NIEMI, VÄHÄNIEMENKATU 14, TONTIN JAKAMINEN Asemakaava nro 8650 Diaarinumero: TRE:4623/10.02.01/2016 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 13.10.2016
2 Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin nro 2626-7 omistaja 28.6.2016. Diaarinumero: TRE:4623/10.02.01/2016, pvm. 6.7.2016. Asemakaavan hyväksyy yhdyskuntalautakunta. Asemakaavan muutos tuli vireille 13.10.2016 kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 13.10.-3.11.2016 väliseksi ajaksi. Selostuksen liiteasiakirjat: Asemakaavakartta 13.10.2016 Havainnekuva 13.10.2016 Asemakaavan selostus 13.10.2016 Asemakaavan seurantalomake 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA / SUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Niemen kaupunginosassa Pohtolankadun ja Vähäniemenkadun risteyksestä noin kaksisataa metriä itään. Lielahden aluekeskus sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Lähin paikallisliikenteen bussipysäkki sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä. Suunnittelualueen ympäristö on omakotitaloaluetta, joka koostuu pääosin jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisesta rakennuskannasta. Tämän lisäksi alueella on 1960 1980-luvuilla rakennettuja suurelta osin yksikerroksisia omakotitaloja sekä täydennysrakentamisen myötä syntynyttä 1990- ja 2000-luvun rakennuskantaa. Korttelissa 2626 on aiemmin jaettu viisi tonttia. Suunnittelualueen korttelin tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä e=0,15-0,36. Tontin 2626-7 piha-alue rajautuu naapuritonteista ja tiestä istutuksilla. Piha-alue on kulkureittejä lukuun ottamatta pääosin nurmipintainen. Kaava-alue laskee loivasti pohjoiseen kohti Vähäniemenkatua ja korkeuseroa on enimmillään noin 1,6 metriä. Tontin maaperä on paikkatietoaineiston mukaan moreenia (Mr). Tontin 2626-7 pinta-ala on 1575 m². Tontilla sijaitsee vuonna 1953 valmistunut, jälleenrakennuskaudelle tyypillinen puolitoistakerroksinen omakotitalo, jonka kerrosala on noin 112 m 2. Rakennuksen julkisivumateriaali on vaaleanvihreä puuverhoilu. Tontille 2626-7 on liittymä Vähäniemenkadulta ja tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Tontti 2626-7 on yksityisessä omistuksessa.
3 1.2 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET Tontti 1.2.1 Pirkanmaan maakuntakaava Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Kuva: Ote maakuntakaavasta 1.2.2 Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Kuva: Ote yleiskaavasta 1.2.3 Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutostontilla on voimassa 14.9.1955 vahvistettu asemakaava nro 654. Sen mukaan tontti 2626-7 on asuin- tai liikerakennusten korttelialuetta. Asemakaavassa tontille on merkitty omakotirakennuksen rakennusala, jossa rakennuksen korkeus on enintään 5,5 m ja kattokaltevuus 1:1,5. Tontille on osoitettu talousrakennuksen rakennusala, jossa rakennuksen korkeus on enintään 3,5 m ja kattokaltevuus 1:1,5. Tontilla on rakennusoikeutta yhteensä 242 kem2, jolloin tontin laskennallinen tehokkuus on noin e=0,15. Tontin pohjoisosaan, Vähäniemenkadun reunaan, on merkitty puistomaisesti istutettava tontin osa. Kuva: Ote asemakaavasta nro 654
4 1.2.4 Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvitys 2016 Niemen alueesta todetaan, että sen rakenne on hyvin säilynyt, rakennuskanta taas ei. Alueen arvoja ovat heikentäneet alkuperäiseen ilmeeseen sopeutumattomat asuin- ja talousrakennukset. Tonttien jakamiset eivät ole heikentäneet arvoja yhtä paljon, koska uudet rakennukset sijaitsevat yleensä kaukana kadusta, alkuperäisenä säilyneen asuinrakennuksen takana. Niemen alueella arvokkaisiin jälleenrakennuskauden pientaloalueisiin luetaan Tapulinkadun ja Isoniemenkadun risteyksestä pohjoiseen olevat korttelit Lentävännokan puistoon asti. Kortteli 2626 ei sisälly em. arvoalueeseen. Arvoalueisiin kuulumattomista tonteista selvityksessä todetaan, että tontteja saa edelleenkin jakaa, mutta uudet rakennukset on sopeutettava alueen alkuperäiseen ilmeeseen. 1.2.5 Tonttijako Tonttijako (tunnus 1146) on hyväksytty 14.9.1955. Tontti on merkitty tonttirekisteriin 25.4.1956. 1.2.6 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2016. 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 2.1.1 Osalliset Kaavamuutoksen hakijat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Niemen Omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan ELY-keskus Muut ilmoituksensa mukaan 2.1.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanke tuli vireille 13.10.2016, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin (asetettavaksi) nähtäville 13.10.-3.11.2016 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internetsivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistosta pyydetään aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. 2.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita.
5 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1.1.1 Tonttitiedot Jaettava tontti Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus k-m 2 Tonttitehokkuus e 2626-7 1575 242 0,15 Muodostuvat uudet tontit 2626-33 662 192 0,29 2626-34 912 220 0,24 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 412 kem 2. Kerrosala lisääntyy 170 m 2. Kaavamerkinnät Asia Merkintä Sisältö Rakennusoikeus 160 + t32 Ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku ainoastaan taloustilaksi sallitun kerrosalan neliömetrimäärän. Kerrosluku II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. y70% Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 70 % alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. ulv50% Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kattokaltevuus as =18-34 /sa Asuinrakennuksen kattokaltevuus. Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Julkisivun korkeus 5,5m Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus metreinä. Julkisivumateriaali ju-5 Rakennuksen julkisivun pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta tai vaihtoehtoisesti pääasiallisena julkisivu- materiaalina tulee käyttää puuta. Istutettava alue i-8 Istutettava alueen osa, jonka kadun puoleiseen reunaan on istutettava aita vapaasti kasvavista tai leikattavista pensaista. Autopaikat 2ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. Hulevesien käsittely hule-42(1) Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 1 m 3 jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto.
6 3.2 KAAVAN VAIKUTUKSET 3.2.1 Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä liikennettä lisääviä vaikutuksia. 3.2.2 Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. 3.2.3 Kaavan vaikutukset yritystalouteen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 4.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.