Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos
Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä ei ole jatkuvuutta, ja eilisen perustalle rakentaminen merkitsee paikalleen jäämistä. Paikallaan pysyminen on merkki heikkoudesta ja epäonnistumisesta, ulkopuolelle jättäytymisestä, eikä nykypäivän dynaamisessa työyhteiskunnassa ole sijaa paikallaan jäämisen kaltaiselle passiivisuudelle. Sennett 2002 Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 2
Maailma muuttuu, työ muuttuu 1980-luvun yltäkylläisyyden ja elämänlaatua sekä vapaa-aikaa korostavan ajan jälkeen 1990-luvun alku merkitsi suunnanmuutosta: tarkkaa taloutta, työtahdin kiristymistä ja työttömyyden kasvun mukanaan tuomaa epävarmuuden lisääntymistä. Ikäohjelman monet kasvot: kansallisen ikäohjelman 1998 2002 loppuraportti 2002 Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 3
Työ- ja toimintakyvyn ulottuvuudet Työ ja työolot agraarista urbaaniin työympäristö katoaa aikakäsityksen muutos 24/7 tietotekniikka tarjontaohjauksesta kysyntäohjaukseen Työntekijä Ammatillinen osaaminen työssä oppiminen elinikäinen oppiminen uudet teknologiat työuran tilalla henkilökohtainen kehittyminen (sosiaalisuus) ikääntyminen elinajan odotteen kasvu parantunut terveys kolmas ikä Työyhteisö ja työorganisaatio yhteisöllisyyden murros hierarkkisuuden murros kiire ja työmäärä hitaasta tiedosta pikatietoon Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 4
Työn vaatimukset ja vaikutusmahdollisuudet Työmäärä ja vaatimukset pieni suuri Työn hallinta vaikutusmahdollisuudet kehittymismahdollisuudet suuri pieni Alhainen stressi Passiivinen Aktiivinen Korkea stressi Karasek 1990 Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 5
Ponnistelujen ja palkitsevuuden epäsuhta Palkka, arvostus, asema, varmuus tulevaisuudesta Vaatimukset, velvoitteet Palkitsevuus Ponnistelu Epätasapaino syntyy, jos ei vaihtoehtoja jos hyväksytään strategiana jos henkilö itsessään ylisitoutuva Siegrist 2000 Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 6
Mielenterveys ja toimintakyky WHO: Masennustilat olivat neljänneksi tärkein toimintakyvyttömyyttä aiheuttavista sairauksista maailmassa vuonna 1990. Ennuste vuodelle 2020: masennustilat nousevat toiseksi tärkeimmäksi syyksi. Murray ja Lopez 1997 Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 7
Mielenterveys ja sairauslomat Mielenterveyden häiriöiden vuoksi alkaneet sairauspäivärahakaudet 1991-2002 Jouko K. Salminen KELA/tutkimusosasto Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 8
Mielenterveys ja eläkkeet Yksityisellä sektorilla 1987-2003 mielenterveyden häiriön perusteella alkaneet varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet (Eläketurvakeskus) 4 000 3 500 3 000 Vakavat mielialahäiriöt (depressio) 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 Skitsofrenia Neuroosit Persoonallisuushäiriöt Vuonna 2003 mielenterveyseläkkeistä 49 % myönnettiin masennusdiagnoosilla. Depression yleisyys ei kuitenkaan ole lisääntynyt väestössä. Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 9
Masennuksen hoidosta pilleriä, puhetta, sairauslomaa vai tukea työstä? HeSa 2.10.2006 HeSa 4.10.2006 Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 10
Mielen tasapainoa uhkaavat tekijät työssä 1 Työyhteisötekijät organisaatiokulttuuri ja -toiminta vähän tukea ja vuorovaikutusta, epäselvät tavoitteet urakehitys jumissa, epävarmuus ja alhainen arvostus rooliristiriidat ja epäselvyys, vastuuttomuus ihmisistä vaikuttamisen ja hallinnan vähäisyys liittyen vähäiseen osallisuuteen henkilösuhteiden ristiriidat, eristäminen kodin ja työn vaatimusten ristiriita Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 11
Mielen tasapainoa uhkaavat tekijät työssä 2 Työympäristötekijät työtilat ja -välineet saatavuus, luotettavuus, sopivuus, huolto tehtävien suunnittelu vähän vaihtelua, ositettu tai epämielekäs työ, ei vastaa kykyjä työtaakka/ -tahti, kiire liikaa tai liian vähän, työtahdin hallinnan puutteet työn aikataulu vuorotyö, joustamattomat aikataulut, työajan ennalta arvaamattomuus, pitkät ja huonosti sosiaalisesti sopivat työajat Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 12
Mielen tasapainoa uhkaavat tekijät työssä 3 Muuttuva työelämä ikärakenteen muutos etätyö sekä tieto- ja viestintätekniikan yleistyminen yritysten rakennemuutokset henkilöstön vähentämiset, ulkoistamiset, alihankinnat, kansainvälistyminen joustojen vaatimukset palvelualojen kasvu itseohjautuvien tiimien lisääntyminen Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 13
Yksilöä koossa pitävät voimat koherenssi, myös työssä? YMMÄRTÄÄ YMPÄRÖIVÄN voi hahmottaa kokonaisuuden voi tunnistaa tapahtumien johdonmukaisuuden voi tunnistaa oma osuuden/kohtalon TILANNE ON HALLINNASSA voi itse hallita ja vaikuttaa (vapausaste) voi luottaa, että joku muu hallitsee tilanteet TAPAHTUMILLA ON MIELEKKYYS voi hahmottaa asioiden tarkoituksen olla mukana jossain itselle tärkeässä, että panostuksellani on merkitys Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 14
Toimiva organisaatio ja työyhteisö voimavarojen lähteenä Toimiva organisaatio tavoitteet, johtaminen, roolit, pelit ja pelisäännöt selkeät ja pitävät vahva oikeudenmukaisuuspyrkimys Toimiva työyhteisö pitää todellisuutta näkyvillä rakentaa luottamusta tämän tueksi tuottaa merkityksellisyyden kokemusta Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 15
Työssä viihtymistä lisäävät tekijät Suomessa (Tilastokeskuksen työolotutkimus 2003) työn itsenäisyys 73 % suhteet työtovereihin 65 % työn mielenkiintoisuus 64 % työn vaihtelevuus hyödyllisyyden tunne työn haasteellisuus työpaikan henki asioiden oppiminen miellyttävät asiakkaat työsuhteen varmuus työajat vaikutusmahdollisuudet työn arvostus suhteet esimiehiin työskentelyolosuhteet palkka 22 % työn kiireettömyys etenemismahdollisuudet 10 % Lehto ja Sutela 2004 Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 16
Työssä viihtymistä lisäävät tekijät Suomessa (World Values Survey 1981 2000) 1. mielenkiintoinen työ 2. sosiaalisten suhteiden merkitys, työkaverit 3. työsuhteen varmuus ja palkka Suomalaisten mielestä työ saa olla kohtuullisen kovaakin, kunhan työskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja työn sisältö on mielekäs. Antila 2006 Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 17
Työnteon mielekkyys laskenut (Työolobarometriaineistot 1992 2005) Työnteon mielekkyyden muutoksen balanssiluku* koko palkansaajakunnassa 1992-2005 * Balanssiluku = muutoksen parempaan ja huonompaan suuntaan nähneiden erotus prosenttiyksiköinä. Alasoini 2006 Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 18
Uusi psykologinen sopimus Entisenlainen paternalistinen psykologinen sopimus palkansaajien lojaalisuus täysi työpanos näiden vastineeksi turvattu työsuhde ja ennustettavat ansiot Uusi psykologinen sopimus johtamisen ja työn organisoinnin kehittyminen palkansaajien työssä oppimis- ja kehittymismahdollisuuksien paraneminen työmarkkinakelpoisuuden ylläpito ja kehittäminen tosiasiallisen muutosturvan paraneminen Alasoini 2006 Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 19
Proaktiivinen työyhteisö Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet ja vastuun lisääntyminen Työn omistajuuden kokemus (riippumaton sosioekonomisesta ryhmästä työyhteisössä) Luottamuksen ilmapiiri ja sitä kautta sosiaalisen pääoman vahvistuminen Yhteenkuuluvaisuudentunne, keskinäisen auttamisen periaate ja vahva turvallisuuskulttuuri Kokeilunhalu, innovatiivisuus, osaaminen, työnilo Hyvämaineisuus, uskottavuus Korkea asiakastyytyväisyys Virtanen 2005, Ylöstalo 2005, Antila 2006 Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 20
Sosiaalinen pääoma osana aineetonta pääomaa Henkinen pääoma Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi X Osaaminen (älyllinen pääoma) tieto taito tahto X Sosiaalinen pääoma (sitoutuminen, suhteet, luottamus) Viitala 2005 Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 21
Esimiestyö ja työn mielekkyys työn mielekkyys lisääntyy esimies on avoin riittävästi palautetta tukea ja rohkaisua ei muutosta työn mielekkyys vähenee esimiestyö heikkoa vaikea sanoa esimiestyö hyvää Antila 2006 Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 22
Esimiehen merkitys 5 työn imu 4,5 4 3,5 saa esimiestukea 3 2,5 vähän oppilasongelmia ei esimiestukea paljon oppilasongelmia Hakanen 2004 Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 23
Kiitos! Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 24