Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Transkriptio

1 Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218

2 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne Pinta-ala: 743 ha Kankaat: 7129 ha Suot: 31 ha Puuston kokonaistilavuus tällä hetkellä: m 3 Puuston kasvu: m 3 /vuosi, keskimäärin 6,4 m 3 /ha/vuosi Yli 75% koko metsäpinta-alasta on joko tuoretta tai lehtomaista kangasta Kasvupaikat 132,7 131,8 6,1 137,8 172,3 992, , ,4 Lehto Lehtomainen kangas Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas Karikkokangas Räme Korpi Tapio Oy

3 Puuston tilavuus vuonna 217 Mänty Kuusi Koivu Muu Yhteensä Tukki Kuitu Tukki Kuitu Hukka Hukka Yhteensä Kuutiometriä Mänty Kuusi Koivu Muu Tapio Oy

4 Kehitysluokat vuonna 217 Pinta-ala kehitysluokittain Puuston tilavuus kehitysluokittain Hehtaaria Kuutiometriä Lehtipuut Kuusi Mänty Pinta-alaltaan suurin kehitysluokka on tällä hetkellä varttuneet kasvatusmetsät Suurin osa puuston tilavuudesta on varttuneissa kasvatusmetsissä ja uudistuskypsissä metsissä Puuston keskitilavuus varttuneissa kasvatusmetsissä on 191 m³/ha Puuston keskitilavuus uudistuskypsissä metsissä on 238 m³/ha Tapio Oy

5 Ikäluokat vuonna 217 Tällä hetkellä noin 49 prosenttia puuston tilavuudesta on yli 61 vuotiaissa metsissä Tällä hetkellä Jyväskylän kaupungilla on paljon voimakkaasti kasvavia metsiköitä ikäluokissa 21-4 ja 41-6 vuotta, mikä näkyy viereisessä kuvassa Tämän ikäisissä metsissä kasvu on voimakasta Kuutiometriä Hehtaaria Puuston tilavuus ikäluokittain Pinta-ala ikäluokittain Tapio Oy

6 Tapion havaintoja Jyväskylän metsien nykyrakenteesta Jyväskylän kaupungin metsien keskitilavuus on tällä hetkellä 175m³/ha VMI 11 mukaan Keski-Suomen metsien keskitilavuus on 129 m³/ha Jyväskylän kaupungin metsät ovat huomattavasti puustoisempia kuin alueen metsät keskimäärin Puuston kasvu on voimakasta johtuen hyvistä maapohjista ja metsien ikärakenteesta (varttuneiden kasvatusmetsien suuri osuus) Männyn ja kuusen tilavuus on suunnilleen yhtä suuri Iäkkäitä kuusivaltaisia metsiä on melko paljon Turvemaita on melko vähän Tapio Oy

7 Hakkuusuunnitelaskenta 1 metsien käyttöä jatketaan samalla periaatteella kuin tähän asti on toimittu Laskentatehtävän tavoite: Laskelman tavoitteena on maksimoida metsistä saatavien nettotulojen nykyarvoa 3 % korkokannalla Rajoitteet: Vuotuinen hakkuukertymä on alle 3 kuutiometriä runkopuuta Avohakkuiden vuotuinen pinta-ala on alle 2 hehtaaria Siemenpuuhakkuiden vuotuinen pinta-ala on alle 2 hehtaaria Metsiä käsitellään Tapion Hyvän Metsänhoidon suositusten mukaan Laskentajakso on 8 vuotta, eli vuodet

8 Hakkuulaskelma IPTIM -sovelluksella Laskelman pohjana on metsävaratieto Jyväskylän kaupungin metsistä, joka on tallennettu kaupungin ForestKIT -sovellukseen Laskennassa puustoa kasvatetaan Luonnonvarakeskuksen MELA 22 kasvumalleilla Mallit on ovat ns. yksittäisen puun mallit Alue (mm. lämpösumma ja korkeus merenpinnasta) huomioitu Mallit perustuvat valtakunnan metsien inventointeihin Metsänhoitotöiden ja hakkuiden simulointi perustuu Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksiin Kullekin metsikölle simuloidaan vaihtoehtoisia toimenpideketjuja ja muutettiin toimenpiteiden ajoituksia Tässä laskelmassa metsiköiden kasvatusta jatkettiin reilusti yli suositeltujen uudistusikien - Tällä varmistettiin se, että optimointitehtävä oli mahdollista ratkaista Optimointi perustuu lineaariseen optimointiin (LP) Tapio Oy

9 Tulokset Tapio Oy

10 Puuston tilavuuden kehitys Kuutiometriä HUKKAPUU KUITU TUKKI Hakkuiden seurauksena Jyväskylän kaupungin metsien kokonaistilavuus kasvaa voimakkaasti Puuston tilavuuden kasvuun 25 luvulta alkaen kannattaa suhtautua varauksella, sillä kasvumallit mahdollisesti yliarvioivat vanhojen puustojen kasvua Vanhoissa puustoissa myös erilaiset tuhoriskit, kuten hyönteistuhojen ja tuulituhojen riski kasvaa Laskelman mukaan 25 luvun lopulla puuston keskitilavuus nousee tasolle 24 m³/ha Tapio Oy

11 Puuston arvon ja arvokasvun kehitys Puuston arvo Puuston arvokasvu 9 6, % Euroa KUITU TUKKI , % 4, % 3, % 2, % 1, %, % Tapio Oy

12 Kuutiometriä vuodessa Puuston vuotuinen kasvu ja luonnonpoistuma , 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Kasvu Luonnonpoistuma Metsien ikääntymisen seurauksena puuston kasvu laskee ja luonnonpoistuman määrä kasvaa 25 luvulta alkaen puusto alkaa olla siinä määrin iäkästä, että kasvumallien toiminta ei välttämättä ole luotettavaa, vaan ne mahdollisesti yliarvioivat kasvua Luonnonpoistuma on ilmiönä vaikeasti mallinnettava. Kuitenkin puuston ikä ja järeys vaikuttaa luonnonpoistuman syntymiseen Mallit ennustavat satunnaista tavanomaista puiden kuolemista, eivät laajempia metsätuhoja Tapio Oy

13 Ikäluokkien pinta-alan kehitys Hehtaaria Laskelman tulosten mukaan Jyväskylän kaupungin metsät vanhenevat, minkä voi havaita ikäluokkajakaumasta Tämä johtuu siitä, että vuotuinen metsien uudistuspinta-ala on melko pieni Metsien vanhenemisesta seuraa myös kasvun tason lasku pitkällä aikavälillä Tapio Oy

14 Vuotuinen hakkuukertymä Kuutiometriä vuodessa KUITU TUKKI Nettokasvu Vuotuinen hakkuukertymä pysyy alle 3 kuutiometrissä, mikä oli laskennan rajoite Hakkuukertymä on selvästi kasvua pienempi alussa, mutta kasvun taso laskee ajan kuluessa Kasvun tason lasku johtuu metsien vanhenemisesta Tämän tasoisella vuotuisella uudistuspintaalalla tavoitteena ollut hakkuukertymä ei aivan täyty 25 luvulta alkaen tavanomaista harvennusta kaipaavien metsien määrä alkaa vähetä Harvennushakkuiden simulointia jatketaan tässä laskelmassa myös jonkin verran uudistuskypsiin metsiin Uudistustoimenpiteitä simuloidaan tässä laskelmassa tavanomaista pidempään Tapio Oy

15 Hakkuiden pinta-ala hakkuutavoittain Hehtaaria Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Vuotuinen harvennuspinta-ala on 25 -luvulla saakka yli 14 hehtaaria vuodessa Vuotuinen uudistuspinta-ala (avohakkuut ja siemenpuuhakkuut) on alle 4 hehtaaria vuodessa Ensiharvennusten määrä on joitain kymmeniä hehtaareja vuodessa Vuotuinen hakkuupinta-ala on noin 3 % metsäpinta-alasta Tapio Oy

16 Ennuste hakkuutuloista ja metsänhoidon kustannuksista vuosille Euroa Hakkuutulot Kustannukset Laskelman perusteella Jyväskylän kaupungille kertyy seuraavien 4 vuoden aikana keskimäärin miljoonan euron vuosittaiset hakkuutulot Metsänhoidosta aiheutuu vastaavalla ajanjaksolla kustannuksia noin 51 /vuosi Luvut ovat suuntaa antavia Tapio Oy

17 Tapion kommentteja tehdystä laskelmasta Tulosten perusteella laadittu laskelma antaa realistisen kuvan Jyväskylän metsien kehityksestä ainakin 25-luvulle saakka Laskentasimulaattoriin tehtyjen muutosten jälkeen saatiin tarkennettua ennustetta myös pitkällä aikavälillä Tuloksiin pitkällä aikavälillä kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella, sillä toimenpidemallien toiminta ei ole täysin luotettavaa vanhoissa metsissä Tapio Oy

18 Kiitos! Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Puh