Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Osaamisen arviointi 1. kumppanuus ja neuvotteleminen 2. kriteeriperustaisuus 3. osaamisen arviointi ohjauksena hakuvaihe henkilökohtaistaminen ja yrityskohtaistaminen arviointi koulutuksen aikana ja lopussa
1. Kumppanuus ja neuvotteleminen Korkea-asteen täydennyskoulutuksen lähtökohta on korkeakoulun ja työelämän tutkiva neuvottelu osaamisen arvioinnin kohteista ja kriteereistä Mitä, miksi, miten, milloin, kuka ja kenen kanssa?
1. Kumppanuus ja neuvotteleminen Osaamisen arvioinnin kohteet ja kriteerit ovat aina tutkimisen kohteita, ne määrittyvät aina jossain määrin tapaus- ja tilannekohtaisesti Suunnitellaanko koulutuksia opetussuunnitelmista vai osaamisista käsin? Tapaus- ja tilannekohtaisuudesta ja osaamisten neuvottelemisesta huolimatta koulutuksen järjestäjän on ennalta mietittävä arvioinnin kohteet ja kriteerit
Kumppanuus ja neuvotteleminen? Mistä lähtien ja missä määrin työelämän edustajat ovat mukana osaamistavoitteiden määrittämisessä?
2. Kriteeriperustaisuus Se on keskeistä, että arvioinnin kohteet ovat oikeita. Kriteerit olisivat osaamisen arviointia, ei jotain muuta. Osaamisen arvioinnin tulisi olla konkreettista, jotta siitä saisi kiinni. Mikä kertoo siitä osaamisesta? Milloin osaaminen on tietämisen tasoa, milloin soveltamisen tasoa ja mitä se on missäkin opiskelun vaiheessa? Miten se perustellaan. Se on selkeästi prosessi, joka on jäänyt vähän kesken. Opettaja Kriteerien lähtökohtana tulisi olla NQF6/EQF6 tai NQF7/EQF7 tasoinen osaamisen määrittely Työn keskeiset kompetenssit ovat alisteisia tasokuvauksille Geneeriset taidot vai alakohtainen erityisosaaminen?
2. Kriteeriperustaisuus Osaaminen on aina tietojen, taitojen ja asenteiden sidoksia autenttisessa työssä Autenttisen työn kieli korkeakoulujen retoriikka tarvittavasta ja tavoiteltavasta osaamisesta Tavoiteltava osaaminen on kuvattu hyväksyttävällä tasolla Yleisesti oppisopimustyyppisissä koulutuksissa on hyväksyttävä täydennettävä / hylätty asteikkoa, riittääkö kuvaamaan osaamisen variaatioita? Suorituksen / tehtävän arviointi vai osaamisen arviointi? Nää arvioinnin kriteerit, hyväksytty / hylätty, eivät ole kovin konkreettisia. Elikkä ne ei oo sellaisella osaamisen tasolla. Pitäisi avata ja soveltaa. Me ollaan sovellettu omintakeisesti. Opettaja
2. Kriteeriperustaisuus Osaamiskriteerit ovat ensisijainen arvioinnin väline, joille kaikki osaamisen arviointi perustuu (Heks/HOPS, työtehtävän edellyttämä osaaminen, palaute, oppimis-/osaamispäiväkirjat, projektiraportit tai kehittämistehtävät jne ) Olennaista on arvioida ammatillisen osaamisen kehittymistä, substanssin karttumista, uusien toimintatapojen ja työvälineiden kehittymistä, työn prosesseja ja rakenteita sekä reflektiivistä suhdetta näihin Ei pelkästään työn suorittaminen tai teoria kokonaisuus
3. Osaamisen arviointi ohjauksena Osaamisen arviointi on aina ohjausta ja ohjaus aina osaamisen arviointia koulutuksen jokaisessa vaiheessa Hakuvaihe Hakijalta kysytään perusteluja koulutukseen hakeutumiseen, pyydetään kertomaan omasta osaamisestaan ja työtehtävistä sekä omista että työpaikkansa osaamistarpeista. Koulutuksen alku Henkilökohtaistaminen ja yrityskohtaistaminen: opiskelija vertaa omaa osaamistaan ja tavoitteitaan, omia sekä työpaikan osaamistarpeita opetussuunnitelmaan ja rakentaa HOPS:in/Heks:in. Arviointikeskustelu (koulutuksen opettaja, ohjaaja) ja keskustelut opiskelutovereiden kanssa.
3. Osaamisen arviointi ohjauksena Minun mielestä ne selitettiin aika selkeästi alussa, että mikä on koulutuksen tavoite, mutta huonosti huomioitiin se, että mikä on ihmisten lähtökohta, mikä kelläkin on se peruskoulutus. Sitä ei kartoitettu kunnolla, että mikä on se perusosaaminen, että millä tavoin esimerkiksi niitä osaamisen tavoitteita voisi siinä vaiheessa vielä arvioida uudelleen ja päivitellä. Että lähdettiin tavallaan sellaisella valmiilla sabluunalla pyörittämään sitä, mikä minuun mielestä ei ole hyvä. Opiskelija Ahotointi? Mitä ja miten? Opiskelijoiden heterogeenisyys Koulutus tulee suunnitella ennakolta jo rahoituksen hakuvaiheessa Kuinka suunnitelmista saataisiin joustavia ja koulutukseen osallistuvien osaamisten ja osaamistarpeen mukaisia? Miten rahoitushaku ohjaa osaamisen arvioinnin toteuttamista?
3. Osaamisen arviointi ohjauksena Osaamisen arviointi koulutuksen kuluessa ja lopussa Koulutuksen tavoitteita kerrataan koulutuksen aikana, mutta opiskelijalla itsellään on myös vastuu osaamisen arvioinnista Osaako opiskelija arvioida osaamistaan? Jos osaamisen arviointia tapahtuu, tunnistaako opiskelija sen Opiskelijoiden ja työpaikkojen heterogeenisyyden taakse piiloutuminen, jos osaamista ei arvioida riittävän tehokkaasti Tilanne- ja kontekstisidonnaisuus osaamisissa Tavallaan, mutta ei ehkä niin painokkaasti, että (osaamistavoitteita) käytäisiin joka välissä läpi. Olihan meillä ne tehtävät, joissa oli niitä tarkoitus varmaan tulla. Oppimistehtäviä, välitehtäviä. Ehkä sitä ei vaan ajatellut niin. Mutta kyllä varmaan jokainen prosessoi sitä omaa osaamista ja kehittymistä koko ajan. Me kaikki ollaan niin eri työpaikoilta kuitenkin. Opiskelija
3. Osaamisen arviointi ohjauksena Koulutuksen aikana ja lopussa osaamista arvioidaan: Erilaisilla oppimis- ja kehittämistehtävillä, osaamisen osoittamisen tavoilla tai näytöillä. Edellä mainitut voivat olla kirjallisia tai toiminnallisia. Arviointikeskusteluissa opettajan, ohjaajan (mentori, asiantuntijaohjaaja tms.) tai opiskelutovereiden kanssa. Arviointikeskusteluissa opiskelijan ja lähiesimiehen kanssa osoitetaan koulutuksen aikana ja sen aikana saatu hyöty ja osaamisen kehittyminen esimerkiksi erilaisten osaamismittareiden avulla.
3. Osaamisen arviointi ohjauksena Koulutuksen aikana ja lopussa osaamista arvioidaan: Kyllä se on ollut minusta mentorin kanssa keskustelua. Hän oli seuraamassa minun ( ) ja sain siitä palautteen. En huomannut sitä hänen täyttämäänsä lomaketta kysyä, mutta todennäköisesti siinä oli ihan kriteerit, joita hän siellä seurasi. Opiskelija Vuosien mittaan sitä fakkiutuu tiettyihin tapoihin toimia ja esittää asioita. Tässä tuli ulkopuolisen näkemyksiä ja uusia tapoja toimia ja se oli hyvä. Työpaikkaohjaaja
3. Osaamisen arviointi ohjauksena Eri tahot osallistuvat arviointiin rooliensa mukaisesti: Opiskelija arvioi omaa osaamistaan ja sen kehittymistä. Opiskelija arvioi myös, miten voi kehittää työpaikan toimintaa. Mentori arvioi opiskelijan toimintaa työpaikalla suhteessa koulutuksen ja HOPS:in / Heksin tavoitteisiin. Työnantaja arvioi koulutuksesta saatavaa hyötyä, työpaikan kehittymistä ja opiskelijan osaamisen kehittymistä. Opettaja arvioi koulutuksen tavoitteiden toteutumista ja oppimis-ja kehittämistehtäviä. Arviointi onnistuu, mikäli kaikki ovat selvillä arvioinnin kohteista ja kriteereistä
3. Osaamisen arviointi ohjauksena Kyllä olisi pitänyt olla henkilökohtaisia arviointikeskustelua. Sellaista kahdenkeskistä arviointia. Ihan vaikka niihin koulupäiviin, muuten niitä on vaikea järjestää.. Kyllä me toisaalta ollaan aikuisia ihmisiä, että osataan itsekin tietoa hakea Olisi pitänyt olla enemmän mentorin kanssa Opiskelija Mutta kuka on oikea henkilö arvioimaan? Mentori tuntee työn sisällön? Opettaja tuntee koulutuksen tavoitteet? Opiskelija itse tietää oppivansa? Työnantaja tunnistaa koulutuksen tuottaman hyödyn?
3. Osaamisen arviointi ohjauksena Neuvottelua osaamisista vai sittenkin palautteenantoa? Olen ollut mukana havainnoimassa ja arvioimassa että siinä on mahdollisuus keskustella ja antaa palautetta. Avoimuus, että keskustelu on vuorovaikutuksellista ja opiskelijakin ottaa siihen osaa. Mentori Arvioinnin kohde? ( ) Kehittämistehtävistä olen ajatellut antaa palautteen meidän oman amkin arviointikriteereiden kautta, että millä tasolla ollaan esim. lähteiden kirjaamisessa ym. Mä hyödynnän niitä, koska ne opiskelijat sitä kautta saa enemmän palautetta. Se on oikeudenmukaista mielestäni, koska opiskelijat tekevät ison työn. Opettaja
Osaamisen arviointi Neuvotteleminen Opiskelija Työnantaja Työyhteisö Korkeakoulu Kumppanuus Kriteerit
KIITOS!