Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelman laadintaohjeet Kunnanhallitus 23.6.2014 227
VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouden kehityksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen määrä heikkeni 1,4 prosenttia vuonna 2013. Toteutuma oli odotettua heikompi, vaikka monet suhdannelaitokset ennakoivatkin kokonaistuotannon laskevan viime vuonna. Viime vuosi oli jo toinen peräkkäinen taantuvan talouskasvun vuosi, sillä vuonna 2012 bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,0 prosenttia. Finanssikriisistä alkanutta heikon talouskehityksen jaksoa Suomessa voidaankin jo perustellusti verrata 1990-alun lamaan. Yksi keskeinen syy talouskasvun heikkouteen viime vuosina on ollut Nokian matkapuhelintuotannon romahtaminen. Kansantalouden kysyntää heikensivät viime vuonna erityisesti yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien supistuminen. Yksityisen kulutuksen ongelmiin vaikutti osaltaan se, että arvonlisäverokantoja korotettiin vuoden 2013 alussa yhdellä prosenttiyksiköllä. Yksityisen kulutuksen laskun voimakkuuteen liittyy tosin tekninen luokittelumuutos, kun Yleisradio luokiteltiin yrityksistä julkisyhteisöihin. Muutos syvensi yksityisen kulutuksen laskua 0,4 prosenttiyksiköllä ja vastaavasti kasvatti julkisten kulutusmenojen kasvun nollasta 0,8 prosenttiin. Viennin kasvu jäi viime vuonna 0,3 prosenttiin. Huolestuttavaa on, että vienti euroalueen ulkopuolelle supistui peräti viisi prosenttia. Viennin ja tuonnin erotus eli tavaroiden ja palveluiden tase oli viime vuonna 222 milj. alijäämäinen. Päätoimialoista teollisuuden tuotanto väheni viime vuonna 2,6 prosenttia ja palvelutoimialojen tuotanto 1,2 prosenttia. Myös rakentamisen tuotannon määrä supistui lähes kolme prosenttia. Yksittäisistä toimialoista heikoimmin pärjäsivät viime vuonna metalliteollisuus, kauppa ja rahoitustoiminta. Voimakkainta kasvua nähtiin informaatio- ja viestintäpalveluissa. Viime vuoden tilastotiedot antavat erittäin heikon lähtökohdan kuluvalle vuodelle, sillä niistä ei tule tälle vuodelle lainkaan kasvuperintöä. Viime aikoina laaditut kokonaistaloudelliset ennusteet ovat kuitenkin varsin yksimielisiä siitä, että Suomen talouskasvu elpyy kuluvana vuonna lähinnä vientivetoisesti. Vuoden 2014 talouskasvun odotetaan jäävän kuitenkin vain nollan ja yhden prosentin tuntumaan. Sen jälkeen kasvun arvioidaan piristyvän hieman, mutta jäävän yhä tasoltaan poikkeuksellisen vaatimattomaksi. Valtiovarainministeriö ennakoi kuluvalle vuodelle 0,5 prosentin bruttokansantuotteen kasvua. Seuraavien viiden vuoden keskimääräiseksi vuotuiseksi kokonaistuotannon määrän kasvuksi ministeriö ennustaa 1,3 prosenttia. Lähivuosien kasvulukuja painavat mittavat julkisen sektorin sopeutustoimet, kuluttajien ostovoiman heikkous sekä kysynnän heikkous niillä toimialoilla, joilla Suomi on perinteisesti suuntautunut. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyrähdys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin pidemmällä aikavälillä myönteisesti. Toisaalta lyhyellä aikavälillä ne myös vaimentavat ansiokehitystä ja yksityisen kulutuksen kasvua. Valtiovarainministeriö arvioi yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 1,3 prosenttia. Vuoden 2015 ansiokehitykseksi ennakoidaan 1,2 prosenttia. 2
Kuntatalous Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edellisvuosista merkittävästi, sillä menojen kasvu puolittui 2,6 prosenttiin. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät vuonna 2013 vain yhdellä prosentilla, kun vuonna 2012 palkkojen kasvu oli 4,1 prosenttia. Keskeinen syy viime vuoden vaatimattomaan palkkasumman kasvuun olivat kunnissa käynnistetyt mittavat henkilöstösäästöt, joita toteutettiin töiden uudelleen järjestelyllä, täyttämällä vain osa kunnissa auki tulevista vakansseista sekä vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä. KT Kuntatyönantajien tekemän selvityksen mukaan kunta-alan työvoimakustannuksista leikattiin vuonna 2013 keskimäärin 1,9 prosenttia eli yli 400 milj. euroa. Kunta-alan ansiotasoindeksi kasvoi sen sijaan voimakkaammin kuin kuntien palkkasumma, sillä indeksin muutos oli 1,8 prosenttia. Ansiotasoindeksinkin kasvu tosin puolittui, sillä vuonna 2012 kasvuprosentti oli ollut 3,6. Myös tavaroiden ja palvelujen ostojen kasvu hidastui viime vuonna hieman, mutta muutos ylsi yhä 4,1 prosenttiin. Työmarkkinajärjestöt pääsivät 30.8.2013 neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille 2014-2016 allekirjoitettiin viime vuoden marraskuussa. Uusi sopimuskausi alkaa 1.3.2014. Sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Palkkaperintö vuodelta 2013 sekä työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset korotukset ja palkkaliukumat nostavat kuntien ansiotasoindeksiä tänä vuonna noin 1,2 prosentilla. Vuonna 2015 indeksin muutos pysyy samoissa kasvulukemissa eli noin 1,1 prosentissa. Ansioiden kasvu kunnissa siis hidastuu yhä viime vuoden 1,8 prosentin toteutumasta. Myös henkilöstösäästöjen oletetaan jatkuvan kuluvana vuonna voimallisena, minkä seurauksena kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2014 tulee jälleen alittamaan ansiotasoindeksin muutoksen. Peruspalveluohjelmassa arvioidaan, että palkkasumman kasvu jää tänä vuonna noin puoleen prosenttiin. Lähde: Kuntataloustiedote 1/2014 TALOUSARVION LAADINTA Talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan siten, että kunnan asukkaiden tarvitsemat lakisääteiset peruspalvelut voidaan järjestää. Talousarvion tavoitteena on vakaan talouden turvaaminen ja vuosikatteen saaminen vähintään poistojen tasolle. Investoinnit eivät saa aiheuttaa hallitsematonta käyttökustannusten ja lainamäärän nousua. Valtuusto on 2006 päättänyt toiminta-ajatuksen, vision ja strategiset päämäärät koko kunnan osalta. Strategia päivitettiin vuoden 2014 talousarvion laadinnan yhteydessä. 3
Organisaatio Vuonna 2015 ei ole tulossa muutoksia kunnan organisaatioon. Aikaisempien vuosien muutosten vuoksi vuoden 2015 talousarvio ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 ja sitä aikaisempien vuosien bruttolukuihin. Vertailukelpoinen luku tuloslaskelmassa koko kunnan tasolla on toimintakate. Tavoitteet ja mittaristo Toimialoilla on omat kuntastrategian mukaiset toimialastrategiat. Toimialastrategiassa on määritettävä strategiset tavoitteet neljälle eri näkökulmalle (asiakas, henkilöstön osaaminen, palvelut ja talous), kriittiset menestystekijät, tavoitetaso ja mittarit eri tavoitteille. Lisäksi talousarviossa ja suunnitelmassa on määriteltävä toimintaa kuvaavat oleelliset suoritteet, mittarit ja tunnusluvut. Huomiota on edelleen kiinnitettävä tavoitteiden mitattavuuteen. Tavoitteet on asetettava niin, että ne kuvaavat palvelutuotantoa ja ovat luotettavasti mitattavissa ja edelleen osavuosiraportissa ja tilinpäätöksessä raportoitavissa. Mynämäen kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt ovat As Oy Mynämäen Augustanrivi, Mynämäen Teollisuuskiinteistö Oy ja Kiinteistö Oy Mynäjoki. Konserniin kuuluvat kuntayhtymät ovat perusturvakuntayhtymä Akseli, V-S sairaanhoitopiiri, V-S erityishuoltopiiri, V-S Liitto, Raision seudun koulutuskuntayhtymä ja Vakka-Suomen Sanomain kuntayhtymä. Vuoden 2015 talousarviossa tulee asettaa tavoitteet ainakin As Oy Mynämäen Augustanriville, Mynämäen Teollisuuskiinteistö Oy:lle sekä perusturvakuntayhtymä Akselille. Talousarvion sitovuus Vuodesta 2014 alkaen talousarvio on ollut bruttositova. Myös vuoden 2015 talousarvio ja vuosien 2016-2017 taloussuunnitelma on tulosaluetasolla bruttositova. Taloushallintoyksikkö ja vesihuoltolaitos ovat taseyksikköjä ja siten edelleen nettositovia. Taloushallintoyksikön määrärahat sisältyy Yleishallinto tulosalueen määrärahoihin. Vesihuoltolaitoksen määrärahat sisältyvät Kunnallistekniikka tulosalueen määrärahoihin. Sitovuustaso on liitteenä 2. Verotulot Kuntaliiton arvioimat valtion kehyspäätösten vaikutukset verotuottoihin ovat seuraavat: 4
Kehysriihen veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin verrattuna tuottoarvioon ennen kehysriihen päätöksiä (verrattuna vuoden 2014 tasoon) Vaikutukset kunnallisverotuksessa (miljoonaa euroa; verrattuna vuoden 2014 tasoon) 2015 2016 2017 2018 Työtulovähennyksen korotus -65-65 -65-65 Perusvähennyksen korotus -17-17 -17-17 Työmatkakustannusten vähennysoikeuden rajoittaminen 28 30 44 60 Asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittaminen 5 %-yks. per vuosi 10 21 36 51 KEHYSRIIHEN MUUTOKSET YHTEENSÄ -44-31 -2 29 Vuonna 2015 voimaan tulevat aiemmin päätetyt muutokset Asuntolainan korkovähennyksen rajoittaminen 5 prosenttiyksiköllä v.2015 10 10 10 10 Osinkoverotuksen muutokset (voimaan 2014, mutta tämä osa vaikutuksista vasta v.2015) 11 11 11 11 Avainhenkilölain jatkaminen -0,5-0,5-0,5-0,5 Opintolainan korkovähennyksen poistaminen 4,5 4,5 4,5 4,5 AIEMMIN PÄÄTETYT YHTEENSÄ 25 25 25 25 KAIKKI YHTEENSÄ (esitetty kompensoitavaksi valtionosuuksien lisänä) -19-6 23 54 Vaikutukset Kiinteistöverotuksessa (miljoonaa euroa) 2015 2016 2017 2018 Yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajan nosto 0,2 %-yks. 34 34 34 34 - josta alarajan nosto 21,6 21,6 21,6 21,6 Vak.asuinrakennuksen kiint.veroprosentin ala- ja ylärajan nosto 0,05 %-yks. 20 20 20 20 - josta alarajan nosto 16,6 16,6 16,6 16,6 YHTEENSÄ 54 54 54 54 - josta kuntien omiin päätöksiin perustuva osuus 15,8 15,8 15,8 15,8 Kompensointi (vähennetään peruspalvelujen valtionosuuksia vastaavasti) -54-54 -54-54 Aiempien päätösten vaikutukset yhteisöverotuksessa (miljoonaa euroa) 2015 2016 2017 2018 T&K-kannustimen voimassa olon päättyminen jo vuoden 2014 lopussa 155 0 0 0 Tuotannollisten poistojen korotettujen poistojen voimassa olon päättyminen jo v. 2014 lopussa 33 0 0 0 YHTEENSÄ 188 0 0 0 Muutokset otettu huomioon kompensoinneissa yhteisöveron jako-osuuksia vahvistettaessa syksyllä 2013 Lähde: Kuntataloustiedote 1/2014 Yleisen kiinteistöveroprosentin alaraja nousee 0,2 %-yksikköä ja uusi alaraja on 0,8 %. Mynämäessä yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,70 % (0,10 % -yksikköä yli alarajan). Mynämäen yleisen kiinteistöveroprosentin nosto uudelle alarajalle tarkoittaa noin 68.000 euroa lisätystä kiinteistöveron tuottoon. Jos prosentti nostetaan 0,10 % -yksikköä yli alarajan, lisäys on noin 137.000 euroa. Alla oleva ennuste on viimeisin eli toukokuussa Kuntaliitolta saatu veroennustekehikko. Kuntakohtaiset kehikot päivitetään seuraavan kerran todennäköisesti elokuussa ja tarvittaessa vielä syys-lokakuun vaihteessa. Väliaikainen kuntien yhteisövero-osuuden 5 %-yksikön korotus jatkuu vuonna 2015 (valtiontalouden kehyspäätös vuonna 2012). Vuoden 2015 talousarvion raami on laadittu siten, että Mynämäen kunnan tuloveroprosentti on 20,50 %. Alla oleva kehikko on laskettu veroprosentin 20,50 %:n mukaan. Kehikossa on otettu huomioon yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotus uudelle alarajalle eli 0,80 %:iin. 5
TILIVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero 20 547 22 753 23 643 23 909 24 591 25 244 Muutos % 2,9 10,7 3,9 1,1 2,9 2,7 Yhteisövero 659 651 740 763 691 730 Muutos % -35,9-1,2 13,7 3,1-9,4 5,6 Kiinteistövero 1 118 1 139 1 260 1 329 1 329 1 329 Muutos % 5,3 1,9 10,6 5,4 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 22 324 24 543 25 643 26 000 26 611 27 303 Muutos % 1,2 9,9 4,5 1,4 2,4 2,6 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2014 on 19,38 % (19,25 % vuonna 2013). Mynämäen kunnan efektiivinen veroaste on noin 14,00 %. Raamissa verotulot on arvioitu kehikon mukaisiksi. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan 1.1.2015 alkaen. Uudistus koskee peruspalvelujen valtionosuutta. Toisen asteen koulutuksen rahoitus jää uudistuksen ulkopuolelle ja rahoituksen myöntää edelleen opetus- ja kulttuuriministeriö koulutuksen järjestäjälle (lukion osalta kunnalle). Nykyisessä järjestelmässä on noin 50 kriteeriä. Uudessa järjestelmässä niitä on yksitoista: ikärakenne (uusi rakenne), sairastavuus (uusi määrittely), asukastiheys (laajennus koko maahan), työttömyysaste (työttömien määrä ei erikseen mukana), vieraskielisyys (koko väestön perusteella), kaksikielisyys (uudella tavalla) ja koulutustausta (uusi kriteeri). Myös verotulojen tasauksen laskenta muuttuu. Kiinteistöverojen alarajojen noston ja eräiden maksujen korotuksen vaikutus leikataan kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien valtionosuuksien (mm. lukio) laskentaperusteita ei ole vielä tiedossa. Valtiovarainministeriön laskelman 10.6.2014 mukaan Mynämäen kunta saa vuonna 2015 peruspalvelujen valtionosuutta 16.354.000 euroa (sisältää alla mainitut vos-leikkaukset). Vuonna 2014 peruspalvelujen valtionosuus on 17.412.000 euroa. Tästä vähennetään opetus- ja kulttuuritoimen (lukio ym.) valtionosuus joka on vuonna 2014 noin -605.000 euroa. Peruspalvelujen valtionosuuden kunnan omarahoitusosuus on tämän hetkisen arvion mukaan 3.520 euroa/asukas. Vuonna 2013 osuus on 3.417 euroa/asukas. Raamissa peruspalvelujen valtionosuus on arvioitu valtiovarainministeriön laskelman 10.6.2014 mukaisiksi. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus on arvioitu samaksi kuin vuonna 2014. Maan hallituksen hallitusohjelmassaan vuonna 2011, kevään 2012 kehysriihessä, kevään 2013 kehysriihessä ja kevään 2014 kehysriihessä tekemien valtionosuusleikkausten seu 6
rauksena kunnan peruspalvelujen valtionosuuksien taso laskee hallituskaudella yhteensä 15 % (1,4 mrd. euroa). Peruspalvelujen valtionosuuden leikkausten vaikutus on seuraava (Kuntaliiton arviolaskelma): Leikkaukset 2012 2013 2014 2015 2016 2017 hallitusohjelma 2011, M -631-631 -631-631 -631-631 kehysriihi 2012, M -125-250 -500-500 -500 kehysriihi 2013, M -237-175 -215-265 kehysriihi 2014, M -104-104 -104 leikkaukset yhteensä, M -631-756 -1 118-1 410-1 450-1 500 leikkaukset, /asukas 118,00 141,00 206,00 Toimintatuotot Perusturvakuntayhtymä Akselin perustamisen myötä kunta ei enää päätä perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalitoimen asiakasmaksuista. Kunnan päätettävissä olevia asiakasmaksuja korotetaan vähintään yleisen kustannustason nousun mukaan. Lautakunnat päättävät itsenäisesti maksujen korotuksista. Hallintokunnat syöttävät toimintatuotot vain vuoden 2015 osalta. Taloushallintoyksikkö tallentaa kaikki suunnitelmavuosien 2016-2017 tiedot keskitetysti. Aikataulu on jäljempänä Muut toimintakulut kohdassa. Toimintamenot Mynämäen kunnan toimintakate kasvoi 5,1 % (2,0 milj. euroa) vuodesta 2012 vuoteen 2013. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 toimintakate kasvoi 5,8 % (2,1 milj. euroa). Kahdessa vuodessa kunnan nettomenot ovat siis kasvaneet noin 4,0 milj. euroa. Suunnitelmakaudella 2015-2017 menojen kasvuvauhti ei voi olla samalla tasolla. Talouden tasapainottamiseksi palvelutuotannon rakenteita tehostettava ja otettava käyttöön uusia toimintamalleja. Henkilöstön lisäykset ovat sallittuja vain erittäin pakottavista ja erikseen perustelluista syistä. Myös sijaisten käyttöön on kiinnitettävä huomioita. Lautakuntien on esitettävä miten mahdollinen henkilöstölisäys rahoitetaan. Talousarvioraami annetaan tulosaluekohtaisesti. Raamia ei voida tässä vaiheessa antaa lautakuntia sitovana. Lautakunnat laativat talousarvioehdotuksen valtuustoon nähden sitovista eristä. Lautakuntien tulee talousarvioesityksissään huomioida toiminnalliset muutokset koko suunnitelmakaudella 2015 2017. Palkat Nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. KVTES:n alueella ei tule yleiskorotusta tai paikallista järjestelyerää vuonna 2015. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu 0,3 %:n palkankorotusvara käytetään keskitetysti ja lisäksi vuosilomamuutoksista aiheutuu 0,1 %:n korotusvaikutus. Molemmat tulevat 7
1.7.2015 alkaen. OVTES:n alueella tulee 1.7.2015 alkaen 0,4 %:n yleiskorotus. Sopimusosapuolet voivat sopia, että osa tästä jaetaan paikallisena järjestelyeränä. Kuntatyönantajilta ei ole vielä tullut tietoa, onko em. sopimusta tehty. TS:n alueella tulee 1.7.2015 alkaen 0,29 %:n palkankorotus, joka jaetaan kokonaan paikallisena järjestelyeränä. TTS:n alueella tulee 1.7.2015 alkaen 0,3 %.n yleiskorotus ja vuosilomamuutosten aiheuttamana kustannusvaikutuksena 0,1 %:a. Sopimuskauden 1.1.2016-31.1.2017 palkankorotukset selviävät 30.6.2015 mennessä. Suunnitelmakaudella 2015-2017 budjetoidaan palkankorotukset seuraavasti: 2015: + 0,2 % 2016: + 0 % vuoteen 2015 verrattuna 2017: + 0 % vuoteen 2016 verrattuna Nykyiset palkkatiedot saa Web-AGS raportista, johon kaikilla esimiehillä on käyttöoikeudet. Budnetti laskee palkkojen sivukulut automaattisesti. Hallintokunnat syöttävät PALKKASUUNNITTELU osiota käyttäen palkkamenot Budnettiin vain vuoden 2015 osalta. Palkkamenoja ei voi syöttää muuten kuin käyttämällä palkkasuunnittelua. Suunnitelmavuosien 2016-2017 palkat tehdään keskitetysti taloushallintoyksikössä. Palkkasuunnittelussa on vuoden 2014 talousarvion laadinnassa syötetyt henkilöt ja palkkatiedot. Hallintokuntien tulee korjata henkilöstömuutokset ja tallentaa palkat. Palkat nousevat 1.7.2014 alkaen. Uudet tiedot ovat Web-AGS:ssä 15.7.2014 alkaen (jolloin maksetaan ensimmäiset korotetut palkat). Ohje palkkasuunnittelun käyttöön on liitteenä 5. Vuoden 2015 tiedot tulee olla Budnetissa 15.8.2014 mennessä. Sen jälkeen suunnitelmavuosien 2016-2017 korotus tehdään keskitetysti taloushallintoyksikössä. Suunnitelmavuosien tiedot on käytettävissä 22.8.2014 alkaen. Budnettiin voi syöttää tietoja muillekin kuin palkkatileille em. aikana. Sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksut Vuoden 2015 palkkaperusteinen eläkemaksu (KuEL-maksu) on keskisuurille työnantajille 17,05 % vuona 2015. Työnantajakohtainen prosentti selviää vasta loppuvuonna. Vuonna 2014 Mynämäen prosentti on 16,85 %. Kuntaliitto on arvioinut, että KuEL-maksu pysyy samalla tasolla vuonna 2015. VaEL:n piiriin kuuluvien opettajien vuoden 2015 palkkaperusteinen eläkemaksu on tiedossa ja se on 21,84 %. 8
Vuoden 2015 varhe-maksu perustuu eläkemenoihin, jotka aiheutuvat 1.2.2012-31.12.2015 alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä, työttömyyseläkkeistä ja yksilöllisistä varhaiseläkkeistä. Kevan ohjeen mukaan vuoden 2015 maksu on vuoden 2014 maksu kerrot tuna 1,02. Tarkka varhe-maksun ennakkomäärä saadaan Kevalta vasta tammikuussa 2015. Vuoden 2016 kerroin on 1,02 edelliseen vuoteen ja vuoden 2017 kerroin 1,13 edelliseen vuoteen. Taloushallintoyksikkö syöttää Budnettiin kaikki varhe-maksut keskitetysti. Eläkemenoperusteisen maksun määrä on vuoden 2014 maksu kerrottuna 0,97. Maksun määräytymiseen vaikuttaa vain ennen vuotta 2005 karttunut eläkemeno. Maksun suuruuteen ei siis vaikuta nykyiset palkkamenot eikä maksua budjetoida tietyllä prosentilla vuoden 2015 palkkamenoista. Vuoden 2016 kerroin on 0,97 % ja vuoden 2017 kerroin 0,95 %. Taloushallintoyksikkö syöttää Budnettiin kaikki eläkemenoperusteiset maksut keskitetysti. Kaikista palkkasumman mukaan määräytyvistä vuoden 2015 sairausvakuutus- ja vakuutusmaksuista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Budjetoinnissa käytetään alla olevia lukuja: Kuntatyönantajan sotumaksut, % Sairausvakuutusmaksu 2,15 % Työttömyysvakuutusmaksu 2,92 % ei luottamustoimista KuEL-maksu 16,85 % ei luottamustoimista Tapaturmavakuutusmaksu 0,315 % ei luottamustoimista Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,056 % Kuntatyönantajamaksut yhteensä 22,291 % Opettajien eläkemaksu (VaEL) 21,84 % Kansaneläkemaksu poistui kunnilta 1.1.2010 alkaen kokonaan. Muut toimintamenot Muiden toimintamenojen kuin palkkojen tulee pysyä koko suunnitelmakaudella 2015-2017 korkeintaan samalla tasolla kuin vuoden 2014 talousarviossa. Raamissa ei ole korotusta muihin menoihin. Talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimenpiteet on valmisteltavana. Vuoden 2015 talousarvio edellyttää rakenteellisia muutoksia, joista on tehtävä päätökset syksyn 2014 aikana. Liitteenä oleva raami on tässä vaiheessa ohjeellinen. Hallintokunnat budjetoivat muut toimintamenot (samoin kuin palkat) vuoden 2015 osalta 15.8.2014 mennessä. Tämän jälkeen taloushallintoyksikkö tallentaa keskitetysti suunnitelmavuosien 2016-2017 tulot ja menot 22.8. 2014 mennessä. Osastopäälliköt tarkistavat suunnitelmavuosien 2016-2017 tulot ja menot ja ilmoittavat mahdolliset korjaukset 27.8.2014 mennessä taloushallintoyksikölle (riitta.juhola@mynamaki.fi). Taloushallintoyksikkö korjaa tiedot keskitetysti 29.8.2014 mennessä. 9
Investoinnit Tekninen osasto budjetoi investoinnit talousarvion käsittelyä varten excel-taulukolla. Investoinnit syötetään Budnettiin vasta kunnanvaltuuston joulukuun käsittelyn jälkeen. Sisäiset erät Sisäisen laskutuksen menot ja tulot sisällytetään ko. yksiköiden määrärahoihin ja tuloarvioihin. Sisäiset erät on jo talousarviovaiheessa kyettävä erottamaan ulkoisista tapahtumista, jotta ulkoinen tuloslaskelma pystytään esittämään. Sisäisten erien hinnoista on osastojen sovittava etukäteen. Kaikki sisäiset erät koko suunnitelmakaudelle tallennetaan taloushallintoyksikön toimesta keskitetysti Budnettiin. Hallintokunnat eivät siis itse tallenna sisäisiä eriä. Budentissä koodin 2 (sisäiset erät) käyttö on sallittu ainoastaan taloushallintoyksikölle. Taseyksikkönä toimivan taloushallintoyksikön Mynämäen kunnalle myymien palvelujen määräraha budjetoidaan Yleishallinto tulosalueelle. Hallintokuntien talousarvioesitysten tulee sisältää 1. Käyttötalouden tuloarviot ja määrärahat sekä toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja henkilöstömäärä talousarvion sitovuustason mukaisesti liitteen 3 lomakkeella. Sitovuustaso on liitteenä 2. 2. Henkilöstösuunnitelma vuosille 2015-2017 3. Investointiosan laatii tekninen osasto osastojen on laadittava investointiehdotukset ja esitettävä ne tekninen johtaja Timo Ojalle niin pian kuin mahdollista ja viimeistään 15.8.2014 mennessä pienhankintarajan (10.000 ) ylittävät hankintamenot kirjataan investointiosaan. jokaisesta pienhankintarajan ylittävästä investointikohteesta on laadittava hankesuunnitelma (hankesuunnitelmalomake liitteenä 4). Lautakuntien talousarvioesitykset ja kaikki talousarvioon ja suunnitelmaan 2015 2017 liittyvät asiat (mm. käyttösuunnitelmat myöhemmin) kirjataan Dynastiaan asianumerolla 647. Tunnuslukuja laskettaessa käytetään asukaslukuna 7970 (asukasluku 18.6.2014 oli 7965) 10
AIKATAULU TEHTÄVÄT Pvm VASTUUHENKILÖT Osastojen ja Akselin on tehtävä investointiehdotukset tekniselle lautakunnalle heti kun mahdollista ja viimeistään 15.8.2014 mennessä osastopäälliköt, Akseli Laadintaohje käsitellään johtoryhmässä 16.6.2014 johtoryhmä Sisäiset erät taloushallintoon (excel-pohjilla) 7.7.2014 mennessä tilalaitos Talousarvioraami käsitellään kunnanhallituksessa 23.6.2014 Lomakepohjat valmiina K-asemalla 4.8.2014 alkaen hallintojohtaja Sisäiset erät v. 2015-2017 Budnetissa 14.7.2014 pääkirjanpitäjä Budnetti avataan käyttäjille 28.7.2014 pääkirjanpitäjä ja hallintojohtaja Vuoden 2015 kaikki tulot ja menot Budnetissä 15.8.2014 osastot Vuosien 2016-2017 kaikki tulot ja menot keskitetysti Budnetissä Vuosien 2016-2017 tietojen tarkistus Tarkistetut tiedot käytettävissä 22.8.2014 27.8.2014 29.8.2014 pääkirjanpitäjä ja hallintojohtaja osastopäälliköt Lautakuntien esitykset TA 2015-2017 12.9.2014 mennessä osastopäälliköt Kunnanvaltuuston iltakoulu 6.10.2014 kunnanjohtaja ja osastopäälliköt Kunnanhallituksen iltakoulu Kunnanhallituksen käsittely 3.11.2014 1.12.2014 ja 8.12.2014 kunnanjohtaja ja osastopäälliköt Veroprosentit valtuustoon 17.11.2014 Kunnanvaltuusto käsittelee talousarvion 15.12.2014 Lisätietoja: hallintojohtaja Marja Kärkkäinen, puh: 437 6770 Liite 1 Vuoden 2015 talousarvion ohjeellinen raami Liite 2 Talousarvion sitovuus Liite 3 Palkkasuunnittelu osion käyttöohje Liite 4 Investointien hankesuunnitelma 11
HANKESUUNNITELMA TALOUSARVIOTA JA SUUNNITELMAA VARTEN HANKKEEN NIMI HANKKEEN TAUSTA JA TARVE HANKKEEN TAVOITTEET HANKKEEN TOTEUTTAJA(T) HANKKEEN AIKATAULU/ ARVIOITU ALOITUSAIKA KESTO, KK KUSTANNUSARVIO: KÄYTTÖKUSTANNUKSET: YHTEYSHENKILÖ: Nimi.. Puhelin Sähköposti... Hankelomakkeet palautetaan tekninen johtaja Timo Ojalle sähköpostitse (timo.oja@mynamaki.fi) mahdollisimman pikaisesti ja viimeistään 15.8.2014 mennessä. 12
MYNÄMÄEN KUNTA Liite 1 TA 2015 raami TA 2015 TP 2012 TP 2013 TA 2014 RAAMI 10 KESUSVAALILAUTAKUNTA 100 Vaalit Tuotot 23 894 0 11 000 12 000 Kulut -38 762-86 -11 964-12 000 Netto -14 868-86 -964 0 13 TARKASTUSLAUTAKUNTA 130 Tilintarkastus Tuotot 14 0 0 0 Kulut -19 246-14 945-19 609-19 609 Netto -19 232-14 945-19 609-19 609 15 KUNNANHALLITUS 150 Yleishallinto Tuotot 935 257 878 756 873 938 873 938 Kulut -2 164 004-2 185 032-2 403 625-2 405 859 Netto -1 228 747-1 306 276-1 529 687-1 531 921 160 Ptky Akseli *) Tuotot 711 925 221 0 0 Kulut -16 798 956-16 892 825-16 291 803-16 291 803 Netto -16 087 031-16 892 604-16 291 803-16 291 803 170 Erikoissair.hoito ja ympäristö th Tuotot 0 0 0 0 Kulut -8 149 240-8 925 762-8 899 770-9 459 429 Netto -8 149 240-8 925 762-8 899 770-9 459 429 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 Sivistystoimen hallinto Tuotot 413 1 079 400 0 Kulut -215 182-221 406-209 530-209 869 Netto -214 769-220 327-209 130-209 869 505 Varhaiskasvatus Tuotot 577 955 625 944 594 500 594 500 Kulut -3 762 100-3 894 412-4 027 587-4 033 038 Netto -3 184 145-3 268 468-3 433 087-3 438 538 510 Opetustoimi Tuotot 295 274 449 211 326 007 326 007 Kulut -8 304 306-8 606 357-8 830 627-8 842 458 Netto -8 009 032-8 157 146-8 504 620-8 516 451 13
530 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Tuotot 213 178 197 411 204 235 204 235 Kulut -1 322 810-1 350 479-1 369 135-1 370 335 Netto -1 109 632-1 153 068-1 164 900-1 166 100 70 TEKNINEN LAUTAKUNTA 700 Teknisen toimen hallinto Tuotot 126 123 117 487 80 000 80 000 Kulut -981 047-1 004 470-996 975-997 398 Netto -854 924-886 983-916 975-917 398 730 Tilalaitos Tuotot 5 048 988 5 256 497 4 979 551 4 979 551 Kulut -5 020 449-5 254 343-4 896 988-4 901 569 Netto 28 539 2 154 82 563 77 982 760 Kunnallistekniikka Tuotot 1 008 141 1 106 104 1 185 720 1 185 720 Kulut -1 250 668-1 343 619-1 200 959-1 201 665 Netto -242 527-237 515-15 239-15 945 780 Rakennusvalv. ja ymp.toimi Tuotot 109 937 119 748 87 000 87 000 Kulut -162 170-177 727-182 623-182 837 Netto -52 233-57 979-95 623-95 837 Käyttötalous yhteensä Tuotot 9 051 099 8 752 458 8 342 351 8 342 951 0,0 Kulut -48 188 940-49 871 463-49 341 195-49 927 869 1,2 Netto -39 137 841-41 119 005-40 998 844-41 584 918 1,4 *) TP 2012 sisältää kunnassa olleen sosiaalitoimen TULOSLASKELMA TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintatuotot 9 051 099 8 752 458 8 342 351 8 342 951 0,0 Toimintakulut -48 188 940-49 871 463-49 341 195-49 927 869 1,2 Toimintakate -39 137 841-41 119 005-40 998 844-41 584 918 1,4 Verotulot 22 373 311 24 554 903 25 447 000 26 000 000 2,2 Valtionosuudet 16 746 578 17 466 413 16 670 000 15 749 000-5,5 Rahoitustuotot ja -kulut -30 645-58 288-62 434-60 000-3,9 Vuosikate -48 597 844 023 1 055 722 104 082-90,1 Poistot ja poistoero ym -1 602 256-1 578 793-1 665 000-1 760 000 5,7 Tilikauden tulos -1 650 853-734 770-609 278-1 655 918 171,8 14
Liite 2 TALOUSARVION SITOVUUSTASO KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa on valtuustoon nähden bruttositova tulosaluetasolla, paitsi Taloushallintoyksikkö ja Vesihuoltolaitos, jotka ovat taseyksikköinä nettositovia valtuustoon nähden. KUNNANHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Yleishallinto - Taloushallintoyksikkö (taseyksikkö, nettositova) Perusturvakuntayhtymä Akseli Erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto KASVATUS- JA SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimen hallinto Varhaiskasvatus Opetustoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen toimen hallinto Tilalaitos Kunnallistekniikka - Vesihuoltolaitos (taseyksikkö, nettositova Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat - Verotulot - Valtionosuudet - Rahoitustuotot ja -kulut (netto) INVESTOINTIOSA Investointiosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat - Kiinteä omaisuus nettomääräisenä - Talonrakennus (kohteittain > 200.000 ) - Infrastruktuuri - Vesihuoltolaitos - Irtain omaisuus nettomääräisenä RAHOITUSOSA Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitova erä on lainakannan muutokset 15
Liite 3 Pikaohje Budnetin palkkasuunnitteluun - selaimena tulee käyttää Internet Exploreria - sivun 2 kuva on aloitussivu, joka aukeaa, kun Budnettiin kirjautuu - sivulla 3 on kuva, jossa tehtävät valinnat palkkasuunnittelu kustannuspaikka päivittyy automaattisesti, jonka jälkeen valitaan haluttu kustannuspaikka laatikosta ja valitaan Aja raportti - sivulla 4 on kuva valinnan (Aja raportti) jälkeen avautuvasta palkkasuunnitteluikkunasta, johon syötetään valitulle kustannuspaikalle kuuluvat työntekijät kukin omalle rivilleen o tili (vakinaiset kk-palkat 4000, tunti- ja urakkapalkat 4003 jne.) o nimi o vakanssi (tehtävänimike) o kk-palkka eli työntekijän kokonaispalkka (= teht.koht. palkka, kokemuslisät ja henk.koht.lisät) + sovittu palkkojen korotus 0,2 % o yks % eli kuinka suuri osuus työntekijän palkasta menee valitulle kustannuspaikalle (valitaan 100 %, jos koko palkka ko. kust.paikalle o kk eli työskentelykuukausien lukumäärä (vakituisella 12) o L% eli lomarahaprosentti suositellaan käytettäväksi kaikilla 6 % ellei ole tiedossa, että ko. työntekijällä on tuota alempi lomarahan määräytymisprosentti (KVTES luku IV Vuosiloma 5 ja 18 ) valitaan talleta ja syötetään seuraavan työntekijän tiedot ko. kustannuspaikalle - lisäohjeita saa Budnetin käyttäjän ohjeesta sivulta 20 alkaen - tukea antaa tarvittaessa myös allekirjoittanut =) 16
17
18
19
Liite 4 INVESTOINTIEN HANKESUUNNITELMA TALOUSARVIOTA JA SUUNNITELMAA VARTEN (Hankkeen toteuttamista varten tehdään varsinainen hankesuunnitelma) MITÄ TEHDÄÄN MIKSI TEHDÄÄN MITEN TEHDÄÄN KUKA TEKEE MILLOIN TEKEE Hankkeen nimi * kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus-, * tuotekehitys-, koulutushanke tai kartoitus-, * selvitys- ja kokeiluhanke Hankkeen tausta ja tarve * tilannearvio ja ongelmat Hankkeen tavoitteet * mihin pyritään, asetetaan tavoitteet joihin voidaan tehdä lisäyksiä projektin edetessä Toteuttajat ja yhteistyötahot * määritellään tehtävien suorittajat ja mahdolliset asiantuntijat ja yhteistyötahot * tehtäväluettelo Hankkeen aikataulu * tehtäväluettelo MITÄ MAKSAA KUKA MAKSAA Kustannusarvio * palkat, ostopalvelut, asiantuntijoiden palkkiot, matkakulut, kone- ja laitehankinnat, pienimuotoiset investoinnit, mahdollinen alv % muut kustannukset Rahoitussuunnitelma * kunta, valtio, muu mahdollinen taho 20