MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014"

Transkriptio

1 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I SEPSIKSEN ALOITUSHOITO (EI NEUROPEENIN POTILAS)... 4 II NEUTROPEENISEN POTILAAN KUUME, EMPIIRINEN HOITO... 5 III. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 7 IV. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO AIKUISILLA IHON JA PEHMYTKUDOSTEN INFEKTIOT HENGITYSTEIDEN JA SUUN INFEKTIOT SUOLISTOINFEKTIOT UROGENITAALI-INFEKTIOT, ENDOKARDIITTI TUKI-JA LIIKUNTAELINTEN JA THORAXKIRURGISET INFEKTIOT KESKUSHERMOSTOINFEKTIOT MAHASUOLIKANAVAN KIRURGISET INFEKTIOT MUUT INFEKTIOT V. ENDOKARDIITTIPROFYLAKSI VI. ANTIBIOOTTIEN OMINAISUUDET JA KÄYTTÖ SAIRAALASSA VII. ERÄIDEN MIKROBILÄÄKKEIDEN ANNOSTELU MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA... 37

2 2 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS Mikrobilääkesuositukset ovat osa toimenpiteitä, joilla pyritään ohjaamaan mikrobilääkkeiden käyttöä siten, että se olisi vaikuttavaa, näyttöön perustuvaa ja kustannus-hyötynäkökohdat huomioivaa. Mikrobilääkkeiden oikealla käytöllä pyritään myös estämään bakteerien resistenssitilanteen heikkeneminen sairaanhoitopiirin alueella. VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö on laatinut VSSHP:n sairaaloille mikrobilääkesuosituksen. Vastaava suositus on ollut aiemmin käytössä Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Suosituksen laadinnassa on pyritty pohjautumaan näyttöön perustuvaan tietoon, jos sellaista on käytettävissä. Satakunnan sairaanhoitopiirin ohjeeseen on päivitetty paikalliset toimintastrategiat ja lisäksi ohjeessa on soveltuvin osin hyödynnetty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ohjetta (9/2013) sekä Vaasan sairaanhoitopiirin ohjetta. Suosituksessa on seuraavia rajoituksia (VSSHP): 1. Suositus ei koske lasten mikrobilääkehoitoa. 2. Immunosupressiivisten potilaiden suhteen suositellaan varhaista infektiolääkärin konsultaatiota. Satakunnan ohjeeseen on lisätty kohta II neutropeenisen potilaan empiirinen hoito. 3. Suositukset ovat ohjeellisia eivätkä pyri esittämään tyhjentäviä vaihtoehtoja. 4. Annosmäärät on ilmoitettu potilaille, joiden maksan ja munuaisten toiminta ei ole häiriintynyt. 5. Ohjeet koskevat mikrobilääkityksen aloitusta, ei yleensä jatkohoidon modifiointia tai hoidon kestoa. Jatkohoito on tarkistettava herkkyysvastausten ja kliinisen tilan mukaan. Hoidon kesto riippuu komplikaatioiden luonteesta ja hoitovasteesta. 6. Käytännön syistä muuhun hoitoon kuin mikrobilääkkeisiin otetaan kantaa vain suppeasti. Opas on tarkoitettu yleiseksi ohjeeksi antibioottien käytöstä sairaalassa. Opas ei korvaa infektiolääkärin konsultaatiota vaikeissa tai harvinaisissa infektioissa. Määrävälein päivitettävä suositus löytyy Satakunnan sairaanhoitopiirin infektioyksikön sivuilta Ohjeet Infektioyksikkö Ohjeet - Mikrobilääkesuositus VSSHP:n suositus on asiantuntijakierroksen jälkeen hyväksytty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin infektiontorjunta - asiantuntijaryhmässä Satakunnan osalta suosituksen on täydentänyt infektiolääkäri.

3 Huomioitavia asiat ennen antibiootin aloitusta 1) Kysy potilaalta antibioottiallergioista ja tarkista ja täydennä Effican riskitiedot! Konsultoi infektiolääkäriä herkästi tilanteissa, joissa potilaalla on ollut aiemmin antibiootin aiheuttama anafylaktinen reaktio. 2) Määritä infektiofokus (työdiagnoosi) 3) Ota potilaasta infektiofokuksesta riippuen kattavat mikrobiologiset näytteet ennen antibiootin aloitusta (esimerkiksi virtsaviljely, veriviljelyt, bakteeriviljely infektiofokuksesta). 4) Mieti infektiofokuksen todennäköinen mikrobietiologia ja suhteuta tieto paikalliseen resistenssitilanteeseen. 5) Mieti, onko harkitsemallasi antibiootilla yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. 6) Suhteuta antibioottivalinta potilaan munuaisfunktioon ja maksatilanteeseen. Tässä ohjeessa ei oteta kantaa antibioottien annosteluun munuaisten tai maksan vajaatoiminnassa. Tutustu Pharmaca Fennican ohjeisiin ja kansainvälisiin suosituksiin lääkkeiden annostelusta munuaisten vajaatoiminnassa esim. osoitteessa: Huomioi, että useiden antibioottien osalta annoksen pienennys tehdään vasta latausannoksen jälkeen. 7) Kysy potilaalta viimeaikaisesta matkailusta (matkailu ja ulkomainen sairaanhoito viimeisen puolen vuoden kuluessa). Matkailuun liittyvissä infektioissa konsultoi herkästi infektiolääkäriä. 8) Huomioi mahdollinen aikaisempi resistentin bakteerin kolonisaatio (esimerkiksi MRSA tai ESBL). Tiedolla voi olla merkitystä antibioottivalintaan. 9) Potilaan ylipaino on huomioitava erityisesti vaikeiden infektioiden hoidossa, jolloin beetalaktaamien annoksia voidaan joutua nostamaan. Lihavien potilaiden antibioottiannostelusta ei ole julkaistu suosituksia, mutta on viitteitä siitä, että he saavat usein riittämättömiä annoksia, kun käytetään standardiannoksia. Konsultoi tarvittaessa tällöin antibioottiannostelusta infektiolääkäriä. 10) Vaste antibioottihoidolle näkyy usein vasta 2-3 hoitopäivänä, kuume laskee aiemmin ja CRP vasta noin 3. hoito päivänä. Antibiootteja ei pidä vaihtaa laajakirjoisempiin liian nopeasti ellei potilaan kliininen tila tai mikrobiologisten tulosten vastaukset sitä vaadi. 3

4 4 I SEPSIKSEN ALOITUSHOITO (EI NEUROPEENIN POTILAS) Modifioi hoitoa veriviljelytuloksen mukaan heti kun vastaus saatu. Ks. myös Sepsiksen Käypä Hoito suositus 1 On oleellista tunnistaa vakava, tehohoitoa vaativa infektio, johon viittaavat infektioepäily ja: o tiheä hengitystaajuus (> 20/min) o hypotonia (systolinen verenpaine < 90 mmhg) o takykardia (p > 120/min) o hapettumisongelma (happisaturaatio huoneilmalla < 90 % sairaalahoitoon, lisähapellakin < 90 % tehostetun hoidon tarve) o hypotermia (< 36 C) o tajunnantason lasku tai sekavuus o alentunut Glascow coma scale -arvo (GCS < 13) o niukkeneva diureesi (< 200 ml viimeisen 4 tunnin aikana) o leukopenia (B-leuk < 3.0 x 109/l) o trombosytopenia (B-tromb < x 109/l) o astrupissa todettu selvästi negatiivinen BE (< -2) o laktatemia (> 2 mmol/l) Näissä tiloissa on tärkeää toimia ripeästi ja käynnistää tehokas nestehoito ja tukitoimet ja konsultoida tarvittaessa tehon lääkäriä. Vakavien infektioiden antimikrobihoito aloitetaan välittömästi mikrobiologisten näytteiden oton jälkeen Jos oireet ovat kehittyneet hitaasti, on harvoin kiire ja on tärkeämpää tehdä kunnolliset tutkimukset ennen antibioottihoitoon ryntäämistä. 1. Avohoitolähtöinen, ei immunosupressiota, ei välittömästi henkeä uhkaava, ei tietoa resistentin mikrobin kantajuudesta: kefuroksiimi 1.5 g x 3-4 i.v. (Jos BMI yli 30: 1,5 g x 4 i.v.) 2. Avohoitolähtöinen, välittömästi henkeä uhkaava: meropeneemi 1-2 g x 3 i.v. (tai imipeneemi 1 g X 3 i.v.) 3. Sairaalalähtöinen sepsis: keftriaksoni 2 g x 1 i.v. TAI keftatsidiimi 2 g x 3 i.v. +/- siprofloksasiini 400 mg x 2 i.v. 4. Intra-abdominaalinen sepsis: kefuroksiimi 1,5 g x 3 4 i.v. + Metronidatsoli 500 mg x 3 i.v. (avohoitoalkuinen) TAI piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 i.v. TAI meropeneemi 1 g x 3 i.v. TAI imipeneemi 1g x 3 i.v. TAI ertapeneemi 1 g x1 i.v. (divertikuliitti) 5. Selluliitti, nekrotisoiva faskiitti, toksinen shokkisyndrooma: imi- tai meropeneemi 1 g x 3 i.v. + klindamysiini 600 mg x 3 i.v. 6. Meningiitti: 2 1. Kortisoni: 15 minuuttia ennen antibiootin alkua annetaan deksametasoni 10 mg i.v. Sen jälkeen 10 mg 4 i.v. (0.15 mg/kg 4), 4 vuorokauden ajan.

5 2. Antibioottihoito: a) Keftriaksoni 2 g x 1-2 i.v. (+ vankomysiini 1 g x 2 i.v., jos epäily resistentistä pneumokokista (matkailijat) b) Jos riskitekijöitä Listerian suhteen (ikä > 50, alkoholismi, immunosuppressio), alkuhoitona keftriaksoni 2 g 2 i.v. ja ampisilliini 2 g 6 i.v. c) Antibiootti aiheuttajan mukaan: (värjäyksen tai alustavan viljelyn ja/tai antigeeniosoituksen perusteella): ei tietoa aiheuttajasta: keftriaksoni 2 g x 1-2 i.v. + vankomysiini 1 g x 2 i.v. meningiitti vanhuksilla, immuunipuutteisilla: ks. Listeria. gramnegatiivinen kokkibakteeri = yleensä meningokokki: keftriaksoni 2 g x 2 i.v. grampositiivinen kokkibakteeri = yleensä pneumokokki: keftriaksoni 2 g x 2 i.v. ja vankomysiini 1g x 2 i.v. grampositiivinen sauvabakteeri = yleensä Listeria: ampisilliini 2 g x 6 h i.v. ja gentamysiini 1.5 mg / kg x 3 i.v. gramnegatiivinen sauva = yleensä E.coli: keftriaksoni 2 g x 2 i.v. Huom.! Antibioottiprofylaksi meningokokkimeningiitin ja sepsiksen lähikontakteille (Profylaksia EI tarvita muissa meningiiteissä!): Aikuisille ja > 12-v lapsille siprofloksasiini 750 mg kerta-annos p.o. Raskaana oleville atsitromysiini 500 mg kerta-annos p.o. < 12-v lapsille, < 20 kg: siprofloksasiini 250 mg kerta-annos < 12-v lapsille, > 20 kg: siprofloksasiini 500 mg kerta-annos. Ks. THL:n ohje Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä II NEUTROPEENISEN POTILAAN KUUME, EMPIIRINEN HOITO BAKTEERILÄÄKKEET: 1. Neutropeniapotilaan sepsis, ei tietoa resistentin mikrobin kantajuudesta: Keftriaksoni 2g x 1 i.v. (yli 100 kg painaville kefriaksoni 2 g x 2 JA yksi seuraavista: tobramysiini 4 mg/kg x 1 tai amikasiini 500 mg x 2 tai siprofloksasiini 400 mg x 2 i.v. TAI piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 i.v. +/- siprofloksasiini 400 mg x 2 i.v. 4, (erityisesti jos suolioireita) Jos suolioireinen ja penisilliiniallergia: meropeneemi 1 g x 3 i.v. (> 100 kg painaville 1,5 g x 3 i.v.) Keuhkoinfektioepäilyssä voidaan liittää moksifloksasiini 400 mg x 1 p.o. 2. Kliininen epäily vaikeasta sepsiksestä, ei ole todettu resistentin mikrobin kantajuutta: Meropeneemi 1 g x 3 i.v. (pitkä >3 tunnin infuusio suositeltava) (> 100 kg painaville 1,5g x 3 i.v.) ja amikasiini (Biklin) 500 mg x 2 i.v. Keuhkoinfektioepäilyssä voidaan lisäksi yhdistää moksifloksasiini 400 mg x 1 p.o. TAI

6 Keftatsidiimi 2 g x 3 i.v. (pitkä > 3 tunnin infuusio suositeltava) + amikasiini (Biklin) 500 mg x 2 i.v.) Vankomysiini (ja linetsolidi, daptomysiini) aloitetaan yleensä vain suunnattuun hoitoon (koagulaasinegatiiviset stafylokokit, MRSA, enterokokit) ja mielellään infektiolääkärin konsultaation perusteella. MRSA:n tai ESBL:n kantajan sepsisepäilyssä on MRSA:n tai ESBL:n mahdollisuus taudinaiheuttajana otettava huomioon primaarivalinnassa. SIENILÄÄKKEET JA NEUTROPEENINEN KUUME Mikäli potilaalla on aiemmin todettu syvä sieni-infektio, aloitetaan empiirinen sienilääke aina yhtä aikaa bakteeriantibioottien kanssa. Muussa tapauksessa se aloitetaan, mikäli 4-5 vuorokauden kuluessa bakteeriantibiooteille ei ole tullut vastetta tai herää muista syistä epäily sieni-infektiosta. Tarkista lääkkeiden interaktiot! Konsultoi tässä vaiheessa infektiolääkäriä ja/tai hematologia. Empiirinen sienilääkitys neutropeenisessä kuumeessa voi olla: kaspofungiini (Cancidas 1 vrk:n annos 70 mg i.v., jatkoon 50 mg i.v < 80 kg:lle ja 70 mg i.v. > 80 kg.lle) tai anidulafungiini (Ecalta 1 vrk:n annos 200 mg i.v. jatkoon 100 mg i.v) tai mikafungiini (Mycamine 100 mg i.v.) Jos on syytä epäillä aspergillusinfektiota, suositellaan valittavaksi: Vorikonatsoli (Vifend ) 1 vrk:n annos 6 mg/kg i.v. tai 400 mg x 2 p.o., jatkoon 4 mg/kg i.v tai 200 mg x 2 p.o) tai konventionaalinen amfoterisiini B (Fungizone ) mg/kg/vrk i.v., huom. huolellinen nesteytys ja elektrolyyttien ja kreatiniinin seuranta! Joskus - Lipidipohjainen (Ambisome 3-5 mg/kg/vrk i.v.) Vain infektiolääkärin konsultaation perusteella 6 VIRUSLÄÄKKEET JA NEUTROPEENINEN KUUME Suun ja nielun herpesinfektioissa: o Valasikloviiri 500 mg x 2 p.o. 5 vrk TAI asikloviiri 200 mg x 5 p.o. 5 vrk o vaikeassa tilanteessa tai jos imeytyminen heikentynyttä --> asikloviiri 5 mg/kg/i.v. joka 8. tunti. Herpes zoster: o Asikloviiri 800 mg x 5 p.o. tai 10 mg/kg i.v. joka 8. tunti 7 vrk o Valasikloviiri 1 g x 3 p.o. 7 vrk.

7 7 Influenssaepidemian aikana herkästi influenssalääkkeen liittäminen kliinisen epäilyn perusteella (influenssa NhO ja tarvittaessa Respiratoristen virusten NhO näyte aina myös otettava, älä luota Antigeeni-testiin!). Influenssalääkkeiden teho on sitä parempi, mitä nopeammin hoito aloitetaan. o oseltamiviiri (Tamiflu ) 75 mg 1 x 2 5 (-10 vrk) p.o. o Tsanamiviiri (Relenza ) -inhalaatiot 2 x 2 5 vrk. Ei sovellu astmaatikoille (bronkospasmin vaara). Herkästi infektiolääkärin konsultaatio, jos osastoepidemiaepäily tai sen uhka III. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA (Huom! Suuntaa antibioottivalinta herkkyysmääritysten valmistuttua ja konsultoi tarvittaessa infektiolääkäriä Muista aina etsiä infektion primaarifokusta! ) A, B ja C-streptokokki Bentsyylipenisilliini 2-4 milj. IU x 6 i.v. tai kefuroksiimi 1.5 g x 3-4 i.v. Vaikeissa A-streptokokkitapauksissa (toksinen shokkisyndrooma, nekrotisoiva faskiitti) imipeneemi tai meropeneemi 1 g x 3 i.v. ja klindamysiini 600 mg x 3 i.v. Vaikeissa A- streptokokkitapauksissa (toksinen shokkisyndrooma, nekrotisoiva faskiitti) harkitaan ivimmunoglobuliinihoitoa: kokonaisannos 2 mg/kg siten, että ensimmäisenä päivänä annos on 1 mg/kg ja toisena sekä kolmantena päivänä 0.5 mg/kg. Vaikeissa tapauksissa konsultoi infektiolääkäriä ja kirurgia. Candida Candida albicans: flukonatsoli alkuannos mg x 1 i.v., sitten 400 ( 800) mg x 1 i.v. Jos aiheuttajana muu Candida kuin C. albicans tai laji ei ole tiedossa: Alkuun ekinokandiinia [kaspofungiini (Cancidas alkuannos 70 mg x1 i.v., jatko 50 mg x 1 i.v., jos paino alle 80 kg ja 70 mg x 1 i.v., jos paino yli 80 kg) TAI anidulafungiini (Ecalta alkuannos 200 mg i.v., jatko 100 mg x 1 i.v.) TAI mikafungiini (Mycamine 100 mg x 1 i.v.)] Candida glabrata -sepsiksessä aina ekinokandiini. Infektiofokuksen ja sentraalisten kanyylien saneeraus on ehdottoman tärkeätä (vaikuttaa kuolleisuuteen). Kandidemiapotilaalle tehdään herkästi UKG ja silmälääkärin konsultaatio silmänpohjien tutkimiseksi. Konsultoi infektiolääkäriä. CPE (karbapenemaasia tuottava enterobakteeri), entinen CRE (karbapeneemille resistentti enterobakteeri). Hoidetaan sairaalassa aina kosketuseristyksessä. Ks. herkkyysmääritystulos. Lisäresistenssin estämiseksi CPE:n aiheuttama infektio pyritään hoitamaan aina kahdella herkkyysmäärityksen mukaisesti tehoavalla antibiootilla yhtä aikaa huomioiden infektiofokus ja toksisuus. Konsultoi aina infektiolääkäriä. Sairaalahygieenisesti erittäin merkittävä löydös. Hoidettava kosketuseristyksessä. Escherichia coli (herkkä kanta) Kefuroksiimi 1.5 mg x 3-4 i.v. (Jos BMI yli 30: 1, 5 g x 4 i.v.) Toista lääkettä tarvitaan vain harvoin!

8 8 Enterokokit Ensisijaisesti ampisilliini 2 g x 4 i.v. Jos kanta ampisilliiniresistentti, vankomysiini 1 g x 2 i.v. (15 mg / kg x 2 i.v.), jatko pitoisuusmäärityksen perusteella. Vrt. Vankomysiini-ohje. ESBL-kanta (E.coli, Klebsiella tai muu enterobakteeri, jolla ESBL ominaisuus) Hoidetaan kosketuseristyksessä. Ertapeneemi 1 g x1 i.v. TAI mero- TAI imipeneemi 1g 3 i.v. Listeria 5 Ampisilliini 2 g x 6 i.v. + gentamysiini 1.5 mg/kg x 3 i.v. Muista tartuntatuti-ilmoitus ja konsultoi infektiolääkäriä jatkohoidosta Meningokokki Hoidetaan ensimmäisen vuorokauden ajan kosketus ja pisaraeristyksessä Keftriaksoni 2 g x 2 i.v. Nielukantajuuden lopettamiseksi kerta-annos siprofloksasiinia 750 mg Huom! Antibioottiprofylaksi meningokokkimeningiitin ja sepsiksen lähikontakteille: Aikuisille ja > 12-v lapsille siprofloksasiini 750 mg kerta-annos p.o. Raskaana oleville keftraksoni 250 mg kerta-annos i.m. < 12-v lapsille, < 20 kg: siprofloksasiini 250 mg kertaannos < 12-v lapsille, > 20 kg: siprofloksasiini 500 mg kerta-annos. Ks. THL:n suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä: Suositellaan yhteydenottoa infektioyksikköön. MRSA (Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus) Vankomysiini 1g x 2 i.v. + rifampisiini 600 mg x 1 i.v./p.o. Jos vankomysiini ei käy, daptomysiini 6 mg /kg x 1 i.v.+ rifampisiini 600 mg x 1 i.v./p.o. Vankomysiinissä ja daptomysiinissä huomioi munuaisten vajaatoiminta sekä rifampisiinissa maksan toiminta ja lääkeinteraktiot mm. Marevanin kanssa. Antibioottihoito tarkistetaan heti kun herkkyysmääritys on valmistunut. Hoidetaan aina kahdella herkkyysmäärityksen mukaisesti tehoavalla antibiootilla yhtä aikaa. Konsultoi infektiolääkäriä jatkohoidosta. Pneumokokki Bentsyylipenisilliini 2-4 milj. IU x 4-6 i.v. (Herkkyysmäärityksen valmistuttua suuntaa hoito!) Jos pneumokokin penisilliiniherkkyys on alentunut, keftriaksoni 2 g x 1-2 i.v. tai vankomysiini 1 g x 2 i.v. Pseudomonas Keftatsidiimi 2 g x 3 i.v. + siprofloksasiini 400 mg x 2 i.v. tai piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 i.v. + siprofloksasiini 400 mg x 2 i.v. Lisäresistenssin estämiseksi pyritään hoitamaan kahdella herkkyysmäärityksen mukaisesti tehoavalla antibiootilla yhtä aikaa. Konsultoi infektiolääkäriä jatkohoidosta. Staphylococcus aureus Kloksasilliini 2 g x 6 i.v. (oksasilliinille herkkä stafylokokki). Jos syviä infektiofokuksia, liitetään mukaan rifampisiini 600 mg x 1 p.o. (jos Marevan-hoito tai muita merkittäviä interaktioita, rifampisiinin tilalle levofloksasiini 500 mg x 1 p.o.)

9 9 Etsi aina primaarifokusta ja mahdollisia syviä fokuksia, endokardiitti yleinen. Huomioi riittävän pitkä hoito ja konsultoi infektiolääkäriä. Staphylococcus epidermidis Vankomysiini 1g x 2 i.v. + rifampisiini 600 mg x 1 p.o. tai daptomysiini 6 mg /kg x 1 i.v.+ rifampisiini 600 mg x 1 i.v./p.o. tai keftaroliini 600 mg x 2 i.v. + rifampisiini 600 mg x 1 i.v./p.o. Mikäli kyseessä on oksasilliinille herkkä kanta, hoito kuten S. aureus- kohdassa. Huom.! Penisilliiniallergia: Selvitä mitä penisilliini aiheuttanut: a) ripulia: usein kysymys vain antibioottiripulista. Penisilliiniä voi kokeilla. b) ihottumaa: Usein kyse penisilliinin ja virusinfektion yhteisvaikutuksesta. Akuuttitilanteessa ei penisilliiniä, mutta kefalosporiini usein käy. (Ristiallergian riski penisilliinien ja kefalosporiinien välillä on n %). Rauhallisessa vaiheessa voi testata onko todellisesta allergiasta kyse. c) urtikaria, kielen tai silmien turvotus tai shokki: ei mitään penisilliinejä (penisilliinit, dikloksasilliini, ampisilliinit, piperasilliini) eikä kefalosporiineja.

10 10 IV. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO AIKUISILLA 1. IHON JA PEHMYTKUDOSTEN INFEKTIOT DIABEETIKON JALKA Ks. JALKAINFEKTIO VALTIMOVERENKIERRON VAJAUKSESSA (ASO, diabetes) ERYSIPELAS, RUUSU G-penisilliini 2 4 milj. IU x 4-6 i.v. (tai kotihoidossa prokaiinipenisilliini 1.2 milj. 1.5 milj. IU x 1 i.m. Kuumeisille hoito aloitetaan i.v.! ) (Huom! Penisilliini riittävällä annoksella on usein paras hoito. Hyvin obeeseilla potilailla annosta on kasvatettava). Huonokuntoisille, penisilliiniallergisille tai jos on syytä epäillä stafylokokki-infektiota kefuroksiimi 1.5 g x 3-4 i.v. TAI klindamysiini 600 mg x 3 4 i.v. Huomioi tehokas alkuhoito parenteraalisesti, riittävä hoitoaika, infektioporttien ja turvotuksen hoito. Ks ruusupotilaan hoito-ohje henkilökunnalle ( ohjeet - infektioyksikkömuut tartuntatutiohjeet - ruusupotilaan hoito-ohje henkilökunnalle) Mikäli ruusu toistuu tiheästi, voi harkita pitkäkestoista ehkäisevää mikrobilääkitystä: bentsatiinipenisilliini (Pendysin, määräaikainen erityislupavalmiste) 1.2 milj. IU i.m. 3-4 viikon välein lihakseen (kirjoita resepti, pistetään neuvolassa/terveysasemalla) tai V- penisilliiniä 1 2 milj. IU/vrk suun kautta. Penisilliinille allergisille klindamysiini mg x 1 p.o. IMPETIGO Aiheuttaja: yleensä Staphylococcus aureus, joskus β-hemolyyttinen streptokokki. Hoito: Paikallishoito esim. fusidiinivoiteella. Systeeminen antibioottihoito laaja-alaisissa tai hiusten ja parran alueen impetigossa: flukloksasilliini mg X 3 4 p.o., kefaleksiini 500 mg x 3-4 p.o. tai klindamysiini 300 mg x 3 p.o. PARONYKIUM Flukloksasilliini mg x 3-4 p.o., kefaleksiini 500 mg x 3 p.o. TAI Klindamysiini 300 mg x 3-4 p.o. Pitkittyvässä tilanteessa viljelyn mukaan suunnaten. Huom.! Kirurginen hoito. POSTOPERATIIVINEN HAAVAINFEKTIO Huom: Kirurginen revisio ja dreneeraus ensisijaista. Avauksen yhteydessä bakteeriviljelynäyte ja veriviljelyt ennen antibiootin aloittamista. Huom.! Jos potilaalla on vierasesine (esim. lonkaproteesi) haavan alla, ota aina huomioon proteesi-infektion mahdollisuus. Tällöin proteesialueelta on saatava leikkaussaliolosuhteissa punktionäytteenä bakteeriviljely ennen antibioottien aloittamista. ÄLÄ aloita antibioottia, ellei hän ole septinen vaan lähetä potilas ortopedin arvioitavaksi Hoito: - aiheuttaja tuntematon tai Staphylococcus aureus: Kloksasilliini 2 g x 4 i.v. tai kefaleksiini 500 mg x 3-4 p.o. - koagulaasinegatiiviset stafylokokit esim. Staphylococcus epidermidis: herkkyysmäärityksen mukaan 2 lääkkeen kombinaatio seuraavista: kefaleksiini, klindamysiini, rifampisiini, fusidiini tai linetsolidi p.o., tai vankomysiini i.v. - β-hemolyyttinen streptokokki: penisilliini tai kefuroksiimi.

11 11 PUREMAHAAVA 6 Varhainen antibioottihoito: Varhainen antibioottihoito 3 5 päivän ajaksi (profylaksi) jos alle 8 tunnin ikäinen haava suuren riskin puremissa: a) kun purema on kohtalaisen vaikea tai vaikea b) kun vaurio saattaa yltää luuhun tai niveleen c) käsien puremissa aina d) immuunipuutteisilla (alkoholin suurkulutus, pernan puutos, perussairaus ja systeemilääkitykset) e) raajojen veren- tai imunestekierron häiriöissä (diabetes, ASO) f) pureman ollessa lähellä tekoniveltä g) pureman ollessa lähellä genitaaleja h) kissan tai ihmisen puremissa aina Profylaksina amoksisilliini-klavulaanihappo 500 mg 3 TAI doksisykliinin 150 mg 1 tai 100 mg 2/vrk ja metronidatsolin (500 mg 3/vrk) yhdistelmä. Penisilliiniallergikoilla, lapsilla ja raskaana olevilla voidaan avohoidossa joutua käyttämään atsitromysiiniä tai klaritromysiiniä, useille antibiooteille allergisilla moksifloksasiinia tai levofloksasiinin ja metronidatsolin yhdistelmää. Puremahaavainfektion hoito: a) Lievä: Amoksisilliini-klavulaanihappo. 500 mg x 3 p.o. b) Septinen: Piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 i.v. tai kefuroksiimi 750 mg g x 3 i.v.+ metronidatsoli 500 mg x 3 i.v. c) Ihmisen puremissa: Moksifloksasiini 400 mg x 1 p.o. tai imipeneemi tai meropeneemi 1 g x 3 i.v. Muista tetanustehoste ja arvioi tetanusimmunoglobuliinin tarve. Jos villi tai poikkeavasti käyttäytyvä eläin, huomioi rabies (myös lepakon purema) Ks THL:n ohje rabies epäilyssä, konsultoi tarvittae infektiolääkäriä. SELLULIITTI 7 Akuutti, kuumeinen infektio, joka ulottuu syvemmälle kudoksiin kuin erysipelas. Aiheuttajana huomioitava anaerobit, beetahemolyyttinen streptokokki, S. aureus tai sekainfektio. Septinen selluliitti: Alkuhoitona kefuroksiimi 1.5 g x 3 4 i.v. + klindamysiini 600 mg x 3-4. Muista kaasukuolion riski: Diffuusisti leviävä, vakava pehmytkudosinfektio, jossa on kaasun muodostusta kudoksiin (ihon krepitointi). Mukana yli 90%:ssa Clostridium perfringens bakteeri. Aiheuttajina on usein myös muita anaerobeja ja/tai aerobeja. Kudoksen gramvärjäyksessä runsaasti grampositiivisia sauvabakteereita (Clostridium) joko yksin tai muiden bakteerien kanssa. Nekrotisoiva faskiitti: Syvissä faskioissa leviävä selluliitti infektio, joka leviää nopeasti ja aiheuttaa kudosnekroosia. Fournierin gangreena tarkoittaa kivespussien ja/tai välilihan alueelta alkanutta nekrotisoivaa faskiittia. Nekrotisoivan faskiitin tavallisia aiheuttajia ovat A-ryhmän streptokokit. Kyseessä voi olla myös Staphylococcus aureus tai sekainfektio. Kaasukuolion ja nekrotisoivan faskiitin hoito: Nopea kirurginen, tarpeeksi laaja revisio. Revision yhteydessä otetaan kudoksesta näyte bakteerivärjäykseen, joka tutkitaan päivystyksellisesti (KMB:n hoitaja kutsutaan katsomaan

12 näyte päivystyksenä), sekä bakteeriviljelyyn. Potilaat, joilla on yleisiä toksisia oireita tai joilla infektion eteneminen jatkuu, pitää revision ja mikrobilääkehoidon aloituksen jälkeen lähettää ylipainehappihoitoon. Empiirinen antibioottihoito Aloitushoito imi- tai meropeneemi 1g x 3 i.v. + klindamysiini 600 mg x 4 i.v. Konsultoi infektiolääkäriä jatkosta. Vaikeissa A-streptokokkitapauksissa (toksinen shokkisyndrooma, nekrotisoiva faskiitti) G- penisilliini 4 milj. IU x 6 i.v. + klindamysiini 600 mg x 4 i.v. ja i.v.-immunoglobuliinihoito: kokonaisannos 2 mg/kg siten, että ensimmäisenä päivänä annos on 1 mg/kg ja toisena sekä kolmantena päivänä 0.5 mg/kg i.v. 12 VYÖRUUSU valasikloviiri 1 g 3 7 p.o. tai asikloviiri 800 mg 5 7 p.o. AIKUISEN VESIROKKO (myös profylaksi) - voi olla erittäin raju tauti (disseminoitunut keuhkoihin, suoleen, sisäelimiin) - on erittäin tarttuva, hoidetaan ilma- ja kosketuseristyksessä - parhaat tulokset välittömällä hoidolla, joten HOIDA AINA! Hoidosta huolimatta immuniteetti syntyy. A) AIKUISEN VESIROKON HOITO Asykloviiri 10 mg/kg x 3 i.v. (immuunipuutteiset tai raju tauti) TAI Valasikloviiri 1 g x 3 seitsemän vrk ajan Raskaus on lääkitykselle vain relatiivinen vasta-aihe (sikiövaurioita ei ole kuvattu), vesirokko on paljon suurempi vaara. Käytä raskaana oleville asykloviiria (800 mg x 5 p.o.) tai 10 mg/kg x 3 i.v. B) VESIROKON PROFYLAKSI POTILAAN AIKISILLA LÄHIKONTAKTEILLA, jotka eivät ole vesirokkoa sairastaneet Tarkista vesirokkoanamneesi mielellään äidiltä. Vaihtoehdot aktiivisuusjärjestyksessä (Konsultoi infektiolääkäriä, lasten suhteen pediatria): a) seuraa ja aloita hoito heti ensi oireissa (resepti mukaan) b) aloita vesirokon ehkäisevä hoito päivänä indeksipotilaan ensioireista - jos kliinistä tautia ei kehity, myöhemmin vesirokkovasta-ainetutkimus ja tarvittaessa rokote, jos immuniteettia ei syntynyt c) vesirokkorokote voi estää taudin, jos se annetaan 4 vrk sisällä indeksipotilaan oireista d) Jos altistunut on suuren riskin potilas ja/tai rokotukselle on vasta-aihe (esim. immuunipuutos tai raskaus) voidaan antaa varicella-zosterimmunoglobuliinia 96 tunnin sisällä altistuksesta e) Huom.! Immunosuprimoidut lapset pitää suojata konsultoi aina!

13 13 2. HENGITYSTEIDEN JA SUUN INFEKTIOT DIFTERIA (kurkkumätä) 8 Ks. THL:n ohje Toimenpideohje torjuntatoimista kurkkumätätapausten yhteydessä Aiheuttajat: Corynebacterium diphteriae. Difteriaepäilyssä ota yhteyttä infektiolääkäriin. Epäily: Difteriaa on epäiltävä henkilöllä, joka on palannut hyperendeemiseltä alueelta (esim. Venäjä) vähemmän kuin 3 viikkoa aikaisemmin ja on sairastunut vaikeaan tonsilliittiin /pharyngiittiin sekä niillä pahaan tonsilliittiin sairastuneilla, joilla on selvä sylkikontakti henkilöön, joka on edeltäneen 3 viikon kuluessa palannut maasta, jossa difteria hyperendeeminen: NÄYTTEET: -CodiVi 1254 (aina edeltävä ilmoitus laboratorioon) ja Ps-BaktVi 4280 (sekä S-CodiAb 1253, jolla kuitenkaan ei merkitystä taudin diagnosoinnissa.) HOITO: Roksitromysiini 150 mg x 2 p.o. 10 vrk tai atsitromysiini 500 mg x1 i.v. 5 vrk (toissijaisesti penisilliini, ampi-/amoksisilliini, doksisykliini tai klindamysiini) Vahvassa Difteria-epäilyssä lisäksi: DIPHETERIA ANTITOXIN BIOMED IU/amp. yleensä IU (kts. ohje Infektiosairaudet ja sairaalahygienia kansiosta) Hoidetaan pisara- ja kosketuseristyksessä omassa huoneessaan kunnes antibioottihoitoa on mennyt 4vrk ja nielutulehdus rauhoittunut. Lähikontakteille kliininen tutkimus, difteriaviljely nenästä ja nielusta, roksitromysiini 150 mg x 2 profylaksi 7vrk sekä rokotussuojan tarkistus (tehoste, jos rokotuksesta yli 5v). Jos rokottamaton, 2 rokotetta vk:n välein. Myös potilas on rokotettava toipumisen jälkeen. EPIGLOTTIITTI Aih: Haemophilus influenzae (Hib) Hoidettava sairaalassa intubaatiovalmiudessa. Kosketuseristys 24 h antibioottihoidon alusta lukien. Hoito: kefuroksiimi 1.5 g x 3 i.v. Tarvittaessa i.v.-kortisoni. Lähikontaktien rokotussuojan tarkistaminen Infektiolääkärin konsultaatio HAMMASINFEKTIOT, SUUN BAKTEERI-INFEKTIOT 9 - V-penisilliini 1 milj. IU x metronidatsoli 400 mg x 3 p.o. - Toissijaisesti kefaleksiini 500 mg x 3 + metronidatsoli 400 mg x 3 p.o. tai klindamysiini 300 mg x 4 p.o. - Immuunipuutteisilla tai muuten kohonneen riskin potilailla amoksisilliini 500 mg x 3 + metronidatsoli 400 mg x 3 p.o. tai amoksisilliini-klavulaanihappo 500 mg x 3. Vaihtoehtona myös klindamysiini 300 mg x 4 p.o. - Invasiivisissa tai septisissä infektioissa G-penisilliini i.v. tai imi- tai meropeneemi 1 g x 3 i.v.

14 14 KEUHKOABSESSI, EMPYEEMA Punktiotyhjennys tai dreneeraus tärkeää hoitovasteen nopeuttamiseksi. Märkänäytteestä bakteeri-, sieni- ja tuberkuloosivärjäys ja viljelynäytteet. Empiirinen hoito: Kefuroksiimi 1.5 g x 3 4 i.v. + klindamysiini 600 mg x 3 4 i.v. TAI Levofloksasiini 500 mg x 1-2 p.o. (tai i.v.) tai moksifloksasiini 400 mg x1 p.o. (tai i.v.) ja klindamysiini 600 mg x 3-4 i.v. Hoidon tarkennus viljelytulosten perusteella. Thorax-kirurgin konsultaatio herkästi tarvittaessa. Huom.! uudestaan dreneerattaessa tuoreet näytteet otettava. PNEUMONIA 10 Keuhkokuumeen mikrobilääkehoidossa tulee aina huomioida paikallinen resistenssitilanne. Avohoidon pneumoniassa mykoplasmaa ja keuhkoklamydiaa ei välttämättä tarvitse alkuvaiheessa huomioida lääkkeen valinnassa, sillä tutkimusnäyttö niihin tehoavan lääkityksen tarpeellisuudesta on ristiriitaista. Ellei potilaan tila parane 2 4 päivän kuluessa, suositellaan niiden kattamista mikrobilääkityksellä, jolloin amoksisilliiniin liitetään makrolidi tai doksisykliini. A. Avohoidossa alkanut keuhkokuume a) Lievä taudinkuva: amoksisilliini 1g x 3 tai 750 mg x 3-4 p.o. b) Epäily keuhkoklamydiasta tai mykoplasmasta, lievä taudinkuva: doksisykliini 100 mg x 2 p.o. c) Jos potilas on saanut muuta antibioottihoitoa kolmen edellisen kuukauden aikana tai on tehnyt ulkomaanmatkan tai hänellä on vaikea perussairaus (legionellaepäily), moksifloksasiini 400 mg x 1 p.o. (tai i.v.) tai levofloksasiini 500 mg x 1-2 p.o. (tai i.v.)(huom.! ota U-Legionella -Ag) d) Vuodeosastolle otettava potilas, jolla on perussairauksia: Kefurion 1,5 g x 3-4 i.v. (+- doksisykliini 100 mg x 2 p.o. (tai i.v.) e) Vuodeosastolle otettava perusterve potilas, jolla pneumokokkipneumonian taudinkuva G-penisilliini 2-4 milj. IU X 4-6 i.v. f) Vakava taudinkuva, huonontunut yleistila tai tarvitsee lisähappea/ respiraattorihoitoa (Tehovalvontaan tai teho-osastolle otettavat potilaat): G- penisilliini 2-4 milj. IU x 6 i.v. tai Kefuroksiimi 1,5 g x 3-4 i.v. JA moksifloksasiini 400 mg x 1 p.o.(tai i.v.) tai levofloksasiini 500 mg x 1-2 p.o. (tai i.v.) B. Sairaalaperäinen keuhkokuume 11 a) Lievä taudinkuva: Keftraksoni 2 g x 1 i.v., tai Keftatsidiimi 2 g x 3 i.v. + siprofloksasiini mg x 2 i.v. (tai siprofloksasiini mg x 2 p.o.) b) Yleistila huonontunut tai tarvitsee lisähappea tai respiraattorihoitoa: Piperasilliinitatsobaktaami 4 g x 3 i.v. tai imi-/meropeneemi 1g x 3 i.v. c) Pseudomonas-epäily: Keftatsidiimi 2 g x 3 + genta-/tobramysiini 5-7 mg/kg x 1 i.v. tai siprofloksasiini mg x 2 i.v. tai imi-/meropeneemi 1g x 3 i.v. d) Aspiraatio: Kefuroksiimi 1.5 g x 3 + metronidatsoli 500 mg x 3 i.v. tai piperasilliini-tatsobaktaami tai klindamysiini + siprofloksasiini tai imi- /meropeneemi. e) Candida albicans -pneumonia: flukonatsoli alkuannos mg i.v., sitten 400 mg x 1 i.v. f) MRSA-pneumonia: Linetsolidi 600 mg x 2 i.v.+ rifampisiini 600 mg x 2 i.v. tai vankomysiini 1g x 2 i.v. + rifampisiini 600 mg x 1 i.v.

15 15 Sairaalaperäisissä vaikeissa pneumonioissa konsultoi infektiolääkäriä riittävän varhain. C. Immuunipuutteisen pneumonia Infektiolääkärin ja keuhkolääkärin konsultaatio varhain. Bronkoskopia ja infektio-baltutkimus tärkeät. 3. SUOLISTOINFEKTIOT CLOSTRIDIUM DIFFICILE 12 Ripuloiva potilas hoidetaan kosketuseristyksssä. Muista myös käsien saippuavesipesu käsihuuhteen lisäksi sekä asianmukainen siivous. Katso tarkemmin shp:n clostridium-potilaan ohjeet. Hoito: Antibiootin lopetus, mikäli mahdollista. Jos ripuli jatkuu, ensisijainen hoito on metronidatsoli vrk:n annoksella mg x 3 p.o. Huom.! Metronidatsolilla yhteisvaikutus varfariinin (Marevan ) kanssa. Vankomysiiniä p.o käytetään, mikäli potilasta ei esim. aiemman yliherkkyysreaktion tai haitallisen yhteisvaikutusriskin vuoksi voida hoitaa metronidatsolilla. Hypevirulentin Clostridiumin hoidossa peroraalinen vankomysiini voi olla tehokkaampi kuin metronidatsoli. Vankomysiiniä annetaan vrk:n ajan annoksella mg x 4 p.o. Vankomysiini voidaan annostella myös nenämahaletkuun tai PEG-letkuun (500 mg vankomysiini-infuusiokuiva-ainetta liuotetaan 10 ml steriiliä vettä. Annostelu 2,5 5 ml x 4. Lääkkeenannon jälkeen syöttöletku huuhdellaan vedellä). Huom! Vankomysiini ei imeydy lainkaan mahasuolikanavasta ja annos on sama munuaisen vajaatoimintapotilaalle eikä pitoisuusmäärityksiä tarvita. Suoneen annetusta vankomysiinistä ei ole hyötyä clostridiumripulin hoidossa. Suuren riskin potilailla (esim. hematologinen potilas) ja vaikeassa taudissa voidaan harkita myös fidaksomisiinihoitoa. Konsultoi infektiolääkäriä. Hoito uusiutuvissa tapauksissa: Kiinnitetään erityistä huomiota käsien saippuavesipesuun ja kotiolosuhteissa kotisiivoukseen (katso shp:n ohje potilaalle). Jos vaste metronidatsolille oli primaaristi hyvä, metronidatsoli voidaan uusia tai käyttää vankomysiiniä 2 viikon kuurina. Toisen uusiutuman hoidossa käytetään vankomysiiniä 2 viikon ajan, jonka jälkeen annosta vähennetään 1 kapseli viikoittain (yht. viiden viikon hoito) tai annetaan vankomysiiniä pulssihoitona 2 viikon kuuri 2 viikon välein. Vaihtoehtoisesti voidaan harkita fidaksomisiiniä (kallis) tai rifaksimiinia (erityislupavalmiste). Kolmannen uusiutuman yhteydessä harkitaan ensisijaisesti normaaliflooran palautusta eli ulosteensiirtoa omaiselta, jos potilas ko-operoi ja kestää tyhjennyksen.dementeille ja huonokuntoisille potilaille ei voida tehdä. Toissijaisesti pitkää vankomysiini-pulssihoitoa. Joskus voidaan kokeilla immunoglobuliinihoitoa. Uusiutuvissa tapauksissa tai vaikeaoireisista potilaista konsultoi aina infektiolääkäriä Mikäli potilas ei pysty ottamaan lääkettä suun kautta eikä lääkettä voida annostella nenämahaletkuun, käytetään metronidatsolia 500 mg x 3 i.v. Metronidatsolin pitoisuus suolessa jää kuitenkin suonensisäisesti annosteltuna pienemmäksi kuin suun kautta annosteltuna, joten vaikeimmissa tapauksissa on annettava tämän lisäksi vankomysiinin annostelua liuoksena rektumiin (500 mg vankomysiini-infuusiokuiva-ainetta liuotetaan 1000 ml keittosuolaa, annetaan 6-8 tunnin välein). Vankomysiinin anto suonensisäisesti on hyödytöntä, koska vankomysiini ei erity suoleen.

16 16 Hoito vakavassa C. difficilen aiheuttamassa infektiossa Mikäli potilaan kliininen taudinkuva on vaikea, kuten septinen tilanne tai toksinen megakoloni, suositellaan ensisijaisesti vankomysiinin p.o./nml tai per rectum ja lisäksi annetaan metronidatsolia suonensisäisesti 500 mg x 3. Näissä tilanteissa joudutaan yleensä käyttämään myös laajakirjoista suonensisäistä antibioottia piperasilliini-tatsobaktaamia ja/tai tarvittaessa tigesykliiniä (Tygacil) i.v. Vakavissa tapauksissa taudinkulku voi olla raju ja nämä tilanteet vaativat kirurgin ja infektiolääkärin arviointia.. EHEC Epäiltävä veriripulitapauksissa. Näytteinä F-EHEC-Vi (4103) ja F-EHEC-Tox (1845). Hoidossa on tärkeää huolehtia neste- ja elektrolyyttitasapainosta, ravitsemuksesta, vakavan anemian, verenpaineen ja munuaisten vajaatoiminnan hoidosta. Antibioottihoitoa ei suositella, koska tutkimuksissa antibioottihoito on liitetty huonompaan kliiniseen ennusteeseen. Ota yhteys infektioyksikköön EHEC on yleisvaarallinen tartuntatauti, joista on tehtävä tartuntatautiilmoitus ja ilmoitettava epäilyistä tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Ks. THL:n ohje Toimenpideohje EHEC-tartuntojen ehkäisemiseksi 13. KAMPYLOBAKTEERI Diagnoosihetkellä oireinen kampyloinfektio hoidetaan makrolidilla esim. roksitromysiini 150 mg Erytromysiini tai roksitromysiini sopivat myös raskaana oleville. Fluorokinoloneille on kehittynyt runsaasti resistenssiä. SALMONELLA Salmonellaenteriittiä ei välttämättä hoideta antibiootein. Diagnoosihetkellä keskivaikeaoireinen salmonella-ripuli (muut kuin lavantauti) hoidetaan siprofloksasiinilla mg 2 tai norfloksasiinilla 400 mg 2 p.o. 5-7 vrk:n ajan. Yli 4 viikkoa kestänyt salmonellakantajuus hoidetaan 2 3 viikon kuurilla siprofloksasiinia 750 mg 2. Viallinen sappirakko (sappikivet) voi selittää pitkän kantajuuden. Oireeton salmonellan kantajuus on huomioitava riskiammateissa työskentelevällä henkilöllä: riskityöksi luokitellaan työskentely vastasyntyneiden osastolla tai vastasyntyneille tarkoitetun ruoan valmistuksessa, vesilaitoksessa välittömässä kosketuksessa jakeluun menevän veden kanssa, tehtävissä, joissa käsitellään paljain käsin helposti pilaantuvia elintarvikkeita sekä maidonkäsittelytehtävissä tilalla, joka harjoittaa maitotuotteiden suoramyyntiä. Yleisinfektioita ovat S. typhin aiheuttama lavantauti ja S. paratyphin aiheuttama pikkulavantauti. Nämä hoidetaan jo epäilyn perusteella veriviljelynäytteen ottamisen jälkeen keftriaksonilla 2 g x 1 i.v. tai siprofloksasiinilla 750 mg x 2 p.o. 1 2 viikon ajan. Ks. THL:n Toimenpideohje salmonellatartuntojen ehkäisemiseksi 14 SHIGELLA Sekä oireiset että oireettomat shigellainfektiot hoidetaan antibiootilla norfloksasiini 400 mg 2 tai siprofloksasiini mg 2, hoitoaika 5 7 vrk. Septinen infektio hoidetaan kahden viikon hoidolla. YERSINIA Oireista yersiniaripulia hoidetaan fluorokinoloneilla normaalein hoitoannoksin 7 10 pv.

17 17 4. UROGENITAALI-INFEKTIOT 15, 16 GENITAALIHERPES Jo pelkän kliinisen epäilyn perusteella on syytä aloittaa lääkitys: valasikloviiri 500 mg 2 tai famsikloviiri 250 mg 3 tai asikloviiri 200 mg 5, 5 10 vrk ajan p.o. Parenteraalisen hoidon (asikloviiri 5-10 mg/kg x 3 i.v. x 5-7 vrk) aiheita ovat immunosupressio, raju taudinkuva, päänsärkyä aiheuttava meningeaalinen ärsytys, neonataaliherpes. Estohoitoa harkitaan, jos uusintaepisodeja kuusi tai enemmän vuoden aikana. Estohoitona asikloviiri 400 mg x 2 tai valasikloviiri 500 mg x 1 tai famsikloviiri 250 mg x 2. Poikkeuksellista oirekuvaa sairastavilla ja tiheästi toistuvia infektioita sairastaville infektiolääkärin konsultaatio aiheellinen. GONORREA Hoito: Ensisijainen lääkitys on keftriaksoni 500 mg kerta-annos im. Siprofloksasiini 500 mg kerta-annos po. on käypä hoito ainoastaan, mikäli bakteerin on todettu olevan sille herkkä, resistenssi on lisääntynyt. Tippuritapauksista on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus. Tippurin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet ovat potilaalle maksuttomia. Ellei lääkitystä voida antaa hoitopaikasta, tulee potilaalle antaa resepti, jossa on merkintä Tartuntatautilain mukainen maksuton lääke ja hoitavan yksikön yhteystiedot laskutusta varten. Potilasta hoitava lääkäri on tartuntatautilain mukaan ensisijaisesti vastuussa siitä että ilmoitettavaa tartuntatautia sairastava ja muut mahdollisesti tartunnan saaneet saatetaan tutkimuksiin ja hoitoon. KESTOKATETRIPOTILAAN HOITO Suosi mieluummin kertakatetrointia tai rakkopistokatetria. Resistenttien bakteerikantojen kehittymisen välttämiseksi ei rutiininomaista antibioottiprofylaksia. Virtsanäytteitä otetaan vain oireilevilta potilailta, ei rutiinnomaisesti tai hajun perusteella. Oireetonta bakteriuriaa ei hoideta. Kestokatetripotilaalla metenamiini ei ole hyödyllinen. Oireinen virtsainfektio: ks. kystiitti. SUKUPUOLIKLAMYDIA Hoito: atsitromysiini (ensisijainen) 1 g x 1 kerta-annos po. tai doksisykliini 100 mg 2 p.o. 10 vrk tai tetrasykliini 500 mg 3 p.o. 10 vrk tai lymesykliini 300 mg 2 p.o. 10 vrk. Klamydian tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet ovat potilaalle maksuttomia. Ellei lääkitystä voida antaa hoitopaikasta, tulee potilaalle antaa resepti, jossa on merkintä Tartuntatautilain mukainen maksuton lääke ja hoitavan yksikön yhteystiedot laskutusta varten. Potilasta hoitava lääkäri on tartuntatautilain mukaan ensisijaisesti vastuussa siitä että ilmoitettavaa tartuntatautia sairastava ja muut mahdollisesti tartunnan saaneet saatetaan tutkimuksiin ja hoitoon. SYFILIS Primaari- ja sekundaarikuppa: prokaiinipenisilliini 1.2 milj. IU x 1 lihakseen 10 vuorokauden ajan tai bentsatiinipenisilliini 2.4 milj. IU kerta-annoksena im. Penisilliiniallergisille keftriaksoni 1 g x 1 lihakseen 10 vuorokauden ajan. Keskushermo-oireita epäiltäessä tulee aina konsultoida erikoissairaanhoitoa. Latentin kupan hoito: prokaiinipenisilliini 1,2 milj. IU im. 21 vuorokauden ajan tai bentsatiinipenisilliiniä 2,4 milj. IU im. viikon välein kolmesti. Penisilliiniallergisille keftriaksoni 1 g x 1 lihakseen 21 vuorokauden ajan. Tertiäärivaiheen (neurosyfiliksen) tai silmäoireisen varhaisvaiheen kupan hoitoon käytetään G- penisilliiniä i.v. 2 viikon ajan.

18 Hoidon yhteydessä tulee huolehtia uusien tartuntojen ehkäisemisestä: yhdynnöistä pidättyminen hoidon ajan ja kondomin käyttö ensimmäiseen serologiseen seurantatutkimukseen asti. Hoidonjälkeinen serologinen seuranta: Kupan hoitovastetta tulee seurata kardiolipiinivastaaineilla (S-KardAb). Kardiolipiinivasta-aineet tarkistetaan 1, 3, 6 (ja 12) kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä. Primaari- ja sekundaarivaiheen kupan onnistuneen hoidon jälkeen kardiolipiiniarvo laskee yleensä vähintään kuudesosaan hoitoa edeltäneestä arvosta kuuden kuukauden kuluessa. Myöhäisvaiheen kuppaa hoidettaessa kardiolipiiniarvot ovat jo diagnosointivaiheessa usein matalia, eikä selkeää laskua havaita asianmukaisen hoidon jälkeen. Syfilis on yleisvaarallinen tartuntatauti, joista on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus. Syfiliksen tutkimus ja hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet ovat potilaalle maksuttomia. Lääkitys annetaan hoitopaikasta. Potilasta hoitava lääkäri on tartuntatautilain mukaan ensisijaisesti vastuussa siitä että yleisvaarallista tartuntatautia sairastava ja muut mahdollisesti tartunnan saaneet saatetaan tutkimuksiin ja hoitoon. VIRTSATIEINFEKTIO A. Akuutti kystiitti (huom oireetonta bakteruriaa ei hoideta) Trimetopriimi 160 mg x 2, 3 vrk, nitrofurantoiini 75 mg x 2, 3 vrk, pivmesillinaami 400 mg x 2, 3 vrk. B. Toistuva virtsatieinfektio Estolääkitykseen suhtaudutaan yleensä pidättyvästi. Jos todella tarvitaan vaihtoehtoina lähinnä trimetopriimi 100 mg tai nitrofurantoiini mgx1 (Nitrofurantoiini harvoin pitkäaikaiseen käyttöön, keuhkosivuvaikutusten riski pitäaikaiskäytössä). Karpalomehu saattaa olla yhtä tehokas kuin trimetopriimi. C. Pyelonefriitti Kefuroksiimi 1.5 g x 3 i.v. tai siprofloksasiini 500 (-750) mg x2 p.o., jatkohoitona siprofloksasiini po, ensimmäisen polven kefalosporiini tai sulfatrimetopriimi po. herkkyysmäärityksen mukaisesti Oireetonta bakteruriaa EI hoideta! Ei pidä myöskään ottaa turhia näytteitä (esim haju ei ole indikaatio ottaa näytettä) Poikkeus: Juuri ennen virtsateiden invasiivista toimenpidettä (esim. prostatabiopsia) tai vierasesinekirurgiaa annetaan herkkyysmäärityksen mukaisesti valittu välittömästi ennen toimenpidettä. Näytteitä ei saa ottaa turhaan. 5. ENDOKARDIITTI 17 Suositellaan infektiolääkärin ja kardiologin konsultaatiota. Jos epäillään endokardiittia, ennen antibioottihoidon aloitusta otettava 4-6 veriviljelyt. Muista aina etsiä ja hoitaa myös primaarifokusta! 18 STREPTOCOCCUS VIRIDANS (G-penisilliinille herkät) - G-penisilliini 2 4 milj IU x 6 i.v. + aminoglykosidi (esim. tobra- tai gentamysiini yhtenä annoksena) 2 viikkoa, sitten G-penisilliini yksinään, hoidon kesto yht. 4 (- 6) viikkoa tai - TAI Keftriaksoni 2 g x 1 i.v. 4 (-6) viikon ajan. (penisilliinille allergiset tai kotisairaalassa jatkohoidettavat) - TAI Vankomysiini 1 g x 2 i.v. (beetalaktaamiallergiset)

19 19 ENTEROKOKIT JA MUUT PENISILLIINIRESISTENTIT STREPTOKOKIT - Ampisilliini 2 g x 6 i.v. + aminoglykosidi (tobra- tai gentamysiini yhtenä annoksena 4 6 vk - TAI Vankomysiini + aminoglykosidi, 4 6 vk. tai - Vankomysiiniresistentit kannat: Infektiolääkärin konsultaatio. Mahdollisesti linetsolidi, daptomysiini tai jätti-penisilliinihoito. STAPHYLOCOCCUS AUREUS (metisilliinille herkkä) - Kloksasilliini 2 g x 6 i.v. + rifampisiini 600 mg x 1 p.o. (tai i.v.)., yht. 4-6 vk + aminoglykosidi (tobra- tai gentamysiini 1mg/kg x 3 i.v.) alussa 3-5 vrk ajan. tai - TAI Kefuroksiimi 1.5 g x 4 i.v. (penisilliiniallergiset) + rifampisiini, yht. 4 6 vk.+ aminoglykosidi alussa 3 5 vrk. - TAI Vankomysiini i.v. + rifampisiini po / iv yht. 4 6 vk. + aminoglykosidi alussa 3 5 vrk ajan. Stafylokokkiendokardiitti vaatii usein kirurgista hoitoa. Kartoita ja hoida muut syvät fokukset! MRSA-ENDOKARDIITTI - Vankomysiini iv + rifampisiini p.o. /i.v. 4 6 vk. + aminoglykosidi 2 vk. Linetsolidi myös mahdollinen osana kombinaatiota. MRSA-endokardiitit vaativat usein kirurgista hoitoa. - Aina infektiolääkärin konsultaatio GRAMNEGATIIVISTEN SAUVABAKTEERIEN AIHEUTTAMAT - Yleensä herkkyysmäärityksen mukainen beetalaktaamiantibiootti + aminoglykosidi, yht. 4 6 vk. Vaatii usein kirurgista hoitoa. - Harvinainen, infektiolääkärin konsultaatio - Etsi aina primaarifokusta SIENIENDOKARDIITTI - Liposomaalinen amfoterisiini ja/ tai flukonatsoli isoin annoksin - Vori- tai posakonatsoli tai kaspofungiini tulevat myös joskus kyseeseen. Hoidon pituus yksilöllinen, yleensä useita kuukausia. Vaatii lähes aina kirurgista hoitoa ja aina infektiolääkärin konsultaatiota VERIVILJELYNEGATIIVINEN - Ampisilliini 2 g x 6 i.v. + gentamysiini kerran vuorokaudessa i.v. 4 6vk. - Infektiolääkärin konsultaatio varhaisvaiheessa tarpeen, diagnostiikka harkittava tapauskohtaisesti TEKOLÄPPÄENDOKARDIITTI - Empiirinen hoito ennen veriviljelyjen valmistumista: Vankomysiini 1 g x 2 i.v. + rifampisiini 600 mg x 1 po/ i.v. + gentamysiini kerta-annoksena iv. tai levofloksasiini 500 mg x 2 p.o./i.v. (Huom.! Jos potilaalla Marevan-hoito, on seurattava huolellisesti INRarvoa, koska rifampisiini interaktoi mm. Marevan-hoidon kanssa!). Hoitoa modifioidaan veriviljelyvastausten mukaan. Hoidon pituus on yksilöllinen. Mikäli läpänvaihtoleikkauksessa poistetusta läpästä otetut bakteeriviljelyt ovat positiivisia, tarvitaan väh. 4 6 vk pituinen jatkohoito. Jos ne ovat negatiivisia, jatkohoito voi olla 2 3 vk, edellyttäen, että kokonaismikrobilääkehoito on kestänyt yli neljä viikkoa ja CRP on 2-3 vk kuluttua leikkauksesta normaali. - Infektiolääkärin konsultaatiota tärkeä

20 20 6. TUKI-JA LIIKUNTAELINTEN JA THORAXKIRURGISET INFEKTIOT ARTRIITTI A. NATIIVINIVEL Steriilisti otettu nivelnestenäyte bakteeriviljelyyn ennen antibiootin aloitusta (Pu-BaktVi, kiteet, jos ab-hoito aloitettu, Bakteeri-NhO, harkinnan mukaan Tbc-Vr ja viljely). Empiirinen hoito ennen viljelyvastauksen tuloa: Kefuroksiimi 1.5 g x 3 4 i.v. 1. Viljely negatiivinen: kefuroksiimi 1.5 g x 3-4 iv. tai antibioottihoidon lopetus (esim. kideartriitti) 2. Staphylococcus aureus: Kloksasilliini 2 g x 4-6 i.v., + rifampisiini 600 mg x 1 p.o. 3. Staphylococcus epidermidis ym. koagulaasinegatiiviset stafylokokit (ks. herkkyysmääritystulos): Vankomysiini 1 g x 2 i.v. + rifampisiini 600 mg x 1 p.o. Jatkoon herkkyysmäärityksen perusteella valitut kaksi bakteerilääkettä po.. Konsultoi infektiolääkäriä. B. TEKONIVEL 18, 19 Ennen antibioottihoidon aloitusta on tärkeää ottaa veriviljelyt ja steriilisti nivelnestenäyte leikkaussaliolosuhteissa (Pu-BaktVi1, 3491, BaktNhO 4381 ja Sy-Kide-O 2055). Antibioottihoidon valinta riippuu ko. mikrobin mikrobilääkeherkkyydestä: Infektion aiheuttaja Iv-antibioottihoito Peroraalinen hoito Koagulaasinegatiiviset vankomysiini stafylokokit Herkkyysmäärityksen mukaisesti: esim. rifampisiini + toinen antibiootti (fluorokinoloni, fusidiinihappo tms.) S.aureus (metisilliiniherkkä) oksasilliini +/- rifampisiini Streptokokki G-penisilliini penisilliini tai amoksisilliini Enterokokit ampisilliini tai vankomysiini amoksisilliini (tai linetsolidi) Gramnegatiiviset enterobakteerit kefuroksiimi tai karbapeneemit kefaleksiini tai fluorokinoloni +/- aminoglykosidit Pseudomonas sp. keftatsidiimi, karbapeneemit +/- fluorokinoloni aminoglykosidi anaerobit karbapeneemit klindamysiini tai metronidatsoli Aiheuttaja ei tiedossa vankomysiini + karbapeneemi tai vankomysiini + rifampisiini tai vankomysiini + fluorokinoloni rifampisiini + fluorokinoloni Antibioottihoidon kesto riippuu mahdollisesta kirurgisesta hoidosta ja muista infektiofokuksista.. Konsultoi aina infektiolääkäriä, kun vastukset tulleet. Myös kliininen status tärkeä. Kaksivaiheisessa revisiossa tekonivel poistetaan, jonka jälkeen annetaan antibioottihoitoa vähintään 6 viikon ajan (tavallisesti 4 vk i.v. ja 4 vk p.o.). Tilanne on tarkastettava kliinisesti. ennen lopetusta. Noin 4 viikon antibioottitauon jälkeen otetaan uudet nivelnestenäytteet. Jos niissä ei ole löydöstä ja hyvin parantunut ja muut fokukset hoidettu, asennetaan uusi tekonivel. Jos revisioleikkauksessa tekonivel jätetään paikalleen, suositellaan 6 viikon ivantibioottihoitoa.

21 21 Jos tehdään yksivaiheinen tekonivelen vaihto, neljän viikon iv-antibioottihoito voi riittää (riippuu aiheuttajasta). Iv-antibioottihoidon jälkeen annetaan peroraalista antibioottihoitoa. Jos tekonivel on jätetty paikalleen, po-antibioottihoidon kesto min. 3 6 kuukautta. Jos on tehty tekonivelen revisio, min. 6 viikon ajan. Jos kirurgista hoitoa ei voida antaa, aloitetaan peroraalinen supressiohoito antibiooteilla. Tarvittaessa hoito on elämän ikäinen Vierasesineinfketioissa aina infektiolääkärin ja ortopedin konsultaatiot. DIABEETIKON JALKAINFEKTIO: Ks. jalkainfektio EPIDURAALIABSESSI Absessista on pyrittävä dreneeraamaan hoidollisesti ja diagnostisesti. varhain. Tarvittaessa radiologin ja/tai neurokirurgin konsultaatio. Mikrobiologiset näytteet (veriviljelyiden lisäksi) mahdollisimman varhain (bakteeri ja tuberkuloosi värjäys ja viljelynäytteet märkäeritteestä sekä harkinnan mukaan myös yleisbakteeri PCR (Bakt- NhO) sekä tuberkuloosi PCR ja PAD. Empiirinen hoito: Kloksasilliini 2 g x 6 iv. + levofloksasiini 500 mg x 2 po.(tai i.v.) tai vankomysiini + levofloksasiini. Jos aiheuttajaksi osoittautuu Staphylococcus aureus, levofloksasiinin tilalle rifampisiini 600 mg x 1 po. Hoito on aina suunnattava ja se on pitkä. Infektiolääkärin konsultaatio aiheellinen. JALKAINFEKTIO VALTIMOVERENKIERRON VAJAUKSESSA (ASO, diabetes) 20 Bakteeriviljelynäyte olisi otettava kyrettinäytteenä tai kirurgisesti haavan pohjalta ja osteiitin kyseessä ollen luusta. Pelkkä bakteerikasvu haavasta ei ole riittävä merkki infektiosta eikä sinänsä hidasta haavan paranemista. Antibioottihoitoa ei yleensä suositella jos haava ei ole kliinisesti infektoitunut tai ellei potilaalla ole yleisoireita. Antibioottihoidon indikaatioita ovat: bakteerikasvuna haavasta Staphylococcus aureus tai β-hemolyyttinen streptokokki. Antibioottihoidon aloitusta arvioitaessa on myös huomioitava osteiitin mahdollisuus kliinisesti sondilla (probe-to-bone test) ja kuvantamisen avulla (korteksin eroosio tai periosteaalinen reaktio). Pehmytkudoshaavauman alla olevassa luussa havaittua osteiittisuspektia löydöstä on pidettävä osteiittina, ellei toisin osoiteta. Lievissä infektioissa grampositiivisiin kokkibakteereihin tehoava antibioottihoito on useimmiten riittävä. Vaikeissa infektioissa hoito aloitetaan parenteraalisesti ja laajakirjoisesti. Empiirisen hoidon ei tarvitse kattaa Pseudomonasta ellei erityistä riskiä Pseudomonasinfektiolle ole (Pseudomonaksen aiheuttama osteiitti). Antibioottihoitoa jatketaan kunnes kliinisesti haavan infektio on parantunut. Tämä ei edellytä että haava on kiinni. Lievissä pehmytkudosinfektioissa hoitoaika on tavallisesti 2 viikkoa, vaikeammissa infektioissa 3 viikkoa tai pidempi. Osteiitin hoitoaika on pidempi. Diabeetikon jalkainfektiota, etenkin jos verenkierto on huono, on hoidettava pidempään. Potilaat tulee ohjata kliiniseen kontrolliin ennen antibioottihoidon loppumista. Harkitse lähetettä jalkapoliklinikalle (diabeetikot) tai verisuonikirurgille (ASO-tauti) ja ihotautipoliklinikalle (laskimohaava).

22 22 Infektion vaikeusaste Lievä Todennäköiset patogeenit S.aureus, streptokokit Keskivaikea S.aureus, streptokokit, enterobakteerit Vaikea kuten ed. + Pseudomonas Antibioottivalinta flukloksasilliini mg x 3 po. tai kefaleksiini 500 mg x 3 po. tai klindamysiini 300 x 3 4 po. tai amoksisilliiniklavulaanihappo 500 mg x 3 po. kefuroksiimi 1.5 g x 3 iv. ja/tai fluorokinoloni po./ iv TAI ertapeneemi 1gx1 iv mero-/imipeneemi 1g x 3 iv. TAI piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 iv. TAI klindamysiini 600 mg x 3-4 iv + fluorokinoloni po (siprofloksasiini mg x 2 po tai levofloksasini 500 mg x 1-2 po tai moksifloksasiini 400 mg x1 po) Huom. voidaan usein hoitaa p.o.- lääkityksellä diabeetikon jalkainfektio komplisoitu u helposti huolehdi hyvästä seurannasta alkuhoito aina ivlääkityksellä MEDIASTINIITTI Thoraxin CT, veriviljelyt ja infektiolääkärin ja thorax-kirurgin konsultaatio hoidon alussa. Empiirinen hoito: 1. Ruokatorven repeämä: kefuroksiimi 1.5 g x 3 i.v. + metronidatsoli 500 mg x 3 i.v. tai piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 i.v. (+/- flukonatsoli 400 mg x 1 i.v.) 2. Postoperatiivinen mediastiniitti: vankomysiini 1 g x 2 i.v. + meropeneemi / imipeneemi 1g x 3 i.v. (+/- flukonatsoli 400 mg x 1 i.v.) OSTEIITTI Ennen antibioottihoidon aloitusta luusta on pyrittävä saamaan biopsianäyte bakteeriviljelyyn ja harkinnan mukaan myös tuberkuloosiviljelyyn. Jos antibioottihoito on aloitettu, myös yleisbakteeri-pcr näyte (Bakt NhO). Aiheuttajat: Staphylococcus aureus, ns. koagulaasinegatiiviset stafylokokit (esim. Staphylococcus epidermidis), streptokokit, joskus Pseudomonas, E.coli., erotusdiagnostisena tuberkuloosi ja joskus maligniteetit (Ks. myös Jalkainfektio valtimoverenkierron vajauksessa). 1. Staphylococcus aureus: kloksasilliini 2 g x 4 i.v. + rifampisiini 600 mg x 1 p.o. 2. Staphylococcus epidermidis ym. koagulaasinegatiivinen stafylokokki (tarkista herkkyysmääritystulos): Jos kloksasilliinille herkkä: kloksasilliini 2 g x 4 i.v. + rifampisiini 600 mg x 1 p.o. Jos kloksasilliinille resistentti: herkkyysmäärityksen mukainen kahden bakteerilääkkeen kombinaatio esim. vankomysiini i.v. + rifampisiini 600 mg x 1 p.o. 3. E.coli: kefuroksiimi 1.5 g x 3 i.v. tai siprofloksasiini mg p.o. 4. Pseudomonas: Hoito kahdella herkkyysmäärityksen mukaisesti valitulla antibiootilla

23 23 esim. keftatsidiimi 2 g x 3 i.v. + siprofloksasiini mg p.o. (tai mg i.v.) SPONDYLIITTI Muista veriviljelyt aina ennen hoidon aloitusta ja paikalliset näytteet mahdollisimman varhain! Hoito on pitkä ja aiheuttaja on pyrittävä tunnistamaan! Jos veriviljely on positiivinen ja hoitovaste hyvä paikallisnäytteistä voidaan luopua. Mikrobiologiset näytteet märkäeritteestä ja/tai kudospalasta kirurgisesti tai CT-ohjatusti (bakteeri- ja tuberkuloosivärjäys ja viljelynäytteet sekä yleisbakteeri PCR (Bakt- NhO) ja tuberkuloosi PCR ja PAD. Jos motorisia puutos- tai cauda-oireita, huomioi epiduraaliabsessin mahdollisuus (rangan CT tai MRI, tällöin neurokirurgin konsultaatio päivystyksenä). Kirjaa ja tutki neurologinen status päivittäin. Empiirinen hoito: Staflocil 2 g x 6 i.v. + levofloksasiini 500 mg x 1-2 p.o. Hoito suunnataan aina aiheuttajan mukaan Infektiolääkärin konsultaatio aiheellinen Hoitoaika on pitkä! 7. KESKUSHERMOSTOINFEKTIOT AIVOABSESSI Infektiolääkärin konsultaatio Aiheuttajia: Staphylococcus aureus, Staphylococcus epidermidis ja muut stafylokokit, streptokokit, gramnegatiiviset sauvabakteerit, sekainfektio. Postoperatiivinen aivoabskessi: stafylokokit, anaerobit, sekainfektio. Ennen antibioottihoidon aloitusta absessista on pyrittävä ottamaan mikrobiologiset näytteet (neurokirurgin konsultaatio) ellei aiheuttaja ole selvillä veriviljelytulosten perusteella: 1. Aiheuttaja tuntematon: keftriaksoni 2 g x 1-2 i.v. + metronidatsoli 500 mg x 3 i.v. tai meropeneemi 1g x 3 i.v. + vankomysiini 1 g x 2 i.v. 2. Staphylococcus aureus: kloksasilliini 2 g x 6 i.v. + rifampisiini 600 mg x 1 p.o./ (i.v.) 3. Staphylococcus epidermidis ym.: Jos kloksasilliinille herkkä: kloksasilliini 2 g x 6 i.v. + rifampisiini 600 mg x 1 p.o. Jos kloksasilliinille resistentti: vankomysiini 1 g x 2 i.v. (krea:n mukaan) + rifampisiini 600 mg x 1 p.o. Aina kaksi tepsivää lääkettä AIVOKALVONTULEHDUS Deksametasoni alkuannos 0.15 mg/kg (70 kg painoisella 10 mg) i.v. 15 min ennen antibiootin aloitusta, sen jälkeen 0.15 mg /kg 6 h välein i.v. 4 vuorokauden ajan. 1. Likvorin bakteerivärjäys ja -viljely negatiivinen: keftriaksoni 2 g x 1-2 i.v. (+ vankomysiini 1 g x 2 i.v., jos epäillään keftriaksonille resistenttiä pneumokokkia, matkailuhistoria). 2. Meningiitti vanhuksilla, immuunipuutteisilla, alkoholisteilla: ks. Listeria. Likvorin bakteerivärjäyksessä gramnegatiivinen kokkibakteeri = meningokokki: keftriaksoni 2 g x 1-2 i.v. Pisaraeristys 24 tuntia antibioottihoidon alusta. Profylaksi: ks. s Likvorin bakteerivärjäyksessä grampositiivinen kokkibakteeri = todennäköisesti pneumokokki: keftriaksoni 2 g x 1-2 i.v. Ei profylaktista antibioottia lähikontakteille. Ei eristystä. 4. Likvorin bakteerivärjäyksessä grampositiivinen sauvabakteeri= Listeria: ampisilliini 2 g x 6 i.v. + rifampisiini 600 mg x 1 i.v. Ei profylaktista antibioottia lähikontakteille. Ei eristystä. 5. Keskushermoston leikkauksen jälkeinen (aiheuttajana Staphylococcus aureus, muut stafylokokit, gramnegatiiviset sauvabakteerit): aluksi keftriaksoni 2 g x 1 i.v. + vankomysiini 1g x 2 i.v. (+ metronidatsoli 500 mg x 3 i.v.). Jatkohoito likvorin bakteeriviljelyvastauksen

24 24 mukaan. ENKEFALIITTI Aiheuttajia mm. Herpes simplex, varicella zoster, muut virustaudit, mykoplasma, puutiaisaivokuume (Kumlingen tauti). Poissuljettava bakteerimeningiitin mahdollisuus. Empiirinen aloitushoito. asikloviiri 10 mg /kg x 3 i.v. + keftriaksoni 2 g x 1-2 i.v. + doksisykliini mg x 1 i.v. Ota likvoria varaputkeen mahdollisia myöhempiä tutkimuksia varten. KESKUSHERMOSTON SHUNTTI-INFEKTIO Harkitse shuntin vaihtoa/poistoa. Tarkista likvorin tai poistetun shuntin bakteeriviljelyn herkkyysmäärityksen tulos. Hoito: vankomysiini 1 g x 2 i.v. + rifampisiini 600 mg x 1 p.o./i.v. tai mikäli todettu mikrobi on oksasilliinille herkkä stafylokokki, kloksasilliini 2 g x 6 i.v. + rifampisiini 600 mg x 1 p.o./i.v. 8. MAHASUOLIKANAVAN KIRURGISET INFEKTIOT 21 PD-PERITONIITTI Empiirinen hoito, jos aiheuttajaa ei tiedetä: Kefalotiini (Keflin) + aminoglykosidi; joko gentamysiini (Gensumycin) tai tobramysiini (Tomycin). Keflin 1000 mg laimennetaan 5 ml Aqua. Ensimmäiseen pussiin aloitusannoksena 1000 mg (5 ml), seuraaviin pusseihin 500 mg (2.5 ml). Laimennos säilyy jääkaapissa 24 h. Ellei Kefliniä ole saatavissa, vaihtoehtona on kefuroksiimi (Zinacef). Zinacef 750 mg laimennetaan 7.5 ml Aqua. Ensimmäiseen pussiin aloitusannoksena 400 mg (4 ml). Seuraaviin pusseihin 200 mg (2 ml). Laimennos säilyy jääkaapissa 24 h. Gensumycin/Tomycin 40 mg yhteen pussiin/vrk (pitkään vaihtoon.) Aminoglykosidin ja kefalosporiinin saa laittaa samaan pussiin. Aminoglykosidin 0-pitoisuutta seurataan 1-2 vuorokauden välein eikä pitoisuutta 2 mg/l saisi ylittää (tarvittaessa annosväliä pidennetään/annosta pienennetään). Huom! Tutki ennen hoidon aloitusta veriviljelyt x 2, PD-nesteen solut (Pd-leuk), leukosyyttien erittely (Pd-diffi), bakteerivärjäys ja -viljely. Jos katetrin juuressa on viitteitä infektiosta, pyydä erikseen tavalliset bakteeri- ja sieniviljelyt myös siitä. Hepariinia lisätään 1000 KY/pussi niin kauan kuin ulostuleva neste on sameaa. Konsultoi tarvittaessa nefrologia ja infektiolääkäriä. DIVERTIKULIITTI Kefuroksiimi 1.5 g x 3 i.v. + metronidatsoli 500 mg x 3 i.v. tai ertapeneemi 1 g x 1 i.v.. KOLEKYSTIITTI Kefuroksiimi 1.5 g x 3 i.v. + metronidatsoli 500 mg x 3 i.v. PANKREATIITTI Mikrobilääkeprofylaksina steriilissä vaiheessa kefuroksiimi 1.5 g x 3 i.v. Jos haiman infektio, kefuroksiimi 1.5 g x 3 i.v. + metronidatsoli 500 mg x 3 i.v. tai myöhemmin imi-/meropeneemi 1g x 3 i.v.

25 25 Mahdollinen abskessi pyrittävä dreneeraamaan ja otettava bakteeri ja sieni värjäys ja viljelynäytteet PERITONIITTI Kefuroksiimi 1.5 g x 3 i.v. + metronidatsoli 500 mg x 3 i.v. TAI piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 i.v. TAI Ertapeneemi 1 g x1 i.v. TAI imi-/meropeneemi 1g x 3 i.v. (suositellaan aloitushoidoksi, jos potilas on ESBL-kantaja tai jos taudinkuva välittömästi henkeä uhkaava) Komplisoituneessa ja pitkittyvässä peritoniitissa konsultoi infektiolääkäriä 9. MUUT INFEKTIOT BORRELIOOSI Erythema migrans: amoksisilliini 500 mg 3 p.o., jos paino on alle 70 kg, ja 1 g 3 p.o., jos yli 70 kg TAI doksisykliini 100 mg 2 p.o. (paino alle 70 kg) tai 150 mg 2 p.o. (paino yli 70 kg) Normaali hoitoaika on 2 viikkoa. Hoitoa voidaan pitkittää 3 viikkoon, jos oireita on vielä normaalin hoitoajan päättyessä. Sekundaarinen, disseminoitunut tai neuroborrelioosi: keftriaksoni 2g x 1 i.v. 3 viikkoa Joskus vaihtoehto on doksisykliini 100 mg x 2 p.o. Konsultoi infektiolääkäriä MALARIA 22 Ks. Akuuttihoito-opas. Päivystysasia! Konsultoi aina infektiolääkäriä, päivystysaikana HUS/Auroran infektiopäivystäjää. PNEUMOCYSTIS-PNEUMONIA Lievä taudinkuva: sulfatrimetopriimi (Ditrim duplo, Cotrim Forte tai vastaava) 2 tbl x 3, 21 vrk. Vaihtoehtoina dapsoni 100 mg x 1 p.o. + trimetopriimi 5 mg/kg x 3 p.o. tai klindamysiini mg x 4 p.o. + primakiini (Primaquine ) 15 mg x 1 p.o. Hapetushäiriö: sulfatrimetopriimi (Cotrim tai vastaava) 4 ampullaa (5ml) x 4 i.v. (!) (trimetopriimikomponenttia 15mg/kg/vrk), 21 vrk ajan. Mukaan prednisoni 40 mg x 2, 5 vrk ajan, sitten 40 mg x 1, 5 vrk ajan, sitten 20 mg x1 p.o.. Jos sulfa-allergia: klindamysiini 600 mg x 3 i.v. + primakiini (Primaquine ) 30 mg x 1 p.o. Vaihtoehtona pentamidiini (Pentacarinat ) 4 mg/kg x 1 päivässä hitaana infuusiona i.v., vrk. Pentamidiinin sivuvaikutuksia: munuaisten vajaatoiminta, hypotensio, hypoglykemia, akuutti pankreatiitti tai sydämen rytmihäiriö. Sekundaariprofylaksia, jos immuunipuutos jatkuu: - kolmasti viikossa (ma, ke, pe) tuplavahvuinen sulfatrimetopriimi eli 160 mg trimetopriimia ja 500 mg sulfadiatsiinia (Ditrim duplo) tai 800 mg sulfametoksatsolia (Cotrim Forte) tai - dapsoni 100 x 1 tai - atovakoni 1500 mg x 1 po. aterian yhteydessä tai viikon välein pentamidiini-inhalaatiot mg.

26 RABIES (vesikauhu) Rabiesvirus voi tarttua sairastuneen eläimen puremasta tai nuolaisusta limakalvolle tai haavaan. Rabiesta on epäiltävä jos eläin on poikkeavasti käyttäytyvä tai eläimenpurema tapahtuu ulkomailla.. Ks THL:n ohje rabieksesta. Konsultoi infektiolääkäriä (päivystysaikana HUS/Aurooran infektiopäivystäjää toimenpiteiden tarpeesta) TETANUS Aiheuttaja Clostridium tetani. Hoitona infektiokohdan kirurginen revisio ja G-penisilliini 4 milj. IU x 6 i.v. + metronidatsoli 500 mg x 3 i.v.. Tetanus-immunoglobuliinia IU kerta-annoksena i.m. Ulkoisten kouristusta provosoivien ärsykkeiden välttäminen, antikonvulsiivinen hoito. Tetanusrokotesarja: 3 pistosta im., joista ensimmäinen jo hoidon aikana ja seuraavat 1 ja 6 kk kuluttua ensimmäisestä lukien. Konsultoi aina infektiolääkäriä. päivystysaikana HUS/Auroran infektiopäivystäjää. TULAREMIA (jänisrutto) Hoito: Siprofloksasiini mg x 2 p.o. tai doksisykliini mg /vrk p.o. Hoidon kesto tavallisesti vrk. Vaikeissa tautimuodoissa ja gravideilla aminoglykosidi esim. gentamysiini 4-5 mg/kg x 1 i.v. SYTOMEGALOVIRUSINFEKTIO Gansikloviiri (Cymevene ) 5 mg/kg x 2 / vrk i.v., väh. 14 päivän ajan. Peroraalinen hoito valgansikloviiri (Valcyte, 450 mg tbl), aloitusannos 2 tbl x 2, 21 vrk:n ajan. Ylläpitoannos 2 tbl x 1. CMV-infektion estohoito: esim. valgansikloviiri (Valcyte, 450 mg tbl) 2 tbl x 1. 26

27 27 V. ENDOKARDIITTIPROFYLAKSI 23 Sairaudet/tilat, joissa endokardiittiprofylaksi on aiheellinen: 1. Potilaalla on läppäproteesi tai käytetty tekomateriaaleja sydänläpän korjauksessa. 2. Aikaisemmin sairastettu sydämen läpän tulehdus (endokardiitti) 3. Korjaamaton syanoottinen synnynnäinen sydänvika, mukaan lukien palliatiivisen shuntin tai putkisiirteen (conduit) saaneet 4. Korjattu synnynnäinen sydänvika, mikäli potilaalle on jäänyt defekti tekomateriaalin proteesin lähelle 5. Ensimmäisen 6 kuukauden ajan potilaille, joille on suoritettu synnynnäisen sydänvian vuoksi leikkaus käyttäen tekomateriaaleja, shuntteja tai putkia (conduit), sekä potilaille, joille on asetettu suljinlaite leikkauksessa tai katetroinnin yhteydessä. 6. Sydämensiirtopotilaat, joille on kehittynyt läppävika. Toimenpiteet, joiden yhteydessä endokardiittiprofylaksi on aiheellinen: 1. Hampaisiin ja parodontiumiin kohdistuvat toimenpiteet, joihin yleisesti liittyy ienverenvuotoa (hampaan poisto, kyretointi) tai periapikaalisen alueen manipulointia (juurihoito, resektio) 2. Hammaslääkärin tai hoitajan tekemä hampaiden tukikudosten puhdistus (subgingivaalisen hammaskiven poisto, scaling ) 3. Poskiontelon huuhtelu 4. Nielu- tai kitarisan poistoleikkaus 5. Bronkoskopia, johon liittyy invasiivisia toimenpiteitä Toimenpiteet, joissa endokardiittiprofylaksi ei ole tarpeen: 1. Hampaan paikkaaminen 2. Juurihoito, jossa ei kajota periapikaalialueeseen 3. Suuonteloon tehty puudutus 4. Hammasproteesin sovitus 5. Hampaiston pastapuhdistus 6. Non-invasiivinen bronkoskopia 7. Gastroskopia ja kolonoskopia 8. Transuretraalinen prostataresektio 9. Gynekologiset ja obstetriset toimenpiteet ja synnytykset Endokardiittiprofylaksin toteutus: Antibiootti Annos aikuisella Annos lapsella Ensisijaislääke: Suun kautta amoksisilliini 2 g 50 mg / kg Im. tai iv.-lääke ampisilliini 2 g 50 mg / kg Penisilliiniallergisilla: Suun kautta kefaleksiini tai klindamysiini tai atsitromysiini tai klaritromysiini tai roksitromysiini 2g 600 mg 500 mg 500 mg 300 mg 50 mg / kg 20 mg / kg 15 mg / kg 15 mg / kg 10 mg / kg Im. tai iv.-lääke kefuroksiimi 750 mg 1.5 g (iv.) 60 mg / kg klindamysiini mg (iv.) 20 mg / kg

28 28 VI. ANTIBIOOTTIEN OMINAISUUDET JA KÄYTTÖ SAIRAALASSA Tarkasta yhteisvaikutukset potilaskohtaisesti Sivuvaikutuksista mainittu vain tärkeimmät, katso tarkemmin valmisteyhteenveto (*= Ei kuulu peruslääkevalikoimaan 2014) AMFOTERISIINI-B Haittavaikutukset: munuaistoksisuus, horkka, hypokalemia. Annostelu: Koska potilaiden sietokyky vaihtelee suuresti, on annos sovitettava yksilöllisesti. Intoleranssi voidaan testata antamalla laskimonsisäisesti 1 mg 20 ml:ssa 50 mg/ml glukoosi-infuusionestettä minuutin aikana. Ruumiinlämpö, pulssi, hengitys ja verenpaine merkitään muistiin 2-4 tunnin ajan. Lääkitys aloitetaan yleensä 0,25 mg/kg:n vuorokausiannoksella. Potilaille, joilla on vaikea ja nopeasti paheneva sieni-infektio, voidaan antaa 0,3 mg/kg. Annosta lisätään asteittain 5-10 mg:lla vuorokaudessa enintään 1 mg:aan/kg ja ylläpidetään suurimmalla tasolla, joka ei aiheuta toksisia oireita (päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua tai veren ureatyppipitoisuuden tai seerumin kreatiniinipitoisuuden nousua). Vaikeasti sairailla potilailla, joilla 1 mg/kg:n vuorokausiannoksella ei saavuteta vastetta, voidaan annosta nostaa varovaisesti ja asteittain enintään tasolle 1.5 mg/kg kahden päivän välein, mikäli toksisia vaikutuksia ei ilmene. Missään olosuhteissa ei 1.5 mg/kg:n kokonaisvuorokausiannosta tule ylittää. Hyvä nesteytys, kaliumin ja kreatiniinin seuranta. Horkkaa ym. oireita voidaan lievittää antipyreeteillä, antihistamiineilla tai antiemeeteillä tai infuusionopeutta vähentämällä. Erityisen voimakkaita haittavaikutuksia hoidetaan parenteraalisella kortisonilla. AMBISOME (liposomaalinen amfoterisiini-b). Annos: Hoito aloitetaan tavallisesti 1,0 mg/kg:n vuorokausiannoksella, jota suurennetaan vähitellen tasolle 3,0 mg/kg/vrk tai tarpeen mukaan. AmBisomen tavallinen annos on 1,0 3,0 mg/kg/vrk 3-4 viikkoa kestävässä hoidossa. AMIKASIINI Ks. aminoglykosidit AMINOGLYKOSIDIT Haittavaikutukset: sisäkorvatoksisuus, munuaistoksisuus. Annostelu: Suositellaan antamaan kerran vuorokaudessa: tobramysiini ja gentamysiini 5 mg/kg x 1, amikasiini 15 mg/kg x 1 i.v. Pitoisuusmittaukset: Yleensä kreatiniinitason seuranta riittää. Jos munuaisten vajaatoiminta, pienikokoinen potilas, epäily sisäkorvavaikutuksista tai potilas dialyysissä, seurataan seerumin 0-pitoisuutta (juuri ennen seuraavaa annosta), joka ei saa ylittää tobra- ja gentamysiinillä 2 mg/l ja amikasiinilla 10 mg/l. Tarvittaessa annosvälin pidennys esim. j.t.p.- j.3.p. AMOKSISILLIINI/AMPISILLIINI Annos: amoksisilliini mg x 3 p.o., ampisilliini 2 g x 4 i.v., Listeria-meningiitissä 2 g x 6 i.v. (+ rifampisiini 600 mg x 1 i.v./p.o..). Yhdessä klavulaanihapon kanssa: diabeetikon jalkainfektiot, vatsansisäiset tai iho- ja pehmytkudosinfektiot, suun infektiot, kolekystiitti, puremahaavat. Annos: 500 mg x 3 p.o.. ANIDULAFUNGIINI (Ecalta ) Käyttö: Invasiivisen kandidiaasin hoito ei-neutropeenisilla potilailla. Muun kuin C.albicans-sienen aiheuttama infektio tai käyttö herkkyysmäärityksen perusteella on perusteltua. Invasiivisen aspergilloosin hoito silloin, kun vorikonatsolilla tai mikafungiinilla ei saada hoitovastetta, tai kun potilas ei siedä näitä lääkkeitä. Annos: alkuannos 200 mg i.v., sitten 100 mg x 1 i.v. Invasiivisten sieni-infektioiden hoitoon perehtyneen lääkärin tulisi aloittaa hoito.

29 29 ATSITROMYSIINI Ks. makrolidit ATSTREONAAMI* Käyttö: vaikeat gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamat infektiot, kun bakteerit ovat resistenttejä tavanomaiselle lääkitykselle. Annos: 1g x 2-3 i.v.. Pseudomonas-infektioissa 2g x 3-4 i.v.. Huom: atstreonaami ei sovi yhteen metronidatsolin kanssa (lääkkeitä ei saa annostella samanaikaisesti). Suositellaan infektiolääkärin konsultaatiota.. CANCIDAS Ks. kaspofungiini CUBICIN. Ks. daptomysiini. DAPTOMYSIINI (Cubicin ) Syklinen lipopeptidi, joka tehoaa vain grampositiivisiin bakteereihin. Käyttö: vaikeat resistenttien grampositiivisten bakteerien (MRSA; S.epidermidis, VRE, streptokokit) aiheuttamat iho- ja pehmytkudosten infektiot. Ei tehoa pneumokokkiin. Ei pneumoniassa! Annostelu: Komplisoituneet iho- ja pehmytkudosinfektiot ilman samanaikaista Staphylococcus aureus -bakteremiaa: 4 mg/kg kerran vuorokaudessa Komplisoituneet iho- ja pehmytkudosinfektiot, joihin liittyy samanaikainen Staphylococcus aureus -bakteremia: 6 mg/kg annostellaan kerran vuorokaudessa. Tiedossa oleva tai epäilty Staphylococcus aureus - peräinen oikeanpuoleinen endokardiitti: 6 mg/kg annostellaan kerran vuorokaudessa. Jos potilaan munuaisten toiminta on heikentynyt, katso jäljempänä olevat annossuositukset. Hoidon keston tulee olla saatavilla olevien virallisten ohjeiden mukainen. Munuaisten vajaatoiminnassa ja hemodialyysissä annosväli 48 tuntia ja miel. dialyysin jälkeen. Sivuvaikutuksena lihasentsyymin (CK) ja joskus maksaentsyymien nousua. Neuropatia. Munuaisten vajaatoiminta. Voi häiritä INR-tutkimusta. Konsultoi infektiolääkäriä ECALTA ks. anidulafungiini ERTAPENEEMI Käyttö: divertikuliitit, ESBL-infektiot. Annos: 1 g x 1 i.v. kerran päivässä. Käyttörajoitukset: Voi selekoida karbapeneemiresistenssiä, minkä takia ei suositella laajamittaiseen käyttöön. FIDAKSOMISIINI (Dificlir ) Toistuva tai vaikea Clostridium difficilen aiheuttamat antibioottiripuli suuren riskin potilaalla (esim hematologinen potilas) Annos: 200 mg x 2 p.o. Kallis Konsultoi infektiolääkäriä FLUKONATSOLI Annostelu: Aloitusannos mg x 1 i.v./p.o., sitten mg x 1 i.v./p.o. Joskus mg x 1. Invasiivisisissa infektioissa varo liian pientä annostelua. Interaktiot: sytokromi CYP3A:n kautta metaboloituvat, mm. sedatiivat, hypnootit, fenytoiini. FLUKLOKSASILLIINI (Flukloxacillin ) Annostelu: 500 mg 1 g x 3-4 p.o. Sivuvaikutukset: Kuten pensilliini Etu: Kapeakirjoinen Staf. aureus infektioiden hoitoon sopiva lääke tai tärkeä jatkohoitolääke

30 30 Stafylococcus aureus infektioissa FLUOROKINOLONIT Annokset: Koska imeytyy hyvin, annostelu vain poikkeustapauksissa iv. Levofloksasiini: mg x 1-2 p.o./ (i.v.) Moksifloksasiini: 400 mg x 1 p.o. 7 (i.v.) Ofloksasiini: 200 mg x 1-2 p.o. Siprofloksasiini: mg x 2 p.o. (tai mg x 2 i.v.) Huom! Penetroituminen likvoriin epävarmaa! Haittavaikutukset: jänne-niveltulehdukset, keskushermostostimulaatio (kouristusherkkyyden lisääntyminen), valoyliherkkyys, QT-ajan pitenemä. Interaktiot: antasidat ja sukralfaatti estävät imeytymisen. Interaktio mahdollinen useiden lääkkeiden kanssa mm. simetidiini, teofyllamiini, tramadoli. Käyttörajoitukset: Fluorokinolonien laaja käyttö saattaa johtaa MRSA-kantojen sekä Clostridium difficilen lisääntymiseen. Resistenssin vuoksi fluorokinoloneja ei suositella kampylobakteeri-infektioiden hoitoon. FUSIDIINIHAPPO. Käyttö: stafylokokki-infektiot. Annos: 500 mg x 3 p.o.. Haittavaikutukset: lääkehepatiitti. GANSIKLOVIIRI (Cymevene ). Käyttö: sytomegaloinfektiot. Annostelu: 5 mg/kg 12 h välein i.v. tai Valcyte 1g x 3 p.o. Haittavaikutukset: luuydinsupressio. HIV-LÄÄKKEET Useita valmisteita. Hematologisia, neurologisia ja maksan sivuvaikutuksia. Huom! Joillakin lääkkeillä maksan sytokromi-entsyymin kautta interaktioita sienilääkkeiden, psyykenlääkkeiden ja hypnoottien kanssa. Konsultoi aina infektiolääkäriä, ennen kuin aloitat muita lääkityksiä Hiv-lääkkeitä saaville henkilöille. Sfinksi ei ole luotettava HIV-lääkkeiden yhteisvaikutuksia arvioitaessa! Hiv-lääkitystä ei saa tauottaa ilman infektiolääkärin kannanottoa! IMIPENEEMI (imipeneemi + silastatiini). Käyttö: vaikeat sekainfektiot, joissa anaerobikomponentti. ESBLkantojen aiheuttamien infektioiden hoito. Ei tehoa CPE-kantoihin. Annostelu: 1 g x 3-4 i.v.. Haittavaikutukset: kouristusherkkyyden lisääntyminen. ITRAKONATSOLI* Käyttö: pinnallisten mykoosien hoito, kynsisienen hoito. Interaktiot: Entsyymejä indusoivat lääkkeet (rifampisiini, karbamatsepiini, INH, fenytoiini) laskevat itrakonatsolin hyötyosuutta. Sytokromi CYP3A4-isoentsyymiä estävät lääkkeet (klaritromysiini, hiv-lääkkeet ritonaviiri, indinaviiri) nostavat itrakonatsolin hyötyosuutta. Itrakonatsoli voi lisätä sytokromi P-entsyymin kautta metaboloituvien lääkkeiden vaikutuksia (ei tule käyttää samanaikaisesti: simvastatiini, lovastatiini, terfenadiini, astemitsoli, sisapridi, triatsolaami, midatsolaami, kinidiini. Seurattava: mm. antikoagulantit, jotkut kalsiumestäjät, siklosporiini). KASPOFUNGIINI (Cancidas ) Käyttö: invasiivisen kandidiaasin hoito aikuis- tai lapsipotilailla. Invasiivisen aspergilloosin hoito aikuis- tai lapsipotilailla silloin, kun amfoterisiini B:llä, amfoterisiini B:n lipidimuodoilla ja/tai itrakonatsolilla ei saada hoitovastetta, tai kun potilas ei siedä näitä lääkkeitä. Hoitovasteen puuttumisen määritelmänä on infektion eteneminen tai se, ettei paranemista ole nähtävissä, kun aiemman tehokkaan sienilääkehoidon hoitoannoksia on annettu

31 vähintään seitsemän päivän ajan. Oletettujen sieni-infektioiden (kuten Candida tai Aspergillus) empiirinen hoito kuumeisilla aikuis- tai lapsipotilailla, joilla on neutropenia. Annostelu: Hoito aloitetaan ensimmäisenä päivänä yhdellä 70 mg:n kyllästysannoksella. Seuraavina päivinä annos on 50 mg/vrk. Yli 80 kiloa painaville potilaille suositellaan 70 mg:n kyllästysannoksen jälkeen 70 mg kaspofungiinia vuorokaudessa. Haittavaikutukset: maksa-arvojen nousu. Kaspofungiinihoidon aloittajana tulee olla lääkäri, joka on perehtynyt vakavien sieniinfektioiden hoitoon. Infektiolääkärin konsultaatio. KEFALOSPORIINIT Käyttö: 1. polven kefalosporiinit (kefaleksiini) virtsatie- ja hengitystieinfektioissa, ihoinfektioissa. 2. polven kefalosporiini (kefuroksiimi) epäselvässä septisessä infektiossa, intraabdominaalisissa infektioissa, sairaalapneumoniassa ja kirurgisessa profylaksissa. 3. polven kefalosporiinit: keftatsidiimi Pseudomonaksen tai muiden resistenttien gramnegatiivisten sauvabakteerien aiheuttamissa infektioissa ja sairaalasyntyisessä sepsiksessä tai pneumoniassa ja keftriaksoni keskushermoston bakteeri-infektioissa, gonorrean hoidossa, neutropeenisten kuumeessa, myöhäishorreliassa ja joissakin polikliinisissä antibioottihoidoissa. 4. polven kefalosporiini: ks. keftaroliini. Annos: kefaleksiini: 1-4 g/vrk jaettuna 2-4 antokertaan p.o., kefuroksiimi: 750 mg g x 3 i.v., keftriaksoni: 1-2 g x 1 i.v., vakavissa infektioissa ad 4 g/vrk i.v., keftatsidiimi: 500 mg - 2 g x 2-3 i.v. Keftaroliini 600 mg x 2 i.v. Huom! Kefalosporiinit eivät tehoa enterokokkeihin. Haittavaikutukset: allergia (1 15 % penisilliinille allergisista), antibioottiripuli, luuydinsupressio, hyytymishäiriöt, keftriaksonilla sappikivimuodostus. Käyttörajoitus: keftriaksonin laajamittaista käyttöä vältettävä bakteerien resistenssikehityksen ja Clostridium difficilen runsastumisen vuoksi. KEFTAROLIINI (Zinforo ) Kefalosporiini. Tehoaa myös MRSA:han ja oksasilliiniresistentteihin koagulaasinegatiivisiin stafylokokkeihin. Komplisoituneiden iho- ja pehmytkudosinfektioiden ja avosyntyisen keuhkokuumeen hoito. Annos: 600 mg x 2 i.v. (60 min infuusio). Munuaisten vajaatoiminnassa (GFR<50 ml/min) annos 400 mg x 2 i.v. Dialyysipotilailla ei käytetä. KETEK Ks. telitromysiini. KLINDAMYSIINI Annos: 600 mg x 3-4 i.v. tai mg x 3-4 p.o. Haittavaikutukset: antibioottiripuli, ihottuma. Huom! Ei penetroidu likvoriin. Voi antagonisoida samanaikaisesti annettua erytromysiiniä. LINETSOLIDI (Zyvoxid ) Kuuluu oksatsolidinonien ryhmään. Tehoaa MRSA:han, resistentteihin Staf. epidermidis -kantoihin, VRE:hen ja resistentteihin pneumokokkeihin. Ei tehoa gramnegatiivisiin sauvoihin Käyttöaiheet: Avohoito- ja sairaalakeuhkokuume silloin, kun niiden tiedetään tai epäillään olevan linetsolidille herkkien grampositiivisten bakteerien aiheuttamia.. 31

32 Komplisoituneet iho- ja pehmytkudosinfektiot vain silloin, kun mikrobiologiset testit ovat varmistaneet, että infektion on aiheuttanut linetsolidille herkkä grampositiivinen bakteeri. Annos: mg x 2 p.o./ (tai i.v.), imeytyy 100 %:sti.. Munuaisten vajaatoiminnassa annosta ei tarvitse sovittaa. Haittavaikutukset: oksentelu, ripuli. Trombopenia, neutropenia, anemia - verenkuva kontrolloitava viikoittain. Heikko monoamiinioksidaasin inhibiittori-> tyramiini, pseudoefedriini, fenylpropanolamiini ja SSRI :t nostavat verenpainetta. Käyttörajoitus: ei yli 4 viikon yhtäjaksoiseen hoitoon (luuydinsupressio). Erittäin kallis Ei ilman infektiolääkärin konsultaatiota. MAKROLIDIT Roksitromysiini, atsitromysiini, klaritromysiini. Käyttö: mykoplasmat, Chlamydia trachomatis, Chlamydia pneumoniae, Haemophilus influenzae, kampylobakteeri, difteria, Bordetella pertussis, atyypiset mykobakteerit, Helicobacter pylorii, legionella. Annokset: roksitromysiini 150 mg x 2 p.o., atsitromysiini 500 mg x 1 i.v./p.o., klaritromysiini mg x 2 p.o. tai 500 mg x 2 i.v. Haittavaikutukset: ripuli, oksentelu, maksatoksisuus. Yhteisvaikutukset: nostaa siklosporiinin pitoisuuksia. Käyttörajoitus: Streptokokkien makrolidiresistenssin vuoksi ei pidä käyttää korkeakuumeisissa infektioissa, jotka voivat olla pneumokokin tai streptokokin aiheuttamia eikä streptokokkitonsilliitissa. MEROPENEEMI Käyttö: vaikeat sekainfektiot, jotka ovat tai epäillään olevan myös anaerobien aiheuttama. ESBL-kantojen aiheuttamien infektioiden hoito. Ei tehoa moniresistenttiin Pseudomonakseen, joihinkin S.epidermidiksiin ja joihinkin enterokokkeihin eikä CRE-kantoihin. Annostelu: 1-2 g x 3 i.v., maksimiannos aikuisilla 6 g / vrk. Haittavaikutukset: kouristusherkkyyden lisääntyminen. Käyttörajoitus: karbapeneemiresistenssin estämiseksi laajamittaista käyttöä ei suositella. METRONIDATSOLI Annos: mg x 3 p.o. tai i.v. Haittavaikutukset: antabus-reaktio, luuydinsupressio, pitkäaikaiskäytössä neuropatia, huomioi voimakas interaktio Marevanin kanssa (INR-seuranta). MIKAFUNGIINI (Mycamine) Käyttö: Invasiivisen kandidiaasin hoito. Ruokatorven kandidiaasin hoito potilailla, joilla laskimonsisäinen hoito on tarkoituksenmukaista. Candida-infektion estohoito allogeenista hematopoieettista kantasolusiirtohoitoa saavilla potilailla tai potilailla, joilla odotetaan olevan neutropeniaa (absoluuttinen neutrofiilien määrä < 500 solua / µl) vähintään 10 vuorokauden ajan. Invasiivisen aspergilloosin hoito silloin, kun vorikonatsolilla ei saada hoitovastetta, tai kun potilas ei siedä näitä lääkkeitä. Annostelu: Invasiivisen kandidiaasin hoito100 mg/vrk (> 40 kg) tai 2 mg/kg/vrk ( 40 kg) i.v. Jos hoitovaste ei ole riittävä, eli esim. jos viljelytulokset pysyvät positiivisina tai jos kliininen tila ei parane, annosta voidaan suurentaa enimmäisannokseen 200 mg/vrk > 40 kg painavilla potilailla tai 4 mg/kg/vrk 40 kg painavilla potilailla. Ruokatorven kandidiaasin hoito 150 mg/vrk (> 40 kg) tai 3 mg/kg/vrk ( 40 kg) i.v. Candida-infektion estohoito 50 mg/vrk (> 40 kg) tai 1 mg/kg/vrk ( 40 kg) i.v. Haittavaikutukset: maksa-arvojen nousu, hemolyysi, munuaisten vajaatoiminta. Sirolimuusin kanssa seuraa maksa-arvoja. 32

33 33 Mycamine-hoidon saa aloittaa lääkäri, jolla on kokemusta sieni-infektioiden hoidosta. Infektiolääkärin konsultaatio. MYCAMINE Ks. mikafungiini NITROFURANTOIINI Annos: 75 mg x 2 p.o., (estolääkkeenä mg x 1 p.o. ). Haittavaikutukset: pitkäaikaiskäytössä riskinä pneumoniitti. Antabus-reaktio. Kontraindisoitu munuaisten vajaatoiminnassa. NOXAFIL Ks. posakonatsoli. OSELTAMIVIIRI Annos: alle 40 kg painavilla 60 mg x 2 ja > 40 kg painavilla 75 mg x 2 p.o. viiden vrk ajan. Jos BMI yli 40 ja/tai potilas on ventilaattorissa, annos kaksinkertaistetaan 75 mg 2 x 2. Ennaltaehkäisyssä influenssa- altistumisen jälkeen 75 mg x 1 kerran päivässä 10 vrk ajan. Haittavaikutukset: päänsärky, pahoinvointi, väsymys. PENISILLIINIT V-penisilliini, G-(bentsyyli)penisilliini, prokaiinipenisilliini (Procapen ) ,2 milj. IU x 1/vrk im.), bentsatiinipenisilliini* (1.2 milj x 1 / kuukausi im.). Haittavaikutukset: Allerginen reaktio (0,7-4 %), anafylaksia (0,004-0,02 %). PENTAMIDIINI (Pentacarinat ). Käyttö: Pneumocystis -infektioissa sulfa-allergisilla. Annostelu: 4 mg/kg x 1 i.v., vrk. Pneumocystis-profylaksina inhalaationa 300 mg x 1/kk mikäli muita profylaksioita ei voida käyttää (toteutetaan KLF.n laboratoriossa) Haittavaikutukset: iv: hypotensio, arytmiat, hypoglykemia, hypokalsemia, hepatiitti; inhalaatiossa bronkospasmi. POSAKONATSOLI (Noxafil ) Annos: Rasvainen ruoka lisää imeytymistä. Hoitoon huonosti reagoiva syvä sieniinfektio (IFI)/Ensilinjan hoitoa sietämättömät potilaat, joilla on syvä sieni-infektio, resistenssimäärityksen perusteella 200 mg (5 ml) x 4 Suunielun kandidiaasi: aloitusannos 200 mg x 1, sen jälkeen 100 mg x1 Syvien sieni-infektioiden estolääkitys: 200 mg x 3. PIPERASILLIINI-TATSOBAKTAAMI Käyttö: sairaalapneumonia, intra-abdominaaliset infektiot, enterokokki-infektiot, anaerobiinfektiot. Vaikeissa infektioissa ja pseudomonasinfektiota hoidettaessa mielelään aminoglykosidin kanssa. Annostelu: 4 g x 3 i.v. Annosreduktio munuaisten vajaatoiminnassa. Haittavaikutukset: allergia (kuten penisilliineillä). Käyttörajoitus: Liian laajamittaista käyttöä sairaalassa vältettävä. RIFAMPISIINI Annos: mg x 1 p.o. Haittavaikutukset: värjää virtsan ja eritteet punertaviksi (ei haittaa, varoita potilasta). Maksatoksisuus maksa-arvoja ja verenkuvaa seurattava. Maksan CYP450-entsyymin induktio -> yhteisvaikutuksia lukuisten lääkkeiden kanssa. Marevanin kanssa käytettynä INR-arvon huolellinen seuranta, koska Marevanin tarve kasvaa voimakkaasti

34 34 hoidon alussa ja vähenee nopeasti hoidon loputtua. STAFYLOKOKKIPENISILLIINIT Flukloksasilliini, kloksasilliini. Annos: kloksasilliini 1-2 g x 4-6 i.v., flukloksasilliini 500 mg 1 g x 4 p.o. Haittavaikutukset: kuten penisilliinit. SULFA-TRIMETOPRIIMI Haittavaikutukset: allergiset reaktiot, Stevens-Johnson oireyhtymä, valoyliherkkyys, luuydinsupressio, maksatoksisuus, ripuli. Interaktiot: Marevan. TEIKOPLANIINI (Targocid ). Käyttöaiheet: Grampositiivisten bakteerien aiheuttamat infektiot, joissa aiheuttaja on resistentti muille mikrobilääkkeille, mukaan lukien metisilliini- ja kefalosporiiniresistentit kannat. Endokardiitti, sepsis ja iho- ja pehmytkudostulehdukset. Infektiot potilailla, jotka ovat yliherkkiä penisilliineille ja kefalosporiineille. Annostelu: 6-12 mg/kg i.v. 12 tunnin välein, kolme ensimmäistä annosta, ja sen jälkeen 6-12 mg/kg/vrk kertainfuusiona / vrk. Munuaisten vajaatoiminta: Annoksen vähentäminen tapahtuu vasta neljäntenä päivänä seuraavasti: kohtalainen/keskivaikea munuaisten vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma ml/min): annos puolitetaan, joko annostellen joka toinen päivä tai puoli annosta joka päivä. Vaikea munuaisten vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma < 40 ml/min) ja hemodialyysipotilaat: annos vähennetään kolmasosaan, joko annostelemalla joka kolmas päivä tai 1/3 annosta joka päivä. Hemodialyysi ei vaikuta Targocidiin. Haittavaikutukset: Erityistä varovaisuutta on noudatettava pitkäaikaishoidossa sekä hoidettaessa potilaita, joilla on munuaisten vajaatoimintaa tai samanaikainen oto- tai nefrotoksinen lääkitys. Toistuvat kuulotutkimukset täytyy suorittaa seuraavissa tilanteissa: pitkäaikainen hoito munuaisten vajaatoimintapotilailla tai samanaikainen ja peräkkäinen käyttö sellaisten lääkevalmisteiden kanssa, joilla saattaa olla neurotoksisia ja/tai nefrotoksisia ja/tai ototoksisia vaikutuksia (aminoglykosidit, kolistiini, amfoterisiini B, siklosporiini, sisplatiini, furosemidi ja etakryynihappo). TELITROMYSIINI* Ketolideihin kuuluva erytromysiini A:n puolisynteettinen johdannainen, joka edustaa makrolidisukuista bakteerilääkeryhmää. Käyttöaiheet: 18-vuotiailla ja sitä vanhemmilla: Pneumonia avohoidossa (ei sairaalainfektio), lievä tai kohtalaisen vaikea (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Hoidettaessa infektioita, joiden aiheuttajien tiedetään tai epäillään olevan beetalaktaami- ja/tai makrolidiresistenttejä kantoja (potilastietojen tai kansallisten ja/tai alueellisten resistenssitietojen mukaisesti) ja jotka kuuluvat telitromysiinin antibakteeriseen kirjoon: kroonisen bronkiitin äkillinen pahenemisvaihe, akuutti sinuiitti. 12- vuotiailla ja sitä vanhemmilla: Tonsilliitti/faryngiitti, jonka aiheuttaja on Streptococcus pyogenes, vaihtoehtona kun beetalaktaamiantibiootit eivät sovi maissa/alueilla, joissa esiintyy merkittävästi ermtr tai mefa välitteistä makrolideille resistenttiä S. pyogenes kantaa. Annos: 400 mg 2x1 p.o. -> 400 mg x 1 p.o. Yhteisvaikutukset: Telitromysiini on CYP3A4:n estäjä ja heikko CYP2D6:n estäjä. Huom: Streptokokkien makrolidiresistenssin vuoksi ei pidä käyttää korkeakuumeisissa infektioissa, jotka voivat olla pneumokokin tai streptokokin aiheuttamia eikä streptokokkitonsilliitissa. TETRASYKLIINIT Huom: Osa A-streptokokeista, pneumokokeista ja ad 10 % stafylokokeista resistenttejä. Haittavaikutukset: esofagiitti, valoyliherkkyys, kiille-ja luuvauriot <8-vuotiailla.

35 TIGESYKLIINI (Tygacil ), glysyylisykliiniantibiootti, bakteriostaattinen tetrasykliiniä muistuttava ribosominestäjä. Käyttö: komplisoituneet iho- ja pehmytkudosinfektiot, poissuljettuna diabetekseen liittyvä jalkainfektio, komplisoituneet intra-abdominaaliset infektiot. Tygacilia tulee käyttää ainoastaan tapauksissa, joissa tiedetään tai epäillään, ettei muita sopivia vaihtoehtoja ole. Pseudomonas aeruginosa on tigesykliinille luonnostaan resistentti. Annos: Alkuannos 100 mg i.v., sitten 50 mg x 2 i.v. Turvallisuutta ja tehoa alle 18-vuotiaiden lasten hoidossa ei ole vielä varmistettu. Yhteisvaikutukset: Marevan-hoidossa INR-arvojen seuranta. Haittavaikutukset: valoyliherkkyys. TSANAMIVIIRI Annos: aikuisille ja yli 5-vuotiaille lapsille 2 inhalaatiota (2 x 5 mg) kahdesti vuorokaudessa viiden vuorokauden ajan. Kokonaisannos vuorokaudessa on 20 mg. Annos influenssan ehkäisyyn on kaksi inhalaatiota (2 x 5 mg) kerran päivässä 10 vrk:n ajan. Inhalaatiotekniikka opetettava potilaalle ennen reseptin antamista. TYGACIL ks. tigesykliini. VALGANSIKLOVIIRI (Valcyte, tbl 450 mg). CMV:n aiheuttama retiniitti: Aloitusannos 2 tabl x 2, 21 vrk:n ajan, ylläpitoannos 2 tabl x 1. CMV-infektion estohoito elinsiirtopotilailla: 2 tabl x 1. Annos munuaisten vajaatoiminnassa ks. lääketietokanta. VANKOMYSIINI Annostelu: Annostus yksilöllisesti ja potilaan munuaistoiminnan mukaan, aikuisilla tavallisesti 1 g x 2 i.v. Käytettävä varoen iäkkäillä potilailla, ja potilailla joilla on munuaissairaus tai sisäkorvavaurio. Ei imeydy enteraalisesti annettuna.. Intraperitoneaalisesti (CAPD-peritoniitti): 2 g kerta-annos yhteen peritoneaalinestepussiin. Peroraalisesti antibioottiripulin hoidossa: 125 mg x 4 p.o. Haittavaikutukset: sisäkorva- ja munuaistoksisuus, histamiinireaktio, verenpaineen lasku. Hoidon aikana seurattava seerumin kreatiniinipitoisuutta ja vankomysiinin 0-pitoisuutta (juuri ennen seuraavaa annosta) 2-3 kertaa viikossa. Vakavissa infektioissa hoidossa pyritään tasolle (0-näyte) mg / l, lievemmissä infektioissa taso mg/l on riittävä. Varo alihoitoa erityisesti dialyysipotilailla, joilla annostelu on harva, tavallisesti 1g noin 5 vrk:n välein. Peroraalisessa annostelussa veripitoisuuksia ei tarvitse mitata (ei imeydy verenkiertoon). VORIKONATSOLI (Vfend ). Invasiivisen aspergilloosin hoito. Kandidemian hoito potilailla, joilla ei ole neutropeniaa. Flukonatsoliresistenttien, vakavien, invasiivisten Candida-infektioiden hoito (C. krusei mukaan lukien). Scedosporium- ja Fusarium-lajien aiheuttamien vakavien sieniinfektioiden hoito. Annos: suonensisäinen hoito: kyllästysannos 6 mg/kg 12 tunnin välein (400 mg x 2) 24 h ajan, ylläpitoannos 4 mg/kg kahdesti vuorokaudessa (200 mg x2) i.v. Peroraalinen annostelu: > 40 kg painoisille kyllästysannos 400 mg 12 tunnin välein 24 h ajan, ylläpitoannos 200 mg kahdesti vuorokaudessa p.o. Alle 40 kg painoisille: kyllästysannos 200 mg 12 tunnin välein 24 h ajan, ylläpitoannos 100 mg kahdesti vuorokaudessa. Jos hoitovaste ei ole riittävä, ylläpitoannos voidaan suurentaa 300 mg:aan x 2 ja alle 40 kg painaville 150 mg:aan x 2 p.o. Yhteisvaikutukset: metaboloituu CYP2C19, CYP2C9 ja CYP3A4 vaikutuksesta ja estää näiden aktiivisuutta. Näiden isoentsyymien estäjät voivat suurentaa ja induktorit vastaavasti pienentää vorikonatsolin pitoisuutta plasmassa. Voi suurentaa näiden CYP450-isoentsyymien vaikutuksesta metaboloituvien aineiden pitoisuuksia plasmassa. Ks. lääketietokanta. Kontraindikaatiot: terfenadiini, astemitsoli, sisapridi, pimotsidi, kinidiini (kohonneet 35

36 plasmapitoisuudet voivat aiheuttaa QTc-ajan pitenemistä). Rifampisiini, karbamatsepiini ja fenobarbitaali, efavirentsi, ritonaviiri (todennäköisesti pienentävät vorikonatsolin pitoisuutta plasmassa merkittävästi). Torajyväalkaloidit (ergotamiini, dihydroergotamiini), sirolimuusi (vorikonatsoli todennäköisesti suurentaa merkittävästi näiden plasmapitoisuutta). Samanaikainen anto mäkikuisman kanssa (ks. kohta Yhteisvaikutukset). Haittavaikutukset: ihon valoherkkyys, näköhäiriöt, sytopeniat, maksa-arvojen nousu. ZINFORO Ks. keftaroliini ZYVOXID Ks. linetsolidi 36

37 37 VII. ERÄIDEN MIKROBILÄÄKKEIDEN ANNOSTELU MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA Ks. myös Pharmaca Fennica ko. lääkkeen annostelu. Huom! Annosreduktio useimpien mikrobilääkeiden kohdalla vasta latausannoksen jälkeen. Varo nefrotoksisia lääkkeitä ja yhteisvaikutuksia, mutta älä alihoida septistä infektiota. Huolehdi nesteytyksestä. (annos/vrk tai % normaaliannoksesta, annosväli, norm. =normaali annos, AD = annos dialyysin jälkeen, ekstra AD = ylimääräinen annos dialyysin jälkeen, CAPD = peritoneaalidialyysi Kreatiniini-clearance (ml/min) Kreatiniini (µmol/l) Lievä Keskivaikea Vaikea <10 Mikrobilääke >500 hemodialyysi hemofiltraatio CAPD Amoksisilliini 500mg 8h x 2 x 1 annos AD 500mg x1 250mg x 2 Flukonatsoli norm. 50 % 50 % AD 50 % 50 % Bentsyylipenisilliini norm. 75 % 50 % annos AD 75 % 50 % Imipeneemi 1g x mg x mg x mg x mg x mg x 3 Keftatsidiimi norm. 2g x 1 2g / 48h ekstra 1g AD 1g x 2 500mg x 1 Keftriaksoni norm. norm. norm. norm. norm. norm. Kefuroksiimi 1.5g x3 x 2 x 1 AD x 1 x 1 Klindamysiini norm. norm. norm. norm. norm. norm. Metronidatsoli norm. norm. 500 mg x mg x 2 norm. norm. Meropeneemi norm. 1g 12h 500mg x1 AD 1g 12h 500mg x 1 Moksifloksasiini norm. norm. norm. norm. norm. norm. Dikloksasilliini norm. norm. norm. norm. norm. norm. Piperasilliini-tatsob. norm. 2g x 3 2g x 3 2g x mg AD 2g x 3 4g x 2 Siprofloksasiini norm. norm. x1 x 1 AD 50 % x1 x 1 Vankomysiini seerumin 0-pitoisuuksien mukaan (ei saa ylittää 20 mg/l) Käytettävä varoen munuaisten vajaatoiminnassa: aminoglykosidit, levofloksasiini, vankomysiini Annosmuutoksia ei tarvita: atsitromysiini, keftriaksoni, klindamysiini, moksifloksasiini, rifampisiini

38 38 1 Käypä Hoito suositus: Sepsis (aikuiset), Duodecim. 2 Meningitis. EBM Guidelines Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä: 4 Viscoli C. The evolution of the empirical management of fever and neutropenia in cancer patients Journal of Antimicrobial Chemotherapy (1998) 41, Suppl. D, Lorber B Listeriosis. Clinical Infectious I)iseases 1997; 24: Bite wounds. EBM Guidelines Käypä hoito suositus Ihon bakteeri-infektiot, Duodecim. 8 Toimenpideohje torjuntatoimista kurkkumätätapausten yhteydessä, THL. 9 Käypä Hoito suositus: Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet, Duodecim Käypä Hoito -suositus: Pneumonia, Duodecim American Thoracic Society Documents. Guidelines for the Management of Adults with Hospital-acquired, Ventilator-associated, and Healthcare-associated Pneumonia Am J Respir Crit Care Med 2005; 171: Cohen SH et al. SHEA-IDSA Guideline: Clinical Practice Guidelines for Clostridium difficile Infection in Adults: 2010 Update by the Society for Healthcare Epidemiology of America (SHEA) and the Infectious Diseases Society of America (IDSA). Infect Control Hosp Epidemiol 2010; 31: Kansanterveyslaitokset julkaisuja 1/2007. Toimenpideohje EHEC-tartuntojen ehkäisemiseksi Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2/2007. Toimenpideohje salmonellatartuntojen ehkäisemiseksi Käypä hoito suositus, Duodecim Käypä hoito suositus, Duodecim. Virtsatieinfektiot AHA Scientific Statement. Infective Endocarditis Matthews et al. Diagnosis and management of prosthetic joint infection. BMJ 2009;338:b1773 doi: /bmj.b Parvizi JP et al. management of Periprosthetic Joint Infection: The Current Knowledge. J Bone Joint Surg 2012; 94:e104(1-9) 20 Lipsky BA. et al. Infectious Diseases Society of America. Clinical Practice Guideline for the Diagnosis and Treatment of Diabetic Foot Infections. Clinical Infectious Diseases 2012;54(12):

39 39 21 Solomkin JS et al. Diagnosis and Management of Complicated Intra-abdominal Infection in Adults and Children: Guidelines by the Surgical Infection Society and the Infectious Diseases Society of America. Clinical Infectious Diseases 2010; 50: Malarian tartunta, taudinkuva ja diagnoosi. Matkailijan terveysopas Meurman JH et al. Bakteeriendokardiitin uusi antibioottiprofylaksiasuositus. Suomen Lääkärilehti 2008;63(35):

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 25.5.2016 SATAKUNNANSAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 Sisällys I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II NEUTROPEENISEN POTILAAN SEPSIS, EMPIIRINEN HOITO III. SEPSIKSEN

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 30.4.2014 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 15.3.2016 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus! Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010 1 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 4 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO AIKUISILLA...

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle Päivitetty 15.2.2019 Antibioottiopas Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle 1 Hyvä kollega, Tämä opas on tarkoitettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaalalääkäreiden käyttöön. Ohje on tarkoitettu

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Mikrobilääkeresistenssitilastot Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,

Lisätiedot

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia [email protected] 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 1 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 1. SEPSIS... 4 1.1 Henkeä uhkaavan yleisinfektion eli sepsiksen tunnistus. 4 1.2 Resistentin mikrobin riskitekijät... 5 1.3 Epäillyn infektiofokuksen mukainen

Lisätiedot

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2014 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen

Lisätiedot

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito 54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2015 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen

Lisätiedot

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA

Lisätiedot

Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos potilaalle

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? 6.5.2010 HELSINKI Irma Koivula, LT sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuudet: olen osallistunut lääketeollisuuden

Lisätiedot

Päivystäjän antibiootit

Päivystäjän antibiootit Päivystäjän antibiootit Päivystys 2016 Jyväskylän Paviljonki Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka AMINOGLYKOSIDI T -tobra/gentamysiini β-laktaamit GLYKOPEPTIDIT -vankomysiini PENISILLIINIT -kapea/laajakirjoiset

Lisätiedot

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 2017

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 2017 MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 2017 1 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 1. SEPSIS... 4 1.1 Henkeä uhkaavan yleisinfektion eli sepsiksen tunnistus. 4 1.2 Resistentin mikrobin riskitekijät... 5 1.3 Epäillyn infektiofokuksen

Lisätiedot

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) 1 (6) 26.1.2016 RUS / RM Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje erikoissairaanhoitoon

Lisätiedot

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP 8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)

Lisätiedot

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta

Lisätiedot

Kirurginen antibioottiprofylaksi

Kirurginen antibioottiprofylaksi AMMATTILAISOHJE 1 (6) INFEKTIOYKSIKKÖ /RUS YHTEISTYÖSSÄ OPERATIIVISEN TOIMIALUEEN KANSSA Kirurginen antibioottiprofylaksi YLEISET PERIAATTEET Profylaksin tavoite: Vähentää leikkausalueen infektioita. Oikein

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ VIRTSATIEINFEKTIOT Mikrobilaä kekaÿto n sudenkuopat Maarit Wuorela, oyl Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Astra, Boehringer-Ingelheim, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion,

Lisätiedot

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Avohoidon antibiootit

Avohoidon antibiootit Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa

Lisätiedot

STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY

STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY 1 (7) Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 27.9.2018 Ohje perustuu THL:n, Turun tartuntatautien valvonnan, HUS:n ja Taysin ohjeisiin STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY A-streptokokkitautien

Lisätiedot

Beetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit

Beetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit Tarkoitus olla valikoivasti toksinen Vain pro- mutta ei eukaryooteille Peptidoglykaanisynteesin esto Betalaktaamit, kuten penisilliini Proteiinisynteesin esto Tetrasykliinit

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS

Lisätiedot

Proteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit.

Proteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit. Mikrobilääkkeiden jaottelu Proteiinisynteesiä estävät mikrobilääkkeet Pekka Rauhala Biolääketieteen laitos, HY 2012 Soluseinään vaikuttavat lääkkeet Proteiinisynteesin estäjät VTI -lääkkeet (nukleinihappohin

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011 1 Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 211 2 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Avohoidon antibiootit. Bakteerien soluseinässä. Beetalaktaamiantibiootit. Beetalaktaamirengas

Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Avohoidon antibiootit. Bakteerien soluseinässä. Beetalaktaamiantibiootit. Beetalaktaamirengas Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle.

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ruiskullinen (= 10 g) valmistetta sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2017 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen mikrobilääkehoidon aloitusta... 4 2. Mikrobiologisten

Lisätiedot

Vanhentunut. Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä SUOSITUS

Vanhentunut. Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä SUOSITUS SUOSITUS estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä Vanhentunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen

Lisätiedot

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus, pikkulapsilla ja pisaraeristys Anthrax (pernarutto) - kliininen sairaus - altistuminen

Lisätiedot

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä

Lisätiedot

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä eri infektiotaudeissa https://hoitoohjeet.fi/ohjepankkivsshp/%20eri%2 0infektiotaudeissa.pdf Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot