Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 1 AIKA 2.5.2018 klo 17:00-18:29 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1 Päätöksentekijät Nimi Tehtävä Lisätieto Asikainen Miia Jäsen Luottamushenkilö Grönlund Joonas Puheenjohtaja Luottamushenkilö Heikkilä Markku Varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Junttila Virpi Jäsen Luottamushenkilö Karhukorpi Kai Jäsen Luottamushenkilö Kemppainen Sanna Miia Jäsen Luottamushenkilö Klemola Kimmo Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Näivä Henri Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Thomander-Tiainen Jäsen Johanna Luottamushenkilö Virolainen Veli Matti Jäsen :t 98-108, 110- Luottamushenkilö 112 Hyvärinen Mirva Jäsen Luottamushenkilö Muut osallistujat Hottinen Arja Toimistosihteeri Pimiä Maarit Kaupunginarkkitehti Puurtinen Riitta Kaupungingeodeetti Ojapelto Mikko Johtaja Hirvonen Olli Kaupungininsinööri Veijovuori Matti - Räsänen Vesa Luottamushenkilö - Poissaolevat Leimi Pasi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Räsänen Ilkka Ympäristöjohtaja
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 2 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 98 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 99 Pöytäkirjan tarkastus 4 100 Käsittelyjärjestyksen muutos 5 101 Rakennusten hallinnoinnin väliaikaiset järjestelyt veroasioiden 6 muutoksenhaun ajaksi: elinvoima- ja kaupunkikehitystoimialan toimintasäännön täydentäminen ja toimitilojen hallinnointia ja hoitoa koskevan sopimuksen muuttaminen 102 Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan laskujen 11 hyväksyjät 103 Poikkeamislupa 519 Nuijamaan kylän tilalle Rantalahti RN:o 13 7:4 104 Poikkeamislupa 572 Lahnajärven kylän tilalle Lamminvuori 22 RN:o 11:6 105 Suunnittelutarveratkaisu 419 Iitiän kylän tilalle Ahola RN:o 30 2:13 106 Asemakaavan muutos 536 Jänhiälän kylän osalle tilaa RN:o 34 4:1, 538 Karsturannan kylän tiloille RN:o 15:10 ja 28:1 sekä osalle tiloja RN:o 15:17, 29:1, 30:1 ja 31:1 sekä 556 Pätilän kylän osalle tilaa RN:o 3:74 (Tapiolan rautatiealue) 107 Ranta-asemakaavan muutos Tuosan saaren länsirannan 36 ranta-asemakaava korttelit 2 4, sekä niihin liittyvillä lähivirkistys-, katu- ja autopaikkojen korttelialueella (Tuosan ranta-asemakaavan muutos) 108 Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle maantien 3864 38 (Ylämaantie) parantamisen toimenpideselvityksestä välillä Yllikkälä Vilkjärvi Pulsa 109 Lausunto Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen 41 Lappeenrannan kaupungin teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamiseksi 110 Valtakatu-Oleksi -risteyksen rakentaminen, urakoitsijan valinta 46 111 Tiedoksi merkittävät asiat 48 112 Muutoksenhakuohjeet 49
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 3 98 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 4 99 Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kimmo Klemola ja Henri Näivä. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 5 100 Käsittelyjärjestyksen muutos Lappeenrannan Toimitilat Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hietamies ja konsernihallinnon lakimies Johanna Alatalo olivat esittelemässä muutosta toimitilojen hallinnointi- ja hoitosopimukseen ja elinvoima- ja kaupunkikehitystoimialan toimintasäännön täydentämistä. Hietamies ja Alatalo pois klo 17.17. Merkittiin esittelyt tiedoksi.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 6 101 Rakennusten hallinnoinnin väliaikaiset järjestelyt veroasioiden muutoksenhaun ajaksi: elinvoima- ja kaupunkikehitystoimialan toimintasäännön täydentäminen ja toimitilojen hallinnointia ja hoitoa koskevan sopimuksen muuttaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1142/00.01.01.00/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Pimiä Maarit puh. 040 653 0745 Valmistelija/lisätiedot: puh. Konsernihallinnon lakimies Alatalo 040 025 4612 Johanna Toimitusjohtaja Hietamies Mikko 040 050 9611 Rahoituspäällikkö Iskanius Jari 040 631 6231 Kaupungininsinööri Hirvonen Olli 040 670 1566 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Muutossopimus - Muutos hallinnointi- ja hoitosopimukseen, luonnos 26.4.2018 (Sopimus) 2. Sopimus toimitilojen hallinnoinnista ja hoidosta 24.5.2017 3. Lappeenrannan kaupungin Elinvoiman ja kaupunkikehitys toimialan toimintasääntö Kaupunginhallituksen päätös 16.4.2018 176 Kaupunginhallitus on 16.4.2018 176 päättänyt hyväksyä periaatteet rakennusten hallinnoinnin väliaikaisiksi järjestelyiksi veroasioiden muutoksenhaun ajaksi. Kaupunginhallitus on antanut konsernihallinnon tehtäväksi valmistella kaupungin ja Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n väliseen sopimukseen toimitilojen hallinnoinnista ja hoidosta muutoksen, jolla investointien ja vuosikorjausten toteuttaminen todetaan kaupungin vastuulla olevaksi. Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:lle maksettavan hallinnointi- ja hoitopalkkion määrittely täsmennetään muuttunutta järjestelyä vastaavaksi. Kaupunginhallitus on antanut kaupunkikehityslautakunnalle tehtäväksi täydentää elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 7 toimintasääntöä siten, että siihen otetaan tarvittavat tilakeskusta ja siitä vastaavaa viranhaltijaa koskevat määräykset. Tilakeskuksesta vastaavan viranhaltijan tehtävien järjestely tulee valmistella samassa yhteydessä toimialan, henkilöstöhallinnon ja Lappeenrannan Toimitilat Oy:n kanssa. Päätöksen mukaan järjestelyn voimaan saattamiseksi tarpeelliset yksityiskohtaisesti valmistellut asiat ja asiakirjat tuodaan erikseen toimielinkäsittelyyn. Elinvoima- ja kaupunkikehitystoimialan toimintasäännön täydentäminen Oheisena liitteenä on luonnos elinvoima- ja kaupunkikehitystoimialan täydennetyksi toimintasäännöksi (lisätyt ja muutetut kohdat on merkitty punaisella). Rakennusten hallinnoinnin järjestelyihin liittyen toimintasääntöön on tehty seuraavat lisäykset: - 1 luku 1 Toimiala: Elinvoiman ja kaupunkikehitystoimialan palveluksi on lisätty tilakeskuksen tehtävät. - 2 luku 1 Organisaation kuvaus: Vastuualueeksi on lisätty tilakeskus. - 2 luku: Lisätty uusi 7, jossa kuvataan tilakeskuksen tehtävät seuraavasti: Tilakeskus vastaa kaupungin rakennusomaisuuden omistamisesta sekä sen ylläpidon, kehittämisen ja muun kiinteistönpidon järjestämisestä kaupunginvaltuuston ja kaupunkikehityslautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tilakeskus toimii taseyksikkönä ja vastaa kaupunkikehityslautakunnan asettamien tulostavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimitilojen saatavuudesta rakennuttamalla, vuokraamalla taikka ostamalla niitä taloudellisesti, tehokkaasti ja laadukkaasti. Tilakeskuksen toimialaan kuuluu myös tarpeettomien rakennusten myyminen tai tarvittaessa purkaminen. Tilakeskus vastaa myös kaupungin omistaman rakennustaiteellisesti ja/tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan säilyttämisen ja kunnossapidon järjestämisestä sen arvoa vastaavalla tavalla. Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 8 tarpeelliset toimenpiteet tilakeskus hankkii ostopalveluna Lappeenrannan Toimitilat Oy konsernin yhtiöiltä, Lappeenranta-konsernin muilta yhtiöiltä ja toimijoilta tai ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tilakeskuksen vastuualuetta johtaa tilakeskuksen johtaja. - 3 luku: Tilakeskuksen johtajan ratkaisuvalta on lisätty pykäläksi 9 seuraavasti: Tilakeskuksen johtaja 1. päättää vuotuisista sisäisistä vuokrista kiinteistöohjelman periaatteiden mukaisesti, siltä osin kun sisäiset vuokrat kuuluvat toimialan vastuulle, 2. päättää vuosikorjausohjelmasta 3. hakee Tilakeskuksen toimialaan liittyvät purkamis-, toimenpide- ja rakennusluvat. Samassa yhteydessä toimintasääntöön on lisätty yrityspalvelut vastuualueen johtajan ratkaisuvaltaa koskeva uusi 10, jonka mukaan ko. vastuualueen johtaja päättää kaupungin omistamien yleisten alueiden varaamisesta tapahtumakäyttöön kaupunkikehityslautakunnan hyväksymien perusteiden mukaisesti. Toimintasäännön täydentäminen tältä osin on nähty tarpeelliseksi seuraavasta syystä: Tällä hetkellä alueiden varaamisesta lyhytaikaisiin tapahtumiin (alle viikon kestoiset tapahtumat, kuten Lappee Fest, markkinat, kesäkonsertit yms.) päättää katualueiden osalta katuisännöitsijä, puistojen osalta kaupungingeodeetti ja torien osalta torivalvoja. Alueiden varaamista lyhytaikaisten tapahtumien käyttöön on tarvetta sujuvoittaa niin, että tapahtumajärjestäjät voivat saada aluevarauksen asioimalla yhden tahon kanssa. Edellä mainittu toimintasäännön muutos mahdollistaa tämän. Muutos helpottaa myös tapahtuma-alueiden tuotteistamista, niiden markkinointia ja varaamismahdollisuutta sähköisten palvelujen kautta. Aiempi toimintasäännön 9 on muutettu pykäläksi 11. Edelleen samassa yhteydessä toimintasäännön 3 lukuun on lisätty elinvoima- ja kaupunkikehityksen lakimiehen tehtävät ja toimivalta uudeksi 12 :ksi. Lisäksi toimintasääntöön on tehty kadut ja ympäristö vastuualueeseen sekä sen viranhaltijoiden tehtäviin ja ratkaisuvaltaan liittyviä muutoksia. Kaupungininsinöörin tehtävät siirtyivät 3.4.2018 alkaen joukkoliikennepäällikön tehtäväksi.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 9 Samassa yhteydessä tehtävää aiemmin hoitanut henkilö siirtyi takaisin suunnittelupäällikön tehtävään. Nämä seikat ovat aiheuttaneet tarpeen tarkastella toimintasääntöä. Vastuualueen viranhaltijoiden tehtävänjakoa kaupungininsinöörin, suunnittelupäällikön sekä tuotantopäällikön tehtävien ja ratkaisuvallan osalta on tarkennettu toimintasäännön 3 luvun 11 :ssä. Lisäksi vastuualueen organisaatiota ja tehtäviä, 2 luku 4 on ollut tarve tarkentaa. Edellä mainittujen lisäksi 3 luvun 11 :ssä katuisännöitsijän yhtä tehtävää on tarkennettu sanamuodon osalta. Toimitilojen hallinnointi- ja hoitosopimuksen muuttaminen Oheisena liitteenä on luonnos muutossopimukseksi, jolla muutetaan kaupungin ja Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n välistä toimitilojen hallinnointi- ja hoitosopimusta seuraavasti: - Hallinnoinnin ja hoidon kohteet (kohta 3): Muutossopimuksella sopijapuolet muuttavat hallinnointia ja hoitoa koskevan sopimuksen kohtaa 3 siten, että sopimuksen liitteenä 1 oleva kohde- ja käyttäjäluettelo korvataan takautuvasti 1.1.2018 lukien muutossopimuksen liitteenä 1 olevalla päivitetyllä kohde- ja käyttäjäluettelolla. - Hallinnoinnin ja hoidon sisältö (sopimuksen kohta 4): Muutossopimuksella sopijapuolet muuttavat hallinnointia ja hoitoa koskevan sopimuksen kohtaa 4 siten, että kyseinen kohta korvataan takautuvasti 1.1.2018 lukien muutetulla kohdalla 4. Muutetun kohdan keskeisen sisällön mukaan kohteiden peruskorjausten, perusparannusten, uusinvestointien ja vuosikorjausten järjestäminen kuuluu palvelunostajan eli kaupungin tehtäviin, ja ne tehdään palvelunostajan eli kaupungin taseeseen. Peruskorjausten, perusparannusten, uusinvestointien ja vuosikorjausten toimenpiteet palvelunostaja eli kaupunki hankkii ostopalveluna Lappeenrannan Toimitilat Oy konsernin yhtiöiltä, Lappeenranta-konsernin yhtiöiltä ja toimijoilta tai ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kohteiden elinkaaren mukaisen ylläpidon ja vuosittaisen kunnossapidon toimenpiteiden toteuttamisesta vastaa Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy. - Hallinnointi- ja hoitomaksu (sopimuksen kohta 6): Muutossopimuksella sopijapuolet muuttavat hallinnointia ja hoitoa koskevan sopimuksen kohtaa 6 siten, että kyseinen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 10 Esittelijän ehdotus kohta korvataan taannehtivasti 1.1.2018 lukien muutetulla kohdalla 6. Muutetun kohdan keskeisen sisällön mukaan kohdetta käyttävä kaupungin toimiala maksaa palveluntuottajalle markkinaehtoista hallinnointi- ja hoitomaksua hallinnoinnin ja hoidon toimenpiteistä. Luonnos muutossopimukseksi on toimitettu KPMG Oy Ab:n veroasiantuntijoiden kommentoitavaksi. Veroasiantuntijoiden kommentit esitellään muutossopimuksen toimielinkäsittelyssä. Asiaan liittyvän muun päätöksenteon aikataulu Kaupunginhallituksen päätöksen 18.12.2017 629 tarkoittama kaupungin ja Lappeenrannan Yritystila Oy:n välinen sopimus toimitilojen hallinnoinnista ja hoidosta niiden kohteiden osalta, joissa tilan käyttäjä on tilan omistaja, on tarkoituksenmukaista valmistella toimielinkäsittelyyn vasta sen jälkeen, kun Verohallinnolta on saatu päätös Lappeenrannan Toimitilat Oy:n tekemään ennakkoratkaisuhakemukseen. Tilakeskuksesta vastaavan viranhaltijan tehtävien järjestely valmistellaan henkilöstöjohtajan toimesta toimielinkäsittelyyn erikseen. Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä elinvoima- ja kaupunkikehitystoimialan toimintasäännön täydentämisen oheisen liitteenä olevan toimintasääntöluonnoksen mukaisesti. Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy kaupungin ja Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n välisen toimitilojen hallinnointia ja hoitoa koskevan sopimuksen muuttamisen oheisena liitteenä olevan muutossopimuksen mukaisesti. Päätös Toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä lisäsi päätösesitykseen: Tilakeskuksen johtajan tehtäviä hoitaa toimialajohtaja kunnes tehtäväjärjestelyistä on päätetty. Hyväksyttiin muutettu esitys. Täytäntöönpano kaupunginhallitus
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 11 102 Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan laskujen hyväksyjät Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/622/02.06.01.01/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä Valmistelija/lisätiedot: Talous- ja kehittämispäällikkö Huovila Krista etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. 040 653 0745 puh. 040 717 9818 Liitteet 1. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen laskujen hyväksyjät 2.5.2018 Lautakunnat määrittelevät laskujen hyväksymisrajat. Rajat ovat arvonlisäverollisia. Konsernihallinnon suositus hyväksymisrajoiksi on seuraava: Toimialajohtaja yli 60 000 euroa Vastuualuejohtaja 60 000 euroa Palveluyksikön/alueen päällikkö 30 000 euroa Toimintayksikön päällikkö 10 000 euroa Lautakunta voi antaa perustellusta syystä yksittäiselle päällikölle korkeamman hyväksymisrajan. Perustelu syy voi olla se, että yksikön toiminnan luonteesta johtuen sillä on jatkuvien sopimusten mukaisia, kuukausittain toistuvia tätä rajaa isompia laskuja, joita ei toimialan johdon harkinnan mukaan ole tarpeen sisäisen valvonnan toteuttamiseksi alistaa ylemmän esimiestason hyväksyttäväksi. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtajalla on hyväksymisoikeus kaikkiin toimialan laskuihin. Vastuualueiden johtajat voivat hyväksyä kaikki oman vastuualueensa laskut hyväksymisvaltuutensa puitteissa. Muut laskujen hyväksyjät ja hyväksymisvaltuudet on esitetty liitteessä kustannuspaikoittain. Toimialan laskujen hyväksymisoikeudet päivitetään vastuualueeksi lisätyn tilakeskuksen sekä kadut ja ympäristö vastuualueen osalta. Muutokset on esitetty liitteessä punaisella.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 12 Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta vahvistaa laskujen hyväksymisoikeudet tehtäväalueensa osalta liitteen mukaisesti. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Tilakeskuksen vastuualueen johtaja
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 13 103 Poikkeamislupa 519 Nuijamaan kylän tilalle Rantalahti RN:o 7:4 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1344/10.03.00.02/2017 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Kaavasuunnittelija Matti Kettunen puh. 040 653 0745 puh. 040 653 0745 040 484 9745 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Asemapiirros 405-519-7-4 2. Luontoselvitys Pöyry Finland Oy:ltä poikkeamislupaan 519 Nuijamaan kylän tilalle Rantalahti RN:o 7:4 3. Lausunto liikennevirastolta poikkeamishakemuksesta 519 Nuijamaan kylän Rantalahti tilalle RN:o 7:4 4. Rajavartiolaitoksen esikunnan lausunto poikkeamishakemuksesta 519 Nuijamaan kylän Rantalahti tilalle RN:o 7:4 5. Uusi lausunto tullilta poikkeamishakemuksesta 519 Nuijamaan kylän Rantalahti tilalle RN:o 7:4 6. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto poikkeamishakemukseen 519 Nuijamaan kylän tilalle Rantalahti RN:o 7:4 7. Ympäristötoimen lausunto poikkeamislupaan Nuijamaa Rantalahti 8. Sijaintikartta 405-519-7-4 9. Poikkeamistilannekartta 405-519-7-4 10. Maakuntakaavaote 405-519-7-4 11. Lisälausunto Lappeenrannan seudun ympäristötoimelta poikkeamishakemukseen 519 Nuijamaan kylän tilalle RN:o 7:4 Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Yksityishenkilö hakee MRL 171-174 :n mukaista lupaa uuden loma-asunnon, vierasmajan ja saunan rakentamiseen 519 Nuijamaan kylän tilalle Rantalahti RN:o 7:4 (405-519-7-4). Päärakennuksen pinta-ala on 80 k-m 2, vierasmajan 65 k-m 2 ja
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 14 saunan 25 k-m 2. Tilan maapinta-ala on 5200 m 2. Rakennuspaikka sijoittuu Kirsiniemeen Nuijamaanjärven rannalle. Hakemus ja perustelut Uuden rantarakennuspaikan muodostaminen vaatii poikkeamiskäsittelyä, alueella ei ole asema- eikä yleiskaavaa. Syy poikkeamishakemukseen on kiinteistön hyödyntäminen rantarakennuspaikkana. Tontti sijaitsee lähellä luonnonkaunista lounaaseen suuntautuvaa rantaa, jonka virkistyskäyttöpotentiaali on merkittävä. Talousvesi saadaan kantovetenä rakennettavasta porakaivosta. Lisäksi rakennetaan kuivakäymälä. Kaavallinen tilanne Alueella ei ole asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Rakentamista ohjaa Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys (kv. hyv. 29.8.2016). Keskeisimmät määräykset lupahakemusta koskien: - Loma-asunnon rakennuspaikan pinta-alan vähintään 3000 m². - Rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 60 metriä (ns. muunnettu rantaviiva). - Rakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulisi olla vähintään 30 metriä. Saunarakennus, jonka kerrosala on enintään 25 m², taikka alle 10 m² suuruinen vaja tai grillikatos on mahdollista rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin 10 metriä. - Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. - Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 1-asuntoisen rakennuksen sekä kolme talousrakennusta. - Ranta-alueella sijaitsevan rakennuspaikan rakennusoikeus enintään 150 k-m²; erillisen saunarakennuksen enimmäiskerrosala on 25 m². Alueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 21.12.2011. Rakennuspaikka sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (merkintä MU). Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyttötarkoituksen lisäksi ovat ulkoilun kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä. Merkinnällä osoitetaan saariston ja järvialueen veneretkeilyyn liittyvät ulkoilukohteet sekä retkeilyn kannalta tärkeät alueet maakunnallisten ja seudullisten reittien varrella.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 15 Merkintää käytetään myös alueilla, jotka sijaitsevat suurten ihmismäärien kannalta saavutettavuudeltaan hyvillä alueilla, esimerkiksi taajamien läheisyydessä. Alueen pääkäyttötarkoitus on edelleen maa- ja metsätalous. Metsätalouden harjoittaminen alueella perustuu metsälakiin. Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset. Olemassa olevia ulkoilumahdollisuuksia ja toimintoja tulee edistää ja alueiden käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polut ja ulkoilureitit sekä niihin liittyvät levähdys- ja tukialueet. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevien rakennusten lisäksi olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää rakentamista. Kaupunkisuunnittelu on aloittanut Lappeenrannan pienvesien ranta-alueille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan laadinnan. Tulevan kaavan tavoitteena on pienvesistöjen rantojen käytön suunnittelu huomioiden alueiden erityispiirteet ja arvot. Rantaosayleiskaavatyön yhteydessä tullaan tekemään emätilatarkastelu ja rantamitoitus maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi. Rantaosayleiskaavassa tullaan osoittamaan rantarakennuspaikat, jolloin rakennusluvat voidaan myöntää suoraan rantaosayleiskaavan perusteella, (MRL 44 ). Lisäksi osayleiskaavassa tutkitaan ranta-aluille sijoittuvat kyläalueet kyläkaavaperiaattein. Aikataulullisesti tavoitteena on, että Lappeenrannan pienvesien rantaosayleiskaava olisi kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä vuonna 2021. Kiinteistönmuodostushistoria ja rantamitoitus Tila Rantalahti RN:o 7:4 on rekisteröity 30.9.2010. Tila on muodostunut emätilasta Metsärantala RN:o 7:0, joka on rekisteröity 10.7.1967 ja on edelleen olemassa oleva tila. Emätilaselvityksen tarkasteluajankohta on 15.10.1969, jolloin vanhan rakennuslain rantakaavasäännökset tulivat voimaan. Emätilasta on muodostunut kuusi tilaa, emätila itse mukaan lukien. Kaikki tilat ovat rantaan rajoittuvia. Mitoitettua rantaviivaa muodostuu yhteensä 1460 metriä. Mitoituksella neljä rantarakennuspaikkaa per mitoitettu rantaviivakilometri, saadaan tulokseksi kuusi rantarakennuspaikkaa. Tiloista jo rakennettuja on
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 16 kaksi. Täten emätilasta muodostuneilla tiloilla on käyttämättömiä rantarakennuspaikkoja yhteensä neljä. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Hakija on kuullut naapureina tiloja RN:o 2:82, 2:83 ja 7:0 poikkeamishakemuksen johdosta. Naapureilla ei ole hankkeeseen huomautettavaa. Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla 16. 29.1.2018. Hakemukseen ei kuulutusaikana saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Ympäristötoimen lausunto: Alueella on pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset jätevesille, jos rakennetaan painevesijärjestelmä. Tällöin jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Kantovesijärjestelmän kyseessä ollessa, ei puhdistusvaatimuksia ole, mutta keittiöstä pesuvedet tulee johtaa saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn, joka voi olla suodatinkaivo tai vastaava ja saunasta tulevat vähäiset pesuvedet voidaan johtaa maahan. Kiinteistöllä tulee aina olla jätevesiselvitys sekä käyttö- ja huoltoohjeet. ELY-keskuksen lausunnon johtopäätökset: Mikäli kantatilatarkastelu osoittaa, että kaikkea rantaviivan mitoitukseen perustuvaa rakennusoikeutta ei ole käytetty, riittävän yhtenäisen vapaan ranta-alueen säilyminen voidaan turvata ja rantarakentamisen muut edellytykset (MRL 73 ) täyttyvät, on poikkeamiselle maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset edellytykset. Erityisesti tulee varmistaa, ettei luvan myöntämisellä aiheuteta haittaa vireillä olevalle kaavoitukselle esim. rakennuspaikan sijoittumisen tai luontoarvojen säilymisen osalta. ELY-keskuksen tietojen mukaan kiinteistön lähialueilla on havaintoja liito-oravasta, ja ilmakuvien perusteella ei voida sulkea pois mahdollisuutta liito-oravan esiintymisestä nyt suunnitellulla rakennuspaikalla. Ennen asian ratkaisua poikkeamisluvalla tai kaavalla, tulee alueelta tehdä luontoselvitys ml. liito-oravaselvitys, tai vähintään tehdä biologin suorittamana maastokäynti ko. kiinteistölle luontoarvojen selvittämiseksi. Koska rakennuspaikka sijaitsee Saimaan kanavan, valtakunnan rajan ja tullin välittömässä läheisyydessä, tulee rakentamisen mahdollisuuksia selvitettäessä varmistaa asianosaisten viranomaisten näkemys rakentamisen edellytyksiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 17 Tullin lausunto: Lausuntopyynnön kohteena oleva tila sijaitsee siinä määrin sivussa nykyisestä maantieliikenteen rajanylityspaikasta sekä Saimaan kanavan Suomen puolen tarkastuspisteestä, että Nuijamaan tulli ei katso poikkeusluvan haittaavan tullin toimintoja. Liikennevirasto toteaa lausuntonaan seuraavaa: Saimaan kanavan väylän kulkiessa lähellä hankealuetta johon poikkeamislupaa haetaan, Liikennevirasto muistuttaa, että vesiväylän läheisyyteen sijoittuvien rakennusten ja muiden rantarakenteiden suunnittelussa, sijoittamisessa sekä toteuttamisessa tulee huomioida vesiliikenteen aiheuttama aallokko ja mahdollinen rantaeroosio. Rajavartiolaitoksen lausunto: Rakentamisesta ei ole haittaa Rajavartiolaitoksen toiminnalle. Rakentajalla on hyvä olla tiedossa, että Rajavartiolaitoksella on alueella tutka ja kameravalvontaa vesialueen liikenteen valvomiseksi. Valvonta kohdistuu vesialueelle ja ylettyy osin myös ranta-alueelle suunnitellulla rakennusalueella. Pöyry Finland Oy, Soile Turkulainen Luontoselvitys, johtopäätökset ja suositukset: Luontoselvityksen perusteella eniten lisärakentamista rajoittava tekijä Kirsiniemessä on Niemenvuorella sijaitseva kalasääsken pesäpuu. Yleisohjeena kaavoituskäytännöissä ja oikeustapauksissa on ollut noin 800 metrin suojaetäisyys sääksen pesien ja muuttuvan maankäytön välillä. Etäisyyden määrittely on kuitenkin tapauskohtaista. Tuulivoimaloiden suojaetäisyydeksi sääksen pesiin Sääksisäätiö (http://www.saaksisaatio.fi) suosittelee kahta kilometriä. Turvetuotantoalueen Korkein hallinto-oikeus linjasi vuosikirjapäätöksessään KHO:2015:3 vaativan vähintään 500 metrin suojavyöhykkeen (http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirja paatos/142070 2257553.html). UPM:n ja sääksisäätiön laatiman metsänkäsittelyohjeen mukaan kalasääsken pesien välittömässä läheisyydessä tulee välttää avohakkuita eikä pesintäkauden aikana tule työskennellä alle 500 metrin etäisyydellä pesistä (http://www.saaksisaatio.fi/img/file.php?id=57907).
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 18 Kirsiniemen sääksiä seurannut Marko Ruti suosittelee myös niemen alueella 600 800 metrin suojaetäisyyttä pesän ja uuden rakentamisen välillä. Poikkeamislupahakemuksen mukainen rakentaminen Kirsiniemessä sijoittuisi olemassa olevien lomarakennusten yhteyteen Vakkilantien varteen samalle 150 200 metrin etäisyydelle pesästä kuin kolme muuta lomarakennusta. Vakkilantie kulkee niitäkin lähempänä alle 100 metrin päässä pesästä. Pesä sijaitsee huomattavasti lomarakennuksia ja tietä ylempänä kalliomäen päällä ja välissä on metsämaastoa. Ehkä tästä johtuen sääksien pesintä on viime vuosina onnistunut häiriöistä huolimatta. Lisärakentamisen seurauksena liikenne ja muut häiriötekijät alueella kuitenkin lisääntyvät, eikä niiden vaikutuksia sääksen pesintätulokseen voida varmuudella ennakoida. Mahdollinen rakennusvaihe tulee ajoittaa niin, että sääksen pesintäaikana ei aiheuteta voimakasta melua. Varsinaisella poikkeamislupahakemuksen kohteena olevalla alueella ei havaittu sellaisia luontoarvoja, jotka rajoittaisivat sen rakentamista. Rantapuustoa on kuitenkin suositeltavaa säilyttää mahdollisimman paljon. Ympäristötoimen lisälausunto: Ympäristötoimi katsoo, että rakentamista sekä muita toimenpiteitä ja häiriötä tulee välttää sääksen pesän läheisyydessä (alle 500 metriä) pesimäkaudella 15.4. 31.7. Poikkeaminen - Poikkeamisella haetaan lupaa rakentamiseen rantavyöhykkeelle, jossa ei ole asemakaavaa eikä yleiskaavaa. - MRL 171 :n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. - Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 19 - Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto ja perustelut Tila Rantalahti sijoittuu Nuijamaanjärven rantaan Kirsiniemelle. Tilan pinta-ala ja rantaviivan pituus sekä emätilaselvitys ja rantamitoitus antavat mahdollisuuden uuden rantarakennuspaikan muodostamiseen. Kirsiniemen alueella on olemassa olevaa loma-asutusta Vakkilantien varressa. Loma-asutus muodostaa nauhan niemen lännen puoleiselle rannalle, jota tilalle suunniteltu loma-asunto täydentää. Saimaan kanavan laivareitti kulkee n. 200 metrin päässä rannasta. Luontoselvityksen perusteella rakennuspaikan koillispuolella Niemenvuorella sijaitsee kalasääsken pesäpuu. Poikkeamislupahakemuksen mukainen rakentaminen Kirsiniemessä sijoittuu olemassa olevien lomarakennusten yhteyteen Vakkilantien varteen samalle 150 200 metrin etäisyydelle pesästä kuin kolme muuta, alueella jo olemassa olevaa lomarakennusta. Vakkilantie kulkee olemassa olevien loma-asuntojen ja sääksen pesän välisellä alueella, alle 100 metrin päässä pesästä. Pesä sijaitsee huomattavasti lomarakennuksia ja tietä ylempänä kalliomäen päällä ja välissä on metsämaastoa. Alueen sääksien pesintä on viime vuosina onnistunut alueen mahdollisesta häiriöistä huolimatta. Lisärakentamisen seurauksena liikenne ja muut häiriötekijät alueella kuitenkin lisääntyvät jonkin verran, eikä niiden vaikutuksia sääksen pesintätulokseen voida varmuudella ennakoida. Mahdollinen rakennusvaihe tulee ajoittaa niin, että sääksen pesintäaikana (15.4. 31.7.) ei aiheuteta voimakasta melua. Varsinaisella poikkeamislupahakemuksen kohteena olevalla alueella ei havaittu sellaisia luontoarvoja, jotka rajoittaisivat sen rakentamista. Rantapuustoa on kuitenkin suositeltavaa säilyttää alueella mahdollisimman paljon. Lappeenrannan rakennusjärjestyksen mukaan kyseisen mukaiselle rantarakennuspaikalle voi rakentaa enintään 150 k-m². Hakemuksen mukaan rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala tulee olemaan 170 k-m 2, eli ylitystä on 13 %. Asemapiirroksen mukaan
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 20 Esittelijän ehdotus rakennusten etäisyydet rantaviivasta ovat riittäviä. Tilan alueelle rakennetaan tonttitie rakennuksille. Rakennusvalvonnan näkemyksen mukaan vierasmajaa ei saa rakentaa varustukseltaan toiseksi loma-asunnoksi eli rakennukseen ei saa rakentaa pesutiloja, saunaa eikä keittiötä. Haettu poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä tai virkistystarpeiden turvaamista. Haettu poikkeaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: - Rakennuslupahakemukseen tulee liittää jätevesisuunnitelma, jos rakennetaan painevesijärjestelmä. - Kantovesijärjestelmää käytettäessä, puhdistusvaatimuksia ei ole, mutta keittiön pesuvedet tulee johtaa saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn, joka voi olla suodatinkaivo tai vastaava ja saunasta tulevat vähäiset pesuvedet voidaan johtaa maahan. - Kiinteistöllä tulee olla jätevesiselvitys sekä käyttö- ja huoltoohjeet. - Rakennuspaikan puustoa ja muuta kasvillisuutta on säilytettävä erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. - Vierasmajaa ei saa rakentaa varustukseltaan toiseksi lomaasunnoksi eli rakennukseen ei saa rakentaa pesutiloja, saunaa eikä keittiötä. - Vesiväylän läheisyyteen sijoittuvien rakennusten ja muiden rantarakenteiden suunnittelussa, sijoittamisessa sekä toteuttamisessa tulee huomioida vesiliikenteen aiheuttama aallokko ja mahdollinen rantaeroosio. - Rakentamista sekä muita toimenpiteitä ja häiriötä tulee välttää sääksen pesän läheisyydessä (alle 500 metriä) pesimäkaudella 15.4. 31.7. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy yksityishenkilön poikkeamislupahakemuksen MRL 171-174 :n mukaisesti 519 Nuijamaan kylän tilalle Rantalahti RN:o 7:4 (405-519-7-4) seuraavilla ehdoilla:
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 21 - Rakennuslupahakemukseen tulee liittää jätevesisuunnitelma, jos rakennetaan painevesijärjestelmä. - Kantovesijärjestelmää käytettäessä, puhdistusvaatimuksia ei ole, mutta keittiön pesuvedet tulee johtaa saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn, joka voi olla suodatinkaivo tai vastaava ja saunasta tulevat vähäiset pesuvedet voidaan johtaa maahan. - Kiinteistöllä tulee olla jätevesiselvitys sekä käyttö- ja huoltoohjeet. - Rakennuspaikan puustoa ja muuta kasvillisuutta on säilytettävä erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. - Vierasmajaa ei saa rakentaa varustukseltaan toiseksi lomaasunnoksi eli rakennukseen ei saa rakentaa pesutiloja, saunaa eikä keittiötä. - Vesiväylän läheisyyteen sijoittuvien rakennusten ja muiden rantarakenteiden suunnittelussa, sijoittamisessa sekä toteuttamisessa tulee huomioida vesiliikenteen aiheuttama aallokko ja mahdollinen rantaeroosio. - Rakentamista sekä muita toimenpiteitä ja häiriötä tulee välttää sääksen pesän läheisyydessä (alle 500 metriä) pesimäkaudella 15.4. 31.7. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka kuluessa rakennuslupa on haettava. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä-Suomen hallintooikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 22 104 Poikkeamislupa 572 Lahnajärven kylän tilalle Lamminvuori RN:o 11:6 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/561/10.03.00.02/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä puh. 040 653 0745 Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit 040 653 0745 Kettunen Matti 040 484 9745 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto poikkeamishakemukseen Lahnajärven 572 kylän Lamminvuori tilalle RN:o 11:6 2. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen lausunto poikkeamishakemukseen 572 Lahnajärven kylän Lamminvuori tilalle RN:o 11:6 3. Poikkeamistilannekartta 405-572-11-6 4. Sijaintikartta 405-572-11-6 5. Yleiskaavaote 405-572-11-6 6. Yleiskartta 405-572-11-6 7. Asemapiirros- 405-572-11-6 Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Yksityishenkilö hakee MRL 171-174 :n mukaista lupaa uuden loma-asunnon ja saunan rakentamiseen 572 Lahnajärven kylän tilalle Lamminvuori RN:o 11:6 (405-572-11-6). Suunnitellun lomaasunnon koko on 175 k-m 2 ja saunan 25 k-m 2. Tilan pinta-ala on 3,8 ha. Hakemus ja perustelut Poiketaan rantaosayleiskaavan mukaisesta rakennuspaikasta. Halutaan rakentaa toiseen paikkaan samalla kiinteistöllä, yleiskaavan loma-asuntojen alueen mukaisen rakennusoikeuden määrän puitteissa. Maapohjatutkimuksen mukaan yleiskaavan määräämä rakennuspaikan maasto on haasteellinen ja sijainniltaan huono. Haettavaan uuteen rakennuspaikkaan jätevesihuolto on helpompi toteuttaa ja rakennuspaikalle on jo tieyhteys. Hankkeella ei ole vaikutusta ympäristölle. Wc-jätevedet
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 23 johdetaan umpisäiliöön ja pesuvedet maasuodattamoon. Saunaan tulee vain kantovesi. Kaavallinen tilanne Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Ylämaan rantaosayleiskaavan muutos, KV. hyv. 18.4.2011. Kaavassa haettu rakennuspaikka on maa- ja metsätalousaluetta (merkintä M). Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. MRL 72 :n nojalla, alueella on muu kuin 72 3 mom:n mukainen rakentaminen kielletty. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 mom:n perusteella määrätään, että asuinja lomarakennuksien rakentamista ei sallita alueella. Alueen rakennusoikeus on siirretty AP, AM, AT, RA, RA-1 ja RM - alueille. Maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen on sallittu. Yleiskaavan määräämä rakennuspaikka on loma-asuntojen aluetta, (merkintä RA/1). Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja vierasmajan sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 m 2, kuitenkin niin, että tehokkuusluku e=0,05 ei rakennuspaikkakohtaisesti ylity. Loma-asunnon kerrosala saa olla enintään 130 m 2 ja vierasmajan kerrosala enintään 40 m 2. Loma-asunnon ja vierasmajan tulee olla samassa pihapiirissä. Loma-asuntoa ja vierasmajaa ei saa erottaa toisistaan kiinteistömuodostuksella, vaan säilyttää yhtenä rakennuspaikkana. Uusiin vierasmajoihin ei tule rakentaa omaa saunaa. Tehokkuusluku tarkoittaa kerrosalan suhdetta tontin tai rakennuspaikan pinta-alaan. Pinta-alaltaan alle 1 ha saarilla, joilla on olemassa olevia rakennuksia ja jonne tässä yleiskaavassa on osoitettu rakennusoikeutta, rakennuksia saadaan peruskorjata ja uudestaan rakentaa nykyistä kerrosalaa ylittämättä. Rakennusten etäisyys keskivedenkorkeuden määrittämästä rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillinen, kerrosalaltaan enintään 25 m² suuruinen saunarakennus voidaan kuitenkin sijoittaa vähintään 15 m etäisyydelle rantaviivasta, ei kuitenkaan rantavyöhykkeen avoimiin osiin. Jos RA-alue ei rajaudu rantaviivaan, rakennukset on sijoitettava RA-rajauksen määräämälle etäisyydelle rantaviivasta. Kauttaviivalla (/) AP, RA ja RA-1-merkinnöistä erotettu luku ilmoittaa alueelle sallittavien asuinpientalojen tai loma-asuntojen enimmäismäärän. Luvussa ovat mukana ennestään toteutetut rakennuspaikat.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 24 Alueella ei ole asemakaavaa eikä vireillä ole uutta kaavoitusta. Kiinteistönmuodostushistoria ja rantamitoitus Tila Lamminvuori RN:o 11:6 on rekisteröity 9.8.2016. Tila on muodostunut emätilasta Kotila RN:o 11:82, joka on rekisteröity 4.1.1968 ja lakkautettu 3.6.1975. Emätilaselvityksen tarkasteluajankohta on 15.10.1969, jolloin vanhan rakennuslain rantakaavasäännökset tulivat voimaan. Emätilasta on muodostunut 10 tilaa, joista yhdeksän tilaa on rantaan rajoittuvia ja yksi kuivan maan tila. Rantaosayleiskaavassa emätilasta muodostuneille tiloille on osoitettu yhteensä kuusi rantarakennuspaikkaa ja yksi kuivan maan loma-asuntopaikka. Jo rakennettuja rantarakennuspaikkoja on viisi. Hakemuksessa kyseessä oleva on ainoa vielä rakentamaton rantarakennuspaikka. Rantaosayleiskaavaa laadittaessa on suoritettu emätilaselvitys ja rantaviivan mitoitus, joihin rantarakennuspaikkojen määrä perustuu. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Hakija on kuullut naapureina tiloja RN:o 11:65, 11:87, 11:86 ja 11:128. Naapureilla ei ole hankkeeseen huomautettavaa. Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla 15. 28.2.2018. Hakemukseen ei kuulutusaikana saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena on tarkastanut poikkeamishakemuksen ja toteaa siitä seuraavaa: Kiinteistöllä jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee saavuttaa pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset. Wc-vedet voidaan koota täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön ja pesuvedet johtaa saostuskaivon ja maasuodattimen kautta maastoon. Saunan, jossa on kantovesi, jätevedet voidaan johtaa maaimeytykseen tai suodattimen kautta maastoon. Puhdistusvaatimuksia ei ole vähäisille jätevesille. Pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 25 ELY-keskuksen lausunnon johtopäätökset: Ranta-alueen rakennusoikeuksien kiinteistökohtainen sijainti ja määrä on ratkaistu voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa rantaosayleiskaavassa. Koska rakennusoikeus on yleiskaavalla siirretty maa- ja metsätalousalueelta (M) RA-alueelle, tarkoittaisi poikkeamisluvan myöntäminen uuden rakennuspaikan muodostumista. Voimassa oleva rantaosayleiskaava perustuu emätilakohtaiseen mitoitukseen, jonka perusteella kiinteistölle Lamminvuori 11:6 on yleiskaavassa osoitettu yksi loma-asunnon rantarakennuspaikka. Rantaosayleiskaavassa on otettu huomioon myös MRL:n edellytys riittävän yhtenäisen rakentamattoman ranta-alueen osuudesta. Hakemukseen suostuminen merkitsisi sitä, että kyseiselle kiinteistölle sallittaisiin kaksi rantarakennuspaikkaa yhden sijaan, koska myös rantaosayleiskaavan mukainen rakennuspaikka oikeuttaa edelleen rakentamiseen. Kaavan mukainen rakennuspaikka ei poistu toisaalle myönnetyn poikkeamisluvan perusteella. Täten hakemukseen suostuminen johtaisi kiinteistölle 11:6 yleiskaavan yhteydessä osoitetun rantarakentamisoikeuden ylitykseen ja asettaisi siten kaava-alueen maanomistajat eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaisi haittaa kaavan toteuttamiselle. Näin ollen haettu poikkeaminen ei täytä laissa säädettyjä poikkeamisen oikeudellisia edellytyksiä. Rakennuspaikan sijainnin muuttaminen kiinteistöllä edellyttäisi kaavallista tarkastelua ja kaavamuutosta. Kaavamuutos edellyttää MRL 73 :n mukaisten edellytysten täyttymisen. Koska muutos ei poikkeamisluvalla ole MRL:n perusteella hyväksyttävissä, ei tässä lausunnossa ole otettu kantaa haetun rakennuspaikan muuhun soveltuvuuteen tai MRL 73 :n mukaisten edellytysten täyttymiseen. Poikkeaminen - Poiketaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 43 :n mukaisesta rakentamis- ja toimenpiderajoituksesta; Haetaan lupaa rakentamattoman, loma-asunnolle tarkoitetun rantarakennuspaikan siirtoon oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan maa- ja metsätalousalueelle. - MRL 171 :n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. - Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 26 järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. - Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto ja perustelut Rantaosayleiskaavan mukaiselle rakennuspaikalle Kotilammen rannalle rakentaminen edellyttää uuden tieyhteyden rakentamista. Hakijalle ei ole saanut lupaa naapurilta rakentaa tietä kaavassa osoitetulle rantarakennuspaikalle naapuritilan kautta, joten tie tulisi rakentaa hakijan tilan alueelle Lamminvuoren poikki jyrkän kalliorinteen kautta. Tämä edellyttää mittavia louhintatöitä ja maansiirtoja sekä aiheuttaa paikallista vaikutusta maisemaan. Lisäksi rakennuspaikka on koilliseen laskevaa rinnettä, joka ilmansuuntana ei ole loma-asunnolle yhtä miellyttävä kuin etelään päin suuntautuva rinne. Hakijan ehdottama rakennuspaikka tilan eteläkärjessä Kotilammen kanssa samassa vesistössä Monnonjärven rannalla on maisemallisesti sopiva. Paikalla on olemassa oleva parakkimainen rakennus, jota tullaan käyttämään työmaatilana. Uudisrakennukset sijoittuvat maastossa kaakkoisrannalle, paikan pohjoispuolella olevan Lamminvuoren suojaan tasaiselle maapohjalle. Alueelle on jo olemassa tieyhteys. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon mukaan rakennuspaikan sijainnin muuttaminen kiinteistöllä edellyttäisi kaavallista tarkastelua ja kaavamuutosta. Alueella voimassa olevassa osayleiskaavassa (Ylämaan rantaosayleiskaavan muutos, kaikki järvet, merkittävät joet kv. hyv. 18.4.2011) tilalle (405-572-11-6) osoitettu rakennuspaikka on tulkittu käsittävän koko tilan alueen hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen mukaisesti. Emätilaselvityksen mukaisesti laskettuna tilalle ei voida sallia useampaa kuin yksi rakennuspaikka eikä alueelle voida myöntää myöhemmässä vaiheessa toista rakennuslupaa kaavassa esitetylle rakennuspaikalle. Rantayleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen (1 kpl) määrä ei muutu. Alueen osayleiskaava
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 27 päivitetään myöhemmässä vaiheessa, jolloin rakennuspaikka siirretään nyt esitetylle paikalle. Nyt haettua ja asemapiirroksessa osoitettua rakennuspaikkaa, joka käsittää koko tilan 405-572-11-6, ei saa jakaa useammaksi rakennuspaikaksi kiinteistömuodostuksella, vaan se tulee säilyttää yhtenä rakennuspaikkana. Alueella voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja vierasmajan sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 m 2, kuitenkin niin, että tehokkuusluku e=0,05 ei rakennuspaikkakohtaisesti ylity. Loma-asunnon kerrosala saa olla enintään 130 m 2 ja vierasmajan kerrosala enintään 40 m 2. Lomaasunnon ja vierasmajan tulee olla samassa pihapiirissä. Lomaasuntoa ja vierasmajaa ei saa erottaa toisistaan kiinteistömuodostuksella, vaan säilyttää yhtenä rakennuspaikkana. Uusiin vierasmajoihin ei tule rakentaa omaa saunaa. Naapurit eivät vastusta hanketta. Haettu poikkeaminen ei aiheuta merkittävää haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä tai virkistystarpeiden turvaamista. Haettu poikkeaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: - Nyt haettua ja asemapiirroksessa osoitettua rakennuspaikkaa, joka käsittää koko tilan 405-572-11-6, ei saa jakaa useammaksi rakennuspaikaksi kiinteistömuodostuksella, vaan se tulee säilyttää yhtenä rakennuspaikkana. - Alueen osayleiskaava tulee päivittää, jolloin rakennuspaikka siirretään nyt esitetylle paikalle. - Jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee saavuttaa pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset. Wcvedet voidaan koota täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön ja pesuvedet johtaa saostuskaivon ja maasuodattimen kautta maastoon. Saunan, jossa on
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 28 Esittelijän ehdotus kantovesi, jätevedet voidaan johtaa maaimeytykseen tai suodattimen kautta maastoon. Puhdistusvaatimuksia ei ole vähäisille jätevesille. - Pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy yksityishenkilön poikkeamislupahakemuksen MRL 171-174 :n mukaisesti 572 Lahnajärven kylän tilalle Lamminvuori RN:o 11:6 (405-572-11-6) seuraavilla ehdoilla: - Nyt haettua ja asemapiirroksessa osoitettua rakennuspaikkaa, joka käsittää koko tilan 405-572-11-6, ei saa jakaa useammaksi rakennuspaikaksi kiinteistömuodostuksella, vaan se tulee säilyttää yhtenä rakennuspaikkana. - Alueen osayleiskaava tulee päivittää, jolloin rakennuspaikka siirretään nyt esitetylle paikalle. - Jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee saavuttaa pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset. Wcvedet voidaan koota täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön ja pesuvedet johtaa saostuskaivon ja maasuodattimen kautta maastoon. Saunan, jossa on kantovesi, jätevedet voidaan johtaa maaimeytykseen tai suodattimen kautta maastoon. Puhdistusvaatimuksia ei ole vähäisille jätevesille. - Pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka kuluessa rakennuslupa on haettava. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä-Suomen hallintooikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 29 Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 30 105 Suunnittelutarveratkaisu 419 Iitiän kylän tilalle Ahola RN:o 2:13 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/870/10.03.00.03/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä puh. 040 653 0745 Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit 040 653 0745 Kaavasuunnittelija Kettunen Matti 040 484 9745 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Ympäristökartta 405-419-2-13 2. Sijaintikartta 405-419-2-13 3. Poikkeamistilannekartta 405-419-2-13 4. Maakuntakaavaote 405-419-2-13 5. Asemapiirros 405-419-2-13 6. Lappeenrannan seudun ympäristötoimenn lausunto Riku ja Satu Viirun suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta 419 Iitiän kylän Ahola tilalle RN:o 2:13 Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Yksityishenkilö hakee MRL 137 :n mukaista suunnittelutarveratkaisua hevostallin/varaston rakentamiseen 419 Iitiän kylän tilalle Ahola RN:o 2:13 (405-419-2-13). Suunniteltu rakennus on kooltaan 248,9 k-m 2. Tilalla on hakijan ilmoituksen mukaan olemassa olevina rakennuksina: Asuinrakennus 105 k-m 2, aitta+kellari 24,1 k-m 2, aitat+halkovaja 54,2 k-m 2, autokatos 23,2 k-m 2, lato 49,2 k-m 2, sauna 28,4 k-m 2, entinen karjarakennus 91,7 k-m 2 ja vanha puimala 55,4 k-m 2. Rakennuksista puretaan vanha puimala kokonaan ja 54,9 k-m 2 suuruinen osa entisestä karjarakennuksesta. Tilan pinta-ala on 9,175 ha ja tila koostuu kahdesta palstasta. Rakennuspaikan osoite on Turkkilantie 190. Hakemus ja perustelut Hevostallin (6 karsinapaikkaa) rakentaminen omille hevosille, johon jää kolme karsinapaikkaa vuokrattavaksi. Varastotilaa rakennetaan samaan rakennukseen sähköalan yrityksen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 31 tarvikkeille. Yritystoiminnan vuoksi rakennusvalvonta vaati suunnittelutarveratkaisua. Kaavallinen tilanne Etelä-Karjalan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 21.12.2011, suunnittelualue sijaitsee maaja metsätalousvaltaisella alueella, jolla ei ole erityisiä merkintöjä. Alueella ei ole asemakaavaa eikä yleiskaavaa eikä vireillä ole uutta kaavoitusta. Alueen rakentamista ohjaa Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys (KV. hyv. 29.8.2016). Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Hakija on kuullut naapureina tiloja RN:o 1:71, 2:40, 2:41, 2:51, 2:61, 2:64, 2:71, 2:73, 2:78 ja 2:82. Naapureilla ei ole hakemukseen huomauttamista. Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla 26.3. 10.4.2018. Hakemukseen ei kuulutusaikana saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on tarkastanut hakemuksen ja toteaa siitä seuraavaa: Jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee saavuttaa perustason puhdistusvaatimukset. Jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Tilalla, jolla kertyy lantaa, tulee olla lannan varastointitila, joka riittää 12 kuukauden lannan varastointiin. Jos tilalla varastoidaan kerrallaan alle 25 m 3 kuivalantaa, voidaan lanta varastoida myös tiiviillä siirtolavalla, joka on katoksessa tai katetaan peitteellä. Jos omaa peltoa ei ole lannan levitykseen, tulee lannanluovutuksesta tehdä sopimus. Lantahuolto tulee myös esittää rakennuslupahakemuksessa. Kaupunkisuunnittelun lausunto Tila Ahola sijaitsee Iitiän kylässä, joka on laajenevaa ja kehittyvää Lappeenrannan länsialuetta. Rakennuspaikka on Kukkolanimisen rakennuskeskittymän äärellä. Suunniteltu hevostalli/varastotila mahdollistaa pienimuotoista hevosten pitoa sekä vuokrausta ja parantaa rakennuspaikan ja hakijan sähköalan yrityksen varastotilan tarvetta.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 32 Alueella ei ole asemakaavaa eikä yleiskaavaa eikä vireillä ole uutta kaavoitusta. Maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla ei ole erityisiä merkintöjä. Kyseisessä hankkeessa huomioon otettavia seikkoja Lappeenrannan rakennusjärjestyksen mukaisesti: Rakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Tontilla rakennusten tulee yhdessä ympäröivien rakennuksien kanssa muodostaa sopusuhtainen kokonaisuus. Suositeltavin julkisivujen verhousmateriaali maaseutumaisemassa on puu. Haettu rakentaminen ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta, on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: - Jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee saavuttaa perustason puhdistusvaatimukset. Jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen. - Tilalla, jolla kertyy lantaa, tulee olla lannan varastointitila, joka riittää 12 kuukauden lannan varastointiin. Jos tilalla varastoidaan kerrallaan alle 25 m 3 kuivalantaa, voidaan lanta varastoida myös tiiviillä siirtolavalla, joka on katoksessa tai katetaan peitteellä. - Jos omaa peltoa ei ole lannan levitykseen, tulee lannanluovutuksesta tehdä sopimus. Lantahuolto tulee myös esittää rakennuslupahakemuksessa. - Rakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. - Tontin rakennusten tulee yhdessä ympäröivien rakennuksien kanssa muodostaa sopusuhtainen kokonaisuus. Suositeltavin julkisivujen verhousmateriaali maaseutumaisemassa on puu. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 33 Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy yksityishenkilön suunnittelutarveratkaisun MRL 137 :n mukaisesti 419 Iitiän kylän tilalle Ahola RN:o 2:13 (405-419-2-13) seuraavilla ehdoilla: - Jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee saavuttaa perustason puhdistusvaatimukset. Jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen. - Tilalla, jolla kertyy lantaa, tulee olla lannan varastointitila, joka riittää 12 kuukauden lannan varastointiin. Jos tilalla varastoidaan kerrallaan alle 25 m 3 kuivalantaa, voidaan lanta varastoida myös tiiviillä siirtolavalla, joka on katoksessa tai katetaan peitteellä. - Jos omaa peltoa ei ole lannan levitykseen, tulee lannanluovutuksesta tehdä sopimus. Lantahuolto tulee myös esittää rakennuslupahakemuksessa. - Rakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. - Tontin rakennusten tulee yhdessä ympäröivien rakennuksien kanssa muodostaa sopusuhtainen kokonaisuus. Suositeltavin julkisivujen verhousmateriaali maaseutumaisemassa on puu. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka kuluessa rakennuslupa on haettava. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä-Suomen hallintooikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 34 106 Asemakaavan muutos 536 Jänhiälän kylän osalle tilaa RN:o 4:1, 538 Karsturannan kylän tiloille RN:o 15:10 ja 28:1 sekä osalle tiloja RN:o 15:17, 29:1, 30:1 ja 31:1 sekä 556 Pätilän kylän osalle tilaa RN:o 3:74 (Tapiolan rautatiealue) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1167/10.02.03/2017 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä puh. 040 653 0745 Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä 040 653 0745 Asemakaava-arkkitehti Matti 040 660 5662 Veijovuori Kaavasuunnittelija Elina Moisio 040 649 5001 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Asemakaavaehdotus/ K2659/ Tapiolan rautatiealueen asemakaavamuutos 2. Asemakaavaselostus liitteineen/ K2659/ Tapiolan rautatiealueen asemakaavamuutos Asemakaavamuutosalue sijaitsee Joutsenossa Rantatien ja valtatie 6:n välisellä Tapiolankankaan alueella kolme kilometriä Joutsenon keskustasta koilliseen. Kaavamuutos koskee Kemira Chemicals Oy:n tehdasaluetta sekä sen eteläpuolella olevaa toistaiseksi asemakaavatonta rata-aluetta. Suunnittelualue rajautuu etelässä valtatie 6:een ja muissa suunnissa asemakaavattomiin metsäalueisiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 60 hehtaaria. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Luumäki Imatra tavara -ratasuunnitelman toteuttaminen Tapiolankankaan alueella. Ratasuunnitelman mukaan Joutsenon ja Imatran välille rakennetaan kaksoisraideosuus (19 km). Suunnittelualueen kohdalla uusi raide tulee nykyisen pohjoispuolelle. Asemakaavamuutoksella tehdään ratasuunnitelman edellyttämät muutokset asemakaavan aluerajauksiin. Samalla tarkistetaan tarvittavin osin rata-alueeseen rajoittuvien alueiden rajauksia sekä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 35 Esittelijän ehdotus Asemakaavamuutoksessa suunnittelualue on osoitettu pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena, jolla on/ jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Suurimmat asemakaavamuutokset kohdistuvat rata-alueeseen, jolle vahvistuu uutta asemakaavaa. Rautatiealueen (LR) rajaus mahdollistaa kaksoisraiteen sekä siihen liittyvien ratasuunnitelman mukaisten luiskien, huoltoteiden ym. rakenteiden toteuttamisen. LR-alueen ja T/kem-korttelialueen väliin on osoitettu teollisuusraidealue (LRT). Suunnittelualueen eteläosasta on kumottu asemakaavaa maa- ja metsätalousalueelta (M), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelta (T) ja katualueelta. Lisäksi asemakaavalla on perustettu uusi Tapiolan kaupunginosa (209). Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa 14.2.2018 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 15.2. 8.3.2018. Asemakaavaluonnoksesta annettiin 13 lausuntoa. Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Kaupunkikehityslautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. - esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) sekä Liikennevirastolta. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 36 107 Ranta-asemakaavan muutos Tuosan saaren länsirannan ranta-asemakaava korttelit 2 4, sekä niihin liittyvillä lähivirkistys-, katu- ja autopaikkojen korttelialueella (Tuosan ranta-asemakaavan muutos) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1027/10.02.04/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä puh. 040 653 0745 Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit 040 653 0745 Asemakaava-arkkitehti Matti 040 660 5662 Veijovuori Kaavavalmistelija Hanna-Maija 040 809 8657 Marttinen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Selostus/K2608/Tuosan ranta-asemakaavan muutos 2. Kaavakartta/K2608/Tuosan ranta-asemakaavan muutos 3. Selostuksen liitteet/2608/tuosan ranta-asemakaavan muutos Kaavamuutosalue sijaitsee Tuosan saaressa, Vehkataipaleentien ja Pien-Saimaan Puominlahden välisellä alueella Sudensalmen eteläpuolella. Alueelta on matkaa Lappeenrannan keskustaan noin 8 kilometriä. Alueen pinta-ala on noin 9,5 ha ja rantaviivaa on noin 1,0 km. Suunnittelualue on tällä hetkellä rakentamatonta metsämaata. Aloitteen ranta-asemakaavan muuttamisesta on tehnyt alueen maanomistaja Kiinteistö Oy Lappeenrannan Griini. Alueella on voimassa 29.9.2008 hyväksytty ranta-asemakaava. Kaavamuutoksen tavoitteena on parantaa ranta-asemakaavan toteutettavuutta muuttamalla yhteisrantaiset korttelialueet (RM-1) omarantaisiksi loma-asuntojen korttelialueiksi (RA). Ranta-asemakaavan muutoksella muodostetaan Puominlahden itäpuolelle kaksi uutta loma-asuntojen korttelialuetta (RA), jotka käsittävät yhteensä kuusi omarantaista rakennuspaikkaa. Korttelialueiden välit ja tausta-alue on osoitettu maa- ja
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 37 Esittelijän ehdotus metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue säilytetään metsänä (MY-1). Suunnittelualueen kokonaisrakennusoikeus pienenee kaavamuutoksen myötä noin 750 kerros-m 2. Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt keväällä 2017. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 21.6.2017 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Rantaasemakaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana 22.6. 7.8.2017. Asemakaavaluonnoksesta saatiin kuulemisaikana yhdeksän lausuntoa. Lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus antoi 5.1.2018 täydentävän lausunnon alueen rantarakennusoikeuden muodostumisesta. Luonnosvaiheen jälkeen asemakaavaa on tarkistettu mm. luonnonympäristöä ja kulkuväyliä koskevien kaavamerkintöjen osalta. Lisäksi kaava-asiakirjoja on täydennetty erityisesti alueen rantarakennusoikeuden muodostumisen osalta. Kaupunkikehityslautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. esittää kaupunginhallitukselle ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon asemakaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 38 108 Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle maantien 3864 (Ylämaantie) parantamisen toimenpideselvityksestä välillä Yllikkälä Vilkjärvi Pulsa Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/558/10.03.01.05/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä puh. 040 653 0745 Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupungininsinööri Hirvonen Olli 040 670 1566 Suunnitteluinsinööri Gerdt Mia 0400 840 869 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Maantien 384 parantaminen, toimenpideselvitys raportti Yleistä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikennevastuualue (KAS ELY-keskus) on laatinut maantien 3864 välillä Yllikkälä Vilkjärvi Sipari parantamiseksi toimenpideselvityksen hankkeen tavoitetilan, alustavan toteutusmallin sekä kustannuskehyksen määrittämiseksi. Esisuunnitelmassa määritellyt tieosan parantamistarpeet ja ratkaisut ovat pohjana jatkosuunnittelulle. Toimenpideselvityksen mukainen parannettava tieosuus alkaa Siparin kylän kohdalta ja päättyy Pulsan aseman risteysalueelle. Tieosuuden pituus on n. 9 km. Nykytilanteessa tien geometriassa sekä sorapintaisen tien rakenteessa on pahoja puutteita, jotka heikentävät liikenneturvallisuutta, tien kantavuutta sekä näkyvyyttä liittymissä ja tielinjalla. Hankkeen liikenteellisenä tavoitteena on parantaa yleistä liikenneturvallisuutta ja tiejakson ympärivuotista liikennöitävyyttä ja sujuvuutta huomioiden elinkeinoelämän kuljetustarpeet ja runsas puutavarakuljetusten määrä alueella. Tavoitteena on myös tukea osaltaan kyläseutujen täydennysrakentamista sekä alueen yritys- ja elinkeinotoiminnan harjoittamista.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 39 Tien parantaminen toteutetaan ensisijaisesti maantien nykyisessä tiekäytävässä tarvittavaa tiealuetta laajentaen. Liikenteen sujuvuuden kannalta tärkeimpiä parannustoimenpiteitä ovat korkeuserojen poistaminen, sivukaltevuuksien korjaus ja kaarteiden oikaisu. Myös liittymäalueiden muotoilu ja sijainti turvallisiksi nopeusrajoitukset huomioiden on tärkeää. Tiellä ei ole erillistä kevyenliikenteen väylää ja jatkosuunnittelussa valaistuksen tarve tulisi arvioida kevyenliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja ottaa huomioon erityisesti linja-autopysäkeille kulkevat koululaiset. Linja-autopysäkkien lisääminen suunnitteluosuudelle on tärkeää. Kustannusarvio, rahoitus ja aikataulu Hankkeen tavoitetilan, Sipari Pulsa soratieosuuden parantaminen kestopäällysteiseksi maantieksi yhtenä hankeosuutena, alustava kustannusarvio on n. 2,5 milj. euroa MAKU 110,60 (v. 2010=100). Hankkeelle on myönnetty vuoden 2017 lopussa 0,7 milj. euron rahoitusosuus suunnittelu- ja rakennustyön käynnistämiseksi. Jo myönnetty rahoitusosuus ei ole sellaisenaan riittävä hankekokonaisuuden osavaiheittaiseen toteutukseen, vaan edellyttää täydentävää lisärahoitusta vuoden 2019 kuluessa. Koko hankkeen toteutusrahoituksesta puuttuu 1,8 milj. euroa. Lappeenrannan kaupungille ei kohdistu hankkeessa omaa tien rakentamista tai kunnossapitoa eikä kaupunki osallistu ko. tieosuuden kustannuksiin. Hankkeen yksityiskohtainen jatkosuunnittelu on aloitettu ja etenee vuonna 2018 siten, että hankkeen toteutus on mahdollista käynnistää lainvoimaisen tiesuunnitelman perusteella aikaisintaan vuonna 2019. Tällöin koko hankeosuus on mahdollista saada parannetuksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Kaupungilla ei ole huomauttamista hankkeen aikatauluun. Lappeenrannan kaupunki pitää hankkeen tavoitetilan toteutumista yhtenä hankeosuutena tärkeänä yleisen liikenneturvallisuuden parantamisen, koululaiskuljetusten ja puutavarakuljetusten ympärivuotisen sujuvuuden turvaamisen sekä elinkeinotoiminnan ja matkailun edistämisen kannalta.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 40 Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta antaa edellä mainitun lausunnon kaupunginhallitukselle edelleen toimitettavaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 41 109 Lausunto Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen Lappeenrannan kaupungin teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/924/00.02.10/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä Valmistelija/lisätiedot: Kunnossapitopäällikkö Multaharju Pentti etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. 040 653 0745 puh. 040 573 0363 Oheismateriaali 1. Keskustan valtuustoryhmän aloite teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamisesta Valtuustoaloitteessa esitetään selvitettäväksi mm. kunnossapidon aikaistamista, yhteistyömahdollisuus valtion tienhoidon kanssa vaihtamalla hoito-osuuksia, paremman kunnossapidon ennaltaehkäiseviin vaikutuksiin, uusien rahoitusmahdollisuuksien löytämiseen sekä työryhmän perustamista selvittämään ja ideoimaan kunnossapidon parannustoimia. Elinvoima ja kaupunkikehitystoimiala esittää lausuntona seuraavaa: Talvikunnossapidolle on määritelty kunnossapitoluokat, joita on ajoradoilla kolme, kevyen liikenteen väylillä (joissa pyöräily on sallittu) kaksi ja jalkakäytävillä yksi. Lähtökynnys perustuu sataneen lumikerroksen paksuuteen kunnossapitoluokittain, esimerkiksi ajoradoilla 5, 8 ja 12 cm. Liukkauden esiinnyttyä suoritetaan hiekoitusta. Arkisin työt aloitetaan tarvittaessa jo 03.00-07.00 välisenä aikana. Tällä pyritään saamaan ensimmäisen kunnossapitoluokan väylien avaus ennen liikenteen huipputunteja. Tätä aiempi aloitus, sateen kestosta ja määrästä tosin riippuen, voi johtaa useamman aurauskerran tarpeeseen ennen liukkauden torjuntaa ja ennen liikenteen huipputunteja. Useampi aurauskerta lisää kustannuksia ja aiheuttaa
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 42 mahdollisesti tarvittavien lepoaikojen vuoksi aurausyksiköiden vajetta iltapäivisin ja iltaisin. Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailussa 2017 (KUVE), jossa oli 18 kuntaa mukana, Lappeenrannan katujen kunnossapidon kustannus oli 1,27 /m 2 ja kaikkien kuntien keskiarvo 1,64 /m2 (erotus 0,37 /m 2 ). Lappeenrannassa on hoidettavia katuneliöitä 4 476 180 m 2. Vastaavasti kyselytutkimuksessa Yhdyskuntatekniset palvelut 2017 liikennealueiden ylläpitomittarin arvo Lappeenrannassa oli 3,03, kun kaikkien 18 kyselyssä olleiden kuntien keskiarvo oli 3,26 (mittariarvo 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä). Kaupunkien keskimääräiseen kustannustasoon ja laatutasoon päästäksemme olisi Lappeenrannan käytettävä rahaa katujen kunnossapitoon noin 1,6 milj.euroa enemmän, jotta tyytyväisyysmittarin arvo nousisi keskiarvoon 3,26. Talvihoidon tyytyväisyys asuntokaduilla oli korostuneen alhainen, ainoastaan 2,69 vuonna 2017, kun koko katujen kunnossapidon mittariarvo oli edellä kerrottu 3,03. Tämä on selkeä osoitus, että asuinalueiden talvihoito kaipaa lisäresursseja, jotta tyytyväisyysmittariarvo voisi nousta esimerkiksi tasoon 3. Tähän päästäksemme olemme arvioineet lisärahoitustarpeen olevan noin 800 000 euroa vuodessa. Oheisen taulukon lumenaurauksen tyytyväisyydestä asuinkaduilla mukaisesti, noin puolet kokee hoidetun huonosti ja reilu kolmannes hyvin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 43 Oheisesta Katujen kunnossapitoon käytettävissä ollut kustannus euroa/m 2 -kuvasta käy ilmi, että vuonna 2017 katujen kunnossapitoon oli käytettävissä -13 % vähemmän rahaa kuin vuonna 2016. Tiukat talouden tasapainottamistoimet näkyvät katujen kunnossapitoon käytettävissä olevassa rahamäärässä. Liikenneväylien kunnossapito toteutetaan noin 50 % omana työnä ja ulkopuolisella urakoinnilla loput. Omaa kalustoa on noin 20 hoitoyksikköä, kun kokonaistarve rankan lumisateen jälkeen on noin 80 hoitoyksikköä.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 44 Oma kalusto on mitoitettu siten, että sille on tarvetta ympärivuotisesti, ja urakoitsijat tasaavat ruuhkahuippuja erityisesti talvikautena. Urakoitsijoita käytetään alueurakoiden toteuttamiseen ja tuntiveloitusperusteisesti. Tuntiveloitusperusteiset urakoitsijat ovat maarakennus- ja maatalousyrittäjiä, jotka hankkivat katujen kunnossapitotöistä lisätöitä erityisesti talviaikaan. Yritykset ovat pääosin Lappeenrantalaisia. Mallissa kaikki voittavat ja työhön käytettävät rahat jäävät Lappeenrantaan. Töiden kolmijako varmistaa myös sen että katujen kunnossapito saadaan kaikissa olosuhteissa järjestettyä. Esimerkiksi lakot, tarjouslakot tai muut seikat eivät vaaranna katujen kunnossapitoa missään ajateltavissa olevissa olosuhteissa. Kunnossapitomenetelmiä ja hankintoja kehitetään jatkuvasti osallistumalla valtakunnalliseen kuntien väliseen yhteistyöhön, LUT yhteistyöllä ja sisäisellä kehittämistyöllä oman henkilöstön ja työhön osallistuvien yrittäjien kanssa. Erityistä ja erillistä kehittämisorganisaatiota tai tähän liittyviä järjestelyjä ei nähdä tarpeelliseksi. Aurausalueiden vaihtaminen valtion teiden hoitourakoihin kuuluvien teiden ja katujen kesken olisi käytännössä mahdotonta, koska ELY-keskuksen sopimukset eivät mahdollista työn tekemistä muiden kuin sopimuskumppanin kanssa. Toisaalta sopimukset eivät salli työn tekemistä muille kuin ELY:lle. Vuosittain kadunpitäjälle tulevien korvaushakemusten määriin ja euromääräisiin arvoihin peilaten ei kunnossapidon toimien muuttamisella saavuteta oleellisia säästöjä mm. terveydenhuollon kautta. Oleellisesti säästöjä on viime vuosina syntynyt mm. liittymäjärjestelyihin investoimalla ja muuttamalla liikennevalollisia ja varsinkin liikennevalottomia liittymiä kiertoliittymiksi. Liikenneturvallisuus on Lappeenrannassa parantunut huomattavasti, vaikka siinä on luonnollisesti vielä parannettavaa (kuva).
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 8/2018 45 Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle edelleen toimitettavaksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Esteellisyys: Kaupunkikehityslautakunnan jäsen Veli Matti Virolainen ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki 28.1 4. kohta (palvelussuhde- tai toimeksiantosuhdejäävi). Täytäntöönpano kaupunginhallitus