Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Transkriptio

1 Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

2 Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa olevat ymmärtävät eri hallinnonalojen päätöksenteon inhimilliset vaikutukset väestön hyvinvointiin ja toimivat ihmisarvoa kunnioittavasti ja kansalaisten osallisuutta lisäävästi.

3 Tiedosta hyvinvointia 3 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen ja päihdehaittojen ehkäisy on luonnollinen osa paikallista, seudullista, alueellista ja kansallista hyvinvointityötä Mielenterveys- ja päihdetyö nähdään ja toteutetaan ylisektoriaalisena toimintana, kaikille hallinnon aloille ja toimijoille kuuluvana.

4 Tiedosta hyvinvointia 4 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Mielenterveys ja päihdepalvelut perustuvat kansalaisten todellisiin tarpeisiin. Mielenterveys ja päihdepalvelut ovat helposti ja vaivattomasti saavutettavissa ja niiden toimintakäytännöt pohjaavat vaikuttavaksi todettuihin käytäntöihin.

5 Tiedosta hyvinvointia 5 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Taustaa Keväällä kansanedustajaa allekirjoitti toimenpidealoitteen, jossa pyydettiin sosiaali- ja terveysministeriötä laatimaan kansallinen mielenterveysohjelma. Vastauksessaan eduskunnalle ministeriö sitoutui tekemään käynnissä olevien mielenterveys- ja päihdehuollon kehittämishankkeiden kokemusten pohjalta kansallisen mielenterveys- ja päihdeohjelman vuosien 2007 ja 2008 aikana.

6 Tiedosta hyvinvointia 6 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Suunnitelma STM asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on mennessä: 1. valmistella mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2. tehdä ehdotukset hyvien käytäntöjen yleistämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa 3. tehdä tarpeen mukaan ehdotuksia ohjauskeinojen kehittämiseksi Työryhmään kutsuttu mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijoita eri tahoilta. Mielenterveys- ja päihdehankkeiden kokemukset varmistetaan työryhmä käyttöön.

7 Tiedosta hyvinvointia 7 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Suunnitelma Ehkäisy, hyvinvoinnin edistäminen Oikea-aikainen hoito ja palvelut Kuntoutus ja kuntouttava asuminen, Työelämä Palvelurakenteen uudistaminen

8 Tiedosta hyvinvointia 8 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä suunnitelman pitäisi sisältää? Evästykset viidestä alueellisesta kuulemistilaisuudesta Kuulemispaikkakunnat KASTEen aluekuulemiskierroksen mukaisesti, eli erityisvastuualueiden pohjalla (Helsinki, Tampere, Turku, Kuopio ja Oulu Seminaari eduskunnassa Järjestöjen kuulemistilaisuus

9 Tiedosta hyvinvointia 9 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma -työryhmän alustavia linjauksia Yhteiskunnalliset ratkaisut vaikuttavat esiintyviin mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja niihin liittyvään palveluntarpeeseen Mielenterveys- ja päihdetyöhön sijoittaminen on sijoittamista toimintakykyyn ja tuottavuuteen työelämän haasteet terveyden ylläpitämiselle, hoito kallista, ehkäisevän työn painottaminen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma pohjana valtioneuvoston periaatepäätökselle mielenterveys- ja päihdetyön toteuttamisen linjauksista

10 Tiedosta hyvinvointia 10 Keskeisiä elementtejä: Järjestelmä kaipaa sellaista uudistamista, jossa asiat tehdään lähellä arkea Asiakkaan aseman vahvistaminen Ohjauksen kehittäminen Ehkäisevän työn painottaminen Palvelujärjestelmä tukemaan avohoitoa

11 Tiedosta hyvinvointia 11 Miltä alueilta olisi hyvä nostaa pääehdotuksia? Asiakkaan näkökulma ja tarpeet Perheen näkökulma ja tuki Mielenterveys ja päihde - yhdessä ja yhteistyössä tehden Valtion tehtävät Ehkäisevä työ Palvelut ja hoito Ohjauskeinot Selvitettävät asiat

12 Tiedosta hyvinvointia 12 Mitkä asiat olisivat merkittävästi järjestelmää ja käytäntöjä todella kehittäviä asioita? Peruspalveluiden vastuuttaminen ja valtuuttaminen mielenterveys- ja päihdeasioissa ja keinojen ja työvälineiden luominen peruspalveluiden käyttöön Avopalveluvalikoiman todellinen monipuolistaminen aina tilapäiseen kotisairaalaan saakka Ehkäisevä työ rakenteisiin Kokemusasiantuntijuuden käyttö myös rakenteisiin Second opinion Järjestöjen moninaisen aseman turvaaminen Erillisistä psykiatrisista sairaaloista luopuminen luonnollisen kehityksen seurauksena

13 Tiedosta hyvinvointia 13 Asiakkaan aseman vahvistaminen hoitoon pääsy matala kynnys; terveyskeskuksen päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen perheen näkökulma ja tuki vertaistuen työmuotojen kehittäminen kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen palveluiden toteuttamisessa, arvioinnissa ja suunnittelussa hoito- ja kuntoutussuunnitelmat (määräajat; myös arviointi) mahdollisuus toisen asiantuntijan arvioon (second opinion)

14 Tiedosta hyvinvointia 14 Ohjauskeinojen kehittäminen Lainsäädäntö (1/2): Kehittämisen, osaamisen/koulutuksen ja arvioinnin hallinnolliselle rakenteelle lainsäädännöllinen pohja sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolaissa -alueellinen rakenne, esim. 20 aluetta Terveyden ja hyvinvoinnin rakenteet lainsäädäntöön Pitkäaikaiseen psykiatriseen sairaanhoitoon liittyvä velvoite tuettuun avohoitoon tai palveluasumiseen Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat velvoittaviksi (hoitotakuu) Psykiatrisen hoitotahdon toimivuuden selvittäminen

15 Tiedosta hyvinvointia 15 Ohjauskeinojen kehittäminen Lainsäädäntö (2/2): Tietyn kestoisen sairaalahoidon jälkeen mahdollisuus ulkopuoliseen arviointiin (second opinion) Laitosmuotoisen tahdosta riippumattoman hoidon vaihtoehtona velvoitteisen avohoidon käyttöönotto kriminaalipotilailla ja sen soveltuvuuden selvittäminen muille Raittiustyölain säännösten arviointi Tarve pakkokeinoja koskevien säännösten yhteiseen tarkasteluun Selvitetään mahdollisuus yhdistää mielenterveyslaki ja päihdehuoltolaki

16 Tiedosta hyvinvointia 16 Rahoitus Eri rahoituskanavien tarkastelu -valtionosuudet -välityömarkkinat (esim. työvoiman palvelukeskusten toiminta?) -> ELLU -Kaste- ohjelman kautta kanavoitu rahoitus -KELA, RAY, SITRA, TEKRY, TEKES -yhteys palveluinnovaatiohankkeeseen Vaikuttavat palvelut/ psykiatristen potilaiden palveluasumisen rahoitus pitkäaikaista asumista, jonka kuntouttavuus vaihtelee

17 Tiedosta hyvinvointia 17 Informaatio- ohjaus Suositusten läpikäynti ja arviointi esim. hoitotakuukriteerit käypä hoito -suositukset mielenterveystyön laatusuositukset ammattihenkilöstön sitoutuminen mielenterveys- ja päihdetyöhön Hyvien käytäntöjen yleistäminen -palveluinnovaatiohanke -Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen laitos -esim. mini-interventio, mielenterveyden ensiapukurssi, strategiatyö, depressiohoitaja/päihdehoitaja-malli jne. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon kaikissa ammattiryhmissä (esim. asennemuutos, päihdetyön koulutuksen minimisisältösuositus)

18 Tiedosta hyvinvointia 18 Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, mielenterveysongelmien ehkäisy sekä ehkäisevä päihdetyö Kolme keskeistä sisällöllistä kulmakiveä: Alkoholin käyttöön vaikuttaminen Kielteisen sosiaalisen perimän katkaiseminen Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen

19 Tiedosta hyvinvointia 19 Alkoholin kulutuksen vähentäminen Alkoholin kulutuksen vähentäminen alkoholipolitiikan vaikuttavat keinot käyttöön: hinta, saatavuuden rajoittaminen, keskioluen alkoholiprosentin laskeminen, mielikuvamainonnan kielto, vastuullisen anniskelun ja vähittäismyynnin korostaminen Päihteettömät ympäristöt ja tilannekohtainen päihteettömyys Ehkäisevän päihdetyön yksilölliset, lähisuhteiden ja yhteisötason keinot Lainsäädännön ja päätösten vaikutusten arviointi mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön

20 Tiedosta hyvinvointia 20 Kielteisen sosiaalisen perimän kierteen katkaisu Varhaisen tukemisen kulttuurin vieminen palveluihin ja laajemmin yhteiskuntaan (aktiivinen, intensiivinen työote) Keinona kansalaisten ja ammattihenkilöiden sosioemotionaalisten taitojen ja tietojen lisääminen (esim. varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen, mielenterveyden ensiapukurssit, peruskoulujen tunnetaito- ja stressinhallintakurssit, vertaistukiryhmät..) ja menetelmien systemaattinen käyttöönotto Koulutus yhteiskuntaan integroivana tekijänä (esim. koulupudokkaat) Riskiryhmien tunnustaminen (esim. neuvola, päivähoito, koulu, asevelvollisuus) ja aktiivinen tuki

21 Tiedosta hyvinvointia 21 Yhteisöllisyyden ja osallisuuden voimistaminen Kunnalle mielenterveys- ja päihdestrategia osana hyvinvointistrategiaa -budjetti, seuranta jne. Kunkin hallinnonalan omat keinot käyttöön osallisuuden vahvistamisessa, esim. Rakennetun ympäristön keinot, esim. lähiliikuntapaikat Yhteisölliset sopimukset, esim. kotiintuloajat Työ

22 Tiedosta hyvinvointia 22 Hoito ja palvelujärjestelmä Hoitoon pääsy perustaso/erityistaso Matalan kynnyksen palvelupiste mielenterveys- ja päihdeongelmaisille on terveyskeskus Hoitotakuun mukaiset aikarajat & kiireettömän hoidon kriteerit tarkistettava Akuuttihoidon aloittaminen viiveettä Mielenterveys- ja päihdehoidon päivystys osana muuta terveydenhuollon päivystystä (vrt. terveydenhuoltolaki) Päivystyksen toimivuuden kannalta oleellista myös se, että matalakynnyksiset palvelut toimivat, mm. selviämisasematoiminta

23 Tiedosta hyvinvointia 23 Palvelujärjestelmä tukemaan avohoitoa - avohoidon vahvistamisen keinot Palvelun käyttäjän voimaannuttaminen ja perheen näkökulman vahvistaminen Vertaistuen käyttäminen ja ryhmätyömuotojen hyödyntäminen Työn kehittäminen: Erikoislääkärikonsultaatiot, vastaanottopalvelut ja erikoistason tuki perustasolle Tietoteknologian hyödyntäminen Päivystykselliset, kotiin vietävät ja liikkuvat palvelut Ehkäisevän työn merkitys palveluissa Painotetaan vaikuttavien psykoterapiapalveluiden alueellisesti tasa-arvoista saatavuutta ja kunnan järjestämisvelvollisuutta Rekrytointipolitiikan kehittäminen, kannustejärjestelmät ja kytkentä koulutukseen

24 Tiedosta hyvinvointia 24 Psykiatrinen sairaalahoito Tavoitteena on, että avohoidon vahvistamisen myötä psykiatriset sairaansijat vähentyvät nykyisestä noin 4600:sta 3000 sairaansijaan Sairaalahoidossa tulee olla ongelmaerikoistunutta osaamista, esim. syömishäiriöt Asuminen ja hoito erotetaan Psykiatrinen sairaalahoito pääsääntöisesti yleissairaaloiden yhteyteen

25 Tiedosta hyvinvointia 25 Integraatio Päälinja: Mielenterveys- ja päihdeasioita hoidetaan kokonaisuutena Mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestetään ensisijaisesti lähipalveluina ja erikoispalvelut tukevat toimintaa Tietojärjestelmien ja tietojen vaihdon varmistaminen esim. lupakäytäntöjä kehittämällä perus- ja erikoispalvelujen välillä

26 Tiedosta hyvinvointia 26 Aikataulu kuulemistilaisuus suunnitelmaluonnoksen pohjalta suunnitelma valmistuu vuoden loppuun mennessä