Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?



Samankaltaiset tiedostot
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

PD-hoidon komplikaatiot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

Moniresistentit bakteerit

Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

MIKROBILÄÄKESUOSITUS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018


Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

Akuutti maha- Syynä gynekologinen infektio

Päivystäjän antibiootit

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala

VITEK2 -käyttökokemuksia

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Mikrobilääkkeiden käyttö lapsilla

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Resistenttien bakteerien

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Antibioottien käyttö sairaalassa


Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Ajankohtaista laboratorionäytteistä

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

FiRe STANDARDI versio 6 Liite 5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9)

Mikrobilääke. Mikrobilääkeresistenssin synty. Infektion aiheuttanut bakteeri. Normaali bakteeri floora. Annatko antibiootin oikein?

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio.

Moniresistentit mikrobit Teija Puhto infektiolääkäri

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Kirurginen antibioottiprofylaksi

Ajankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017

Appendisiitin diagnostiikka

Mikrobiologian laboratorio ja antibioottihoidon ohjaus

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Transkriptio:

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? 6.5.2010 HELSINKI Irma Koivula, LT sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuudet: olen osallistunut lääketeollisuuden kustantamille kongressimatkoille Suomessa ja Euroopassa sekä toiminut luennoitsijana lääketeollisuuden tukemissa koulutustilaisuuksissa.

Vatsaonteloinfektion etiologinen kirjo on laaja: Postoperatiivinen: kontaminaatio / lekaasi Appendix- perforaatio Divertikuliitti, divertikkeli-perforaatio Karsinooma IBD Muu GE-kanavan perforaatio Gangrenoottinen kolekystiitti Mesenteriaali-iskemia ja suoli-infarkti Pankreatiitti, pankreas-nekroosi /-abskessi -> PEITONIITTI, INTA-ABDOMINAALINEN ABSKESSI

Mahasta löytyy polymikrobiaalista suolen sisältöä Toimenpiteen yhteydessä otetut bakteeri- ja sieniviljelyt ohjaavat antimikrobihoitoa Lisäksi näyte suoraan anaerobi-veriviljelypulloon

Komplisoitunut intra-abdominaalinen infektio - hoidon perusperiaatteet: A) Fokuksen saneeraus (source control) ja vaurion korjaus B) Antibioottihoito Maksimiteho Minimihaitat esistenssin kurissa pitäminen Kaikkea ei tarvitse kattaa

Mikä antibiootti aloitushoitoon? 1. Kefuroksiimi + metronidatsoli 2. Ertapeneemi 3. Keftatsidiimi / keftriaksoni + metronidatsoli 4. Vaikea infektio: imipeneemi / meropeneemi / doripeneemi / pit-tatzo / keftatsidiimi + metronidatsoli

Mikä antibiootti aloitushoitoon hoitoon liittyvissä infektioissa? Mikä on sairaalan mikrobien resistenssitilanne? % ESBL? % Multi- Pseudomonas?

MILLAINEN ENSILINJAN ANTIBIOOTTIHOITO? Antibiotic regimens for secondary peritonitis of gastrointestinal origin in adults. Wong PF; Gilliam AD; Kumar S; Shenfine J; O'Dair GN; Leaper DJ Cochrane Database Syst ev 2005;(2):CD004539 40 randomisoitua tai semi-randomisoitua tutkimusta (5094 potilasta) AUTHOS' CONCLUSIONS: No specific recommendations can be made for the first line treatment of secondary peritonitis in adults with antibiotics, as all regimens showed equivocal efficacy. Other factors such as local guidelines and preferences, ease of administration, costs and availability must therefore be taken into consideration in deciding the antibiotic regimen of choice.

Milloin laajennan antibioottikirjoa? - kun hoito ei tehoa: Kliinisiä infektio-oireita ja löydöksiä vielä 4-7 vrk hoidon jälkeen Jatketaan aikaisemmin todettujen mikrobilöydösten mukaista antibioottihoitoa CT / UÄ : ABSKESSI? -> dreneeraus, relaparotomia, näytteet + veriviljelyt Kyseessä voi olla superinfektio: Enterokokki Sieni esistentti pseudomonas Muu resistentti gram-negat. sauva (ESBL)

Milloin laajennan antibioottikirjoa? Jos potilas paranee toimenpiteen ja menossa olevan antibioottihoidon avulla, ei ole tarpeen vaihtaa antibiootteja, vaikka ne eivät kata kaikkia löydöksiä Veriviljelylöydökset tulee kattaa (paitsi kog.neg.staf. yhden pullon löydökset)

Kun hoito ei tehoa : Suuren riskin potilailla katetaan empiirisesti myös harvinaisempia ja resistentimpiä taudinaiheuttajia Enterokokit katetaan (ampi, pip-tatzo, vanko) Pseudomonas? riippuu potilaasta ja sairaalasta Moniresistentti gram-negat. sauva: vain löydöksen perusteella - ei empiirisesti Sienilääke kandidaan tehoava lääke löydöksen perusteella - ei empiirisesti (?) MSA vain löydöksen perusteella - ei empiirisesti

Milloin ENTEOKOKKI pitää hoitaa? Kun sairaalaperäisessä infektiossa todetaan enterokokki-löydös Empiirisesti, jos sairaalaperäinen infektio ja: potilas on saanut pitkään kefalosporiineja potilas on immunosupprimoitu potilaalla on läppävika tai proteesi tai verisuoniproteesi Vaihtoehdot (normaali munuaisfunktio): Ampisilliini 2gx6 i.v. Piperasilliini-tatsobaktaami 4gx3 i.v. (Vankomysiini 1gx2 i.v.) + Blot & Waele. Drugs 2005;65(12)1611-

Harvoin tarvittavia antimikrobeja: Aminoglykosidit säästetään niille, joille beetalaktaamit eivät sovi eikä kinoloneista ole apua Tigesykliini resistentti bakteeri ja polymikrobiaalinen infekio MSA, VE, ESBL, Stenotrophomonas, Multi- akinetobakteerit Polymyksiini B, kolistiini Multi- akinetobakteerit Muut multi-resistentit gram.neg Sulfa-trimetopriimi - Stenotrophomonas maltophilia

relaparotomia dreneeraus CP 273 343 382 177 99 125 82 E.Faecalis Candida albicans Invanz (ESBL-kantaja) Pip-tatso Dilucan A-pen Diflucan Tilannearviossa kuumekurva on VÄLTTÄMÄTÖN kun hoitojen tehoa ja jatkohoitotarpeita arvioidaan

21.10.00 12:46 -AnaerVi Näytteen laatu: EITE Ottokohta: ABSKESSI VATSALLA LÖYDÖS: (Värjäys) MÄÄÄ: LEUKOSYYTTEJÄ ++ GAM-POS.KOKKEJA ++ LÖYDÖS: (Viljely) MÄÄÄ: ANTIBIOOTTIHEKKYYS STENOT.MALTOPHILIA +++ AMIKASIN AMPISILL AZTEONA KEFALOTI KEFTATSI KEFTIAX KEFUOXI KEFU-PO MEOPENE OFLOKSAS PIPE-TAZ POLYMYXB SIPOFLO SULB-AMP TETASYK TOBAMYS TIM/SUL S Aina ei antibioottia tarvita! 66V VA, EUMA, AMYLOIDOOSI, MUN.INSUFF., 99 SUOLIAVANNE DIVETIKULIITTIPOHJAISTEN ABSKESSIEN OPE. JÄLKEEN, EDELLEEN UNS. INTA-ABD. ABSKESSEJA HOITO: DENEEAUS EI ANTIBIOTTEJA

Take home: 1. Fokus täytyy saneerata 2. Empiirisesti ei tarvitse kattaa kaikkea mahdollista 3. Kaikkia löydöksiäkään ei tarvitse kattaa, mikäli fokuksen saneeraus parantaa potilaan -> sairaalan bakteerifloora pysyy herkkänä eivätkä sienet pääse yllättämään!

Milloin sienilääke? Ei yleensä empiirisesti Candidaan tehoava lääke aloitetaan, kun sienikasvu todetaan intra-abdominaalisesta näytteestä tai verestä

Mikä sienilääke? Potilas Hoito Näytön varmuus aste Useimmat aikuispotilaat Potilaan sairaus on keskivaikea tai vaikea Potilas on äskettäin käyttänyt atsolia Potilaan sairaus ei ole kriittinen eikä hän ole äskettäin käyttänyt mitään atsolia Suositeltu aloitushoito: flukonatsoli tai ekinokandiini (kaspofungiini, mikafungiini tai anidulafungiini) Ekinokandiineja suositellaan Ekinokandiineja suositellaan Flukonatsolia suositellaan A-I A-III A-III A-III C. glabrata -infektiot Ekinokandiineja suositellaan B-III C. parapsilosis -infektiot Flukonatsolia suositellaan B-III Kandidemian hoidon suositeltu kesto, jos potilaalla ei ole selviä metastaattisia komplikaatioita: hoitoa tulee jatkaa 2 viikon ajan siitä, kun Candida on dokumentoidusti poistunut verestä ja kandidemian oireet ovat hävinneet Laskimokatetrin poistaminen on erittäin suositeltavaa A-III A-II Pappas PG, et al. Clin Infect Dis. 2009; 48(5): 503-535.

Milloin laajennan antibioottikirjoa? - ongelmia voi ennakoida, jos: Alkuhoito viivästyy > 24 t Fokuksen saneeraus tai vaurion korjaus ei onnistu toivotulla tavalla Tauti on vaikea (Apache II>15) Diffuusi peritoniitti Potilas on iäkäs Potilaalla on vaikea perussairaus tai elimen toimintahäiriö Matala albumiini Huono ravitsemustila

VE-kannat Suomessa (lkm/vuosi) 80 70 60 72 72 60 50 40 42 30 20 10 0 30 30 19 17 11 7 5 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tartuntatautirekisteri VE KYSissä 2007: 1 potilas 2008: 5 potilasta 2009: ei potilaita

VE on Suomessa harvinainen

ESBL-kannat Pohjois-Savossa (uudet potilaat lkm/vuosi) 60 53 50 40 30 20 18 31 32 E.coli K.pneumoniae K.oxytoca Pr.mirabilis Salmonella 10 0 9 2005 2006 2007 2008 2009 2009 Salmonellat: 2 kantaa Thaimaasta, 1 kanta Intiasta ISLAB Kuopio Kliininen mikrobiologia

Mikä antibiootti sappiperäisessä infektiossa? Anaerobi-lääke ei ole välttämätön lievässä tai keskivaikeassa taudissa ellei potilaalla ole sappi-suoli-anastomoosia (B II) Enterokokkia ei tarvitse kattaa primaaristi

Edellinen potilastapaus rektorektaalinen abskessi (reikä suolessa sauman yläpuolella)