TERVEYSVALMENNUS WHITE PAPER
Taustaa Tämän materiaalin tarkoituksena on selventää Prevenia Health Oy:n terveysvalmennusten tausta-ajatuksia ja sitä, miten erilaisia teorioita ja toimintamalleja hyödynnetään terveysvalmennuksessa. Terveysvalmennusta on rakennettu alusta saakka tutkimusnäyttöön ja tunnustettuihin toimintamalleihin perustuen, joiden yhdistelmänä terveysvalmennus toteutetaan. Terveysvalmennus ei perustu vain yhteen malliin tai tutkimukseen, vaan siinä pyritään hyödyntämään useita eri menetelmiä joilla on näyttöä toimivuudesta. Terveysvalmennuksen keskiössä on ennen kaikkea ihminen, hänen arkensa, voimavaransa ja mahdollisuutensa sekä työssä, että vapaa-ajalla. Henkilöä ja hänen arkeaan lähestytään holistisesta näkökulmasta ja pyritään löytämään henkilön omaan arkeen sopiva tapa toteuttaa pitkäkestoisia arjen tapamuutoksia terveyskäyttäytymisessä.
Terveysvalmennuksen kohderyhmä Terveysvalmennus on kohdennettu henkilöille joilla ovat terveydelliset riskit kohonneet, useampia työkykyyn vaikuttavia terveydellisiä riskejä tai jo olemassa olevia sairauksia. Eli niille joita voi olla vaikea saada osallistumaan tavallisten hyvinvointipalveluiden piiriin ja joilla on tarve pitkäjänteiseen tukeen. Ryhmä muodostaa yleensä merkittävän osan yrityksissä kertyvistä terveyskustannuksista. Kohderyhmästä Olemassa olevia terveysriskejä ja/tai sairauksia Mahdollisesti kohonneet sairauspoissaolot Mahdollisesti työkyky jo heikentynyt Oma muutosvalmius olemassa Osuus n. 20 % henkilöstöstä
Terveysvalmennus Terveysvalmennus keskittyy arjen tapojen muuttamiseen pieni askel kerrallaan henkilökohtaisen terveysvalmentajan tukemana. Se on täysin yksilölähtöistä ja ratkaisut tehdään henkilön oman arjen ehdoilla. Yrityksille ja työterveyshuollolle se on vaikuttava työkalu nopeaan ja yksilölähtöiseen työkyvyn tukemiseen valmennus alkaa 24 tunnin sisällä ilmoittautumisesta. Terveysvalmennuksen kesto on 6+6 kuukautta, jolloin tavoilla on mahdollisuutta juurtua pysyväksi osaksi arkea ja vaikuttavuutta voidaan mitata myös pysyvyyden näkökulmasta. Terveysvalmennuksessa hyödynnetään teknologiaa ja sen toteutus on ajasta ja paikasta riippumatonta. Terveysvalmentajana toimii tapojen muutoksen valmentamiseen erikoistunut kokenut terveydenhuollon ammattilainen. Terveysvalmennus parantaa todennetusti osallistujan terveyttä ja hyvinvointia sekä yrityksissä vähentää sairastamista ja terveyskustannuksia. Terveysvalmennuksen tuloksellisuutta mitataan jatkuvasti ja yritys saa kolmen kuukauden välein raportin vaikuttavuudesta. Lisäksi yritys saa kuukausittain raportin valmennuksen etenemisestä. KOHENTUNUT TERVEYS KOHENTUNUT TYÖKYKY SÄÄSTÖÄ TERVEYSKUSTANNUKSISTA POSITIIVINEN TYÖNANTAJAKUVA VÄLITÖN ALOITUS KOKONAISTILANTEEN HUOMIOIMINEN YKSILÖLLISET RATKAISUT JATKUVA TUKI HELPPOUS VARMAT TULOKSET
YLEISET SUOSITUKSET TERVEYSVALMENNUKSEN TAUSTALLA
Käypä hoito - suositukset Käypä Hoito suosituksia (Duodecim 2015) käytetään terveysvalmennuksen työkaluna ja terveyssuunnitelmien taustana elintapaohjauksessa. Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Terveysvalmennukseen osallistuvilla n. 70 %:lla on yksi tai useampia lääkärin toteamia sairauksia ja n. 65 %:lla säännöllinen lääkitys. Terveysvalmennus on vaikuttava työkalu huolehtia sairauksien käypä hoito suosituksiin liittyvästä elintapaohjauksesta. TERVEYSVALMENNUKSEN TOIMENPITEET POHJAUTUVAT KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSIIN JA NIITÄ HYÖDYNNETÄÄN ERITYISESTI TAPAUKSISSA, JOISSA TERVEYDELLISET HAASTEET ON OTETTAVA HUOMIOON.
Kansalliset ravitsemussuositukset Ruokailun suuntaviivat on laadittu Kansallisten ravitsemussuositusten pohjalta ja niitä hyödynnetään ravitsemuksen valintojen opettelussa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014). Ravitsemussuosituksia laaditaan niin maailmanlaajuiseen käyttöön kuin kansallisestikin. Ne perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta koko elinkaaren aikana. Lisäksi niissä on otettu huomioon laaja tutkimustieto ravintoaineiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Ravitsemussuositukset eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa. Terveysvalmennuksessa kansalliset ravitsemussuositukset toimivat pohjana ohjattaessa henkilön ruokavalioon kohdistuvia tapamuutoksia. TERVEYSVALMENNUKSEN RAVITSEMUSOHJAUKSESSA PYRITÄÄN VALINTOJEN JA KÄYTTÄYTYMISEN OHJAUKSEEN, JOSSA HYÖDYNNETÄÄN TUTKIMUSTIETOON PERUSTUVIEN RAVITSEMUKSEN PERUSPERIAATTEIDEN PITKÄJÄNTEISTÄ OPETTELUA
TERVEYSVALMENNUKSEN TIETEELLINEN TAUSTA, IDEOLOGIA JA METODIT
Henkilön oma muutosvalmius Terveysvalmennuksen ydin on James Prochaskan ja Carlo DiClementen 1983 useista elämäntapamuutosmalleista kehittämä Transteoreettinen muutosvaihemalli (Prochaska ja DiClemente, 1997). Teorian lähtökohtana on ajatusten ja käyttäytymisen muuttuminen dynaamisesti vaiheesta toiseen. Muutos uuden käyttäytymisen omaksumisessa voi tapahtua joko eteen- tai taaksepäin tai muutos voi olla pysähtynyt. Muutokset eivät tapahdu suoraviivaisesti. Teorian mukaan henkilö on omien tapojensa suhteen aina jossain muutoksen vaiheessa. Vaiheita on määritelmän mukaisesti viisi (5): 1. Esiharkintavaihe, jossa henkilö ei koe tarvitsevansa muutosta. 2. Harkintavaiheessa tarve muutokselle myönnetään, mutta ei olla valmiita sen eteen tekemään vielä mitään. 3. Valmistautumisvaiheessa oleva henkilö pohtii ja etsii aktiivisesti ratkaisumahdollisuuksia. 4. Toimintavaiheessa nimensä mukaisesti ryhdytään käytännön tekemiseen ja etsitään tekemisen tasolla ratkaisuja. 5. Ylläpitovaiheessa henkilö on jo ylläpitänyt uutta toimintatapaa jonkun aikaa ja uudesta tavasta alkaa tulla pysyvä osa arkea. Eri vaiheiden välillä on muutosta haittaavia tai estäviä tekijöitä, jotka on ohitettava, jotta voidaan siirtyä vaiheesta toiseen. Kaikki vaiheet on käytävä läpi, eikä minkään vaiheen yli voida hypätä. (Prochaska, DiClemente 1997; Mustajoki 2003; Ruggiero 2000; Vuori 2003). TERVEYSVALMENNUKSESSA PYRITÄÄN HAVAITSEMAAN HENKILÖN MUUTOSVALMIUDEN TILA JA SE HUOMIOIDAAN KÄYTÄNNÖN VALMENTAMISESSA
Ratkaisukeskeisyys Terveysvalmennuksessa toteutetaan ratkaisukeskeistä näkökulmaa, mikä tarkoittaa sitä, että osapuolten (valmennettavan ja valmentajan) osaamista hyödyntäen toimitaan arkisten, elämän arvoja toteuttavien ja terveyttä edistävien tavoitteiden saavuttamiseksi. Arkisilla tavoitteilla tarkoitetaan asioita, jotka valmennettavan näkökulmasta ovat tärkeitä, pieniä, konkreettisia, kannustavia ja mahdollisia. Valmennettavan tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon valmennettavan mahdollisuudet, riskit, kokemukset, elämän arvot ja olemassa olevat tiedot. Ongelmien syntyhistoriaa ei valmennuksessa välttämättä tarvitse tuntea (Sundman 1994). Ratkaisukeskeisessä valmennuksessa valmentaja auttaa valmennettavaa löytämään tai palauttamaan uskonsa omiin mahdollisuuksiinsa. Valmennettava pääsee näin hyödyntämään omia voimavarojaan saavuttaakseen tavoitteensa. Valmennus auttaa valmennettavaa luopumaan vanhasta ajattelumallista, josta käsin hän on tähän asti määritellyt ongelmansa. Valmentaja ei latele valmennettavalleen valmiita ratkaisuja ja parannusehdotuksia, vaan esittää kysymyksiä, joiden avulla hän saa esiin ratkaisuideoita ja voimavaroja. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa nojaa ihmiskäsitykseen, jonka mukaan on aina olemassa voimavaroja, joista ammentaa, riippumatta siitä miten hankalalta tilanne vaikuttaa. (de Jong, Peter&Insoo Kim Berg 2015) TERVEYSVALMENNUKSESESSA AUTETAAN VALMENNETTAVAA ITSE OIVALTAMAAN RATKAISUJA JA LÖYTÄMÄÄN TAI PALAUTTAMAAN USKONSA OMIIN VOIMAVAROIHIN JA MAHDOLLISUUKSIINSA
Arvot tapojen taustalla Tutkimusten mukaan omien arvojensa mukaisesti toimivat ihmiset ovat tyytyväisempiä ja onnellisempia, sekä kokevat vähemmän psyykkisiä oireita. (eva.fi/arvopankki/) Arvot, itsetuntemus, oman elämän merkityksellisyys ja yksilölliset tavoitteet ohjaavat jokapäiväisiä valintoja ja vaikuttavat elämänhallinnan tunteeseen. Arvopohdinta on tärkeää sen takia, että ne antavat suuntaa sille, mitä ihminen tekee itsensä ja läheistensä hyväksi. Kun asiat tuntuvat riittävän tärkeiltä, ne myös aikaansaavat toimintaa. Ihminen huomaa löytävänsä mahdollisuuksia arjessa, kovankin kiireen keskellä. Terveysvalmennuksen tausta-ajatuksena on, että arvot toimivat motivaation taustalla voimakkaina vaikuttajina. Ihminen motivoituu niihin asioihin, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä tuovat tyydytystä jollain tavalla. Arvopohdinta onkin tärkeää etenkin valmennuksen alkuvaiheessa tavoitteita asetettaessa, jotta tavoitteet ovat henkilölle itselleen tärkeät eikä ulkopäin tulleita. Lisäksi muutos vaatii aina hetkittäistä epämukavuutta. Uusia asioita täytyy tietoisesti harjoitella ja toistaa, jotta niistä tulee uusia tapoja vanhojen tilalle. Siksi muutos tulee aloittaa pienillä askelilla, jotta voimavarat ja mahdollisuudet kohtaavat arjen realiteetit. ARVOPOHDINNAN AVULLA PYRITÄÄN TERVEYSVALMENNUKSESSA SELVENTÄMÄÄN MIKÄ ON HENKILÖLLE ARJESSA TÄRKEÄÄ JA MIKSI HENKILÖ HALUAA MUUTOSTA OMAAN TERVEYTEENSÄ
Positiivinen psykologia Positiivinen psykologia on lähestymistapa, joka keskittyy ihmisen hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä näiden edistämiseen (Seligman, 2007). Positiivisen psykologian avulla ihmisiä rohkaistaan tunnistamaan ja kehittämään omia positiivisia tunteitaan, kokemuksiaan ja luonteenpiirteitään sekä siirtämään huomio negatiivisesta positiiviseen. Positiivinen psykologia ottaa huomioon myös vastoinkäymiset elämän väistämättöminä elementteinä, joilta kukaan ei voi piiloutua. Positiivisen psykologian ytimessä on kuitenkin ajatus, että voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten nopeasti pääsemme vaikeuksien jälkeen takaisin raiteille. Voimme valjastaa hyvät hetket palvelemaan meitä. Se miten kohtaamme vastoinkäymiset ja miten selviämme niistä, vaikuttaa hyvinvointiimme keskeisellä tavalla. Terveysvalmennuksessa hyödynnetään positiivisen psykologian menetelmiä ja pyritään siirtämään huomio positiivisiin seikkoihin muutoksessa ja sen tekemisessä. TERVEYSVALMENNUS ON TERVEYTEEN LIITTYVIEN ARJEN TAPOJEN MUUTOSVALMENNUS, JOSSA PYRITÄÄN KESKITTYMÄÄN ONNISTUMISIIN JA MAHDOLLISUUKSIIN
Tapojen muuttamisen metodiikka Tärkeimpiä työkaluja Terveysvalmennuksessa on tapojen muuttamiseen liittyvä metodiikka. Tapojen muutokseen liittyviä tutkimuksia on koottu kattavasti Charles Duhiggin teokseen Tapojen voima (2012). Teoksesta löytyviä tutkimuksia ja malleja hyödynnetään kattavasti terveysvalmennuksessa. Tutkimuksista saatujen johtopäätelmien mukaan kaikki opitut tavat noudattavat samanlaista toimintamallia; tapa muodostuu tarpeesta ja toiminnan laukaisee joku ärsyke. Ihminen saa toiminnasta aina jonkun palkinnon, joka ylläpitää toivottua tai eitoivottua toimintaa. Kun tapoja lähdetään muuttamaan, tulee ei-halutun toiminnon tilalle saada korvaava, terveyttä edistävä vaihtoehto. Terveysvalmennuksessa hyödynnetään myös tutkija BJ Foggin kehittämään tapojen muokkaamisen teoriaa (The Fogg Behavior Model), jonka perusajatuksena on, että muutoksen onnistumiseksi tulee motivaation (motivation), kyvykkyyden (ability) ja laukaisevan tekijän (trigger) ilmetä samaan aikaan. Muutosta ei tapahdu jos yksikin näistä elementeistä puuttuu. Lisäksi muutoksen ymmärtämiseksi terveysvalmennuksessa käytetään Foggin kehittämää ruudukkoa, jossa on 15 erilaista tapaa, jolla käyttäytyminen ja tavat voivat muuttua. Sen tarkoituksena on auttaa ihmisiä ajattelemaan tapojen ja käyttäytymisen muutosta laajemmin ja etenemään muutoksessa vaiheittain. Terveysvalmennuksessa pyritään tapojen muuttamisen metodiikkaan pohjautuen tunnistamaan tapoihin liittyvät toimintamallit ja taustatekijät sekä edetään pieni askel kerrallaan erilaisten tapojen poisoppimisessa ja tilalle rakentuvien uusien mallien oppimisessa. Tapamuutos aloitetaan helpolla kokeilulla, seuraavaksi erikseen sovittavalla ajanjaksolla ja lopuksi pyritään pysyvään uuteen tapaan. Jokaisessa vaiheessa keskustellaan siitä, miltä muutos tuntuu ja millaisia ajatuksia se herättää. TERVEYSVALMENNUKSESSA TAVOITTEENA ON PIENIN ASKELIN LÖYTÄÄ UUSI TOIMINTATASO OSALLISTUJAN VOIMAVARAT JA ELÄMÄNTILANNE HUOMIOIDEN
Motivoiva haastattelu Terveysvalmennuksessa hyödynnetään Motivoivan haastattelun/keskustelun metodiikkaa ja toiminta-ajatusta (mm. Miller 1983, Bundy 2004, Mustajoki 2004). Motivoiva haastattelu on asiakaskeskeinen ohjausmenetelmä, jonka tavoitteena on voimistaa yksilön sisäistä motivaatiota muutokseen tutkimalla ja selvittämällä ongelmakäyttäytymiseen sisältyvää ristiriitaa. Sen kehitti professori Miller USA:ssa 1980-luvun alussa ja Suomessa sitä on käytetty 1980-luvun puolivälistä alkaen. Motivoivaa haastattelua on käytetty erityisesti päihdeongelmissa, painonhallinnassa, diabeteksen hallinnassa ja fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä. Se sopii metodina vastahakoisille ja itseohjautuvuutta arvostaville valmennettaville. Motivoivaa haastattelua käytetään erityisesti muutosprosessin alkuvaiheessa (esiharkinta- ja harkintavaihe) tai muutosprosessissa taantumassa oleville henkilöille, mutta on sovellettavissa muulloinkin. TERVEYSVALMENNUKSESSA PYRITÄÄN VOIMISTAMAAN YKSILÖN SISÄISTÄ MOTIVAATIOTA MUUTOKSEEN TUTKIMALLA JA SELVITTÄMÄLLÄ NYKYISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN SISÄLTYVÄÄ RISTIRIITAA
Kasvuhistorian vaikutus tapoihin Terveysvalmennuksessa tiedostetaan vahvasti kasvuhistorian merkitys tapatottumuksiin sekä muutosmahdollisuuksiin. Lapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristön vaikutus aikuisen tapatottumuksiin on tutkimuksissa todettu merkittäväksi tekijäksi mm. ylipainon, tupakoinnin, alkoholin käytön ja liikkumattomuuden välillä. Tutkimuksissa esimerkiksi vanhempien voimakas syömistapojen kontrollointi, erityisesti voimakas rajoittaminen, yhdistetään usein lapsen ylensyöntiin ja huonompaan itsehillintään energian saannissa. Esimerkiksi tutkimukset osoittavat vanhempien voimakkaan kontrollin ja syömisen paineen aiheuttavan lapsilla ja nuorilla riskejä pienentyneisiin hedelmien ja kasvisten syöntiin sekä korkeampiin rasvamääriin (Savage, Fisher, Birch, 2007). Terveysvalmennuksessa pyritään ymmärtämään tapoihin liittyvien tunnereaktioiden taustalla mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä jotka voivat estää muutoksen. Lisäksi pyritään ymmärtämään tapojen muodostumisessa lapsuuden mallioppimisen ja kodin vaikutuksia nykyisiin elämäntapoihin ja asenteisiin. Tavat voivat olla vuosikymmenien ajan toteutettuja rutiineja, niiden poisoppiminen vie aikaa ja niihin liittyviä taustoja on hyvä ymmärtää. Lisäksi muutoksessa pyritään huomioimaan elämän eri murroskohtien (muutto, työpaikan vaihto, lapsen syntymä jne.) vaikutus uusien tapojen muodostumiseen. TERVEYSVALMENNUKSESSA TIEDOSTETAAN KASVUHISTORIAN MERKITYS TAPATOTTUMUKSIIN SEKÄ MUUTOSMAHDOLLISUUKSIIN
Yhteisön vaikutus tapoihin Terveysvalmennuksessa huomioidaan, että yksilön tapoihin ja muutoksen tekemiseen erilaisilla yhteisöillä ja etenkin perheellä voi olla hyvin merkittävä vaikutus. (Global J. Health science 2013) Erilaisissa yhteisöissä joissa toimimme (koti, työpaikka, harrastukset) on jokaisessa omanlaisensa yhteisölliset tavat ja toimintamallit. Yhteisöihin liittyvät erilaiset omaksutut roolit ja rutiinit määrittelevätkin paljon tapaamme toimia tietyllä tavalla. Tapamuutosta tehtäessä onkin hyvä tiedostaa mitä eri tapoja ja toimintamalleja on henkilölle tärkeissä yhteisöissä, jotka vaikuttavat omaan käyttäytymiseen. Erityisesti lähimmäisten ihmisten tavat ja tottumukset vaikuttavat merkittävästi omiin tapoihin ja voivat estää halutun muutoksen. Muutoksessa yhteisön tuki voi auttaa merkittävästi muutoksen toteutusta. Toisaalta tuen puute ja yhteisön vastustus voi estää koko muutoksen toteutumisen. Muutoksessa tarvitaan tukiverkostoa ja usein on ratkaisevan tärkeää saada yhteisö mukaan muutokseen joko tukemaan muutoksessa tai toteuttamaan muutosta rinnalla. Yhteisö voi koostua pienimmillään kahdesta jäsenestä. Terveysvalmennuksessa tuetaan ja kannustetaan valmennettavaa ottamaan tärkeimmät yhteisöt mukaan muutokseen. Yksilön muuttaessa tapojaan se vaikuttaa aina myös lähimpien yhteisön tapoihin. Uskomme, että kukaan ei muuta tapojaan yksin. TERVEYSVALMENNUKSESSA HUOMIOIDAAN OLEMASSA OLEVIEN YHTEISÖJEN VAIKUTUS OMIIN TAPOIHIN JA MUUTOKSEEN
Teknologian hyödyntäminen Terveysvalmennus toteutetaan täysin ajasta ja paikasta riippumatta ja siinä hyödynnetään eri teknologioita ennen kaikkea mahdollistamaan valmentajan ja valmennettavan välinen vuorovaikutus sekä asiakkaan oman prosessin ja seurannan tukeminen. Terveysvalmennuksessa hyödynnettäviä välineitä ovat mm. puhelin, tekstiviestit, sähköposti, verkkoneuvottelu, valmennusvideot, hyvinvointisovellus sekä sähköiset kyselyt ja raportit. Lisäksi voidaan hyödyntää valmennettavalla itsellään jo käytössä olevaa hyvinvointiteknologiaa Tutkimusnäytön mukaan hyvinvointiteknologialla ja mittaamisella voidaan tukea elintapamuutoksen tekemistä, mutta merkitys on suurempi lyhyellä aikavälillä tehdyssä muutoksessa kuin pitkän aikavälin, pysyvien muutosten tekemisessä ja savuttamisessa. Terveysvalmennuksessa hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään ennen kaikkea oppimisen apuvälineenä tukemaan henkilön tapojen muutosta. Oleellisinta pysyvän muutoksen tekemisessä on kuitenkin henkilön oman ajattelun muuttuminen. TERVEYSVALMENNUKSESSA TEKNOLOGIAA HYÖDYNNETÄÄN LISÄÄMÄÄN VUOROVAIKUTUSTA SEKÄ PARANTAMAAN VALMENNETTAVAN TAPOJEN MUUTTAMISEN OPPIMISTA
VAIKUTTAVUUDEN TODENTAMINEN
Vaikuttavuuden todentaminen Terveysvalmennuksen vaikuttavuuden mittaristona käytetään kysymyspatteristoa, jolla selvitetään osallistujan tilannetta ja subjektiivisia kokemuksia elämäntavoista, terveydestä, henkisestä hyvinvoinnista, työstä, työkyvystä sekä muutoksesta. Kyselyt toteutetaan valmennuksen alussa, 3 kk:n, 6 kk:n, 9 kk:n ja 12 kk:n kohdalla. Kyselyssä selvitetään pääotsikoittain Työ ja työkyky, Terveys, Henkinen hyvinvointi ja Elämäntavat sekä nettosuositteluindeksi (NPS). Työ ja työkykyosion kysymykset (5kpl) on muokattu Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin haastattelulomakkeen (2009) sekä THL:n Työstressikyselyn pohjalta (2012). Lisäksi THL:n Toimia (Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa) suosituksia vuodelta 2011. Terveydentilaa koskevien kysymysten (7) pohjana on käytetty Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen kysymyksiä (2008) sekä THL:n Työstressikyselyä (2012) ja THL:n Toimia suosituksia (2011). Henkisen hyvinvoinnin kysymykset (4) on muokattu Arroll et al. (2005) kysymyksistä liittyen masennukseen sekä THL:n Työstressikyselystä (2012). Lisäksi on hyödynnetty THL:n Toimia suosituksia (2011). Elämäntapoihin liittyvät kysymykset (5) ovat itsearvioita omien elämäntapojen terveysvaikutuksista ja riittävyydestä pohjautuen THL:n Työstressikyselyyn, THL:n Toimia suosituksiin ja Audit-kyselyyn (2007). VAIKUTTAVUUTTA MITATAAN SELVITTÄMÄLLÄ OSALLISTUJAN SUBJEKTIIVISTA KOKEMUSTA OMASTA TILANTEESTA JA MUUTOKSESTA 3 KUUKAUDEN VÄLEIN
PREVENIA HEALTH OY
Prevenia Health Oy Prevenia Health Oy on vuonna 2014 perustettu vaikuttavaan terveyden edistämiseen erikoistunut yritys. Henkilöstöllämme on työhistorian aikana kokemusta yritysten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä yli 500 yrityksen ja 10 000 henkilön valmennuksesta yli 15 vuoden ajalta. Yksilötasolla tavoitteemme on saada aikaiseksi pieniä, mutta pysyviä mullistuksia osallistujien elämässä. Haluamme, että tulevaisuudessa jokaisella henkilöllä on mahdollisuus saada tukea elämäntapamuutokseensa ja vaikuttaa omaan terveyteensä positiivisesti silloin kun tarve on kaikkein suurin. Niin että jokaisella riittäisi energiaa sille mikä on kaikkein tärkeintä elämässä. Prevenian palveluita ja vaikuttavuutta mitataan jatkuvasti ja toimintaan kehitetään hyödyntäen palvelumuotoilun menetelmiä. ME PREVENIASSA AUTAMME SAAVUTTAMAAN TERVEEMMÄN ARJEN
Voimmeko olla avuksi? Oletko kiinnostunut kuulemaan lisää terveysvalmennuksesta tai haluatko lisätietoa miten terveysvalmennus sopisi teidän yrityksenne työkaluksi? Voit olla minuun suoraan yhteydessä tai jätä alla olevasta linkistä yhteystietosi niin olemme sinuun yhteydessä mahdollisimman nopeasti. Seuraa meitä myös: Topi Valtakoski Toimitusjohtaja topi.valtakoski@prevenia.fi 040 720 4847 Jätä yhteydenottopyyntö
LÄHTEET
Lähteet Arroll B, Goodyear-Smith F, Kerse N, Fishman T, Gunn J Effect of the addition of a help question to two screening questions on specificity for diagnosis of depression in general practice: diagnostic validity study. BMJ 2005 Brown, R. Ogden J. (2003). Children s eating attitudes and behaviour: a study of the modelling and control theories of parental influence. Department of General Practice, Guys Kings and St Thomas School of Medicine. Bundy C. Changing behaviour: using motivational interview techniques. J R Soc Med 2004 Duhigg C. Tapojen voima Miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme, Basam Books, 2014 EPSHP, Dehkon 2D- hanke, 2006 Galla, B.M. & Duckworth, A.L. (2015). More than resisting temptation: Beneficial habits mediate the relationship between self-control and positive life outcomes. Journal of Personality and Social Psychology. Advance online publication. Grant A., O Connor S.: The differential effects of solution focused and problem focused coaching questions, University of Sydney, 2013 Hettema J, Steele J, Miller WR. Motivational interviewing. Annu Rev Clin Psychol 2005. Maailman terveysjärjestö WHO, Audit-testi, 2007 Miller, William, R & Rollnick, Stephen, Motivational interviewing. Preparing people to change addictive behavior, New York, The Guilford press, 1991 MustajokiP. Miten potilasmotivoituu hoitonsaaktiiviseksi osapuoleksi. Suom Lääkäril 2003. Mustajoki P. Motivoiva haastattelu. Diabetes ja lääkäri; lokakuu 2004. Mustajoki, P., Miten potilas motivoituu hoitonsa aktiiviseksi osapuoleksi? Suomen Lääkärilehti, 42/2003 Mustajoki, P., Ylipaino tietoa lihavuudesta ja painonhallinnasta, Duodecim, 2008 Prochaska & DiClemente, The transtheoretical approach: crossing traditional boundaries of change, Homewood, IL: Dorsey Press, 1997 Ruggiero, L, Helping people with diabetes change behavior: from theory to practice, Diabetes Spectrum, 2000 Rubak S, Sandbaek A, Lauritzen T, Christensen B. Motivational interviewing: a systematic review and meta-analysis. Br J Gen Pract 2005. Savage, J. Jennifer Orlet Fisher, Leann Birch (2007). Parental Influence on Eating Behavior: Conception to Adolescence. J Law Med Ethics. Author manuscript. Seligman, M.E.P. (2007) What You Can Change and What You Can't. (2d ed.) New York: Vintage. Työ- ja elinkeinoministeriö: Työolobarometri 2009, haastattelulomake Tilastokeskus, Työolotutkimus 2008, Liite 2 Haastattelulomake http://www.kaypahoito.fi/web/kh/kaypa-hoito http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/ http://www.behaviormodel.org/ http://www.behaviorwizard.org/wp/all-previews-list/greenpath-behaviors-preview/ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24500864 http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/suositus/2011/01/26/tth_suositus_11 _01_26.pdf https://www.eva.fi/arvopankki/ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23777735