Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle.
Yleisen kasvukunnon kannalta suositeltavat lehtivihreämäärät (SPAD- arvoina) eri kasvilajeille Kasvilaji Kasvuaste Lehtivihreäarvot, SPAD Ohra Lippulehtiaste 37 41 35 38 Tähkälletulo 51 57 42 46 Kaura Lippulehtiaste 37 41 36 45 Tähkälletulo 51 57 40 44 Kevätvehnä Lippulehtiaste 37 41 38 42 Tähkälletulo 51 57 38 41 Syysvehnä Lippulehtiaste 37 41 39 42 Tähkälletulo 51 57 40 44 Syysruis Lippulehtiaste 37 41 37 39 Tähkälletulo 51 57 33 42 Rypsi Kukkanuput muodostuneet 50 51 37 42 Ensimmäiset kukat auki 55 59 41 46 Peruna Mukulan muodostus alkaa 40 49 56 Kukinnan alkaminen 61 45 47 Sokerijuurikas Seitsemän - kahdeksan lehteä auki 17 18 37 41 Yhdeksän tai useampi lehti auki 19 42 46 Timotein siemenviljelys Korrenkasvu alkaa 30 35 42 Nurminadan siemenviljelys Korrenkasvu alkaa 30 31-37 Yleissääntö: yhden SPAD- yksikön nostamiseen tarvitaan noin 4-7 kg typpeä/ha. Myllyvehnällä lukujen täytyy olla lähellä 50
Lisälannoituksen tarve kasvilajeittain 1. Syysvehnä, (valkuainen) Tarve suurin korkean satopotentiaalin ja pitkän kasvukauden takia 2. Kevätvehnä, (valkuainen) Typen jakaminen kannattavaa kun sato-odotukset ovat yli 5000 kg/ha 3. Ohra, (lisäsato) Rehu- ja tärkkelysohralla kannattavaa jos kasvustomittaukset osoittavat puutetta Mallasohralle ei yleensä lisätyppeä kasvukaudella, (ennen lippulehteä voi antaa) 4. Öljykasvit, (lisäsato) Jos kasvustomittaukset osoittavat puutetta, ruusukevaiheessa 5. Kaura, (lisäsato) Jos kasvustomittaukset osoittavat puutetta
Lisätyppeä tarvitaan kasvukaudella kun Lannoitusta on alennettu typen mittauksen takia (ei analyysituloksia) Kasvusto on arvioitua rehevämpi Kasvukauden alku on ollut sateinen, yli 100 mm Kevätlannoitus on ollut aiottua alhaisempi Myöhäisillä ja satoisilla lajikkeilla Vanhaa olkea on pellossa paljon Suorakylvetyllä pellolla maa on kylmempi Kasvustomittaus osoittaa typen puutetta
Sopivat tuotteet Jos lannoitusta on alennettu typen mittauksen takia 20 kg typpeä 1. Käytetään lohkolle suunniteltua lannoitetta puuttuva osa 2. Suomensalpietaria 77 kg/ha (20 kg typpeä) Käytetään jaettua lannoitusta 1. Suomensalpietaria, kun typen tarve on yli 10 kg/ha 2. Typpiliuosta kasvustoon tai maahan, typpeä n. 10 kg/ha 3. Ureaa
Urean ja typpiliuoksen käyttömäärät Urea Typpiliuos Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä enint. 20 kg/ha 5-10 l/ha Vesimäärä 200 l/ha 200 l/ha Lippulehtivaiheessa yksinään enint. 40 kg/ha 30 l/ha Vesimäärä 200 l/ha 200 l/ha Lippulehtivaiheessa tautiaineen kanssa enint. 20 kg/ha 18 l/ha Vesimäärä 200 l/ha 200 l/ha
Ureaan tai typpiliuokseen voi sekoittaa Cantor Primus Ariane S K-MCPA K-Trio Staranet, Tomahawk Monitor Desis, Fastac, Kestac Cycocel 750 CCC 5 C Amistar Zenit Sportak Tilt Proline Basso Stereo Mentor Comet Comet Plus Sratego
Vältä polttovioituksia Typen käyttömääriä on alennettava seoksissa kasvinsuojeluaineiden kanssa Älä ruiskuta typpeä helteellä tai auringonpaisteessa Paras ruiskutusaika on iltayöllä tai aamukasteella Vältä päällekkäisiä ruiskutuksia päisteissä Älä ruiskuta stressaantuneita kasvustoja
Typpeä nestemäisenä maahan Maahan voi levittää kasvinsuojeluruiskun letku- tai pistesuuttimilla väkeviäkin liuoksia 50 % Typpiliuosta + 50 % vettä voi käyttää Suotuisissa olosuhteissa (illalla tai aikaisin aamulla) Kasvustoon voi tulla lieviä vioituksia Päällekkäisruiskutuksia tulee välttää Ei saa sekoittaa kasvinsuojeluaineita
Hivenlannoitus
Kalkitussa maassa maan ravinnevarastot ovat paremmin kasvien käytettävissä: ph 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 ph:n noustessa Fe, Mn, B, Cu ja Zn ovat heikommin kasvin käytettävissä
Paljasta piilevät puutteet jo ennen oireita Kasvin hiventen otto vaikeutuu, kun ph nousee viljavuusluokan hyvä ylärajoille Puuteoireiden näkyessä osa sadosta on jo menetetty Arimpia ovat kaura, rypsi, ohra ja vehnä Hivenet ovat karjatiloilla erityisen tärkeitä
Hivenravinteiden puute aiheuttaa sadon alenemista - pienentää lehtipinta-alaa sadon laatutappioita - proteiinin ja tärkkelyksen suhde, Zn ja B rehuarvon heikkenemistä -kivennäispitoisuus muiden ravinteiden ottovaikeuksia - typpilannoitus jää hyödyntämättä kasvin vedenotto vaikeutuu juuriston kärsiessä kärsii kuivuudesta Mn kylmänarkuutta - Mn/peruna Kasvitautien lisääntymistä - Mn/tyvitaudit ja torajyvä Cu ja B sokerien kulkeutuminen vaikeutuu B/sokerijuurikas kukinta heikkenee B/rypsi soluseinämän heikkoutta Cu/vilja itävyyden heikkenemistä - Cu
Hivenet lehtilannoituksena Lehtilannoituksessa ravinteet ovat heti kasvien käytettävissä Sadon lisä jopa 10-15 %. Maan ph ei vaikuta hivenravinteiden saantiin lehtilannoituksessa. Ainekustannus on vain yhden prosentin sadonlisäyksen verran. Paras ruiskutustulos saavutetaan, kun kasvien lehtipinta-ala on mahdollisimman suuri. Viljoilla hivenet ruiskutetaan pensomisvaiheesta eteenpäin. Ruiskutuksia suoritetaan 1-3 kasvukaudessa hivenainetarpeen ja maaperän hivenainepitoisuuden perusteella.
Mangaanilannoitus Mangaanin liukoisuuteen vaikuttavat maan ph, orgaanisen aineen määrä sekä happi ja vesi massa ph luokassa hyvä tai parempi Pellon Hiven Y -tuotteet starttilannoituksena max. 50 kg Mangaaniravinnetta akuutissa tilanteessa lehtilannoituksena kasvustoon mangaanisulfaatti, mangaanikelaatti tai Superlehtiravinne kun ph on tyydyttävä tai sen alle Mangaaniravinne varastolannoituksena
V 2003 Asikkala, Scarlett
KOERAPORTTI HIVENLEHTILANNOS l Koepaikka: Viljelykoe Somero Koeruudut: 0,5 ha/ruutu, jokaisesta ruudusta Viljelykasvi: Mallasohra kerranteet, maan ph-luku 6,2-6,3 Muokkaus: syyskyntö, äestys joustopiikkiäkeellä Kylvö: toukokuu 10.pv Lannoitus: Pellon Y-5 500 kg / ha Kasvin- 1. käsittely sama kaikille ruuduille, pvm. 5.6. suojelu: Express 2 tabl/ha+ Sportak 0,5 lit./ha, vesimäärä 200l/ha 2. käsittely 26.6. Amistar 0,8 lit./ha
KOETULOKSET HIVENLEHTILANNOS I Tulokset: Käsittelemätön Hiven I 5l/ha sato 3600 kg/ha 4170 kg/ha sadonlisä % 15,8 % sadonlisä kg/ha 570 kg lisä /ha n. 145 kustannus /ha n. 6 tulonlisä /ha 139 Hivenlehtilannos lisää sadon määrää jopa yli 15% ja tuo siten huomattavan lisätulon hehtaaria kohden kustannusten pysyessä alhaisina.
KOETULOKSET HIVENLEHTILANNOS I Laatu Käsittelemätön Hiven I 5 l/ha Hehtolitrapaino 65,80 kg 67,10 kg Valkuainen 15,10 % 14,80 % Tuhannenj.p. 46,80 g 47,70 g Täysjyväisyys 92,70 % 94,90 % Hivenlehtilannos I vaikuttaa sadon määrän lisäksi myös sadon laatuun parantaen sitä. HLP ja TJP kasvavat verrattuna käsittelemättömään, kuten myös täysjyväisyys