Siiki-Mutalan luontoselvitys

1 Täydennetty luontoselvitys 15.12.2008 Siiki-Mutalan luontoselvitys Tammelan kunta 15.12.2008

2 Täydennetty luontoselvitys 15.12.2008 SIIKI-MUTALAN LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 3 2.1 Lähtötiedot ja maastotyöt 3 2.2 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 4 3. MAISEMA 4 4. KASVILLISUUS 5 5. LIITO-ORAVAT 9 6. ALUEEN LINNUSTO 9 7. MUU ELÄIMISTÖ 10 8. YHTEENVETO JA MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET 10 9. LÄHTEET 11

3 Täydennetty luontoselvitys 15.12.2008 1. JOHDANTO Tämä luontoselvitys liittyy Tammelan kunnan Siiki-Mutalan alueen asemakaavan laatimiseen. Kaava-alue on kooltaan noin 14 ha. Siiki-Mutalan alue sijaitsee Mustialan maatalousoppilaitoksen länsipuolella Kaukjärven kylässä. Luontoselvityksessä on hyödynnetty olemassa olevaa tietoainesta sekä kerätty uutta tietoa maastokäynnin yhteydessä. Luontoselvityksen laati FM Seija Väre SITO Oy:stä. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Lähtötiedot ja maastotyöt Selvitysalue on merkitty oranssilla.. Kuva 1 Ympäristöhallinnon Hertta tietokannan tiedot suojelukohteista

4 Täydennetty luontoselvitys 15.12.2008 Alueelta ei aikaisemmin ole tehty luontoselvityksiä. Ympäristöhallinnon Hertta tietokannan mukaan Siiki - Mutalan alueen vieressä on Mustialan Portaan - Kaukolanharjun arvokas maisemakokonaisuus MAO 040044 kooltaan 4289.7 ha. Kaavoitettava alue ei kuitenkaan suoraan rajoitu maisema-alueeseen. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2004 maisema-alue ulottuu Kaukjärven kylän ja Tammelan taajaman länsipuolelta Kaukolanharjulle ja Portaan kylään saakka. Mustialan - Kaukjärven kylämaisema sekä Mustialan maatalousoppilaitoksen alue muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. Alue kuuluu maisema-alueeseen, joka on kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeisiin alueisiin Kaava-alueiden luontoselvitysten maastoinventointi tehtiin 21.6.2007. Inventointiin käytettiin noin 4 tuntia. Kartoituksen teki FM Seija Väre. Kaava-alue kuljettiin jalkaisin kattavasti läpi lukuun ottamatta piha-alueita. Liito-oravien esiintymistä selvitettiin arvioimalla mahdollisesti olevat potentiaaliset reviirit. Linnustoa selvitettiin käyntikerralla etukäteissuunnitelman mukaisesti. Maastossa havainnoitiin luonnonoloja, kasvillisuutta eläinlajistoa ja tiesoista tehtiin tarvittavat muistiinpanot. Maastokäynneillä kiinnitettiin erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden lajien ja kohteiden löytämiseen. - luonnonsuojelulain 46 tarkoittamat uhanalaiset lajit - luonnonsuojelulain 27 erityisesti suojeltavat lajit - luonnonsuojelulain 29 suojellut luontotyypit - Luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV lajit - vesilain 15 ja 17 tarkoittamat luonnontilaiset kohteet - metsälain 10 erityisen tärkeät elinympäristöt - perinneympäristöt - luonnon arvoalueet 2.2 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2004 Siiki-Mutalan alue kuuluu Kaukjärven kyläasutuksen ja kylämäisen maaseutuasutuksen alueeseen, jolla on arvokas rakennettu miljöö. Kaavamerkinnän ATs mukaan kyläalue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Mustialan - Kaukjärven alue kuuluu Kanta-Hämeen maakuntakaavan maisema-alueeseen, joka on kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue. Kaukjärven osayleiskaavassa 2001 asemakaava-alue on pientalovaltaista asuntoaluetta, jolla rakennuspaikan koko on vähintään 2000 m2 suuruinen (AP-1) ja peltoalueet ovat maatalousaluetta (MA). 3. MAISEMA

Täydennetty luontoselvitys 15.12.2008 Suunnittelualue sijaitsee Mustiala - Porras- Kaukolanharjun valtakunnallisella kulttuurimaisema-alueella. Alue on vesistöjen ja harjujen luonnehtimaa kulttuurimaisema-aluetta. Siiki Mutalan alue on laajan peltoalueen reunassa, Kaukjärveen loivasti viettävällä rinteellä. Avointen peltoaluetta kehystää pohjoisessa metsä. Peltoalueen maaperä on savea. Kaukjärventien varrella on pieni avokallioalue, jonka ympärillä on moreenikumpare. Selvitysalueen pohjoisosassa pellon reunasta nouseva rinne on kallion päälle kerrostunutta soramoreenia. Mustialan maatalousoppilaitos sijaitsee suunnittelualueen itäpuolella metsäalueen takana. Sen arvokas rakennuskanta on peräisin 1800-luvulta. Kaukjärven kylän asutus on 1500- luvulta, jolloin järven rantapeltoja on ryhdytty viljelemään. 5 Kulttuurimaiseman ja rakennuskannan inventoinnissa Siiki - Mutalan alueella on mainittu: - Kaukjärven rannan peltomaisema, maisemallisesti merkittävä peltoalue - Rantapalstojen alue - Tarri, Ollila ja Ojansyrjä, tilakeskusten ja omakotikiinteistöjen aluetta, jossa pieniä pelto ja niittyalueita sekä idässä metsää. Kaukjärventien varrella on maisemallisesti arvokas kalliojyrkänne. Tarrin päärakennus on mansardikattoinen, kaksi kerroksinen rakennus. Talolle johtaa maisemallisesti arvokas koivukuja. Ollilan talon ja valtatien välissä on peltoalue, josta on pienten lehtipuu- ja katajasaarekkeiden kirjomaa hakaa. Alueella laidunnetaan lampaita. Suurin osa alueesta on tasaista peltoa, eteläosistaan viljeltyä ja pohjoisosasta niittynä. Pellon puolella on kalliometsäsaareke sekä asuttuja, lehteviä tonttialueita. Luoteiskulmalla metsä jatkuu itään ja pohjoiseen katkaisten yhteyden Mustilan arvokkaaseen maisema-alueeseen. Tärkeä säilytettävä näkymäsuunta on länteen kohti Kaukjärveä. Kaukjärven luonto- ja maisemaselvityksessä (Häyhä) todetaan että, Kaukjärven maisema on Tammelan ja koko Lounais-Hämeen edustavimpia alueita, jossa kulttuurimaisema yhdistyy sopusointuisesti luonnonmaiseman elementtien kanssa. Maisemallisia erityiskohteita ovat perinteinen kylärakenne, vanhan rakennuskanta ja metsäisten rinteiden reunustama järvimaisema. 4. KASVILLISUUS Kasvillisuuskuvioista kerrotaan lyhyesti lajistosta ja kohteen tilasta. Kuvauksissa pääpaino on luonnonvaraisilla lajeilla. Peltoja, pihoja tai yksityistalojen välittömässä läheisyydessä kasvillisuutta ei kartoitettu.

6 Täydennetty luontoselvitys 15.12.2008 Kuva 2 Täydennetyn luontoselvityksen aluerajaus Siiki-Mutalan alueen kasvillisuus on tavanomaista kulttuurin ja viljelyn vaikutuksessa olleen alueen kasvillisuutta. Pohjoisosan metsäalue on hakattu ja sinne rakennetaan omakotitaloja. Peltoaukea (1) on jäänyt pois viljelystä ja kasvaa nyt niittykasvillisuutta: nurmipuntarpää, nurmirölli, harakankello, valko- ja puna-apila, peltolemmikki, niittyhumala, pelto-orvokki, peltosaunio, paimenmatara, sian- ja ojakärsämö, ahdekaunokki, tähtisara, niittynätkelmää, hiirenvirnaa ja aitovirna. Selvitysalueen pohjoinen metsä on hakattu (2) muutama vuosi sitten. Alueelle on vedetty useita tien pohjia ja kaivaustyöt perustusten tekemistä varten on tehty pellon reunassa. Pensaskasvillisuus on koivun ja pihlajan taimia sekä vaahteraa, paatsamaa ja pajua. Kuusivaltainen metsäalue (3) on tuoretta kangasta. Pellon reunassa ja metsän keskellä kasvaa sekapuuna koivua. Pensaskerros puuttuu, mutta aluskasvillisuus on rehevää ketunleipää, oravanmarjaa. Paikoin kosteammilla paikoilla kasvaa, valkovuokkoa, hiirenporrasta, sananjalkaa, mesiangervoa, rentukkaa, niittykellukkaa, kurjenpolvea. Länsipuolen valoisammissa kohdissa kasvaa myös pensaita, koivua, pihlajaa, paatsamaa ja vadelmaa. Kaukjärventien eteläpuoleinen peltoalue (4) on viljelty. Peltojen ympärillä on rakennettuja tontteja ja piha-alueita. Pelto-oja eteläosassa on perattu 2006. Sen varrella ei ole pensaita tai luonnonkasvillisuutta. Metsikössä (5) kasvaa vanhaa, järeää mäntyä ja kuusta. Pensaskerroksessa kasvaa

7 Täydennetty luontoselvitys 15.12.2008 pihlajaa, aluskasvillisuudessa on käenkaalia, mustikkaa, oravanmarjaa tuoreen kangasmetsän lajistoa. Kalliolla on pihlajaa ja komeita katajia. Kallio ja kookas puusto ovat maisemallisesti arvokkaita. Kallion päällä on pieni keto, joka kasvaa ahosuolaheinää, kallioimarretta, kalliokieloa, ahokeltanoa, ahomansikkaa ja karvakiviyrttiä (Woodsia ilvensis). Pellon keskellä sijaitsevassa purolaaksossa (6) tien eteläpuolella kasvaa koivua, raitaa, harmaaleppää ja kuusta, pensaskerroksessa on vaahtera, paatsamaa ja punainen viinimarja ja lehtokuusamaa. Aluskasvillisuudessa on heinäkasveja, mesiangervo, kivikonalvejuuri, nokkonen, rentukka ja valkovuokko. Tien pohjoispuolella ojan reunoilla kasvaa pelto-ohdaketta, pietaryrttiä, pujoa ja karhunputkea. Kaukjärventien silta puron yli on rakennettu kivipaasista. Piha-alueella tien varressa kasvaa vanha, kookas vaahtera.

8 Täydennetty luontoselvitys 15.12.2008 Metsänreuna on kerroksellinen koivu, raita, pihlaja, leppä vaahterantaimia, metsikön keskellä kasvaa kuusta ja mäntyä. Tarrin Ollilan ja Ojansyrjän maatilakeskuksien piha-alueet ja ympäröivät pellot (7).

9 5. LIITO-ORAVAT Täydennetty luontoselvitys 15.12.2008 Liito-orava (Pteromus volans) on mainittu EY:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) ja Suomen luonnonsuojelulain 49.1 nojalla sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kaikki lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat automaattisesti suojeltuja eikä kielto edellytä erillistä viranomaispäätöstä tullakseen voimaan. Liito-oravaurosten ja -naaraiden reviirit ovat hyvin erikokoisia. Naaraalla elinalue voi olla 8,3 ha ja koiraalla jopa 60 ha. Elinpiirillä on todettu olevan ydinalue, johon liito-oravan oleskelu ja liikkuminen keskittyy. Ydinalueella ravintoa tarjoavien lehtipuiden tiheys on usein suuri. Toinen tärkeä tekijä on kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen, esiintyminen. Ravinnon ja pesäpaikkojen runsaus ovat tärkeitä erityisesti naaraille, joiden reviirit ovat pienempiä ja kesällä sillä on poikaset huollettavanaan. Koiraat liikkuvat laajoilla alueilla erityisesti keväällä. Selvitysajankohta oli liian myöhäinen liito-oravan havainnointiin. Kasvillisuus oli jo varhaisen kesän vuoksi sulkeutunutta. Papanat häviävät kasvillisuuden sekaan ja sade liuottaa tuoreet jätökset. Kasvillisuuden perusteella etsittiin kuitenkin potentiaalisia liito-oravalle soveltuvia haapaa ja kuusta kasvavia metsikköjä, jotka voidaan tarkistaa tarvittaessa seuraavana keväänä. Siiki-Mutalan alueella pohjoisosan metsä oli hakattu ja länsiosassa asutuksen ympäröimä yksilajinen kuusikko ei tarjonnut haapaa tai leppää ravintopuiksi. Alueella ei löytynyt elinpiiriksi sopivia metsikköjä eikä muita merkkejä liito-oravien reviirialueista. 6. ALUEEN LINNUSTO Siiki-Mutala Hiirihaukka (Buteo buteo) Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Kuovi (Numenius arquata) Kalalokki (Larus canus) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Kiuru (Alauda arvensis) Räystäspääsky (Delichon urbica) Niittykirvinen (Anthus pratensis) Västäräkki (Motacilla alba) Punarinta (Erithacus rubecula) Pensastasku (Saxicola rubetra),silmälläpidettävä laji Räkättirastas (Turdus pilaris) Mustarastas (Turdus merula) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Lehtokerttu (Sylvia borin) Pensaskerttu (Sylvia communis) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Talitiainen (Parus major) Sinitiainen (Parus caeruleus) Hömötiainen (Parus montanus) Kottarainen (Sturnus vulgaris), silmälläpidettävä laji Harakka (Pica pica) Varis (Corvus corone) Peippo (Fringilla coelebs) Viherpeippo (Carduelis chloris) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus)

10 Täydennetty luontoselvitys 15.12.2008 Alueelta ei löytynyt linnuston kannalta merkittäviä kohteita. Lajisto on tavanomaista asutuksen viereisten metsä- ja peltoalueiden lajistoa. Kottarainen ja pensastasku ovat lintudirektiivin I liitteen laji, silmälläpidettävä Kottarainen viihtyy asutuksen lähialueella, joten rakentaminen ei lajin esiintymiseen vaikuta. Kottaraisille ovat tärkeitä sopivien pesäkolojen ja ruokailualueiden säilyminen. Viljelytapojen muuttuessa ja laidunnuksen loputtua kottaraisen ravintona käyttämien hyönteisten määrät ovat vähentyneet. Pensastasku suosii peltojen reunavyöhykkeitä, joutomaa-alueita ja niittyjä, joita taajaman reunoilla on runsaasti. 7. MUU ELÄIMISTÖ Siiki-Mutalan alueella on tavanomaista metsälajistoa. 8. YHTEENVETO JA MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Taajamarakenteen kannalta asemakaava-alue sijaitsee tukeutuen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja rakennuskantaan Kaukjärven kylän reunamilla. Maisema kannalta Siiki-Mutalan alueella on tärkeää rakentamisen sopeuttaminen perinteiseen kylärakenteeseen ja nykyiseen rakennuskantaan sekä näkymien säilyttäminen järvimaisemaan. Siiki-Mutalan alueella kartoituksessa ei löytynyt luonnonsuojelulain 29 :ssä lueteltuja suojeltavia luontotyyppejä eikä EU:n luontodirektiivin II, IV ja V-liitteen lajeja mukaisia lajeja. Kasvillisuus ja linnusto alueella ovat tavanomaisia metsä- ja peltoalueille eivätkä aiheuta rajoituksia alueiden käytölle. Arvokkaimmat lajit olivat Siiki-Mutalan alueella kottarainen ja pensastasku. Liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä tai merkkejä liito-oravan esiintymisestä ei alueella ollut. Luonnonolosuhteet eivät aseta rajoituksia Siiki-Mutalan alueen kaavoittamiselle tai rakentamiselle.

11 9. LÄHTEET Täydennetty luontoselvitys 15.12.2008 Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Mietintö 66/1992. Häyhä T (päiväämätön) Kaukjärven luonto- ja maisemaselvitys. Tammela Kanta-Hämeen maakuntakaava 29.11.2004. Kaukjärven osayleiskaava, Tammela. Kunnanvaltuuston hyväksymä 10.9.2001 Kulttuurimaisema- ja rakennuskantainventointi (2001) Kaukjärvi, Tammela Kuppikivi, Hämäläinen kulttuuriympäristö. Kanta-Hämeen maakuntakaavan selvityksiä 2004. Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset 2007 Hämeen maakuntamuseo, Museoviraston selvityksiä 16.1.2007. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. 1993. Museovirasto, Ympäristöministeriö. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16.

SIIKI-MUTALAN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAKENNUSTAPAOHJEET Huom! Rakennustapaohjeessa on annettu välineitä alueen rakentumiseksi kokonaisuudeksi, joka ottaa huomioon vanhan kyläympäristön ja täydentää sitä. Rakennustapaohjeen ja sen noudattamisen lisäksi olennaista on rakennushankekohtaisen ammattitaitoisen suunnittelijan panos kokonaisuuden. Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki 20.4.2010

1. YLEISTÄ Siiki-Mutalan kaava-alue on Mustialan ja Kaukjärven välisellä merkittävällä maisema-alueella, joka asettaa erityisvaatimuksia alueen uudelle rakennuskannalle. Laajennuksen myötä rajauksen länsipuoleiset alueet alkavat jo liittyä kiinteästi Kaukjärven kyläkeskukseen. Alueella on nykyisin Ojansyrjän (Mutala), Tarrin ja Ollilan tilat. Mutalan vanha tila on ollut tien varressa, kallion kupeessa. Vanhin asutus on ollut Kaukjärven rannalla aluerajauksen ulkopuolella, tästä pohjoiseen on rakennettu 1900-luvun lopulla muutama uusi asuinrakennus. Peltoaukea Kaukjärven suuntaan Mustialan ja Kaukjärven yhdistävä tie kulkee alueen ja peltojen halki. Tie on hiekkapintainen kylätie ja säilynyt varsin perinteisenä kylätienä hyvien ja huonoine puolineen. Alueen eteläreunalla ja osin läpi kulkeva tie rajautuu eteläpuoleltaan paria alueen asuintonttia lukuun ottamatta Kaukjärven rannan peltoaukeamaan, joka on maakuntakaavassa osoitettu merkittäväksi avoimeksi peltoaueeksi. Pohjoispuolelta tie rajautuu peltojen ja metsäsaarekkeiden muodostamaan asumiselle edulliseen rajapintaan, joka maakuntakaavassa onkin osoitettu kokonaisuudessaan kylämäisen asumisen alueeksi. Alueen koilliskulmassa on metsää, jonne uutta asuinrakentamista on jo rakennettu, samoin Kaukjärven yksityistien eteläpuolella on kaksi tonttia, jotka on jo aikaa rakennettu ja joitten yhteyteen kaavassa sijoitetaan uutta rakentamista. Aluerajauksen pohjoisosan metsäalueille on sijoittunut maatilojen asuinrakennuksia ja muuta rakennuskantaa. Alueen keskellä on metsäinen kallioalue, jonka länsireunalla on kaksi vanhaa maatilan pääkeskusta (Mutala). Aluerajauksen eteläpuolella on paitsi Kaukjärven rannan asuinrakennuksia / maatilakeskuksia, niin ennen kaikkea Kaukjärven rannan avoin peltomaisema. Alueen rakennuskanta vaihtelee 1900-luvun taitteen rakennuskannasta aivan viime vuosina rakennettuihin asuinrakennuksiin. Vanhat rakennukset ovat pienten tai suurempien tilojen päärakennuksia ja muita pihapiirin rakennuksia, uudet ovat lähinnä tavanomaista omakotiasumista. Uusi asuinrakentaminen tulisikin olla hallitummin kylämaisemaa täydentävää, etenkin peltoalueisiin liittyviltä osin. Tässä mallia voidaan katsoa alueella olevista vanhoista identiteettirakennuksista: alueen keskellä, tien varrella, on kaksi vanhaa perinteistä päärakennusta vanhoine piharakennuksineen. Lisäksi alueen pohjoisosassa on Tarrin osayleiskaavassa säilytettäväksi osoitettu maatilan päärakennus, lisäksi Ilolan ja Ollilan vanhojen tilojen rakennuskantaa on alueen pohjoisosassa vielä jäljellä. Vasemmalla uutta asuinrakentamista, oikealla Kaukjärven rannan asutukseen liittyvää. Pohjoisosan maatilarakentamista Vanhaa maatilarakentamista Mutalan tontilla Näkymä uusien asuinrakennusten risteyksestä kohti luodetta ja uutta asuinaluetta Lisätietoja: Siiki-Mutalan rakennuskannan inventointi 2008, Miika Tuki, Tammelan kunta Uutta asuinrakentamista koillisosassa

2. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN MAISEMAAN Vaikka yksittäisen tontin rakentaminen lähteen ensisijaisesti hankkeeseen ryhtyvän yksittäisen ihmisen / perheen omista mieltymyksistä ja toiveista, koostuu maisema kuitenkin kaikista näistä alkujaan yksittäisistä rakennuskohteista. Koska Siiki- Mutalan alue sijoittuu merkittävään maisema-alueeseen, on tällaisella alueella rakennuskannan muodostaman kokonaisuuden vaikutus vielä tavanomaista suurempi - kaava-alueen näennäisen yksittäisillä toimenpiteillä vaikutusta myös suurempaan kokonaisuuteen eli Kaukjärven perinnemaisemaan. Oma vaikutuksensa on jokseenkin kaikella toiminnalla, jota alueen rakentaminen saa aikaan, aina tonttien kaavallisesta sijoittelusta pienempiin yksityiskohtiin rakentamisessa. Onnistuneen alueen muodostumiseksi vaaditaan yhteistyötä niin kaavoittajan, rakennusvalvonnan ja alueella rakentavien yksittäisten ihmisten välillä, sillä etenkin suuren avoimeen peltomaisemaan voidaan saada suurta haittaa aikaan jo yksittäisen rakennusten sijoittelussa. Vanhat kyläalueet ovat rakentuneet aikojen kuluessa itsestään, vailla sen kummemmin kaavoitusta kuin rakennusvalvontaakaan. Rakennusten sijoittumista on ohjannut selkeä pyrkimys sijoittaa etenkin päärakennukset parhaimpaan mahdolliseen rakennuspaikkaan maastollisesta, talousrakennukset on sijoitettu päärakennuksen yhteyteen samaan pihapiiriin sekä olemaan mahdollisimman helposti käytettävissä että myös suojaamaan pihapiiriä mm. sään vaikutuksilta. Rakennuspaikaksi on usein valikoitunut etelä- tai lounaisrinne pieneltä kukkulalta, eteläpuolella aukeava peltomaisema ja pohjoispuolelta suojana metsäisiä alueita. Kylätien varteen rakennukset ovat Siiki-Mutalan alueella sijoittuneet väljästi ja lähes sattumanvaraisen oloisesti edellä mainituista syistä. Uusia rakennuspaikkoja muodostettaessa ei voida enää noudattaa samaa luonnollista rakennuspaikkojen itsekseen muodostumisen periaatetta, sillä määrät ovat suuremmat ja vanhaan aikaan verrattuna rakennusten ja tyylien kirjo on kasvanut samaa tahtia kuin ihmisten omat mieltymykset ovat eriytyneet entisaikaan rakentamista ohjasi materiaalin saatavuuden vähyys, jonka seurauksena rakennuskannasta tuli jokseenkin samantyylistä automaattisesti. Jotta alueesta muodostuisi tasapainoinen osa vanhaa kulttuurimaisemaa, on sen rakentumista ohjattava kaavoituksella ja rakennusvalvonnan ohjaamisella parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Kaavassa on tontteja muodostettu mahdollisimman samoihin kohtiin, johon niitä oletettavasti olisi muodostunut haettaessa parhaita mahdollisia rakennuspaikkoja eli pelto- ja metsäalueiden reunavyöhykkeille. Tonteille rakennuskantaa on ohjattu sijoittumaan siten, että päärakennus ja talousrakennukset muodostavat väljää kylälle ominaista pihapiiriä. Ohjeellisesta rakennusten sijoituspaikasta saa rakennuslupavaiheessa poiketa vain perustellusta syystä ja huomioida tällöin tarkasti myös toteutuneet naapuritonttien rakennuskannan sijoittelut. Kaupunkimaisille alueille ominaista kaavamaista rakennusten sijoittumista on rikottu sijoittamalla niin asuin- kuin talousrakennuksiakin näennäisen sattumanvaraisesti. Asuinrakennuksen hallitsevaa asemaa on korostettu sillä, että talousrakennusten harjakorkeus ja runkosyvyys eivät saa ylittää asuinrakennuksen harjakorkeutta ja runkosyvyyttä. Siiki-Mutalan sijoittuminen Kaukjärven ja valtatien 10 välille (lännensuuntaan Kaukjärven kylä, itäänpäin Mustiala) Oikeassa alareunassa Mutalan vanhan torpan paikka Ilmakuvassa on nähtävissä, kuinka rakennuskanta sijoittuu vapaasti puuston ja pensaikon rajaamiin saarekkeisiin siten, että näkymät avoimeen maisemaan säilyvät..

3. PIHAPIIRI JA YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Kyläalueella on aivan yhtä olennaista rakennuskannan lisäksi pihojen ja rakennusten lähiympäristön muodostaminen. Kylämäinen rakentaminen alueella on ollut vehreää, väljää ja hengittävää kaikki vanhat rakennuspaikat ovat auenneet peltomaisemaan ja tätä on pidetty kaavan laadinnassa ohjenuorana pohjoisen metsäisiä alueita lukuun ottamatta. RAKENNUKSILLA PIHAPIIRIN RAJAAMINEN Tonttien asuinrakennukset on kaavassa sijoitettu väljästi tontin sisälle, sillä alueelle ei ole ollut ominaista tien rajaaminen rakennuskannalle. Talousrakennuksilla on muodostettu pihapiiriä siten, että talousrakennus ja asuinrakennus yhdessä muodostavat suojaisan pihan, joka aukeaa pääsääntöisesti etelän suuntaan. Alueella olevia maatiloja lukuun ottamatta talousrakennukset ovat alisteisia päärakennukselle (ks. 2. Rakentamisen sijoittuminen maisemaan). ISTUTUKSET Kaavassa on lähdetty siitä, että suurin osa pihasta on istutettua aluetta, jossa tulee suosia luonnollisia pihapiirejä ja välttää kaupunkiympäristöstä tuttuja tiukan geometrisesti rajattuja istutuksia ja laatoitettuja alueita. Suositeltavia kasveja ovat perinteiset maaseutuympäristöön soveltuvat puu-, pensas ja kukkalajit. Eksoottisia kasveja tulisi käyttää harkiten. Pihojen rajaamisessa luonnollisesti kasvavat pensaat ja puut ovat suositeltavia. Olemassa olevia hyväkuntoisia puita suositellaankin otettavaksi pihapiirien muodostamisen lähtökohdaksi. Tonteille tulisi myös istuttaa puustoa, esimerkiksi perinteiset omenapuutarhat ovat suositeltavia. Kaavassa on rakennusalan ja Kaukjärven yksityistien välille osoitettu istutettava vyöhyke, joka suojaa pihapiiriä niin ajoneuvomelulta kuin hiekkapintaisen tien pölyhaitoiltakin. Istutuksina voidaan käyttää puita tai pensaita. Perinteisessä pihapiirissä asuinrakennuksen (1) lisäksi pihaa rajaavat talousrakennukset, jotka yleisimmin sijoittuvat joko asuinrakennusta vasten (A) tai pihapiirin sivullereunalle (B). AITAAMINEN Tontit saa aidata pensasaidoin, vaikkakin parempi vaihtoehto on suojata pihapiirit vaihtelevalla kasvillisuudella kuten pensaiden ja puuston yhdistelmillä. Kasvillisuuden muodostaman näkösuojan lisäksi myös puuaidat ovat mahdollisia. Aidan korkeus ei saisi kuitenkaan olla korkeampi kuin 1,2 m. Pihapiiri on pehmeästi rajattu luonnollisesti kasvavilla pensailla ja puilla. MAASTON MUOKKAAMINEN Voimakkaita täyttöjä ja leikkauksia tulee tontilla välttää ja sovittaa rakentaminen maastoon. Suurempia korkeuseroja omaaville tonteille kaavassa on mahdollistettu myös kellarillinen vaihtoehto. PINNOITTEET Pihan pinnoittamisessa tulee käyttää alueen luonteeseen soveltuvia materiaaleja. Luonnollisesti maastonmuotoja ja pihapiiriä seuraavia hiekka/sorapintaisia kulkuja tulee suosia ja pinnoitettuja geometrisiä kulkuja käyttää harkiten. Pihojen asfaltointi ei kuulu kylämäiseen ympäristöön, vaan pinnoittamisessa on käytettävä liuske- tai betonikiviä. Pihapiiriä suositellaan pinnoitettavaksi vain vähäisessä määrin kulkujen ja oleskelupaikkojen osalta. Nykyiset pihapiirit ovat liian geometrisia ja säännöllisiä sopiakseen sellaisenaan vanhaan kyläympäristöön.

4. RAKENNUKSET Rakennuksia käsittelevät ohjeet koskevat varsinaisen asuinrakennuksen lisäksi myös tontille rakennettavia autotalleja ja huolto- yms. rakennuksia. Yleisesti ottaen materiaali-, väri-, rakennustapa- ja detaljiratkaisuissa tulee suosia hillittyä ja rauhallista rakentamistapaa, josta muodostuu miellyttävä ja yhtenäinen, vanhaa kyläympäristöä täydentävä asuinalue. Tämä on haasteellinen tehtävä niin kaavoitukselle kuin rakennusvalvonnallekin, sillä asuinrakennustyyppien monipuolinen tarjonta on myös lisännyt tyylien kirjavuutta rakennettaessa vanhaan ympäristöön on rakentajan kuitenkin oltava valmis tinkimään tietyistä asioista kuten rakennuksen monimuotoisuudesta tai liiallisesta koristelusta sekä sovitettava rakennuksen materiaalit ja värit olemassa olevaan ympäristöön. Vanhoja aitta- ja talousrakennuksia olisi hyvä ottaa osaksi uusiakin pihapiirejä ja niitä kunnostaa perinteisillä tavoilla ja materiaaleilla. Liian rakennettu katutila ei sovellu kyläympäristöön. MUOTO Rakennukset tulee muodoltaan ja malliltaan olla perinteiseen kyläympäristöön sopivia ja harjakattoisia. Rakennusten runkosyvyys tulisi olla 8-12 metriä. Rakennukseen saa sijoittaa kuisteja ja erkkereitä, edellyttäen että ne sopivat kylämiljööseen. KERROSKORKEUS Rakennusten kerroskorkeus on suurimmaksi osaksi kaavaalueella I u 2/3, mikä mahdollistaa nykyajalle ominaisesti hivenen vanhaa ns. puolitoistakerroksista rakennusta isomman rakennusoikeuden ullakkokerroksessa. Tällainen ratkaisu sopii perinnemaisemaankin ja maastoon joka on suhteellisen tasainen (suurimmalle osalle kaava-alueesta). Tonteilla, joilla on suurempia korkeuseroja, on kaavassa osoitettu mahdollisuus rakentaa ½ k I u ½ eli tämä sallii paremmin maastoon sovittamisen. Vanhojen maatilojen ja niitten vanhan rakennuskannan läheisyydessä kerroskorkeus on kaavassa I u ½. Harkitut yksityiskohdat mittakaavassa ja materiaaleissa (pystyrimalaudoitus ja kolmiorimahuopa) mahdollistavat julkisivujen käsittelyä myös nykyaikaisemmin ammattitaitoisen suunnittelijan toimesta. PERUSTUKSET Rakennuksen näkyvä sokkeli tulisi olla korkeintaan metrin korkea. Kellarillisissa ratkaisuissa tulee julkisivulaudoitus ulottaa myös kellarin seinän osalle, jotta sokkeli ei muodostu liian hallitsevaksi. KATTO Rakennusten pääasiallinen kattokaltevuus on 20 35 astetta. Vanhojen maatilojen ja niitten vanhan rakennuskannan läheisyydessä kattokaltevuus 30-35 astetta. Kattomuotona rakennuksissa tulee olla harjakatto, myös mansardikatto sallitaan. Kuisteissa ja erkkereissä kattomuotona voi olla myös lapekatto. Räystäiden tulee olla avoimet ja niiden alapinnan katon lappeen suuntaisia. IKKUNOINTI Rakennuksen ikkunoinnissa voidaan ammattitaitoisen suunnittelijan toimesta huomioida nykyasumisen vaatimukset. Kun mittakaava on väärä ja muodonanto liian rönsyilevä, ei pelkkä harjakatto asiaa juurikaan auta. Avoin räystäs sopii perinteiseen maisemaan ja tuo keveyttä rakennuksen ulkoasuun.

5. MATERIAALIT JA VÄRIT Sovitettaessa rakennusta kylämiljööseen olennaista on sijoituspaikan ja rakennuksen mallin lisäksi rakennuksessa käytetyt materiaalit ja niitten väritys kirkkaat värit ja kiiltävät materiaalit saattavat loistaa kauaskin ja muodostaa häiriötekijän maisemaan. Usein nimenomaan värisävy ja materiaalin kiilto ovat olennaisempia maiseman kannalta kuin itse materiaali, vaikka lähemmin katsoessa sekin on olennaista muodostettaessa kylämiljöötä. Myös värien valinnassa on vältettävä räikeyttä ja tätä kautta muodostuvaa kirjavuutta. JULKISIVUT Korttelit AO / peltoalueet Nämä korttelit sijoittuvat kaava-alueella peltoalueille tai sen reunavyöhykkeelle. Kaavassa näihin on määrätty pääjulkisivumateriaaliksi peittomaalattu lauta. Suositeltavia ovat vaakasuuntainen lautapaneeli tai pystyrimalaudoitus. Lomalaudoitusta ei suositella. Muita materiaaleja saa käyttää vähäisessä määrin. Väreinä on sallittu vaaleat perinnesävyt. Perinteisellä sävyllä maalattu rimalaudoitus soveltuu kylämäiseen ympäristöön. Korttelit AO/s ja AM/s Nämä korttelit sijoittuvat kaava-alueella peltoalueille tai sen reunavyöhykkeelle. Kaavassa näihin on määrätty pääjulkisivumateriaaliksi peittomaalattu lauta. Suositeltavia ovat vaakasuuntainen lautapaneeli tai pystyrimalaudoitus. Lomalaudoitusta ei suositella. Muita materiaaleja saa käyttää vähäisessä määrin. Väreinä on sallittu vaaleat perinnesävyt sekä puna/keltamultasävyt. Etenkin talousrakennuksissa puna/keltamultasävy tulisi suosia, myös käsittelemätön pinta käy. Korttelit AO / metsäalueet Nämä tontit sijoittuvat kaava-alueen metsäisille tausta-alueille. Kaavassa on esitetty sitovana pääasiallisena julkisivumateriaalina tiili tai peittomaalattu lauta. Muita materiaaleja saa käyttää vähäisessä määrin. Väreinä on sallittu lämpimät värisävyt kuten punainen, ruskea ja keltainen. Perinteiset punamultamaalilla käsitellyt hirrestä tehdyt aitat sopivat hyvin uuteenkin pihapiiriin ja tuovat historiallista kerrostumaa niin alueelle kuin tontillekin. KATOT Katemateriaali on määritetty saumapeltikate, huopakate ja tiilikate. Katoissa suositellaan käytettäväksi aitoja materiaaleja jäljitelmäratkaisujen sijasta eli esimerkiksi tiilikattoa peltisen jäljitelmän sijaan. Erityisesti katemateriaaliksi suositellaan perinteisiä kylämiljööseen sopivia materiaaleja kuten saumapeltikatetta ja kolmiorimahuopakatetta. Vanhoissa hirsisissä aittarakennuksissa voisi käyttää myös aitoa pärekattoa. Maatilojen talousrakennuksissa materiaalivaihtoehtoja on useampia ja niiden soveltuminen maisemaan arvioidaan rakennuslupavaiheessa. Kattoväreiksi on määritetty tummanharmaa, musta, tummanruskea tai tummanpunainen. Vanhoja talousrakennuksia voidaan myös säilyttää harmaantuneina. Yläpuolisen kuvan kaltaisten rakennusten kattoa uusittaessa voitaisiin harkita myös perinteistä pärekattoa, jollaisen tekijöitä seudulla on vielä olemassa (kuva Saaren kansapuiston Myllypirtti).

Rakennusinventointi Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Rno: 2-376 Mutala Tontti Mustialan torppa Mutala esiintyy jo 1800-luvun kartoissa, ainoana tilana, joka alueella on erikseen mainittu. Sittemmin Mutala jaettiin kahteen osaan, jolloin toisen osan päärakennus pihapiireineen rakennettiin vanhasta Mutalasta itään, nykyisen uusien asuinrakennusten alueen sijoille. Vanha osa ja sen pihapiiri jäi edelleen vanhoille sijoilleen kallion kupeeseen (ks kartta). Aivan pihapiirin eteläpuolelta kulkee Kaukjärventie. Päärakennus on pääty tien suuntaan, sen vastapäätä on sauna/liiterirakennus. Muut talousrakennukset sijoittuvat kauemmas tiestä. Asuinrakennus rak 1 a Mutalan tilan nykyinen päärakennus on suullisen perimätiedon mukaan rakennettu keväällä 1900. Hirsirunkoinen puolitoistakerroksinen rakennus on melko alkuperäisessä asussa, tosin uusi kuisti on rakennettu 1900-luvun puolivälissä ja samoihin aikoihin uusittu kate tiileksi. Ulkoverhous on pystyrimalautaa, perustukset lohkokiveä. Ikkunat ovat vanhat puiset ruutuikkunat, jotka aukeavat ulospäin. Kuistin osalla ikkunat ja ovet ovat kuistin rakennusvuoden mukaisesta 1900-luvun puolivälistä. Rakennus on hyvässä kunnossa ja muodostaa talousrakennuksineen perinteisen maalaispihapiirin hedelmätarhoineen Kaukjärventien varteen. Pihapiiriin liittyy naapuritontin hirsinen aitta. rak 1 a Siiki-Mutalan asemakaavan selvitykset 5.9.2008 tammelan kunnan kaavoitus, puh 03 4120214 miika tuki

Rakennusinventointi Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Rno: 2-376 Mutala Talousrakennukset: Tontin talousrakennukset ovat melko sekalaisia perinteisiä 1900-luvun alun / puolenvälin talousrakennuksia. Tontin asuinrakennusta vastapäätä olevassa talousrakennuksessa on ilmeisesti ollut saunatilat. Muut talousrakennukset ovat maatilan varastorakennuksia. Rakennukset ovat rankorakenteisia ja lautaverhottuja, perustustapana on pääsääntöisesti nurkkakivet. Kattomateriaalit vaihtelevat tiilen ja aaltopellin välillä. saunarakennus rak 1 c Pohjoiseen menevän yksityistien toisella puolella, eri tontilla mutta samaan pihapiiriin kuuluvana on hirsinen aitta, joka on alkuperäisessä asussaan, vaikkakin kattomateriaali on uusittu aaltopelliksi. varastorakennus rak 1 d hirsinen aitta rak 1 b varastorakennuksia rak 1 d varastorakennus rak 1 f Siiki-Mutalan asemakaavan selvitykset 5.9.2008 tammelan kunnan kaavoitus, puh 03 4120214 miika tuki