TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 11.11.2013

1(5) VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 18.11.2013 Kaupunginhallitus Palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODELLE 2014 Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 talousarvion kokouksessaan 11.11.2013. Talousarviossa valtuusto vahvisti toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2014 2016 taloussuunnitelma jaetaan palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille. Lisäkappaleita voi tilata taloushallintosihteeri Merja Ojansivulta, puhelin 040 335 6120. Täytäntöönpano-ohjeet pyydetään toimittamaan yksiköissä kaikille näitä ohjeita tarvitseville henkilöille. 1 Talousarvion velvoittavuus Kuntalaki velvoittaa noudattamaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa talousarviota. Kaupungin taloudenhoitoa koskevat keskeiset määräykset on annettu kuntalaissa, hallintosäännössä ja talousohjeissa. 2 Taloudellisuus Toimielinten ja niiden alaisen henkilöstön tulee talousarvion määrärahoja käyttäessään noudattaa säästäväisyyttä ja taloudellisuutta sekä pitää kaupungin tarjoamien palveluiden kustannukset kohtuullisella tasolla. Toimialojen on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloerien nopeaan laskuttamiseen ja perintään sekä hankittavien palveluiden ja materiaalien kustannuksiin. Lautakuntien on järjestettävä palvelutuotantonsa siten, että myönnetyt määrärahat riittävät. Ensisijainen vastuu rahojen riittävyydestä on palvelukeskuksen ja eri yksiköiden johtajilla. Esitettäessä menojen lisäystä tai tulojen vähennystä talousarvioon, lisämääräraha tai tulovajaus on ensisijaisesti katettava vastaavan suuruisella menojen vähennyksellä tai tulojen lisäyksellä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus myös määrärahoihin ja tuloarvioihin. 3 Käyttösuunnitelmien hyväksyminen Hallintosäännön 5. luvun 28 :n mukaan kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen

2(5) viranhaltijoille. Valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuus on esitetty talousarviokirjassa. Käyttösuunnitelmissa toimielinten tulee - sopeuttaa toimintansa myönnettyihin määrärahoihin, - suunnitella toimintansa varainhoitovuoden alussa niin, että määrärahat riittävät koko vuoden tarpeisiin ja että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, - pidättäytyä toiminnan laajentamisesta tai uusien tehtävien ottamisesta ellei siihen ole talousarviossa myönnetty varoja, - ottaa huomioon talouden tasapainottamisesta aiheutuvat talousarvion muutostarpeet. Määrärahojen kohdennuksessa vastuu on toimielimillä. Perustettavien uusien vakanssien ja sijaisuuksien täyttäminen tulee ajoittaa ja toteuttaa siten, että määrärahojen riittävyys voidaan turvata. 1.9.2013 alkaen on ollut voimassa täyttölupamenettely siten, että luvan avoimeksi tulleen palvelussuhteen täyttämiseen, myös yli kuuden kuukauden sijaisuuden täyttämiseen, antaa kaupunginjohtaja, lukuun ottamatta - hoitohenkilöstöä, lääkäreitä ja laitosapulaisia sosiaali- ja terveystoimessa - opetushenkilöstöä ja kouluavustajia koulu- ja sivistystoimessa - ruoka- ja siivouspalveluhenkilöstöä sekä - palkkatuella palkattavaa henkilöstöä, joiden osalta täyttöluvasta päättää edelleen ko. palvelukeskuksen johtaja. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat käyttötalouden osalta valtuuston myöntämän sitovan määrärahan ja tuloarvion alemmille tasoille ja päättävät tarvittaessa tarkemmista tavoitteista, joiden on sopeuduttava valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin. Käyttösuunnitelma on laadittava myös investointiosasta. Käyttösuunnitelmiin ei saa sisällyttää valtuuston sitovaksi hyväksymien meno- ja tuloperusteiden eikä tavoitteiden vastaisia eriä. Käyttösuunnitelmat tulee laatia siten, että valtuuston hyväksymät määrärahat riittävät koko vuodeksi. Käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on toimielimelle esitettävä valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toimielimen tulee määrätä käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä viranhaltijat, joilla on oikeus vahvistaa alemmantasoiset käyttösuunnitelmat ja mikä on viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien sitovuustaso. Viranhaltijat jakavat edelleen toimielimen vahvistaman osamäärärahan ja osatuloarvion tarkempiin osiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien on puolestaan sopeuduttava kaikilta osiltaan toimielinten käyttösuunnitelmiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien vahvistamisesta ja muuttamisesta on pidettävä päätöspöytäkirjaa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt tuottavuusohjelman taloussuunnitelmakaudelle. Lisäksi taloussuunnitelmakaudelle on laadittu tasapainotusohjelma. Molempien ohjelmien toimenpide-esitykset on otettava huomioon käyttösuunnitelmia laadittaessa. Käyttösuunnitelmien numero-osat laaditaan / tarkistetaan taloussuunnittelu-ohjelmistolla. Mahdolliset muutokset palkkaliitteelle tehdään keskitetysti. Korjausesitykset on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle.

3(5) Käyttösuunnitelmat on käsiteltävä 31.1.2014 mennessä. Hyväksytyt käyttösuunnitelmat on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelman laadinnan jälkeen valmistellaan vuotta 2014 koskevat kuukausibudjetit 21.2.2014 mennessä. 4 Talousarvion ja käyttösuunnitelmien toteutumisen seuranta Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä. Toimielimen tulee käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päättää, miten toimielimen ja viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien seuranta muutoin järjestetään määrärahojen ja tuloarvioiden sekä tavoitteiden toteutumisen osalta. 5 Tositteiden käsittely Ostolaskujen oikeellisuus on tarkistettava huolellisesti. Ostolaskulla voi olla myös numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintä, jonka suorittaja on eri henkilö kuin asiatarkastaja. Numero- ja yksikköhintatarkastusmerkinnän suorittaja siirtää laskun asiatarkastajalle. Tavaran tai palvelun vastaanottaja tarkastaa ostolaskun ja lähettää laskun hyväksyjälle. Mikäli maksuasiakirjassa ei ole numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintää, katsotaan asiatarkastajan suorittaneen ko. tarkastuksen. Menojen hyväksymisestä ja maksamisesta sekä myyntilaskuista ja niiden sisällöstä on annettu määräykset 28.5.2012 hyväksytyssä talousohjeessa. Meno on hyväksyttävä aina oikealle tilille riippumatta siitä onko siihen käyttösuunnitelmassa varattu varoja. Laskutuslisää ei tule hyväksyä, mikäli siitä ei ole laskuttajan kanssa etukäteen kirjallisesti sovittu. Vasta laskussa mainittu laskutuslisä ei tarkoita ennalta sopimista. Viivästyskorko maksetaan vasta sen jälkeen, kun lasku on myöhässä yli 30 päivää laskun saapumisesta, mikäli laskuttajan kanssa ei ole toisin etukäteen sovittu tai laissa, asetuksessa taikka sopimuksessa ole toisin määrätty. Ostolaskujen kohdistamisessa oikealle tilikaudelle on noudatettava tarkasti suoriteperusteisuutta. Laskut kirjataan menoksi sille tilikaudelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu. 6 Työsuhde vai ostopalvelu Työnantaja ja työntekijä eivät voi vastoin työsopimuslain säännöksiä sopia siitä, onko kyseessä työsopimussuhde vai tehdäänkö sovittu työ yrittäjätoimintana. Jos työnteon tosiasialliset olosuhteet eivät vastaa sovittua, voi eläkelaitos tai verottaja jälkikäteen tulkita oikeussuhteen työsuhteeksi.

4(5) Mikäli kaupunki on teettänyt tai ostanut yhtiöltä tai yrittäjältä työsuorituksen, laskun hyväksyjän tulee tarkastaa, että maksunsaajayhtiö tai -henkilö on merkitty ennakkoperintärekisteriin, (valtion, kunnan, kuntayhtymän, seurakunnan tai pörssiyhtiön osalta ei ennakkoperintärekisteriotetta tarvitse tarkistaa). Mikäli työn suorittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin on lasku toimitettava hyväksyttynä palkanlaskentaan ennakonpidätyksen toimittamista varten. Ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa yritystietojärjestelmästä internetin kautta osoitteessa www.ytj.fi tai valtakunnallisesta puhelinnumerosta 020 697 008. Käytännössä ongelmatilanteita on syntynyt silloin, kun ostopalvelussopimukseen on otettu tyypillisiä työsuhteen ehtoja. Esimerkiksi ammatinharjoittajalla ei ole oikeutta verottomiin päivärahoihin ja matkakustannusten korvauksiin. Ostopalveluna ei myöskään voida ostaa sellaisen työn suorittamista, johon sisältyy viranomaistehtäviä tai julkisen vallan käyttöä. Julkista valtaa voi käyttää vain kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva henkilö. Työoikeudessa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työntekijän ja työnantajan välistä oikeussuhdetta ei voida jakaa, mikä on lähtökohta myös työeläkelakeja sovellettaessa. Vaikka erilliset työt kuuluisivatkin eri työeläkelakien soveltamisalaan, järjestetään työntekijän eläketurva kokonaisuudessaan sen mukaan, mikä on hänen pääasiallinen työnsä. Henkilö ei yleensä voi olla samanaikaisesti samaan tahoon sekä työntekijän että yrittäjän asemassa. KuEL:n piiriin kuuluu nykyisin myös toimeksianto- tai konsulttisopimuksen perusteella tehty työ, mikäli toimeksisaaja ei ole yrittäjä, yhtiö tai muu yhteisö. Mikäli tosiasiallisten olosuhteiden perusteella työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty, KuEL:n soveltamisen ulkopuolelle jäävät sellaiset yrittäjät, joilla on yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus tai Eläketurvakeskuksen ennen vuotta 2002 antama päätös vakuuttamisvelvollisuuden vapauttamisesta. KuEL:n ulkopuolelle kuuluminen todennetaan vakuutuskirjan, eläkemaksun tai vapautuspäätöksen kopiolla. Jos saman henkilön kanssa tehdään useita sopimuksia, riittää, että todistus toimitetaan ensimmäisen sopimuksen/laskun yhteydessä. Jos yrittäjätoiminta on niin vähäistä, ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YELvakuutusta, työ kuuluu KuEL:n piiriin. Jos henkilöllä ei ole esittää todistusta YEL- tai MYEL-vakuutuksesta tai vapautuspäätöksestä, toiminta kuuluu KuEL:n piiriin ja palkkiosta peritään palkansaajan eläkemaksu sekä maksetaan työnantajan eläkemaksu. Ilman yrittäjäeläkevakuutusta oleva toimeksisaaja kuuluukuel:n piiriin, vaikka hänellä on ennakkoperintärekisteriote ja Y-tunnus. KuEL:n piiriin kuuluminen tässä tapauksessa ei muuta toimeksiantosopimusta työsopimukseksi eikä aiheuta muita työnantajavelvoitteita kuin eläkemaksun. Yli 68-vuotiaiden henkilöiden eläketurva ei enää kartu. Heiltä ei vaadita YEL-todistusta eivätkä he kuulu KuEL:n piiriin. Palvelukeskusten on pyydettävä YEL-todistus jo palvelua tilattaessa, kuitenkin viimeistään ennen laskua. Todistukset säilytetään keskitetysti taloushallinnossa. Ostoreskontran toimittajarekisteriin ao. henkilön tietoihin lisätään merkintä YEL-vakuutuksen olemassaolosta tai siitä, että työ kuuluu KuEL:n piiriin. Vastuu YEL-vakuutuksen voimassaolon tarkistamisesta kuuluu työn tilaajalle ja se on tarkistettava vuosittain.

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 2 YLEISPERUSTELUT 6 2.1 Talouden kehitysnäkymät 6 2.2 Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen 8 2.3 Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet 13 2.4 Väestötavoitteet ja työllisyys 18 2.5 Asuminen ja kaavoitus 20 3 HENKILÖSTÖ 24 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 Rakenne 29 4.2 Talousarvion sitovuus 30 4.3 Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 33 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin 34 5.1 Kaupunginhallitus 38 5.2 Sosiaali- ja terveyslautakunta 45 5.3 Kasvatus- ja opetuslautakunta 60 5.4 Sivistystoimen lautakunta 67 5.5 Liikunta- ja nuorisolautakunta 72 5.6 Tekninen lautakunta 76 6 TULOSLASKELMAOSA 89 7 INVESTOINTIOSA 97 8 RAHOITUSOSA 103 9 KONSERNITAVOITTEET 106 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset 2014 111 Vakanssi- ja henkilökuntaluettelo 112

1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA Yleistä Valkeakosken kaupunkistrategia on näkemys siitä, miten kaupunkia aiotaan kehittää tulevaisuudessa. Strategisessa johtamisessa korostuvat tietoinen suunnanvalinta ja johdonmukainen toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valinnoilla ja pitkäjänteisellä toimintatavalla tähdätään vision mukaiseen tulevaisuuden tavoitetilaan. Valkeakosken kaupunkistrategiassa kaupunkia käsitellään kokonaisuutena. Kaupunkistrategia velvoittaa kaikkia kaupungin palvelukeskuksia ohjaamaan toimintaansa asetetun vision ja tavoitteiden suuntaan. Johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia on ns. ylästrategia, joka antaa suuntaviivat kaupungin muille suunnitelmille. VISIO Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten mansikkapaikka Talous Elinvoima Asiakkaat ja palvelut Johtaminen Kaupungin talous on tasapainossa Kaupungin investoinnit tukevat kasvua ja tuottavuutta Valkeakosken elinvoiman kehittäminen alueellisella yhteistyöllä Valkeakosken kaupunkisuunnittelu tukee kasvua ja kestävää kehitystä Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa Palvelut järjestetään monipalvelumallilla Palvelut ovat vaikuttavia ja asiakastarpeen mukaisia ja ne tuotetaan tehokkaasti Kaupungin johtaminen on osaavaa ja toiminta tuloksellista

2 Arvot ohjaavat toimintaa Avoimuus Tavoitteemme ovat selkeitä ja kerromme toiminnastamme ymmärrettävästi ja asiantuntevasti. Tiedonkulku on läpinäkyvää. Yhteistyökykyisyys Asiakaslähtöisyys Tehokkuus Meille yhteistyökykyisyys on luottamuksellista, rehellistä ja toista kunnioittavaa vuorovaikutusta. Panostamme asiakaspalveluun ja kuntalaisten kuulemiseen, jotta kuntalaiset ja asiakkaat saavat tarvittavan tuen ja avun. Toimimme tehokkaasti ja laadukkaasti talouden antamissa raameissa turvataksemme kuntalaisten ja elinkeinoelämän hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Kehittämishalukkuus Kehitämme kokonaisuuksia rohkeasti ja kannustamme aloitteellisuuteen.

3 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit 1.Kaupungin talous on tasapainossa omavaraisuusaste >70 % lainakanta* max. 2000 /asukas vuosikate/poistot väh. 100 % *ilman lunastushalleja ja konsernitilivelkaa 2.Kaupungin investoinnit tukevat kasvua ja tuottavuutta kustannus/hyöty analyysit (hankesuunnitelmissa) 3.Valkeakosken elinvoimaa kehitetään alueellisella yhteistyöllä asukasluvun kasvu Valkeakoskella 1 %/vuosi verotettavat tulot kasvavat koulutustaso nousee Toimenpiteet/Hankkeet 2014 2015 2016 2017 A. Tasapainotusohjelmassa olevien hankkeiden toteutus, hankkeiden päivitys vuosittain B.Talouden suunnittelua ja raportointia kehitetään konserni- ja yksikkötasolla - konsernitasolla kehitetään suunnittelu- ja raportointijärjestelmiä -talousosaamista lisätään yksiköissä A.Hankeohjausmalli uudistetaan -päätöksenteon pohjana kustannushyöty -analyysit A.HHT -kasvukäytävän kehittämiseen osallistuminen B.Hamk:n Valkeakosken yksikön tulevaisuuden varmistaminen ja tilojen tehokas käyttö C.Selvitys ja suunnitelma avoimen kuituverkon toteuttamisesta Etelä- Pirkanmaalla D.Sote -yhteistyöselvitys aluesairaalan ja naapurikuntien kesken E. Eteläisen Pirkanmaan kuntarakenneselvitys 4.Kaupunkisuunnittelu tukee kasvua ja kestävää kehitystä tonttivarannon monipuolisuus - ok tontit (kpl) - rivitalotontit (asunnot) - kerrostalotontit (asunnot) - yritystontit (ha) A.Koko kaupunkia koskeva strateginen yleiskaava B.Pohjoisen alueiden yleiskaavojen laadinta C.Yhteinen yleiskaava mt 130 varren kaavoituksesta Lempäälän kunnan kanssa D..Jutikkalan asemakaava (yritysalue) E.Holminrannan asemakaava(yritysalue)

4 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet 2014 2015 2016 2017 F.Kaupungin keskustan kehittäminen asemakaavoin ja toimenpitein - keskustaympäristön uudistaminen - Apiankadun asemakaavoitus G.Hyvinvointipuisto Kerhomajan ja Kirjaslammen sekä sairaalan alueelle MasterPlan, jossa - maankäytön suunnitelma - hyvinvointikonseptin suunnittelu 5.Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa työpaikkaomavaraisuus työttömyysprosentti työpaikkojen määrä työllisten määrä uusien yritysten luomat työpaikat A.Kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys - kaupunki tarjoaa yritystoiminnan puitteet ja palvelut (tontit, osaaminen, markkinointi) sekä osallistuu kehittämishankkeisiin B.Etelä-Pirkanmaa logistisena vyöhykkeenä- hanke C.Sisu-projektin 2-vuotinen jatko kaupungin omana toimintana 6.Palvelut järjestetään monipalvelumallilla palvelujen ostot/henkilöstökulut (palvelukeskuksittain) A.Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma laaditaan ja sen toimenpiteet (n. 70 kpl) toteutetaan eri palvelukeskuksissa -palveluilla on monia tuottajia ja kuntalaisilla nykyistä enemmän valinnanvapautta 7.Palvelut ovat vaikuttavia ja asiakastarpeen mukaisia ja ne tuotetaan tehokkaasti palvelujen saatavuus (mittarit osavuosikatsauksessa) hyvinvoinnin kehitys (mittarit hyvinvointikertomuksessa) A.Merkitykselliset asiakasprosessit ja tuotteet tunnistettu, kuvattu ja tuotteistettu (ims-hanke). Asiakaspalaute-järjestelmä on kaikilla keskeisillä palveluprosesseilla - hallintokeskus - sivistystoimen keskus - sosiaali- ja terveyskeskus - kasvatus- ja opetuskeskus - liikunta- ja nuorisokeskus - tekninen keskus

5 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet 2014 2015 2016 2017 B.Terveyttä edistäviä erityishankkeita on toteutettu - lähiliikuntapaikkojen rakentaminen eri ikäryhmät huomioiden - pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tehostaminen yhteistyössä TYPin kanssa, suunnitelman laadinta - Etelä-Pirkanmaan mielenterveyssuunnitelma laaditaan, painotus avohoitoon 8. Kaupungin johtaminen on osaavaa ja toiminta tuloksellista tuottavuuden kehitys %/vuosi työtyytyväisyys (mittarit Kunta10 raportissa) C.Asiakaspalvelua parannetaan - k-talolle keskitetty asiakaspalvelu - lääkäri- hoitaja työpari vastaanottotoimintaan - perheneuvolan jonojen purku A.Johtamisjärjestelmä ja vastuut selkiytetään sekä omistajapoliittiset linjat täsmennetään - organisaatiorakenteen uudistus - johtosääntöuudistus - omistajapoliittisten linjausten tarkistus B.Johtamisen kehittämisohjelma laaditaan C.Henkilöstön kannustinjärjestelmäehdotus valmiina D.Henkilöstöohjelma päivitys (nyk. henkilöstöstrategia v.2015 saakka) E.Työnantajakuvaa ja ennakoivaa rekrytointia kehitetään - työnantajakuvaa koskeva markkinointisuunnitelma - yhtenäinen rekrytoinnin toimintamalli

6 2 YLEISPERUSTELUT 2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Kansantalouden kehitys Euroalueen taantuma päättyy tänä vuonna ja jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Tänä vuonna Suomen BKT supistuu 0,5 %. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan noin kaksi prosenttia ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Ennusteen loppuvuosina BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun, vaikka historiallisesti katsottuna talouskasvu on vaimeaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,3 prosenttiin ja laskee alle 8 prosentin vasta ennusteen lopulla. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen.

7 Kansantalouden kehitys 2010 2011* 2012* 2013** 2014** BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa 179 189 193 195 202 BKT, määrän muutos, % 3,4 2,7-0,8-0,5 1,2 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 Työllisyysaste, % 67,8 68,6 69,0 68,7 69,0 Kuluttajahintaindeksi, % 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v.), % 3,0 3,0 1,9 1,8 2,3 Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 2014 Kunnallistalous Vuosina 2014 2017 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3 %. Kunnallisveron tuoton kannalta keskeisten palkkatulojen kasvuksi oletetaan keskimäärin vajaa 3 % ja eläketulojen 5 %. Ennusteeseen ei sisälly oletusta kuntien veroprosenttien korotuksista, vaikkakin korotuspaineet ovat tuntuvat. Valtion päättämät veroperustemuutokset lisäävät kunnallisveron tuottoa noin 50 milj. eurolla v. 2014, mutta valtionosuuksiin tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Yhteisöveron mittavat perustemuutokset v. 2014 eivät vaikuta kuntien saamaan yhteisöverotuottoon, koska muutokset kompensoidaan korottamalla kuntien saamaa osuutta yhteisöverontuotosta. Vuonna 2014 kiinteistöjen arvostamisperusteita tarkistetaan siten, että kiinteistöverotulot kasvavat 100 milj. eurolla. Vuonna 2015 tuloveroperusteisiin tehdään hallitusohjelman mukaisesti ansiotason nousua vastaava tarkistus, minkä arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa 100 milj. eurolla. Vuosien 2016 2017 osalta oletetaan, että tuloveroperusteisiin tehdään vain asteikon inflaatiotarkistus, jonka vaikutus kuntien verotuloihin on pieni ja joka kompensoidaan kunnille. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy v. 2016, mikä vähentää kuntien verotuottoa noin 200 milj. eurolla. Valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan hitaasti, vain 1,5 % vuodessa. Kasvua hidastavat osana valtiontalouden sopeutustoimia asteittain tehtävät kuntien valtionosuuksien vähennykset. Yhteensä verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan keskimäärin vajaat 3 % vuodessa. Kuntien ansiotasokehityksen oletetaan seuraavan yleisen ansiotason kehityksestä tehtyä teknistä oletusta. Kuntasektorin kustannustason nousuksi ennakoidaan noin 2 % v. 2014. Paikallishallinnon kulutuksen määrän arvioidaan kasvavan vajaalla prosentilla ennustejaksolla ja seuraavan väestörakenteen muutoksesta aiheutuvaa palvelutarpeen kasvua. Edellä kuvatuilla oletuksilla nimellisten kulutusmenojen kasvuksi ennakoidaan lähivuosina keskimäärin 3 %,mikä on selvästi hitaampaa kuin viime vuosien toteutunut kehitys.

8 Kuntien ja kuntayhtymien investointipaineet ovat mittavat. Ne johtuvat mm. peruskorjaustarpeista, kasvukeskusten suurista hankkeista sekä meneillään olevista rakenneuudistuksista. Investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu kuitenkin pitkälti kuntatalouden tilanteesta ja lainarahan hinnasta. Kuntatalouden kiristymisen arvioidaan hillitsevän paikallishallinnon investointien kasvua. Jos edellä kuvattu tulo- ja menokehitys toteutuu, paikallishallinnon alijäämä suhteessa BKT:hen pysyy lähivuosina prosentin tuntumassa. Tässä esitettävään ennusteeseen ei sisälly oletusta kuntien veroprosenttien korotuksista eikä kuntien toimenpiteistä toiminnan tehostamiseksi ja menotason sopeuttamiseksi. Laskelmassa syntyvä alijäämä kasvattaa suoraan velan määrää. Täten paikallishallinnon ennuste on luonteeltaan pikemminkin painelaskelma ja osoittaa sopeutustarpeen mittaluokkaa. 2.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET KUNNALLISTALOUTEEN Valtiontalouden vuosien 2013 2016 kehyspäätökseen liittyen peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään asteittain vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2014 vähennys on 125 milj. euroa. Valtiontalouden vuosien 2014 2017 kehyspäätökseen liittyen valtionosuuksia vähennetään 237 milj. euroa vuonna 2014. Kehyspäätösten myötä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään v. 2014 vähennyksiä yhteensä 362 milj. euroa. Vähennykset toteutetaan alentamalla valtionosuusprosenttia yhteensä 1,43 prosenttiyksiköllä. Muutosten jälkeen valtionosuusprosentti on 29,57. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 8 627 milj. euroa, missä on vähennystä 50 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Suurimmat määrärahan vähenemiseen liittyvät tekijät ovat valtionosuuden 362 milj. euron leikkaus ja veroperustemuutoksiin liittyvä 47 milj. euron valtionosuuden vähennys. Keskeisimmät määrärahaa korottavat tekijät ovat 190 milj. euron indeksikorotus, 81 milj. euron laskentatekijöiden muutokseen liittyvä lisäys, 70 milj. euron jäteverontuottoa vastaava valtionosuuden lisäys sekä 51,5 milj. euron lisäys, joka liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimenpiteisiin. Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemiseksi (vanhuspalvelulaki) tuli voimaan 1.7.2013. Lain toimeenpanon liittyen kuntien menot kasvavat v. 2014 n. 50 milj. euroa. Vanhuspalvelulain uusien ja laajenevien tehtävien osalta valtionosuusprosentti on 54,3. Vuoden 2014 talousarvioesitykseen liittyy myös eräitä muita lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotka vaikuttavat peruspalvelujen valtionosuuden suuruuteen. Tällaisia uudistuksia ovat erityisesti: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, johon koottaan nykyisin hajallaan olevat oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevat säännökset. Lisäksi toisen asteen opiskelijoille mahdollistetaan opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologipalvelut. Tämän lakimuutoksen johdosta kuntien menojen arvioidaan kasvavan 26,2 milj. euroa vuosittain. Koska laki tulee voimaan vasta 1.8.2014, valtion osuus v. 2014 on 8,45 milj. euroa. Vuositasolla valtionosuuksien lisäys olisi 13,1 milj.

9 euroa vuodesta 2015 alkaen. Kyseessä on kuntien kannalta uusi tehtävä, jonka valtionosuusprosentti on 50. Lisäksi uudistuksen toimeenpanoa on tarkoitus tukea yhteensä 1,5 milj. euron valtionavustuksin opetushenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutukseen 2014 2016. Perus- ja toisen asteen opetusta koskevaan lainsäädäntöön esitetään muutoksia, jotka vahvistavat kouluhyvinvointia sekä koulujen ja oppilaitosten turvallisuutta ja työrauhaa. Oppilaskuntien toiminta vakiinnutetaan perusasteella, jonka johdosta kuntien kustannusten arvioidaan kasvavan vajaalla 0,7 milj. eurolla. Myös tältä osin kyse on uudesta tehtävästä, jonka valtionosuusprosentti on 50. Lisäksi valtio kohdentaa tukea muutoksen aiheuttamiin koulutuskustannuksiin 2014 2015. Lastensuojelulainsäädännön uudistamisessa täsmennetään velvoitetta lapsen edun toteuttamisesta kaikissa lapseen liittyvissä asioissa ja varmistetaan moniammatillisen asiantuntemuksen hyödyntäminen. Lastensuojelun kehittämiseen suunnataan 2014 valtionosuutta 4,65 milj. euroa. Tämän lakimuutoksen johdosta kuntien menojen arvioidaan kasvavan 9 milj. euroa vuosittain. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tuetaan uutena etuutena esitettävällä joustavalla hoitorahalla, jonka arvioidaan samalla lisäävän kunnallisen päivähoidon tarvetta. Kuntien menojen arvioidaan tämän johdosta kasvavan 36 milj. euroa v. 2014, jolloin valtionosuus kasvaa vastaavasti 11 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahatasoa alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt, jotka kohdistuvat mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 2014 nämä säästöt lisääntyvät 62 milj. euroa edellisvuodesta, mistä 41 milj. euroa on kuntien ja kuntayhtymien arvioitu osuus. Valtiontalouden menosäästöjen johdosta lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee 4,2 prosenttia 6 426 euroon ja ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta 1,6 prosenttia 10 970 euroon v. 2014. Lisäksi osa ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen leikkauksista toteutetaan opiskelijamääriä vähentämällä. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä säästösyistä kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia v. 2014, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia lisäksi 36 milj. eurolla. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään n. 700 kevään 2013 kehyspäätöksen mahdollistamaan tasoon nähden, mikä tarkoittaa 3 milj. euron valtionosuuden lisäystä. Oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitus vähenee valtiontalouden menosäästöjen ja määräaikaisten lisäysten päättymisen myötä 46,6 milj. euroa. Kunnissa on suuret investointipaineet koulujen ja päiväkotien peruskorjaukseen mm. tilojen sisäilmaongelmien yleistymisen vuoksi. Perusopetuksen laadun parantamista kuten ryhmäkokojen pienentämistä sekä aamuja iltapäivätoiminnan kehittämistä ehdotetaan jatkettavaksi hallitusohjelman mukaisesti. Uusiin yleissivistävän koulutuksen oppilaitosten perustamishankkeisiin

10 voidaan v. 2014 myöntää avustuksia 15 milj. euroa. Toisen asteen koulutuksen rakenneuudistuksen tavoitteena on väestökehitys huomioon ottaen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistaminen sekä elinvoimaisen ja toimintakykyisen järjestäjäverkon muodostuminen. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen vaikuttavuutta sekä varmistaa koulutuspalveluiden tasa-arvoinen saatavuus maan eri osissa. Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen yhteistyössä. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Nuorisotakuun toteuttamiseen esitetään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ammatilliseen peruskoulutukseen 10 milj. euroa sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusmallien toteuttamiseen 8 milj. euroa v. 2014. Nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 52 milj. euroa toimenpiteisiin, joilla voidaan purkaa ilman koulutusta jääneiden nuorten varantoa (nuorten aikuisten osaamisohjelma). Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön esitetään veikkausvoittovarat mukaan lukien 27 milj. euroa v. 2014. Kuntien yhdistymisen taloudelliseen tukeen ehdotetaan 35 milj. euroa. Vuonna 2013 toteutui 10 yhdistymistä, v. 2014 ei toteudu yhtään yhdistymistä. Vuodesta 2015 alkaen toteutuviin kuntien yhdistymisten selvityskustannuksiin esitetään 4 milj. euroa, jossa on lisäystä 1,6 milj. euroa vuoden 2013 tasoon. Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttamiseen ehdotetaan 0,6 milj. euroa. Määrärahalla käynnistetään ja seurataan kehittämishankkeita, jotka tukevat kuntaorganisaatioita uudistuksen toteuttamisessa sekä toiminnan ja palvelujärjestelmien kehittämisessä. Kuntien lakisääteisiin tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen rahoitukseen ehdotetaan 0,52 milj. euroa. Määrärahalla käynnistetään paikallisia kokeiluhankkeita ja siitä myönnetään kokeiluihin osallistuville kunnille avustusta. Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin lisätään 0,2 milj. euroa v. 2014. Lisäys kohdennetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärien peruskoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan on käytettävissä 30 milj. euroa (31 milj. euroa v. 2013). Toimeentulotuen kustannuksiin arvioidaan käytettävän n. 660 milj. euroa v. 2014, josta puolet on kunnille maksettavaa valtionosuutta. Arvioidut kustannukset laskevat n. 13 milj. euroa vuoteen 2013 verrattuna. Toimeentulotukeen v. 2013 tehtyjen uudistusten arvioidaan vähentävän määrärahan tarvetta. Työttömyyden kasvu ja pitkittyminen lisäävät toisaalta toimeentulotuen tarvetta. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi toteutetaan vuosina 2012 2015 kuntakokeilu, jossa kunnan vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelussa lisätään. Tähän osoitetaan 20 milj. euroa vuodelle 2014. Samassa yhteydessä 62 kunnassa toteutetaan työllistymisbonuskokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen

11 jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen. Tätä kautta kannustimet työn vastaanottamiseksi kohenevat.

12 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa (ml. lisätalousarviot), milj. euroa, muutos 2013 2014 1) Menot Tulot Netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM, valtionosuusleikkaukset -362-362 VM, vanhuspalvelulain toimeenpano 50 27-23 VM, joustava hoitoraha ja tuntiperusteinen päivähoito 36 11-25 VM, oppilas- ja opiskelijahuollon muutokset 17 8-8 VM, lastensuojelun kehittäminen 9 5-5 VM, oppilaskuntien vakiinnuttaminen peruskouluihin 1 0 0 VM, kotikuntaa vailla olevien terveydenhuolto -11-11 0 VM, valtionosuusmenetysten kompensaatiot 2 2 VM, yhdistymisavustukset 9 9 VM, kuntajakolain mukaiset selvitykset ja esiselvitykset 4 4 VM, jäteveron tuottoa vastaava lisäys kuntien valtionosuuksiin 70 70 VM, kuntien rahoitusosuus lääkärihelikoptereihin -22-22 VM, opiskelijavalintapalvelujen uudistaminen -3-3 VM, kuntien pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmien yhteys turvallisuusverkkoon -2-2 OKM, koulutuksen laadun kehittäminen -2-2 0 OKM, lukiokoulutuksessa toteutettavat säästöt -32-14 19 OKM, perustamishankkeet 2) -11-11 0 OKM, ammatillisessa koulutuksessa toteutettavat säästöt -31-13 18 OKM, ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkojen vähentäminen -6-6 0 OKM, valtionrahoituksessa toteutettavat säästöt ammattikorkeakouluissa -20-8 11 OKM, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa 12 12 0 OKM, nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvä kouluttamattomien varannon purkaminen oppisopimuskoulutuksessa 4 4 0 OKM, ammatillisen peruskoulutuksen toiminnan laajuuden muutos -14-6 8 OKM, oppisopimuskoulutuksen toiminnan laajuuden muutos -2-2 0 OKM, ammatillisen lisäkoulutuksen vähennys ei-tutkintoon johtavasta koulutuksesta -2-2 0 OKM, nuorisotakuun toimeenpanoon liittyvä lisärahoitus alueille 18 7-10 OKM, valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin 14 6-8 OKM, valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen 7 7 0 OKM, lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille ja vieraskielisille 1 0 0 OKM, valtionosuusindeksin jäädytys -36-36 OKM, ammatillisen peruskoulutukseen opiskelijapaikkojen 5 2-3

13 Menot Tulot Netto lisääminen OKM, ammattikorkeakoulujen avustukset -4-4 0 OKM, Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlakirjaston perustamishanke 1 1 0 TEM, palkkatuki kunnille -1-1 0 STM, valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon -8-6 2 STM, säästö kehittämishankkeissa -6-6 0 STM, oikeuspsykiatriset tutkimukset ja potilassiirrot -2-2 0 STM, säästö EVO-tutkimuksessa -1-1 0 STM, valtion korvaus lääkärihelikopteritoimintaan 9 9 Yhteensä 3) 22-334 -357 2. Verotuksen ja maksujen muutokset Veroperustemuutoksista aiheutuva valtionosuuksien vähennys 47 milj. euroa. (Osinkoverotuksen muutos 65 milj. euroa, työtulovähennyksen korotus -18 milj. euroa, perusvähennyksen korotus -9 milj. euroa, kotitalousvähennyksen korotus -4 milj. euroa, asuntolainojen korkovähennysten rajaaminen 7 milj. euroa, kilometrikorvausten laskentatavan kehittäminen 6,5 milj. euroa, avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen -0,5 milj. euroa.) 0 0 Yhteisöveron perustemuutosten vaikutus kompensoidaan kunnille kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla 0 0 Kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen 100 100 Yhteensä 100 100 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä 22-234 -257 1) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon. 2) Sisältää sekä hallitusohjelman mukaiset säästöt että määräaikaiset lisäykset (vuodelle 2014 ehdotettu avustusmääräraha sisältää 4 milj. euroa hallitusohjelman mukaista menosäästöä ja 7 milj. euroa oppilaitosten korjaushankkeisiin myönnetyn lisäyksen päättymisestä aiheutuvaa vähennystä). 3) Taulukossa ei ole otettu myöskään huomioon valtion lisätalousarvioehdotuksessa 2013 esitettävää kertaluonteista 15 milj. euron lisämäärärahaa sosiaali- ja terveyden homekorjaushankkeisiin sekä vastaavaa 35 milj. euron lisämäärärahaa oppilaitosten ja päiväkotien homekorjaushankkeisiin. Lähde: Valtion talousarvioesitys 2014 2.3 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TAVOITTEET Valkeakosken kaupungin tilinpäätös on jo kahtena vuotena ollut alijäämäinen. Vuonna 2012 alijäämän muodostumiseen vaikuttivat osaltaan kirjanpitotekniset syyt, mutta myös toimintakulujen kasvu suhteessa talousarvioon oli voimakasta. Tulevina vuosina väestön ikääntyminen lisää menopaineita. Korkeana pysyttelevä työttömyys ja yritysten huono tuloskunto aiheuttavat verotulojen suhteellista heikkenemistä. Talouden tasapainottamiseksi palveluiden tuottavuutta on parannettava ja on myös pystyttävä tekemään ratkaisuja, joiden avulla menoja leikataan pysyvästi. Tulopohjaa on vahvistettava pitämällä huoli kaupungin kasvumahdollisuuksista. Myös elinkeinorakenteen monipuolistamiseen on edelleen panostettava.

14 Suunnittelukaudella 2014 2016 kaupungilla on edessään mittavia investointeja. Investointien myötä myös velkaantuminen jatkuu voimakkaana, mikä luo paineita omavaraisuusastetavoitteen (70 %) saavuttamiselle. Tehdyt investoinnit tuottavat vasta pitkällä aikavälillä esim. ylläpito- ja kunnossapitokustannusten sekä toiminnan tehostumisen kautta. Vuoden 2014 aikana koko kaupunkiorganisaatiossa on sitouduttava keskeisten strategisten tavoitteiden toteuttamiseen (mm. talouden tasapainottaminen ja johtamisjärjestelmien selkiyttäminen). Prosessikuvausten järjestelmällinen kartoitus aloitetaan, jotta tuottavuutta parantavia rakenteellisia muutoksia pystytään tekemään.

15 TULOSLASKELMA (sis. ja ulk. erät) TP 2012 TA TA Muutos% Ts Ts 2013 2014 Ta 13/14 2015 2016 +muutokset Toimintatuotot (+) 49 588 066 51 955 037 52 436 534 0,9 52 201 216 52 018 604 Toimintakulut (-) -149 649 161-153 040 346-155 822 339 1,8-156 254 436-157 383 147 Toimintakate -100 061 095-101 085 309-103 385 805 2,3-104 053 220-105 364 543 Verotulot (+) 69 027 882 75 068 473 76 260 323 1,6 77 152 926 78 746 790 Valtionosuudet (+) 31 298 339 32 300 000 33 300 000 3,1 33 600 000 33 800 000 Rahoitustuotot ja rahoituskulut 1 645 089 1 282 277 1 542 506 20,3 1 443 102 1 135 319 Vuosikate 1 910 215 7 565 441 7 717 024 2,0 8 142 808 8 317 566 Suunnitelman mukaiset poistot -7 885 442-9 139 859-7 960 551-12,9-8 433 908-8 718 212 Tilikauden tulos -5 975 227-1 574 418-243 527-84,5-291 100-400 646 Poistoerojen lisäys(-) tai vähennys (+) 154 977 197 000 153 372 152 688 147 587 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -5 820 250-1 377 418-90 155-93,5-138 412-253 059 RAHOITUSLASKELMA TP 2012 TA 2014 muutos TS TS 2013 TA 2013/ 2015 2016 + muutokset 2014 Toiminnan rahavirta 1 558 182 7 030 542 7 182 024 2,2 7 607 808 7 782 566 Vuosikate (+/-) 1 910 215 7 565 542 7 717 024 2,0 8 142 808 8 317 566 Tulorahoituksen korjauserät (+/-) -352 033-535 000-535 000 0,0-535 000-535 000 Investointien rahavirta -8 538 962-4 819 683-15 287 000 217,2-13 247 000-15 798 000 Investointimenot (-) -10 016 827-11 900 683-22 284 000 87,2-13 447 000-15 998 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) 1 014 568 1 793 000 1 713 000-4,5 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (+) 463 297 5 288 000 5 284 000-0,1 200 000 200 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -6 980 780 2 210 859-8 104 976-466,6-5 639 192-8 015 434 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 173 267 17 600 23 670 34,5 37 307 7 568 Lainakannan muutokset 4 101 022 3 135 844 5 539 357 76,6 3 732 440 6 138 421 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 4 540 620-4 917 323 2 469 265-150,2 1 618 265 1 618 265 Rahoituksen rahavirta 8 814 909-1 763 879 8 032 292-555,4 5 388 012 7 764 254 Rahavarojen muutos 1 834 130 446 879-72 684-116,3-251 180-251 179 Rahavarat 1.1. 5 892 918 7 727 048 8 173 927 5,8 8 101 243 7 850 063 Rahavarat 31.12. 7 727 048 8 173 927 8 101 243-0,9 7 850 063 7 598 884 Lainakanta 1.1. 30 737 195 34 838 216 37 974 060 9,0 43 513 417 47 245 857 Lainakannan muutos 4 101 021 3 135 844 5 539 357 76,6 3 732 440 6 138 421 Lainakanta 31.12 34 838 216 37 974 060 43 513 417 14,6 47 245 857 53 384 278

16 Taloudelliset tavoitteet Veroprosentti TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016 Tuloveroprosentti 18,75 19,75 19,75 19,75 20,00 Tavoiteprosentti 18,75 19,25 19,75 19,75 19,75 Maan keskiarvo 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 Ero tavoiteprosentiin 0,00 0,50 0,00 0,00 0,25 Erotus keskiarvosta -0,50 0,50 0,50 0,50 0,75 21,00 20,00 19,00 18,00 17,00 16,00 15,00 14,00 13,00 12,00 Tuloveroprosentti Tavoiteprosentti TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016 Vuosikate TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016 Vuosikate 1 910 174 7 565 441 7 717 024 8 142 808 8 317 566 Vuosikatetavoite 7 885 442 9 139 859 7 960 551 8 433 908 8 718 212 Vuosikate euroa/as 90 356 364 381 386 Ero vuosikatetavoitteeseen -5 975 268-1 574 418-243 527-291 100-400 646 Ero tavoitteeseen euroa/as. -282-74 -11-14 -19 Tavoitteessa suunnitelman mukaiset poistot 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00-0,20-0,40-0,60 TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016 Erotus keskiarvosta 10 000 000 9 000 000 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 Vuosikate Vuosikatetavoite TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016 0-1 000 000-2 000 000-3 000 000-4 000 000-5 000 000-6 000 000-7 000 000 TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016 Ero vuosikatetavoitteeseen Lainakanta TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016 Lainakanta euroa/as. 1 645 1 789 2 050 2 211 2 480 pankkilainat ilman lunastuspo e/as 1 105 1 300 1 409 1 639 1 972 Lainakanta 34 838 216 37 974 060 43 513 417 47 245 857 53 384 278 Yritystilojen lunastussaaminen 8 426 397 7 376 394 10 609 688 9 211 397 7 927 748 Konsernitilivelka 3 010 263 3 010 263 3 010 263 3 010 263 3 010 263 Pankkilainat ilman lunastuspääomaa 23 401 556 27 587 403 29 893 466 35 024 197 42 446 267 Lainakantatavoite euroa/as 1 000 1 000 2 000 2 000 2 000 Lask. lainakannan lyh. (8 v.) -4 354 777-4 746 758-5 439 177-5 905 732-6 673 035 Lainakannan nettomuutos 4 101 021 3 135 844 5 539 357 3 732 440 6 138 421 Ero lainakantatavoiteeseen euroa 13 666 216 16 752 060 1 069 417 4 501 857 10 340 278 Ero lainakantatavoit. euroa/as 645 789 50 211 480 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 TP 2012 Lainakanta TA 2013 euroa/as. 2014 2015 2016 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016 pankkilainat ilman lunastuspo e/as Lainakantatavoite euroa/as Ero lainakantatavoit. euroa/as

17 Tilikauden ylijäämä TP 2012 TA 2013 2 014 2 015 2 016 Tilikauden ylijäämä -5 820 291-1 377 418-90 155-138 412-253 059 Tilikausien ylijäämä (tase) 13 450 227 12 072 809 11 982 654 11 844 242 11 591 184 Tilikauden ylijäämä, tavoite 0 0 0 0 0 Ero tilikauden ylijäämätavoiteeseen -5 820 291-1 377 418-90 155-138 412-253 059 0-1 000 000 TP 2012 TA 2013 2 014 2 015 2 016 14 000 000 13 500 000-2 000 000 13 000 000-3 000 000 12 500 000-4 000 000-5 000 000-6 000 000-7 000 000 12 000 000 11 500 000 11 000 000 10 500 000 TP 2012 TA 2013 2 014 2 015 2 016 Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämä, tavoite Tilikausien ylijäämä (tase) Kassan riittävyys, maksuvalmius TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016 Kassavarat euroa/as 365 385 382 367 353 Kassan riittävyys 31.12., vrk 16 24 24 23 22 Tavoite, kassan riittävyys, vrk 30 30 30 30 30 Kassamuutos 1 834 088 446 879-72 684-251 180-251 180 Ero tavoiteeseen, vrk -14-6 -6-7 -8 35 2 000 000 30 1 500 000 25 1 000 000 20 Kassan riittävyys 31.12., vrk 500 000 15 Tavoite, kassan riittävyys, vrk 0 TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016 10 TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016-500 000 Kassamuutos Omavaraisuusaste % TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016 Omavaraisuusaste %, arvio 71,1 68,4 68,1 68,9 67,8 Omavaraisuusaste %, tavoite 70,0 70,0 70,0 70,0 70,0 0 0 0 0 0 Ero tavoitteeseen 1,1-1,6-1,9-1,1-2,2 80,0 75,0 70,0 65,0 Omavaraisuusaste %, arvio Omavaraisuusaste %, tavoite 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0 TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016 60,0 55,0-2,0-3,0-4,0 50,0 TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016-5,0-6,0 Ero tavoitteeseen

18 2.4 VÄESTÖTAVOITTEET JA TYÖLLISYYS Väestökehitys on Valkeakoskella viime vuosina ollut kasvava. Vuonna 2007 väkiluku pysyi ennallaan ja sen jälkeen kaikki vuodet ovat olleet positiivisen kehityksen vuosia. Vuoden 2013 alusta syyskuun loppuun väestö on vähentynyt 4 henkilöllä. Väestökehitys sekä kaupungissa suunnittelun perusteena käytettävät väestötavoitteet ovat seuraavat: Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Väestö 31.12. 20 408 20 394 20 394 20 542 20 631 20 844 21 022 21 172 21 172 21 222 21 372 21 522 Muutos prosenttia -0,3-0,3 0,0 +0,5 +0,4 +0,8 +0,9 +0,7 0 +0,2 +0,7 +0,7 abs. -64-14 0 +148 +89 +169 +178 +150 0 +50 +150 +150 Tilastokeskuksen väestöennuste Ikäryhmä 2013 % 2015 % 2020 % 2030 % 2040 % 0-6 1 636 7,7 1 645 7,6 1 644 7,4 1 627 7,0 1 640 6,8 7-15 2 103 9,9 2 172 10,1 2 362 10,6 2 428 10,4 2 392 10,0 16-18 683 3,2 696 3,2 728 3,3 826 3,5 834 3,5 19-62 11 349 53,3 11 292 52,4 11 342 51,1 11 342 50,8 12 236 51,0 63-74 3 396 16,0 3 585 16,7 3 650 16,4 3 650 13,2 3 179 13,2 75-2 114 9,9 2 155 10,0 2 490 11,2 3 523 15,1 3 716 15,5 Yhteensä 21 281 100,0 21 545 100,0 22 216 100,0 21 316 100,0 23 997 100,0 Lähde: Tilastokeskus/väestöennuste v. 2012 Työttömyysasteen kehitys Valkeakoski Etelä- Pirkanmaan seutukunta % Pirkanmaa % Koko maa Työhallinto % % 2005 13,0 12,9 11,5 10,8 8,4 2006 12,4 12,1 10,1 9,5 7,7 2007 11,1 10,5 8,6 8,2 6,9 2008 10,4 9,6 8,2 7,6 6,4 2009 14,5 13,7 11,5 10,3 8,2 2010 2011 2012 2013* *elokuu 13,5 12,2 12,0 11,9 12,8 11,6 11,3 12,0 11,6 10,3 10,8 13,0 10,0 9,1 9,4 11,1 Tilastokeskus % 8,4 7,8 7,7 7,1

19 Työttömät työnhakijat Valkeakoskella (työhallinnon tilasto): Nuoret alle 25 v. Pitkäaikaistyöttömät Muut Yhteensä 2002 179 375 769 1323 2003 157 374 697 1228 2004 178 365 775 1318 2005 159 392 753 1303 2006 139 355 742 1236 2007 126 325 654 1105 2008 109 287 627 1023 2009 2010 190 177 246 326 1001 830 1437 1333 2011 166 324 674 1164 2012 162 298 690 1150 2013* 191 360 607 1158 * elokuu Kaupungin työllistämismenot (tuhatta euroa) TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Palkkatuettu työ menot tulot netto 902 286 616 1357 496 861 1 165 578 587 1 165 578 587 1 165 578 587 Koululaiset ja opiskelijat menot 96 105 106 106 106 Kuntouttavat työllisyyspalvelut menot tulot netto 655 308 347 367 156 211 833 245 588 907 245 662 918 245 673 Muut työllistämispalvelut menot 75 124 95 75 75 Yhteensä menot tulot netto 1728 594 1134 1953 652 1301 2 199 823 1376 2 253 823 1 430 2 264 823 1 441

20 2.5 ASUMINEN JA KAAVOITUS Asuntokanta ja tuotanto Valkeakoskella oli vuoden 2012 lopussa 11 063 asuntoa, joista 41,93 % oli omakotitaloissa, 10,39 % rivitaloissa ja 46,04 % kerrostaloissa. Vakinaisesti asutuista 10 188 asunnosta oli 37,09 % 1h + k/kk tai 2h + k/kk asuntoja, 3h + k/kk asuntoja 25,64 % ja 4h +k tai suurempia asuntoja 36,93 %. Valkeakoskella asui vuoden 2012 lopussa 10 188 asuntokuntaa. Yhden henkilön asuntokuntia vuoden 2012 lopussa oli 40,91 %, kahden henkilön 34,06 %, 3-4 henkilön 20,50 % ja 5 tai useampi henkilöä 4,53 %. Vuonna 2012 valmistui 47 pientaloa (48 asuntoa) ja neljä kerrostaloa (99 asuntoa). Valmistuneet asuinrakennukset ja asunnot 2008 2009 2010 2011 2012 Pientalot 50 71 56 62 47 Rivitalot 0 0 2 0 0 Kerrostalot 0 1 3 0 4 Asuinrakennukset yht. 50 72 61 62 51 Pientaloasunnot 50 71 56 62 48 Rivitaloasunnot 0 0 7 0 0 Kerrostaloasunnot 0 17 67 0 99 Asunnot yht. 50 88 130 62 147 Vuokra-asuntotilanne ja vuokrataso Kaupunki on keskittänyt uustuotannon ja perusparantamisen rakennuttamistehtävät kaupunkikonserniin kuuluvalle Valkeakosken Asunnot Oy:lle. Valkeakosken Asunnot Oy:n hallinnassa oli 31.12.2012 yhteensä 814 asuntoa ja 7 liikehuoneistoa. Valkeakosken Asunnot Oy:llä oli 31.8.2013 vuokra-asunnonhakijoita 79 kpl. Vuonna 2013 vuokra-asunnon on saanut 31.8.2013 mennessä 222 hakijaa. Vuokraasuntojen alin peritty vuokra v. 2013 on 8,24 /asm 2 /kk ja korkein 11,89 /asm 2 /kk. Keskivuokra on 9,78 /asm 2 /kk. Valkeakosken kaupungin vuokra-asuntotilanne oli 6.9.2013 tilanteen mukaan 21 vuokrattua pientaloa, joiden vuokra on keskimäärin 5,20 /m 2 /kk. Muita asuntoja kaupungilla oli vuokrattavana 19 kpl, joiden keskimääräinen vuokra 8,06 /m 2 /kk. Tohka-Säätiön Asunto Oy Apianpirtissä ja Tohkatalossa on ikäihmisille tarkoitettuja asuntoja.

21 Aluesairaalan läheisyyteen on rakennettu 120 paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Rakentamistarve Kaupungin keskustaan sijoitetaan uusien kaupallisten palveluiden lisäksi myös uutta korkealaatuista kerrostaloasumista. Tavoitteena on, että keskusta-alueelle rakennetaan myös vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Rakentamistarve kohdistuu erityisesti väestön ikärakenteesta johtuvaan keskustan hissillisten kerrostalojen kysyntään. Erityishuomiota tulee kiinnittää ympäristön esteettömyyteen. Vaihtoehtoisia asumisratkaisuja harkittaessa ensisijaisesti pyritään turvaamaan vanhusten kotona asuminen. Palvelutarpeiden lisääntymisen myötä käytettävissä tulisi olla riittävä määrä ryhmäkotiasuntoja, joissa jokaisella asukkaalla on oma huone ja wc, mutta oleskelu- ja huoltotilat yhteiset. Palvelut tuotetaan kotihoidosta, jonka resurssien riittävyydestä huolehditaan. Tavoitteena on, että nykyistä isompia ryhmäkotiyksiköitä rakennetaan keskusta-alueella Valkeakosken Asunnot Oy:n toimintastrategian mukaisesti varaudutaan jaksottaisiin korjauksiin normaalien vuosikorjausten lisäksi. Vanhempaa asuntokantaa myydään niiden vapautuessa. Erityisryhmille ollaan yhteistyössä Aspan ja paikallisen rakennusliikkeen kanssa toteuttamassa vuokratalohanketta. Kaupungin luovuttamat (myydyt ja vuokratut) tontit 2008 2009 2010 2011 2012 Omakoti 58 28 54*) 41**) 28***) Rivitalo 0 0 0 0 0 Kerrostalo 0 2 0 5 1 Työpaikkarakentaminen 2 1 1 0 0 *) lisäksi myyty 9 kpl omakotitontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina. **) lisäksi myyty 7 kpl omakotitontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina ***) lisäksi myyty 6 kpl omakotitontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina Vuonna 2012 varattiin 37 kpl tontteja. Vuonna 2013 on lisäksi 10.9.mennessä varattu 20 tonttia. Asuntomarkkinat Asuntokauppa on pysynyt vilkkaana alkuvuodesta 2013. Valkeakoskella oli 27.8.2013 myytäviä asuntokohteita 238 kpl, joista uudiskohteita oli 108. Kysyntä on kohdistunut erityisesti omakotitaloihin ja kerrostaloihin, joista pienet osakehuoneistot ovat kysytyimpiä. Asuntolainojen korkotaso on laskenut vuodesta 2011. Asuntojen neliöhinnat ovat laskeneet, mutta myyntiajat ovat pidentyneet hieman.

22 Yleismaailmallinen tilanne on tuonut varovaisuutta asuntokauppaan, mutta Valkeakoskella asunnot ovat menneet kohtuullisen hyvin kaupaksi. Maanomistus ja yleiskaavoitus Maanhankinnan tarve jatkuu edelleen voimakkaana kaupungin pohjoissuunnassa Lintulan läheisyydessä ja Vanhankylän alueella sekä uusilla työpaikka- ja teollisuusalueilla. Uusien työpaikka- ja teollisuusalueiden osalta painopistealueina ovat maantien 130 lähialueet lähinnä pohjoisen suuntaan sekä Jutikkalan alue ja Holminrannan alue. Jutikkalan yleiskaava, jossa tutkitaan teollisuuden ja työpaikkarakentamisen mahdollisuuksia moottoritien välittömään läheisyyteen, on valmistumassa vuonna 2013. Holminrannan alueen yleiskaavan muuttaminen teollisuuskaavaksi on valmistumassa vuonna 2014. Seuraavia yleiskaavoitettavia alueita ovat Pohjoisen suunnan yleiskaava sekä 130- tien yleiskaava. Pohjoisen suunnan yleiskaava- alue sisältää myös Lotilanjärven alueen sekä Vanhankylän yleiskaavan päivittämisen. Kaikki yleiskaavat tehdään omana työnä. Strategiset kaavoitushankkeet Yleiskaavoitus Kohde Tilanne (9/2013) Tavoitevuodet Jutikkala osayleiskaavatyö hyväksymisvaiheessa (maakuntakaavan synkronointi) Holminranta osayleiskaavatyö ehdotusvaiheessa osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 2013 osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 2014 Pohjoisen suunta (sis. myös Lotilan alueen ja Vanhankylän yleiskaavan päivityksen) 130-tie (yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa) osayleiskaavatyö perusselvitysvaiheessa (ei vielä vireillä) osayleiskaavatyö perusselvitysvaiheessa (ei vielä vireillä) osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 2016 osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 2016

23 Asemakaavoitus Kohde Tilanne (9/2013) Tavoitevuodet Lintulan alueen laajentaminen Jutikkala; uusi teollisuus- ja työpaikkaalue Holminrannan asemakaava Pientaloalueet Valkeakosken kilpailuetuna ovat hyvät tontit ja kohtuullinen hinnoittelu. Tonttitarjonta pyritään säilyttämään monipuolisena hyvien kevytliikenne- ja virkistysyhteyksien läheisyydessä. Pientaloalueiden rakenne pyritään pitämään taloudellisena ja tarkoituksenmukaisena. Pientalotonttivaranto on laaja ja monipuolinen. Kaavavarannon ylläpitämiseksi on kuitenkin jo aloitettu laajennusalueiden ja niitä palvelevien liikennejärjestelyjen suunnittelu. Strategisesti merkittävien suurempien asuinalueiden lisäksi kaavoitetaan pieniä täydennysrakentamiskohteita ja hankekaavoja. Keskusta ja kerrostaloalueet asemakaavatyö aloitettu (liikenneverkon sujuvuus ratkaistava ennen työn etenemistä) osayleiskaavoitus ehdotusvaiheessa Kaavoituksen perusselvitykset 2011-2012 valmis hyväksyttäväksi 2016 (yleiskaavatarkastelu ja liikenneverkko) valmis hyväksyttäväksi 2014, rakentaminen alkaen 2014-2015 osayleiskaavatyö ehdotusvaiheessa valmis hyväksyttäväksi 2014 Metsä-Tietola perusselvityksiä tehty, luonnos odottaa valmis hyväksyttäväksi 2014 viranomaisneuvottelua Tietola perusselvityksiä tehty, luonnos odottaa valmis hyväksyttäväksi 2014 viranomaisneuvottelua Salonkatu ehdotusvaihe (odottaa valmis hyväksyttäväksi 2014 rakennettavuusselvitystä) Apianlahti hyväksymisvaihe valmis hyväksyttäväksi 2013 Torinrannan ja Apiankadun alueet ovat jo pääosin toteutuneet/toteutumassa. Kerrostalotonttivarannon turvaamiseksi on aloitettu asemakaavatyöt Salonkadulla, Metsä-Tietolan ja Tietolan alueilla. Ydinkeskustan viihtyisyyttä parannetaan erityisesti vesistöä hyödyntäen. Sointulan alueen täydennysrakentamista palvelevaa kaavoitusta on aloitettu.

24 3 HENKILÖSTÖ Strategiset tavoitteet Kaupungin henkilöstöstrategian tavoitteena on toteuttaa seuraava henkilöstötyötä ohjaava visio vuoteen 2015 mennessä: Kuntalaiset arvostavat monipuolisia ja laadukkaita palvelujamme, joiden tuottamisesta ja järjestämisestä vastaa osaava ja motivoitunut henkilöstö. Valkeakosken kaupunki tunnetaan työnantajana, joka tarjoaa henkilöstölleen haasteellisia työtehtäviä, henkilökohtaisen kehittymisen ja etenemisen mahdollisuuksia sekä kilpailukykyiset palvelussuhde-edut. Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvan toimintakulttuurin ansiosta työn henkistä ja fyysistä kuormitusta on työnantajan ja henkilöstön yhteistyöllä kyetty merkittävästi alentamaan. Keskeisiksi (kriittisiksi) menestystekijöiksi on valittu seuraavat henkilöstötyön kokonaisuudet: 1. tyytyväinen asiakas 2. strateginen johtaminen ja esimiestyö 3. osaava ja motivoitunut henkilöstö 4. toimiva sisäinen viestintä ja vuorovaikutus Menetystekijöihin liittyviä strategisia tavoitteita ovat: - laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut - palvelutoiminnan tehostaminen - korkeatasoiset johtamis- ja esimiestaidot ja -valmiudet - onnistuminen kyvykkäiden johtajien ja esimiesten rekrytoinnissa - henkilöstöä kannustavat ja sitouttavat palvelussuhteen ehdot ja palkitsemiskäytännöt - rekrytoinnissa onnistuminen - osaamisen ylläpitäminen ja parantaminen - henkilöstöresurssien riittävyys - henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen - tehokas sisäinen viestintä - vuorovaikutteinen toimintakulttuuri - nykyaikaiset henkilöstötyön prosessit ja niitä tukevat tietojärjestelmät Strategisille tavoitteille on määritelty arviointikriteerit ja mittarit. Arjen työssä henkilöstöstrategiaa toteutetaan erillisillä hankkeilla, toimenpideohjelmilla ja käytännön toimenpiteillä, joita tarpeen mukaan päivitetään vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä. Vakanssi ja tehtäväjärjestelyt Seuraavat vakanssit lakkautetaan vuonna 2014: Hallintokeskus - järjestelmätukihenkilö (ts) - puhelunvälittäjä (ts)

25 - puhelinkeskuksen hoitaja (ts) - seutujohtaja (vs) Sosiaali- ja terveyskeskus - työterveyshuollon fysioterapeutti (ts) - työterveyshuollon osastonsihteeri (ts) - 13 hoitajan (ts) vakanssia terveyskeskussairaalassa - kotihoidon ohjaaja (ts) - 2 osastoapulaisen (ts) vakanssia tehostetussa palveluasumisessa Kasvatus- ja opetuskeskus - erityislastentarhanopettaja (ts) - 2 perhepäivähoitajan (ts) vakanssia Sivistystoimen keskus - toimistovahtimestari (ts) - musiikkiopiston opettaja (vs) - kirjastovirkailija (ts) - pt. musiikin tuntiopettaja (vs) Liikunta- ja nuorisokeskus - liikuntapaikkamestari (ts) - siivooja (ts) Tekninen keskus - vesihuoltoinsinööri (ts) vesilaitoksessa - toimistovirkailija (ts) kiinteistökeskuksessa - siivooja (ts) Vuonna 2014 perustetaan seuraavat vakanssit: Hallintokeskus - määräaikainen projektijohtaja (ts) Sosiaali- ja terveyskeskus - määräaikainen hankinta-asiantuntija (ts) - sairaanhoitaja (ts) avosairaanhoidon varahenkilöstöön - 2 sairaanhoitajan vakanssia (ts) mielenterveystoimistoon - 2 perhetyöntekijää (ts) lapsi- ja nuorisohuoltoon - 2 perheohjaajaa (ts) lapsi- ja nuorisohuoltoon - asumisen ohjaaja (ts) kehitysvammapalveluihin Kasvatus- ja opetuskeskus - opiskelijapsykologi (ts) lukioon Sivistystoimen keskus - opistosihteeri (ts) - musiikkiopiston lehtori (vs) - käsityötaiteen opettaja (ts)

26 Tekninen keskus - ulkoaluetyöntekijä (ts) Lisäksi toteutetaan seuraavat muutokset 1.1.2014 alkaen - vakanssi 70060 ruokapalvelupäällikkö (vs) muutetaan ruoka- ja siivouspalvelupäällikön vakanssiksi - vakanssi 70036 siivooja (ts) muutetaan siivooja-ruokapalvelutyöntekijän vakanssiksi - vakanssi 20084 siivooja (ts) muutetaan siivooja-ruokapalvelutyöntekijän vakanssiksi - vakanssi 72023 siivoustyönohjaaja (ts) muutetaan siivouspalveluesimiehen vakanssiksi - vakanssi 20016 siivoustyönohjaaja (ts) muutetaan siivouspalveluesimiehen vakanssiksi - vakanssi 42416 ruokapalvelutyöntekijä-siivooja, osa-aikainen työsuhde muutetaan kokoaikaiseksi (38,25 h/vko) - vakanssi 20594 toimintakeskuksen johtaja (ts) muutetaan palvelupäällikön vakanssiksi - vakanssit 20382, 20383, 20384 ja 20385 hoitaja (ts) muutetaan perhetyöntekijän vakansseiksi - vakanssit 20640 ja 20641 hoitaja (ts) muutetaan perheohjaajan vakansseiksi - vakanssi 20642 yksilö- ja työhönvalmentaja (ts) muutetaan ohjaajan vakanssiksi Vakanssit palvelukeskuksittain Palvelukeskus 2013 2014 2015 2016 Keskushallinto 63 60 59 58 Sosiaali- ja terveyskeskus 471,5 462,5 458,5 458,5 Kasvatus- ja opetuskeskus 415 413 413 413 Sivistystoimen keskus 94 93 94 93 Liikunta- ja nuorisokeskus 39 37 37 37 Tekninen keskus 201 199 198 198 Yhteensä 1283,5 1264,5 1259,5 1257,5 Yksityiskohtaisempi henkilöstösuunnitelma vuosille 2014-2016 on talousarvioasiakirjan liitteenä. Henkilöstön eläkkeelle jääminen hyödynnetään henkilöstörakenteen uudistamisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa. Vakinaisen henkilöstön vanhuuseläkeiän täyttyminen vuosina 2014 2016 (vuosi 2014 sisältää myös henkilöt, joiden eläkeikä on täyttynyt ennen ko. vuotta): Palvelukeskus 2014 2015 2016 Keskushallinto 1 2 3 Sosiaali- ja terveyskeskus 11 13 17 Kasvatus- ja opetuskeskus 12 12 11 Sivistystoimen keskus 6-2 Liikunta- ja nuorisokeskus 3 - - Tekninen keskus 12 5 9 Yhteensä 45 32 42

27 Henkilöstökustannukset Toimintakuluissa on henkilöstömenojen osalta ilmoitettu palkkakustannukset sosiaalivakuutusmaksuineen vähennettynä kansaneläkelaitoksen ja vakuutuslaitosten maksamilla henkilöstökorvauksilla. Nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 28.2.2014 saakka. Sen jälkeisistä palkantarkistuksista on sovittu työllisyys- ja kasvusopimuksessa, jonka mukaan vuonna 2014 toteutettava sopimuskorotus on 20 e/kk tai vastaava alan käytännön mukainen tuntipalkan korotus. Vuonna 2015 sopimuskorotus on 0,4 %. Korotukset toteutetaan yleiskorotusluonteisina. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan ensi vuonna 2,1 %. Sosiaalivakuutusmaksut ovat suunnittelukaudella seuraavat: Työantajan sosiaalivakuutusmaksut 2014 2015 2016 Palkkaperusteinen KuEL-maksu 16,8 16,8 16,8 Opettajien eläkemaksu 22,0 22,0 22,0 Sairausvakuutusmaksu 2,1 2,1 2,1 Työttömyysvakuutusmaksut 3,1 3,1 3,1 Tapaturma- ja muut vak.maksut 0,4 0,4 0,4 Kuntaeläkkeitä rahoitetaan kuntatyönantajilta ja kuntatyöntekijöiltä perittävillä eläkemaksuilla eli KueL-maksuilla. Palkkaperusteista eläkemaksua maksavat sekä työntekijä että työnantaja. Maksu on tietty prosenttimäärä työntekijän palkasta. Palkkaperusteisen eläkemaksun lisäksi Valkeakosken kaupunki maksaa myös eläkemenoperusteista eläkemaksua sekä varhaiseläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteista maksua maksavat ne kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksuissa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Vuodesta 2005 alkaen tehdystä työstä ei aiheudu lainkaan eläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Jäsenyhteisön varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun eli varhe-maksuun vaikuttavat työntekijät, jotka jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Varhe-maksujen kokonaismäärä päätetään jokaiselle vuodelle erikseen, ja se jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen kesken edellä mainituista eläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa.

28 Vuonna 2008 ja sen jälkeen alkaneet eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhemaksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta, joten maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Pientyönantajat maksavat varhe-maksua yhteisvastuullisesti, keskisuuret työantajat (palkkasumma 1,94 31,0 milj. euroa) maksavat varhe-maksua osittain yhteisvastuullisesti. Suurilla työnantajilla varhemaksu määräytyy kokonaan sen oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella. Varhe-maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Eläkemenoperusteista maksua vuodelle 2014 on arvioitu 3 532 408 euroa ja varhemaksua 329 891 euroa.

29 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 RAKENNE Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa kauppa- ja teollisuusministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarvio ja kolmeksi vuodeksi laadittu taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan ja investointiosan. Talousarvio ja suunnitelma sisältää myös yleisperustelut ja tarvittavat liitteet. Lisäksi tämän asiakirjan alkuun on liitetty strategiaosa. Strategiaosaan sisältyy mm. visio, arvot, strategiset tavoitteet seurattavine indikaattoreineen ja toimenpiteet ja hankkeet valtuustokauden loppuun. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaiset toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Rahoitusosassa esitetään kunnan rahoituslaskelma ns. kassavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Lisäksi rahoituslaskelmasta tulee erikseen käydä ilmi rahoitustoiminnan nettokassavirta. Sitä varten rahoitustoiminnan kassavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainojen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Maksuvalmiuden muutoksiin vaikuttavat myös toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset. Rahoituslaskelman selkeyden säilyttämiseksi esitetään siinä eriteltynä vain kokonaistalouden kannalta olennaiset erät. Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirtojen yhteenlaskettu muutos vastaa taseesta laskettua kassavarojen muutosta. Kunnan toiminnan ohjausta kuvataan puolestaan käyttötalousosassa ja investointiosassa.

30 Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa sitovat tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimelle tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Yhteisenä tavoitteena kaikilla tehtäväalueilla on sairauspäivien ja henkilötyövuosien määrään liittyvät tavoitteet. Henkilötyövuosilla (HTV2) tarkoitetaan tässä palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärää kalenteripäivinä/365x(osa-aikaprosentti/100). Käyttötalousosa esitetään laskelmana, josta ilmenee toiminnan kustannusrakenne kokonaisuudessaan. Kustannusrakenne on alustava ja se tarkentuu käyttösuunnitelmassa. Kokonaiskustannuksissa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden (käyttöomaisuuden) suunnitelman mukaiset poistot, pääomaarvon korot ja muut laskennalliset erät. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot kohteille tai kohderyhmille. Investointiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynneistä esitetään suunnitelman mukainen hankintamenojäännös (informaationa esitetään perusteluissa kaikki kokonaismyyntien tulot riippumatta siitä, miten ne jakautuvat talousarvion käyttötalous-, tuloslaskelmaja investointiosien kesken). Investointivarauksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) veroton hankintahinta on vähintään 10 000 euroa. Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 2014 arvioituun rahanarvoon. Täten inflaation vaikutusta suunnitelmavuosille 2015 ja 2016 ei ole otettu huomioon eli muutokset määrärahoissa ja tuloarvioissa johtuvat toiminnassa tapahtuvista muutoksista. 4.2 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosa: Käyttötalousosan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia valtuuston nähden tehtävittäin lukuun ottamatta tilatoimea, ruokapalvelua ja vesihuoltoa, joiden sitovuus määräytyy tulojen ja menojen erotuksen perusteella. Käyttötalousosassa esitetyt tunnusluvut eivät ole sitovia. Vesihuoltolaitosta käsitellään vesihuoltolain edellyttämällä tavalla ns. muuna taseyksikkönä. Sitovat tehtävät ovat seuraavat Kaupunginhallitus -Konsernihallinto -Maankäyttöpalvelut

31 -Muut palvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta - Hallinto- ja ympäristöpalvelut - Sosiaali- ja perhepalvelut - Terveyspalvelut - Vanhuspalvelut - Erikoissairaanhoito Kasvatus- ja opetuslautakunta - Varhaiskasvatuspalvelut - Opetuspalvelut Sivistystoimen lautakunta - Sivistystoimen palvelut Liikunta- ja nuorisolautakunta - Liikunta- ja nuorisopalvelut Tekninen lautakunta - Yhdyskuntatekniikka - Tilatoimi (netto) - Ruoka- ja siivouspalvelut (netto) - Vesihuolto (netto) Investointiosa: Sitovat kohdealueet/kohteet ovat seuraavat: Kaupunginhallitus - Maa- ja vesialueet - Rakennusten hankinta ja luovutus - Osakkeet ja osuudet - Pitkävaikutteiset menot - Muu aineeton käyttöomaisuus - Kalustohankinnat Sosiaali- ja terveyslautakunta - Kalustohankinnat Kasvatus- ja opetuslautakunta - Kalustohankinnat Sivistystoimen lautakunta - Kalustohankinnat Liikunta- ja nuorisolautakunta - Kalustohankinnat

32 - Liikuntapaikkarakentaminen Tekninen lautakunta - Talonrakennus ( Investoinnit ovat sitovia talonrakennuksen osalta kohteittain, jos kohteen kustannusarvio on yli 150 000 euroa. Muut kohteet sijoitetaan jakamattomaan määrärahaan). - Kalustohankinnat - Yhdyskuntatekniikan investoinnit Uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Katuvalaistus Viherrakentaminen - Vesihuoltolaitoksen investoinnit uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Kalustoinvestoinnit Jos kohteen tai kohteen osan toteuttaminen poikkeaa taloussuunnitelmaan merkitystä aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen kokonaiskustannusarvion puitteissa. Tuloslaskelmaosa: Valtuuston nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - Verotulot - Valtionosuudet - Rahoitustuotot ja kulut (netto) Rahoitusosa: Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - Antolainojen lisäys - Antolainojen vähennys - Lainakannan muutokset (netto) Tilivelvollisuus: Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin: 1 kaupunginhallituksen jäsenet 2 lautakuntien jäsenet 3 johtokuntien jäsenet 4 toimikuntien jäsenet 5 muiden kunnan toimielinten jäsenet 6 kaupunginjohtaja 7 toimielinten alaiset tai yksiköiden johtavat viranhaltijat

33 Viime kädessä tilintarkastajalla on harkintavalta, ketkä ovat tilivelvollisia. Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimiestä alaistensa toiminnan valvontavastuusta. 4.3 TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TULOSTEN SEURAAMINEN Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammihuhtikuu ja tammi-elokuu. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä.

KÄYTTÖTALOUS

TOIMINTAKULUT V. 2014 155,8 milj. euroa Sivistystoimen lautakunta 5 % Liikuntaja nuorisolautakunta 3 % Tekninen lautakunta 13 % Kaupunginhallitus 8 % Kasvatus- ja opetuslautakunta 22 % Sosiaali- ja terveyslautakunta 49 % Tarvikkeet 5 % Avustukset 4 % Muut kulut 8 % Henkilöstökulut 41 % Palvelujen ostot 42%

YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2013 + muutokset Kehys Ltk TA ero Muutos% TS TS TP 2012 14.10. mennessä 2014 2014 2014 ltk-esitykseen Kehys 14/TA 14 2015 2016 KAUPUNGINHALLITUS Konsernihallinto menot 7 874 692 8 597 758 8 380 285 8 380 285 0 8 353 599 8 344 599 tulot 6 576 841 6 933 506 7 006 065 7 006 065 0 7 006 065 6 970 065 netto -1 297 851-1 664 252-1 374 220-1 374 220 0-1 347 534-1 374 534 Maankäyttöpalvelut menot 1 435 347 1 527 475 1 496 594 1 496 594 0 1 488 149 1 488 149 tulot 1 318 389 1 204 500 1 230 500 1 230 500 0 1 250 500 1 270 500 netto -116 958-322 975-266 094-266 094 0-237 649-217 649 Muut palvelut menot 2 657 907 3 325 882 3 031 011 3 031 011 0 2 726 503 2 546 281 tulot 592 629 951 000 566 525 566 525 0 375 220 335 000 netto -2 065 278-2 374 882-2 464 486-2 464 486 0-2 351 283-2 211 281 34 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ menot 11 967 946 13 451 115 13 351 114 12 907 890 12 907 890 0-3,3 12 568 251 12 379 029 tulot 8 487 859 9 089 006 8 989 006 8 803 090 8 803 090 0-2,1 8 631 785 8 575 565 netto -3 480 087-4 362 109-4 362 108-4 104 800-4 104 800 0-5,9-3 936 466-3 803 464 - ilman sis. vuokrien muutosta -4 032 246-7,6 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Hallinto- ja ympäristöpalvelut menot 2 611 113 2 541 082 2 554 656 2 554 656 0 2 436 017 2 436 017 tulot 1 794 680 1 709 345 1 915 808 1 915 808 0 1 803 087 1 803 087 netto -816 433-831 737-638 848-638 848 0-632 930-632 930

YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2013 + muutokset Kehys Ltk TA ero Muutos% TS TS TP 2012 14.10. mennessä 2014 2014 2014 ltk-esitykseen Kehys 14/TA 14 2015 2016 Sosiaali- ja perhepalvelut menot 13 682 964 14 104 705 13 722 450 13 749 378 26 928 13 889 398 14 383 676 tulot 2 182 055 2 485 524 2 533 250 2 533 250 0 2 533 250 2 246 700 netto -11 500 909-11 619 181-11 189 200-11 216 128 26 928-11 356 148-12 136 976 Terveyspalvelut menot 19 153 726 18 808 318 18 678 163 18 628 163-50 000 18 701 479 18 701 479 tulot 3 064 331 3 172 602 2 961 435 2 961 435 0 2 977 435 3 003 435 netto -16 089 395-15 635 716-15 716 728-15 666 728-50 000-15 724 044-15 698 044 Vanhuspalvelut menot 14 155 608 15 686 213 16 610 660 16 198 188-412 472 16 198 188 16 231 243 tulot 3 339 532 3 568 000 3 722 221 3 722 221 0 3 722 221 3 756 379 netto -10 816 076-12 118 213-12 888 439-12 475 967-412 472-12 475 967-12 474 864 35 Erikoissairaanhoito menot 22 765 419 23 107 454 24 909 504 25 359 504 450 000 25 666 504 26 366 504 tulot 3 143 5 000 5 000 5 000 0 5 000 5 000 netto -22 762 276-23 102 454-24 904 504-25 354 504 450 000-25 661 504-26 361 504 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHT. menot 72 368 830 74 247 772 76 475 205 76 475 433 76 489 889 14 456 0,0 76 891 586 78 118 919 tulot 10 383 741 10 940 471 11 014 525 11 137 714 11 137 714 0 1,1 11 040 993 10 814 601 netto -61 985 089-63 307 301-65 460 680-65 337 719-65 352 175 14 456-0,2-65 850 593-67 304 318 - ilman sis. vuokrien muutosta -65 105 212-0,5 Sotelan Tp 2012 luvut on muutettu vastaamaan v. 2013 organisaatiomuutosta

YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2013 + muutokset Kehys Ltk TA ero Muutos% TS TS TP 2012 14.10. mennessä 2014 2014 2014 ltk-esitykseen Kehys 14/TA 14 2015 2016 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Varhaiskasvatuspalvelut menot 12 128 923 12 533 243 12 943 701 12 943 701 0 12 948 701 12 948 701 tulot 1 768 405 1 865 000 1 749 692 1 749 692 0 1 749 692 1 749 692 netto -10 360 518-10 668 243-11 194 009-11 194 009 0-11 199 009-11 199 009 Opetuspalvelut menot 20 888 809 21 200 237 21 797 165 21 785 170-11 995 21 895 117 21 895 117 tulot 2 133 094 1 994 011 1 888 801 1 888 801 0 1 888 801 1 888 801 netto -18 755 715-19 206 226-19 908 364-19 896 369-11 995-20 006 316-20 006 316 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA YHT. menot 33 017 732 33 733 480 33 788 576 34 740 866 34 728 871-11 995 2,8 34 843 818 34 843 818 tulot 3 901 499 3 859 011 3 462 419 3 638 493 3 638 493 0 5,1 3 638 493 3 638 493 netto -29 116 233-29 874 469-30 326 157-31 102 373-31 090 378-11 995 2,5 31 205 325 31 205 325 - ilman sis. vuokrien muutosta -30 314 163 0,0 SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTA Sivistystoimen palvelut menot 7 117 257 7 668 567 7 668 567 7 742 031 7 804 449 62 418 1,8 8 094 213 8 094 213 tulot 1 201 256 1 506 038 1 506 038 1 579 312 1 564 604-14 708 3,9 1 709 312 1 709 312 netto -5 916 001-6 162 529-6 162 529-6 162 719-6 239 845 77 126 1,3-6 384 901-6 384 901 - ilman sis. vuokrien muutosta -6 105 263-0,9 36 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Liikunta- ja nuorisopalvelut menot 4 419 368 4 335 399 4 335 399 4 366 744 4 366 744 0 0,7 4 362 744 4 362 744 tulot 1 147 579 1 042 649 1 042 649 1 047 557 1 055 557 8 000 1,2 1 055 557 1 055 557 netto -3 271 789-3 292 750-3 292 750-3 319 187-3 311 187-8 000 0,6-3 307 187-3 307 187 - ilman sis. vuokrien muutosta -3 292 194 0,0

YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2013 + muutokset Kehys Ltk TA ero Muutos% TS TS TP 2012 14.10. mennessä 2014 2014 2014 ltk-esitykseen Kehys 14/TA 14 2015 2016 TEKNINEN LAUTAKUNTA Yhdyskuntatekniikka menot 4 530 955 4 371 131 4 382 895 4 382 895 0 4 382 895 4 382 895 tulot 2 126 915 2 103 000 2 007 362 2 007 362 0 2 007 362 2 007 362 netto -2 404 040-2 268 131-2 375 533-2 375 533 0-2 375 533-2 375 533 Tilatoimi menot 7 117 075 6 578 181 6 487 587 6 487 587 0 6 487 587 6 578 187 tulot 11 913 459 11 831 403 12 303 130 12 303 130 0 12 303 130 12 403 130 netto 4 796 384 5 253 222 5 815 543 5 815 543 0 5 815 543 5 824 943 Ruoka- ja siivouspalvelut menot 5 844 761 5 928 948 5 928 292 5 928 292 0 5 928 292 5 928 292 tulot 5 625 694 6 359 529 6 506 040 6 506 040 0 6 506 040 6 506 040 netto -219 067 430 581 577 748 577 748 0 577 748 577 748 37 Vesihuolto menot 2 900 278 2 725 754 2 725 720 2 725 720 0 2 695 050 2 695 050 tulot 4 778 696 5 223 930 5 337 250 5 420 544 83 294 5 308 544 5 308 544 netto 1 878 418 2 498 176 2 611 530 2 694 824 83 294-2 613 494-2 613 494 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHT. menot 20 393 069 19 604 014 19 604 014 19 524 494 19 524 494 0-0,4 19 493 824 19 584 424 tulot 24 444 764 25 517 862 25 773 040 26 153 782 26 237 076 83 294 1,8 26 125 076 26 225 076 netto 4 051 695 5 913 848 6 169 026 6 629 288 6 712 582 83 294 8,8 6 631 252 6 640 652 - ilman sis. vuokrien muutosta 6 527 529 5,8 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ menot 149 284 202 153 040 347 155 222 875 155 757 458 155 822 337 64 879 0,4 156 254 436 157 383 147 tulot 49 566 698 51 955 037 51 787 677 52 359 948 52 436 534 76 586 1,3 52 201 216 52 018 604 netto -99 717 504-101 085 310-103 435 198-103 397 510-103 385 803-11 707 0,0-104 053 220-105 364 543 - ilman sis. vuokrien muutosta -102 321 549-1,1 1 064 254 sis. vuokran lisäys

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus toimintakulut 12,9 milj. euroa Talousarvio 2014, toimintakulut 155,8 milj. euroa Muut palvelut 25 % Konsernihallinto 63 % Maankäyttöpalvelut 12 % Avustukset 1 % Tarvikkeet 1 % Muut kulut 7 % Henkilöstökulut 30 % Palvelujen ostot 61 %

38 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 4100 KONSERNIHALLINTO KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää vaalien, valtuuston, tarkastustoiminnan, kaupungin johdon (hallitustyöskentely ja kaupunginjohtaja) hallinto- ja henkilöstöpalveluiden sekä talous- ja kehittämispalveluiden toiminnat. Vuonna 2014 pidetään europarlamenttivaalit ja vuonna 2015 eduskuntavaalit. Valkeakosken kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina. Velkaantumisen kasvu ja tulorahoituksen heikkeneminen rajoittaa väistämättä taloudellista liikkumatilaa samanaikaisesti kun ikääntymisestä, kaupungin kasvusta ja omaisuuden korjaamisesta aiheutuva menojen kasvu on kiihtymässä. Talouden tasapainottamista koskevat haasteet ovat oleellisesti vaikeutumassa. Samanaikaisesti valtakunnassa suunnitellaan merkittäviä kuntarakenteiden sekä palvelurakenteiden uudistuksia. Tähän on yhdistetty valtionosuusjärjestelmän, kuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain sekä muiden sektorilakien yhteensovittaminen rakenneuudistusten kanssa. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 2014 Ennuste 2013 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Palkkalaskenta euroa/palkkapussi Kirjanpito ja maksuliikenne euroa/tosite Perustietotekniikan kustannukset euroa/työasema 43 220 12,00 3,00 850,00 43 220 12,50 3,50 852,00 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Kaupungin konsernihallinnon päätehtävänä on kaupunkikonsernin ja kaupungin hallinnon ja talouden johtaminen. Kaupunginhallituksella on kokonaisvastuu palveluiden saatavuuden ja laadun ohjauksesta. Hallituksen puheenjohtajiston, lautakunnan puheenjohtajiston ja ammattijohdon yhteistyötä tiivistetään. Kaupunginhallitus huolehtii myös hyväksyttyjen strategisten linjausten täytäntöönpanon valvonnasta. Keskitettyjä tukipalveluja, kuten palkanlaskentaa ja kirjanpitoa, kootaan mahdollisimman suuriksi kokonaisuuksiksi ja yhteistyötä konsernin sisällä tiivistetään. Erityinen huomio kiinnitetään kaupunkiorganisaation uudistamiseen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön tiivistämiseen sekä aluesairaalan että naapurikuntien kanssa. Suunnittelukaudella laaditaan erillisiä ohjelmia toiminnan ohjaamiseksi. Tärkeimpiä niistä on henkilöstöohjelma, elinkeino-ohjelma ja ikäihmisten hyvinvointiohjelma. Tietohallinnon toimintaa kehitetään siirtymällä etenevässä määrin tietoteknisten palveluiden tuottamisesta niiden hankintaan ja suuntaamalla voimavaroja tietotekniikan soveltamiseen sekä käyttäjien tukemiseen.

Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 KONSERNIHALLINTO Myyntituotot (+) 6 283 111 6 608 506 6 756 065 6 756 065 6 720 065 Maksutuotot (+) 132 0 0 0 0 Tuet ja avustukset (+) 291 506 225 000 250 000 250 000 250 000 Vuokratuotot (+) 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot (+) 2 092 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 6 576 841 6 833 506 7 006 065 7 006 065 6 970 065 Henkilöstökulut (-) -2 761 850-2 672 044-2 611 267-2 605 581-2 605 581 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -2 038 633-1 898 545-1 903 825-1 899 180-1 899 180 Henkilösivukulut (-) -723 217-773 499-707 442-706 401-706 401 Eläkekulut (-) -672 743-667 118-608 002-607 222-607 222 Muut henkilösivukulut (-) -50 474-106 381-99 440-99 179-99 179 Palvelujen ostot (-) -3 998 049-4 577 078-4 632 234-4 610 234-4 602 234 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -90 869-120 680-151 835-152 835-151 835 Avustukset (-) -107 905-251 400-167 400-167 400-167 400 Vuokrat (-) -893 317-851 600-793 790-793 790-793 790 Muut toimintakulut (-) -22 711-41 050-23 750-23 750-23 750 Toimintakulut yhteensä -7 874 701-8 513 852-8 380 276-8 353 590-8 344 590 TOIMINTAKATE -1 297 860-1 680 346-1 374 211-1 347 525-1 374 525 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -11 163-9 758-58 328-62 806-61 676 Pääoma-arvon korko (-) -2 152-1 595-4 115-35 862-33 471 Laskennalliset erät (-/+) -5 965 0 0 0 0 Tilikauden tulos -1 317 140-1 691 699-1 436 654-1 446 193-1 469 672 MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot -7 874 701-8 513 852-8 380 276-8 353 590-8 344 590 Tulot 6 576 841 6 833 506 7 006 065 7 006 065 6 970 065 Netto -1 297 860-1 680 346-1 374 211-1 347 525-1 374 525 39 9 000 000 Kulujakauma 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

40 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖT: KAUPUNGINHALLITUS 4300 MAANKÄYTTÖPALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Maankäyttöpalvelut vastaavat maankäytön suunnittelusta, maan hankinnasta ja luovutuksesta, sijainti- ja rekisteritiedoista sekä rakentamisen valvonnasta ja ohjaamisesta. Tehtävä koostuu kaupunkisuunnittelun sekä maa- ja mittaustoimen tulosyksiköistä. Tonttien kysyntä eri puolilla kaupunkia jatkuu vilkkaana. Kasvun turvaamiseksi maan hankintaa, yleiskaavasuunnittelua sekä asemakaavasuunnittelua eri puolilla kaupunkia tulee vahvistaa. Tavoitteena on edelleen kasvattaa ja pitää yllä riittävää asemakaavoitettua tonttivarantoa. Yleiskaavojen tarve korostuu maanomistuksen pirstaleisuuden vuoksi. Yleiskaavoihin tullaan kohdistamaan resursseja tehostetusti, sillä sekä teollisuusalueiden että asuinalueiden riittävän tonttitarjonnan turvaaminen yleiskaavoituksella on välttämätöntä. Viranomaisten vaatimat erilaiset perusselvitykset sekä niiden laajentuneet sisältövaatimukset pidentävät kaavoituksen kokonaisaikaa. Tämä lisää paineita laajempien perusselvityskokonaisuuksien laatimiseen. Keskustaa kehitetään houkuttelevana asuin- ja liikealueena. Maankäytön suunnittelulla luodaan mahdollisuudet monipuoliseen elinkeinorakenteeseen ja yrittäjyyteen. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 2014 Ennuste 2013 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot,vrk Tonttivaranto (kaikki vapaat tontit) - ok-tontit lkm - rivitalotontit kem 2 /asuntojen määrä - kerrostalotontit kem 2 /asuntojen määrä - yritystontit ha 19 150 200 10 000 kem 2 /125 20 000 kem 2 /250 200 ha 19 220 150 3 900 kem 2 /49 0/0 22 ha SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Keskustarakenteen eheyttämistä jatketaan kaavoituksella mm. Salonkadun, Tietolan ja Sointulan lähialueilla. Torin ja keskustan toiminnan sijoittelua tutkitaan. Ydinkeskustan viihtyisyyden parantamista tutkitaan erityisesti vesistö huomioon ottaen. Pientalotonttien luovutusta jatketaan eri puolilla kaupunkia, mm. Lintulassa, Vallossa sekä Yli-Nissin alueella. Kaupunkirakennetta tiivistäviä pieniä täydennyskaavoja suunnitellaan eri puolille kaupunkia. Teollisuuden kaavoittamista Jutikkalan ja Holmin alueilla jatketaan. Kaupungin pohjoisilla kasvusuunnilla

41 on yleiskaavoituksen ja siihen tähtäävien selvitysten tarvetta. Käynnistetään pohjoisen suunnan ja 130 tien osayleiskaavat. Maankäytön yksiköiden välistä työnjakoa ja henkilöiden työnkuvia kehitetään edelleen. Lisäksi asiakaspalvelua keskitetään. Jatketaan innovoivien työtapojen käyttöönottoa ja henkilöstön osaamista hyödyntäviä työtapoja. Mittaustoimen resurssit kaupungissa keskitetään maankäytön tehtäväalueelle. Tunnusluvut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 muutos % Ts 2015 Ts 2016 Tonttivaranto Ok-tontit, lkm Rivitalotontit, kem 2 Kerrostalotontit, kem 2 Yritystontit, ha 150 4 800 0 22 180 10 000 30 000 30 200 10 000 30 000 200 11 0 0 567 200 10 000 30 000 200 200 10 000 30 000 200

42 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 MAANKÄYTTÖPALVELUT Myyntituotot (+) 63 745 46 500 42 500 42 500 42 500 Maksutuotot (+) 256 644 208 000 208 000 208 000 208 000 Tuet ja avustukset (+) 0 0 0 0 0 Vuokratuotot (+) 630 839 550 000 580 000 600 000 620 000 Muut toimintatuotot (+) 367 162 400 000 400 000 400 000 400 000 Toimintatuotot yhteensä 1 318 390 1 204 500 1 230 500 1 250 500 1 270 500 Henkilöstökulut (-) -919 965-955 241-972 902-964 457-964 457 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -679 064-711 298-701 402-694 502-694 502 Henkilösivukulut (-) -240 901-243 943-271 500-269 955-269 955 Eläkekulut (-) -203 135-202 904-232 221-231 062-231 062 Muut henkilösivukulut (-) -37 766-41 039-39 279-38 893-38 893 Palvelujen ostot (-) -392 025-490 458-418 517-418 517-418 517 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -18 939-19 830-19 830-19 830-19 830 Avustukset (-) 0 0 0 0 0 Vuokrat (-) -76 775-67 001-83 740-83 740-83 740 Muut toimintakulut (-) -27 640-1 600-1 600-1 600-1 600 Toimintakulut yhteensä -1 435 344-1 534 130-1 496 589-1 488 144-1 488 144 TOIMINTAKATE -116 954-329 630-266 089-237 644-217 644 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -10 507-6 045-4 400-4 400-4 364 Pääoma-arvon korko (-) -1 486-960 -658-438 -218 Laskennalliset erät (-/+) 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -128 947-336 635-271 147-242 482-222 226 MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot -1 435 344-1 534 130-1 496 589-1 488 144-1 488 144 Tulot 1 318 390 1 204 500 1 230 500 1 250 500 1 270 500 Netto -116 954-329 630-266 089-237 644-217 644 1 800 000 Kulujakauma 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

43 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 4400 MUUT PALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää ostopalveluina hoidettavat kehitysyhtiötoiminnan, elinkeinotoiminnan, maaseutupalvelut, joukkoliikenteen ja pelastustoimen palvelut. Lisäksi tehtävä sisältää seudullisten kehittämishankkeiden rahoituksen määrärahat. SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Vuoden 2014 alusta on seutuhallinto lakkautettu. Myös projektirahoitukseen varattua määrärahaa on alennettu. Pirkan Helmi ry:n rahoitukseen on varauduttu 2 eurolla/asukas/vuosi ja vastaavasti muihin hankkeisiin noin 4 eurolla/asukas/vuosi. Vasken palveluiden ostamisesta on laadittu 2 vuoden sopimus 2 vuoden optiolla. Lisäksi Sisu-projektin toiminnan jatkamiseksi on palkattu henkilö kaupunginjohtajan alaisuuteen 2 vuoden määräaikaisella sopimuksella. Valtion rahoitusosuus julkisen liikenteen osalta on supistumassa. Tunnusluvut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 muutos % Ts 2015 Ts 2016 Joukkoliikenne Myydyt -kaupunkiliput -seutuliput Matkat -kaupunkiliput -seutuliput Subventioaste % -kaupunkiliput -seutuliput 1 873 3 347 57 127 130 804 37,7 43,7 1 800 3 400 56 200 132 000 40,0 40,0 1 900 3 400 57 000 132 000 40,0 40,0 5,6 0 1,4 0 0 0 1 900 3 400 57 000 132 000 40,0 40,0 1 900 3 400 57 000 132 000 40,0 40,0 Vaske - /asukas, nettokust 15,54 14,99 14,14-5,7 14,14 14,14 Pelastustoimi - /asukas, nettokust 70,43 67,72 76,70 13,3 76,70 76,70

44 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 MUUT PALVELUT Myyntituotot (+) 218 892 641 000 231 525 40 220 0 Maksutuotot (+) 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset (+) 270 241 210 000 215 000 215 000 215 000 Vuokratuotot (+) 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot (+) 103 496 100 000 120 000 120 000 120 000 Toimintatuotot yhteensä 592 629 951 000 566 525 375 220 335 000 Henkilöstökulut (-) -175 050-186 640-233 339-233 339-133 337 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -45 756-55 173-81 700-81 700 0 Henkilösivukulut (-) -129 294-131 467-151 639-151 639-133 337 Eläkekulut (-) -126 766-128 266-147 063-147 063-133 337 Muut henkilösivukulut (-) -2 528-3 201-4 576-4 576 0 Palvelujen ostot (-) -2 466 158-3 115 145-2 788 672-2 484 164-2 408 944 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -14 646-21 268-4 000-4 000-4 000 Avustukset (-) 0 0 0 0 0 Vuokrat (-) -2 130-3 350-5 000-5 000 0 Muut toimintakulut (-) 76 0 0 0 0 Toimintakulut yhteensä -2 657 908-3 326 403-3 031 011-2 726 503-2 546 281 TOIMINTAKATE -2 065 279-2 375 403-2 464 486-2 351 283-2 211 281 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -2 075-2 075-2 075-2 062 0 Pääoma-arvon korko (-) -414-311 -207-103 0 Laskennalliset erät (-/+) 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -2 067 768-2 377 789-2 466 768-2 353 448-2 211 281 MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot -2 657 908-3 326 403-3 031 011-2 726 503-2 546 281 Tulot 592 629 951 000 566 525 375 220 335 000 Netto -2 065 279-2 375 403-2 464 486-2 351 283-2 211 281 3 500 000 Kulujakauma 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Sosiaali ja terveyslautakunta toimintakulut 76,5 milj.euroa Talousarvio 2014, toimintakulut 155,8 milj. euroa Erikoissairaanhoito 33 % Hallinto- ja ympäristöpalvelut 3 % Sosiaali- ja perhepalvelut 18 % Vanhuspalvelut 21 % Terveyspalvelut 25 % Tarvikkeet 2 % Avustukset 6 % Muut kulut 3 % Henkilöstökulut 34 % Palvelujen ostot 55 %

TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: 45 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5100 HALLINTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää hallinto- ja ympäristöpalvelujen tulosyksiköt. Hallinnon tulosyksikkö sisältää sosiaali- ja terveyskeskuksen yleishallinnon ja laitehuollon sekä vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston toiminnan. Ympäristöpalveluiden tulosyksikkö sisältää Etelä-Pirkanmaan seutukunnan kuntien yhteisen ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon, ilmansuojelun ja eläinlääkintähuollon. Hallinnon tulosyksikköön perustetaan hankinta-asiantuntijan toimi 1.7.2014 asti. Tavoitteena on tehostaa sosiaali- ja terveyskeskuksen hankinta-asioiden koordinointia ja kilpailutusprosesseja. Ympäristöpalveluiden tulosyksikössä jatketaan ympäristöpalveluiden uudelleenorganisoinnin selvittämistä ympäristönsuojelun sijoittamiseksi Valkeakosken kaupungin organisaatioon ja ympäristöterveydenhuollon seutukunnallistenyhteistyömahdollisuuksien selvittämistä. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2014 Ennuste 2013 Henkilötyövuodet htv2 28,75 28,75 Sairauspoissaolot, vrk 225 400 Ympäristöterveydenhuollon suunnitelmalliset tarkastukset 600 500 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Selvitetään varastotoimintaa ja teknistä huoltoa koskevat yhteistyömahdollisuudet Valkeakosken aluesairaalan kanssa. Tunnusluvut Tp 2012* Ta 2013 Ta 2014 muutos % Muut ympäristöterveydenhuollon 600 600 0 suoritteet (kpl) Ympäristönsuojelun päätökset 360 450 0 ja suoritteet (kpl) Ts 2015 Ts 2016 600 600 550 550 * ei ole seurantatietoa

46 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 HALLINTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT Myyntituotot (+) 1 605 365 1 466 119 1 707 487 1 707 487 1 707 487 Maksutuotot (+) 102 101 140 000 95 600 95 600 95 600 Tuet ja avustukset (+) 77 650 77 126 112 721 0 0 Vuokratuotot (+) 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot (+) 9 564 26 100 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 1 794 680 1 709 345 1 915 808 1 803 087 1 803 087 Henkilöstökulut (-) -1 771 751-1 845 809-1 830 156-1 724 454-1 724 454 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -1 268 137-1 343 414-1 376 895-1 290 537-1 290 537 Henkilösivukulut (-) -503 614-502 395-453 261-433 917-433 917 Eläkekulut (-) -427 610-425 241-377 117-362 609-362 609 Muut henkilösivukulut (-) -76 004-77 154-76 144-71 308-71 308 Palvelujen ostot (-) -682 319-554 848-575 659-562 720-562 720 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -35 095-24 312-23 390-23 390-23 390 Avustukset (-) -16 207-17 000-17 000-17 000-17 000 Vuokrat (-) -97 649-107 348-104 949-104 949-104 949 Muut toimintakulut (-) -8 097-3 050-3 500-3 500-3 500 Toimintakulut yhteensä -2 611 118-2 552 367-2 554 654-2 436 013-2 436 013 TOIMINTAKATE -816 438-843 022-638 846-632 926-632 926 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -2 143-558 -428-428 -162 Pääoma-arvon korko (-) -186-79 -51-29 -8 Laskennalliset erät (-/+) -167 0 0 0 0 Tilikauden tulos -818 934-843 659-639 325-633 383-633 096 MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot -2 611 118-2 552 367-2 554 654-2 436 013-2 436 013 Tulot 1 794 680 1 709 345 1 915 808 1 803 087 1 803 087 Netto -816 438-843 022-638 846-632 926-632 926 3 000 000 Kulujakauma 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: 47 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5250 SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Sosiaali- ja perhepalvelut vastaavat sosiaalityöstä, toimeentulotuesta, lapsi- ja nuorisohuollosta, talous- ja velkaneuvonnasta, lasten- ja äitiysneuvolapalveluista, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, perheneuvolapalveluista, kehitysvammapalveluista ja työllisyyspalveluista. Perheneuvolan toiminta siirtyi terveyskeskuksen tiloihin äitiys- ja lastenneuvolan läheisyyteen. Tällä vahvistetaan hyvinvointineuvola-ajattelua ja saadaan perheiden palveluita lähemmäksi toisiaan. Perheneuvolapalvelut toteutuvat ns. matalan kynnyksen periaatteella, kun erillistä lähetettä ei tarvita. Terapeuttisilla työtavoilla toteutetaan varhaista puuttumista ja edistetään lapsen ja perheen hyvinvointia. Lapsi- ja nuorisohuollossa painopistettä siirretään ennaltaehkäisevämpään työhön. Tarkoituksena on palkata lapsiperheiden ennaltaehkäisevään kotipalveluun kaksi perheohjaajaa. Myös lastensuojelun avohuollon tukitoimia lisätään palkkaamalla kaksi perhetyöntekijää intensiiviseen perhetyöhön. Sijoitettujen lasten ja heidän vanhempiensa tukitoimia ja palveluja on vahvistettu suuntaamalla kahden sosiaalityöntekijän työpanosta heidän tukemiseensa Valkeakosken kaupunki on mukana Etelä-Pirkanmaan kuntakokeilussa, jonka tarkoituksena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja pureutua rakennetyöttömyyteen. Kuntakokeilua varten on perustettu yhteispalvelukeskus, jossa toimivat aikuissosiaalityö, talous- ja velkaneuvonta, Kela, työvoimanpalvelukeskus, te-toimisto ja kuntakokeilun työntekijöitä. Tarkoituksena on lisätä yhteistyötä asiakkaan auttamiseksi oikeaan aikaan ja oikeilla palveluilla. Aikuissosiaalityötä kehitetään ennaltaehkäisevämpään, asiakaslähtöisempään ja ihmisläheisempään suuntaan muun muassa asiakassuunnitelmien tekemisellä ja jalkautumalla enemmän asiakkaiden luokse. Laaditaan Valkeakosken kaupungille työllisyysohjelma, joka ohjaa parempaan työllisyyden hoitoon. Lisäksi selvitetään eri hallintokunnissa käyttöönotettavaksi työpaikkaohjaajamalli. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2014 Ennuste 2013 Henkilötyövuodet htv2 (oma toiminta) Sairauspoissaolot, vrk Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Lastensuojeluilmoitukset 500 päivää työttömänä olleet Perheneuvolan jonot/vrk 65 1 760 950 400 100 20 60 2 200 890 430 150 45

SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI 48 Lastensuojelulain hengen mukaisesti laajennetaan ehkäisevän lastensuojelun työtä koko kaupungin toimijoihin ottamaan vastuuta lastensuojelun tehtäväkentästä. Tavoitteena on järjestää riittävät peruspalvelut, jotta korjaavan lastensuojelun tarve vähenee ja kustannukset pienenevät. Kuntakokeilu jatkuu yhteispalvelukeskuksessa vuoden 2015 loppuun. Sen jälkeen hyvät toimintatavat jatkuvat kaupungin ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Vuoden 2014 aikana selvitetään toiminnan uudelleen organisointi ja tarvittavat resurssit. Nuorten starttipaja toimii nuorisotoimen alaisena hankerahalla vuoden 2014 ajan. Vuoden 2015 alusta nuorten työllistymistä tukevat toiminnat siirretään työllisyyspalvelujen tulosyksikköön. Tarkoituksena on siirtää starttipaja työllisyyspalvelujen yksikköön. Vaaterin toiminta jatkuu todennäköisesti koulutuskuntayhtymän järjestämänä. Kehitysvammapalveluissa jatketaan vaikeimmin vammaisille tarkoitetun palvelukodin ja uuden päivätoimintakeskuksen valmistelua. Palvelukotiin tulee asunto 15 henkilölle. Muissa asumispalveluissa järjestetään nykyisten ryhmäkotien lisäksi tarvittavat palvelut omaan tukiasuntoon muuttaville kehitysvammaisille nuorille. Työtoiminnassa valmistellaan Huhtakadun toimintakeskukseen jäävän toiminnan yhteistoiminnallista järjestämistä työllisyyspalvelujen työpaja Akselin kanssa. Tunnusluvut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 muutos % Ts 2015 Ts 2016 Toimeentulotuki+työmarkkinatuki euroa/as./nto Sosiaalityön asiakaskäynnit Lastensuojelun avohuollon tukitoimien kohteena olevat lapset/nuoret Terveysneuvontakäynnit Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivät 71,48 8 184 264 20 256 12 281 72 7 800 350 21 000 10 000 76 8 300 300 21 000 20 000 +5 +6-15 0 +100 80 8 500 280 21 000 23 000 80 8 500 270 21 000 25 000 Kehitysvammapalvelut: Pastellinkoti: - käyttöaste % - euroa/pv/netto 95 71,35 97 55 98 72 +1 +31 98 74 98 74 Sointulan ryhmäkoti: - käyttöaste % - euroa/pv/netto 94 34,95 94 35 94 35 0 0 95 36 95 37

49 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Myyntituotot (+) 293 550 326 154 245 900 245 900 245 900 Maksutuotot (+) 119 058 60 500 68 500 68 500 68 500 Tuet ja avustukset (+) 1 506 479 1 800 430 1 869 300 1 869 300 1 669 300 Vuokratuotot (+) 19 648 53 330 53 550 53 550 7 000 Muut toimintatuotot (+) 243 321 210 110 296 000 296 000 256 000 Toimintatuotot yhteensä 2 182 056 2 450 524 2 533 250 2 533 250 2 246 700 Henkilöstökulut (-) -3 962 969-4 505 978-4 491 028-4 591 043-4 694 493 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -2 969 328-3 417 800-3 401 531-3 483 242-3 567 761 Henkilösivukulut (-) -993 641-1 088 178-1 089 497-1 107 801-1 126 732 Eläkekulut (-) -821 205-875 773-884 290-898 018-912 217 Muut henkilösivukulut (-) -172 436-212 405-205 207-209 783-214 515 Palvelujen ostot (-) -6 439 386-5 703 697-5 709 910-5 749 910-6 143 210 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -94 383-61 383-69 117-69 117-66 650 Avustukset (-) -2 829 084-2 772 299-3 068 500-3 068 500-3 068 500 Vuokrat (-) -336 248-358 067-383 726-383 726-383 726 Muut toimintakulut (-) -20 897-15 000-27 100-27 100-27 100 Toimintakulut yhteensä -13 682 967-13 416 424-13 749 381-13 889 396-14 383 679 TOIMINTAKATE -11 500 911-10 965 900-11 216 131-11 356 146-12 136 979 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -10 479-10 573-3 319-329 -320 Pääoma-arvon korko (-) -1 245-732 -198-32 -16 Laskennalliset erät (-/+) 442 920 0 0 0 0 Tilikauden tulos -11 069 715-10 977 205-11 219 648-11 356 507-12 137 315 MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot -13 682 967-13 416 424-13 749 381-13 889 396-14 383 679 Tulot 2 182 056 2 450 524 2 533 250 2 533 250 2 246 700 Netto -11 500 911-10 965 900-11 216 131-11 356 146-12 136 979 16 000 000 Kulujakauma 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: 50 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5300 TERVEYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Terveyspalvelujen tehtävänä on ehkäistä sairauksien ja häiriöiden syntymistä tai niiden pahenemista sekä järjestää kuntalaisille avo- ja laitoshoidon palvelut. Avosairaanhoidossa siirrytään 18.11.2013 hoitaja-lääkäri työpari- ja listautumismalliin. Työparimallin käyttöönoton tavoitteena on uudella työnjaolla ja työn sisällöllisellä kehittämisellä parantaa vastaanottopalvelun saatavuutta ja turvata potilaalle kiireettömään hoitoon pääsy. Uudessa työmallissa ajanvaraus- ja neuvontapalvelu siirtyy työparihoitajille ja nykyinen Tampereen terveysneuvonnasta hankittava ostopalvelu lopetetaan. Päivystys järjestetään edelleen arkisin klo 8-16 terveyskeskuksen omana toimintana. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostetaan Valkeakosken aluesairaalan tuottamasta terveyskeskuksen yhteispäivystyksestä. Ensihoitopalvelut ovat osa terveydenhuollon päivystyspalveluja. Mielenterveyspalveluiden tulosyksikkö tuottaa psykiatrisen sairaanhoidon palvelut Valkeakosken lisäksi Akaalle ja Urjalalle. Mielenterveyspalveluiden avopalveluiden turvaamiseksi palkataan vuonna 2014 kaksi uutta psykiatrista sairaanhoitajaa. Psykiatrista kuntoutus- ja palveluasumista hankitaan ostopalveluna, joka kilpailutetaan syksyn 2013 aikana. Varaudutaan palkkaamaan psykiatrinen sairaanhoitaja perusopetukseen v. 2015 aikana. Palvelun vieminen lasten ja nuorten normaaliin kasvuympäristöön edistää uutta ennaltaehkäisevää toimintamallia. Tampereella yhteistoimintasopimuksella järjestetty laajennettu hammaslääkäripäivystys toteutetaan ostopalveluhammaslääkäreillä ja -hoitajilla. Vaikean hammaslääkäritilanteen vuoksi myös yhden terveyskeskushammaslääkärin työpanos ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Vammaispalveluasiakkaiden määrä on ollut nousussa koko vuoden 2013 ajan. Syyskuussa 2013 henkilökohtaisen avun piirissä oli yhteensä 68 asiakasta (vuonna 2012 asiakkaita oli 62). Lisäksi useita uusia hakemuksia on vireillä. Valkeakosken ulkopuolista palveluasumisen ostopalvelua lisätään vuonna 2014, koska Valkeakoskella ei ole omia palveluasumisjärjestelyjä. Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettyjen erityisterapioiden kriteerejä on kiristetty ja terapiat tuotetaan omana toimintana aina kuin mahdollista. Siirtyminen vanhustenhoidossa avohoitopainoteiseen hoitoon on osaltaan lisännyt apuvälineiden tarvetta ja vanhusten asuminen kotona näkyy myös lisääntyneenä lainattavien apuvälineiden tarpeena. Tehostetun palveluasumisen yksikön avauduttua terveyskeskussairaalan toiminnan painopiste on siirtynyt voimakkaasti pitkäaikaishoidosta akuuttien sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen. Terveyskeskussairaalassa hoidetaan äkillisesti sairastuneita, syöpä- ja kipuhoitoja tarvitsevia sekä kuntoutusjaksoilla ja yhä vähäisemmässä määrin intervallihoidossa olevia potilaita. Hoitojaksot ovat lyhyitä ja päivittäinen potilasvaihto on lisääntynyt merkittävästi. Muistikeskuksessa toimii potilaiden muistisairauksien tutkimuksiin ja arviointiin keskittynyt poliklinikka, muistiosasto sekä kriisihoidon päivystys. Kuntoutusosasto toimii kuntoutumista aktiivisesti edistävänä osastona (leikkaus-, neurologiset ja kutsupotilaat). Terveyskeskuksessa on geriatrian erikoislääkäri, joka kehittää alan tutkimus- ja hoitolinjauksia sekä antaa tukea ja osaamista koko vanhuspotilaiden hoitoketjuun. Vuonna 2013 suoritettiin auditointi ja terveyskeskus hyväksyttiin geriatriaan erikoistuvien lääkärien koulutuspaikaksi. Tällä pyritään turvaamaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus jatkossakin. Vanhuspalveluissa ja kotisairaanhoidossa on vain näihin toimintoihin keskittyvä lääkäri. Tavoitteena on parantaa pitkäjänteisen, kuntouttavan ja suunnitelmallisen hoidon ja tuen saatavuutta.

51 Näin ennaltaehkäistään ikäihmisten ja monisairaiden hakeutuminen suunnittelemattomasti päivystykseen, avosairaanhoitoon ja erikoissairaanhoitoon. Terveyskeskussairaalan peruskorjaus tehdään vuosina 2015 2016. Peruskorjauksen aikana terveyskeskussairaala käyttää väistötilana vuonna 2015 valmistuvaa tehostetun palveluasumisen 60-paikkaista yksikköä. Vuonna 2014 terveyskeskussairaalassa on käytössä 62 hoitopaikkaa (vähennystä vuoden 2013 tasoon 10 paikkaa). Peruskorjattuun terveyskeskussairaalaan jää yhteensä 44 hoitopaikkaa. Terveyskeskussairaalan henkilöstömäärä sopeutetaan vastaamaan paikkamäärää ja henkilöstömitoitusta. Vuonna 2013 kuusi hoitajanvakanssia siirretään tksairaalasta asumispalveluihin tai avosairaanhoidon avoinna oleviin vakansseihin. Vuonna 2014 vastaava sopeutus on seitsemän vakanssia. Kaupungin järjestämisvastuulla oleva työterveyshuolto toteutetaan ostopalvelusopimuksella. Palvelu on kilpailutettu sopimuskaudelle 2013 2018. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2014 Ennuste 2013 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Pääsy avosairaanhoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle Pääsy avosairaanhoidon kiireelliseen hoidon vastaanotolle Pääsy hammashoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle Hoitojaksojen määrä terveyskeskussairaalassa Pitkäaikaispotilaiden määrä terveyskeskussairaalassa euroa/hoitopäivä Pääsy mielenterveyskeskuksen kiireettömän hoidon vastaanotolle 198 3 900 10 arkipäivää lääkärin ja 3 arkipäivää hoitajan vastaanotolle alle 1 vrk 60 vrk 2 800 alle 20 % 248 3 vk 205 4 880 12 arkipäivää lääkärin vastaanotolle ja 4 arkipäivää hoitajan vastaanotolle alle 1 vrk 60 vrk 2 900 alle 30 % 218 3 vk SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Terveyspalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon vuosille 2013 2016 laadittavan Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman linjaukset, jonka painopisteenä perusterveydenhuollon vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet. Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaesityksen mukaan Valkeakosken aluesairaalassa säilyy edelleen ympärivuorokautinen päivystyspiste. Valkeakoskella ja muissa VALS tilaajakunnissa harkitaan päivystyksen ympärivuorokautista keskittämistä VALS yhteispäivystykseen. Vuosille 2013 2016 laadittuun Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategiaan pohjautuen käynnistetään oman mielenterveysstrategian laatiminen. Psykiatrisia sairaalapaikkoja pyritään vähen-

52 tämään ja hoidossa siirrytään avohoitopainotteiseen hoitomalliin. earkiston käyttöönottoprojekti on aloitettu syksyllä 2013 ja earkisto otetaan käyttöön keväällä 2014. Tässä yhteydessä kehitetään myös muita sähköisiä palveluja (tekstiviestimuistutus, itseilmoittautuminen). Terveyskeskussairaalan paikkamäärää lasketaan edelleen noin 10 paikkaa/vuosi koko suunnittelukauden ajan eli vuonna 2015 noin 52 paikkaa ja peruskorjattuihin tiloihin vuonna 2016 palataan paikkamäärällä 44. Tavoitteena on edelleenkin suunnata toimintaa entistä akuutimpaan hoitoon, lyhyempiin hoitojaksoihin sekä sijoittaa erikoissairaanhoidon lähettämät potilaat ilman viivettä jatkohoitoon terveyskeskussairaalaan. Terveyskeskussairaalan hoitohenkilöstömitoituksessa pyritään silloin tasolle 0,80. Tunnusluvut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 muutos % Avosairaanhoidon vastaanottokäynnit 45 218 45 000 46 500 0 Ts 2015 Ts 2016 46 500 46 500 Fysioterapian käynnit 11 797 13 000 13 000 0 13 000 13 000 Hammashuollon käynnit 18 573 19 000 19 000 0 19 000 19 000 Mielenterveyskeskuksen käynnit 12 576 12 450 12 500 0 12 500 12 500 Terveyskeskussairaalan käyttöaste % Muistikeskuksen käyttöaste % Kuntoutusosaston käyttöaste % 86 102 82 95 98 90 > 85 > 90 > 85-10,5-8,2-5,6 > 90 > 90 > 85 > 90 > 90 > 85 Terveyskeskussairaalan hoitopvt 34 837 34 106 27 919-18,1 27 013 23 940

53 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TERVEYSPALVELUT Myyntituotot (+) 1 225 085 1 361 952 1 318 135 1 334 135 1 344 135 Maksutuotot (+) 659 651 1 792 800 1 587 800 1 587 800 1 603 800 Tuet ja avustukset (+) 1 295 0 0 0 0 Vuokratuotot (+) 17 630 4 600 5 000 5 000 5 000 Muut toimintatuotot (+) 33 335 13 250 50 500 50 500 50 500 Toimintatuotot yhteensä 1 936 996 3 172 602 2 961 435 2 977 435 3 003 435 Henkilöstökulut (-) -5 271 340-10 510 819-10 229 002-10 302 320-10 302 320 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -4 158 817-8 324 669-8 084 100-8 144 292-8 144 292 Henkilösivukulut (-) -1 112 523-2 186 150-2 144 902-2 158 028-2 158 028 Eläkekulut (-) -878 395-1 694 990-1 686 263-1 696 106-1 696 106 Muut henkilösivukulut (-) -234 128-491 160-458 639-461 922-461 922 Palvelujen ostot (-) -3 760 325-5 240 653-5 442 533-5 442 533-5 442 533 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -626 848-1 063 641-973 000-973 000-973 000 Avustukset (-) -775 697-705 000-735 000-735 000-735 000 Vuokrat (-) -476 534-1 104 824-1 223 924-1 223 924-1 223 924 Muut toimintakulut (-) -14 357-27 266-24 700-24 700-24 700 Toimintakulut yhteensä -10 925 101-18 652 203-18 628 159-18 701 477-18 701 477 TOIMINTAKATE -8 988 105-15 479 601-15 666 724-15 724 042-15 698 042 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -25 061-38 683-43 902-43 746-43 711 Pääoma-arvon korko (-) -4 874-6 244-6 988-6 293-5 605 Laskennalliset erät (-/+) -900 0 0 0 0 Tilikauden tulos -9 018 940-15 524 528-15 717 614-15 774 081-15 747 358 MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot -10 925 101-18 652 203-18 628 159-18 701 477-18 701 477 Tulot 1 936 996 3 172 602 2 961 435 2 977 435 3 003 435 Netto -8 988 105-15 479 601-15 666 724-15 724 042-15 698 042 20 000 000 Kulujakauma 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

54 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5605 VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vanhuspalvelujen tehtävänä on mahdollistaa ikääntyvien kuntalaisten turvallinen asuminen kotona tai kodinomaisissa oloissa ja tukea ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja toiminta perustuu iäkkäiden aitoihin tarpeisiin yksilöllisesti ja tasa-arvoisesti. Vanhuspalvelut jaetaan kotihoitoon ja asumispalveluihin. Kotihoito sisältää henkilökohtaista ohjausta, hoivaa, huolenpitoa ja sairaanhoitoa sekä tukipalveluja. Tukipalveluja ovat omaishoidon tuki-, ateria-, kauppa- kuljetus-, kylvetys-, vaatehuolto- sekä turvapalvelut. Kotihoitoon kuuluu myös kaksi päiväkeskusta, joista toinen on keskittynyt muistisairaiden päivätoimintaan ja toinen muiden asiakasryhmien kuntouttavaan päivätoimintaan. Asumispalveluja tuotetaan ryhmäkodeissa, tilapäisessä ryhmäkodissa ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä sekä vanhainkodissa. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Lain edellyttämä suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi valmistellaan valtuustoon keväällä 2014. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2014 Ennuste 2013 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Kotihoidon toteutuneet palvelutunnit/työaika (%) Tehostettu asuminen (oma toiminta): kustannukset euroa/hoitopäivä Tehostettu asuminen (ostopalvelu): kustannukset euroa/hoitopäivä Hoiva-/hoitopaikan jono 194 4 060 60 % 135 130 3 kk 194 5 076 54 % 138 113 4 kk

SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Toiminnan painopiste on kotihoidon palveluprosessien kehittämisessä. Kotihoidossa syksyllä 2013 käyttöönotettu uusi toiminnanohjausjärjestelmä parantaa työajan suunnittelua ja lisää välitöntä asiakkaaseen kohdistuvaa työaikaa 2 htv:n verran. Lisäksi nykyisiä resursseja ohjataan entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja toimenpiteitä kohdistetaan niihin ikäihmisiin, jotka eivät vielä ole palvelujen piirissä. Tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja vähentää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Omaishoidon tukitoimenpiteitä jatketaan. Omaishoitajien vapaapäivien ja intervallihoidon järjestelyihin tarkoitetun tilapäisen ryhmäkodin (Ilmarisen) käyttöastetta lisätään. Omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä tuetaan myös palvelusetelillä, jossa omaishoitaja voi ostaa palveluntuottajalta palvelua myös omaishoidettavan kotiin. Kaikille rintamamiestunnuksilla oleville henkilöille taataan yhtäläinen mahdollisuus ilmaiseen ruokailuun koulujen aukiolopäivinä. Toimintakyvyltään heikentyneille rintamamiestunnukset omaaville henkilöille toimitetaan lämmitettävät ateriat kotiin. Ympärivuorokautisen hoivan palvelut turvataan niitä tarvitseville. Painopiste on kodinomaisessa tehostetussa palveluasumisessa. Uuden 60-paikkaisen ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen yksikön suunnittelu on käynnistynyt ja yksikön arvioitu valmistuminen on vuonna 2015. Yksikkö toimii valmistuttuaan terveyskeskussairaalan väistötilana ja vuonna 2016 tehostetun palveluasumisen yksikkönä. 55 Tunnusluvut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 muutos % Kotihoidon palvelutunnit *sisältää myös ryhmäkotien ja Hoivakan palvelutunnit 140 174* 54 600 54 600 0 % Ts 2015 Ts 2016 55 500 56 400 Tehostetun palveluasumisen käyttöaste (%) 98 % 98 % 0 % 98 % 98 % Ryhmäkotihoidon käyttöaste (%) 97 % 97 % 0 % 97 % 97 % Tilapäisen ryhmäkotihoidon käyttöaste (%) 98 % 80 % 80 % 80 %

56 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 VANHUSPALVELUT Myyntituotot (+) 211 952 291 400 312 500 312 500 312 500 Maksutuotot (+) 1 186 493 3 224 100 3 311 842 3 311 842 3 346 000 Tuet ja avustukset (+) 11 651 0 10 000 10 000 10 000 Vuokratuotot (+) 70 032 49 000 87 379 87 379 87 379 Muut toimintatuotot (+) 15 073 3 500 500 500 500 Toimintatuotot yhteensä 1 495 201 3 568 000 3 722 221 3 722 221 3 756 379 Henkilöstökulut (-) -4 481 914-8 534 267-8 722 755-8 722 755-8 755 810 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -3 455 594-6 417 248-6 591 418-6 591 418-6 618 424 Henkilösivukulut (-) -1 026 320-2 117 019-2 131 337-2 131 337-2 137 386 Eläkekulut (-) -828 211-1 737 679-1 757 734-1 757 734-1 762 271 Muut henkilösivukulut (-) -198 109-379 340-373 603-373 603-375 115 Palvelujen ostot (-) -1 395 154-5 608 166-5 663 558-5 663 558-5 663 558 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -94 284-245 402-347 800-347 800-347 800 Avustukset (-) -557 812-545 000-720 000-720 000-720 000 Vuokrat (-) -315 040-672 912-736 076-736 076-736 076 Muut toimintakulut (-) -10 569-8 650-8 000-8 000-8 000 Toimintakulut yhteensä -6 854 773-15 614 397-16 198 189-16 198 189-16 231 244 TOIMINTAKATE -5 359 572-12 046 397-12 475 968-12 475 968-12 474 865 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -21 980-31 270-43 549-36 996-29 232 Pääoma-arvon korko (-) -3 684-4 262-6 790-4 612-2 763 Laskennalliset erät (-/+) -88 370 0 0 0 0 Tilikauden tulos -5 473 606-12 081 929-12 526 307-12 517 576-12 506 860 MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot -6 854 773-15 614 397-16 198 189-16 198 189-16 231 244 Tulot 1 495 201 3 568 000 3 722 221 3 722 221 3 756 379 Netto -5 359 572-12 046 397-12 475 968-12 475 968-12 474 865 18 000 000 Kulujakauma 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: 57 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5700 ERIKOISSAIRAANHOITO SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Valkeakosken aluesairaalasta. Muu erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna hankittavat erikoissairaanhoitotasoiset kuvantamispalvelut ja erikoislääkärikonsultaatiot. Lisäksi tehtäväalueelta maksetaan lakkautettujen kuntainliittojen eläkemenoperusteiset KuEL-maksut Valkeakosken osalta. Valkeakosken erikoissairaanhoito Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä tilataan osana Etelä- Pirkanmaan tilaajarenkaan tilausta. Muut renkaaseen kuuluvat kunnat ovat Akaa ja Urjala. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2014 palvelutilaus perustuu vuonna 2012 toteutuneeseen palveluiden käyttömäärään (toteuma 22 021 000 euroa) sekä vuoden 2013 2014 käytettävissä oleviin tietoihin (käyttömäärät, hintojen korotukset ja arvioitu palvelutarve). Erikoissairaanhoitoon vuodelle 2014 on varattu 25 354 504 euroa. Sairaankuljetus siirtyi vuonna 2013 sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle. Sairaankuljetusta varten on varattu vuonna 2013 730 000 euroa ja vuonna 2014 750 000 euroa. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2014 Ennuste 2013 Erikoissairaanhoidon kustannukset ( /as) Hoitotakuu toteutuminen, kiireetön hoito (vrk) 1 175 70 1 140 70

58 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämistä linjataan Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa vuosille 2013 2016. Suunnitelmassa on sovittu kuntien yhteistyöstä terveyspalveluiden järjestämisessä ja lisäksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä yhteistyöstä. Erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämisen tavoitteissa korostuvat erityisesti asiakaslähtöisyys, terveyshyödyn tuottaminen, yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa, terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen ja kustannusten nousun hallinta. Näitä näkökulmia kehitetty ja jalkautetaan kuntiin syksyyn 2014 jatkuvassa Pirkanmaan terveyskeskusten Potku2 (potilas kuljettajan paikalle) kehittämishankkeessa, jossa painopistealueena on erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten yhteistyö terveyshyödyn tuottamisessa potilaille ja hoitoketjun kehittäminen yhden luukun periaatteella toimivaksi. Kehitettäviin toimintakokonaisuuksiin on nostettu alueellisen erikoissairaanhoidon palveluiden kehittäminen ja järjestäminen. Valkeakosken kaupunki tukee Valkeakosken aluesairaalan kehittämistä alueellisena somaattisen ja psykiatrisen peruserikoissairaanhoidon tuottajana ja ympärivuorokautisen päivystyspisteen säilymistä aluesairaalassa. Suunnitelmakaudella kehittämiskohteeksi on nostettu Valkeakosken terveyskeskuksen ja Valkeakosken aluesairaalan yhteinen fysioterapiayksikkö ja päivystyksen yhdistäminen aluesairaalan tiloihin. Vuoden 2014 erikoissairaanhoidon palvelutilaus tukee sitä suuntausta, että Valkeakosken aluesairaala pystyy tarjoamaan varsin kattavasti kevyemmän erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoidon alueellisesti. Valkeakosken aluesairaalan peruskorjauksen ja uusien kuvantamislaitteiden hankinnan myötä sairaala pystyy vastaamaan entistä paremmin perusterveydenhuollon kysyntään: Nopeat erikoissairaanhoidon konsultaatiot ja tutkimukset hieman lisääntyvät, mutta erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä vähenee, kun potilaat siirtyvät yhä nopeammin toimenpiteiden jälkeen oman terveyskeskuksen osastoille. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden tehostuva kuntoutus järjestetään edelleen pääasiassa terveyskeskuksen omalla kuntoutusosastolla yhteistyössä sairaanhoitopiirin neurologisen vastuualueen kanssa. Sopimusohjausjärjestelmä ei muuttuvassa toimintaympäristössä enää täytä täysin sille asetettuja tavoitteita. Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ovat käynnistäneet vuonna 2012 sopimusohjausjärjestelmän uudistamiseen tähtäävän projektin, joka pilottivaiheen jälkeen etenee syksyllä 2013 kuntajohtajien käsittelyyn. Tässä hankkeessa on keskeistä pyrkimys tarkastella terveydenhuollon menoja kokonaisuutena ajatellen potilaan koko hoitoketjua, sekä kulujen ennakointi ja sopeutus pitkällä tähtäimellä. Olennaista on myös yhdessä sovittujen toimintakäytäntöjen noudattaminen. Tunnusluvut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 muutos % Ts 2015 Ts 2016 Avohoitokäynnit 31 042 31 000 30 500-1,6 31 500 31 500 Hoitopäivät 19 956 18 000 17 000-5,5 18 000 18 000

59 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 ERIKOISSAIRAANHOITO Myyntituotot (+) 0 0 0 0 0 Maksutuotot (+) 11 452 5 000 5 000 5 000 5 000 Tuet ja avustukset (+) 0 0 0 0 0 Vuokratuotot (+) 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot (+) 805 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 12 257 5 000 5 000 5 000 5 000 Henkilöstökulut (-) -650 895-666 504-666 504-666 504-666 504 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) 0 0 0 0 0 Henkilösivukulut (-) -650 895-666 504-666 504-666 504-666 504 Eläkekulut (-) -650 895-666 504-666 504-666 504-666 504 Muut henkilösivukulut (-) 0 0 0 0 0 Palvelujen ostot (-) -22 693 436-23 492 000-24 693 000-25 000 000-25 700 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) 0 0 0 0 0 Avustukset (-) 0 0 0 0 0 Vuokrat (-) 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut (-) -57 0 0 0 0 Toimintakulut yhteensä -23 344 388-24 158 504-25 359 504-25 666 504-26 366 504 TOIMINTAKATE -23 332 131-24 153 504-25 354 504-25 661 504-26 361 504 Suunnitelman mukaiset poistot (-) 0 0 0 0 0 Pääoma-arvon korko (-) 0 0 0 0 0 Laskennalliset erät (-/+) 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -23 332 131-24 153 504-25 354 504-25 661 504-26 361 504 MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot -23 344 388-24 158 504-25 359 504-25 666 504-26 366 504 Tulot 12 257 5 000 5 000 5 000 5 000 Netto -23 332 131-24 153 504-25 354 504-25 661 504-26 361 504 30 000 000 Kulujakauma 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

Kasvatus- ja opetuslautakunta

Kasvatus- ja opetuslautakunta toimintakulut 34,7 milj. euroa Talousarvio 2014 toimintakulut 155,8 milj. euroa Varhaiskasvatuspalvelut 37 % Opetuspalvelut 63 % Tarvikkeet 1 % Avustukset 6 % Muut kulut 15 % Henkilöstökulut 57 % Palvelujen ostot 21 %