11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 14.3.2006 Teemoja Kvalitatiivisesta tutkimuksesta yleensä Erilaisia tutkimusstrategioita Aineistonkeruu ja analysointi 1
Kvalitatiivisesta tutkimuksesta yleensä Kvalitatiivinen tutkimus Soveltuu käytettäväksi silloin, kun ollaan kiinnostuneita asioista, joita ei voi mitata määrällisesti onko verkkopalvelu laadukas onko verkkopalvelun käyttö miellyttävää onko verkkopelin pelaaminen jännittävää kun tavoitteena on löytää tai paljastaa tosiasioita (eikä todentaa jo olemassa olevia totuusväittämiä) kun halutaan tutkia luonnollisia tilanteita, joissa ei voi kontrolloida kaikkia vaikuttavia tekijöitä kun ollaan kiinnostuneita tapahtuman yksityiskohtaisista rakenteista kun ollaan kiinnostuneita yksittäisten toimijoiden merkitysrakenteista Metsämuuronen 2005, 43 44 ja 199 Hirsjärvi ym. 2001, 152 2
Kvalitatiivinen tutkimus Lähtökohtana todellisen elämän kuvaaminen kokonaisvaltaisesti todellisuus on moninainen tapahtumat muovaavat toinen toistaan Ei ole mahdollista irtautua arvolähtökohdista arvot ohjaavat sitä, mitä ja miten tutkittavaa ilmiötä pyritään ymmärtämään Objektiivisuus ei ole mahdollista perinteisessä mielessä tutkija ja tutkittava ovat sidoksissa toisiinsa tutkija ja se, mitä tiedetään kietoutuvat toisiinsa tuloksina ehdollisia selityksiä aikaan ja paikaan rajoittuen Metsämuuronen 2005, 201 Hirsjärvi ym. 2001, 152 Harkinnanvarainen otanta Kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti Aineiston tieteellisyyden kriteerinä laatu, ei määrä vahva teoreettinen perusta, joka ohjaa aineiston hankintaan Usein pieni määrä tapauksia - analysoidaan perusteellisesti esim. yhden henkilön haastattelu tai joukko yksilöhaastatteluja Puhutaan usein harkinnanvaraisesta näytteestä (kyseessä ei ole otos) esim. tutkitaan kräkkereitä ei sattumanvaraisesti koottu otos, vaan valitaan henkilöitä, jotka täyttävät kräkkerin tunnusmerkit kräkkerin käsite määritellään teorian pohjalta Eskola & Suoranta 2000, 18; Hirsjärvi ym. 2001, 155 3
Hypoteesittomuus Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tutkimushypoteesien asettaminen jo ennen aineiston hankintaa hypoteesien testaaminen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei lukkoonlyötyjä ennakko-oletuksia tutkittavasta kohteesta tai tuloksista havainnot kuitenkin latautuneet aiemmilla kokemuksilla eivät kuitenkaan rajaa tutkimuksellisia toimenpiteitä kannattaa muodostaa työhypoteeseja, arvauksia analyysin tuloksista aineistot auttavat hypoteesien keksimisessä Aineistojen avulla tutkija voi löytää uusia näkökulmia, ei vain todentaa ennestään epäilemäänsä. Eskola & Suoranta 2000, 19-20 Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteet Tutkittavan ilmiön käsitteellinen ymmärtäminen tarkoituksena kuvata todellisen elämän tapahtumia tutkittavan kohteen kokonaisvaltainen tarkastelu tarkoituksena löytää ja paljastaa tosiasioita Eskola & Suoranta 2000, 22-24 4
Tutkimustyyppejä Kartoittava tutkimus: tavoitteena selvittää vähän tunnettuja ilmiöitä muodostaa käsitys tutkittavasta ilmiöstä millaisia ominaispiirteitä siihen liittyy, millaisista tekijöistä se muodostuu Kuvaileva tutkimus: tarkka kuvaus ilmiöstä mitkä ovat ilmiön luonteenomaisimmat piirteet ja ominaisuudet Selittävä: etsiä syy-seuraus suhteita mitkä tekijät vaikuttavat ilmiöön Ennustava: mitä ilmiön seurauksena tapahtuu esim. kokeellinen tutkimus Erilaisia tutkimusstrategioita 5
Etnografia Etnografia yrittää selvittää mitä tietoa ihmiset käyttävät kuvatessaan kokemuksiaan ja mikä muokkaa heidän käytöstään heidän omassa ympäristössään Mitä ihmiset tekevät? Miksi he tekevät niin? Aineisto kerätään tapahtumista, toiminnoista, tiedonantajilta tai kirjallisista dokumenteista Aineiston keruun periaatteet eivät perustu haastattelujen lukumäärään, vaan tietojen monipuolisuuteen, rikkauteen ja syvällisyyteen Case: Miten etäkokoukseen valmistautuminen ja etäkokouksen työskentelymuodot vaikuttivat etäkokousten sujumiseen Fenomenografia Tutkimuksen kohteena on ihmisten erilaiset käsitykset samasta ilmiöistä ja niiden vaihtelu (variation). Kiinnostuksen kohteena on ilmiön koko laajuus. Erilaiset kartoitukset ovat osoittaneet, että ihmiset omaksumat käsitykset asiasta kuin asiasta vaihtelevat suuresti. Eri sanoilla on eri merkitys kuulijasta riippuen. Analysointiyksikkönä ovat käsitykset, eivät ihmiset. Tutkija luokittelee käsitykset niiden merkitysten perusteella. Merkityksistä pyritään kokoamaan abstraktimpia merkitysluokkia (kategorioita), joiden avulla erilaisia merkityksiä pyritään selittämään. Tuloksena syntyy tutkijan konstruoima kuvaus merkitysluokista ja niiden välisiä loogisista yhteyksistä Kuvauskategoriat (outcome space ). Case: IT-alan asiantuntijoiden käsitykset siitä millainen tutkimus on IT-alantutkimusta. 6
Grounded theory Soveltuu sellaisille tutkimusalueille, joista on vain vähän olemassa olevaa teoriaa tutkimusalueet, joista ei ole riittävästi tietoa toiminta, joka tapahtuu uudessa tilanteessa tai jossa ennalta arvaamattomien tekijöiden mahdollisuus on suuri Mielenkiinnon kohteena on säännönmukaisuuksien etsiminen ilmiöstä sekä elementtien tunnistaminen ja kategoriointi sekä niiden välisten suhteiden tutkiminen Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa teoria, joka mahdollisimman hyvin selittää ilmiön ja sen vaihtelut Syntyvä teoriaa rakentuu keskeisten ydinkategorioiden ympärille Keskeistä aineiston jatkuva analysointi, kunnes tapahtuu ydinkategorian saturoituminen yksinkertaisesti sanoen: aineiston pilkotaan käsitteellistämisestä ja uudelleen järjestämisestä varten (koodaus ja kategorisointi) aineiston keruun ja jatkuvan vertailun myötä kategoriajärjestelmä alkaa selkiytyä ja tietyt kategoriat varmistuvat pysyviksi ydinkategoriat Tutkimusprosessi (Pandit 1996) Aineiston analysointi Aineiston järjestäminen Ydinkategorioiden ja teorian tuottaminen Aineiston hankinta Ydinkategorioiden ja teorian saturoituminen Kyllä Harkinnanvarainen otos Ei Prosessin sulkeutuminen ja formaalin teorian kirjoittaminen 7
Grounded Theoryn peruskäsitteet kategoria kategoria ammatillinen tyyneys indikaattori kädentaidot yritin säilyttää tyyneyteni totta kai siitä, että on tehnyt työtä pitkään sitä pysyy rauhallisena kun... kun monta kertaa tekee samaa toimenpidettä ammattitaito ydinkategoria Lähde: Metsämuuronen 2003, 180 Vertailua yritysilmapiiri ja teknologian käyttö Tutkimusstrategia Aineiston keruunmenetelmät Tutkimuskysymys/ kohde Osallistujat /informantit Otoskoko (saturaatio) Tulokset kuvaus yrityksen ilmapiirin kokemisesta kuvaus ilmapiiriin liittyvistä asioista ja tilanteista Fenomenografia Etnografia Grounded Theory Mitä merkitsee yrityksen ilmapiiri Miten ilmapiiri ilmenee yrityksessä Yritysilmapiiri ja teknologian käyttö työntekijät yritysjohto kirjallisuus työntekijät yritysjohto sidosryhmät työntekijät yritysjohto yht.kunta n. 6 n. 30-50 n. 30-50 syvällinen keskustelu haastattelu osallistuva havainn. muu aineisto syvähaastattelut tarkkailu psykososiaalisten prosessien kuvaus/ merkitys 8
Tapaustutkimus Tapaustutkimus (case study) on empiirinen tutkimus, jonka tutkimuskohteena voi olla tietty tapahtuma tai tietyssä ympäristössä toimiva ihminen Tavoitteena on (monimutkaisen) tapauksen holistinen ja syvällinen ymmärtäminen ja tapauksesta oppiminen tapauksen tarkka kuvailu, selvittäminen mikä tapauksissa on yhteistä ja mikä taas erityistä Tapaustutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin miten ja miksi tavoitteena selittää reaalielämän ilmentymien monimutkaisia syy-seuraussuhteita sekä kysymykseen, kuvailemaan reaalielämän kontekstia, missä ilmiö esiintyy, kuvailemaan reaalielämän ilmentymää itseään (dokumentoida keskeisiä piirteitä) TAI kartoittamaan mitä tapahtuu (etsimään uusia näkökulmia, uusia ilmiöitä. Tärkeätä käyttää useita eri tietolähteitä Toimintatutkimus Tavoitteena on vastata johonkin käytännössä havaittuun ongelmaan tai kehittää olemassa olevaa käytäntöä paremmaksi Olennaista on, että tutkija osallistuu kiinteästi tutkittavana olevan kohdeyhteisön elämään pyrkii yhdessä yhteisön jäsenten kanssa ratkaisemaan yhdessä määritellyt ongelmat, saavuttamaan asetetut tavoitteet ja päämäärät tutkivat yhdessä ongelman ilmenemistä, keräävät tietoa ilmiöstä ja pohtivat sen synty- ja kehitysehtoja sekä kokeilevat ratkaisuvaihtoehtoja Olennaista myös reflektointi aktiivinen vaihe tutkimusta - arviointiprosessi, jossa pohditaan koetun toiminnan merkitystä ja arvioidaan tuloksia 9
Aineistonkeruu ja analysointi Aineistonkeruumenetelmä Metsämuuronen 2005, 204 Metodi havainnoiminen Kvantitatiivinen alustavaa työtä esim. lomaketta varten Kvalitatiivinen perustava menetelmä toisen kulttuurin ymmärtämiseen tekstianalyysi kvantitatiivinen sisällön analyysi; tutkijan asettamien kategorioiden laskeminen kulttuurien jäsenten käyttämien kategorioiden ymmärtäminen haastattelu litterointi survey-tutkimus; strukturoitujen kysymysten esittäminen satunnaisesti valitulle otokselle harvoin käytössä; esim. tarkastettaessa haastatteluäänityksen paikkansapitävyyttä avoimien kysymysten esittäminen valituille yksilöille tai ryhmille käytetään ymmärtämiseen, miten tutkittavat organisoivat puheensa 10
Laadullisen aineiston keruun menetelmiä Haastattelut Havainnointi Kirjallinen materiaali ym. dokumentoitu materiaali Kyselyt Aineiston hankinnassa voidaan hyödyntää erilaisia asetelmia: Eläytymismenetelmät Skenaariotyöskentely Trendianalyysit Kuluttajapaneelit Conjoint- ja Delfoi-menetelmä Edelläkävijäanalyysit Teknologian ennustaminen Haastattelutavan valinta (Metsämuuronen, 2003) Lomakehaastattelu Teemahaastattelu Avoin haastattelu Kysymysten muotoilu Kiinteä Suosituskysymyksiä Vapaa Kysymysalue Tiukasti määritelty Pääpiirteissään määritelty Vapaa Vastaajien määrä Suuri Melko pieni Pieni Kustannukset/ yksikkö Pienet Suurehkot Suurehkot Työmäärä analyysivaiheessa Melko pieni Suuri Suuri Tutkijan paneutuminen Voi olla pieni Aina suuri Aina suuri Saatu tieto Pinnallista Syvää Syvää 11
Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Analyysin tarkoituksena on tiivistää aineisto kadottamatta kuitenkaan sen sisältämää informaatiota Ennen varsinaisten analyysimenetelmien käyttämistä kerätty aineisto vaatii esitöitä Analyysin ja tulkintavaiheen suhde - kaksi erilaista näkökulmaa ei erotettavissa toisistaan: analyysivaiheessa tehdään tulkintoja, jotka ohjaavat analyysiä kaksi erillistä tapahtumaa Analyysin ja tulkinnan tekemiselle kaksi periaatteellista lähestymistapaa grounded-mallin mukaisesti tulkinnat rakennetaan aineistosta käsin aineisto tutkijan teoreettisen ajattelun lähtökohta tai apuväline (Eskola & Suoranta, 2000) Ennen analysointia Aineiston järjestäminen haastateltaville tunniste (numero, koodi) kenttämuistiinpanojen järjestäminen esim. päivämäärän tai sisällön mukaan varmuuskopiot Aineistoon tutustuminen nauhojen kuuntelu, videomateriaalin katsominen, aineiston läpilukeminen jne. siten, että aineisto avautuu alustavasti tärkeää, jos ei ole kerännyt aineistoa aivan kokonaan itse Aineiston purkaminen esim. litterointi, yhteenvedot litterointi on esim. haastattelujen purkamista äänitteeltä kirjalliseen muotoon nonverbaalisten piirteiden litterointia, osittainen litterointi (Eskola & Suoranta, 2000) 12
Esimerkki 00.0 testihenkilö 1 : alkuhaastattelu ja esittely 03.46 aloitus. Explorer selaimen virheilmoitus. Siirtyminen mtv3 sivuille 03.55 tehtävä 1: Haluat tietää, mitä ohjelmia tänään tulee 04.38 Tapani kysyi tarkennuksen ilmeisesti tv:stä? Löytää heti ikonin, joka toimii linkkinä päivän tv-ohjelmiin 05.07 tehtävä 2: Illan elokuvasta lisätietoja. Tapani vierittää sivua alaspäin ja löytää tekstilinkin, josta klikkaamalla löytää lisätiedot. 05.38 tehtävä 3: Mikä elokuva tulee ensi maanantaina? Etsi siitä myös lisätietoja Vierittää sivua edestakaisin. 06.05 Tapani: Näkyykö ens maanantai? Katselee päivämääriä ja miettii. (Ongelma 1: oikeata päivää ei löydy) 06.09 klikkaa päivämäärälinkkiä löytyy ensi sunnuntain elokuvat. Tapani: Ei näy 06.20 huomaa vasemmalla kehyksessä elokuvat tekstilinkin. Klikkaa sitä ja siirtyy Elokuvat-sivulle. 06.32 vierittää sivua etsii, muttei löydä oikean päivän elokuvaa Aineiston koodaus Aineiston koodaus aineisto pilkotaan helpommin tulkittaviin osiin aineistolähtöisesti teorialähtöisesti Koodimerkinnät toimivat muistiinpanoina tekstikohdalle annetusta tulkinnasta tulkintojen jäsentäjinä tekstin kuvailun apuvälineenä aineiston jäsennyksen testausvälineenä osoitteena Koodattua aineistoa on helpompi käsitellä jatkossa (yhdistely, vertailu, järjestäminen, ryhmittely jne.) (Eskola & Suoranta, 2000) 13
Laadullisten aineistojen analyysitapoja Laadullisten aineistojen analyysitapoja sisällönanalyysi teemoittelu tyypittely diskurssiiviset analyysitavat keskusteluanalyysi kvantitatiiviset analyysitekniikat sisällön erittely ja taulukointi Sisällönanalyysi Grönfors 1982, Kirppedorff 1985, Kyngäs & Vanhanen 1999, Tuomi & Sarajärvi 2004 Sisällönanalyysi on tieteellinen metodi, joka pyrkii päätelmiin erityisesti verbaalisesta, symbolisesta tai kommunikatiivisesta datasta Tavoitteena on analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti Dokumentteja ovat esim. kirjat, artikkelit, päiväkirjat, kirjeet, haastattelut, puhe, keskustelu, dialogi, raportit ym. kirjalliseen muotoon saatettu materiaali 14
Sisällönanalyysi ja sisällön erittely Kyngäs & Vanhanen 1999; Tuomi & Sarajärvi 2004 Voidaan erottaa kaksi sisällönanalyysitapaa: sisällön analyysi ja sisällön erittely Sisällönanalyysilla tarkoitetaan pyrkimystä kuvata dokumenttien sisältöä sanallisesti Sisällön erittelyllä tarkoitetaan dokumenttien analyysia, jossa kuvataan kvantitatiivisesti tekstin sisältöä Ennen analyysia tulee päättää analysoidaanko ilmisisältö (manifest content) vai myös piilossa olevat viestit (latent content) Lähtökohtia Tuomi & Sarajärvi 2004 Analyysiyksikkö voi olla sana, sanayhdistelmä, lause, lausuma, tai ajatuskokonaisuus, kirjain, sivujen määrä, pääotsikoiden koko ym. riippuen tutkimustehtävästä Sisällönanalyysi voidaan tehdä aineistolähtöisesti, teoriaohjaavasti tai teorialähtöisesti 15
Esimerkki sisällönanalyysistä Newman, Webb & Cochrane 1999. Empiirisen aineiston laadullinen kuvaus Kohderyhmän ja sen piirteiden luonnehdinta Teemoittelu: ensimmäinen kosketus aineistoon tekstimassasta erotetaan olennainen aines ja nostetaan esiin tutkimusongelmia valaisevat teemat Tyypittely aineisto ryhmitellään tyypeiksi esim. nipuksi samankaltaisia tarinoita tyyppi tiivistää ja tyypillistää erilaisia tyyppejä: autenttinen (vain yksi vastaus esimerkkinä laajemmasta aineistosta) yhdistetty (vastauksissa esiintyneet yleisimmät asiat mukana) mahdollisimman laaja tyyppi (jotkut tyyppiin mukaan otetut asiat ovat saattaneet esiintyä vain yhdessä vastauksessa) (Eskola &Suoranta, 2000) 16
Esimerkki alustavasta teemoittelusta: Miten kehittäisit tätä verkko-opintojaksoa? Verkko on tehokas ja helppo tapa jakaa opintomateriaalia, MUTTA jos lähdetään verkkokurssileikkiin mukaan muutoin on SYYTÄ pitää mielessä että opetushenkilöstön on SITOUDUTTAVA päivittämään sivustoja/materiaalia/tms. jotta opiskelijoiden mielenkiinto pysyisi yllä verkko-opiskelua kohtaan. Samoin jos kurssin tavoitteena on antaa ohjausta opiskelijalle verkon välityksellä olisi SUOTAVAA, että sitä palautetta tulisi enemmän kuin kerran koko kurssin aikana. Verkko-opiskelu ei siirrä vastuuta pois opiskelijalta opiskelusta, mutta ei myöskään anna kurssin vetäjille oikeutta laiminlyödä tehtäviään. Itse näkisin parhaimpana vaihtoehtona järjestelyille, että kurssin materiaali olisi jaossa verkossa (jos sellaista on) ja kurssin aikataulu olisi näkyvillä. Muuta verkkoon ei sitten pitäisikään laittaa, informointi pitäisi hoitaa sähköpostin välityksellä tai käyttäen asiaankuuluvaa news-ryhmää (nyyssien käyttöä ei selvästikään ole pidetty kunnon vaihtoehtona informoinnille, vaikka tekniikan käyttöä olisi ehkä syytä harkita...). Verkko-opetuksen pitäisi olla VAIN luento- ja harkkatoimintaa tukevaa, eikä vain itsetarkoitus kurssilla. Yhdistämällä face-to-face opetusta verkon tarjoamiin mahdollisuuksiin informaation jakelukanavana saataisiin ehkä paras mahdollinen tulos opiskeluun. ajantasaisuus ohjausta opiskelijalle palautetta enemmän opiskelijalle kurssin vetäjän sitoutuminen materiaalia verkossa aikataulu näkyviin informointi lähiopetuksen tukena EVA-tutkimushanke 2001-2004 Laadullisen aineiston kvantitatiivinen analyysi Taulukointi Yksinkertaisimmillaan esim. jäsentelyn yhteydessä tarkoittaa mekaanista laskentaa esimerkiksi teemojen tai tyyppien määrän laskemista Voidaan käyttää esim. ryhmien välisten erojen kuvailemiseen 17
Tutkimuksen luotettavuus ja toistettavuus Käsitteitä : reliabiliteetti ja validiteetti Reliabiliteetti: tutkimustulosten toistettavuus toistettaessa tutkimus tai mittaus saadaan samat tulokset kaksi tutkijaa päätyy samanlaiseen tulokseen kysymyksessä tutkimuksen kyky antaa eisattumanvaraisia tuloksia Validiteetti: tutkimuksen pätevyys tutkimuksessa on tutkittu sitä, mitä on ollut tarkoitus tutkia mittari tai tutkimusmenetelmä mittaa juuri sitä mitä on tarkoituksin esim. vastaaja ymmärtää kysymyksen samalla tavoin kuin tutkija 18
Tutkimuksen luotettavuuden kriteereitä Uskottavuus luotettavuuden kriteerinä vastaavatko tutkijan käsitteellistykset ja tulkinnat tutkittavien käsityksiä tutkittavilta voidaan varmistaa tulkintojen oikeellisuus Tutkimustulosten siirrettävyys tilanteesta toiseen vastaavaan tilanteeseen mahdollista tietyin ehdoin Varmuus tutkijan ennakko-oletukset otetaan huomioon Vahvistuvuus tehdyt tulkinnat saavat tukea aiemmista tutkimuksista Usein kritisoitu luotettavuuskriteereiden hämäryydestä (E k l & S t 2000) Realistinen luotettavuusnäkemyksessä Arvioinnin perustana tutkimusteksti tutkimusteksti ikkuna todellisuuteen tutkimustekstissä konstruoidaan tutkimusprosessissa käytetty logiikka kuinka pätevää tutkittu kohde ja tutkimusprosessi kuvataan Ulkoinen validiteetti tulkintojen, johtopäätösten ja aineiston välisten suhteiden pätevyys Sisäinen validiteetti tutkimuksen teoreettisten ja käsitteellisten määrittelyjen sopusointu Muita kriteereitä: Aineiston merkittävyys ja riittävyys sekä analyysin kattavuus, arvioitavuus ja toistettavuus (Eskola & Suoranta, 2000) 19
Validiteetti eli pätevyys laadullisessa tutkimuksessa Kuvauksen, päätelmän, selityksen tai tulkinnan oikeellisuus tai luotettavuus (Maxwell 1996) Kuvauksen validiteetti Aineiston tarkkuus ja kattavuus Tulkinnan validiteetti: Ymmärretään tutkittavien ihmisten näkökulmat ja merkitykset Ei käytetä omia käsityksiä tai omaa viitekehystä Validiteetti laadullisessa tutkimuksessa Teoreettinen validiteetti Kiinnitettävä huomiota poikkeavaan aineistoon, vaihtoehtoisiin selityksiin Tutkijan omat käsitykset (Researcher bias) Omat ennakkokäsitykset, tausta selvitettävä Reaktiivisuus Ymmärrettävä tutkijan vaikutus tutkimukseen 20
Triangulaatio keinona parantaa luotettavuutta Erilaisten aineistojen, teorioiden ja/tai menetelmien käyttöä samassa tutkimuksessa aineistotriangulaatio: yhdessä tutkimuksessa yhdistetään useammanlaisia aineistoja kuten haastattelut, havainnointi, organisaation kokouspöytäkirjat tutkijatriangulaatio: samaa ilmiötä tutkii useampi tutkija teoriatriangulaatio: aineistoa tulkitaan usealla teorialla menetelmätriangulaatio: useita aineistonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä Voidaan korjata luotettavuusvirhettä yksi menetelmä kuvaa kohdetta yhdestä näkökulmasta, jolloin useampaa menetelmää käyttämällä saadaan totuudenmukaisempi kuva Kallista ja vie paljon aikaa (Eskola & Suoranta,2000; Lacey & Luff 2001) Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa Sisäinen yleistettävyys - yleistettävissä siihen yhteyteen, josta aineisto koottu - päätelmän yleistettävyys tutkittavassa ryhmässä tai tilanteessa Ulkoinen yleistettävyys - yleistäminen tutkitun ryhmän tai tilanteen ulkopuolelle Teoreettinen yleistettävyys - tuottaa teoreettisia lauseita, periaatteita, väittämiä Eskola & Suoranta 2000 21
Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa Yleistäminen ei ole mahdollista suoraan aineistosta ainoastaan tehdyistä tulkinnoista (niiden kestävyys ja syvyys) Tällöin kriittiseksi tekjäksi nousee aineiston kerääminen Yleistettävyyttä parantaa mahdolliset vertailuasetelmat Eskola & Suoranta 2000 Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa Kvalitatiivisen tutkimuksen tulosten siirrettävyys eri kontekstien välillä riippuu tutkitun tapauksen ympäristön ja uuden ympäristön samanlaisuudesta tutkimuksen siirrettävyyttä pyritään parantamaan siten, että tutkija selostaa tarkasti, miten hän on tutkimuksen suorittanut empiiriset ja teoreettiset määritelmät pitää liittää toisiinsa Tutkija tulee kuvata tutkimuksen konteksti, tapauksen kuku ja tutkimusprosessi yksityiskohtaisesti Lincoln & Cuba 1985 22
Laadullisen tutkimuksen raportointi Tutkimustekstin kirjoittaminen Tutkimustulokset julkaistaan yleensä tutkimusraporttina - toisinaan myös esim. suullisina esitelminä tai artikkeleina. Tutkimusraportin perusrakenteeseen: alkuosa, runko-osa ( johdanto, menetelmä, analyysi, tulokset ja pohdinta) sekä loppuosa Kertomus etsimisestä kuvastaa tutkimusprosessin todellista kulkua tiheä kuvaus aineistosta yhdistyy tieteelliseen kerrontaan Hirsjärvi ym. 2001, 245-248 23
Tutkimuksen raportointi Johdannossa lukija johdatetaan aiheeseen esitellään tutkimusote kerrotaan mihin empiirisillä havainnoilla pyritään Menetelmäosiossa kuvataan tutkimusprosessin eteneminen esitellään prosessin eri vaiheet: tutkimusongelman hahmottuminen, tutkimuksen etenemissuunnitelma, tutkimuskohteiden valinta, aineiston hankinta ja analyysimenetelmät (samalla pohditaan niiden luotettavuus) aineiston tuottamisen olosuhteiden kuvaaminen Eskola &Suoranta, 2000; Hirsjärvi ym. 2001 Tutkimuksen raportointi Analyysi, tulokset ja pohdinta tutkimusraportin tärkein osa Vastataan asetettuihin tutkimusongelmiin Sisältää analyysin ja tulkinnan avulla esiin nousseiden asioiden tärkeyden ja kiinnostavuuden perustelun Tavoitteena on suhteuttaa tulokset kirjallisuuteen Eskola &Suoranta, 2000; Hirsjärvi ym. 2001 24
Tutkimustoiminnan eettiset kysymykset Käytännön tutkimustyön liittyvät eettiset kysymykset aiheen valinta, tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kohtelu ja rehellisyyden vaatimus Aiheen valinta: kenen ehdoilla tutkimusaihe valitaan ja miksi tutkimukseen ryhdytään Hirsjärvi ym. 2001, 25-28 Tutkimustoiminnan eettiset kysymykset Tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kohtelu tutkittavilta henkilöiltä edellytetään asiaan perehtyneesti annettu suostumus (informed consent) > miten henkilöiden suostumus hankintaan perehtyneisyys (informed): tutkittavalle henkilölle tulee kertoa mitä tulee tapahtumaan, mitä tutkimuksen kuluessa saattaa tapahtua > henkilön on kyettävä ymmärtämään informaatio suostumus (consent): henkilö on kykenevä tekemään rationaalisia ja kypsiä arviointeja sekä suostuminen on vapaaehtoista tutkimuskohdetta (tai muitakaan henkilöitä) ei saa käyttää hyväkseen anonyymiuden takaaminen aineiston keräämisessä ja tulosten julkistamisessa aineiston keräämisessä huomioitavat korvauskysymykset, luottamuksellisuus ja aineiston asianmukainen tallentaminen Hirsjärvi ym. 2001, 25-28 25
Tutkimustoiminnan eettiset kysymykset Rehellisyyden vaatimus kunnia sille kenelle se kuuluu: plagiointi - tieteellinen viittauskäytäntö yhteistyön tuloksena syntynyttä tietoa ei julkaista omissa nimissä ei tuoteta näennäisesti uutta tutkimusta muokkaamalla vanhaa ( itseplagiointi ) ei sepitellä tai kaunistella tutkimustuloksia > kriittinen yleistäminen ja kriittinen pohdinta siitä kenen tuloksista on kyse raportointi on luotettavaa: käytetyt menetelmät on esitelty huolellisesti, mahdolliset puutteet tuodaan esiin tutkimusrahojen käyttö on perusteltua Hirsjärvi ym. 2001, 25-28 Lähteet Grönfors M.1982.Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. Helsinki: WSOY.Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. Vastapaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2001. Tutki ja kirjoita. 6. 7. painos. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen [online]. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2002 [päivitetty] 14.4.2004 [viitattu 6.3.2006]. Saatavissa pdf-muodossa: http://pro.tsv.fi/tenk/htkfi.pdf. Krippendorff K. 1985. Content analysis. An Introduction to Its Methodology. Sage Publications. Kyngäs & Vanhanen 1999. Sisällönanalyysi. Hoitotiede 1999: 11(1), s.3-12. Lincoln, Y.S. & Guba, E.G. 1985. Naturalistic inquiry. Beverly Hills, Ca: Sage. Lacey, A. & Luff, D. 2001. Trent Focus for Research and Development in Primary Health Care: An Introduction to Qualitative Analysis. Trent. Focus. www.trentfocus.org.uk/resources/qualitative Data Analysis.pdf (8.2.2005) Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteessä. 2. uudistettu painos. Helsinki. International Methelp Ky. 26
Lähteet Newman, R., Webb, B. & Cochrane, C. A content analysis method to measure critical thinking in face-to-face and computer supported group learning [online]. Belfast: Queen s University, 1999 [viitattu 23.1.2006]. Saatavissa www-muodossa: http://www.qub.ac.uk/mgt/papers/methods/contpap.html Pandit, Maresh R. "The Creation of Theory: A Recent Application of the Grounded Theory Method [online]. Saatavissa www-muodossa: http://www.nova.edu/ssss/qr/qr2-4/pandit.html. Julkaistu The Qualitative Report, 2(4), 1996. Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2004. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. 27