Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Huhtikuu 2013 Pienelläkin tilalla pärjää! Robottinavetassa pääosissa yksinkertaisuus ja toimintavarmuus 6 10
sisällys 8 Haukkamäen esikoululaiset tietävät mistä maito kaupan hyllylle tulee. Lehtolan tilalta Puuppolasta on saatavissa tilauksesta tuoretta lähilihaa. 4 6 Rohkeat Makkosen sisarukset ovat päättäneet näyttää, että pienelläkin tilalla voi pärjätä. 4 6 8 9 10 12 14 15 Lähilihaa kaupungin kupeesta Pienelläkin tilalla pärjää! Haukkamäen esikoululaiset tietävät mistä maito kaupan hyllylle tulee Keskisuomalaisilta tiloilta suomalaiseen ruokapöytään Puheenvuoro: Elinvoimaista maataloutta tarvitaan! Robottinavetassa pääosissa yksinkertaisuus ja toimintavarmuus Leppoisaa loikoilua ja märehdintää Tuotannon uudistaminen puntarissa Lisää maitoa Keski-Suomen maakunnasta Hankkeen hallinnoija: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti Rahoittaja: Euroopan unionin maaseuturahasto, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Toimitus: Sanna Hämäläinen Tanja Minkkinen Hanna Kaihlajärvi Kannen kuva: Tanja Minkkinen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Mediataivas Oy, Jyväskylä Paino: PunaMusta Paperi: Novapress Silk Painosmäärä 5 800 kpl Painotuote
Pääkirjoitus tahtoa tuotannon kehittämiseen löytyy! Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke on toiminut maakunnassa noin 4,5 vuoden ajan. On aika tehdä yhteenvetoa hankkeessa saavutetuista tuloksista. Koulutushankkeen aikana on järjestetty tuottajille yli 400 koulutusta, joihin on osallistunut n. 900 henkilöä. Oppitunteja hankkeessa on suoritettu huikeat 23 000. Tyytyväisenä voin todeta, että hankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet ovat täyttyneet kirkkaasti. Koulutukset ovat sisältäneet niin teemapäiviä, pienryhmäkoulutuksia, opintomatkoja kotimaahan ja ulkomaille kuin tilakohtaisia koulutuksia. Tarve koulutuksille on ollut suuri. Jotta tilojen kehittäminen turvattaisiin myös tulevaisuudessa, koulutuksia tarvitaan jatkossakin. Hankkeesta saatu positiivinen palaute on saanut hankehenkilöstön vakuuttumaan siitä, että tällä työllä on ollut merkitystä! Keskisuomalainen maidon- ja naudanlihantuotanto on vahvalla pohjalla. Maakunnasta löytyy osaavia maatalousyrittäjiä, joiden tuottamaa maitoa ja lihaa jalostavat maakunnassa eteenpäin mm. Valio ja Saarioinen. Yrittäjillä on selkeä tahto ja halu kehittää tuotantoaan jatkuvasti; se on nykypäivänä maatilan elinehto. Tuotantopanosten kustannukset jatkavat nousuaan, mutta tuottajahintojen nousu ei ole ollut samassa tahdissa. Erityisesti kotieläintiloilla yrittäjät ovat kovilla, sillä eläimistä huolehtiminen vaatii työtä 24/7. Vaikka työssä on omat haasteensa, on se myös palkitsevaa ja pienet asiat tuovat iloa arkeen. Välillä jään itsekin pohtimaan miten ihmeellinen eläin lehmä onkaan, kun se pystyy muuttamaan heinän maidoksi! Yrittäjien jaksaminen ja ammattitaidon ylläpitäminen on erittäin tärkeää. Lomapäiviä tarvitaan ja osallistuminen koulutuspäiviin ja opintomatkoille tuo vaihtelua sekä piristystä puurtamisen keskelle. Kukaan meistä ei ole kone ja tarvitsemme Palomiehet pääsivät kokeilemaan nautojen käsittelyä. välillä lepoa. Väsymyksen merkit täytyy ottaa tosissaan; jos yrittäjät voivat hyvin tila voi hyvin. Tämän lehden myötä toivon teidän saavan käsityksen siitä, millaisessa toimintaympäristössä keskisuomalaista ruokaa tuotetaan. Lehteen on nostettu esille alkutuottajia, jotka tekevät työtään täydellä sydämellään. Viime viikkoina esille nousseiden ruokaskandaalien jälkeen on hyvä muistaa, että meillä jokaisella on mahdollisuus valita lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hanke kiittää lämpimästi kaikkia hankkeeseen osallistuneita yrittäjiä ja yhteistyötahoja. Toivotaan, että ensi kesänä saamme nauttia auringosta! Sanna Hämäläinen, projektipäällikkö Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke www.jamk.fi/maitoajanaudanlihaa, www.hinkalo.fi lukuja Keski-suomen maataloudesta Kasvinviljelyn jälkeen nautakarjatalous on maakuntamme suurin alkutuotannon suunta. Näiden pohjalta voidaan nähdä, kuinka merkittävä keskisuomalainen maatalous on alueellisena työllistäjänä. Merkitys kasvaa entisestään, kun huomioidaan ruokaketjun muu työllistävä vaikutus elintarvikkeiden jalostuksesta kauppaan asti. V. 2011 2012 Keski-Suomi Koko maa Maatiloja, kpl 3 232 59 042 Pelto-ala keskim, ha 30,48 38,91 Lypsykarjatiloja 575 9 781 Tuotettua maitoa, l n. 110 milj. 2,1 mrd. Lypsylehmiä keskim., kpl 24,3 30 Muut nautakarjatilat, kpl 298 3 540 Tuotettua naudanlihaa, kg 4,9 milj. 82,7 milj. Viljelijöiden keski-ikä, v 51,1 51 Lähde: www.maataloustilastot.fi 3
lähilihaa KauPunGin KuPEEsta KauniKKilan sisarusten Pyörittämältä lehtolan tilalta PuuPPolasta on saatavissa tilauksesta tuoretta lähilihaa aivan KauPunGin lähettyviltä! lehtolan tila Lihantuotanto emolehmiin perustuvaa, kaikki eläimet kasvatetaan tilalla. Tilalta lihaa on saatavilla syksystä helmikuuhun. Eläin myydään aina etukäteen elävänä eli lihaa ei myydä pakkasesta. Lehtolan tilan erikoistuotteita ovat mm. Limousin-säilykkeet ja -erikoismakkarat. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät osoitteesta: www.lehtolanlimousin.fi 4
TEKSTI: Tanja Minkkinen KUVAT: Lehtolan tila Sisarukset Saila Kaunikkila ja Arja Kaunikkila-Laurikainen ovat kasvattaneet limousin rotuista pihvikarjaa vuodesta 2002 alkaen. Tilalla jo aikaisempi sukupolvi aloitti pihvikarjan kasvatuksen. Lihan suoramyynti tilalta aloitettiin vuonna 2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen kannustamana. Suoramyynti ei olisi startannut ilman hankkeen informatiivista tukea. Hankkeen järjestämissä koulutuksissa on vaihdettu ajatuksia ja pohdittu haasteita yhdessä, Arja kertoo myynnin käynnistysvaiheista. Myynti on varovaisista odotuksista huolimatta lähtenyt hyvin käyntiin. Tavoitteena on saada vakioasiakkaita, jotka ostavat lihaa useamman kerran vuodessa. On antoisaa, kun asiakkaan kanssa voi keskustella suoraan ja saada samalla välitöntä palautetta. Lihan ostaja ovat olleet tyytyväisiä, koska tietävät lihan alkuperän ja kuinka karja kasvatetaan. Pihvikarja on tietysti aina myös laatutuote. Tsemppi -kommentteja on tullut ihan vierailtakin ihmisiltä! Asiakkaista tulee nopeasti hyviä tuttuja. Koko perhe osallistuu tilan hoitoon kukin omien tehtäviensä mukaan ja tarpeen mukaan käytetään lomittajia. Vastuu tilanhoidosta on Sailalla. Tulevana kesänä viljellään ensimmäinen luomusato Peltotuotannon osalta tila on siirtymävaiheessa luomutuotantoon. Tulevana kesänä tullaan viljelemään ensimmäinen luomusato. Luomupeltoviljelyyn siirryttiin myös pitkälti hankkeen rohkaisemana, sillä koulutuksista on saatu positiivista vahvistusta luomuasialle. Poissuljettua ei ole, että myös lihantuotanto siirrettäisiin tulevaisuudessa luomuun. Lihantuotannossa luomun kriteerit oikeastaan jo täyttyvät, mutta asian viralliseksi tekeminen vaatii paljon työtä byrokratian muodossa. Yrittäjien kokemusten mukaan ihmiset haluavat tänä päivä nähdä eläinten voivan hyvin lähiruoka on mennyt luomun edelle. Työntäyteistä elämää samassa pihapiirissä Työtä tilalla riittää; tarvittaessa painetaan ympäripyöreitä päiviä etenkin poikimisvaiheessa, mutta välillä päästään tekemään muutakin. Hyvä ja tuttu lomittaja on tilallisen kannalta kullanarvoinen! Tilan harjoittamaa suoramyyntiä ja pihvikarjan kasvatusta edesauttaa hyvä yhteistyöverkosto lähialueella. Sisarukset perheineen asuvat samaa pihapiiriä aiemmin tilaa hoitaneiden vanhempiensa kanssa aivan kivenheiton matkan päässä toisistaan. Miten elo samassa pihapiirissä ja yrityksessä sujuu sisaruksilta? Molemmat ovat sanavalmiita ja ollaan päivittäin tiiviissä yhteistyössä. Kyllä siinä tulee välillä napakasti sanottua, kertoo Saila nauraen. Kaupungin läheisyydestä on tilalle sekä hyötyä että haittaa. Tekniikan Juhlavat paistirull at 1 kg naudan paistia (ulko-, kulma- tai pyöröpaistia) mausteseosta: suolaa, paprikajauhetta, sell erisuolaa, mustapippurirouhetta öljy-voiseosta paistamiseen Täyte: Pekoniviipaleita ja salvian lehtiä Puhdista liha kalvoista ja leikkaa liha viipaleiksi, nuiji viipaleet muovin sisässä kevyesti, mausta, laita täytteet pääll e (puolikas pekonisiivu ja salvian lehti), kääri rull aksi ja kiinnitä cocktail-tikull a. Ruskista rull at nopeasti pannull a, lado rull at tiiviisti uunivuokaan kaada pääll e siivilöityä pannun huuhdelientä ja lihalientä niin, että kääryleet melkein peittyvät. Hauduta kypsäksi 175 C n. 1h. Kun liha tuntuu kypsältä ja murealta, kaada haudutusliemi kattilaan ja mausta mustaherukkahyytelöll ä ja kuohukermall a ja saosta kevyesti tummall a Maizena pikasuurusteell a. Tarkista maku. Kaada saostettu liemi rull ien pääll e ja anna hetki hautua. Tarjoile persiljaperunoiden ja hunaja maustettujen porkkanoiden kanssa. hajotessa apua saadaan nopeasti, mutta toisaalta työkoneiden siirtäminen on työlästä ruuhkaisilla teillä. Karjatilan sijaitseminen taajama-alueella on aina haastavaa ja samalla ollaan jatkuvan tarkkailun kohteena. Toisaalta tilan toiminta tulee läpinäkyväksi kaikille; karjatila ei voi olla hajuton ja äänetön. Maatilan täytyy toimia samoilla ehdoin sijainnista huolimatta. Suoramyynnin kannalta sijainti on hyvä ja asiakkaita pystytään palvelemaan paremmin, Saila pohtii. Tulevaisuus sisarusten tilalla näyttää valoisalta. Pyrimme palvelemaan asiakkaita monipuolisemmin ja kertomaan miten meillä asiat hoidetaan, toteaa Saila vetäessään työsaappaita jalkaansa. Päivän työt tilalla odottavat tekijöitään! 5
6 Makkosen emännän uunijuusto 2 litraa ternimaitoa (vastapoikineen lehmän maitoa) 1 tl suolaa 2-3 rkl sokeria pääll e kanelia Maito, suola ja sokeri sekoitetaan keskenään. Kaada seos uuninkestävään vuokaan. Ripottele pääll e kanelia ja paista n. 175 C 1-1,5 h. Tarjoile lämpimänä jälkiruokana marjakeiton tai maidon ja sokerin kanssa. Herkuttele! MAITOA JA NAUDANLIHAA KESKI-SUOMESTA -KOULUTUSHANKKEEN JULKAISU 1/2013 Elinan (vas.) ja Annukan navetan vanhin asukki Mimmi-lehmä on virkeä 15-vuotias.
TEKSTI JA KUVAT: Tanja Minkkinen Pienelläkin tilalla pärjää! Pehmeä lasku yrittäjyyteen Kuudesta sisaruksesta vanhimmalle, Annukalle, on ollut aina itsestään selvää, että tilaa ei ulkopuolisille luovuteta eikä lopettamispäätöstä tehdä. Annukka toimii alueella keinosiementäjänä maatilatöiden ohella. Elina työskentelee tilalla päätoimisesti. Tilalla asuvista vanhemrohkeat makkosen sisarukset ovat Päättäneet näyttää, että PienelläKin voi Pärjätä. neljäntoista lypsävän lehmän tilalla Panostetaan määrän sijasta laatuun ja KustannuKset suhteutetaan tuloihin. oman työn merkitys KoKonaisKustannusten Kannalta Kasvaa suureksi. Hankasalmelaiset Elina ja Annukka Makkonen ottivat vanhempiensa tilan haltuun vuoden vaihteessa, kun sukupolvenvaihdos saatiin päätökseen. Nuoret yrittäjäsiskokset jatkavat työskentelyä tilalla maatalousyhtymänä. Elinalla on päävastuu konetöistä sekä kotinavetan lypsävistä lehmistä ja Annukka pitää huolen nuoresta karjasta sekä tilanhoitoon liittyvistä paperitöistä. Sisarukset vuokrasivat nuoren karjan kasvatusta varten kahden kilometrin päässä kotitilasta sijaitsevan navetan ja remontoivat sen nuorelle karjalle sopivaksi. Työnjako on osoittautunut toimivaksi. savolan tila Tila on ollut suvun hallussa vuodesta 1920 lähtien. Tilan keskimääräinen maidontuotanto on 8 500 l/lehmä/vuosi. Lypsäviä lehmiä, ayshirejä ja suomenkarjaa, tilalla on 14 ja nuorta karjaa n. 30, joista osa on hoitohiehoja. Omaa peltoa on 21 ha ja vuokramaita 5 ha, jotka ovat nurmella ja viljalla. mista on ollut suuri apu nuorten yrittäjien alkutaipaleella. Maatilan kokonaisuuden hallitseminen on varsin haasteellista ja vanhempien ansiosta tytöillä on ollut mahdollisuus pehmeään laskuun yrittäjinä. Sukupolvenvaihdos oli työläs toteuttaa. Koska vaihdos haluttiin tehdä yhtymänä, toi se mukanaan entistä enemmän paperitöitä. ProAgrialta saimme onneksi hyvin neuvoja vaihdoksen toteuttamiseen, Elina pohtii. Helpotus on ollut suuri, kun sukupolvenvaihdos on saatu päätökseen. Nyt pääsee keskittymään oikeaan työhön ja voi toteuttaa konkreettisesti oppimaansa. Yrittäjänä olemiseen nuoret naiset ovat tyytyväisiä, vaikka myös jännitystä on matkassa mukana; miten sitä selviää ja kuinka paljon joutuu oppimaan kantapään kautta. Luottamus tulevaisuuteen on kuitenkin suuri. Koulutuksista ja naapuriavusta tukea Makkoset ovat käyneet kolmatta talvea Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen parsinavetta paremmaksi, utareterveys ja nurmipienryhmissä sekä opintomatkoilla. Pienryhmissä keskustelu on avartanut tyttöjen näkemyksiä ja vuokraparsinavetta on remontoitu osin koulutuksista saatujen oppien pohjalta. Myös opiskeluajan luomukursseilta opittua aiotaan soveltaa tietyiltä osin omaan tuotantoon, vaikka peltoalaa luomuviljelyn kannalta ei olekaan tarpeeksi. Tilalla tehdään yhteistyötä toisten viljelijöiden kanssa. Onneksi naapuriapu seudulla toimii ja se on hieno juttu, Annukka pohtii ja kiittelee naapureitaan avuliaisuudesta. Ei tässä tekeminen kesken lopu ja etenkin sesonkiaikana tehdään pitkää päivää. Yksilöllistä karjanhoitoa myös tulevaisuudessa Siskokset haluavat opetella maatilan hoitoa ensin pienemmässä mittakaavassa keräten rohkeutta ja kokemuksia tulevaisuutta varten. Annukalla ja Elinalla on selkeä yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Haluamme hoitaa karjaa mieluummin yksilöllisesti, kuin että navetassa olisi 100 lehmää. Navetan vanhin asukas on 15-vuotias Mimmi -lehmä, joka olisi monella tilalla joutunut teuraaksi ikänsä puolesta. Lehmien talviulkoilutus on yksi tulevaisuuden haaveista. Kotinavetan lehmäpaikkoja on myös tarkoitus laajentaa vastaamaan 20 lehmän tarpeita. Sisarukset toivovat, että ihmiset ostaisivat kotimaista lähiruokaa. Tätä kautta luodaan myös välillisiä työpaikkoja, joka tuo osaltaan hyvinvointia maaseudulle. Rokotettu maatalouteen Tarmo ja Paula Makkonen ovat seuranneet ilolla tyttäriensä yrittäjyyden alkutaipaletta. Tytöt on jo pienenä rokotettu maatalouteen. Äidinmaidosta on innostus lähtenyt liikkeelle, Paula Makkonen toteaa. Kylien hiljeneminen uhkaavaa vauhtia vetää vanhemmat mietteliäiksi. Kolmessakymmenessä vuodessa maatalous on muuttunut paljon. Ennen oli yhteisöllisyys voimissaan talkootöitä tehtiin paljon. Vanhemmista on hienoa, että työt tilalla jatkuvat. Ruokaa tarvitaan aina ja suurin osa Suomen tuotannosta tulee kuitenkin pienviljelmistä. 7
TEKSTI JA PÄIVÄKOTIKUVAT: Tanja Minkkinen Iiro, Robin, Tuomas, Minea ja Eevi taiteilevat maidon ympärillä. Minean ja Iiron lehmät ovat mustavalkoisia. Maitopurkissa voi olla myös kierrekorkki, tarkkasilmäinen Atte on huomioinut. Haukkamäen esikoululaiset tietävät mistä maito kaupan hyllylle tulee haukkamäen PäiväKodissa Käy Kuhina; Pöydän ympärille on Kerääntynyt KahdeKsan PäiväKodin esikoululaista. jokainen haluaa Kertoa oman näkemyksensä maitoon liittyen; KaiKKi Kertovat juovansa maitoa ja muutamalle maistuu laktoositon maito ihan joka Päivä! Robin tietää, että maitoauto kuljettaa maidon meijeriin. Maitoa tarvitaan, että se vahvistaa luustoa, kertoo 6 -vuotias Robin. Hänen mummonsa asuu maatilalla, jossa on kaikenlaisia eläimiä. Iiro ja Olli kertovat myös vierailleensa maatilalla ja tutustuneensa maatilan eläimiin. Robin osasi kertoa, että maito kulkeutuu lypsyn jälkeen maitoautolla meijeriin, jossa sille tehdään juttuja ennen kuin se kuljetetaan kaupan hyllylle myyntiin. Moni muukin oli selvästi kuullut asiasta. Tietämyksen takaa paljastui päiväkodilla katsottu video Maidon tie maitotilalta päiväkotiin ja opit ovat jääneet eskarilaisille hyvin mieleen. Maidon jatkojalostus on myös hyvin hallussa. Maidosta voi tehdä voita, juustoa, jugurttia ja jäätelöä, luettelevat Atte ja Tuomas. Lasten suosikiksi maitotuotteista nousi ehdottomasti jäätelö. Päärynäjäätelö oli useamman lapsen mieleen. Minea mainitsee parhaaksi mauksi mintun ja Eevi vannoo perinteisen mansikkajäätelön nimeen. Jimin suosikkeja jäätelön lisäksi ovat myös piimä ja maito. Eskarilaiset ideoivat maitopurkille monenlaista kierrätyskäyttöä: Siihen voi säilöä jotain tai vettä purkkiin jäädyttämällä voi tehdä erilaisia jäätaideteoksia, Iiro ja Minea pohtivat. Purkkeja voi käyttää myös erikokoisten kynttilöiden muottina, hihkaisee Atte maitopurkin monista käyttökohteista. Mutta mistä maito sitten koostuu? Ainakin siinä on eniten vettä, tietää Iiro ja on aivan oikeassa! 8
TEKSTI: Ari Pummila, alkutuotantopäällikkö, Saarioinen Oy KUVA: Saarioinen Oy TEKSTI: Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Keski-Suomen ELY-keskus Keskisuomalaisilta tiloilta suomalaiseen ruokapöytään Puheenvuoro: Elinvoimaista maataloutta tarvitaan! Keskisuomalaisilla tiloilla tuotetusta naudanlihasta viisikymmentä prosenttia tulee suomalaisiin ruokapöytiin Saarioisten kautta. Saarioinen työllistää Jyväskylässä tuotantolaitoksellaan lähes kolmesataa työntekijää ja keskisuomalaisella maaseudulla Saarioisten yhteistyökumppanina on yli viisisataa maatilaa. Saarioinen on mukana Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen koulutuspäivien järjestelyissä, hanketoiminnan tiedottamisessa ja yksityisrahoittajana. Hankkeen avulla on jaettu tietoa keskisuomalaisille maidon- ja naudanlihantuottajille uusista tuotantovälineistä, hyväksi havaituista työ- ja tuotantomenetelmistä, maatilayrityksen johtamisen välineistä sekä nautojen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Hankkeen pienryhmätoiminnassa tuottajamme ovat voineet paneutua ryhmänvetäjän johdolla oman tilansa ajankohtaisiin asioihin muiden tuottajien kanssa. Ryhmien sisällä on saatu ja jaettu vertaistukea sekä vinkkejä arkeen. Hanke on mahdollistanut ja kannustanut tuottajiamme pohtimaan maatilojensa kehittämistä. Laajennusinvestointejakin on hankkeen aikana lähtenyt liikkeelle ja lisää on suunnitteilla. Hanke on turvannut osaltaan puhtaan kotimaisen ruuan tulevaisuutta Keski-Suomessa saattamalla yhteen elintarvikeketjun alkupään toimijoita. Keski-Suomi pyörii maaseudun ympärillä elintarvikejalostuksen ja metsäteollisuuden kautta. Niitä ei olisi ilman maa- ja metsätalousyrittäjiä, jotka mahdollistavat raaka-aineen saannin läheltä tuotantolaitoksia. Keski-Suomen maataloutta on kehitetty tällä EU-ohjelmakaudella useiden hankkeiden avulla. Hanketoiminnalla on oma merkittävä roolinsa maatalouden, kuten myös koko maaseudun kehittämisessä, vaikka yrittäjät usein kokevat esim. suoran investointituen konkreettisemmaksi avuksi. Maatalous on muutoksessa sekä rakennekehityksen että yhteiskunnan muun muutoksen myötä. Maatiloilla joudutaan pohtimaan erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja, jolloin ulkopuolinen suunnitteluapu, uudet virikkeet ja vertaistuki ovat varmasti hyödyksi. Hankkeiden kautta tällaista apua voidaan tarjota: on mahdollista saada hyviä asiantuntijoita yhteisiin tilaisuuksiin ja osin jopa omaan yritykseenkin, päästä opintoretkille kotimaahan tai ulkomaille, tavata samanlaisissa vaiheissa olevia toisia yrittäjiä tai löytää vinkkejä työssä jaksamiseen ja omaan hyvinvointiin. Elinvoimainen maatalous ja karjatalous ovat Keski-Suomelle tärkeitä. Meillä on suuria elintarvikkeiden jalostuslaitoksia, jotka tarvitsevat raaka-ainetta, ja jotka ovat merkittäviä aluetalouden ja työllisyyden kannalta. Tämän päivän ruokaskandaalit lisäävät kiinnostusta kotimaiseen tuotantoon ja muutenkin lähiruoalla on nyt kysyntää. Maatalous on myös sitä maaseudun perusrunkoa, jolla on merkitystä laajasti maaseudun hyvinvoinnille, palvelujen säilymiselle ja esimerkiksi maisemalle. Siksi maataloutta ja koko elintarvikeketjua kannattaa kehittää kaikin käytettävissä olevin keinoin! 9
TEKSTI JA KUVAT: Tanja Minkkinen robottinavetassa pääosissa yksinkertaisuus ja toimintavarmuus investointi on ollut suuri, mutta jos hommaan lähtee, niin sitten Kannattaa lähteä Kunnolla. vanhalla navetalla ei olisi Pärjätty. tilan toiminnan suunnittelussa Pääosissa olivat yksinkertaisuus sekä toimintavarmuus. navetassa on automatisoitu vain robottilypsy, hankasalmelainen nuori yrittäjä tuomas Pietiläinen Kertoo, eikä suostu ottamaan Paineita. KaiKKi Perustuu laskelmiin eikä tunteeseen. Tuomas valmistui agrologiksi vuonna 2009 ja osti samana vuonna tilan vanhemmiltaan. Oli alusta asti selvää, että uusi navetta tarvittiin toiminnan kannattavuutta ja etenkin jatkuvuutta ajatellen. Uuden navetan suunnittelu käynnistyi vuonna 2010. Tuomas kävi Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen järjestämillä kotimaan- ja ulkomaan opintomatkoilla tutustumassa erilaisiin maatiloihin. Kokemuksia kertyi mm. Saksassa sekä Tanskassa. Sellaisia tiloja mitä matkoilla näki, ei Suomessa ole montaakaan. Ulkomailla tilat ovat keskimäärin suurempia ja siellä käytetään enemmän ulkopuolista työvoimaa kuin Suomessa. Karjan lukumäärä on aina kolminumeroinen eli tilat ovat suuria. Toiminnallisuus on loppuun asti mietittyä ja maatilojen toimintatapa on varsin yritysmäistä, Tuomas summaa reissuilta saatuja kokemuksia. Hän kävi myös hankkeen järjestämissä rakennus- ja investointiteemaan liittyvissä koulutuksissa. Tuomas otti rohkeasti mallia hyvin suunnitelluista ja toimivista tiloista omaan investointiinsa. Lopputuloksena oli saman typpinen pihattonavetta kuin Keski-Euroopassa. Rakentaminen sujui vauhdilla Kevättalvella 2011 rakennusprosessi käynnistyi ympäristöluvan hakemisella. Lupaa odotellessa Tuomas tarkensi kannattavuuslaskelmia yrityskonsultti Martti Kolehmaisen kanssa ja mietti reunaehtoja toiminnalle Kolehmaisen ja pankin edustajan kanssa. Rakennustöihin päästiin käsiksi toukokuun lopussa 2012. Rakentaminen sujui pääosin jouhevasti ja joulukuun 3. päivä päästiin aloittamaan lypsy robotilla uudessa navetassa. Pihatossa on painovoimainen ilmanvaihto ja seinät on rakennettu kirkkaista paljeverhoista, joiden väliin varastoituu ilmaa. Seinien läpi navettaan pääsee valoa ja ne voidaan laskea kesällä alas, jolloin navettaan saadaan eläimille mukava läpiveto. Kovilla pakkasilla paljeverhoseinät toimivat hyvänä lämmöneristeenä ja lämpötila pysyy karjalle sopivana, kovimmillakin pakkasilla n. +5 asteessa. 10 Tuomaksen keväinen proteiinipommi Kuori ja paloittele appelsiini pieniksi paloiksi. Lisää sekaan purkill inen maitorahkaa ja raejuustoa. Mausta makusi mukaan sokerill a, makeutusaineell a tai hunajall a. Anna vetäytyä hetki jääkaapissa ja nauti!
tapiolan tilan robottinavetta Karja voi käyskennellä navetassa vapaasti. Lehmät käyvät robotilla itsenäisesti lypsettävänä keskimäärin 2,6 kertaa vuorokaudessa. Kerralla lypsetään n. 10 l maitoa. Lehmän vointia ja maidonlaatua voidaan seurata reaaliajassa. Investoinnin kannattavuus näkyy jo ylösajovaiheessa Uuteen navettaan on sijoitettu lypsylehmät sekä nuorta karjaa. Kaiken kaikkiaan eläimiä on 120, joista lypsylehmiä on tällä hetkellä 40. Tavoitteena on nostaa lypsylehmien määrää 65 lypsävään. Vanhaan navettaan remontoidaan tilat vasikoille. Investoinnissa on onnistuttu hyvin. Uudessa navetassa on mukava työskennellä; eläinten olosuhteen ovat hyvät ja työ yleensä kevyttä. Tavoitteet on jo osittain saavutettu, mutta työtä toki on vielä paljon. Työolosuhteet ovat hyvät ja lypsyrobotti on vapauttanut kellon vahtimisesta ja tarkoista työajoista. Töitä ja omia menoja pystyy järjestelemään melko joustavasti, toteaa Tuomas tyytyväisenä. Automaattinen lypsyrobotti mahdollistaa lypsylehmien seuraamisen tietokoneen ruudulta. Moniin tilanteisiin pystytään reagoimaan aiempaa nopeammin. Tuotannonhallintaohjelmasta nähdään mm. kunkin lehmän maitomäärä, paino, kiiman ajankohta, maidon laatu sekä montako kertaa lehmä on lypsyrobotilla päivän aikana vieraillut. Myös utareterveys- ja maidonlaaturaportit saadaan suoraan tietokoneen näytölle reaaliajassa. Tuomas hoitaa tilansa työt pääsääntöisesti itsenäisesti. Lähellä asuvista vanhemmista on toki myös ollut apua. Työ on sitovaa, mutta lomittajia ei epäröidä käyttää tarpeen vaatiessa. Toimintavarmaan navettaan on helppo pyytää ulkopuolista lomitusapua. Kuluneen vuoden aikana Tuomaksella ei ole juurikaan ollut vapaa-aikaa, sen verran investointi on vaatinut ponnistuksia. Nyt kun toiminta on saatu käyntiin, Tuomas pyrkii urheilemaan ja ajamaan motocrossia työn vastapainoksi. 11
TEKSTI JA KUVAT : Tanja Minkkinen Leppoisaa loikoilua ja märehdintää uusi Päivä odottaa! emäntä availee navetan ovia ja navettakavereideni iloiset ammuuuuu mylvähdykset KaiKuvat PitKin navetan seiniä tervehtien tulijaa. nälkä alkaakin Kurnia vatsassa yön jäljiltä! navettakissan harmaa turkki PilKahtaa aamuauringon säteiden seasta, Kun emäntä Käynnistää ruokkijan. eteeni ilmestyy hyvänkokoinen annos säilörehua, joka sisältää Paljon energiaa ja muita ravintoaineita. Mikäs tässä on ahmiessa rehua kitaan! Ei tarvitse edes pureskella kunnolla, kun suureen pötsiini mahtuu paljon karkeaa rehua kerralla pieneliöiden sulateltavaksi. Taidan käyskennellä ruoan päätteeksi hetken ympäri navettaa ja käydä robotilla lypsyllä, sen verran utareita jo kiristää. Kylläpä helpotti tuo lypsyllä käynti, olo on nyt paljon kevyempi! Taidan lepuuttaa seuraavaksi jalkojani. Kas, tuolla näkyy Hilman vieressä houkuttelevan näköinen kuiva ja puhdas kuivikekasa, jossa voin märehtiä rauhassa. Näkymätkin ovat suoraan pihapiiriin. Meitä lehmiä kutsutaan märehtijöiksi. Meillä on pötsissä voimakas lihaksisto, joka kääntää ja sekoittaa syömäämme ruokamassaa sekä nostaa märepaloja takaisin suuhumme märehdittäväksi. On kuin purukumia jauhaisi päivät pitkät. Mutta mikäs se on jauhaessa leppoisassa ja viihtyisässä tunnelmassa. Joskus emäntä laittaa meille päiväksi musiikkia soimaan ja se vasta on rentouttavaa! Pötsistä ruoka kulkeutuu jalkapallon kokoiseen verkkomahaani. Moni ihmisistä ei tiedä, että verkkomahani supistuu lähes greipin kokoiseksi, jolloin hienoimmat ruoan osaset työntyvät eteenpäin toiseen vatsaani satakertaan ja karkeammat osat palaavat pötsiin uudelleen hienontamista varten. Kolmas vatsani satakerta erottelee nesteen ruoasta ja kuljettaa ruokamassan edelleen juoksutusmahaan. Ei siis ole mikään ihme, että tällaisen prosessin käydessä mahassamme ruoan sulatus kestää koko päivän. Tässä välissä voisin käydä katsomassa onko Armas noussut jalkeille. Isäntä on näköjään liikkeellä työkalujen kera. Tuli varmaan parantelemassa vasikka-aitausta. Kauniita vasikkalapsia nuo uudet ruskeavalkoiset ovatkin! Taidanpa kurkata sinnekin ohi kulkiessani. Jospa saisin isännältä kerjättyä muutaman taputuksen kylkiäisiksi. Muuh, vasikat voivat hyvin ja Armaskin palasi takaisin makuulle. Taidan sulatella ruoat loppuun ennen kuin lähden seuraavalle lypsylle. Oikein tunnen kuinka utareet alkavat jo painaa. Onneksi on tuo uusi aparaatti, jossa voin vapaasti käydä helpottamaan oloani, kun utareissa alkaa olla liian tukala olo. Ilta-aurinko näyttäytyy navetan ikkunoista ja talolta leijailee kahvin tuoksu. Se tietää kohta alkavaa iltaruokintaa. Johan tässä alkaakin olla nälkä, ammuuuuh! tiesitkö tämän lehmästä? Lehmä alkaa tuottaa maitoa ensimmäisen vasikan syntymän jälkeen n. 2-vuotiaana. Lehmä lypsää melkein 9000 l/vuodessa ja n. 30 l/päivässä. Jos lehmää ruokitaan hyvin, se jatkaa maidontuotantoaan vajaan vuoden verran poikimisesta. Lehmät poikivat tavallisesti kerran vuodessa. Lehmänmaito sisältää keskimäärin 87 % vettä, 4,3 % rasvaa, 3,4 % proteiinia, 4,8 % laktoosia ja 0,8 % kivennäisaineita. Hyvin tuottavat lehmät pääsevät satatonnarien kerhoon ja saavat kuvansa lehteen. Lähteet: Suomen Eläinsuojeluyhdistystenliitto, Maito ja terveys ry, Wikipedia 12
Lehmän neljä mahaa Pötsi Mikrobit Verkkomaha Satakerta Juoksutusmaha Maksa Utare 1. Pötsissä karkea rehu hienontuu ja muuttuu ravinteikkaaksi vihervelliksi. 2. Verkkomaha sijaitsee pötsin etupuolella ja se on verkkomaisten poimujen peitossa. Verkkomaha erottelee karkean ja hienonnetun ruoan lehmän vatsassa; ruoka palaa joko takaisin märehdittäväksi tai jatkaa kulkuaan seuraavaan mahaan. 3. Satakerta on yksi märehtijöiden etumahoista ja se sijaitsee vatsaontelon oikealla puolella. Kolmas vatsa erottaa ruokamassasta suurimman osan vedestä, jonka jälkeen ruokamassa siirtyy juoksutusmahaan. Nimensä satakerta saa lihaskerroksen muodostamista suurista lehtimäisistä poimuista, joita on satakerrassa yhteensä noin sata. 4. Juoksutusmaha on märehtijöiden mahan viimeinen osa. Juoksumahan toiminta on samantyyppistä kuin yksimahaistenkin mahalaukussa. Juoksutusmaha sijaitsee vatsaontelon alaosassa pötsin oikealla puolella. 5. Ohutsuoli alkaa juoksutusmahasta. 6. Maito muodostuu utareissa. Utareissa on neljä vedintä, joista maitoa tulee, kun niitä puristellaan hellävaroin. 13
TEKSTI JA KUVA: Pekka Räihälä tuotannon uudistaminen Puntarissa marika ja ville-veikko PiisPasen laajennussuunnitelmille maitoa ja nahdanlihaa KesKi-suomesta -hanke avasi tuotannon ja rakentamisen mahdollisuuksia. Piispasten tila Kasvattavat maitotilojen sonnivasikoita teuraaksi. Eläimet kahdessa eri navetassa, investointi suunniteilla. Marika ja Ville-Veikko Piispanen ostivat Juholan tilan vuonna 2010. Kinnulassa Muholan kylällä heillä on yksi, 1970-luvulla valmistunut lihakarjanavetta. Toinen, 1980-luvulla valmistunut lihakarjanavetta sijaitsee Myllymäellä Kinnulan kirkonkylällä Marikan vanhempien kodin läheisyydessä. Kahteen navettaan mahtuu yhteensä noin 130 eläintä. Saarioiselle Jyväskylään sonnit lähtevät teuraaksi noin 20 kuukauden iässä. Teurasikää seurataan kasvun ja rahantarpeenkin mukaan. Liian pieninä sonnit eivät kuitenkaan lähde, Ville-Veikko kertoo. Välityksen kautta sonnivasikat tulevat tilalle 2 3 kuukauden ikäisinä. Juottamo suunnitelmissa Olemme suunnitelleet, että rakentaisimme kirkonkylän navetan lato-osaan vasikkajuottamon. Navetta on uudempi ja vaatii vähemmän remonttia kuin Juholan navetta, Ville-Veikko kertoo laajennussuunnitelmista. Juottamotiloihin vasikat tulisivat maitotiloilta suoraan jo muutaman viikon ikäisinä, jolloin niiden ravintona on maitojuoma. Juholan navettaa voisi käyttää teinivasikoiden tilana ennen niiden siirtämistä mahdollisesti rakennettavaan uuteen loppukasvattamoon. Ruokinta työllistää Piispasten suvulla tila on ollut vuodesta 1905. Lihakarjan kasvatukseen erikoistuttiin vuonna 1971. Pitkällä historialla Marika ja Ville-Veikko Piispanen ovat olleet Juholan isäntäpari vuodesta 2010 lähtien. He asuvat Kinnulan kirkolla, kunnes Villesaavat oman talonsa valmiiksi. Piispasten Veikon vanhemmat navetat ovat Juholassa Muholan kylällä ja Marikan vanhempien talon läheisyydessä Myllymäellä Kinnulan kirkonkylällä. Lisäksi tehdään koneurakointia. on myös haittapuolensa. Vanhat rakennukset kuluvat ja tarvitsevat remontointia, mutta ne ovat myös ahtaita nykyisille isoille traktoreille ja muille työkoneille. Se tarkoittaa paljon käsin tehtävää työtä. Jaamme käsin viljat, kivennäiset ja nappulat. Säilörehua varten on jakovaunu. Koska Ville-Veiko tekee myös kaivinkoneurakointia ja auraa metsä- ja kyläteitä talvisin, autan monesti navettatöissä, Marika selvittää. Apevaunu nopeuttaisi ruokintaa ja vähentäisi käsin tehtävää työtä, mutta nykytiloihin se ei mahdu. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hanke on Piispasten mielestä ollut heidän investointisuunnitelmilleen hyödyllinen jo tutustumisvierailujen takia. Olemme tehneet tutustumisretkiä Pohjanmaalle ja Etelä-Suomeen eri tiloille. On etu, että näkee eri vaihtoehtoja. Rakennuksista kuulee myös niiden epäonnistumisista eikä vahinko lähde kiertämään, Ville-Veikko kuvailee opintomatkojen hyötyä. Hankkeeseen on kuulunut myös luentopäiviä eläinlääkinnästä ja -ruokinnasta. Hankkeen takia tulee lähdettyä tilalta pois, sekin virkistää. Aina eivät kaikki ymmärrä sitä, että eläintenhoito sitoo seitsemänä päivänä viikossa, Marika miettii. Lasten hoidossa on suuri apu Ville-Veikon vanhemmista, jotka rakentavat omaa uutta kotia Juholan lähelle. Kun he hoitavat 3,5-vuotiasta Sannia ja 1,5-vuotiasta Juhoa, Marika voi osallistua tilan töihin.
TEKSTI: Olavi Koskimäki, kenttäpäällikkö, Osuuskunta Maitosuomi KUVA: Osuuskunta Maitosuomi lisää maitoa Keski-suomen maakunnasta maitoa ja naudanlihaa KesKi-suomesta -hankkeella on ollut merkittävä rooli maidontuotannon jatkumisen ja Kehittymisen Kannustajana ja Kouluttajana KesKi-suomen alueella. han- Keen aikana maitotiloilla on tehty merkittäviä investointipäätöksiä ja nuoria tuottajia on tullut maidontuotantoon mukaan. maitosuomen näkökulmasta tarkasteltuna hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeeseen Maitosuomi lähti mukaan toteuttamaan perustehtäväänsä eli edistämään maidontuottajien elinkeinoa. Maitotilojen myyntitulojen osuus Keski-Suomessa on peräti 65,6 %, joten maitotilojen toimintaedellytysten säilyminen on varsin tärkeää Keski-Suomessa niin maakunnallisesti kuin kuntatalouden näkökulmasta. Esimerkiksi Konnevedellä maidontuotannon osuus maatalouden tuloista on peräti 74 %. Maidontuotanto työllistää Keski- Suomessa maitotiloilla ja niiden yhteistyöverkostossa noin 1 500 henkilöä. Tämän lisäksi Äänekosken ja Jyväskylän meijereissä, maidon keräilyssä sekä meijerituotteiden jakelussa kauppoihin on yhteensä noin 650 työpaikkaa. Maitoketjun työpaikat eivät helposti siirry ulkomaille, mikäli niistä halutaan pitää kiinni. Valistuneina kuluttajina valitsemme ostoskärryyn aina kotimaisen vaihtoehdon kun se on mahdollista. Valitsemalla ostoskärryymme esimerkiksi kotimaisen juuston ulkomaisen sijasta, kannatamme Valio Äänekosken ja Jyväskylän meijereiden tuotteet ovat lähiruokaa. Jyväskylän meijerin maito kerätään keskimäärin 94 km säteeltä ja Äänekosken meijerin maito vielä huomattavasti lyhyemmästä matkasta. Maitosuomi on Valioryhmän maidonhankintaosuuskunta, jonka jäseninä on yhteensä 1299 maidontuottajaa Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Keski-Suomessa tuotettu Maitosuomen ja muiden valiolaisten tuottajien maitoa jalostetaan Jyväskylän ja Äänekosken meijereissä. työpaikkojen säilymistä Suomessa, kotimaakunnassa ja omassa kunnassa. Maidontuotannon kehittämiseen panostusta Suomalainen maidon hinta antaa hyvän lähtökohdan maidontuotannon kehittämiselle. Hyvän tilityshinnan lisäksi on välttämätöntä, että tilan kehittämisessä tehdään oikeita päätöksiä ja valintoja. Tulevaisuudessa tuotannollinen osaaminen ei yksistään riitä, vaan maitotilan johtamiseen tarvitaan strategista osaamista ja suunnittelua. Elintarviketieto Gallupin kevään 2012 kyselyn perusteella maidontuotan- non määrä Keski-Suomessa olisi hieman nousussa vuoteen 2016 mennessä. Maidontuotannon laajentamista suunnittelisi 30 % tuottajista, mikä on hieman enemmän kuin koko maan keskiarvo. Maidontuotannon lopettamista suunnittelevia tuottajia kyselyn mukaan olisi 18 %, mikä oli ilahduttavasti selvästi vähemmän kuin keskimäärin koko maassa. Maitotilojen tekemät investoinnit ja kehittämistoimenpiteet ovat välttämättömiä koko maitoketjun kehittymisen ja säilymisen kannalta. Investoinnit kehittävät tuotannon kannattavuutta, eläinten hyvinvointia, maidon laatua ja hoitajien työolosuhteita. 15
tulevaisuuden nautakarjatalous KEsKi-suomEssa maitoa ja naudanlihaa Keski-suomesta -koulutushankkeen loppuseminaari Ke 10.4.2013 klo 9 15 Saarijärven kaupungintalo, Sivulantie 11 09.00 09.30 aamukahvi 09.30 09.40 avaussanat Pekka Äänismaa, koulutus- ja T&K-päällikkö, JAMK 09.40 10.10 Eu:n maatalouden tulevaisuus, suomi osana Eu:ta Jyrki Niemi, professori, MTT 10.10 10.40 Kestävää biotaloutta Jyri Arponen, johtava asiantuntija, Sitra 10.40 11.00 Hanketoiminta Keski-suomen maatalouden kehittämisen apuna Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi 11.00 11.30 Hankkeen yhteistyökumppaneiden puheenvuorot Olavi Koskimäki, Maitosuomi Ulla Mehto-Hämäläinen, K-S Ely Ari Pummila, Saarioinen 11.30 12.30 lounas (omakustanteinen) 12.30 13.00 miten maatiloja rahoitetaan tulevaisuudessa Timo Jaakkola, Nordea 13.00 13.30 iltapäivän iloinen yllätysnumero 13.30 13.50 Potkua investointiin Tuomas Pietiläinen, maatilayrittäjä 13.50 14.10 Hankkeen palautekysely Elisa Pajunen, JAMK 14.10 14.45 viisi vuotta keskisuomalaisen nautakarjatalouden kehittäjänä Sanna Hämäläinen ja Susanna Lahnamäki, JAMK 14.45 Päätöskahvit Tervetuloa maksuttomaan seminaariin! ilmoittautumiset: Viimeistään 3.4.2013, hanna.kaihlajarvi@jamk.fi tai 040 563 5431 www.jamk.fi/maitoajanaudanlihaa Voit seurata suoraa lähetystä netin välityksellä: www.hinkalo.fi