavien osa-alueiden kautta: opiskeluvalmiudet - oppimiskyky - oppimishalu - itsetunto - itseohjautuvuus - kyky hakea apua opiskeluvaikeuksissa suhtautuminen opiskeluun - motivaatio - koulunkäynnin säännöllisyys - suhde opettajiin ja koulun muuhun henkilökuntaan

15 14 työskentelytottumukset - vastuullisuus - keskittymiskyky - kokeisiin valmistautuminen - tehtävien ja läksyjen teko ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen - koulunkäyntiä koskevat ohjeet (esim. lukujärjestys, valinnaisaineiden valinta) - koulun säännöt ryhmätoimintataidot elämänhallintataidot - päihteiden käytön haittojen tiedostaminen - rahan käytön hallinta - päivärytmi läheisten ihmisten tuki opinnoille - vanhemmat - kaverit - vapaa-ajanvietto (harrastukset, mahdollinen osa-aika työ ja niihin liittyvät ihmissuhteet) oppilaan terveys - fyysinen hyvinvointi - psyykkinen hyvinvointi Oppimisen lähtökohtana on oltava oppijan todellisuus ja ympäristö, oppijan on saatava tutkia, kokea ja ajatella, ja ennen kaikkea koulun on annettava oppijalle mahdollisuus kasvaa oman elämänsä rakentajaksi ja yhteiskunnan täysivaltaiseksi toimijaksi. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.

16 15 Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä Tornion perusopetuksen rakenne Tornion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu opetussuunnitelman mukaisesti ajatellen perusopetusta kokonaisuutena siitä huolimatta, että koulut käytännössä toimivat luokkia eri tavoin ryhmitellen. Tornion kaupungin koululautakunta on vahvistanut Tornion perusopetuksen tuntijaon valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Oppilaan viikkotuntimäärä ylittää valtakunnallisen minimituntimäärän joillakin vuosiluokilla yhdellä tunnilla. Esi- ja alkuopetus muodostavat ehyen jatkumon. Mikäli oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille oppimissuunnitelmassa tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Yhdysluokkien osalta poikkeamat opetussuunnitelmaan tehdään koulukohtaisesti Kieliohjelma Tornion perusopetuksessa 1. Ensimmäisenä yhteisenä vieraana kielenä (A1-kieli) opetetaan englanninkieltä. Opetus alkaa kolmannella vuosiluokalla. 2. Vapaaehtoisena kielenä (A2-kieli) opetetaan ruotsinkieltä neljänneltä vuosiluokalta alkaen. 3. Toisena yhteisenä kielenä (B1-kieli) opetetaan ruotsinkieltä seitsemänneltä vuosiluokalta alkaen. Oppilaat, jotka ovat aloittaneet sekä englannin että ruotsin A- kielenä, jatkavat niitä valitsemansa oppimäärän mukaan vuosiluokilla Valinnaisina kielinä (B2-kielet) tarjotaan opiskeltavaksi kahdeksannelta vuosiluokalta alkaen ranskaa, saksaa tai venäjää. Kielet Aloitus Perusopetus A1 englanti 3. luokka Perusopetus A2 (vapaaehtoinen) ruotsi 4. luokka Perusopetus B1 ruotsi 7. luokka Perusopetus B2 (valinnainen) ranska, saksa, venäjä 8. luokka

17 Tornion kaupunki Perusopetuksen tuntijako Vuosiluokat Valtak. AINEET Yhteensä minimi Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B1-kieli(A2 7-9.) Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto: 0 Ympäristöoppi Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto /33* 3/31* Uskonto/ET ,5 1, Historia ja yhteiskuntaoppi Taide- ja taitoaineet: 0 Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta k-koht. painotus taito- ja taidea /56* 56 Kotitalous Oppilaanohjaus 0,5 0, Valinnaiset aineet Vapaaehtoinen A-kieli 6 Oppilaan viikkotuntimäärä /229 Oppilaan vähimmäistuntimäärä Lisäksi: - Hannulan koulun musiikkiluokilla voidaan siirtää yksi vvh musiikin opetukseen seuraavasti: - 3. luokalla ympäristöopista, 4. luokalla uskonnosta, 5. luokalla äidinkielestä ja 6. luokalla kokonaistuntimäärä lisätään yhdellä tunnilla (26/28)

18 17 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan Oppimaan oppiminen oppimisen taitojen kehittäminen Tietoa ei voi siirtää - ainoastaan ymmärtää. Tiedon määrän valtava lisääntyminen pakottaa etsimään keinoja sen hallintaan yhä enemmän ovat alkaneet merkitä opiskelun ja ajattelun taidot sekä oppijan aktiivinen rooli oppimistapahtuman aikana. Tietoa ei voida vain passiivisesti siirtää oppijan mieleen ei luennoimalla, oppikirjalla tai Internetin sivullakaan. Oppimisessa on olennaista se, millä tavoin tieto on jäsentynyt. Tämänkaltainen oppiminen edellyttää aina myös oppijan henkilökohtaista ponnistelua. Keskeistä on siis se, miten oppija suhtautuu tietoon ja oppimiseen. Konstruktivistisen lähestymistavan mukaan oppiminen ei ole passiivista informaation vastaanottamista ja varastoimista mielessä, vaan aktiivista tietojen ja taitojen

19 18 konstruointia. Konstruktivistinen oppija on tarkoitushakuisesti toimiva olento, joka muodostaa tietoa antamalla ilmiöille ja tapahtumille omia merkityssisältöjä. Sekä tiedonmuodostus että oppiminen ovat luonteeltaan sosiaalisia ilmiöitä. Oppija rakentaa itseään muiden ihmisten ja sosiaalisen yhteisön kautta ja sosiaalistuu samalla ulkopuoliseen todellisuuteen. Oppimaan oppiminen prosessi kohti omaohjauksellista oppimista Oppimaan oppimistaidoissa on kysymys metakognitiivisesta tiedosta ts. oppilaan käsityksestä itsestään oppijana. Tähän kuuluvat tietoisuus omasta oppimismotivaatiosta, oppimisstrategioista ja oppimisympäristön vaikutuksesta oppimistuloksiin. Kun peruskoulun alkuvaiheessa opetellaan esimerkiksi lukemaan, ei luettavan tekstin muistaminen ole pääasia, vaan tiettyjen taitojen hankkiminen harjoitusten ja tehtävien avulla. Myöhemmin lukemisen perustaitojen kehittymisen jälkeen oppija havaitsee voivansa lukemisen avulla lisätä ymmärtämystään ja tietovarastoaan itselleen tärkeistä asioista. Kun oppilaan oppimisesta tulee senkaltaista toimintaa, että tulosten ohella merkitykselliseksi muodostuu myös oman oppimistoiminnan tarkkailu, sanotaan oppilaan ajattelevan reflektiivisesti. Oppimisesta tulee siten vähitellen omaohjauksellista; ts. oppija pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa opiskeluaan ja oppimistaan. Tieto Tietoisuus Ymmärrys Toiminta oppii ensisijaisesti tekemällä. Oppiminen pohjautuu aikaisimpiin oppimiskokemuksiin ja esiopetuksessa opittuihin asioihin. on koko ajan vuorovaikutuksessa vertaisryhmänsä kanssa. Ryhmässä toimiminen on tärkeää, mutta oppilaan yksilöllisyys tulee ottaa huomioon. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota.

20 19 Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille Tietoa omasta tietämisestä - oppilas aktiivinen etsijä Oppimisympäristön tulee olla tarkoituksenmukainen ja kaikin puolin hyvässä kunnossa. Oppimisvälineiden tulee olla lasten saatavilla. Ympäristön tulee olla monipuolisen oppimisen kannalta joustava ja jatkua luokan ulkopuolellekin, jossa oppilas tekee itse havaintoja ja erilaisia tehtäviä. Näin myös lähiympäristö tulee oppilaalle tutuksi. Turvallisessa oppimisympäristössä opettaja ohjaa ja kannustaa sekä asettaa oppilaalle rajoja ja kohdistaa häneen odotuksia. Konstruktivistisen oppimisteorian mukaan oppija on luonnostaan avoin ja aktiivinen sekä itseään arvostava ja eheän maailmankuvan omaava yksilö. Koulun tehtävänä on ohjata sopivassa oppimisympäristössä jokainen oppija käyttämään omia edellytyksiään, löytämään oppimisstrategioita ja ennen kaikkea auttaa motivoitumaan työskentelyyn. Oppijan maailmankuvan on oltava riittävän eheä uuden tiedon omaksumiselle. Tärkeää on myös opettajan taito ja halu kohottaa oppijan itsearvostusta, jotta tämä uskaltautuu kokeilemaan uutta ja kokee haasteet myönteisinä. Vastuuta oppimisesta ja opiskelusta on toki oppilaalla itselläänkin - entistä enemmän. voi käytännössä ohjata omaa oppimistaan tarkkailemalla omaa ajatteluaan ja ohjaamalla tietoisesti omaa oppimistoimintaansa. Tällainen metakognitiivinen toiminta oppimisprosessissa voi edetä seuraavasti: Oman tietämyksen arviointi ja analysointi, tavoitteiden asettaminen: Mitä tiedän? Mitä en tiedä? Mitä minun pitää oppia? Oppimisen suunnittelu ja strategioiden valinta: Mistä haen tietoa? Miten etenen oppimisprosessissa? Miten jaan aikani? Mikä on tärkeysjärjestys? Mitä teen, jos epäonnistun?

21 20 Oman oppimisprosessin tarkkailu: Ymmärsinkö? Muistanko? Toimiiko suunnitelmani? Toiminnan kehittäminen tarvittaessa: Miten kehitän ja muunnan oppimisstrategioitani? Lopputuloksen arviointi: Saavutinko tavoitteeni? Aktivoi aikaisemmat tiedot Suunnittele Tuota tarvittava tieto Esitä tietosi Todellinen oppiminen näkyy vasta toiminnassa. Oppimisympäristö laajenee näin ollen koulun fyysisestä ja psyykkisestä ja sosiaalisesta oppimisympäristöstä koulun lähiympäristön kautta kohti yhteiskunnan eri toimintoja. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen Koulun toimintakulttuurin peruslähtökohta Koulu valmentaa elämää varten, ja näin ollen opettaja on yhteiskunnallinen vaikuttaja. Oppiminen on aina tilanne- ja kontekstisidonnaista. Sosiaaliset tilanteet muodostavat erittäin tärkeän osan oppimisessa. Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä on keskeistä yksittäisten oppijoiden tietorakenteiden muodostuminen, sosiaalinen vuorovaikutus, tiedon oppiminen sen autenttisessa ympäristössä, dialektinen suhde ryhmän ja yksilöiden välillä, yhteistoiminnallisuus, keskustelu sekä merkitysten rakentelu käytännöllisissä yhteyksissä

22 21 Koulun toimintakulttuurin tiedostamisen tarkoituksena on mahdollistaa koulun oppimisyhteisön toiminnan kehittyminen avoimen ja osallistavan koulun suuntaan. Koulun toimintojen tarkoituksenmukainen suunnittelu auttaa löytämään koulun arjessa kiireettömiä hetkiä lasten, nuorten ja aikuisten kohtaamisia varten. Toimintakulttuurin kehittämisen laadullisilla tavoitteilla turvataan oppilaille mahdollisuus hyvään toiminnalliseen oppimisympäristöön Turvallinen opiskeluympäristö Tornion perusopetuksen kouluissa jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Jokaisessa koulussa on laadittu omassa koulussa toteutettava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelman toteutumisen valvonta on oleellinen osa koulun toimintakulttuuria Tapakasvatus toimintakulttuurin osana Miksi tapakasvatusta tarvitaan? Hyvät tavat, eli taito kohdata toinen ihminen ystävällisesti avuliaasti ja asiallisesti, ovat tänäkin päivänä välttämättömiä. Hyvät tavat ovat osa luontevaa, jokapäiväistä käyttäytymistä. Jotta tavallisen kanssakäymisen edellyttämä käyttäytyminen hallittaisiin, on niiden opettaminen aloitettava jo lapsuusiässä. Kaikessa käyttäytymisessä aikuisten antama oma esimerkki on merkityksellinen. Hyviä tapoja ja kohteliasta käytöstä voi omaksua vain niitä arvostavassa ympäristössä. Kodin, koulun ja yhteiskunnan on tapakasvatuksessa tehtävä yhteistyötä. Tornion koulujen tapakasvatustavoitteiden ja käytäntöjen tulee olla yhdensuuntaiset. Hyvistä tavoista tulee muodostua tapa, jota koulussa kaikki sitoutuvat noudattamaan. Opettajilla ja koulun henkilökunnalla tulee olla tiedossa yhteiset toimintamallit ja sanktiot. Monet nuoret ovat itse havainneet, että hyvillä tavoilla ja menestymisellä elämässä on yhteys keskenään... miksi kasvattajan pitää näytellä kaveria, kun nuori kaipaisi auktoriteettia ja esikuvaa?

23 22 Tavoitteet Tapakasvatuksessa on tavoitteena Aihepiirit oikean ja väärän erottaminen oman käyttäytymisen hallinta sekä seurausten ja vastuun ymmärtäminen toisen huomioonottaminen ja toisen oikeuksien kunnioittaminen erilaisuuden hyväksyminen ympäristön vaatimusten huomioonottaminen eri kulttuureihin liittyvien tapojen kunnioittaminen 1. Minä ja kaverini 2. Minä ja ympäristöni 3. Minä ja kansainvälisyys tervehtiminen anteeksipyytäminen toisen huomioonottaminen kohtelias puhuttelu auttaminen kohteliaisuuden vastaanottaminen kiittäminen tervehtiminen tehtävistä huolehtiminen siisteys ja pukeutuminen ruokailutavat juhlatilaisuudet asioiminen ja työharjoittelu liikenne luonnonsuojelu erilaisuuden hyväksyminen toisen kunnioittaminen erilaiset tavat ja tottumukset kielitaidon käyttäminen Luokkakohtaiset tavoitteet Alakoulu Hyvät tavat tavaksi! Esitetyt tavoitteet ovat eri vuosiluokilla painotettavia asioita. 1. luokka 2. luokka Osaan kertoa omat henkilötietoni. Tervehdin ja hyvästelen asianmukaisesti. Käytän oikeissa tilanteissa sanoja kiitos, ole hyvä ja anteeksi. Lyön vain palloa. Toimin jalankulkijana liikenteen pelisääntöjen mukaan. Huolehdin tavaroistani ja tehtävistäni. Menen käskemättä ulos välitunnilla ja olen siellä ihmisiksi. Toimin rehellisesti. Käytän asiallista kieltä. Käytän hyviä ruokailutapoja. Käytän puhelinta asiallisesti. Osaan käyttäytyä hyvin koulun yhteisissä tilaisuuksissa ja juhlissa.

24 23 3. luokka 4.luokka 5. luokka 6. luokka Odotan vuoroani, kuuntelen ja keskityn toisten puhuessa minulle. Osaan esitellä itseni. Toimin sopuisasti. Osaan keskustella vieraan henkilön kanssa. Hallitsen pyöräilijänä liikenteen pelisäännöt. Noudatan koulun sääntöjä. Osaan esitellä ihmisiä toisilleen. Hoitaa minulle annetun tehtävän koulun sisällä. Tarjoan apuani. Huolehdin omasta ja ympäristöni siisteydestä. Hyväksyn erilaisuutta ja otan huomioon kulttuurieroja. Kunnioitan luontoa. Hoidan vastuullisesti minulle annetun tehtävän koulun lähiympäristössä. Toimin oikein liikenteessä. Osaan perinteisiä juhlatapoja. Puhuttelen toista kohteliaasti. Osaan vastaanottaa kohteliaisuuden. Käyttäydyn oikein eri tilanteissa. Osaan ja uskallan sanoa ei. Otan vastuun itsestäni ja tehtävistäni. Yläkoulu Yläasteella tapakasvatuksen tavoitteet ovat yhtenevät ala-asteen tavoitteiden kanssa siten, että jo opittua hyvää käytöstä edellytetään ja vahvistetaan. Yläasteella oppilas elää ikäkautta, jolloin hyvien tapojen käyttö näyttää unohtuvan. Kysymys ei ole yleensä siitä, ettei tiedetä, miten tulee käyttäytyä - hyviä tapoja ei vain pidetä tärkeinä. Tämän tavattoman vaiheen ohittaminen tapahtuu sitä helpommin, mitä selkeämmät tapakasvatukselle asetetut tavoitteet ovat ja miten yksimielisesti niiden noudattamiseen sitoudutaan. Tällöin on parempi, että on joitakin keskeisiä tapoja, joiden noudattamisessa onnistutaan, kuin että on paljon toteutumatta jääviä tavoitteita. Tapoja, joita ei vielä hallita, on määrätietoisesti harjoiteltava. 7. luokan alussa on tapakasvatuksen keinoin huolehdittava siitä, että oppilas voi aloittaa koulunkäyntinsä turvallisin mielin uudessa ympäristössä. Koulukiusaamisen estämiseksi on toimittava määrätietoisesti siihen heti puuttuen.

25 24 Luokkakohtaiset tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Käyttäydyn hillitysti eri tilanteissa. Puhun ystävällisesti toisille. Tervehdin ja hyvästelen. Käytän sanoja kiitos, ole hyvä ja anteeksi. Käytän hyviä ruokailutapoja. Olen rehellinen Olen täsmällinen enkä myöhästele. Pidän yllä työrauhaa ja kunnioitan toisen oikeutta opiskella häiriöttä. Huolehdin opiskeluvälineistäni. Käyttäydyn kohteliaasti puhelimessa. Käyttäydyn hyvin koulun yhteisissä tilaisuuksissa. Kunnioitan toisen ihmisarvoa. Kunnioitan eri kulttuureihin kuuluvien tapoja. Tunnen tupakoinnin, alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät lait ja noudatan niitä. Pidän ympäristöni siistinä. Käyttäydyn kohteliaasti asioidessani koulun eri tiloissa ja lähiympäristössä. Esitän asiani ja mielipiteeni kohteliaasti ja asiallisesti. Autan ja puolustan oppilastoveriani tarvittaessa. Hoidan minulle uskotut tehtävät vastuullisesti. Osaan asioida koulun ulkopuolella, esim. pankissa, virastossa ja työpaikalla. Osaan ottaa kouluun tulevan vieraan vastaan ja opastaa häntä kohteliaasti. Osaan edustaa kouluani koulun ulkopuolella. Kunnioitan toista sukupuolta ja lähestyn häntä asiallisesti. Noudatan liikennesääntöjä. Suojelen luontoa omalla käyttäytymiselläni. Annan hyvän käytöksen mallin nuoremmilleni. Kannustan muita oppilaita. Osaan perustella oman mielipiteeni asiallisesti ja annan tilaa erilaisille mielipiteille. Osaan käyttäytyä erilaisissa juhlissa hyvien tapojen ja etiketin mukaisesti. Käyttäydyn kohteliaasti ja oma-aloitteisesti TET -paikassa noudattaen työpaikkani sääntöjä ja tapoja. Rohkenen käyttää kielitaitoani käytännön tilanteissa (tervehtiminen, opastaminen). Seurustelen vastuuni tiedostaen.

26 25 Opetuksellisia periaatteita ja sopimuksia Hyviä tapoja opetellaan ja käytetään joka päivä. Onnistuminen on itsetunnon kehittymisen kannalta tärkeää. Ohjauksen tulee tapahtua myönteisessä hengessä oppilaiden ikä ja edellytykset huomioon ottaen välttäen uhkaa ja rangaistusta. Lasten ja nuorten hyvä käytös tulee huomata myönteisellä palautteella. Rakentava palaute kohdistuu tekoihin, ei persoonaan. Tapakasvatuksen tavoitteet tulee näkyä koulun järjestyssäännöissä. Kasvattaja on malli. Hänen tulee olla perillä hyvistä tavoista ja myös itse käyttää niitä. Koulun on tehtävä aloite yhteistyöstä kodin kanssa ja ottaa vanhemmat mukaan keskustelemaan luokkakohtaisista tavoitteista. Päävastuu kasvatuksesta on kodilla. Tapakasvatusta toteutetaan spiraaliperiaatteella. Luokkakohtaiset tavoitteet ovat painotusasioita. Sopimukset: Sisällä ei käytetä ulkovaatteita eikä lakkia. Koulualueella ei tupakoida eikä nuuskata. Kännykät pidetään kiinni oppitunneilla ja koulun tilaisuuksissa. Polkupyörät yms. säilytetään sovituilla paikoilla. Koulukohtaisesti voidaan tehdä lisää sopimuksia ja sopia sanktioista. Toimintavihjeitä Koulu voi laatia Hyvien tapojen passin = portfolio (kehittymiskansio), jonka avulla on mahdollisuus seurata tavoitteiden saavuttamista., koti ja opettaja arvioivat onnistumista. Tavoitteiden saavuttamista seurataan mm. kyselyillä ja keskusteluilla. Epäkohtiin puututaan välittömästi. Väärää toimintaa ei hyväksytä. Oppitunteja voivat pitää myös koulun ulkopuoliset henkilöt, kuten terveydenhoitaja, poliisi jne. Oppilaille tulee korostaa hyvän käytöksen merkitystä myös sijaisen tunneilla. Hyviä tapoja käytetään myös vierailukäynneillä. Vihjeitä: ideakartat, dramatisoinnit, näyttelyt, päivänavaukset, juhlat, vierailut, teemat, kilpailut, väittelyt, kirjoitelmat, julisteet, videointi, kummitoiminta, oppilaskuntatoiminta, musiikkiesitykset ARVIOINTI. Ks. Käyttäytymisen arviointi

27 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus Opettajan rooli oppimisen ohjaamisessa Perusopetuksen alkutaipaleella opetus on kokonaisopetusta. Opetuksessa työskennellään sekä yksin että ryhmissä. Toiminta opetuksessa on tärkeää, mutta sen tulee olla tarkoituksen mukaista ja opetusta tukevaa. Oppimisen tukena käytetään eriyttämistä, toiminnallisia työtapoja ja leikkiä. Toiminnallisuutta tulee vaalia niin ala- kuin yläkoulussakin. Toiminnalliset työtavat ja oppilaiden ikäkauden

28 27 huomioiva työskentelyote parantavat ryhmän kaikkien oppilaiden mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Konstruktiivisesti toimivan opettajan rooli asiantuntijana korostuu entisestään: opettaja on oman erityisalansa asiantuntija, mutta ennen kaikkea hän on oppimisen asiantuntija. Oppimaan oppimisessa oppijoita autetaan kehittymään itsenäisiksi antamalla heille vastuuta omasta oppimisestaan. Oppimaan oppimisen ohjaamisessa ja itseohjautuvassa oppimisessa arviointi kohdistuu oppimistapahtumaan ja sen eri vaiheisiin. Tulosten arvioinnin sijasta tarkastellaan oppijan kykyä etsiä, käsitellä ja omaksua tietoa. Opettamisen sijasta keskeiselle sijalle nousee oppimisen taitojen opettaminen ja erityisesti oppimisympäristöjen luominen. Opettajan työ on siis tilannesidonnaista ongelmien ratkaisemista vaihtelevissa oloissa, joissa oppijaa pidetään aktiivisena oman maailmankuvansa konstruoijana ja oppimista kontekstisidonnaisena toimintana. Opettajan on kyettävä jatkuvasti tarkentamaan suunnitelmaansa ja reflektoimaan omaa toimintaansa. Opettajan keskeisiä tehtäviä ovat: 1. Oppisisältöjen hallinta siten, että opettaja voi ohjata oman alansa ongelmaratkaisuun. 2. Opettajan on ymmärrettävä erilaisia tapoja lähestyä oman alansa ilmiöitä. 3. Omaohjauksellisen oppimisen ja oppimisen ympäristösidonnaisuuden periaatteiden huomiointi oppimistapahtumien suunnittelussa. 4. Vuorovaikutustaitojen hallinta ja edistäminen. 5. Oppimisprosessin tavoitteellisuuden ylläpitäminen. Anna vastuuta Ohjaa yhteistyöhön Rohkaise luovuuteen Pohdi ja keskustele Käytännössä työtavat valitaan opettajan harkinnan mukaan oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja strategiat sekä muut yksilölliset erot huomioiden.

29 28 4. luku Opiskelun yleinen tuki 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa Kodin ja koulun välinen yhteistyö Torniossa Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsistaan. Koulu tukee perhettä oppilaan kasvatustyössä. Tarpeen vaatiessa oppilas / perhe ohjataan moniammatillisen tuen piiriin. Yhteistyötä kodin ja koulun välillä voidaan toteuttaa mm. seuraavilla tavoilla: - vanhempainvartit ja luokan vanhempainillat - vanhempien verkostoitumisillat - koko koulun yhteiset vanhempainillat - vanhempainyhdistyksen toiminta - musiikkitukiyhdistyksen toiminta