METSÄTALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA IMATRAN YLEISKAAVA Mikko Ikonen Työn esittely urn.fi/urn:nbn:fi:amk

Samankaltaiset tiedostot
Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Kaavoituksen metsäapu

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa

Kaavojen metsätalousvaikutusten

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen?

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteita

Metsänomistajan kaavoitusapu

YLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Uusimmat metsävaratiedot

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:

Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

METSÄTALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA IMATRAN YLEISKAAVA 2040

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

MRL:n toimivuusarviointi

Metsäalan asiantuntijatalo

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

Mielakan metsäilta

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Kailon asemakaavamuutos AK-364. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sisällys. Suunnittelualueen rajaus

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsälakiuudistus aktivoi metsien hoitoon ja käyttöön totta vai tarua? Tuula Packalen Metsäntutkimuslaitos

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos

Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla. UKK-instituutti MB

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Kaavoituksen metsäapu

Jyväskylän kaupungin metsät

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Kaavojen vaikutukset metsänomistajan oikeusturvaan , Seinäjoki Leena Penttinen Lakimies

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva , Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies

Kaivokset kaavoissa: strategisen yleiskaavan ja Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan suhteesta

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

KAAVOITUSOHJELMA

Metsänomistajan kaavoitusapu

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

POLVIJÄRVI LAMPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SELOSTUS

Muonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

Hallituksen esitys maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 251/2016 vp) Ympäristövaliokunta Matti Vatilo Mirkka Saarela

Transkriptio:

METSÄTALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA IMATRAN YLEISKAAVA 2040 Mikko Ikonen Työn esittely 31.1.2019 urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2018121321455

Työn tavoite Tutkia metsätalousvaikutusten arviointia kaavoituksessa Koota rajatulle alueelle selvitys metsätalous-, luonto- ja suojeluarvoista Käsitellään myös metsänkäsittelyä kaavoitusalueilla, kaavamerkintöjen ja määräysten vaikutusta metsätalouteen ja metsänomistajan roolia kaavoituksessa Aihe ajankohtainen, ei pelkästään Imatran uuden yleiskaavan myötä vaan valtakunnallisestikin

Tutkittavat alueet Imatran kaupungin 2017 Tornatorilta ostamat Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari niiltä osin kuin ovat kaupungin omistuksessa Mantereella Saimaan ranta-alue Hosseinlahdesta Malonsalmeen Näille alueille uudessa yleiskaavassa mahdollisesti näköpiirissä maankäytöllisiä muutostarpeita Imatran kaupungilla metsää n. 1800 hehtaaria, joista n. 500 ha on talousmetsää (M), muut taajamametsiä sekä virkistysalueita (M-1, VL, VR, VU)

Imatran voimassa oleva yleiskaava metsätalouden näkökulmasta Matin mukaan voimassa oleva yleiskaava ei käytännössä ole rajoittanut kaupungin metsien hakkuita, eikä siitä muutenkaan ole ollut haittaa metsätalouden näkökulmasta Yleiskaava on järkevästi laadittu metsätalouden kannalta

Metsänkäsittely kaavoitusalueilla Kaavoitus on lähtökohtaisesti metsätaloudelle hyvä asia Käyttö ja rajoitukset selviä Ongelmia aiheuttavat tiedonsaannin hankaluus, kaavamerkinnät ja niiden vaihtelevuus, maisematyölupakäytännöt Vaikutusten arviointi metsätalouden näkökulmasta usein puutteellista ja vaihtelevaa Toimintaa säätelee MRL, johon perustuu myös maankäytön suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä

Kaavamerkintöjen ja määräysten vaikutus metsätaloudelle Yleiskaavan merkitys metsätaloudelle riippuu kaavamerkinnöistä ja niihin liittyvistä määräyksistä Metsälaki on voimassa yleiskaavan M- ja V-alueilla Yleiskaavalla on turha luoda päällekkäistä hallintoa metsätalouteen, M- ja V-alueilla metsälaki riittää 1.5.2017 alkaen M-alkuisilla alueilla ei uusissa yleiskaavoissa voida määrätä maisematyölupaa metsänhakkuuseen ja siihen liittyviin metsätaloustoimenpiteisiin Määräykset oltava perusteltuja, yksiselitteisiä ja selkeitä Tapion selvitys Metsätalouden näkökulmia yleiskaavamerkintöihin ja määräyksiin sekä maisematyölupaan

Metsänomistaja kaavoituksen osallisena Oikeus osallistua ja kertoa mielipiteensä Tulee itse aktiivisesti seurata kaavoitusta ja osallistua yleisölle tarkoitettuihin tilaisuuksiin (kaavakävelyt ym.) Yleiskaava on metsätalouden kannalta merkittävin kaava

Metsätalousvaikutusten arviointi Jos kaava sisältää metsäalueita, on sen vaikutusten arviointiin sisällyttävä metsätalousvaikutusten arviointi Erityisesti niillä alueilla, joilla maankäyttö muuttuu Kaavamerkinnöillä ja määräyksillä on oikeudellisia, taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia metsien käyttöön ja hoitoon Vaikutukset elinkeinoelämään Taloudelliset vaikutukset (metsänomistaja, kunta) Vaikutukset maisemaan Vaikutukset luontoon Vaikutukset virkistykseen

Metsätalousvaikutusten arvioinnin nykytila Yleensä tehty suuripiirteisesti Etenkin taloudelliset vaikutukset arvioitu puutteellisesti Arviointia ovat vaikeuttaneet kaavamääräysten epäselvät tulkinnat, kaavamerkintöjen kirjavat käyttötavat, epäselvät termit sekä määräysten ja merkintöjen vaikutusten vaihtelevuus eri puolilla maata Myös sopivien laskentamenetelmien puute ja tarvittavien aineistojen vaikea saatavuus ovat vaikeuttaneet metsätalousvaikutusten arviointia

Imatran uusi yleiskaava 2040 Arvioitu valmistuvan 2021 Kaupungin omistamat Saimaan saaret ja Saimaan ranta-alue yksi merkittävimmistä suunnittelualueista, rakentamista selvitetään Rakentamisessa erityisesti huomioitava luontoarvot, vesien suojelu ja vesihuollon toteutus Voimassa olevassa yleiskaavassa saaret pääosin retkeily- ja ulkoilualuetta VR (yli 1 ha hakkuut kielletty, säilytettäviä ympäristöarvoja) Maakuntakaavassa saaret on merkitty urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi VR (tulee turvata luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot) Ranta-alue kokonaan yleiskaavoitettu, suurin osa merkitty virkistyskäyttöön VU

Alueiden luonto- ja suojeluarvot Saimaan rantametsien kartoitus, Jari Kiljunen 2017 Imatran luonnonsuojeluselvitys, Hanna Rutanen 2000 Imatran liito-oravaselvitys, Karri Kuitunen 2006 Saimaan saaret edustavat tyypillistä Saimaan ranta- ja metsäkasvillisuutta, pääosin mustikkatyypin kangasta Liito-oravalle sopivia elinympäristöjä alueella runsaasti Ranta-alueen merkitys virkistyskäytössä merkittävä Luonnonsuojeluselvityksen ja metsäsuunnitelman mukaan saaret ja monet ranta-alueenkin metsikkökuvioista suojelualueita

Alueiden metsätalousarvot Imatran kaupungin metsäsuunnitelma vuosille 2010 2019 Saarista metsävaratiedot Tornatorilta (tilanne 03/2017) Maastokäynnit Haapasaari n. 40 ha Mikonsaari n. 50 ha Malonsaari n. 9 ha Saimaan ranta-alue n. 25 ha Puuston kokonaistilavuus n. 38 900 m 3 Keskitilavuus n. 311 m 3 /ha Tukkiprosentti n. 54 % Pääpuulajit kuusi ja mänty

Erikoisuutena Malonsaari: taimikoita 44,8 %, uudistuskypsää 32 %, varttuneita kasvatusmetsiä 23 %, mutta nuoria kasvatusmetsiä ei lainkaan

Uuden yleiskaavan metsätalousvaikutusten arviointia Kaavoitus asuinkäyttöön lisäisi kiinteistöveroja Rakentaminen työllistäisi kuntalaisia ja lisäisi ostovoimaa => elinkeinoelämä hyötyisi Kunnallistekniikka ym. investoinneilla olisi kielteinen vaikutus kunnan talouteen Teiden rakentamisella voisi olla positiivisia vaikutuksia elinkeinoelämälle (matkailu, virkistys, luontoelinkeinot) Asutuskäytön myötä metsien pinta-ala pienenisi => hakkuut lisääntyisivät Maankäytön muuttamisella, oli se sitten asutusta tai matkailukäytön lisäämistä, olisi kielteisiä vaikutuksia tarkastelualueiden luontoon, ekosysteemipalveluihin ja metsien moniarvoisuuteen.

Metsätalousvaikutusten arviointi jatkuu Jos Saimaan saarien ja ranta-alueiden metsät olisivatkin yleiskaavassa M-aluetta eli varattu metsätalouden harjoittamiseen, voisi alueilla myös mahdollisesti toteuttaa pitkällä aikavälillä laajempia hakkuita. Tällä hetkellä uudistuskypsää metsää n. 63 hehtaaria Etelä-Suomessa päätehakkuusta keskimäärin tuloa 10 000 18 000 / ha => saarien ja ranta-alueen uudistuskypsien metsien arvo karkeasti 630 000 1 134 000 euroa Sijainti, kallioisuus, maaperä ym. tekijät vaikuttavat tuloihin

Pohdintaa Imatran kaupungin metsien hoito ja käsittely on ollut järkevää ja kohteiden erityispiirteet on hyvin huomioitu Kaupungin metsäsuunnitelma on vanhenemassa ja metsäomaisuus lisääntynyt, joten metsäsuunnitelman olisi hyvä päivittää Kaavoituksessa metsä tulee nähdä kokonaisuutena eri arvot huomioiden Kaavakävelyistä hyviä kokemuksia, jotain saman tyylistä kokeiluun myös metsänomistajien kanssa? Rakentamisella sekä hyviä että huonoja vaikutuksia Malonsaari! Metsäkeskusta kannattaa käyttää apuna!

Kehitysnäkymiä vaikutusten arviointiin Digitaalisten työkalujen ja tarkemman sekä monipuolisemman metsävaratiedon myötä metsätalousvaikutusten arviointi muuttumassa helpommaksi Kaavoitusjärjestelmää kehitetään ja selkeytetään erilaisissa hankkeissa LUKE:ssa kehitteillä nettipalvelu, josta voidaan hakea kaavoituksen eri vaiheisiin ja käyttötarkoituksiin sopivia tausta-aineistoja Metsäkeskuksella on käytössä digitaalinen työkalu, jolla voidaan laskea metsätalousvaikutuksia, käytetty jo ainakin maakuntakaavoissa Kaava-aineistot saataville sähköisenä paikkatietona

Vesistöjen suojakaistat Tarkoituksena vähentää hakkuiden aiheuttamia kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumia, tärkeitä myös monimuotoisuuden, varjostuksen ja maiseman kannalta Taustalla metsälaki (pienvedet), sertifioinnit (PEFC 5-10m, FSC 10-30m) metsänhoidon suositukset, vakiintuneet käytännöt (puuston mitta) => ei oikeata metrimäärää Käytännössä vaihtelee vesistön, maaston muotojen, maalajin ja virtausten mukaan => ei ehkä kannatta määrätä myöskään yleiskaavassa mitään tiettyä metrimäärää Isojen puiden poimintahakkuut sallittuja, mutta ehkä parempi jättää nekin säästöpuiksi

Opinnäytetyön arviointi Työ rajattu hyvin, aihe ajankohtainen Materiaalia koottu monipuolisesti eri lähteistä Vaikutusten arviointi kaavoituksessa kuvattu hyvin Työssä on koottu kaavoitusprosessia varten tietoa ko. alueista, mutta työn sisältö ei täysin vastannut tavoitetta metsätalousvaikutusten arvioinnista Pohdinta asiallista, aihetta kokoavaa sekä lisäselvityksiä ehdottavaa Työ on hyvin kirjoitettu ulkoasuohjeita noudattaen

Kiitos!