Kv 29.5.2013 liite 2. Tilinpäätös 2012. Mäntyharjun kunta

1 Kv 29.5.2013 liite 2 Tilinpäätös 2012 Mäntyharjun kunta

2 Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TALOUDESSA JA TOIMINNASSA... 4 1.1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 4 1.1.2 KUNNANHALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET... 5 1.1.3 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 5 1.1.4 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TALOUDESSA JA TOIMINNASSA... 6 1.1.5 KUNNAN HENKILÖSTÖ... 6 1.1.6 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ... 7 1.1.7 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 11 1.2 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 12 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 12 1.4 RAHOITUSASEMA... 16 1.5 KOKONAISTULOT- JA MENOT... 18 1.6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA OHJAUS... 18 1.6.1 KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS... 19 1.6.2 OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT... 19 1.6.3 SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 20 1.6.4 KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT... 20 1.7 KESKEISET LIITETIEDOT... 23 1.8 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET... 23 1.8.1 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 23 1.8.2 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET... 23 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 24 2.1 KÄYTTÖTALOUSOSA... 24 2.2 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN... 92 2.3 VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET... 93 2.4 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 94 2.5 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 97 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 102 3.1 TULOSLASKELMA... 102 3.2 RAHOITUSLASKELMA... 103 3.3 TASE... 104 3.4 KONSERNITULOSLASKELMA... 105

3 3.5 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA... 106 3.6 KONSERNI TASE... 107 4. LIITETIEDOT... 108 4.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 108 4.2 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 110 4.3 TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 113 4.5 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 118 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 121 5.1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSLUVUT... 121 6. LUETTELOT JA SELVITYKSET... 123 7 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN... 1244

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TALOUDESSA JA TOIMINNASSA 1.1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Aloitus vuodelle 1012 oli haasteellinen sekä taloudellisesti että toimintaa ohjaavan lainsäädännön epäselvän tilanteen vuoksi. Vuodelle 2012 jäi kattamattomia alijäämiä noin 700.000 euroa. Kuntarakenne-, Sote- ja keskiasteen koulutuksen rakenneuudistuksiin sekä kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä yleinen epävarmuus on aiheuttanut lisähaasteita kunnan palvelutuotannon kehittämiselle. Lisäksi heikko yleinen taloudellinen kehitys ja pitkittynyt taantuma euroalueella on heijastunut myös Mäntyharjun kunnan tulokertymään niin valtiosta johtuvien valtionosuusleikkausten kuin yhteisöverotulon heikon kertymän muodossa. Heikoista näkymistä huolimatta on Mäntyharjun kunta pystynyt järjestämään riittävät ja laadukkaat peruspalvelut kuntalaisille. Mäntyharjun kunnan talouskehitys oli vuonna 2012 myönteinen. Alijäämät saatiin katettua ja kertynyttä ylijäämää on talousarviovuoden jälkeen 426.000 euroa. Hyvään kehitykseen osasyynä on kunnassa hyvin toteutettu toimintojen uudelleen organisointityö sekä tästä johtuva maltillinen henkilöstökulukehitys. Ilman kunnallisalan työehtosopimusjärjestelyistä johtuvaa ylimääräistä noin 350.000 lomapalkkavelkakirjausta olisivat henkilöstökulut vähentyneet noin prosentilla. Edelliseen tilikauteen verrattuna toimintakulut vähenivät noin 0,9 prosenttia. Tämä johtui mm. erikoissairaanhoidon menojen vähenemisestä. Tulopuolella myyntivoittojen määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta yhteensä 377.000 eurolla, koska loma-asuntotonttien kysyntä pysyi hyvänä. Väheksymättä kuntaorganisaation omaa panostusta positiiviseen tulokseen, on muistettava se seikka, että vuodelle 2012 nostettiin kunnallisveroprosentti 19,75:teen ja lievää korotusta tehtiin myös kiinteistöveroprosentteihin. Korotukset toisaalta kompensoivat heikkoa yhteisöverotulokehitystä ja maan hallituksen hallitusohjelmassa ja kehysriihessä 22.3.2012 kunnille päätettyjä valtionosuusleikkauksia. Vuonna 2012 Mäntyharjun kunta hengähti raskaiden investointivuosien jälkeen. Investointien kokonaismäärä oli ainoastaan 1,3 milj. euroa. Päiväkoti investointi siirtyi toteutettavaksi pääosin vuodelle 2013. Hyvästä tuloksesta ja vähäisestä investointimäärästä johtuen kunnan lainasalkku keveni yhteensä noin 750.000 eurolla. Kokonaislainamäärä vuoden lopussa on 15,9 milj. euroa eli 2.501 euroa per asukas, joka on 100 euroa vähemmän asukasta kohti kuin edellisenä vuonna. Väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvu sekä kuntien valtionosuusleikkaukset tulevat rasittamaan taloutta jatkossakin. Talouden ennustettu kasvu ja jo päätetyt sopeutustoimet eivät riitä poistamaan sitä tosiseikkaa, että on tullut kuntasektorille jäädäkseen. Tämän vuoksi Mäntyharjun kunnassa on ennakoitu taloudellista ta ja muokattu organisaatiota mm. uudistamalla lautakuntarakennetta. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta sekä koulutuslautakunta yhdistettiin sivistyslautakunnaksi vuoden 2013 alusta. Samalla aloitti toimintansa myös tukipalvelulautakunta, jonka tehtävänä on tarkastella erityisesti tukipalveluiden tuottamistapaa, määrää ja laatua. Kunnan kehittymisen kannalta on tärkeää varmistaa riittävät resurssit myös tuleville investointi- ja kehittämisprojekteille. Hyvinä esimerkkeinä tällaisista hankkeista voidaan pitää elinkeinoyhtiön hallinnoimia Keskustaajaman -kehityshanketta sekä Repoveden retkeilyreitin kehittämistä.

5 Suuret odotukset kohdistuvat myös perusturvaorganisaation uudelleen järjestelyihin ja toimintasuunnitelmien laadintaan ja toteuttamiseen. Organisaatio tullaan tältä osin tekemään vuoden 2013 aikana. Kiitos kaikille tahoille kuluvasta vuodesta kuntalaistemme parhaaksi tehdystä työstä ja kunnan kehittämisestä. Itsenäisellä Mäntyharjulla on myönteinen kuntakuva, jota halutaan jatkossakin ylläpitää. Yhteisin ponnistuksin ja määrätietoisin päätöksin sekä toimintatapoja jatkuvasti kehittämällä menestyksen tie on rakennettavissa. kunnanjohtaja Jussi Teittinen 1.1.2 KUNNANHALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Varsinaisia hallinnollisia muutoksia ei tilikauden aikana tehty. Tehdyt päätökset lautakuntamuutoksista tulevat kohdistumaan vuoteen 2013. Mäntyharjun kunnan tilivelvolliset ovat: Toimielin Kunnahallitus Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aika lautakunta Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Tielautakunta Rakennuslautakunta Viranhaltija kunnanjohtaja hallintojohtaja talousjohtaja tuotantopäällikkö palvelupäällikkö (toimistopalvelut) kiinteistöpäällikkö hallintojohtaja lukion rehtori Yhtenäiskoulun rehtori kansalaisopiston rehtori varhaiskasvatuksen johtaja hallintojohtaja kirjastotoimenjohtaja vapaa-aikasihteeri kulttuurisihteeri johtava lääkäri johtava sosiaalityöntekijä hoiva -ja hoitotyönjohtaja johtava hammaslääkäri tekninen johtaja kunnossapitopäällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja Tilivelvollisia ovat lisäksi kyseisten toimielinten jäsenet. 1.1.3 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Uusi valtuusto on haastavan tehtävän edessä. Työ alkaa taloudellisesti heikkojen näkymien valossa. Epävarma taloustilanne Suomessa ja koko Euroopassa tulee todennäköisesti jatkumaan vielä pitkään. Taantuman pitkittyminen ja uusien euromaiden joutuminen erilaisten hätäapupakettien varaan aiheuttaa taloudellista epävarmuutta kaikkialla.

6 Maan hallitusohjelmassa edellytetään valtion velkasuhteen kääntämistä supistuvaksi hallituskauden loppuun mennessä. Valtiontalouden alijäämä on tarkoitus pitää korkeintaan prosentissa BKT:stä. Nykyisen talouskehityksen valossa tähän ei tulla pääsemään, mikä tarkoittanee sitä, että hallitus tulee toteuttamaan uusia veronkorotuksia ja menoleikkauksia. Tämä heikentää talouskasvua entisestään. Kuntasektori joutuu kattamaan tulevat valtionosuusleikkaukset joko tehokkuutta parantamalla, eli menotaloutta kiristämällä, palvelutuotantoa heikentämällä tai veronkorotuksilla. Todennäköisesti kaikki keinoja joudutaan käyttämään. Erityistä huolta aiheuttaa Mäntyharjun kunnan osalta vallitsevan työttömyysprosentin nopea kasvu. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää teollisuuden ja rakentamisen heikkoa tilauskantaa, mutta myös sitä, että kunnan mahdollisuudet tukityöllistämiseen ovat vähentyneet merkittävästi lomaasuntomessujen huippuvuodesta, jolloin erilaisiin avustaviin tehtäviin palkattiin runsaasti henkilöstöä. Vuosi 2013 näyttää kunnan talouden näkökulmasta vielä hyvältä, mikäli menopuoli pysyy budjetissa. Suurimmat huolenaiheet kohdistuvat jälleen perusturvan alaisiin yksiköihin ja näiden palvelujen ostoihin, jossa on suurta vaihtelua eri vuosien välillä. 1.1.4 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TALOUDESSA JA TOIMINNASSA Kunnan talous parani selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän vaikutti mm. veroprosentin nosto 19,75 prosenttiin sekä kiinteistöveroprosenttien tarkistus. Positiivista on myös se, että toimintakate parani edelliseen vuoteen verrattuna selvästi. Kunnan perusturvapalvelut siirtyivät vuoden alusta Mikkelin kaupungin järjestämisvastuulle, joka ei kuitenkaan näkynyt kunnan toiminnassa oikeastaan millään tavalla, koska itse tuotanto säilyi kunnan omana työnä. Jätehuollon järjestäminen siirrettiin vuoden alusta Kymenlaakson Jäte Oy:lle. 1.1.5 KUNNAN HENKILÖSTÖ Kunnan henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on jatkanut tippumistaan. Kunnan henkilöstön sairastavuus on viime vuosina ollut huomattavasti pienempää kuin 2000-luvulla keskimäärin. Ainakaan vielä ei voida sanoa, että työnkuormittavuus ja henkilöstön ikärakenteen vinoutuminen olisi kasvattanut sairauspoissaolojen määrää. Kunnassa on pyritty kiinnittämään huomiota esimiesten johtamiskoulutukseen ja henkilöstötaitojen kehittämiseen, jolla voi olla oma myönteinen vaikutuksensa henkilöstön poissaolojen määrään vähenemiseen.

7 Henkilöstömäärä on vähentynyt etenkin työllistettyjen osalta selvästi, mikä nostaa omalta osaltaan koko kunnan työttömyysprosenttia ylöspäin. Työllistämisen vähentyminen näkyy myös henkilöstökuluissa, jotka ovat pysyneet tilikaudella maltillisina. Kunnan henkilöstökertomuksessa on läpikäyty tarkemmin henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstön määrä 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vakinainen 334 328 325 322 323 322 314 määräaikainen 95 105 118 118 130 133 140 työllistetty 17 3 7 10 29 18 9 oppisopimus 1 1 1 1 2 2 2 Yhteensä 447 437 451 451 484 475 465 1.1.6 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Kunnassa on varauduttu hyvin kohtaamaan erilaiset riskit ja epävarmuustekijät. Henkilöstö osallistuu säännöllisesti valmiussuunnitelman laadintakoulutuksiin ja näihin liittyviin harjoituksiin. Kunnan kiinteistöjen toimivuutta sähkökatkojen aikana on pyritty parantamaan varavoimakoneita hankkimalla. Kunnan yleiseen toimintaan kohdistuvat riskit jaotellaan yleensä (toiminnallisiin-, rahoitus-, vahinko- ja investointi riskeihin). Toiminnalliset riskit tiedostetaan yleisesti ja kunta käyttää laajasti vakuutuksia vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta. Kunnan kiinteistöillä on pääosin tilavuuteen perustuva täysarvovakuutus ja neliömäärään perustuva irtaimistovakuutus. Teollisuustilojen osalta vakuutukset ovat euromääräisiä. Lisäksi kunnalla on julkishallinnon vastuuvakuutus. Ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuus on haasteellista. Lyhytaikaisia sijaisuuksia hoidetaan yksiköissä omin voimin. Pitempiaikaisiin sijaisuuksiin on palkattu henkilöitä joilla ei ole em. alojen ammattikoulutusta tai ovat alan opiskelijoita. Eläkkeellä olevia kokeneita alan ammattilaisia on

8 myös saatu sijaisuuksiin. Yhden ammatti työntekijän työalueet aiheuttavat myös riskejä. Tiukan talouden aikoina avoimien toimien täyttäminen ei ole itsestään selvyys ja pätevien sekä kokemusta omaavien työntekijöiden saatavuus on hankalaa. Sivistyspalveluiden toimiala Riskienhallinnan tavoitteena on toiminnan jatkuvuuden, kannattavuuden, asiakkaiden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen. Se on ennakoivaa, järjestelmällistä ja jatkuvaa organisaation päivittäistä toimintaa ja johtamista, jossa jokainen tietää oman tehtävänsä ja tavoitteensa ja niihin liittyvät laatuvaatimukset. Riskienhallinta on osa johtamista ja arkipäivän työtä ei yksittäinen projekti. Riskienhallinnan asema perustuu siihen, että se auttaa organisaatiota saavuttamaan perustavoitteensa ja turvaa ne. Toiminnalliset riskit: a) henkilöstöriskit (saatavuus, osaaminen, turvallisuus) Saatavuus Sivistyspalveluiden henkilöstön saatavuuteen liittyy pätevyyden omaavien työntekijöiden saatavuuden osalta riski. Sivistyspalveluissa on alueita, jotka ovat yhden tai muutaman työntekijän varassa, mikä aiheuttaa omat riskinsä ja työskentelyn haavoittuvuus on tällöin herkempää. Pääsääntöisesti avoimeksi tullut virka tai toimi on täytettävissä ns. normaalein rekrytointitoimin. Toki maanlaajuisesti tiettyjen henkilöstöryhmien kysyntä ja tarjonta työmarkkinoilla ei ole tasapainossa. Virat joiden täytössä on ongelmia ovat mm. erityisopettajat, liikunnan opettajat ja lastentarhanopettajat. Em. virkojen osalta ongelma Mäntyharjussa koskee lähinnä sijaishenkilöä. Saatavuus turvataan hyvillä työoloilla ja panostamalla muuhun kuin palkallisiin etuihin (mm. koulutus mahdollisuus, työn sisällön kehittäminen jne.). Osaaminen Yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja täydennyskoulutuksiin osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää. Henkilöstön koulutushalukkuus on sivistyspalveluissa ollut kiitettävällä tasolla. Koulutuspäiviä / henkilö on toteutunut vuonna 2012 2,96 kpl. Lisäksi OVTES:n henkilöstö osallistuu kolmeen koulutuspäivään / vuosi. Em koulutus on toteutettu pitkälti hankerahoituksen turvin. Mikäli hankerahaa ei ole käytettävissä tuo se paineita kunnan talousarvioon. Turvallisuus Henkilöstö kohtaa entistä useammin haasteellisia ja arvaamattomasti käyttäytyviä asiakkaita. Riskien tunnistaminen on tärkeää. Yksiköitä on ohjeistettu mm. välttämään riskitilanteissa yksin työskentelyä. Erilaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla, mm. poistumisteiden huomioimisella, kameravalvonnalla ja lukituksen suunnittelulla, on pyritty pienentämään riskiä. Yksiköiden varautumissuunnittelu ja tilanteiden harjoittelu on tärkeää. Koulukeskuksen yksiköt tulisi liittää yhtenäiseen lukitus ja kaiutinjärjestelmään pikaisesti. b) tietojärjestelmien toimivuus Tietojärjestelmien ylläpito on siirretty ohjelmistotoimittajalle vuoden 2012 aikana. Toimenpide pienentää tietojärjestelmän kaatumisesta aiheutuvaa riskiä.

9 Vahinkoriskit: a) omaisuuteen kohdistuvat Omaisuuteen kohdistuvia riskejä ovat esim. luonnon onnettomuudet, tulipalot, vesivahingot, sähkökatkokset ja vahingonteot. Kameravalvonnan käyttöönotto on vähentänyt merkittävästi kiinteistölle ja muulle omaisuudelle aiheutettua ilkivaltaa. Yhtenäiskoululle jo toteutettu ja päiväkotiin rakennettava varavoimakone varmistaa toiminnan jatkomahdollisuuden poikkeusoloissa. b) muut riskit Toimintaan kohdistuu em. lisäksi joukko ns. yleisiä riskejä; ympäristöriskit, liikenteen aiheuttamat riskit, terveysriskit jne. Kunnan yleisessä, palvelualueen ja yksiköiden valmiussuunnitelmissa on pyritty varautumaan näihin. On perusteltua uskoa, että riski toteutuu todennäköisimmin liikenteen osalta. Kunta voi vaikuttaa kiinteistöjen piharatkaisujen osalta riskin pienentämiseen. Ostopalveluna toteutettavaan henkilöliikenteeseen kunnan vaikutusmahdollisuus on rajallinen. Perusturvapalvelujen toimiala Riskienhallinnan tavoitteena on toiminnan jatkuvuuden, kannattavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen. Se on ennakoivaa, järjestelmällistä ja jatkuvaa organisaation päivittäistä toimintaa ja johtamista, jossa jokainen tietää oman tehtävänsä ja tavoitteensa ja niihin liittyvät laatuvaatimukset. Riskienhallinta on osa johtamista ja arkipäivän työtä ei yksittäinen projekti. Riskienhallinnan asema perustuu siihen, että se auttaa organisaatiota saavuttamaan perustavoitteensa ja turvaa ne. Toiminnalliset riskit: a) henkilöriskit (saatavuus, osaaminen, turvallisuus) Saatavuus Perusturvan henkilöstön saatavuuteen liittyy pätevyyden omaavien työntekijöiden saatavuuden osalta riski. Mäntyharjun kunnan perusturvapalvelujen riskejä ovat mm. lääkärien ja koulutetun hoitohenkilöstön saatavuus. Erityisesti sairaanhoitajien saaminen akuutteihin ja lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut heikkoa aktiivisesta rekrytoinnista huolimatta. Ajoittain on jouduttu käyttämään kouluttamattomia sijaisia lähinnä lähi- ja perushoitajien sijaisuuksissa. Perusturvapalveluissa on alueita, jotka ovat yhden tai muutaman työntekijän varassa, mikä aiheuttaa omat riskinsä ja työskentelyn haavoittuvuus on tällöin herkempää. Välttämättä avoimeksi tullutta virkaa tai toimea ei ole helppo täyttää. Nämä samat riskit ovat olemassa lähes maanlaajuisesti. Saatavuus turvataan hyvillä työoloilla ja oikealla palkkauksella. Sijaistaminen on järjestetty järkevällä tavalla. Tiedot eivät saisi olla yhden henkilön varassa. Työnohjaukseen tarjotaan mahdollisuus. Osaaminen Yhteiskunta muuttuu koko ajan, samoin sosiaali- ja terveydenhoitolakeihin on tullut muutoksia. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja täydennyskoulutuksiin osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää. Täydennyskoulutukseen kannustetaan ja koulutuksia tullaan järjestämään entistä enemmän paikallisesti ja seudullisesti (kustannus-hyöty) henkilöstön tieto-taidon ylläpitämiseksi ja

10 lisäämiseksi. Työnantaja huolehtii ja mahdollistaa henkilöstölle täydennyskoulutuksiin osallistumisen. Turvallisuus Perusturvapalvelujen henkilöstö kohtaa entistä useammin haasteellisia ja arvaamattomasti käyttäytyviä asiakkaita ja potilaita. Henkilökunnalle järjestetään ensiapu- ja turvallisuuskoulutusta alan ammattilaisten taholta. Turvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisin väliajoin erityisesti uhkaavasti käyttäytyvien henkilöiden kohtaamiseksi. Työskentelytilat ja hälytysjärjestelmät ovat asianmukaiset. Myös palo- ja pelastusharjoituksia järjestetään henkilöstölle säännöllisin väliajoin yhteistyössä palolaitoksen kanssa. Huomioidaan turvallinen ympäristö. b) tietojärjestelmien toimivuus Perusturvapalveluissa työ sisältää yhä enemmän eri tietojärjestelmien hyödyntämistä (vrt. potilasja asiakastietojen dokumentointia). Toiminnan häiriöt automaattisessa tietojen käsittelyssä vaikeuttavat laajasti palvelutuotantoa niin terveyspalveluissa kuin sosiaalipalveluissakin. Varautuminen manuaaliseen toimintaan sähkökatkosten aikana on lähes mahdotonta, koska kaksinkertaista dokumentointia ei enää tehdä. Esimerkiksi seuraavan päivän potilas- tai asiakaskohtaiset varausluettelot olisi hyvä tulostaa edellisenä päivänä, etteivät lyhyetkään tietojärjestelmäkatkokset (vrt. esim. sähkökatkokset) estä ko. päivän toimintaa. c) lainsäädännön riskit Perusturvapalveluiden lainsäädäntö muuttuu koko ajan. Henkilöstön jatkuva tietotaidon ylläpito ja edistäminen sosiaali- ja terveyspalveluiden lainsäädännöstä on ensiarvoisen tärkeää. Tietojen tulee olla ajan tasalla, minkä kautta myös menettelytapa- ja hoitovirheet voidaan minimoida. Perusturvan henkilöstölle tulee järjestää tarvittavaa lainsäädännöllistä täydennyskoulutusta tietotaidon jatkuvan ylläpidon ja parantamisen vuoksi. Vahinkoriskit: a) omaisuuteen kohdistuvat Omaisuuteen kohdistuvia riskejä ovat esim. luonnon onnettomuudet, tulipalot, vesivahingot, sähkökatkokset. Näihin on varauduttu perusturvan valmiussuunnitelmissa. b) ympäristöriskit Mahdollisia ympäristöriskejä ovat mm. suuronnettomuudet, ydinvoimalaonnettomuudet, pandemiat. Riskeihin valmistautumista varten on tehty valmiussuunnitelmat. Teknisten palvelujen toimiala Toiminnalliset riskit: a) henkilöriskit (saatavuus, osaaminen, turvallisuus)

11 Saatavuus Henkilöstön saatavuus teknisten palveluiden toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ei ole tällä hetkellä ongelma. Lyhytaikaiset sijaisuudet hoidetaan yksikön sisällä. Tilannetta voidaan parantaa mm. yhteistyöllä naapurikuntien laitosten kanssa (vesihuoltolaitos), oppisopimuskoulutuksilla, harjoittelijoiden käytöllä sekä ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla Henkilöstön saatavuuden turvaamisessa on tärkeää saada työolosuhteet ja palkkaus sellaiseksi että teknisen palvelualueen työpaikat koetaan tulevaisuudessa tavoiteltavina. Osaaminen Henkilökuntaa ohjataan koulutuksiin. Mahdollisuuksien mukaan koulutusta tullaan järjestämään myös paikallisesti, jotta mahdollisimman monet pystyisivät osallistumaan koulutustilanteeseen. Työnantaja huolehtii täydennyskoulutusmahdollisuuksien toteuttamisesta. Turvallisuus Työn ja työmatkojen turvallisuuteen liittyvät riskit pyritään tiedostamaan ja minimoimaan. Alueiden hoidossa ja rakentamisessa huomioidaan käyttäjien turvallisuus. Tietojärjestelmien toimivuus Kunnan yleisten atk-riskien lisäksi vesihuoltolaitoksella riskit liittyvät valvontaohjelmiin ja kaukovalvontaan. Vahinkoriskit: Omaisuuteen kohdistuvia riskejä ovat mm. luonnon onnettomuudet, tulipalot, vesivahingot, sähkökatkokset, ilkivalta, laitehäiriöt. Ympäristöriskejä ovat mm. suuronnettomuudet, ydinvoimalaonnettomuudet, pandemiat, käyttöveden laatuhäiriöt ja jätevedenpuhdistamon toimintahäiriöt. Näihin on pyritty mahdollisimman hyvin varautumaan. 1.1.7 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristöä on huollettu tilinpäätösvuonna asianmukaisesti. Kaatopaikan lopettamiseen on ryhdytty jo vuonna 2008. Kaatopaikan lopettamisen on arvioitu maksavan n. 900.000 euroa. Lisäksi kaatopaikkavesien seurannasta muodostuu 30 vuoden ajan n. 10.000 euron vuotuinen kustannus. Öljyvahingon ja Asemanlammen kunnostuksen osalta on tehty jälkiseurantaa. Kaatopaikan lopettaminen tullaan tekemään vuoden 2015 loppuun mennessä. Ympäristöön kohdistuvaa riskiä tulee pienentämään jätevedenpuhdistamolle vuosina 2012-2013 tehtävä peruskorjaus. Samalla uusitaan puhdistamon valvomo- ja sosiaalitilat.

12 Vesilaitoksen toimintavarmuus on ollut ajoittain heikko johtuen vähäisestä henkilöstöresurssista. Toimintavarmuutta on pyritty parantamaan erilaisilla henkilöstöjärjestelyillä. Lisäksi laajemmat sähkökatkot voivat aiheuttaa ylivuotoja vesistöön. 1.2 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnassa sisäistä valvontaa suoritetaan monella eri tasolla. Tarkastuslautakunnalla on päärooli valtuuston tahdon toteutumisen valvojana. Taloushallinnossa mm.- kassojen tarkastukset tehdään pistokokeina. Kassojen tarkastus on tehty asianmukaisesti vuosittain ja tarkastuksessa ei ole havaittu puutteita. Palvelualueiden johtajat hoitavat vastuualueittensa sisäisen valvonnan. Palvelut ja hallinto on järjestetty säädösten ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Tulostavoitteet asetetaan vuosittain talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Kunnan talousarvion toteutumista seurataan muun muassa valtuustolle annettavien vuosikolmannesraporttien muodossa. Hankinnat on tehty hankintalain mukaisesti. Kunta on tilikauden aikana kilpailuttamisien yhteydessä joutunut yhä useammin turvautumaan asiantuntija apuun etenkin laajojen rakennushankkeiden yhteydessä. Asianajotoimistot ovat toimineet hyvänä taustatukena, kun tarjouksia on tehty, vertailtu ja perusteltu eri tahoille. 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Toimintakertomuksessa kuvataan niitä olosuhteita ja tapahtumia, jotka vaikuttavat siihen millaiseksi tilikauden tulos ja taloudellinen asema muodostuvat. Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta rahoituslaskelmassa. Vertailuvuotena toimii vuosi 2011. Tuloslaskelma osoittaa siis, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Tuloslaskelman tunnuslukujen perusteella voidaan arvioida, että vuosi 2012 oli edeltäjäänsä huomattavasti parempi talouden näkökulmasta. Mäntyharjun kunnan tuloslaskelman toimintatuottojen kokonaismäärä tilikaudella oli 7,25 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna johtuen suuremmasta myyntivoittojen määrästä. Maksutuottojen määrä säilyi samana, mutta myyntituottojen määrä pieneni, koska jätehuoltotulot/menot siirtyivät Kymenlaakson Jäte Oy:lle vuoden alusta. Toimintakulut olivat 40,5 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 356.000 euroa. Toimintakulujen merkittävimmät erät koostuvat henkilöstökustannuksista 19,7 milj. euroa (48 %) ja palvelujen ostoista 16,3 milj. euroa (40 %). Palvelujen ostoihin on kirjattu 200.000 kaatopaikkavarausta tilikaudelta. Yhteensä kaatopaikkavarausta on nyt tehty 700.000 euroa. Toimintakulut vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna yhteensä 356.000 euroa. Rahoituskulut olivat yhteensä 373.000 euroa. Rahoituskulut kasvoivat hieman edelliseen tilikauteen verrattuna, koska lainasalkkua muokattiin siten, että painotusta siirrettiin pitkiin korkoihin sidottuihin lainoihin.

13 Verotulojen kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa. Kunnallisvero kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,8 prosenttia. Tämä johtuu tilikaudelle tehdystä veroprosentin korotuksesta. Yhteisöveron heikko kehitys kuvastaa koko maan talouden ja BKT:n heikkoa kehitystä. Kiinteistöveron kasvu johtuu pääasiassa verontarkistuksista. Verotulot jakautuvat verolajeittain seuraavasti: TP 2012 TP 2011 Muutos Muutos % Kunnallisvero 15 335 357,87 14 224 977 1 110 380,87 7,8 Osuus yhteisöveron tuotosta 1 485 451,61 2 101 288-615 836,39-29,3 Kiinteistövero 2 203 320,23 1 904 723 298 597,23 15,7 Verotulot yhteensä 19 024 129,71 18 230 988 793 141,71 4,4 Valtionosuuksien toteuma 16,8 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen yhteensä 1,2 milj. euroa. Huomioitava on vielä, että tilikaudelle kirjautui työehtosopimusten muutoksen johdosta aikaisempaa huomattavasti suurempi lomapalkkavelkakirjaus, jonka vaikutus oli noin 370.000 euroa tulosta heikentävä. Mäntyharjun kunta ei myöskään kirjannut vuodelle 2013 vielä Etelä- Savon Koulutuksen kuntayhtymän purkamisen seurauksena saatavaa tuloa yhteensä noin 550.000 euroa. Tämä tulo kirjautuu vuoden 2013 tilinpäätöksen yhteydessä. Poistoja kertyi 1,26 milj. euroa. Poistojen määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakate kertoo jaksotettujen toimintatuottojen ja kulujen erotuksen, joka on katettava verorahoituksella ja valtionosuuksilla. Toimintakate parani huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintatuotot kattoivat noin 18 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kokonaisrahoituksen riittävyyttä. Vuosikate on keskeinen luku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Kunnan tilikauden tulorahoitus riitti hyvin poistojen kattamiseen. Vuosikate oli 191 % poistoista. Tilikauden tulos oli 1,15 milj. euroa positiivinen ja alijäämät pystyttiin kattamaan. MÄNTYHARJUN KUNNAN TULOSLASKELMA 2012 2011 1 000 1 000 Toimintatuotot 7 253 7 126 Toimintakulut -40 548-40 904 T o i m i n t a k a t e -33 295-33 778 Verotulot 19 024 18 231 Valtionosuudet 16 807 15 596 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 34 38 Muut rahoitustuotot 235 304 Korkokulut -373-337 Muut rahoituskulut -15-15 V u o s i k a t e 2 418 39 Poistot ja arvonalentumiset -1 266-1 365 T i l i k a u d e n t u l o s 1 152-1 326 T i l i k a u d e n y l i- / a l i j ä ä m ä 1 152-1 326 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 18 % 17 % Vuosikate / Poistot, % 191 % 3 % Vuosikate, euroa/asukas 380 6 Asukasmäärä 6359 6395

14 Toiminnan rahoitus: Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kunnan rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kunnan rahavaroihin eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ne erät, jotka ovat syntyneet kunnan kannalta ulkopuolisiin yksiköin nähden. Toiminnan ja investointien rahavirta, tulorahoitus Tulorahoitus kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli 2 milj. euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutusvoitoista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2012 yhteensä 1,3 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 836 000 euroa. Toiminnan ja investointien erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella 1,5 milj. euroa positiivinen. Investointien omahankintamenoista 193 % on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella. Lainasalkun keskikorko oli vuodenvaihteessa 2,4 prosenttia ja kiinteän/vaihtuvakorkoisen suhde salkussa oli 75 % kiinteäkorkoista ja 25 % vaihtuvakorkoista. Vuoden lopussa kunnalla oli lainaa yhteensä 15,9 milj. euroa.

15 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2012 2011 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2418 39 Tulorahoituksen korjauserät -400-235 Investointien rahavirta Investointimenot -1301-5516 Rahoitusosuudet invest.menoihin -49 2284 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 836 467 Toiminnan ja investointien rahavirta 1504-2961 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -20-23 Antolainasaamisten vähennykset 88 31 Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys 5000 3800 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -782-328 Lyhytaik. lainojen -5100 1350 Muut maksuvalmiuden muutokset 989-1866 Rahoituksen rahavirta 175 2964 Rahavarojen 1679 26 Rahavarat 31.12. 2205 526 Rahavarat 1.1. 526 500 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 193 % 1 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 123 % 1 % Lainanhoitokate 2,42 0,16 Kassan riittävyys, pv 19 4 Asukasmäärä 6359 6395 Rahoituslaskelman tunnusluvut mittaavat maksuvalmiutta ja kassavarojen riittävyyttä. Investointien tulorahoitus = 100*Vuosikate/investointien omahankintameno. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus = 100* Vuosikate/(investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys +lainan lyhennykset). Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) = 2,42 Mäntyharju. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman velvoitteiden hoitoon.

16 Lainanhoitokyvyn katsotaan olevan hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Aikaisempina vuosina lainanhoitokyky on ollut heikko. Kassan riittävyys 31.12.2012 = 365*rahavarat/kassastamaksut tilikaudella = 19 pv. Kassan riittävyys on ollut tilikaudella hyvä. 1.4 RAHOITUSASEMA Tase sisältää kunnan omaisuus ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisesti. Taseen loppusumma 31.12.2012 oli 38,4 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi edellisestä vuodesta noin 900.000 euroa. Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste, % = 100* (oma pääoma+ poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma- saadut ennakot) Tunnuslukuarvot koko maan osalta vuonna 2011 keskimäärin 64 %, omavaraisin 92 %, vähiten omavarainen 12 %. Omavaraisuusaste olisi Mäntyharjun kunnan osalta yli 60 prosenttia, mikäli Suur Savon Sähkön osakkeet olisi arvostettu todelliseen arvoonsa. Tunnusluku kertoo kunnan vakavaraisuudesta, alijäämän sietokyvystä ja kyvystä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100* (vieras pääoma- saadut ennakot)/käyttötulot = Mäntyharju=49,38. Tunnuslukuarvot koko maa vuonna 2011 keskimäärin 45 %, velkaisin 158 %, velattomin 10 %. Mäntyharjun kunnan osalta suhteellinen sekä absoluuttinen velkaantuneisuus laski edelliseen vuoteen verrattuna. Lainakantaan lasketaan koko vieraan pääoman määrä vähennettyinä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Mäntyharjun kunnan lainakanta tilikauden lopussa oli 2481 euroa/asukas TASEEN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Omavaraisuusaste, % 41,5 39,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 49,38 53,35 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 0,42-0,7 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 67-113 Lainakanta 31.12., milj 15,7 16,66 Lainakanta 31.12., /asukas 2 481 2 605 Lainasaamiset milj. 1,57 1,6 Asukasmäärä 6 359 6 395

17 MÄNTYHARJUN KUNNAN TASE 31.12.2012 31.12.2011 V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT 31 637 507,64 31 859 225,63 Aineettomat hyödykkeet 354 885,64 409 247,15 Muut pitkävaikutteiset menot 354 885,64 409 247,15 Aineelliset hyödykkeet 23 850 650,24 23 481 063,77 Maa- ja vesialueet 4 000 826,80 3 968 154,38 Rakennukset 14 807 645,43 14 850 405,89 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 576 103,43 3 960 707,90 Koneet ja kalusto 492 793,56 626 970,77 Muut aineelliset hyödykkeet 59 820,93 60 330,33 Keskeneräiset hankinnat 913 460,09 14 494,50 Sijoitukset 7 431 971,76 7 968 914,71 Osakkeet ja osuudet 5 773 113,63 6 242 000,50 Muut lainasaamiset 1 489 915,59 1 578 221,67 Muut saamiset 168 942,54 148 692,54 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 251 622,61 250 323,19 Valtion toimeksiannot 8 089,09 8 089,09 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 243 533,52 242 234,10 VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 510 640,43 5 385 198,37 Vaihto-omaisuus 63 357,71 85 161,15 Muu vaihto-omaisuus 63 357,71 85 161,15 Saamiset 4 241 537,47 4 773 982,63 Pitkäaikaiset saamiset 2 005 588,00 2 509 391,00 Myyntisaamiset 30 600,00 10 625,00 Muut saamiset 1 974 988,00 2 498 766,00 Lyhytkaikaiset saamiset 2 235 949,47 2 264 591,63 Myyntisaamiset 890 866,66 966 968,72 Muut saamiset 1 005 670,16 1 119 416,37 Siirtosaamiset 339 412,65 178 206,54 Rahat ja pankkisaamiset 2 205 745,25 526 054,59 38 399 770,68 37 494 747,19 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA 15 925 720,93 14 774 200,99 Peruspääoma 15 499 040,60 15 499 040,60 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -724 839,61 601 107,79 Tilikauden yli-/alijäämä 1 151 519,94-1 325 947,40 PAKOLLISET VARAUKSET 653 575,03 454 508,03 Muut pakolliset varaukset 653 575,03 454 508,03 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 516 389,05 353 578,00 Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat 516 389,05 353 578,00 VIERAS PÄÄOMA 21 304 085,67 21 912 460,17 Pitkäaikainen 11 002 557,39 7 237 309,77 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 631 900,00 6 778 000,00 Lainat julkisyhteisöiltä 127 645,41 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 370 657,39 331 664,36 Lyhytaikainen 10 301 528,28 14 675 150,40 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 146 100,00 9 733 300,00 Lainat julkisyhteisöiltä 20 964,08 Saadut ennakot 28 983,66 61 829,00 Ostovelat 2 255 382,96 2 288 371,38 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 344 070,98 342 515,68 Siirtovelat 2 526 990,68 2 228 170,26 38 399 770,68 37 494 747,19

18 1.5 KOKONAISTULOT- JA MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Verotulojen ja valtionosuuksien merkitys kunnan kokonaistuloista kasvaa joka vuosi. Kunnan tulee jatkossa päivittää maksuperusteet ja taksat vuosittain. Kunnan omiin keinoihin lisätä tuloja sisältyy myös omaisuuden myynti. MÄNTYHARJUN KUNTA ULKOISET KOKONAISTULOT JA KOKONAISMENOT 31.12.2012 KOKONAISTULOT KOKONAISMENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 7 253 076 14,92 % Toimintakulut 40 548 040 84,60 % Verotulot 19 024 129 39,13 % Korkokulut 373 383 0,78 % Valtionosuudet 16 807 428 34,57 % Muut rahoituskulut 14 996 0,03 % Korkotuotot 34 331 0,07 % Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot 235 489 0,48 % - Pakollisten varausten -199 067-0,42 % Satunnaiset tuotot 0 0,00 % - Pysyv. Vast. hyöd. Luovutustap. -12 344 Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit - Pysyv.vastaav.hyöd.luovutusvoitot -611 831-1,26 % Investointimenot 1 301 168 2,71 % Investoinnit Rahoitustoiminta Rahoitusosuudet investointimenoihin -49 017-0,10 % Antolainasaamisten lisäykset 20 250 0,04 % Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot 836 819 1,72 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 781 909 1,63 % Rahoitustoiminta Lyhytaikaisten lainojen vähennys 5 100 000 10,64 % Antolainasaamisten vähennykset 88 306 0,18 % Oman pääoman vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 000 000 10,28 % 47 928 335 100,03 % Lyhytaikaisten lainojen lisäykset 0 0,00 % Oman pääoman lisäykset 48 618 730 100,00 % Maksuvalmius 690 395 Rahoituslaskelmasta Muut maksuvalmiuden muutokset 989 295 Rahavarojen 1 679 690 Yhteensä -690 395 1.6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA OHJAUS Toimintakertomuksessa esitetään yhdistelmä kunnan tytär- osakkuus- ja muista omistusyhteisöistä sekä kuntayhtymistä, joissa kunta on jäsenenä. Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 5 1 Kunnallista liiketoimintaa Muut yhtiöt 1 Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhteisöt 8 Muut omistusoikeusyhteisöt Yhteensä 11 9

19 Kotipaikka Kunnan Konsernin omistusos. omistus % % Tytäryhteisöt As.Oy Halssinrinne Mäntyharju 52,56 52,56 KOY Keskiväli Mäntyharju 100,00 100,00 KOY Myllyrinne Mäntyharju 92,09 92,09 Mäntyh. Seudun Elinkeinojen Kehitys Mäntyharju Oy 100,00 100,00 KOY Pyhävedenranta Mäntyharju 100,00 100,00 KOY Nokiantie 19 Mäntyharju 100,00 100,00 Yhteensä Kuntayhtymät E-Savon Sairaanhoitopiirin Ky Mikkeli 6,640000 6,640000 E-Savon Koulutuksen Ky. Mikkeli 6,650000 6,650000 Vaalijalan Ky. Pieksänmaa 3,243907 3,243907 Itä-Suomen päihdehuollon ky Mäntyharju 0,915551 0,915551 Etelä-Savon Maakuntaliitto Mikkeli 4,288500 4,288500 Yhteensä Osakkuusyhteisöt As.Oy Kompanpuisto Mäntyharju 10,80 10,80 As.Oy Rivi-Heinä Mäntyharju 37,74 37,74 Mäntyharjun Suittimäki Oy Mäntyharju 25,00 25,00 KOY Mäntyharjun Virastokeskus Mäntyharju 27,53 27,53 As.Mäntyharjun Petäjä Mäntyharju 0,00 22,21 K.koy Puusepänpuisto Mäntyharju 0,00 45,00 As OyMjunTanhuharju Mäntyharju 0,00 21,54 As.Oy Mhjun Harjulinna Mäntyharju 0,00 49,64 1.6.1 KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS Kuntalain mukaan kunnan konsernijohtoon kuuluu kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Kunnanjohtaja antaa tarvittavat ohjeet yhtiökokousedustajille sekä kuntayhtymien ja kuntakonsernin kokouksia koskevia ohjeita. Kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt noudattavat toiminnassaan mm. osakeyhtiölakia ja toimivat yhtiöjärjestyksen, osakassopimusten ja yhtiötä sitovien lakien puitteissa. Konserniin kuuluvat keskeiset tytäryhtiöt julkaisevat toiminnastaan osavuosikatsaukset ja vuosiraportin. Kuluvan tilikauden aikana ei konserniohjeeseen tehty muutoksia. Sen mukaisesti kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla on läsnäolo-oikeus hallitusten kokouksissa. 1.6.2 OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT Kiinteistö Oy Mäntyharjun Reissumiehen toiminta lopetettiin vuoden alussa. Elinkeinoyhtiö Mäsek Oy käynnisti kaksi merkittävää kehityshanketta tilikauden aikana. Näihin hankkeisiin saatiin myös merkittävästi ulkopuolista EU -rahoitusta Etelä-Savon maakuntaliiton kautta. Kiinteistö Oy Keskivälin toiminnassa ei tapahtunut muutoksia. Kuntakonserniin kuuluva Etelä-Savon Koulutuksen kuntayhtymän lopettamispäätös tehtiin tilikauden aikana, mutta kuntayhtymän lopettamisen yhteydessä tehtävä loppuselvitys ja siitä aiheutuvia kirjauksia ei ole vielä vuoden 2012 tilinpäätöstä tehtäessä huomioitu, koska tieto ei ollut tilinpäätöstä laadittaessa olemassa.

20 1.6.3 SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Konsernivalvonta on järjestetty konserniohjeen ja hallintosäännön avulla. Konserniohje on päivitetty vuonna 2010. Kunnanjohtaja antaa erillisohjeet kuntakonsernin kokouksia varten. Kaikkien yhtiöiden toiminnasta ei ole saatu riittävästi tietoa. Etenkin Koy Myllyrinteen toiminta tulisi arvioida kokonaisuudessaan. Yhtiön hallinnoi kunnan talouden kannalta erittäin raskashoitoista kiinteistöä, joka on huonokuntoinen, vähäisellä käytöllä ja kallis ylläpitää. Kiinteistöstä syntyy tappiota noin 50.000 euroa vuodessa. Lisäksi kunnallisten yhtiöiden hallitustyöskentelyyn tulisi saada riittävä määrä sen toimialaan kuuluvia kuntaorganisaatiosta irrallaan olevia ammattilaisia. Tytäryhteisöjä ei ole ohjattu riskien hallinnassa, mutta riskit on yhtiöissä tiedostettu. 1.6.4 KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 31.12.2012 31.12.2011 Toimintatuotot 19 812 576,36 19 529 734,09 Toimintakulut -52 205 420,67-51 784 663,52 Toimintakate -32 392 844,31-32 254 929,43 Verotulot 19 024 129,71 18 230 988,43 Valtionosuudet 16 807 428,12 15 596 053,96 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 16 879,11 11 319,58 Muut rahoitustuotot 262 534,98 312 387,73 Korkokulut -667 300,13-637 345,90 Muut rahoituskulut -24 155,89-22 710,95 Vuosikate 3 026 671,59 1 235 763,42 Poistot ja arvonalentumiset: Suunn.mukaiset poistot -2 120 919,25-2 283 739,70 Tilik. yli- ja pariarvot 14 881,90 Arvonalentumiset -2 700,00 Satunnaiset erät 39 102,46 59 424,86 Tilikauden tulos 942 154,80-973 669,52 Tilinpäätössiirrot -28 027,15-281 232,66 Vähemmistöosuudet -576,54-64,26 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 913 551,11-1 254 966,44 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 38 % 38 % Vuosikate / Poistot, % 143 % 54 % Vuosikate, euroa/asukas 476 193 Asukasmäärä 6 359 6 395