TERVEYSASEMA KUNTALAISEN KÄYTTÖLIITTYMÄNÄ -HANKE VÄLIRAPORTTI 1.1.2010-31.10.2011

TERVEYSASEMA KUNTALAISEN KÄYTTÖLIITTYMÄNÄ -HANKE VÄLIRAPORTTI 1.1.2010-31.10.2011 12.3.2012 Auri Lyly

Tiivistelmä Tässä raportissa käsitellään Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen kehittämistyötä, toimintaa ja tuloksia ajalla 1.6.2010-31.10.2011. Tähänastisen toiminnan tuloksia arvioidaan ja pohditaan niiden vaikutuksia toimintaan hankkeen loppuajalle. Raportoinnin pohjana on käytetty Eurooppalaisen laatupalkintomallin (EFQM) mukaista jäsentelyä ja sisältöä, jonka tavoitteena on raportoida kehittämishankkeen toimintaa mahdollisimman kattavasti. Jäsentelyn mukaisesti jokaisen toimintaa ja tuloksia käsittelevän luvun lopussa arvioidaan kunkin osa-alueen vahvuuksia ja parantamisalueita. Raporttiluonnos valmistui joulukuun 2011 lopussa, ja luonnos lähetettiin ohjaus- ja projektiryhmille kommentoitavaksi. Sitä käsiteltiin molempien kokouksissa alkuvuonna 2012, ja maaliskuussa se on valmis julkaistavaksi. Päihdetyöntekijöiden asiakkaat: Keskeiset tulokset: Yli 50% asiakkaista ohjattu päihdetyöntekijälle lääkärin tai terveydenhoitajan toimesta integroituminen terveysasemille on onnistunut Noin 40% asiakkaista ei ole aikaisemmin ollut hoidossa toiminnalla tavoitetaan uusia asiakkaita joten hoitoon hakeutumisen kynnyksen voidaan katsoa madaltuneen Asiakkaista yli 80% kokee tarvetta muutokseen päihteiden käyttönsä suhteen tarve toimintamallille on suuri Noin 40% asiakkaista muuttaa päihteiden käyttöään ja noin 20% asiakkaista hyötyy päihdetyöntekijän interventiosta niin, ettei jatko-ohjaukselle ole tarvetta toimintamalli on tehokas ja hyödyttää asiakasta Sosiaalineuvojien asiakkaat: Yli 70% asiakkaista ohjautuu sosiaalineuvojalle lääkärin tai terveydenhoitajan toimesta integroituminen terveysasemille on onnistunut Noin neljäsosa asiakkaista hyötyy sosiaalineuvojan tapaamisesta eikä tarvitse jatko-ohjausta toimintamalli on toimiva ja tehokas Toiminnalla tavoitetaan sellaisia asiakasryhmiä, jotka ovat uusia, eivätkä ole heille kuuluvien palveluiden piirissä toimintamallille on tarvetta, ja kynnys hakeutua palveluiden piiriin on madaltunut Terveysasemat: Terveysasemien henkilökunnasta 96% oli sitä mieltä, että päihdetyöntekijän ja sosiaalineuvojan läsnäolo terveysasemalla on tärkeää ja tarpeellista. 2

Sisällys 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke... 4 1.1 Mielen avain -hanke... 4 1.2. Mielen avain -hankkeen rahoitus... 5 1.3 Mielen avain -hankkeen tavoitteet... 5 2. Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä hanke... 6 2.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet... 6 2.2 Hankkeen toimintaympäristö... 8 3. Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen toiminta... 11 3.1 Johtajuus... 11 3.2 Hankkeen arviointi... 15 3.2.1 Mielen avain hankkeen arviointi... 15 3.2.2 Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä hankkeen arviointi... 16 3.3 Tiedonkeruu... 17 3.3.1 Asiakkaat... 17 3.3.2 Terveysasemien henkilökunta... 18 3.4 Henkilöstö... 20 Rekrytointi ja toiminnan jalkautuminen... 20 3.5 Resurssit ja kumppanuudet... 24 3.6 Prosessit... 26 3.6.1 Työnkuvat... 26 Yhteistyöprosessit terveysasemien sisällä ja eri toimijoiden välillä... 29 4. Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen tulokset... 30 4.1. Asiakastulokset... 30 4.2 Terveysasemien henkilöstötulokset... 47 4.3 Yhteiskunnalliset tulokset... 52 4.4 Projektin tavoitteiden toteutumisen eteneminen... 53 5. Johtopäätökset... 54 LIITTEET 3

1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke 1.1 Mielen avain -hanke Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain on Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama Kaste -ohjelmaan perustuva hanke. Mielen avain -hanke on hankealueena laaja kattaen 37 hankekuntaa ja 1 800 000 väestöpohjan (Kuva 1). Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke on yksi Mielen avain -hankkeen osahankkeista, joita on yhteensä 13. Mielen avain -hanke toteutetaan vuosina 2010-2012. Sen toiminta alkoi vuoden 2010 alussa osittain, mutta kattavasti koko hankealueella vasta syksyllä 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Tilasto- ja indikaattoripankin SOTKAnetin indikaattorien perusteella vuonna 2009 hankealueella oli koko aluetta koskevia yhteisiä haasteita. Päihdehuollon nettokustannukset asukasta kohden olivat koko hankealueella korkeammat kuin koko maan keskiarvo. Lähes koko hankealueella (ei Itä-Uudellamaalla) oli päihdehuollon laitoksissa hoidossa enemmän verrattuna koko maan keskiarvoon. Päihdepalveluiden järjestämisessä ja päihdeosaamisessa on suurta vaihtelua kuntien välillä. Päihdepalvelujen asiakkaat ovat näin ollen eriarvoisessa asemassa keskenään. Depression ja psykoosisairauksien lääkehoitoa kuvaavien indikaattoreiden perusteella erityisesti hankealueen suurten kaupunkien haasteena on nuorten ja työikäisten masennus. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit tapahtuvat hankealueella huomattavan usein muun ammattiryhmän kuin lääkärin luona. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella psykiatrian avohoitokäyntejä 1000 asukasta kohden on enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Mielenterveystyön strategioita hankealueella on otettu käyttöön vaihtelevasti. Kuten muuallakin maassa, myös hankealueella on selkeä tarve kuntien systemaattiselle strategiatyölle. Kuva 1. Mielen avain hankealue: Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. kkkas 4

1.2. Mielen avain -hankkeen rahoitus Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke haki valtionavustusta Sosiaali- ja terveysministeriöltä 11 483 115 euroa ja sitä myönnettiin 7 500 000 euroa eli 65 % haetusta. Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen saama valtionavustus on 1 338 187 euroa. Rahoitukseltaan Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke on suurin yksittäinen osahanke Mielen avaimessa. 1.3 Mielen avain -hankkeen tavoitteet Mielen avain -hankkeen päätavoitteena on edistää eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia, joilla jo on ongelmia. Tämä tapahtuu lisäämällä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuutta sekä tehostamalla palvelujärjestelmää siten, että asiakkaat saavat nopeasti apua osaavalta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä. Kaikki mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet hankkeen kolmeen keskeiseen teemaan ja osahankkeet on valmisteltu nämä teemat huomioiden. Hankkeen kolme keskeistä teemaa ovat: 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen Hankkeen aikana ja sen jälkeen mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien osallisuus paranee ja syrjäytyminen vähenee. Osallisuus myös näkyy konkreettisina parannuksina palveluissa. Hankkeen aikana mallinnetaan kokemusasiantuntijoiden tehtäviä ja kuntalaisten perusoikeuksien toteutumista mielenterveys- ja päihdepalveluissa tuetaan systemaattisesti. Erityisesti nuorten syrjäytymiskierteen katkaisuun kehitetään uusia menetelmiä. Kuntien omat mielenterveyden ja päihdehuollon avopalvelut monipuolistuvat ja pääsy niihin helpottuu. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä erikoissairaanhoidon yhteistyö tehostuu ja asiakkaat ohjautuvat suoraan oikeisiin palveluihin. Informaatioteknologiaan perustuvat auttamismenetelmät otetaan käyttöön, uudenlaiset päivystysjärjestelyt luodaan ja uudenlaista kynnyksetöntä apua ja palveluohjausta perustetaan ihmisten arkeen. Peruspalveluiden työntekijöiden mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen lisääntyy ja kaikkien ammattiryhmien erityisosaaminen otetaan tehokkaaseen käyttöön. Työntekijöiden asenteet mielenterveys- ja päihdeongelmia kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi. Tavoitteena on, että avun saanti nopeutuu eikä pompottelua luukulta toiselle esiinny. 5

2. Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä hanke 2.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet Helsingin osahankkeen tavoitteet perustuvat pääkaupunkiseudun päihdetyön toimintaohjelmaan 2009 2012 sekä Helsingin terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston yhteisiin linjauksiin mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 (Miepäs). Hankkeessa toteutettavan toimintamallin kehittämisen taustalla on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen päihdepalvelujen kehittämisen lisämäärärahan tuella toteutettu Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon kehittämishanke (1.12.2007 31.12.2009), Kontulan ja Kivikon terveysasemilla 1.9.09 aloitettu kehittämistoiminta, jossa terveysasemia vahvistettiin päihdehoitajan ja sosiaaliohjaajan määräaikaisella lisäresurssilla vuoden 2010 loppuun, sekä pohjoisen A-klinikan ja kotihoidon yhteinen Ikäihmisen päihdehoitopolku projekti (30.10.2008 30.9.2010). Nykyisin kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on jaoteltu eri toimijoiden alaisiin toimipisteisiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollossa toteutuvan mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien aikuisikäisten tutkimuksen, hoidon ja psykososiaalisen kuntoutumisen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Hankkeen tuella terveysasemien omahoitaja omalääkäri -työparimallille luodaan moniammatillinen yhteistyötiimi mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien asiakkaiden asianmukaiseksi ja kokonaisvaltaiseksi hoitamiseksi. Terveysasemien työparityöskentelyllä ja moniammatillisella asiantuntijatuella parannetaan asiakkaiden saaman hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä helpotetaan asiakkaan palveluihin pääsyä. Perusterveydenhuollossa kynnys avun hakemiseen on matala, ja sieltä saatu tuki voi ehkäistä ongelmien kärjistymistä. Terveysasemien psykiatriset sairaanhoitajat ovat osaltaan vastanneet tarpeeseen mielenterveysongelmien osalta, mutta päihde- ja sosiaalityö on asemilta puuttunut. Moni päihdehuollon ja sosiaaliaseman asiakas voisi tulla autetuksi jo perusterveydenhuollossa. Jotta asiakas voisi tulla autetuksi jo perustasolla, on eri hoito- ja palvelutahojen välisen yhteistyön saumattomuus erittäin tärkeää. Hankkeen tarkoituksena on luoda toimivat yhteistyömallit perus- ja erityistason välille siten, että kukin tietää oman roolinsa asiakkaan palveluiden järjestämisessä, ja toimii yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaan. Erityisen tärkeää on, että yhteisesti sovitut mallit koskevat koko kaupunkia niin, ettei kuntalainen ole eriarvoisessa asemassa asuinpaikastaan riippuen. Alueelliset erot yhteistyössä ovat olleet suuria, sillä joillain alueilla palveluita on saanut erittäin hyvin ja saumattomasti, kun taas toisaalla asiakas on kompastunut organisaatiorajoihin toistuvasti. 6

Suunnitelman mukaan hankkeessa terveysasemille jalkautetaan päihdetyöntekijöitä ja sosiaalineuvojia. Hankkeessa kehitettävät toimintamallit pyritään liittämään jo olemassa oleviin rakenteisiin erityisesti psykiatristen sairaanhoitajien työhön. Tavoitteena on, että toimintamalli mahdollistaa potilaan tilanteen ja tarpeiden laaja-alaisen ja moniammatillisen kartoituksen, kun potilaan hoitoon osallistuva henkilöstö toimii samassa toimipisteessä terveysasemalla. Asiakkaan hoitokokonaisuutta ja hoidon jatkuvuutta turvaavat kehitettävässä toimintamallissa myös mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden sekä sosiaalineuvojien suorat konsultaatioväylät ao. erityispalveluihin. Näin erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen erityisosaaminen saadaan tuotua terveysaseman henkilökunnan käyttöön lähelle asiakasta. Toimintamallin ajatellaan vähentävän lähettämistä erityispalveluihin ja nopeuttavan asiakkaan tarvitseman hoidon ja tuen toteutusta. Kehitettävän toimintamallin keskeinen periaate on, että terveysasemilla toimivien psykiatristen sairaanhoitajien, päihdetyöntekijöiden ja sosiaalineuvojien vastaanotolle pääsee joko suoraan asiakkaan omalla yhteydenotolla tai omalääkärin/-hoitajan kautta terveysasemilta, neuvoloista ja kotihoidosta. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden ryhmämuotoista toimintaa, kuten terveellisiä elintapoja ja oireenhallintaa edistäviä ryhmiä sekä psykososiaalista tukea tarjoavia vertaisryhmiä. Ryhmätoimintaa on tarkoitus suunnitella yhdessä mielenterveys- ja päihdealan potilas- ja omaisjärjestöjen kanssa, ja laajentaa jo nykyisin tarjolla olevaa ryhmätoimintaa koskemaan myös terveysasemia. Hankkeen keskeiset tavoitteet olivat hankesuunnitelmassa seuraavat: 1. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien asiakkaiden aseman vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen 2. Perus- ja avopalvelujen ensisijaisuus ja asiakkaan kannalta toimivat palvelukokonaisuudet 3. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintayhteistyön parantaminen 4. Perusterveydenhuollon henkilöstön mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittäminen 5. Riittävän henkilöstön ja henkilöstön työhyvinvoinnin turvaaminen 7

Mielen avaimen ensimmäisen väliarvioinnin yhteydessä osahankkeet arvioivat omien tavoitteidensa edistymistä. Siihen mennessä hanke oli jo toiminut jonkin aikaa, ja suunnitelmat olivat alkaneet konkretisoitua. Väliarviointiin osallistuivat hankkeen johtaja Antti Iivanainen, sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö Mari Aalto sekä koordinaattorit. Arvioinnin yhteydessä tavoitteet haluttiin muotoilla uudelleen, sisältöä kuitenkaan muuttamatta. Ne haluttiin muotoilla siten, että ne kuvaavat sitä, mitä hanke saa aikaan ne ovat lupauksia hankkeen tuloksista. Vertaistuella oli jo hankesuunnitelmassa vahva rooli, mutta sitä haluttiin korostaa. Siksi se nostettiin omaksi tavoitteekseen: A. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien kuntalaisten asema vahvistuu B. Perus- ja avopalvelut ovat ensisijaisia C. Päihde- ja mielenterveysongelmaisen kuntalaisen palvelukokonaisuudet perustasolta erityistasolle ovat saumattomat D. Vertaistuen mahdollistaminen tai sen piiriin ohjaaminen on olennainen osa palveluita E. Henkilökunnan mielenterveys- ja päihdeosaaminen lisääntyy F. Riittävän henkilöstön ja henkilöstön työhyvinvoinnin turvaaminen 2.2 Hankkeen toimintaympäristö Terveyskeskus Terveyskeskus tuottaa helsinkiläisille perusterveydenhuollon palvelut sekä joitain erikoissairaanhoidon palveluita (mm. psykiatria, geriatria, neurologia ja fysiatria). Terveyskeskuksen organisaatioon kuuluvat hallinto- ja palvelukeskus, terveysasemat, kotihoito, suun terveydenhuolto, kaupunginsairaala sekä psykiatria. Vuonna 2010 Helsingin tuottamia ja järjestämiä terveydenhuollon palveluja käytti 74% helsinkiläisistä. Terveysasemat Helsingissä on 26 terveysasemaa, jotka on jaettu neljään alueeseen. Terveysasemat tarjoavat helsinkiläisille avosairaanhoidon, perhesuunnittelun, äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Terveysasemat ovat kaupunkilaisten ensisijaisia hoitopaikkoja, joista potilas tarvittaessa lähetetään edelleen jatkotutkimuksiin ja jatkohoitoon. Helsinkiläiset voivat itse valita terveysasemansa ja hoidostansa vastaavan omalääkäri-omahoitajatyöparin. 8

Sosiaalivirasto Psykiatria Terveyskeskuksen psykiatriaosasto huolehtii helsinkiläisten aikuisten keskeisten psykiatristen erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä. Psykiatriaosaston avohoitoon kuuluvat psykiatrian poliklinikat, päiväsairaalat, mielialahäiriökeskus, ryhmäpsykoterapiakeskus, konsultaatiopoliklinikat ja fysioterapia ja liikunta. Sairaalatoiminta on keskittynyt Auroran alueelle, jossa sijaitsee myös osa kuntouttavista asumispalveluista. Psykiatrian poliklinikoita on viisi (Itäkeskus, Kivelä, Sturenkatu, Laakso ja Malmi), päiväsairaaloita neljä. Psykiatriaosaston toiminta on erikoissairaanhoitoa, johon muissa kuin akuuttitapauksissa edellytetään pääsääntöisesti lääkärin lähete. Pieni osa psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta toteutetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kotihoito Helsingin kaupungin kotihoito tarjoaa kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa vanhuksille, pitkäaikaissairaille, toipilaille ja yli 18-vuotiaille vammaisille. Osasto palvelee kaupunkilaisia kuudella palvelualueella, jotka jakautuvat 70 lähipalvelualueelle. Kussakin lähipalvelualueessa toimii kaksi tai kolme asiakkaita hoitavaa tiimiä. Sosiaalivirasto huolehtii helsinkiläisten sosiaalipalveluista, joita vuonna 2011 tuottaa sosiaaliviraston viisi vastuualuetta (lasten päivähoito, lapsiperheiden palvelut, aikuisten palvelut, vanhusten palvelut ja hallinto- ja kehittämiskeskus). Sosiaaliviraston toiminnan lähtökohtana on asiakkaan elämänvaihe, eli sovelletaan ns. elämänkaarimallia. Aikuisten palveluiden vastuualueeseen sisältyvät sekä sosiaalinen ja taloudellinen tuki (mm. sosiaaliasemat, aluetyö ja työhön kuntoutus) että sosiaalinen kuntoutus (Aklinikat ja kuntoutuskeskukset sekä asumisen tuki). Lisäksi vastuualueeseen sisältyy työvoiman palvelukeskus, vammaispalvelut ja ruotsinkieliset sosiaalipalvelut. Päihdehuolto Päihdehuolto jakaantuu avo- ja laitospalveluihin. Vuonna 2011 aikuisten avopalveluista vastaavat neljä A-klinikkaa, Huumeklinikka sekä jälkikuntoutusyksikkö, nuorten taas kolme Nuorisoasemaa (jotka ovat hallinnollisesti lapsiperheiden palveluiden alaisuudessa). Kuntoutuskeskuksia on kaksi, Hangonkatu ja Tervalammen kartano. Lisäksi kuntoutusta tarjotaan ostopalveluina eri palveluntuottajilta. Korvaushoito järjestetään osin omana toimintana, osin ostopalveluina, ja osa korvaushoitopotilaista asioi terveysasemilla. Päihdehuolto luokitellaan erityistason palveluksi, mutta 9

pääsääntöisesti asiakas ei tarvitse lähetettä, vaan hoitoon voi hakeutua suoraan. Sosiaaliasemat Aikuisväestön ja lapsiperheiden sosiaaliturvatyöhön ja sosiaaliseen muutostyöhön liittyvät palvelut tarjotaan sosiaaliasemilta. Helsinki on näiden osalta jaettu neljään alueeseen (eteläinen, itäinen, pohjoinen ja läntinen), ja toimipisteitä on yhteensä 11. Sosiaaliturvatyö sisältää toimeentulotuen, sosiaalinen muutostyö taas aikuissosiaalityön (mm. kuntouttava työtoiminta) ja lastensuojelutyön. Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen Helsingissä Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 30.11.2011, että kaupungin sosiaali- ja terveystoimi yhdistetään yhteisen sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen yhdeksi virastoksi. Yhdistymistä valmistellaan vuoden 2012 aikana, ja uusi virasto aloittaa 1.1.2013. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma LASU Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke on yksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kärkihankkeista: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on lisätä helsinkiläisten lasten ja nuorten hyvinvointia kaupungin eri virastojen yhteistyötä tiivistämällä ja kehittämällä lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja. Uudistettu lastensuojelulaki velvoittaa kuntia laatimaan valtuustokausittain suunnitelman lastensuojelun järjestämisestä sekä kehittämisestä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Helsingissä suunnitelma on nimetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi. Hyvinvointisuunnitelma tullaan laatimaan jokaiselle valtuustokaudelle ja se on myös osa Helsingin kaupungin strategiaohjelmaa vuosille 2009 2012 Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään suunnitelmassa koko palvelukokonaisuuden näkökulmasta (peruspalvelut, ehkäisevät palvelut ja varhainen tuki sekä korjaavat palvelut) ja huomioiden eri ikäryhmien erilaiset tarpeet. 10

Hyvinvointisuunnitelman mukaiset tavoitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ovat 1. Lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuudet parantuvat 2. Vanhemmuus ja vanhempien osallisuus vahvistuvat 3. Lasten ja nuorten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat 4. Lapsille ja nuorille on turvattu koulutus- ja työllistymispolku Näihin tavoitteisiin pyritään hallintokuntien rajat ylittävillä hankkeilla, joilla parannetaan lapsille- ja nuorille suunnattuja palveluja. (lähde www. Wellsinki.fi) Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä hanke toteuttaa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa kohdan 2. tavoitteita, eli pyrkii osaltaan vahvistamaan vanhemmuutta ja vanhempien osallisuutta. 3. Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen toiminta 3.1 Johtajuus Hanke toteutetaan Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen terveysasema-, kotihoito- ja psykiatriaosastojen yhteistyönä. Sosiaaliviraston hankeosuudesta vastaa aikuispalvelujohtaja Helinä Hulkkonen ja sosiaalisen kuntoutuksen osuudesta sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö Mari Aalto. Terveysasemien hankeosuudesta vastaa terveysasemien johtaja Antti Iivanainen, joka toimii myös koko hankkeen vastuullisena johtajana. Kotihoidon hankeosuudesta vastaa kotihoidon johtaja Anna-Liisa Lyytinen ja psykiatrian hankeosuudesta johtajapsykiatri Tuula Saarela. Hankkeen koordinaattoreina toimivat Auri Lyly ja Ari Karppinen. Antti Iivanainen ja hankekoordinaattori Auri Lyly kuuluvat Mielen avain -hankkeen laajennettuun projektiryhmään (ohjausryhmä 08/11 alkaen). Koordinaattoreiden tehtäviin kuuluvat ohjaus- ja projektiryhmien toimeksiantojen mukaisesti työmallien suunnittelu ja kehittäminen ja niiden käyttöönoton suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä työntekijöiden ja eri toimijoiden (terveysasemat, A-klinikat, psykiatria) kanssa. Tehtäviin kuuluu myös koko toiminnan koordinointi, mukaan lukien viestinnän, arvioinnin, raportoinnin ja koulutuksen suunnittelu ja toteutus. Toinen koordinaattori osallistuu myös koko Mielen avain hankkeen arvioinnin ja koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koordinaattorit kehittävät myös yhteistyötä eri 11

toimijoiden välillä, ja tarpeen mukaan kokoavat toimijat saman pöydän ääreen sopimaan konkreettisista yhteistyötavoista ja -käytännöistä. Hankkeen alussa toinen koodinaattori työskenteli osa-aikaisena. Toiminnan laajennuttua koko mittaansa hän siirtyi syksyllä 2011 työskentelemään hankkeelle kokopäiväisesti. Hanketyöntekijöiden esimiehenä toimii ylihoitaja Hilkka Heikkilä. Esimiehisyys on haluttu keskittää yhdelle taholle sen sijaan, että se olisi jokaisen hanketyöntekijän kohdalla tämän omalla terveysasemalla. Heikkilä toimii myös terveysasemien psykiatristen sairaanhoitajien esimiehenä. Toimintaa on helpompi kehittää ja muokata yhden esimiehen alaisuudessa. Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeella on sekä ohjausryhmä että projektiryhmä. Terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivola on nimennyt ohjausryhmän. Ohjausryhmä on puolestaan nimennyt jäsenet projektiryhmään. Ohjausryhmän tehtävänä on 1. Suunnitella ja kokeilla hankkeessa toteutettava toimintamalli ja rakennemuutos siten, että ne toteutetaan hankkeessa sille varatun budjetin puitteissa, ja että niitä voidaan, mikäli niin päätetään, jatkaa vakiintuneena toimintana hankkeen päätyttyä. 2. Tehdä hankkeen loppuun mennessä esitys päätöksentekoa varten käyttöönotettavasta toimintamallista, rakenteesta ja sen taloudellisista vaikutuksista. Ohjausryhmään kuuluvat sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö Mari Aalto, päihdehuollon ylilääkäri Carola Fabritius, aikuispalvelujohtaja Helinä Hulkkonen, A-kiltojen liiton Etelä- ja Kaakkois-Suomen alueen toiminnanohjaaja Ilmo Häkkinen, terveysasemien johtaja Antti Iivanainen (pj.), hankekoordinaattori Ari Karppinen, Vallilan terveysaseman ylilääkäri Kati Kobler, Terveyskeskuksen henkilöstön edustaja pääluottamusmies Heli Koivulahti, projektipäällikkö Katja Louhio (1.10. alkaen Marianne Hellsten), hankekoordinaattori Auri Lyly (sihteeri), idän terveysasemien ylilääkäri Kaisa Nissinen-Paatsamala, sosiaaliviraston henkilöstön edustaja pääluottamusmies Roger Nordman, Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n puheenjohtaja Juhani Ojala (1.6. 2011 alkaen Arto Mansikkavuori), kotihoidon ohjaaja Tuija Juvonen, johtajapsykiatri Tuula Saarela, Eteläisen A-klinikan johtaja Tuula Tiainen (1.3. 2011 alkaen Mikko Tamminen) sekä psykiatriaosaston ylihoitaja Päivi Sjöblom. Seuranta-ajalla ohjausryhmä on kokoontunut kuusi kertaa (4.6.2010, 24.9.2010, 26.11.2010, 15.3.2011, 13.5.2011 ja 9.9.2011). 12

Hankkeen projektiryhmän tehtävänä on seurata hankkeen toimintaa ja etenemistä: ovatko terveysasemalla työskentelevien hanketyöntekijöiden työnkuvat toimivia ja tarkoituksenmukaisia, ja onnistuuko työntekijöiden jalkautuminen ja integroituminen terveysasemille hyvin eli toimia ns. työrukkasena (ote ohjausryhmän pöytäkirjasta). Projektiryhmään kuuluvat terveysasemien johtaja Antti Iivanainen (pj), koordinaattori Auri Lyly (siht.), Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n edustaja Olli Stålström, sosiaalineuvoja Marketta Reijonen, päihdetyöntekijä Hanna-Mari Tuomola, A-kiltojen liiton edustaja Petri Hälikkä, Herttoniemen terveysaseman ylilääkäri Satu Raumavirta-Koivisto, terveyskeskuksen henkilöstön edustaja, pääluottamusmies Heli Koivulahti, Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikan ylilääkäri Leea Muhonen, hankekoordinaattori Ari Karppinen, johtava sosiaaliterapeutti Viveca Schoultz, ylihoitaja Hilkka Heikkilä, johtava sosiaaliterapeutti Ilpo Haapanen, sosiaaliviraston henkilöstön edustaja, pääluottamusmies Tuija Laine, psykiatrinen sairaanhoitaja Anne Tapola (Ari Nakari 28.1.2011 alkaen), vs. sosiaaliaseman päällikkö Raija Paasonen (18.4.2011 alkaen) sekä Kivelän psykiatrian poliklinikan osastonhoitaja Kirsti Inkeroinen-Kalliokoski. Projektiryhmä on kokoontunut seuranta-ajalla viisi kertaa (8.9.2010, 12.11.2010, 28.1.2011, 18.4.2011 ja 6.9.2011). Molempien ryhmien kokoonpano on elänyt johtuen työntekijöiden siirtymisestä toisiin tehtäviin. Projektiryhmän kokoonpanoa vahvistettiin keväällä 2011 sosiaalityön osalta ja siihen kutsuttiin Raija Paasonen edustamaan sosiaaliasemia. Sekä ohjaus- että projektiryhmien tapaamisten muistiot on julkaistu intranetissä hankkeen sivuilla, jossa ne ovat kaikkien kaupungin työntekijöiden luettavissa. Hankkeessa on myös kaksi pilottityöntekijää, päihdetyöntekijä Hanna-Mari Tuomola ja sosiaalineuvoja Marketta Reijonen. He ovat työskennelleet Kontulan ja Kivikon terveysasemilla vuodesta 2009 ja kehittäneet siis alusta saakka tätä nyt hankkeessa kehitettävää työmuotoa. Pilottityöntekijät ja koordinaattorit toimivat fasilitaattoreina, ja ovat käyneet Mielen avaimen järjestämän fasilitaattorikoulutuksen keväällä ja syksyllä 2010. 13

Arviointia: Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen johtajuus Vahvuudet o Hankkeen johtajalla ja ohjausryhmällä on selkeä visio siitä, mihin hankkeella pyritään. o Ohjausryhmässä on laaja edustus molemmista virastoista sekä asiakasjärjestöistä. o Ohjausryhmän ilmapiiri on keskusteleva, ja tavoitteet ovat yhteiset, kuten myös tahtotila niiden saavuttamiseen. o Hankkeen johto on sitoutunut hankkeen tavoitteisiin ja niiden edistämiseen. Hankkeen tavoitteiden tukeminen näkyy mm. siten, että yhteisesti sovitut asiat viedään linjajohdon kautta kentälle toteutettavaksi. o Hankkeen johto reagoi muutostarpeisiin tarpeen mukaan. Parantamisalueet o Eri organisaatioissa on erilaiset toimintakulttuurit. Niiden yhteensovittaminen on toisinaan haastavaa. o Muutokset toimintatavoissa herättävät aina vastarintaa ja näin on myös tämän hankkeen kohdalla. o Hanketyöntekijöiden esimiehisyys vaatii enemmän aikaa ja resursseja kuin mitä esimiehellä on käytettävissä. o Hankkeen johtaminen ja eri toimijoiden roolit (hankkeen johtaja, ohjausryhmä, projektiryhmä, esimies, koordinaattorit) on saattanut jäädä osalle toimijoista epäselväksi, koska niitä ei toiminnan käynnistyessä oltu tarkkaan määritelty. o Hanketyöntekijöiden työnkuvien yhtenäisyydestä huolimatta toimintatavoissa on eroja. Kehittämisideat: o Hanketyöntekijöiden esimies on saanut lisätyövoimaa 1.10.2011 alkaen, kun psykiatrinen sairaanhoitaja Helena Salonen nimettiin koordinoivaksi työntekijäksi. Hänen tehtävänään on integroida terveysasemien päihdetyöntekijöiden, sosiaalineuvojien ja psykiatristen sairaanhoitajien työtä siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla täydentävät toisiaan ja terveysasemilla tehtävää muuta työtä. o Jotta yhteinen käsitys ja yhtenäiset toimintatavat voivat muodostua, on vuoropuhelua syytä jatkaa. 14

3.2 Hankkeen arviointi 3.2.1 Mielen avain hankkeen arviointi Mielen avain hanketta arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, ja sen lisäksi kukin osahanke arvioi itse omaa toimintaansa. Osahankkeet tuottavat Mielen avaimelle arviointimateriaalia, jonka pohjalta kokonaisarviointi tehdään. Käytännössä tiedonkeruu tapahtuu säännöllisesti toistuvalla kyselyllä, johon kukin osahanke vastaa omalta osaltaan. Mielen avaimella on oma arviointityöryhmänsä, joka koordinoi kokonaisarviointia. Sen kokoonpano on seuraava: terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö (Vantaan kaupunki), vastaava ylilääkäri Sami Pirkola (Hus / Hyks, Valo -hanke), työikäisten palvelulinjajohtaja Pirkko Hynynen (Karviainen, Koho -hanke), kehittämispäällikkö Esa Nordling (THL), ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Heli Hätönen (Imatra), projektikoordinaattori Auri Lyly (Terveysasema kuntalaisen käyttöliittyvä -hanke) ja projektipäällikkö Heidi Uitto (Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke) sekä Mielen avain hankehallinnosta hankejohtaja Lauri Kuosmanen, hankekoordinaattori Marjo Kurki ja hankesuunnittelija Päivi Lepistö. Mielen avain -hanke edellyttää, että osahankkeet ovat toteuttaneet vuosina 2010-2012 seuraavat toimenpiteet: - Osahanke on kuvattu hankekorttia käyttäen ja hankesuunnitelma on laadittu - Osahanke on määritellyt tavoitteensa ja fokusoinut toimintaansa loogisen mallin työkalua käyttäen - Osahankkeet toteuttavat oman hankkeensa itsearvioinnin vuonna 2011(itsearvioinnin suunnitelma, arviointiaineiston kerääminen ja yhteenveto itsearvioinnin tuloksista) - Osahankkeet kirjoittavat väliraportin (sis. raportoinnin osahankkeen toiminnasta,tuloksista, taloudesta jne.) - Osahankkeet kirjoittavat loppuraportin (hankkeen toiminta, tulokset, vaikutukset, talous jne.) Myös Mielen avain hankehallinto toteuttaa itsearvioinnin koordinaatiohankkeen näkökulmasta syksyllä 2011 ja tuottaa väliraportin sekä loppuraportin. Tämän lisäksi Mielen avain -hankkeen päätyttyä tilataan ulkoinen loppuarviointi, jossa arvioidaan sekä Mielen avain hankehallintoa että osahankkeita. Kukin osahanke vastaa 2 kertaa vuodessa Mielen avaimen toiminnan seurantakyselyyn, jonka kootut tulokset raportoidaan sosiaali- ja terveysministeriöön ja Lounais-Suomen aluehallintovirastoon. 15

3.2.2 Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä hankkeen arviointi Hanke on tuottanut arviointimateriaalia Mielen avain hankkeen arviointisuunnitelman mukaisesti. Hanke on kuvattu hankekorttia käyttäen syksyllä 2010 (liitteenä). Hankesuunnitelma oli tehty jo ennen hankkeen alkamista, ja siinä oltiin määritelty hankkeen tavoitteet. Hankkeesta on tehty loogisen mallin kuvaus maaliskuussa 2011 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman puitteissa järjestetyissä työpajoissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan liittyen on myös järjestetty arviointikoulutusta, johon osallistuivat aluksi koordinaattorit, ja keväällä 2011 myös muut fasilitaattorit. Myös Mielen avain on järjestänyt arviointityöpajoja osahankkeille, ja niihin ovat osallistuneet koordinaattorit. On selvää, että myös koko hankehenkilökunnan tulee olla mukana arviointiprosessissa. Kenttätyötä tekevän henkilökunnan rooli tiedon tuottajana on ensiarvoisen tärkeä. Arviointiin osallistuminen on mahdollistaa oman työn tarkastelun ruohonjuuritasoa etäämmältä, ja auttaa sijoittamaan oman toiminnan osaksi suurempaa kokonaisuutta. On sovittu, että kumpikin työntekijäryhmä (sosiaalineuvojat ja päihdetyöntekijät) työstävät omat loogiset mallinsa omista työnkuvistaan. Mallintamisen kautta toimintaa täytyy tarkastella sen mukaan, mihin hankkeella pyritään, mikä on hankkeen tavoitteiden mukaista toimintaa, ja mikä ei. Arviointityökalut mahdollistavat oman työn arvioinnin sellaisella tavalla, joka ns. arkityössä ei välttämättä ole mahdollista. Mallintaminen tapahtuu arviointityöpajoissa, joista ensimmäinen on järjestetty elokuussa 2011 sosiaaliviraston arviointi- ja kehittämisyksikössä. Ensimmäisessä työpajassa mallintaminen saatiin hyvälle alulle, ja työskentelyä jatketaan vuonna 2012. Osahankkeiden itsearviointi perustuu EFQM-työkaluun, ja kaikki osahankkeet ovat täyttäneet siihen pohjautuvat työkirjapohjat. Tässä hankkeessa työkirjapohja täytettiin kesäkuussa 2011 kehittämispäivillä, johon osallistuivat fasilitaattorit sekä hanketyöntekijöiden esimies Hilkka Heikkilä. Myös käsillä oleva väliraportti rakentuu EFQM:n otsikoiden mukaan. Itsearviointia on käyty läpi Mielen avaimen muiden osahankkeiden kanssa lokakuussa 2011. Ohjausja projektiryhmät osallistuivat itsearviointiin kommentoimalla väliraporttiluonnosta. Kukin osahanke arvioi edellä mainitun lisäksi omaa toimintaansa itsenäisesti. Helsingin osahankkeessa hankkeen toiminnan arvioinnista ja tavoitteiden saavuttamisesta vastaa ohjausryhmä. Koordinaattoreiden tehtävänä on tuottaa ohjausryhmälle sellaista materiaalia, jonka pohjalta arviointia voidaan tehdä. Tiedonkeruuta kuvataan tarkemmin seuraavassa luvussa. 16

3.3 Tiedonkeruu 3.3.1 Asiakkaat Hankkeessa kerätään tietoa pääasiassa verkossa tapahtuvien kyselyiden kautta. Tiedonkeruussa hyödynnetään myös potilastietojärjestelmää. Potilastietojärjestelmä Pegasoksen kautta on hankkeen arviointia varten mahdollista saada kerättyä joitakin tietoja, kuten työntekijäkohtaiset käyntimäärät, ja asiakkaiden ikä ja sukupuoli. Laadullista tietoa käyntien sisällöstä tai asiakkaan taustatiedoista (esim. sosioekonomiset ja sosiodemografiset tiedot) ei Pegasoksen kautta ole tällä hetkellä mahdollista saada. Tästä syystä arviointitietoa hankkeen asiakkaista kerättiin pääasiassa Digium-ohjelmalla tehdyillä internet-kyselyillä. Kyselyitä oli kahdenlaisia: alkukysely ja seurantakysely. Päihdetyöntekijöiden asiakkaille oli omat kyselynsä ja sosiaalineuvojien asiakkaille omansa. Tiedonkeruu toimi siten, että työntekijä täytti asiakkaan tiedot internetissä olevaan kyselylomakkeeseen. Kyselyissä ei käytetty asiakkaan henkilötietoja, vaan kullekin asiakkaalle luotiin oma tunnistenumero, joka koostuu työntekijän tunnistetiedosta ja juoksevasta numerosta. Työntekijät pitivät nämä tunnistenumerot itsellään tallessa. Työntekijät siis tietävät tunnistenumeron avulla kenestä asiakkaasta on kyse, ja he voivat tarkistaa tietoja potilastietojärjestelmä Pegasoksesta. Digiumin tiedot kerättiin anonyymisti, koska muunlainen tietojen keruu tuota kautta olisi ensinnäkin tietoturvatonta, ja toisekseen hankkeessa ei tarvita yksittäisen asiakkaan tunnistetietoja. Alkukyselyssä kartoitettiin asiakkaan perustiedot: ikä, sukupuoli, koulutustausta, työtilanne, toimeentulo, perhetilanne, asuminen, millä terveysasemalla hän asioi, kuka hänet oli ohjannut työntekijän vastaanotolle ja mistä syystä hän on vastaanotolle hakeutunut (tulosyy). Päihdetyöntekijöiden kyselyssä selvitettiin asiakkaan ajankohtaista päihteiden käyttöä mm. AUDITkyselyn avulla. Kyselyssä oli myös huoliosio, jolla kartoitetaan asiakkaan kokonaistilannetta ja sitä, mistä elämänsä osa-alueista hän on erityisen huolissaan, ja mihin kaipaa tukea. Alkukysely siis tuki osaltaan tilannearvion tekemistä. Kyselyssä kartoitettiin asiakkaan muita samanaikaisia asiakkuuksia (moniongelmaisuutta) sekä mahdollisia aikaisempia päihde- ja/tai psykiatrisia hoitoja. Alkukysely aloitettiin 1.1.2011, ja työntekijät täyttivät kyselyn jokaisesta uudesta asiakkaastaan. Alkukyselyt toteutettiin kolmen kuukauden jaksoissa (1.1.-31.3., 1.4.-30.6. ja 1.7.-30.9.). Kysymyksiä muutettiin ja tarkennettiin matkan varrella sen mukaan, kun puutteita ja parannettavaa havaittiin. Loppujen lopuksi päihdetyöntekijöillä ja sosiaalineuvojilla oli kolme erilaista alkukyselyä. 17

Seurantakyselyt aloitettiin toukokuussa 2011. Seurantakyselyssä kartoitettiin intervention sisältöä: selvitettiin mikä asiakkaan tilanne oli alussa, ja mikä se oli interventiojakson lopussa. Selvitettiin montako käyntiä työntekijän vastaanotolla on tarvittu (kun ohjeistus päihdetyöntekijöille on 1-6 kertaa, sosiaalineuvojien käyntimääriä ei ole erikseen ohjeistettu), ja minne asiakas työntekijän tapaamisten jälkeen on ohjautunut. Eri kysymyksin pyrittiin kartoittamaan muutosta asiakkaan tilanteessa sekä työntekijän että asiakkaan arvion mukaan, koska mitään varsinaista absoluuttista muutosmittaria ei ole olemassa. Myös seurantakyselyn kysymyksiä muokattiin kokemusten karttuessa jonkin verran niin, että päihdetyöntekijiöden seurantakyselyistä oli kaksi versiota, ja sosiaalineuvojien yksi. Kyselyiden täyttäminen on vienyt aikaa, mutta on ollut erittäin tärkeää toiminnan arvioimisen kannalta. Se on varsinkin toiminnan alkuvaiheessa ollut keskeisin väline työn sisällön näkyväksi tekemiseen. Alun perin suunnitelmana oli, että kyselyä jatkettaisiin koko hankkeen toiminnan ajan. Syksyllä 2011 päädyttiin kuitenkin siihen, että arvioinnin kannalta hankkeella oli jo tarpeeksi aineistoa koossa. Päihdetyöntekijät olivat täyttäneet alkukyselyn 790 asiakkaasta ja sosiaalineuvojat 490 asiakkaasta. Seurantakyselyiden määrä on pienempi, koska kaikista aloittaneista asiakkaista ei seurantakyselyä ehditty täyttää. Kyselyt voidaan vielä toistaa yksiosaisena ja pienimuotoisempana otantana esim. keväällä 2012 kuukauden ajan mikäli näin halutaan. 3.3.2 Terveysasemien henkilökunta Toiminnan onnistumisen kannalta on oleellista, että terveysasemien henkilökunta osaa ja haluaa hyödyntää erityistyöntekijöiden asiantuntemusta osana potilaan hoitoa. Vaikka asiakkaat voivat hakeutua itse suoraan työntekijän vastaanotolle ilman välikäsiä, on itse hakeutuvien asiakkaiden määrä pieni kokonaisuuteen nähden. Suurin osa asiakkaista tulee muiden työntekijöiden ohjaamina. Jotta ohjaaminen onnistuu, täytyy henkilökunnan siis osata ja haluta ohjata asiakkaita näille työntekijöille. Jokainen työntekijä on alun jälkeen pääsääntöisesti itse vastuussa omasta näkyvyydestään omalla terveysasemallaan ja omalla alueellaan, mikä tarkoittaa esimerkiksi säännöllistä tiedottamista ja muistuttamista omasta olemassaolostaan esimerkiksi osallistumalla säännöllisesti terveysasemakokouksiin. Hanketyöntekijät ovat pitäneet kirjaa omista verkostokokouksiin osallistumisistaan ja nämä tiedot on toimitettu koordinaattoreille. Näin on haluttu varmistaa, että verkostoituminen lähtee hyvin käyntiin. Terveysasemille suunnattujen kyselyiden tarkoituksena on yhtäältä kerätä tietoa ja toisaalta levittää sitä kysely toimii interventiona ja yhtenä 18

tiedottamisen ja muistuttamisen välineenä. Kyselyillä haluttiin ensinnäkin selvittää, tietääkö terveysasemien henkilökunta, että päihdetyöntekijät ja sosiaalineuvojat työskentelevät terveysasemilla. Kysyttiin onko vastaaja ohjannut asiakkaita näille työntekijöille (ja montako kertaa), ja onko tavannut potilaita yhteisvastaanotolla ja/tai konsultoinut näitä. Väitteellä koen tietäväni, missä asioissa minun kannattaa ottaa yhteyttä sosiaalineuvojaan/päihdetyöntekijään kartoitettiin sitä, miten hyvin sosiaalineuvojien ja päihdetyöntekijöiden työn sisältö ja kohderyhmä on avautunut työntekijöille. Vastaukset sijoitettiin viisiportaiselle asteikolle (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä). Henkilökuntakyselyitä on tehty kolmessa erässä toiminnan laajentumisen mukaan. Ensimmäinen henkilökunnalle suunnattu kysely tehtiin kesäkuun 2010 lopussa Kontulan ja Kivikon asemien työntekijöille, sillä pilottialueena toimintaa oli siellä ollut pisimpään. Pilottikyselyn jälkeen sama kysely lähetettiin maaliskukussa 2011 niille asemille, joilla työntekijä oli aloittanut marraskuussa 2010. Kyselyä muokattiin näiden tulosten pohjalta hieman. Viimeiseen kyselyyn lisättiin kaksi kysymystä, koska haluttiin saada tarkempi käsitys siitä, miten tarpeelliseksi työntekijät uuden toimintamallin kokevat. Kysymys lisättiin sillä oletuksella, että mikäli malli koetaan tarpeelliseksi, sen voidaan päätellä tukevan työntekijöitä työssään, ja silloin sillä on merkitystä työhyvinvoinnin kannalta. Tämä kysely lähetettiin kaikille niille asemille (n=18), jotka eivät jo olleet vastanneet. Kyselyiden tulokset esitellään luvussa 4.2. Kysely tullaan uusimaan alkuvuonna 2012, että nähdään miten tilanne on kehittynyt. Arviointia: Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen arviointi Vahvuudet o Arviointi ja tiedonkeruu on ollut keskeisessä roolissa alusta saakka. Toimintaa suunniteltaessa on aina otettu huomioon myös se, miten toimintaa arvioidaan. o Tiedonkeruu on ollut systemaattista ja laajaa. Parantamisalueet o Ohjausryhmällä voisi olla aktiivisempi rooli hankkeen arvioinnissa. o Hankehenkilöstön rooli arvioinnissa voisi olla aktiivisempi. o Laadun arvioiminen on tärkeässä osassa, mutta käytännössä usein puhutaan vain käyntimääristä. 19

Kehittämisideat o Ohjaus- ja projektiryhmät kommentoivat väliraporttia ja osallistuvat itsearviointiin sitä kautta. o Ohjausryhmässä sovitaan toiminnan laatua koskevista mittareista. o Koordinaattorit haastattelevat jokaisen hanketyöntekijän talvella 2012 erillisen suunnitelman mukaan. Tarkoituksena on tuottaa laadullista tietoa hanketyöntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä toiminnan jatkamisen ja kohdentamisen suhteen. 3.4 Henkilöstö Rekrytointi ja toiminnan jalkautuminen Kesäkuussa 2010 hankkeeseen rekrytoitiin kaksi koordinaattoria. Kontulan ja Kivikon terveysasemilla olivat jo syksyllä 2009 aloittaneet pilottityöntekijät, jotka siirtyivät hanketyöntekijöiksi kesäkuussa 2010. Muiden hanketyöntekijöiden aloittamisajankohta oli pitkälti kiinni siitä, millä asemilla oli ensiksi tarjota työtiloja hanketyöntekijöille. Alkuvaiheessa päihdetyöntekijöitä rekrytoitiin suoraan A-klinikoilta ja puskaradion kautta. A- klinikat tiedottivat kukin sisäisesti johtajiensa kautta hankkeesta alkusyksystä, ja kiinnostuneet työntekijät saivat ilmoittautua hankkeen työntekijöiksi. Tässä vaiheessa hankkeesta ei vielä juuri ollut muuta materiaalia kuin hankesuunnitelma, eikä käsitys siitä, mitä hankkeessa tehtävä työ tulisi olemaan, ollut muodostunut. Koska alkuvaiheen tiedottaminen ja rekrytointi oli A-klinikoiden sisäistä, oli se myös epäyhtenäistä. Eri vaiheessa rekrytoidut työntekijät ovat olleet keskenään epätasa-arvoisessa sen suhteen, mitä heille on hankkeesta kerrottu. Se on näkynyt eroina hankkeeseen kohdistuvien odotusten suhteen, varsinkin toiminnan alkuvaiheessa. Sitä mukaa kun toiminta on laajentunut, ja kokemukset karttuneet, on myös tiedottaminen yhtenäistynyt. Alkuvaiheessa ilmoittautumismenettelyn kautta rekrytoituja työntekijöitä ei pääsääntöisesti haastateltu tehtävää varten hankkeen toimesta. Heidän kohdallaan lähdettiin siitä oletuksesta, että A-klinikan johtaja suosittelee heitä tehtävään, ja katsoo heidän olevan sopivia terveysasemalla tehtävään päihdetyöhön. Osa tavattiin etukäteen, ja heidän kanssaan keskusteltiin, mutta vasta hankkeen edetessä haastattelut tehtiin systemaattisesti. 20

Marraskuun alussa aloitti neljä päihdetyöntekijää, joista kolme oli sairaanhoitajataustaisia ja yksi sosiaalityöntekijätaustainen. Terveysasemat, joille nämä työntekijät sijoittuivat, olivat Viiskulma, Vuosaari, Herttoniemi (ja Laajasalo) sekä Vallila ja Koskela. Seuraavassa vaiheessa siirryttiin siis systemaattiseen rekrytointiin. Hanketyöntekijöiden tehtävistä laadittiin työpaikkailmoitukset, jotka laitettiin kaupungin sisäiseen sähköpostijakeluun sekä sosiaalivirastoon että psykiatriaosastolle. Päihdetyöntekijöitä rekrytoitiin myös Kettutien A- poliklinikalta. Päihdetyöntekijöiksi hakeneet haastateltiin ryhmissä. Haastattelijoina toimivat koordinaattorit, Eteläisen A-klinikan johtaja Tuula Tiainen sekä hanketyöntekijöiden tuleva esimies ylihoitaja Hilkka Heikkilä. Sosiaalineuvojaksi hakeneiden haastattelijoina toimi toinen koordinaattori sekä pilottisosiaalineuvoja. Kaikki sosiaalineuvojiksi hakeneet olivat koulutukseltaan sosiaaliohjaajia, ja miltei kaikilla oli työkokemusta sosiaaliasematyöstä, mikä katsottiinkin edellytykseksi sosiaalineuvojan tehtävään. Päihdetyöntekijöitä aloitti 1.1. neljä (Pihlajamäki-Jakomäki, Malmi, Kallio ja Lauttasaari-Töölö) ja sosiaalineuvojia kaksi (keskustan ja pohjoisen terveysasemat). 1.3. aloitti kolme päihdetyöntekijää (Itäkeskus-Laajasalo, Malminkartano-Kannelmäki-Laakso ja Maunula-Oulunkylä-Paloheinä) ja yksi sosiaalineuvoja (lännen terveysasemat). 1.4. aloitti viimeinen päihdetyöntekijä terveysaseminaan Pitäjänmäki, Haaga ja Munkkiniemi. Jälkeenpäin arvioituna rekrytointi olisi pitänyt suorittaa systemaattisesti alusta saakka. Tällä oltaisiin ehkäisty työntekijöiden epäatasa-arvoinen asema hankkeeseen kohdistuneiden odotusten suhteen. Kaikkien työntekijöiden aloittamisen yhteydessä järjestettiin kullakin vastaanottavalla terveysasemalla tapaaminen, johon osallistuivat kulloisenkin terveysaseman ylilääkäri, osastonhoitaja, koordinaattori(t), pilottityöntekijä sekä aloittava työntekijä, mahdollisuuksien mukaan myös hanketyöntekijän esimies. Tapaamisessa käytiin läpi työnkuvaa ja sovittiin aloittamiseen ja potilasohjaukseen liittyviä asioita. Useimmiten aloittamisen jälkeen sovittiin myös seurantatapaaminen, mutta näin ei tapahtunut kaikilla asemilla. Lisäksi on pyydettäessä/kutsuttuina osallistuttu eri alueiden johtoryhmiin, ja jatkossa niihin osallistumisesta on tarkoitus tulla säännöllisempää. Hanketyöntekijöiden tapaamiset Hankkeen toimintamuoto ei mahdollista ns. tiimipalavereita korvaavan toiminnan järjestämistä, sillä hanketyöntekijöistä ei muodostu samanlaisia 21

tiimejä kuin niissä ympäristöissä joista hanketyöntekijät ovat lähtöisin. Hankkeessa on kuitenkin haluttu mahdollistaa säännöllinen keskustelu sekä kaikkien hanketyöntekijöiden välillä että työntekijäryhmien sisällä. Kaikki hanketyöntekijät ovat kokoontuneet yhteen implementaatioryhmän otsikolla säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. Implementaatioryhmässä on käsitelty sellaisia hankkeeseen ja toimintaan liittyviä asioita, jotka ovat olleet yhteisiä molemmille työntekijäryhmille. Työryhmä on toiminut sekä tiedottamisen välineenä, että keskustelun mahdollistajana. Työryhmää puheenjohtivat aluksi koordinaattorit, ja sittemmin hanketyöntekijöiden esimies Hilkka Heikkilä, mikä mahdollistaa myös osaltaan hanketyöntekijöiden toimintaan liittyvän hallinnollisen päätöksenteon siltä osin kun se on esimiehen vastuulla. Hanketyöntekijät ovat tavanneet myös työntekijäryhmissä keskenään (koordinaattoreiden kera) noin kerran kuussa. Näiden kokousten tarkoituksena on ollut keskittyä enemmän kunkin työntekijäryhmän työn sisältöön. Tapaamisissa on jaettu kokemuksia toimintatavoista, ja keskusteltu siitä mikä missäkin on osoittautunut toimivaksi ja mikä taas ei. Tavoitteena on ollut, että tapaamiset omalta osaltaan mahdollistaisivat sen, että työn sisällöstä muodostuisi yhteinen käsitys. Esimies ei näissä tapaamisissa ole ollut läsnä. Alussa tapaamiset toimivat myös integroitumisareenana, jossa uudet työntekijät tulivat toisilleen tutuiksi, sillä uusia työntekijöitä tuli alkuvaiheessa mukaan pitkin matkaa. Tavoitteena on ollut myös se, että hankkeen toiminta integroituisi terveysasemien psykiatristen sairaanhoitajien toiminnan kanssa. Tätä tukemaan on järjestetty myös sellaisia yhteistyötapaamisia, joissa psykiatriset sairaanhoitajat ja hanketyöntekijät ovat kokoontuneet. Näitä tapaamisia on ollut vuoden 2010 aikana yksi ja vuoden 2011 aikana kaksi, ja niitä on tarkoitus jatkaa puolivuosittan myös vuonna 2012. Edellä mainittujen säännöllisten tapaamisten lisäksi hanketyöntekijöille on järjestetty projektikonsultaatiota. Näissä konsultaatiotapaamisissa hanketyöntekijöillä on mahdollisuus keskustella hanketyöstä ulkopuolisen konsultin kanssa, mikä mahdollistaa työn tarkastelun ja jäsentämisen toisenlaisesta näkökulmasta. Myös arviointityöpaja(t) on osaltaan toiminut tällaisena areenana. Kaikkien tapaamisten punaisena lankana on ollut hankkeen tavoitteiden mukaisen toiminnan ja toimintatavan muodostuminen. Tapaamisten muotoa ja tiheyttä on kuitenkin jatkossa syytä miettiä ja tarkentaa sitä, mitä tapaaminen palvelee. Työntekijöillä on keskenään erilaisia tarpeita keskustelulle. Kaikkia tyydyttävään täydelliseen ratkaisuun tuskin päästään, mutta kultaisen keskitien löytäminen tapaamisten suhteen on tulevan vuoden tavoitteena. Psykiatriset sairaanhoitajat tapaavat toisiaan alueellisesti säännöllisesti, ja 22

yhtenä mahdollisuutena on se, että myös hanketyöntekijät integroituisivat näihin tapaamisiin. Kaikista edellä mainituista tapaamisista (projektikonsultaatiot poislukien) on pidetty pöytäkirjaa. Arviointia: Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen henkilöstön Vahvuudet: o Suurimmalla osalla päihdetyöntekijöistä on suhteellisen pitkä kokemus päihdetyöstä, joten ammatillisuus on vahvaa. Myös kaupungin päihdepalveluiden organisaatio on heille tuttu. o Sosiaalineuvojat ovat kokeneita ja tuntevat kaupungin palvelujärjestelmän. o Henkilöstö on motivoitunut työskentelemään hankkeessa, ja kokee työskentely-ympäristön mielekkääksi (on tärkeää tehdä ko. työtä perusterveydenhuollossa). o Henkilöstö on valmis jakamaan osaamistaan sekä toisilleen että terveysasemien käyttöön. Parantamisalueet: o Henkilöstön erityisosaaminen tulisi saada paremmin hyödynnettyä ja jaettua. o Henkilöstöresursseja tulisi suunnata paremmin, ettei yli- tai alikuormittumista pääsisi syntymään. o Vuoropuhelu henkilöstön kesken on tärkeää ja se pitää mahdollistaa niin, että sille varataan sopivasti aikaa ja sopiva ympäristö. Kehittämisideat: o Hankehenkilöstön osaaminen tulee kartoittaa, jotta jatkoa varten voidaan luoda tehtävän vaativuuden arviointi. o Vuoropuhelun mahdollistavat rakenteet (mm. tapaamiset) suunniteltava tulevan kevään aikana. o Henkilöstön kokemukset kerätään kootusti yhteen haastatteluiden avulla. o Työnkuvia tulee tarkentaa ja työn vaativuus arvioida. 23

3.5 Resurssit ja kumppanuudet Helsingin osahankkeen budjetti on 2 765 600 euroa, josta valtionrahoitusta on 1 338 187 euroa. Hankkeen budjetti on kuvattu alla olevassa taulukossa. Helsingin terveyskeskus Valtionavustuspäätöksessä hyväksytyt kustannukset Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke (45010) Henkilöstömenot, joista 2 434 600 Projektiin palkattava henkilöstö 1 085 700 Työpanoksen siirto kunnalta* 1 348 900 Palvelujen ostot yhteensä, josta 128 000 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset 3 000 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut 125 000 Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 000 Vuokrat 168 000 Investointimenot yhteensä, josta 32 000 Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto 32 000 Muut investointimenot Muut menot Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset 2 765 600 - Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset - Tulorahoitus - Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset 2 765 600 Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus 1 427 413 Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus 1 338 187 Hankkeen taloudesta raportoidaan erikseen säännöllisesti tehtävän maksatushakemuksen yhteydessä. Hankkeen kokonaiskustannukset ajalta 24

1.1 2010-30.9 2011 ovat olleet yhteensä 897 084,22 euroa. Tästä summasta henkilöstökuluja on ollut 776 640 euroa, joka on noin 86 % kokonaiskustannuksista. Lähes kaikki kustannukset ovat olleet valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia. Ainoastaan 1,7 % kustannuksista on ollut valtionavustukseen oikeuttamattomia kustannuksia. Helsingin osalta Lounais-Suomen aluehallintovirasto ei hyväksynyt alkometrien hankinnasta syntyneitä kuluja, sillä niiden katsottiin kuuluvan terveysasemien perushankintoihin kuuluviin kuluihin hankerahoituksella saa hankkia vain välttämättömät kehittämistyöhön tarvittavat työvälineet. Niiden kulut olivat yhteensä 15 644,50 euroa. Aluehallintoviraston päätös on liitteenä (liite 2). Kumppanuudet - Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Toiminnan yhteistyökumppaneina ovat aiemmissa luvuissa mainittujen toimijoiden lisäksi muut alueelliset toimijat kuten asiakas- ja potilasjärjestöt sekä seurakunnat. Alueellinen yhteistyö eri toimijoiden välillä on erittäin tärkeää. Toimijoiden on tunnettava alueella olevat muut palveluntarjoajat, jotta niistä ja niiden toiminnasta voidaan kertoa kuntalaisille. Hanke osallistuu toimintansa kuvaamiseen ja mallintamiseen Innokylässä (www.innokyla.fi). Innokylä on SOSTE:n, Kuntaliiton ja THL:n yhdessä toteuttama avoin innovaatioyhteisö, joka tarjoaa tukea sosiaali- ja terveysalaan liittyvien toimintamuotojen ja käytäntöjen ideoinnissa, kehittämisessä, arvioinnissa ja levittämisessä. Innokylässä hankkeen toimintamalleja ja niiden kehittämistä kuvataan REA-työkalun avulla. Kuvauksia työstetään myös työpajoissa (Innopajoissa), joihin osallistuu myös muita samankaltaista kehittämistyötä tekeviä. Hankkeessa on käynnistetty myös mielenterveys- ja päihdetyön verkosto. Sen tavoitteena on koota yhteen koko Helsingin kaupungin kattava mielenterveysja päihdetyön verkosto ja sen kautta levittää ja juurruttaa mielenterveys- ja päihdetyön integroitumista hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on myös uudistuvan palvelurakenteen ja toimintakulttuurin näkyväksi tekeminen sekä koulutus- ja kehittämismahdollisuuksien hyödyntäminen. Verkoston tavoitteena on toimia tiedon, osaamisen ja vertaistuen foorumina. Tavoitteena on, että päihde- ja mielenterveyspalvelut toimisivat mahdollisimman saumattomasti, ja että sekä moniongelmainen asiakas että tämän työntekijät saisivat tukea ja apua mahdollisimman joustavasti. Yhteistyöverkostossa ovat mukana Sosiaaliviraston sosiaalinen kuntoutus, Terveyskeskuksen psykiatriaosasto ja A-klinikkasäätiö sekä terveysasemien päihdetyöntekijät, sosiaalineuvojat. 25

Koordinaattorit ja osa hanketyöntekijöistä on ollut kertomassa hankkeen toiminnasta eri toimijoille kaupungin sisällä, valtakunnallisesti (mm. Päihde- ja mielenterveyspäivät), sekä mm. oppilaitoksissa. Arviointia: Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen kumppanuudet ja resurssit Vahvuudet: o Hankerahoitus on mahdollistanut toiminnan jalkauttamisen, eikä siihen muuten olisi ollut mahdollisuutta. o Ohjaus- ja projektiryhmissä on vahva edustus yhteistyökumppaneiden tahoilta. Parantamisalueet o Tietojärjestelmät eivät tue yhteistyötä eri virastojen välillä, mikä johtaa huonompaan ja hitaampaan palveluun o Työntekijöiden käyttämä potilastietojärjestelmä ei myöskään tue hankkeessa tehtävää työtä parhaalla mahdollisella tavalla. Tekniset muutokset ovat mahdollisia, mutta hankkeen ja asiakkaiden tarpeita ajatellen ne tapahtuvat auttamattoman hitaasti. o Hankerahoituksen sääntöjen tulisi olla selkeämmät 3.6 Prosessit 3.6.1 Työnkuvat Sosiaalineuvojien ja päihdetyöntekijöiden työnkuvien mallintaminen on hankkeen keskeinen kehittämisprosessi. Sitä kuvataan seuraavaksi. Sosiaalineuvojan ja päihdetyöntekijän työnkuvien kehittämisprosessi on ollut kaksiportainen. Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2009 ja 2010 toteutettiin Kontulan ja Kivikon terveysasemilla pilottihanke, jossa työnkuvien kehittäminen aloitettiin. Näiden pilotointikokemusten pohjalta työnkuvien jatkokehittäminen ja mallintaminen aloitettiin tässä hankkeessa. Molempia työnkuvia on muokattu hankkeen ohjaus- ja projektiryhmissä käytyjen keskustelujen pohjalta. Viimeisimmät muutokset työnkuviin on tehty maaliskuussa 2011. Tarkoitus on, että ne tulevat vielä tarkentumaan sitä mukaa kun kokemusta niiden toimivuudesta kertyy. Työnkuvissa on tiivistetysti esitetty se, mistä työssä on kysymys. Ne ohjaavat sekä hanketyöntekijöiden että terveysasemien muiden työntekijöiden työtä. Työnkuvat on pyritty 26

tekemään mahdollisimman selkeiksi niin, että asiakkaiden ohjaaminen hanketyöntekijöiden vastaanotolle olisi helppoa. Työnkuvissa kuvataan toiminnan kohderyhmät, työtavat sekä se, miten työntekijöihin saa yhteyden. Kohderyhmät on pyritty määrittelemään tässä vaiheessa mahdollisimman väljästi siten, ettei toiminnan alkuvaiheessa turhaan rajattaisi kohderyhmiä liian tiukasti tällä on pyritty varmistamaan mahdollisimman suuri ohjautuvuus. Ajatuksena on ollut se, että toiminnan aikana määrittyy tarkemmin se kohderyhmä, jolle terveysasemilla löytyy tarvetta, ja että työnkuvia muokataan sitten tarpeen mukaan kun toiminnasta ja tavoitetusta kohderyhmästä on tarpeeksi tietoa. Työnkuvat ovat esillä intranetissä. Työnkuvat hankkeen tässä vaiheessa ovat seuraavat: Sosiaalineuvojat KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Ensisijaisesti moniongelmaiset syrjäytymisvaarassa olevat, palveluiden väliin putoajat tai palveluja vaille jääneet (esim. rahahuolien kanssa painiva asiakas, joka ei ole oikeutettu toimeentulotukeen) asiakkaat, jotka eivät ole aikaisemmin hakeneet heille kuuluvia etuuksia tai palveluita ei ole rajattu mihinkään tiettyyn asiakasryhmään palvelee kaikkia perusterveydenhuollossa asioivia asiakkaita palvelutarpeen arviointi ja tarvetta vastaava suunnitelma o esim lomakkeet, yhteystiedot tarvittaviin palveluihin o työnjako eri toimijoiden kanssa ohjaus, neuvonta, omatoimisuutta tukien sosiaalipalveluissa o Kela-etuudet, toimeentulotuki, kuljetustuki, kuntoutusneuvonta, vammaistuki ym. asiakkaalle kuuluvien etuuksien kartoittaminen verkostotyö o asiakkaan viranomaisverkostojen kanssa tehtävä yhteistyö o yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa o päihde- ja mielenterveystyön toimintoihin 27

konsultatiivinen jalkautuva työote o kotikäynteihin osallistuminen työparina Päihdetyöntekijät KOHDERYHMÄ Potilaat, joiden päihteiden käyttö aiheuttaa huolta työntekijässä tai potilaassa Varhaisen vaiheen puuttuminen o erityisesti uudet asiakkuudet o alkoholin ja muiden päihteiden haitallinen ja riskikäyttö o samanaikainen mielenterveysongelma ja/tai somaattinen sairaus SISÄLTÖ päihdehoidon tarpeen arviointi ja hoitosuunnitelma o asiakkaan perhe- ja muu sosiaalinen tilanne huomioiden potilaan motivointi ja sitouttaminen omaan hoitoonsa o hoidon suunnittelu ja tarvittaessa ohjaus erityishoitoon konsultaatiot ajokelpoisuuden arviointi o päihdeanamneesi o alkolukkotodistukset ohjaus, neuvonta, informointi eri päihdehoitopaikoista; o A-klinikka, Huumeklinikka, Huumevieroitusosasto o katkaisuhoito, kuntoutus o vertaistukiryhmät (AA, NA, AlAnon, Pelirajat on) o päihteettömät toiminnot (mm. A-kilta, päivätoiminta) yhteistyö psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa konsultoiva jalkautuva työ mm. kotihoito ja neuvola yksilökeskustelut (45min.) 1-6 käyntiä, mahdollisuus pidempään hoitojaksoon ryhmät: o Muutosryhmä 5x (muutosvaihemalliin perustuva) o Ahma-ryhmä (ahdistuneisuus-masennus) Molempien työntekijäryhmien tavoitettavuus on mahdollisimman helppoa lähetettä ei tarvita, asiakas voi joko varata ajan itse tai terveysaseman työntekijä voi varata sen hänelle suoraan. Terveysasemilla ei muiden ammattiryhmien käytössä ole työnkuvia sellaisina kuin ne hankkeessa on kuvattu. Terveysasemilla toiminta kuvataan 28

prosessikuvausten kautta. Päihdetyöntekijöiden ja sosiaalineuvojien osalta prosessikuvasten työstäminen on aloitettu. Yhteistyöprosessit terveysasemien sisällä ja eri toimijoiden välillä Jotta kuntalaista pystyttäisiin palvelemaan mahdollisimman saumattomasti, on yhteistyöstä eri toimijoiden välillä oltava selkeät toimintamallit. Hanke pyrkii omalta osaltaan luomaan ja selkiyttämään näitä. Hankkeeseen liittyen on sovittu seuraavista yhteistyötavoista: Alkoholiavokatkaisuhoidot siirtyivät osaksi terveysasemien omaa toimintaa 1.1.2011. Siihen mennessä niitä oltiin toteutettu vaihtelevasti sekä joillain terveysasemilla, että kaikilla A-klinikoilla. Alkuvuonna sovittiin myös poliisin päihdearvioon ohjaamien asiakkaiden arvioinnin järjestämisestä A-klinikoiden ja terveysasemien kesken. Parhaillaan ollaan luomassa yhteistyömallia lääkevieroitusta tarvitsevien asiakkaiden suhteen. Ohjeistukset terveysasemien sisällä: Terveysasemien avohoidon kehittämistyöryhmä laati Audit-kyselyn käyttämisestä ja kirjaamisesta ohjeistuksen terveysasemille syyskuussa 2011, virallisesti se lanseerattiin lokakuussa. Audit on aiemminkin sisältynyt tiettyjen sairauksien hoitoprosesseihin, mutta sen käyttöä ei ole voitu seurata, sillä tietojärjestelmä ei ole mahdollistanut sitä. Pegasokseen tehtiin kuitenkin kesäkuussa 2011 Terve Helsinki hankkeen ohjausryhmän päätöksellä muutos, joka mahdollistaa Audit-pisteiden merkinnän sinne erillisenä raportointikoodina tämä mahdollistaa tehtyjen kyselyjen ja alkoholin riskikäytön ylittävien määrää. Audit-pisteet on sovittu vietäviksi myös Pegasoksen terveystottumus-lehdelle. Kaikki ohjeistukset ovat liitteenä. Koulutuksien järjestäminen kuuluu toimintaan, ja sitä esitellään tarkemmin luvussa 4.2. (henkilöstötulokset). Arviointia: Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen prosessit Vahvuudet: o Työnkuvien väljyys on mahdollistanut sen, että vastaanotolle pääsyn kynnys on ollut matala o Kohderyhmää ei ole tiukasti rajattu, jolloin on mahdollisuus löytää sellaisia asiakkaita, jotka eivät ole tähän mennessä tulleet palveluissa huomioiduiksi o Työnjaosta sopiminen on ollut helppoa ja toimivaa. 29

Parantamisalueet: o Työnkuvien mielekkyys (sekä työntekijän että asiakkaan kannalta) on varmistettava o Yhteisistä sopimuksista huolimatta työnjaossa ilmenee silloin tällöin epäselvyyksiä. Työnjaon toimivuuden seurantaan tulee panostaa enemmän. Kehittämisideat o Työnkuvissa voisi olla mahdollisuus hyödyntää/tuoda esiin erityisosaamista o Yhteisten toimintamuotojen ja rakenteiden tarkentaminen työntekijäryhmien sisällä o Toimijoiden välisestä yhteistyöstä sovitut asiat voisi viedä sellaiselle alustalle (esim. intraan), jossa ne olisivat helposti löydettävissä o Jatkoa ajatellen on luotava sellaiset rakenteet ja käytännöt, joiden avulla uusi työntekijä voidaan perehdyttää 4. Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen tulokset 4.1. Asiakastulokset Tässä luvussa esitellään keskeiset asiakastulokset. Ne esitellään kysymyskohtaisesti. Tuloksia arvioidaan luvussa 5. Päihdetyöntekijöiden asiakkaat Seuraavat tulokset perustuvat Digium-kyselyihin. Ne on kerätty ajalla 1.1.2011-30.8.2011. Alkukyselyn aineiston koko on 789 asiakasta, yhdistetyssä aineistossa asiakkaita on tippunut pois siltä osin kun seurantakyselyä ei ole saatu mukaan. Tuloksia tulkittaessa on huomioitava se, että toiminta on käynnistynyt eri alueilla eri aikaan idässä on toimittu pisimpään ja kun taas lännessä työntekijät aloittivat keväällä 2011. Tulokset perustuvat siihen tietoon, mitä hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna on kerätty. Todennäköistä on, että toiminnan edetessä tiedot tulevat muuttumaan, ja kyselyn uusiminen mahdollistaa taas kyseisen ajankohdan tilanteen selvittämisen. 30

Asiakkaat alueittain N=789 28% Keskusta 43% Länsi 18% 11% Pohjoinen Itä Sukupuoli- ja ikäjakauma N=789 18-24 vuotiaita 6% 250 25-34 vuotiaita 15% 200 35-44 vuotiaita 20% N 150 100 50 yhteensä mies nainen 45-54 vuotiaita 26% 55-64 vuotiaita 23% Yli 64 -vuotiaita 11% 0 18-24 vuotta 25-34 vuotta 35-44 vuotta 45-54 vuotta 55-64 vuotta yli 64 vuotta Päihdetyöntekijöiden asiakkaista naisia on 33% ja miehiä 67%. Alueellisesti merkittäviä eroja tässä suhteessa ei ole, joskin lännessä ja idässä naisten määrä on suhteellisesti hieman suurempi kuin keskustassa ja pohjoisessa. 31

N 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Koulutustausta N=470 yhteensä miehiä naisia opistotason/ ammattitutkinto 36% peruskoulu 34% ylempi korkeakoulututkinto 15% ylioppilas 8% alempi korkeakoulututkinto 7% peruskoulu kesken 0,5% 0,5% Koulutustaustaa on kysytty 470 asiakkaalta. Heistä ammattitutkinto on 36%:lla ja korkeakoulututkinto on 22%:lla. Vailla ammattitutkintoa on 42% asiakkaista. N 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Toimeentulo N=599 yhteensä miehet naiset Eläke 25% Palkka 25% Työttömyysetuus 21% Toimeentulotuki 14% Sairauspäiväraha 3% Opintotuki 1% Tuloton 1% Äitiysraha tms. 1% Neljäsosa asiakkaista on palkkatyössä ja neljäsosa eläkkeellä. Eläkeläisistä 6% on 35-44 vuotiaita, 17% on 45-54 vuotiaita ja 41% on 55-64 vuotiaita. 64% eläkeläisistä on siis alle 65-vuotiaita. Eläkkeet on siis myönnetty muista syistä kuin ikään perustuen. 32

40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Asiakkaiden ohjautuminen vastaanotolle N=789 Kaikki Keskusta Länsi Pohjoinen Itä Lääkäri 31% Terveydenhoitaja 24% Hakeutui itse 13% Psykiatrinen sh 7% Poliisi 6% Ta:n toimisto 4% A-klinikka 2% Tk-päivystys 2% Läheinen 1,5% Kotihoito 1,3% Sairaala 1% Psykiatrian pkl 1% Lääkärit ja terveydenhoitajat ohjaavat päihdetyöntekijän vastaanotolle tulevista asiakkaista suurimman osan (55%). Seuraavaksi suurin ryhmä ovat itse hakeutuneet asiakkaat. Alueellisia eroja on jonkin verran, esimerkiksi idässä lääkärit ohjaavat suhteellisesti eniten asiakkaita, kun taas lännessä itse hakeutuneiden suhteellinen osuus on suurin. Poliisin ohjaamat asiakkaat on lähetetty ajokorttiseurantaan. 8% 8% Vastaanotolle tulon syy 2% 2% 6% 5% Alkoholi Lääkkeet Mielialahäiriö Avokatkaisuhoidon jatkohoito Ajokortti 10% 10% 75% Huumeet Sekakäyttö Peliongelma Läheisen ongelma Kyselyssä työntekijät voivat valita useamman kuin yhden tulosyyn. Alkoholi on yleisin vastaanotolle tulon syy, ja se on myös useimmin käytetty päihde kaikkien asiakkaiden kohdalla (92%). Seuraavaksi useimmin vastaanotolle tullaan lääkkeiden käytön tai mielialaongelmien (masennus, ahdistus) vuoksi. 33

20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Muutos ei ole lainkaan tärkeää Asiakkaiden muutosvalmius 2 3 4 5 6 7 8 9 Muutos on erittäin tärkeää Alkukyselyssä kartoitetaan asiakkaan muutosvalmiutta (N=401) asteikolla 1-10, jossa väite muutos ei ole lainkaan tärkeää saa arvon 1 ja väite muutos on erittäin tärkeää arvon 10. 2% asiakkaista ei koe minkäänlaista muutostarvetta ja 98% kokee. 82% arvioi muutosvalmiutensa olevan 5 tai suurempi. Aikaisemmat hoidot N=789 17% 45% 38% Ei aiempaa päihde- tai psyk. hoitoa Joko päihde- tai psyk. hoitoa Sekä päihde- että psyk. hoitoa Sellaisia asiakkaita, jotka eivät ole olleet päihde- tai psykiatrisessa hoidossa, on päihdetyöntekijöiden asiakkaista 38%. Näiden uusien asiakkaiden osuus on joka alueella suunnilleen sama. Idässä on suhteellisesti hieman enemmän niitä, joilla on molempia hoitoja takanaan. Päihdehoidoista noin 75% on ollut 34

viimeisen kahden vuoden sisällä. Psykiatrisista hoidoista noin 65% on ollut viimeisen kahden vuoden sisällä. Naisten ja miesten osuus uusista asiakkaista on sama, mutta naisissa on suhteellisesti hieman enemmän niitä, joilla on takanaan molempia hoitoja (21% vs. 15%). 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Aiemmat hoidot ikäluokittain 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64 Ei aiempia hoitoja Jompaakumpaa tai molempia hoitoja 35-44 vuotiaista vain 27% oli sellaisia, joilla ei ole hoitoja taustalla, kun taas yli 64 vuotiaista heitä oli 50% ja 18-24 vuotiaista miltei 60%. Nuorimmistakin noin 40% oli ollut jo aiemmin hoidossa. 70% Käyntimäärät asiakasta kohden N=495 60% 50% 40% 30% 20% 10% Kaikki Keskusta Pohjoinen Itä 0% 1 kerta 2-4 kertaa 5-6 kertaa 6-10 kertaa Aineiston asiakkaista 57% asioi päihdetyöntekijän vastaanotolla kerran, ja 33% 2-4 kertaa. Tiedot eivät lännen suhteen ole täysin vertailukelposia johtuen sen pienestä asiakasmäärästä (N=37), joten se ei ole kuviossa mukana. Käyttämättömiä aikoja eli hukkakäyntejä on 33%:lla asiakkaista. 35

40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Asiakkaiden jatko-ohjautuminen N=495 Kaikki Keskusta Länsi Pohjoinen Itä Kaikki yhteensä: Ei jatko-ohjautumista, tilanne kohentunut 19% Ei jatko-ohjautumista, vaikka tarve olemassa 29% A-klinikka 22% Laitoskatko (alkoholi) 6% Psykiatrinen sh 2% Kotihoito 2% Suurin osa asiakkaista ei jatko-ohjaudu minnekään. Noin 20% asiakkaista on sellaisia, jotka työntekijän arvion mukaan ovat hyötyneet päihdetyöntekijän tapaamisista, eikä jatko-ohjaukselle ole tarvetta. Noin 30% taas on sellaisia, jotka hyötyisivät tilanteensa työstämisestä, mutta jotka eivät siihen itse juuri sillä hetkellä koe tarvetta. Tämän aineiston perusteella seuraavaksi suurin ryhmä ohjataan A-klinikalle ja seuraavaksi suurin tarvitsisi laitoskatkoa alkoholinkäytön osalta. Huomioitava on, että kyseessä on työntekijän suositus. Luvuista ei voi päätellä sitä, kuinka moni asiakas lopulta hakeutuu suositeltuun paikkaan. Alueellisia eroja on jonkun verran, esimerkiksi laitoskatkolle ohjataan keskustan alueelta suhteellisesti eniten asiakkaita. Keskustan alueella myös arvioidaan harvemmin, että asiakkaan tilanne on kohentunut. Kyselyssä on tässä kohtaa myös vaihtoehto jokin muu, mikä, johon työntekijä voi kirjoittaa avovastauksen, mikäli mikään valmiista vaihtoehdoista ei sovi. Tämän osuus vastauksista on 17%. Vastaukset ovat sekalaisia, suurimman osan mukaan jatkohoito on omalla terveysasemalla, ja toinen suuri ryhmä ohjautuu kolmannelle sektorille, esim. AA:han tai A-killan toimintaan. Yksittäisiä asiakkaita on ohjattu laitoskatkolle huumeiden takia, ja osa on hakeutunut yksityiselle puolelle ajokorttiseurantaan. 36

Päihteiden käytössä tapahtunut muutos N=495 Ei muutosta 10% 13% 17% 1% 59% Päihteiden käyttö lisääntynyt Päihteiden käyttö vähentynyt jonkin verran Päihteiden käyttö vähentynyt huomattavasti Lopettanut päihteiden käytön Työntekijöitä pyydetään arvioimaan asiakkaan päihteiden käytössä tapahtunutta muutosta arviointijakson päätyttyä. Arvion mukaan noin 40% olisi muuttanut päihteiden käyttöään. Kyselyssä työntekijöitä pyydetään myös kuvaamaan asiakkaan prosessia lyhyesti. Ajatuksena oli, että avovastausten kautta voisi tulla esiin jotain sellaista, jota ei ole kyselyssä osattu kysyä. Avovastausten kautta saa myös yksilöllisemmän kuvan asiakkaan tilanteesta kuin mitä tilastoilla on mahdollista kuvata. Useimmiten työntekijät ovat kuvanneet tilanteen yhdellä lauseella ohjattu A-klinikalle tai ohjattu Hangonkadulle. Toiset taas kuvaavat asiakkaan tilannetta hieman laajemmin, esim: Pitkäaikainen päihdeongelma, lukuisia laitoskatkaisuja. Hoitosuhde A- klinikalla. Raittiit jakson lähes ainoastaan laitoshoitojen aikana. Olin kevään 2011 aikana lisäksi muutaman kerran puhelimitse yhteydessä potilaaseen sekä A-klinikan työntekijään. Lyhyitä taukoja lukuunottamatta alkoholinkäyttö jatkunut runsaana. Ensikertalainen, runsaasti alkohoila käyttövä nuori nainen. Ensimmäinen laitoskatkasu, Antabuksen aloitus. Ensimmäiset raittiit viikot vuosiin. Avovastaukset siis vahvistavat ja elävöittävät sitä kuvaa, joka vastauksista on jo muutenkin muodostunut. Muuta Samanaikainen asiakkuus muualle, esim. sosiaaliasemalle, A-klinikalle, psykiatrian poliklinikalle tai työvoiman palvelukeskukseen on 26%:lla asiakkaista. Näistä 44% on sosiaaliaseman, 18% A-klinikan ja 18% kotihoidon asiakkaita. 6%:lla on hoitosuhde psykiatrian poliklinikalle ja 5% on lastensuojelun asiakkuudessa. Suuri osa A-klinikan asiakkuuksista selittyy sillä, että alkoholiavokatkaisuhoito on nykyään terveysasemien tehtävä. Avokatkoasiakkaat ohjautuvat siis hoitonsa siltä osin terveysasemille, vaikka varsinainen asiakkuus onkin A-klinikalla. Muissa tapauksissa kyse on 37

ennemminkin yksittäistapauksista, asiakkaat eivät esimerkiksi halua olla A- klinikan asiakkaina, vaan asioivat mieluummin terveysasemalla. Joskus on asiakkaallekin epäselvää se, missä hänen asiakkuutensa on. Jotkut myös käsittävät, että asiointi päihdetyöntekijllä on sama asia kuin A-klinikalla asiointi. Alaikäisiä lapsia on 21%:lla päihdetyöntekijöiden asiakkaista, eli viidesosalla. Näistä vanhempansa luona asuu 85%, loput asuvat kodin ulkopuolelle sijoitettuna. AUDIT on kysytty vain 37%:lta asiakkaista. Heillä pisteet jakautuvat siten, että yli 60%:lla pisteet ovat 20-40 (mahdollinen riippuvuus) ja 26%:lla pisteet viittaavat haitalliseen tai riskikäyttöön. Asiakasta on mahdollisuus tavata yhdessä toisen terveysaseman työntekijän kanssa. Parityön osuus näistä asiakastapaamisista on 10%. Eniten parityön mahdollisuutta hyödynnetään keskustan alueella. Parityöstä suurin osa tapahtuu potilaan omahoitajan, lääkärin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Verkostotapaamisia on ollut 3% kohdalla. Sosiaalineuvojien asiakkaat Sosiaalineuvojat ovat täyttäneet Digiumiin alkukyselyn 490 asiakkaasta, ja seurantakyselyn 391 asiakkaasta. Seuraavassa esitetään keskeisimmät näistä tuloksista. Alueet Asiakkaita ohjautuu sosiaalineuvojille eri alueilta varsin tasaisesti, eniten kuitenkin pohjoisesta, jossa myös käyntejä ja puheluita on eniten. Asiakkaiden jakaantuminen alueittain tammi-elokuussa (N=490, lähde Digium) Käynnit ja puhelut alueittain tammi-lokakuussa (N=2149, lähde Pegasos) Keskusta 23% Länsi 23% Itä 23% Pohjoinen 30% Keskusta 15% Länsi 23% Itä 25% Pohjoinen 37% 38

250 200 150 100 50 Sukupuoli- ja ikäjakauma N=490 naiset miehet yhteensä Alle 18-v 0,2% 18-24 v 3,9% 25-34 v 9% 35-44 v 9% 45-54 v 14% 55-64 v 16,5% Yli 64-v 47,6% 0 alle 18 vuotta 18-24 vuotta 25-34 vuotta 35-44 vuotta 45-54 vuotta 55-64 vuotta yli 64 vuotta Sosiaalineuvojien asiakkaista naisia on 66% ja miehiä 34%. Asiakkaat ovat pääasiassa keski-iän ylittäneitä. Alle 55-vuotiaiden osuus on 36%, ja 64% on tätä vanhempia. Yli 64-vuotiaiden osuus kaikista asiakkaista on 47,6%. Nuoremmissa ikäluokissa (18-44-vuotiaat) sukupuolijakauma on melko tasainen siten, että miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon, kun taas yli 64- vuotiaista asiakkaista 76% on naisia ja 24% miehiä. 45-54-vuotiaista 60% on naisia ja 40% miehiä, 55-64-vuotiaista 57% on naisia ja 43% miehiä. Asiakkaiden työtilanne N=490 2% Eläkkeellä 9% 6% 4% 3% Työtön työnhakija Sairauslomalla/kuntoutustuel la Ansiotyössä/yrittäjä 10% 61% Koululainen/opiskelija Ei työmarkkinoiden käytettävissä Äitiys- /isyysloma/vanhempainvapaa 39

Sosiaalineuvojien asiakkaista eläkkeellä on 61%. Eläkeläisiä on enemmän kuin yli 64-vuotiaita, joten kaikki eläkkeet eivät selity iällä. Ansiotyössä tai yrittäjänä on 5,7% asiakkaista, työttömänä 9,6%. Sairaslomalla tai kuntoutustuella on 9,4% asiakkaista. Työmarkkinoiden ulkopuolella on 3,3% asiakkaista. Eläkeläisistä 74% on naisia, muissa ryhmissä sukupuolet jakaantuvat melko tasaisesti. Asiakkaan ohjautuminen vastaanotolle N=490 2% 8% 8% 4% 3% 33% Terveydenhoitaja Lääkäri Hakeutui itse Psykiatrinen sairaanhoitaja Toimisto 10% Omainen Päihdetyöntekijä 29% Neuvola Asiakkaista suurin osa (71%) ohjautuu vastaanotolle terveysaseman lääkärin tai terveydenhoitajan ohjaamana. Terveydenhoitajat ohjaavat 33% ja lääkärit 29% asiakkaista. Itse hakeutuneiden osuus on noin 10%, ja terveysaseman psykiatrisen sairaanhoitajan ohjaamana vastaanotolle tulee noin 8% asiakkaista. Terveysaseman toimiston ohjaamana tulee 7,5% asiakkaista, ja päihdetyöntekijät ovat ohjanneet sosiaalineuvojan vastaanotolle noin 3,5% kaikista asiakkaista. 2% asiakkaista on tullut neuvolan ohjaamana, ja 1% sosiaaliaseman ohjaamana. 21 asiakasta tuli omaisen tai läheisen kehotuksesta (4%). 40

Asiakkaiden ohjautuminen alueittain 50 45 40 % 35 30 25 20 15 10 Kaikki Keskusta Länsi Pohjoinen Itä 5 0 Terveydenhoitaja Lääkäri Hakeutui itse Alueittain tarkasteltuna asiakkaiden ohjautumisessa on eroja. Itse hakeutuneiden asiakkaiden osuus on suurin lännessä ja pienin keskustassa, jossa taas lääkäri ohjaa sosiaalineuvojalle suhteessa enemmän asiakkaita kuin muualla. Pohjoisessa korostuu terveydenhoitajien ohjaamien asiakkaiden määrä. Tulosyy 6% 4% 3% 17% KELA:n tuet Toimeentulotuki Vammaispalvelut 9% Vanhuspalvelut 13% 13% 16% Asuntoasiat Mielenterveysasiat Velka-asiat Omaishoito Suurin osa asiakkaista tulee vastaanotolle KELAn etuuksiin tai toimeentulotukeen liittyvien kysymysten vuoksi. Seuraavaksi suurin ryhmä tarvitsee apua vanhus- tai vammaispalveluiden kanssa. Apua kaivataan myös asuntoasioissa, mielenterveysasioissa, velka-asioissa ja omaishoitoon liittyvissä kysymyksissä. 41

Tapaamiset asiakasta kohden alueittain (N=391) 70 60 % 50 40 30 20 10 0 en tavannut asiakasta 1 2-4 kertaa 5-6 kertaa Kaikki Keskusta Länsi Pohjoinen Itä Hankkeessa on haluttu kartoittaa sitä, kuinka monta asiakastapaamista kunkin asiakkaan prosessi on vaatinut. Sosiaalineuvojien toiminta-alueet ovat varsin suuria, ja vastaanottohuoneet sijaitsevat kullakin alueella yhdellä tai kahdella terveysasemalla, joten puhelinvastaanottotyön osuus on varsin suuri. Puhelimitse tapahtuva ohjaus- ja neuvontatyö vastaa sisällöltään kasvottaista vastaanottokäyntiä, joten sitä myös tilastoidaan samalla tavalla (asiakastapaamista vastaavien puheluiden määrä). Asiakkaista 40% oli sellaisia, joita ei tavattu lainkaan. Vastaanotolla tapahtuvaa asiakastyötä on siten 60%. Tavatuista asiakkaista suurinta osaa (65%) tavataan kerran, ja 29% tavataan kahdesta neljään kertaa. Pelkästään puhelimitse palveltujen asiakkaiden osuus on suurin lännessä ja pienin idässä. % 70 60 50 40 30 20 10 0 Asiakastapaamista vastaavien puheluiden määrä asiakasta kohden 1 2-4 5-6 7-10 42

Asiakkaan prosessiin saattaa sisältyä myös sekä kasvottainen tapaaminen, että tapaamista vastaavia puheluita. Puhelinvastaanottojen kokonaismäärä tässä seurannassa oli 283. Asiakkaista suurimman osan (61%) asia tulee selvitettyä yhden puhelun aikana. 2-4 puhelua vaativien asiakkaiden osuus on 36%. 50 Tilannearvioon liittyvät virkapuhelut asiakasta kohden 40 30 % 20 10 0 0 1 2-4 5-6 7-10 Mm. erillisistä tietojärjestelmistä johtuen asiakkaan tilanteen selvittely (tilannearvion tekeminen) saattaa vaatia monta puhelua eri toimijoille (mm. sosiaalitoimeen). Asiakkaista 44% oli sellaisia, joiden asian selvittäminen ei vaatinut yhtään tällaista puhelua. 56%:ssa tapauksista näitä puheluita vaadittiin. Näistä 43% vaati yhden puhelun, 49% 2-4 puhelua, ja loput 8% enemmän kuin neljä puhelua. Käyttämättömät ajat ja keskeytynyt tilannearvio Kyselyn avulla kartoitettiin myös sovittuja, mutta käyttämättä jääneitä aikoja, ns. hukkakäyntejä. Hukkakäyntien osuus sosiaalineuvojien asiakkaiden kohdalla on 9%. Vähiten hukkakäyntejä on keskustassa, eniten pohjoisessa ja idässä. Asiakkaan tilanteen selvittäminen jää myös toisinaan syystä tai toisesta keskeneräiseksi. Asiakkuuden keskeytti 7,4% asiakkaista. 43

Jatko-ohjautuminen N=391 7% 7% 6% Sosiaaliasema Ei jatkokontaktia, asiakkaan tilanne parantunut Kotihoito 46% 23% Ei jatkokontaktia, vaikka tarve olemassa Psykiatrinen sairaanhoitaja Sosiaalineuvojan tehtävänä on selvittää asiakkaan tilanne, ja ohjata tämä tarpeen vaatiessa oikeiden palveluiden piiriin. Sosiaalineuvojien asiakkaista 23% ei tarvinnut mitään jatkokontaktia, vaan asiakkaan tilanne selvisi/parantui jo sosiaalineuvojan tapaamisella. 6,5% asiakkaista ei halunnut/ei järjestynyt jatkokontaktia, vaikka sille olisi sosiaalineuvojan näkemyksen mukaan ollut tarvetta. Sosiaaliasemalle ohjautui 45,5% asiakkaista, mikä on suurin ryhmä. Terveysaseman psykiatriselle sairaanhoitajalle ohjautui 6% asiakkaista, päihdetyöntekijälle 2,6% ja kotihoitoon 7%. Yksittäisiä asiakkaita ohjautui myös A-klinikalle, psykiatriseen avohoitoon, lastensuojeluun, talous- ja velkaneuvontaan, eläkeselvitykseen, kolmannelle sektorille, Kelaan ja työvoimatoimistoon. 44

Asiakkaan tilanteessa tapahtunut muutos N=391 80 70 % 60 50 40 30 20 10 Kaikki Keskusta Länsi Pohjoinen Itä 0 parantunut jonkin verran ei muutosta parantunut huomattavasti ei tietoa Työntekijät arvioivat seurantakyselyssä asiakkaan tilanteessa tapahtunutta muutosta asteikolla asiakkaan tilanne huonontunut asiakkaan tilanne parantunut huomattavasti. Kysymys on siis työntekijöiden arviosta, ei objektiivisesta mittarista. Voitaneen kuitenkin olettaa, että asiantunteva ohjaus ja neuvonta johtaa asiakkaan tilanteen jonkinasteiseen parantumiseen, ja näin näyttää käyneen. Aikaisemmat päihde- ja/tai psykiatriset hoidot 1,6% 21% 77% Ei aiempia hoitoja Joko päihde tai psyk.hoito Sekä päihde- tai psykhoito Sosiaalineuvojien asiakkaista 7% (36 asiakasta) on ollut joskus päihdehoidossa ja 17% (84 asiakasta) psykiatrisessa hoidossa. Molemmissa on ollut 1,6% (8) asiakkaista. Alueelliset erot ovat pieniä, keskustan alueella heitä on suhteellisesti hieman enemmän kuin muualla. Erot sukupuolten välillä 45

ovat myös pieniä, miehiä on hieman enemmän kuin naisia. Hoidot ovat suurimmalla osalla sekä psykiatrisen että päihdehoidon osalta tapahtuneet viimeisen kahden vuoden sisällä. Muuta Vakituinen asunto on 93%:lla asiakkaista. Asunnottomia on 3,7%, heistä puolet ovat naisia ja puolet miehiä. Asiakkaista 88% on sellaisia, joilla ei ole alaikäisiä lapsia. 5,7%:lla on yksi lapsi ja 4,7%:lla kaksi lasta. Kolme lasta tai enemmän on alle kahdella prosentilla. Verkostotapaamisia on ollut 11 asiakkaan kanssa (3%). Terveysaseman sisällä tapahtuneiden yhteisvastaanottojen määrä on suunnilleen sama (9 asiakasta). Sosiaaliaseman asiakkuudessa on joskus ollut 38% asiakkaista, pieni osa näistä on parhaillaan. Arviointia: Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen asiakastulokset Vahvuudet o Tietoa on saatu kerättyä melkein kaikista asiakkaista, jotka ovat työntekijöillä asioineet o Tulokset kertovat hyvin sen, keitä toiminnalla tavoitetaan Parantamisalueet o Tiedonkeruuta tulee jatkossa tiivistää, ettei kerätä tietoa, jota ei hankkeessa suoraan voida hyödyntää o Kerättyä tietoa voisi hyödyntää toiminnassa nopeammin Kehittämisideat o Tietoa voisi jatkossa kerätä keskitetymmin, esimerkiksi esittää täsmäkysymyksiä jos sellaisia on tiedossa o Asiakaskysely toteutetaan alkuvuonna 2012, että myös heidän näkökulmansa tulee esiin 46

4.2 Terveysasemien henkilöstötulokset 4.2.1 Henkilöstökyselyiden tulokset Terveysasemien henkilökunnalle suunnatut kyselyt on toteutettu luvussa 3 kuvatulla tavalla. Yhteenvetona keskeiset tulokset kaikista kyselyistä (N=294) ovat seuraavat. Sosiaalineuvojat Vastaajista 85% tiesi, että omalla tai jollain alueen terveysasemalla työskentelee sosiaalineuvoja. 42% vastaajista oli ohjannut heille asiakkaita ja 24% oli kysynyt konsultaatioapua. 4% vastaajista oli pyytänyt sosiaalineuvojaa työpariksi. 62% vastaajista oli sitä mieltä, että he osaavat hyödyntää sosiaalineuvojan asiantuntemusta tarvittaessa ja tietävät minkälaisia asiakkaita heille voi ohjata. Viimeisessä kyselyssä oli mukana väite on tärkeää, että terveysasemalla työskentelee sosiaalineuvoja. Samaa mieltä väitteen kanssa oli 96% vastaajista (N=169). Päihdetyöntekijät Vastaajista 99% tiesi, että omalla tai jollain alueen terveysasemalla työskentelee päihdetyöntekijä. 68% vastaajista oli ohjannut heille asiakkaita ja 51% oli kysynyt konsultaatioapua. 12% vastaajista oli pyytänyt päihdetyöntekijää työpariksi. 94% vastaajista oli sitä mieltä, että he osaavat hyödyntää päihdetyöntekijän asiantuntemusta tarvittaessa ja tietävät minkälaisia asiakkaita heille voi ohjata. Viimeisessä kyselyssä oli mukana väite on tärkeää, että terveysasemalla työskentelee päihdetyöntekijä. Samaa mieltä väitteen kanssa oli 96% vastaajista (N=169). 4.2.2 Järjestetyt koulutukset Hankkeen yhtenä keskeisenä tehtävänä on ollut tarjota mielenterveys- ja päihdekoulutusta henkilökunnalle (sekä hankehenkilökunnalle, että laajemmin koko sosiaali- ja terveystoimen asiakastyötä tekeville). Koulutuksista kerätään osallistujapalautetta ja koulutuksia muokataan saadun palautteen mukaan. Palautteen perusteella esimerkiksi terveysasemien henkilökunnalle on räätälöity kokonaan oma koulutussarjansa, kun on käynyt ilmi, että aiemmin järjestetyt eivät ole heitä välttämättä tavoittaneet niin hyvin kuin oltiin toivottu. Koulutuksia on järjestetty yhteistyössä sekä sosiaaliviraston että terveyskeskuksen koulutussuunnittelijoiden kanssa. Osa koulutuksista on suunnattu rajatusti terveysaseman ja/tai sosiaaliviraston henkilökunnalle, osa koko Etelä-Suomen Mielen avain- hankealueen työntekijöille. 47

Vuoden 2011 aikana koulutuksia on järjestetty seuraavasti: KK Päivä Klo Tapahtuma Osallistujia Tammi 2011 14.1 12.00 16.00 Helsingin mielenterveys- ja päihdetyön verkosto Ari Karppinen, Auri Lyly, Ari Terävä 30 Helmi Maalis Huhti Touko Kesä 9.2 8.30-11.30 12.30-15.30 Terve - Helsinki- hanke; päivystyksestä hoitoon AUDIT ja palvelujärjestelmä Petri Kylmänen, Ari Karppinen, Marianne Hellsten 10.2 12.00 16.00 Terveysasemienhenkilökunta: AUDIT, miniinterventio, hoitoketjut, avokatko. Sirpa Savolainen, Ari Karppinen 9.3 8.30-11.30 12.30-15.30 Terve - Helsinki- hanke; päivystyksestä hoitoon AUDIT ja palvelujärjestelmä 10.3 12.00 16.00 Terveysasemien henkilökunta: AUDIT, miniinterventio, hoitoketjut, avokatko. Sirpa Savolainen, Ari Karppinen 24.3 Hankkeen esittely Neuvolakongressissa. Auri Lyly, Ari Karppinen 7.4 12.00 16.00 Terveysasemien henkilökunta: AUDIT, miniinterventio, hoitoketjut, avokatko. Sirpa Savolainen, Ari Karppinen 11.4 12.00-16.00 Motivoiva haastattelu ja sitoutuminen hoitoon I : Leena Ehrling 18.4 12.00-16.00 Motivoiva haastattelu ja sitoutuminen hoitoon II: 20.4 8.30-11.30 12.30-15.30 Leena Ehrling Terve - Helsinki- hanke; päivystyksestä hoitoon AUDIT ja palvelujärjestelmä Petri Kylmänen, Ari Karppinen, Marianne Hellsten 27.4 8.00-16.00 Motivoiva toimintatapa- prosessi koulutus I Sisko Salo-Chydenius ja Jukka Oksanen 28.4 8.00-16.00 Motivoiva toimintatapa- prosessi koulutus II Sisko Salo-Chydenius ja Jukka Oksanen 5.5 12.00 16.00 Terveysasemien henkilökunta: AUDIT, miniinterventio, hoitoketjut, avokatko. Sirpa Savolainen, Ari Karppinen 16.5 8.30-11.30 12.30-15.30 Terve - Helsinki- hanke; päivystyksestä hoitoon AUDIT ja palvelujärjestelmä Petri Kylmänen, Ari Karppinen, Marianne Hellsten 26.5 12.30-16.00 Päihteiden käytöllä oireilevan asiakkaan kohtaaminen; Ari Karppinen 20+20 50 20+20 25 200 25 200 200 20+20 30 30 25 20+20 7.6 8.00-16.00 Motivoiva toimintatapa- prosessi koulutus III 30 Sisko Salo-Chydenius ja Jukka Oksanen 8.6 8.00-16.00 Motivoiva toimintatapa- prosessi koulutus IV 30 120 48

Heinä Elo Syys Loka Marras Sisko Salo-Chydenius ja Jukka Oksanen 15.6 12.00 16.00 Terveysasemien henkilökunta: AUDIT, miniinterventio, hoitoketjut, avokatko. Sirpa Savolainen, Ari Karppinen 30.8 12.00 16.00 Helsingin mielenterveys- ja päihdetyön verkosto Ari Karppinen, Auri Lyly, Ari Terävä 2.9 12.00-16.00 Näkökulmia päihdeongelmaan I Päihdeongelman luonne ihmisen toiminnan kokonaisuudessa Antti Särkelä 19.9 8.00-16.00 Motivoiva toimintatapa- prosessi koulutus I Sisko Salo-Chydenius ja Jukka Oksanen 20.9 8.00-16.00 Motivoiva toimintatapa- prosessi koulutus II 28.9 8.30-11.30 12.30-15.30 Sisko Salo-Chydenius ja Jukka Oksanen Terve - Helsinki- hanke; päivystyksestä hoitoon AUDIT ja palvelujärjestelmä Petri Kylmänen, Ari Karppinen, Marco Nylander 3.10 12.00-16.00 Motivoiva haastattelu ja sitoutuminen hoitoon I: Leena Ehrling 10.10 12.00-16.00 Motivoiva haastattelu ja sitoutuminen hoitoon II: Leena Ehrling 13.10 12.00-16.00 Näkökulmia päihdeongelmaan II Lääketieteellinen näkökulma päihdeongelmiin ja riippuvuuksiin sekä niiden hoitoon Kaarlo Simojoki 18.10 1,5 h Terveysasemien hoitajapäivät; Elintapojen puheeksi otto-koulutuksen alkuinfo Hilkka Kulmala, oh/ Maria Rakkolainen sosiaalipsykologi 19.10 8.30-11.30 12.30-15.30 Terve - Helsinki- hanke; päivystyksestä hoitoon AUDIT ja palvelujärjestelmä Petri Kylmänen, Ari Karppinen, Marco Nylander 27.10 1,5 h Terveysasemien hoitajapäivät; Elintapojen puheeksi otto-koulutuksen alkuinfo Hilkka Kulmala, oh/ Maria Rakkolainen sosiaalipsykologi 27.10 12.00-16.00 Näkökulmia päihdeongelmaan III Päihdeongelma psyykkisen toiminnan näkökulmasta tarkasteltuna ja päihdeongelmaisille tarjottavat psykososiaaliset hoitomuodot Leena Ehrling 25 40 180 30 30 20+20 60 60 180 200 20+20 1.11 12.00-16.00 Elintapojen puheeksi otto terveysaseman hoitajan 20-25 työssä - asiakaslähtöisen toimintatavan perusteet. Hilkka Kulmala, oh/ Maria Rakkolainen sosiaalipsykologi 3.11 12.00-13.45 Mielenterveystyön Studia generalia I 180 200 180 49

Joulu Lapsen depressiot - tunnistaminen ja hoito Mika Soininen, lastenpsykiatri, DocOne 14.15-16.00 Vanhempien mielenterveysongelmien vaikutukset lapsiin riskit ja suojaavat tekijät Sirpa Kaakinen, psykiatri 3.11 8.00-16.00 Motivoiva toimintatapa- prosessi koulutus III Sisko Salo-Chydenius ja Jukka Oksanen 4.11 8.00-16.00 Motivoiva toimintatapa- prosessi koulutus IV Sisko Salo-Chydenius ja Jukka Oksanen 10.11 12.00-13.45 Näkökulmia päihdeongelmaan IV Alkoholipolitiikan vaikutukset päihdeongelman hoitoon Esa Österbeg 14.15-16.00 Harjoitetun sosiaalipolitiikan vaikutukset päihdeongelman hoitoon Suomessa Olavi Kaukonen 8.11 11.30-15.30 Elintapojen puheeksi otto terveysaseman hoitajan työssä - asiakaslähtöisen toimintatavan perusteet. Hilkka Kulmala, oh/ Maria Rakkolainen sosiaalipsykologi 15.11 11.30-15.30 Elintapojen puheeksi otto terveysaseman hoitajan työssä - asiakaslähtöisen toimintatavan perusteet. Hilkka Kulmala, oh/ Maria Rakkolainen sosiaalipsykologi 12.30-15.30 Päihteet huomioiva toimintamalli kotihoidossa; Ari 21.11 12.00-13.45 14.15-16.00 Karppinen, Sirpa Ylipiha Mielenterveystyön Studia generalia II Miten työntekijät voivat auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä perheitä? Jaana Turunen, psykoterapeutti, Pari- ja perheterapiayksikkö/helsingin kaupunki Aikuisten vakava traumatisoituminen, sen tunnistaminen ja hoito Merja Munnukka-Dahlqvist, VTM, sosiaalipsykologi, traumapsykoterapeutti (VET), kriisipsykoterapeutti (ET), EMDRfasilitaattori, työnohjaaja 22.11 12.00-16.00 Elintapojen puheeksi otto terveysaseman hoitajan työssä - asiakaslähtöisen toimintatavan perusteet. Hilkka Kulmala, oh/ Maria Rakkolainen sosiaalipsykologi 29.11 12.00-16.00 Elintapojen puheeksi otto terveysaseman hoitajan työssä - asiakaslähtöisen toimintatavan perusteet. Hilkka Kulmala, oh/ Maria Rakkolainen sosiaalipsykologi 30.11 12.30-15.30 Päihteet huomioiva toimintamalli kotihoidossa; Ari Karppinen, Sirpa Ylipiha 1.12 12.00-13.45 Näkökulmia päihdeongelmaan V Pääkaupunkiseudun suurten kuntien päihdepalvelujärjestelmä - päihteidenkäyttäjille suunnatut palvelut ja niiden toimivuus Aulikki Ahlgren-Rimpiläinen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö, Espoon kaupunki Mari Aalto, johtaja, sosiaalinen kuntoutus, Helsingin 30 30 180 20-25 20-25 100 180 20-25 20-25 100 180 50

14.15-16.00 7.12 12.00-13.45 14.15-16.00 kaupunki Hilkka Vihavainen, palvelupäällikkö, päihdepalvelut, Vantaan kaupunki Miten hyvin pääkaupunkiseudun kuntien päihdepalvelut kohtaavat päihteidenkäyttäjien kuntoutuksen tarpeet? Antti Särkelä haastaa keskusteluun Aulikki Ahlgren- Rimpiläisen, Mari Aallon ja Hilkka Vihavaisen Mielenterveystyön Studia generalia III Persoonallisuushäiriöt Masennuksen hoitamisessa käytettävät lääkkeet Julius Maaskola, apulaisylilääkäri, Psykiatrian akuuttitoiminta/helsingin kaupunki Masennus ja sen hoitaminen kognitiivisen psykoterapian avulla Marja Saarenheimo, FT, kognitiivinen psykoterapeutti (YET) 8.12 12.00-16.00 Elintapojen puheeksi otto terveysaseman hoitajan työssä - asiakaslähtöisen toimintatavan perusteet. Hilkka Kulmala, oh/ Maria Rakkolainen sosiaalipsykologi 13.12 12.00-16.00 Elintapojen puheeksi otto terveysaseman hoitajan työssä - asiakaslähtöisen toimintatavan perusteet. Hilkka Kulmala, oh/ Maria Rakkolainen sosiaalipsykologi 20.12 12.00-16.00 Elintapojen puheeksi otto terveysaseman hoitajan työssä - asiakaslähtöisen toimintatavan perusteet. Hilkka Kulmala, oh/ Maria Rakkolainen sosiaalipsykologi 180 20 25 20 25 20 25 Arviointia: Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen henkilöstötulokset Vahvuudet o Tulosten perusteella integroitumisen voidaan päätellä onnistuneen o Kouluttamiseen on panostettu paljon o On suunniteltu sellaisia koulutuksia, mitkä vastaavat mahdollisimman hyvin työntekijöiden tarpeisiin Parantamisalueet o Terveysasemien vastausprosentti voisi olla korkeampi o Terveysasemien erityistarpeet tulee jatkossa ottaa paremmin huomioon o Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö on tärkeää myös koulutusten osalta 51

4.3 Yhteiskunnalliset tulokset Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke on selkeästi kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Mieli 2009 -ohjelman mukaista kehittämistyötä. Tavoitteena on ollut integroida mielenterveys- ja päihdeongelmien arviointi ja hoito perusterveydenhuollossa siten, ettei turhaa jakoa näiden kahden välille tehtäisi. Näiden tulisi integroitua työntekijöiden mielissä, vaikka asiakkaat tulisivatkin vastaanotolle vain toisesta puolesta tietoisena. Päihteet kannattaa ottaa puheeksi, sillä päihdeongelmaa voidaan ja pitää hoitaa myös perusterveydenhuollossa. Ongelmien varhainen tunnistaminen on myös kansantaloudellisesti merkittävää, sillä esimerkiksi haimatulehduksen sairaalahoito on erittäin kallista. Vaikeat ongelmat vaativat erityisosaamista ja erityistason hoitoa, mutta paljon voidaan tehdä jo ennen kuin ollaan niin pitkällä. Tutkimusten perusteella tiedetään, että perusterveydenhuollon asiakkaat ovat valmiita keskustelemaan hoitohenkilökunnan kanssa päihteiden käytöstään. Vain pieni vähemmistö asiakkaista suhtautuu puheeksiottoon negatiivisesti. Tiedetään myös, että puheeksiotto kannattaa ja se saa ihmiset muuttamaan käyttäytymistään. Tästä huolimatta henkilökunta on halutonta ottamaan asiaa puheeksi. (Aalto, Pekuri ja Seppä, 2002) Hankkeessa päihdetyöntekijöitä on jalkautettu perustasolle, jotta he voisivat olla henkilökunnan tukena kun nämä kohtaavat päihdeongelmaisia. Myös taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat ovat niitä, joita terveysasemien potilaiden hoidossa tulee ottaa huomioon mikäli halutaan kohdata asiakas kokonaisvaltaisesti. Hankkeen tulosten perusteella voidaan sanoa, että tässä ollaan onnistuttu. Henkilökunta ohjaa asiakkaita hanketyöntekijöille ja konsultoi näitä ongelmatilanteissa. Hanketyöntekijät ovat tuoneet terveysasemille sitä asiantuntemusta mikä sieltä tältä osin on puuttunut. Moniammatillisuus on varmasti tulevaisuuden toimintatapa myös perusterveydenhuollossa. Näiltä osin hankkeen toiminta on osa sitä kulttuurinmuutosta jota tarvitaan, jotta Mieli 2009-suunnitelma toteutuisi. Arviointia: Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen yhteiskunnalliset tulokset Vahvuudet: o Hankkeen toiminta ja tavoitteet ovat linjassa Mieli-suunnitelman kanssa. 52

o Sen perusteella voidaan olettaa, että hankkeen (kaltaisella) toiminnalla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Parantamisalueet o Yhteiskunnallista vaikuttavuutta on yksittäisen hankkeen tasolla erittäin hankala mitata, joten Mielen avaimen kokonaisarviointi vastaa tähän hankkeen osalta 4.4 Projektin tavoitteiden toteutumisen eteneminen Hankkeen tavoitteiden etenemistä arvioidaan Mielen avaimen seurantakyselyiden yhteydessä. Hankkeen tavoitteet ovat edenneet hyvin. Arviointia: Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen projektin tavoitteet Vahvuudet: o Hankkeen tavoitteet ovat linjassa Mieli 2009 suunnitelman kanssa o Tavoitteet ovat linjassa myös kaupungin strategian kanssa, joten ne eivät ole irrallisia muusta toiminnasta tai ristiriidassa niiden kanssa o Tavoitteet pyrkivät vahvistamaan asiakkaan asemaa o Tavoitteet pyrkivät muuttamaan palveluita asiakaslähtöisemmiksi ja kokonaisvaltaisemmiksi Parantamisalueet: o Kaikki tavoitteet eivät ole konkreettisia o Tavoitteiden toteutuminen ei ole helposti mitattavissa Kehittämisideat: o Tavoitteet konkretisoidaan 53

5. Johtopäätökset Asiakastulosten arviointi Asiakastulokset jotka esiteltiin luvussa 4 ovat kaiken kaikkiaan erinomaiset. Terveysasemien lääkärit ja terveydenhoitajat ohjaavat molemmille työntekijäryhmille yli puolet näiden asiakkaista, joten integroitumisen voidaan päätellä onnistuneen. Päihdetyöntekijät arvioivat, että heidän asiakkaistaan noin 40% olisi muuttanut päihteiden käyttöään, mitä voitaneen pitää hyvänä tuloksena. Myös sosiaalineuvojien työlle on suuri tarve ja se on löytänyt paikkansa. Seuraavassa pohditaan tuloksia työntekijäryhmittäin. Päihdetyöntekijät Alun perin päihdetyöntekijöiden kohderyhmäksi ajateltiin asiakkaita, joilla olisi päihteiden haitallista ja riskikäyttöä. Tähänastisten tulosten perusteella näyttää siltä, että tätä varhaista puuttumista ei ole ajatellussa laajuudessa päästy toteuttamaan. Päihdetyöntekijöiden vastaanotoille on ohjautunut paljon asiakkaita joiden ongelmat ovat jo pitkällä. Suuri osa on myös jo ollut hoidossa joko päihde- tai mielenterveysongelman vuoksi. Vastaanotolle ohjautuu siis myös asiakkaita joiden ongelmat ovat kroonistuneet. Tämä on luonnollista, sillä sekä päihde- että mielenterveysongelmat ovat usein luonteeltaan kroonisia ja toistuvia. Lisäksi pitkälle edennyt ongelma on helppo tunnistaa, ja ohjaaminenkin on silloin helppoa. Päihteiden haitallisen ja riskikäytön tunnistaminen vaatii systemaattista seulontamenetelmien käyttöä ja puheeksiottoa, mikä ei vielä terveyseasemilla toteudu. Toisaalta saattaa olla niin, että terveysasemien henkilökunta, mukaan lukien psykiatriset sairaanhoitajat, hoitaa jo nyt itse ne potilaat, joiden ongelmat eivät vielä ole kehittyneet kovin pahoiksi. Tällöin vain ne asiakkaat, joiden hoitaminen vaatii erityisasiantuntemusta, ohjataan päihdetyöntekijälle. Mikäli asia on näin, toteutuu varhainen puuttuminen niin kuin sen pitäisikin toteutua koko henkilökunta toteuttaa päihdetyötä omalta osaltaan. Todennäköisesti molemmat vaihtoehdot ovat oikeita. Päihdetyöntekijöiden vastaanotolle ohjautuu myös paljon heitä, jotka eivät ole aiemmin olleet missään päihde- tai mielenterveyshoidossa. Vaikka heilläkin on toki jo ongelmia, niin ne eivät vielä ole lainkaan niin pitkällä kuin mitä suoraan A-klinikoille tai Huumeklinikalle hakeutuvilla on. Erityisesti tämä koskee asiakkaita, joilla on (terveysasemalta tai muualta määrättyjen) rauhoittavien ja kipulääkkeiden liikakäyttöä ja päihteiden sekakäyttöä. Kun lääkeongelmaan tullaan terveysasemilla jatkossa selkeämmin tarttumaan, tulee tämä 54

asiakasryhmä enemmän näkyville. Alueet eroavat tässä suhteessa keskenään, mutta tuntuma on, että ongelma on melko suuri. Kentältä saatu tuntuma on, että usein asiakkaiden lääkeannosmäärät ovat sellaisia, että lääkityksen purkaminen/muuttaminen on mahdollista tehdä perusterveydenhuollossa, eikä vaadi erityistason hoitoa. Rauhoittavien lääkkeiden liikakäytön taustalla on kuitenkin usein hoitamatonta päihde- tai mielenterveysongelmaa, mikä tulee hoidettavaksi kun lääkitystä tarkistetaan, joten mistään helppohoitoisesta ryhmästä ei ole kysymys. Kokemus on kuitenkin se, että tätä ryhmää voi ja kannattaa hoitaa nimenomaan perusterveydenhuollossa. AUDIT on keskeinen väline alkoholinkäytön arvioinnissa. Alku- ja loppukyselyssä kysytään asiakkaan AUDIT-pisteitä, mutta tämä tieto on täytetty vain vajaan 40% kohdalla, vaikka alkoholinkäyttöä on yli 90%:lla asiakkaista. Kyselyn käyttö koetaan ehkä turhaksi, varsinkin jos riippuvuus on ilmiselvää. AUDIT-pisteet olisi kuitenkin hyvä saada kirjattua potilastietojärjestelmään varsinkin nyt, kun järjestelmä mahdollistaa näiden tietojen tilastoinnin ja seurannan. Työntekijöiden asiakkaan prosessia kuvaavista avovastauksista tulee konkreettisesti esiin se henkilökunnan yhteistyö, jota terveysasemilla tehdään päihdeasiakkaiden kanssa. Erityisesti avokatkaisun jälkeinen kontakti näyttäytyy muutoksen kannalta hedelmällisenä. Vastauksissa korostuu myös päihdetyöntekijöiden palvelujärjestelmän tuntemus ja se, miten tärkeää sellainen osaaminen on, jotta asiakas tulee mahdollisimman hyvin autetuksi. Pienessä osassa vastauksista toivotaan, että päihdetyöntekijä ottaisi vastuulleen alkoholiavokatkaisuhoitopotilaan hoidon alusta lähtien, eikä vasta sitten, kun avokatkaisu on ohi. Vanhempiasiakkaiden osuus kaikista asiakkaista on melko suuri, ja kertoo siitä, että terveysasema on hyvä paikka tavoittaa heidät. Päihdetyöntekijät kertovat aina ottavansa asiakkaiden lapset puheeksi. Vanhempiasiakkaat eivät useinkaan sitä oma-aloitteisesti tee. He usein ajattelevat, ettei heidän ongelmansa kosketa lapsia ja toisaalta kokevat avuttomuutta sen suhteen (miten lasten kanssa puhutaan?). Hankkeelle on hankittu Tytti Solantauksen vanhemmille tarkoitettua opasta Miten huolehdin lapsistani, jota päihdetyöntekijät voivat antaa vanhempiasiakkaille. Se tarjoaa välineitä asian puheeksiottoon ja käsittelyyn lasten kanssa, ja tuo vanhemmalle esiin myös lapsen näkökulman. Sosiaalineuvojat Sosiaalineuvojien kohderyhmäksi ajateltiin alun perin sellaisia asiakkaita, joiden ongelmat olisivat terveydellisten ongelmien lisäksi taloudellisia ja 55

sosiaalisia, myös mielenterveys- ja päihdeasiakkaita. Pieni osa asiakkaista onkin tätä kohderyhmää. Sosiaalineuvojien työstä suuri osa on kuitenkin sellaista yleistä neuvontatyötä, mikä itse asiassa on kaupungin tasolla järjestetty S-infon tehtäväksi, ja mikä kuuluisikin sinne. Sosiaalineuvojat ovatkin ikään kuin tehneet S-infon työtä ilman S-infon resursseja (tietojärjestelmää), ja tältä osin työ on siis päällekkäistä. Yleinen puhelinneuvontatyö on kaventanut sosiaalineuvojien mahdollisuuksia tehdä vastaanottotyötä terveysasemien asiakkaiden kanssa. Jatkossa yleisneuvontaa kaipaavat asiakkaat tulisi ohjata asioimaan S-infossa jakamalla sen yhteystietoja tehokkaammin myös terveysasemien asiakkaille ja henkilökunnalle. Tällöin sosiaalineuvojat voisivat keskittyä palvelemaan terveysasemilla asioivia asiakkaita paremmin. Suuri osa sosiaalineuvojille ohjautuvista asiakkaista on heitä, joilla ei ole tai ole ollut asiakkuutta sosiaalihuollon palveluihin. Tämä koskee suurelta osin ikääntyneitä asiakkaita, sekä esimerkiksi neuvolasta ohjattuja asiakkaita. Suurta osaa asiakkaista pystytään auttamaan paikan päällä ilman, että heitä tarvitsee ohjata asioimaan muualla. Mikäli tarve ohjaukseen kuitenkin on, sujuu sekin suhteellisen hyvin, vaikka esimerkikisi sosiaaliasemilla henkilökunta vaihtuukin tiuhaan, ja pysyviä yhteistyösuhteita on siten hankala muodostaa. Sosiaalineuvojan työn keskeisin osa on tilannearvion ja sen perusteella jatkosuunnitelman tekeminen. Tulosten ja kokemusten perusteella tämä toteutuukin. On myös selvää, että terveysasema on paikka, jossa tällä toimintamallilla pystytään kohtaamaan sellaisia asiakkaita, jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä. Sosiaalineuvojan tuella asiakkuus saatetaan joko alkuun tai sitten sen tarpeelta vältytään, kun asiat pystytään selvittämään jo varhaisemmassa vaiheessa. Tietojärjestelmäoikeuksien puute on asia, mikä hidastaa kuntalaisen saamaa palvelua huomattavasti. Kun asioita joudutaan selvittämään puhelimitse, vie se kohtuuttomasti sekä työntekijän että asiakkaan aikaa. Hankkeen puitteissa tämän asian suhteen ei enempää voida tehdä, mutta ehkä tulevaisuudessa tilanne paranee. Työnkuvien muotoutuminen Hankkeessa on lähdetty siitä, että päihdetyöntekijöiden työnkuvat ovat yhtenäiset koulutustaustasta riippumatta. Ajatuksena on ollut, että ensin luodaan yhteinen työnkuva, jota sitten mahdollisesti muokataan myöhemmin erillisiksi koulutustaustan mukaan. Hankkeessa haluttiin, että päihdetyöntekijät ovat nimenomaan päihdetyöntekijöitä, eivät sairaanhoitaja-päihdetyöntekijöitä, sosiaalityöntekijä-päihdetyöntekijöitä tai erityistyöntekijöitä. Päihdetyössä 56

haluttiin painottaa muutokseen motivoimista ja siihen sitouttamista, mikä sinällään ei ole yhteydessä koulutustaustaan. Lisäksi yhtenäinen työnkuva edesauttoi sen jalkauttamista terveysasemille. Työnkuvien jalkauttamisen haasteena on ollut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan viitekehysten yhteensovittaminen. Tämä näkyy sekä hanketyöntekijöiden keskuudessa että terveysasemien työryhmätyöskentelyssä. Käytännössä ongelmat ovat näkyneet esimerkiksi siinä, että kun yhteisissä kokouksissa puhutaan työstä ja työnkuvista, niin keskustellaan usein terveydenhuollon kielellä. Tämä vaikeuttaa sosiaalityöntekijätaustaisten päihdetyöntekijöiden osallistumista keskusteluun. Samalla työnkuvalla työskentelevät eri koulutustaustan omaavat työntekijät saavat myös työstään erisuuruista palkkaa. Sosiaalityöntekijätaustaisille työntekijöille on myös ohjattu vähemmän asiakkaita terveysasemien työntekijöiden toimesta. Asiakasohjauksessa on alueellisia eroja jotka näyttäytyvät siten, että sosioekonomisesti hyvillä alueilla asiakasohjaus ei ole yhtä suurta kuin esimerkiksi idässä. Päihdeasiakkaisiin ja heidän hoitoonsa suhtaudutaan eri tavoin eri alueilla. Terveysasemilla ei ole totuttu moniammatilliseen työskentelyyn siinä määrin kuin esimerkiksi A-klinikoilla tai psykiatriassa. Vaikutelma on se, että sosiaalityöntekijätaustainen päihdetyöntekijä on terveysasemalla eräänlainen kummajainen, josta ei oikein tiedetä miten hän voisi asiakkaita auttaa. Sairaanhoitajataustaiset työntekijät myös loksahtavat helpommin terveysasemaympäristöön, löytävät paikkansa siellä helpommin. Sama integroitumisongelma koskee myös sosiaalineuvojia, mutta lievemmässä määrin. Se saattaa johtua siitä, että heidän tehtävänsä on selkeästi sosiaalihuollollinen ja eroaa terveydenhuollosta. Sosiaalineuvojien ryhmä on myös ammatillisesti yhtenäinen. Suurimmaksi osaksi päihdetyöntekijät ja sosiaalineuvojat on otettu vastaan hyvin ja integroitumisen voi sanoa onnistuneen. Kuten luvussa 4 näimme, on palaute pääsääntöisesti ollut positiivista, ja sen voisi tiivistää sanaan vihdoin!. Ne työntekijät jotka ovat ohjanneet asiakkaita hanketyöntekijöiden vastaanotoille ovat kokeneet sen mielekkääksi ja kokeneet saavansa siitä apua myös omaan työhönsä. Tämä luonnollisesti lisää ohjauksia jatkossa, kun yhteistyöstä tulee hyviä kokemuksia. Saatu kritiikki on kohdistunut suurimmaksi osaksi siihen, että terveysasemilla koetaan, että päihdepotilaat ja sosiaalineuvojan apua kaipaavat ovat uusi potilasryhmä, joka tulee lisäkuormaksi jo ennestään suuren työtaakan lisäksi. Mitä pidempään toiminta on ollut käynnissä, sen vähemmän tällaisia kommentteja on tullut. Kokemukset ovat erilaisia myös alueesta riippuen, erityisesti Idän terveysasemilla (jossa toimintaa on ollut pisimpään) toiminta on integroitunut 57

hyvin osaksi jokapäiväistä toimintaa. Myös työntekijöiltä saatu palaute kertoo, että he kokevat tekevänsä mielekästä työtä mielekkäässä ympäristössä. Työnkuvissa toki on vielä hiomista, mutta usko hankkeen toiminnan tavoitteisiin ja mielekkyyteen on vahva. Terveysasemat ovat toimintaympäristönä haastava paikka erityistyöntekijälle. Erityistyöntekijä toimii terveysasemalla yksinään oman alueensa asiantuntijana, eikä läsnä ole samaa työtä tekeviä kollegoja. Työ vaatii vahvaa ammattitaitoa. Muuta Terveysasemien toimintaa kehitetään parhaillaan muillakin tavoin. Muuttuva lainsäädäntö vaikuttaa siihen, miten palvelut järjestetään (mm. kansalaisen valinnanvapaus hoitopaikan suhteen) ja se luonnollisesti vaikuttaa myös Helsingin terveysasemiin. Myös Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma on aiheuttanut toimintatavoissa suuria muutoksia, kun asemilla on siirrytty työparimalliin. Tämän hankkeen toimintaa on tuotu terveysasemille samanaikaisesti em. muutosten kanssa, mikä on osaltaan varmasti vaikuttanut toiminnan käynnistymiseen. Lähteet: Aalto, M., Pekuri, P. & Seppä, K. (2002). Primary health care personnel s activity in intervening in patients alcohol drinking: A patient perspective. Drug and Alcohol Dependence 66, 39-43. 58

LIITTEET 1. Hankekortti 2. Aluehallintoviraston päätös koskien alkometrejä 3. Pegasos-ohje AUDITin käytöstä 4. Terveysasemien ohjeet alkoholiongelmaisen avokatkaisuhoidossa 59

LIITE 1 HANKEKORTTI päivämäärä 21.9.2010 Prosessin nimi Prosessin omistaja Lyhyt kuvaus prosessista Prosessin tavoite ja yhteys hankkeen, KASTEohjelman ja Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteisiin Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä Auri Lyly ja Ari Karppinen Vahvistetaan Helsingin kaupungin perusterveydenhuollossa tehtävää mielenterveys- ja päihdetyötä ja tuodaan sosiaalineuvonta osaksi terveysasemien toimintaa. Päätavoitteena on tuoda päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä sosiaalineuvonta entistä vahvemmin osaksi Helsingin terveysasemien toimintaa. Tavoitteena on, että kuntalainen saa tarvitsemansa avun yhden oven takaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Helsingin terveysasemat saavat sekä päihdetyöntekijän, että sosiaalineuvojan asiantuntemuksen käyttöönsä. He puolestaan työskentelevät tiiviisti asemien psykiatristen sairaanhoitajien kanssa. Hankkeen tavoitteet ovat yhteneväiset kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman kanssa. A. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien kuntalaisten asema vahvistuu B. Perus- ja avopalvelut ovat ensisijaisia C. Päihde- ja mielenterveysongelmaisen kuntalaisen hoitoketjut perustasolta erityistasolle ovat saumattomat D. Vertaistuen mahdollistaminen tai sen piiriin ohjaaminen on olennainen osa palveluita E. Perusterveydenhuollon henkilökunnan mielenterveys- ja päihdeosaaminen lisääntyy F. Henkilökunnan työolot ovat hyvät Toimenpiteet Helsingin 26:lle terveysasemalle palkataan päihdetyöntekijöitä ja sosiaalineuvojia. Heidän työnkuvansa muokataan terveysasemien asiakkaiden tarpeita vastaaviksi yhteistyössä terveysasemien, A-klinikoiden ja psykiatrian poliklinikoiden kanssa. Henkilökunta saa päihde- ja mielenterveyskoulutusta. Tuotokset Terveysaseman päihdetyöntekijän ja sosiaalineuvojan työnkuvat (työmallit) -> uudet työntekijäryhmät. Henkilökunnan osaamisen lisäännyttyä heidän työolonsa paranevat. 60

Tulokset Vaikutukset Yhteistyö (Nimi+organisaatio+ kuvaus yhteistyöstä) Kuntalaiset saavat parempaa palvelua ongelmiinsa, he saavat sitä matalalla kynnyksellä ja ilman luukuttamista. Hoito- ja palveluprosessit perustason ja erityistason ja virastojen välillä selkiytyvät. Vertaistuen tarjonta terveysasemilla lisääntyy, ja ohjaaminen vertaistuen piiriin parantuu. Kuntalainen saa apua mahdollisiin mielenterveys- ja päihdeongelmiinsa varhaisemmassa vaiheessa kuin ennen. Myös sosiaalipalveluiden piiriin pääseminen varhaistuu ja helpottuu. Ongelmien huomioiminen varhaisessa vaiheessa ehkäsee niiden kärjistymisen, ja entistä harvempi tarvitsee erityistason hoitoa. Hankkeen ohjaus- ja projektiryhmät, ja koko hanketiimi. Vastuut Ohjaus- ja projektiryhmä, esimiehet ja koordinaattorit. Tehtävien jako hankkeessa Suunnitelma juurruttamisesta Hanketyöntekijöillä (päihdetyöntekijät ja sosiaalineuvojat) on oma esimiehensä, joka johtaa työntekijöitä koordinaattoreiden ja ohjaus- ja projektiryhmän tukemana. Kaikki osallistuvat työnkuvien suunnitteluun ja työn sisällön kehittämiseen. Toimintaa on jo pilotoitu aiemmin, ja hankkeessa on kysymys pilotoinnin laajentamisesta. Pilotointi on tapahtunut osana perustyötä alusta lähtien. Hankkeen aikana tehdään organisaation rakennemuutosta, jotta rakenteet olisivat hankkeen lopussa muuttuneet jo siten, että toiminta voidaan vakiinnuttaa. Myös työnkierto eri virastojen ja toimijoiden välillä otetaan mukaan osaksi rakenteita, jotta päihde- ja mielenterveystyön osaaminen säilyy elävänä ja ajantasaisena. 61

LIITE 2 Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -osahankkeen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollossa tehtävää päihdetyötä ja madaltaa potilaiden ja asiakkaiden päihdehoidon saatavuutta. Hanke on hankkinut jokaiselle Helsingin terveysasemalle alkometrin. Terveysasemilla on jo ennestään käytössä 1-2 alkometriä kussakin. Uusia alkometrejä onkin hankittu lähinnä siitä syystä, että on mukavampaa, että päihdetyöntekijällä on käytössään oma alkometri eikä hänen tarvitse keskeyttää vastaanottotilannetta laitteen hakemisen ajaksi. Kaste-hankkeissa tehtävään asiakastyöhön liittyvien laitteiden ei ole pääsääntöisesti katsottu kuuluvan kustannettaviksi hankerahoituksella. Näin erityisesti silloin, kun asiakastapaamisissa tarvittavia laitteita tulisi joka tapauksessa olla toimintayksikössä normaalistikin saatavilla. Alkometrien hankintakustannuksia ei katsota hankkeen valtionavustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi. Anne Kumpula ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Anne Kumpula Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33, 00023 Valtioneuvosto anne.kumpula(at)stm.fi Puh. 09 1607 4113, 050 545 0249 Anne Kumpula Regeringsråd Social- och hälsovårdsministeriet PB 33, 00023 Statsrådet anne.kumpula(at)stm.fi Tel. 09 1607 4113, 050 545 0249 62

Terveysasemaosasto 12.9.2011/avokehry AUDITIN KÄYTÖN JA KIRJAAMISEN OHJEISTUS TERVEYSASEMILLE Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Alkoholin riskikäytön havaitsemiseksi on käytössä kymmenen kysymyksen AUDIT- lomake (Alcohol Use Disorders Identification Test), joka löytyy mm. Monisairaan potilaan hoitomallista ja itsehoitosivuilta. Potilaita ohjataan itsehoitosivujen kautta omatoimisesti kartoittamaan alkoholikäytön riskinsä. Vastaanottojen yhteydessä terveysasemilla Audit on suositeltavaa tehdä ainakin seuraaville potilasryhmille: - terveystarkastukset (kutsunta, 40-v, ajokortti) - BMI yli 30 - huonossa tasapainossa olevat pitkäaikaissairaat (hypertonia, diabetes, Marevan -hoito) - toistuvat lyhyet sairauslomat - trauman vuoksi vastaanotolle tulevat potilaat - depressiopotilaat - uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttäjät - päihteiden käytön haittojen epäily Jos riskikäytön raja ylittyy, ota asia potilaan kanssa puheeksi, hyödynnä mini-invertiota, ohjaa tarvittaessa päihdetyöntekijän vastaanotolle. Potilaan voi myös ohjata arvioimaan tilannettaan Helsingin terveyskeskuksen itsehoitosivuille. Audit - tulos kirjataan terveystottumuslehdelle. Lisäksi Terve Helsinki-hankkeen ohjausryhmän päätöksellä koko Terkessä Audit merkitään Pegasokseen raportointikoodina, jonka avulla seurataan tehtyjen audit-kyselyjen ja alkoholin riskikäytön ylittävien määrää. Raportointikoodit (muut erittelyt-kohtaan) AUD1, kun Audit-pisteet alle 8 AUD2, kun Audit-pisteet 8 tai enemmän

HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 4 1 TERVEYSKESKUS Terveysasemat-osasto Kati Kobler/A-klinikan työryhmä OHJE 2.12.2010 ALKOHOLIONGELMAISEN AVOKATKAISUOHJE TERVEYSASEMILLA Avokatkaisun tarkoituksena on estää vakavien vieroitusoireiden synty ja auttaa potilasta juomiskierteen katkaisemisessa. Lyhytkestoista alkoholiongelmaisen avokatkaisuhoitoa voidaan antaa alkoholi-ongelmaiselle, jonka yhtäjaksoinen runsas alkoholin käyttö on jatkunut useampia päiviä ja jolla on tai on odotettavissa lähitunteina selviä vieroitusoireita. Avokatkaisuhoito ei sovi potilaille, joilla on kouristustaipumusta, joilla on ollut aiemmin tai on epäiltävissä alkoholin vieroitukseen liittyvä delirium, joilla on vakava perussairaus tai päihteiden sekakäyttöä. Mikäli potilaalla on ollut lyhyellä aikavälillä toistuvia avokatkaisuhoitoja, esim. enemmän kuin kaksi alkoholiavokatkaisujaksoa viimeisen puolen vuoden aikana, hänet tulee ohjata ensisijaisesti laitoskatkaisuhoitoon. Toimintamalli Omahoitaja(toimisto/päivystys) kartoittaa katkaisuhoidon tarpeen. Hoidon tarvetta kartoitettaessa otetaan lyhyt anamneesi päihdehistoriasta ja kartoitetaan alkoholin käyttö viimeisten kahden viikon aikana (juomisen kesto, käytetyt alkoholimäärät, milloin on viimeksi käyttänyt alkoholia) sekä mahdollisten muiden päihteiden käyttö. Häneltä kysytään aiemmista vieroitusoireista, epileptisistä kohtauksista, deliriumtiloista ja katkaisuhoidoista. Potilas puhallutetaan, selvitetään potilaan perussairaudet ja nykylääkitys. Lääkäri arvioi voidaanko potilaalle aloittaa avokatkaisuhoito. Lääkäri suunnittelee avokatkaisuhoidon pituuden ja lääkityksen. Katkaisu aloitetaan jos alkometrin lukema on <=0.5 promillea, seuraavilla käynneillä 0 promillea Avokatkaisun kesto on yleensä 3-5 päivää, jolloin potilas käy päivittäin terveysasemalla. Jokaisella käynnillä potilas puhallutetaan, arvioidaan vointi ja hänelle annetaan määrätyt lääkkeet. Reseptejä ei kirjoiteta. Avokatkaisuhoidon aikana konsultoidaan lääkäriä, mikäli ilmenee tarvetta arvioida potilaan tilannetta uudelleen esim. lääkityksen suhteen. Päihdetyöntekijän ja A-klinikan konsultaatiotuki on käytettävissä. Potilaan jatkohoidosta sovitaan yhteistyössä päihdetyöntekijän kanssa. Lääkitys: Katkaisulääkityksenä käytetään pitkävaikutteista bentsodiatsepiiniä johon voidaan liittää väsyttävää lääkitystä, ei kuitenkaan bentsodiatsepiiniä. Pitkään ja runsaasti alkoholia käyttäneille suositellaan Tiamiinia lihakseen 100 mg kolmena peräkkäisenä päivänä. Suun kautta riittävä imeytyminen on epävarmaa Liite1. Lääkeohjeistus Liite 2. Avokatkaisun arviointi- ja seurantalomake Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi PL 6000 Siltasaarenkatu 13 +358 9 310 5015 +358 9 310 42504 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 53 terveyskeskus@hel.fi h ttp://www.hel.fi/terveyskeskus/

HELSINGIN KAUPUNKI LÄÄKEOHJE TERVEYSKESKUS Terveysasemat - osasto Tejo 8.3.2011 ALKOHOLIONGELMAISEN AVOKATKAISU TERVEYSASEMILLA Katkaisuhoidon toteuttaminen Alkoholivieroitushoidon toteutuksessa noudatetaan Käypä hoito-suosituksia (Alkoholiongelmaisen hoito. Duodecim 2005;121(7):788-803). Lyhytaikainen, valvotusti annettu, potilaan oireet ja sietokyky huomioon ottava sedatiivinen lääkitys on katkaisuhoidon perusta. Hoitoa suunniteltaessa on otettava huomioon, että suuri osa katkaisuhoitoon tulevista potilaista on alkoholin lisäksi käyttänyt muita psykoaktiivisia aineita, joiden lopettaminen vaikuttaa oirekuvaan, lääketoleranssiin ja vieroitusoireiden kestoon. Riittävä lääkeannos vaikuttaa tehokkaasti kaikkiin alkoholin vieroitusoireisiin. Lääkäri suunnittelee avokatkaisu- hoidon pituuden ja lääkityksen. Avokatkaisun kesto on yleensä 3-5 päivää, jolloin potilas käy päivittäin terveysasemalla. Avokatkaisu voidaan aloittaa arkipäivisin. Perjantaina asiakkaalle annetaan tarvittava viikonlopun lääkitys mukaan ja sovitaan seurantakäynti seuraavaksi arkipäiväksi. Reseptejä ei kirjoiteta. Lääkitys: Lievissä vieroitusoireissa (Ciwa-ar 10-20) klooridiatsepoksidi (Risolid ). Uniongelmaan ketiapiini (esim. Seroquel, Ketipinor ) 25 mg 1-4 x1 tai hydroksitsiinihydrokloridi (Atarax ) 100-200 mg kumpaakin alenevin annoksin. Esim 1. Päivä 2. Päivä 3. Päivä Risolid 50+25+25mg 25+25+25mg 25+12,5mg Ketipinor 25-50mg 25-50mg 25mg tai Atarax 5 0-150mg 50-150mg 50mg Muut lääkkeet harkinnan mukaan propranololi (esim. Propral ) 10-20 mg x1-3 sydämen tykytykseen, vapinaan (ei astmaatikoille) metoklopramidi (esim. Primperan, Metopram ) 10 mg x 1-3 pahoinvointiin loperamidi (esim. Imodium, Imocur ) 2 mg x1-2(- 8) ripuliin. Käsikauppa valmiste, potilas voi hankkia itse. B-vitamiinivalmiste, isotoninen urheilujuoma(gatorade, Hart-sport) ja rasvaton maito. Potilas voi hankkia itse. Etenkin pitkään ja runsaasti alkoholia käyttäneille suositellaan Tiamiinia lihakseen 100 mg kolmena peräkkäisenä päivänä. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi PL 6000 Siltasaarenkatu 13 +358 9 310 5015 +358 9 310 42504 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 53 terveyskeskus@hel.fi h ttp://www.hel.fi/terveyskeskus/

HELSINGIN KAUPUNKI/TERKE ALKOHOLIONGELMAISEN AVOKATKAISU TERVEYSASEMILLA Arviointi- ja seurantalomake Päivä Klo Työparilääkäri: Nimi Hetu Työparihoitaja: Huomioitavaa; lääkitys/sairaudet: Alkoholin käyttö: määrät/vrk Käytön kesto: PKV-lääke/huume: Aikaisemmat päihdehoidot/vieroitusoireet/epileptiset kohtaukset: Alkometri RR ja Pulssi Lääkitys Yhteys päihdetyöntekijä K / E Yhteys sosiaalineuvoja K / E Yhteys psyk.sh K / E Jatkohoitosuunnitelma: Lievät vieroitusoireet < 10: Ravitsemustason korjaaminen, urheilujuomat Kohtalaiset vieroitusoireet 10-20: Tiamiinitäydennys, lääkehoito kliinisen harkinnan mukaan Vaikeat vieroitusoireet > 20: Laitoskatko (diatsepaami kyllästys?)