Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Samankaltaiset tiedostot
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

RaHa-hankeen kokemuksia

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Kenttäkoetulokset 2017

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjä- ja aluskasvit

Uudenmaan pellot vihreiksi

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Faktat, havainnot ja kokemukset

Kokemuksia viljelijöiden pelloilta

Kerääjäkasvikokemuksia

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Luomutilojen tuki-ilta

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Luomutilojen tuki-ilta

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Miten onnistut suorakylvössä

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kylvö suoraan vai suojaan?

Gluteenittoman tattarin viljely

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Suorakylvöseminaari 2019

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Vihreä kasvipeitteisyys ylläpitää peltojen kasvukuntoa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Kuminan perustaminen suojakasviin

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Maan kasvukunnon korjaaminen

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Myllyvehnän lannoitus AK

Luomutilojen tukikoulutus

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Transkriptio:

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua edellisen vuoden tapaan maatiloilla. Tavoitteena hankkia käytännön viljelytietoa kerääjäkasviksi kylvetyn italianraiheinän lajikkeista, siemenmääristä sekä kylvötavoista. Tavoitteena oli löytää vaivattomat, helpot käytännössä toimivat viljelytavat ja kerääjäkasvit, joilla voidaan saada viljelyhyödyt pääkasvin kasvuun ja maan kasvukuntoon. Tavoitteena oli rohkaista viljelijöitä tilaesimerkeillä ottamaan näitä kasveja omaan viljelykiertoonsa. Jotta koejärjestelyt pysyvät riittävän yksinkertaisina, pidättäydyimme edellisvuoden tapaan selvittämään kahden eri italianraiheinä lajikkeen vaikutukseen pääkasvin satoon ja maan kasvukuntoon. Lisäksi kiinnosti raiheinän typpeä sitova vaikutus maassa sadonkorjuun jälkeen. Syksyllä otettiin sadonkorjuun jälkeen liukoinen typpi muokkauskerroksesta. Kokeista tehtiin kesäaikaiset havainnot orastumisen jälkeen ja ennen puintia. Juha Rauvan kokeessa italian raiheinä rukiin aluskasvina: Viljelykasvi Muokkaus Siemenmäärä (kaura) Kylvöpäivä Kylvötapa (raiheinä) Ruis Reetta 170 kg/ha 2.9.2016 ruis ja 6.5.2017 raiheinä mönkkärikylvö kasvustoon Kerääjäkasvi, lajike Fabio Siemenmäärä(raiheinä) n.5 kg/ha ja n. 10 kg/ha Lannoitus Yara Mila Y6 130 kg/ha + lisätyppi Yara Mila Suomen salpietari 400 kg/ha. I

I Pylväiden perusteella voi sanoa, että 10 kg/ha siemenmäärällä on saatu aikaiseksi silminnähden rehevämpi kasvusto. On todennäköistä, että liukoisen typen määrän pienenemisen lisäksi on saatu myös hyödylliset vaikutukset maan kasvukuntoon, jotka ovat vielä suuremmat kuin 5 kg/ha. Kaurakasvustoon kylvetyllä kerääjäkasvilla oli tasainen, mutta melko harva kasvusto ajouria lukuun ottamatta. Kaurakokeen osalta tulkitsemme tulosta niin, että koska italianraiheinä oli ajouria lukuun ottamatta niin vaatimatonta, ei raiheinän keruuvaikutus ole tullut esiin. Matti Purasen italianraiheinän lajikevertailu Viljelykasvi Kaura, Bettina Muokkaus Siemenmäärä (kaura) 230 kg/ha Kylvösyvyys (kaura) 6 cm Kylvöpäivä 29.5.2017 Kylvötapa(raiheinä) Kylvökoneen heinänsiemenlaite kylvön yhteydessä + jyrä ja jälkihara Lajikevertailu (raiheinä) Fabio ja Shakira Siemenmäärä raiheinä 5 kg/ha ja 10 kg/ha (kaistat 8 kpl, 4 m leveät) Lannoitus Belor Premium. 310 kg/ha

Italianraiheinä lajikkeilla näytti olevan vaikutusta liukoisen typen määrään. Kasvustoltaan rehevämpi Fabio näytti olevan tässä kokeessa hieman tehokkaampi typen kerääjä kuin kasvustoltaan vaatimattomampi Shakira. Hieman kaltevammalla, ei kerääjäkasvi kaistalla, on voinut typpeä huuhtoutua muokkauskerroksen alapuolelle runsaiden sateiden vaikutuksesta. Huuhtoutumisherkkyys on saattanut lisääntyä vähämultaisemmalla reuna-alueella. Juha Liemolan italianraiheinän lajikevertailu Viljelykasvi Ohra, Eifel Muokkaus Siemenmäärä (kaura) 275 kg/ha4 Kylvösyvyys (kaura) 6 cm Kylvöpäivä 22.5.2017 Kylvötapa(raiheinä) Kylvökoneen heinänsiemenlaite kylvön yhteydessä pintaan Lajikevertailu (raiheinä) Fabio ja Shakira Siemenmäärä raiheinä 5 kg/ha ja 10 kg/ha (kaistat 8 kpl,3 m leveät) Lannoitus Yara Mila Hiven y 440 kg/ha

Raiheinällä on positiivinen vaikutus liukoisen typen määrään kaikissa koejäsenissä pelkkään sänkeen sänkeen verrattuna. Fabio 5 kg/ha ja Shakira 5 kg/ha oli vain yksi kaista. Näistä kahdesta pidemmälle meneviä johtopäätöksiä ei syytä tehdä. Yhteenveto tuloksista Italianraiheinä kevätviljan aluskasvina vähensi typen huuhtoutumisen riskiä ja todennäköisesti myös huuhtoutumista merkittävästi. Näytti, että rehevät, vankat raiheinä kasvustot toimivat sadekesän oloissa tehokkaampina liukoisen typen sieppareina kuin vaatimattomammin kasvavat raiheinät. Viitteitä jäi siihen, että 10 kg/ha siemenmäärä näyttäisi olevan varmempi kuin 5 kg/ha siemenmäärä. Lajikkeella näytti näissä oloissa olevan typen huuhtoutumisen kannalta merkitystä, kun lajikkeena oli Shakira ja Fabio. Kylvötapa ei ratkaise, kunhan se tuottaa riittävän kasvuston. On hyvä muistaa, että tulokset ovat yhden kesän kokeista kolmesta eri tavoin toteutetusta kokeesta. Italianraiheinän tehon osalta tulokset ovat kuitenkin varsin vakuuttavat.

Kasvustokuvia koelohkoilta kasvukaudelta 2017 Ruispellon laidalla tutkitaan tähkän pituutta. Bettina kauralohkolla raiheinän kasvua tutkimassa Matti Puranen ja Sari Hiltunen.

Raiheinän mönkkärikylvö ruiskasvustoon 5 kg/ha siemenmäärällä 6.5.2017, kasvusto puinnin jälkeen 20.9.2017. Raiheinän mönkkärikylvö ruiskasvustoon 10 kg/ha siemenmäärällä 6.5.2017. Kasvusto puinnin jälkeen 20.9.2017.

Raiheinän juuriverkosto hyvin muodostunut. Italianraiheinä Shakira 5kg/ha ennen Eifel ohran puintia.

Penetrometrillä kokeillaan, löytyykö kasvua haittaavia tiivistymiä. Bettina kauralohkolla mururakenne hyvässä kunnossa.

Fabio erottuu Shakirasta puinnin jälkeen. Pirkanmaan Ymppi hankkeen puolesta kiitämme Liemolan Juhaa, Rauvan Juhaa ja Purasen Mattia, kun ehditte kiireistänne huolimatta, ottamaan kokeen käytännön järjestelyt hoidettavaksenne. Kaisa Pethman Ritva Tolppa Jutta Ahro