SIUNTIO MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 21.02.2011

SIUNTIO MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 21.02.2011

SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTIEDOT JA TVISTELMÄ...3 1.1. SUUNNITTELUALUE...3 1.2. KAAVAN TARKOITUS...3 1.3. KAAVAN PÄÄSISÄLTÖ...3 1.4. KAAVAPROSESSIN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN...3 2. LÄHTÖKOHDAT...4 2.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...4 2.1.1. Taajamarakenteellinen ijainti...4 2.1.2. Luonnonympäritö ja maiema...4 2.1.3. Rakennettu ympäritö...7 2.1.4. Kulttuurihitorialliet kohteet...7 2.1.5. Liikenne...7 2.1.6. Maanomitu...7 2.2. SUUNNITTELUTILANNE...7 2.2.1. Valtakunnalliet alueidenkäyttötavoitteet...7 2.2.2. Maakuntakaava...8 2.2.3. Maankäytön kehitykuva...8 2.2.4. Oayleikaava...9 2.2.5. Rakennujärjety...9 2.2.6. Kiinteitörekiteri...9 2.2.7. Muut uunnitelmat ja elvityket...9 3. OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET...11 3.1. OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SISÄLTÖVAATIMUSTEN MUKAISESTI...11 4. OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN KUVAUS...13 4.1. KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS...13 4.2. PALVELUT JA TYÖPAIKAT...16 4.3. SUOJELU...16 4.4. VIRKISTYS...17 4.5. LKENNE JA TEKNINEN HUOLTO...17 4.6. OSAYLEISKAAVAN MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT...18 4.7. OSAYLEISKAAVAN OIKEUDELLISET PERUSTELUT...18 5. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...19 5.1. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA...19 5.2. VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, MAISEMAAN, KULTTUURIMAISEMAAN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN 19 5.3. VAIKUTUKSET LUONTOON...19 5.4. VAIKUTUKSET LKENTEESEEN...20 5.5. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON JÄRJESTÄMISEEN...21 5.6. VAIKUTUKSET SOSIAALISN OLOIHIN...21 5.7. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN JA ELINKEINOIHIN...21 5.8. OIKEUSVAIKUTUKSET...21 6. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN...22 7. SELOSTUKSEN LTEASIAKIRJAT...23 MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 2 / 23

PERUSTIEDOT JA TVISTELMÄ 1.1. SUUNNITTELUALUE Oayleikaava ijoittuu Siuntion kunnan eteläoaan, rannikolle. Mareuddenin niemi on uojaian Pikkalanlahden pohjoioaa; Båtvikenin lahden länipuolella. Suunnittelualue ijaitee Mareuddenin niemen itäreunaa ja rajautuu mereen, taloumetään ja rakennettuihin auinkiinteitöihin. Noin puolet unnittelualueen rannata ivuaa Klovvikenin kohdalla vuonna 1987 perutettua luonnonuojelualuetta. Kaava-alueen koko on noin 16 ha ja e kuuluu Klovvikenin tilaan, jonka tilanumero on 1:62. Kaava-alueeta on maa-aluetta noin 9 ha. Kunta elvittää erikeen Mareuddenin niemen muun oan kaavoituta. 1.2. KAAVAN TARKOITUS Kaavoitutyön käynnitäminen on todettu vuoden 2009 Kaavoitukataukea. Tehtävänä on laatia alueelle oayleikaavan muuto ja kaavoittaa alueelle rakennupaikkoja erillipientaloille. Oayleikaava laaditaan oikeuvaikutteiena. 1.3. KAAVAN PÄÄSISÄLTÖ Oayleikaava ijaitee Etelä-Siuntioa. Kaavalla täydennetään jo olemaa olevaa ekä oayleikaavan mahdollitamaa rakennukantaa uunnittelualueen ympärillä. Tarkoitukena on ovittaa uui alue ympäröivään luonnonympäritöön ja jo olemaa olevaan rakennettuun ympäritöön. Samalla pyritään äilyttämään rannan luonnontilainen maiema ja minimoimaan rakennetun ympäritön näkymitä rantamaiemaa ja niemen ympäritöä. Uui alue liitetään olemaa olevaan tieverkkoon. 1.4. KAAVAPROSESSIN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN Mareuddenin oayleikaavan oallitumi- ja arviointiuunnitelma oli nähtävillä helmikuua 2010. Oallituminen ja vuorovaikutu järjetetään erillien oallitumi- ja arviointiuunnitelman mukaieti. Viranomaineuvottelu Mareuddenin oayleikaavan lähtökohdita pidettiin 3.3.2010. Mareuddenin oayleikaavan laatii Arkkitehtuuritoimito B & M Oy. Pääuunnittelijana on arkkitehti Jui Murole ja avutavana pääuunnittelijana arkkitehti Tuoma Seppänen. WSP Finland Oy vataa alikonulttina liikenteen, tekniten verkotojen ja ympäritön uunnitteluta. Siuntion kunnaa kaavoituta on ohjannut pääaiaa kunnanininööri Markku Kärkkäinen. Oayleikaavatyöhön on oallitunut liäki viranomaiia uealta alalta. (liitteet: Oallitumi- ja arviointiuunnitelma, aloituvaiheen viranomaineuvottelun muitio) Kaavan käittelyvaiheet: aloituvaiheen viranomaineuvottelu 3.3.2010 tekninen lautakunta 23 9.3.2010 tekninen lautakunta 41 28.4.2010 tekninen lautakunta 63 14.9.2010 kunnanhallitu 274 29.11.2010 MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 3 / 23

2. Lähtökohdat 2.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1. Taajamarakenteellinen ijainti Mareuddenin oayleikaava-alue ijoittuu Siuntion kunnan eteläoaan, rannikolle. Mareuddenin niemi on uojaian Pikkalanlahden pohjoioaa; Båtvikenin lahden länipuolella. Suunnittelualue ijaitee Mareuddenin niemen itäreunaa ja rajautuu mereen, taloumetään ja rakennettuihin pientalokiinteitöihin. Noin puolet uunnittelualueen rannata ivuaa Klovvikenin kohdalla vuonna 1987 perutettua luonnonuojelualuetta. Suunnittelualueen koko on noin 16 ha, jota maa-aluetta on 9,7 ha. Se kuuluu Klovvikenin tilaan, jonka tilanumero on 1:62. Suunnittelualueen pohjoipuolella kulkee Rannikkotie eli kantatie 51. Matkaa kaava-alueelta Rannikkotielle on 2,5 kilometriä. Kuntakeku on 11 km päää. Kuntakekukea eli Siuntion aemaneudulla ijaitevat rautatieaeman liäki monet kunnalliet palvelut. Lähimmät iot auinalueet ovat Störvikiä Mareuddenin länipuolella ja Kirkkonummen Kantvikia Båtvikenin itäpuolella. Siuntiota pääkaupunkieudulle uuntautuvalle työmatkaliikenteelle on hyvät mahdolliuudet liityntäpyäköintiin matkan varrella. Rantaradan varrella pyäköintimahdolliuukia on joka aemalla Siuntiota lähtien Helinkiin päin. Rannikkotiellä lähin liityntäpyäköintimahdolliuu on Sunnanvikin riteykeä. Kaava-alueelta on matkaa Helinkiin noin 40 km ja Helinki- Vantaan lentokentälle noin 52 km. Sijainti perukartalla. Maanmittaulaito: 652/KP/09 2.1.2. Luonnonympäritö ja maiema Maiema Suunnittelualue on rakentamatonta, metätaloukäytöä olevaa ekametää. Pääoin loivapiirteiellä alueella on ekä muutama ympäritöään korkeampi ja jyrkkäpiirteinen avokallioalue ekä muutama alava, kotea painanne. MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 4 / 23

Pintavedet ja pohjavedet Oa kaava-alueeta on meren lahtea. Luonnonuojelualueen veialueet kuuluvat Pikkalanlahden kalatukieltoalueeeen, joa on kielletty ajalla 10.5.-30.6. vuoina 2004-2013 kaikki muu kalataminen paiti onkiminen, pilkkiminen ja kalataminen katikalla. Kaava-alueella ei ole luokiteltua pohjaveialuetta. Luonto Kaava-alueen metä on pääoin mäntyvaltaita kangametää, joka on ollut metätaloukäytöä. Rannan läheiyydeä ja alavammilla alueilla puulajien määrä ja vaihtelevuu liääntyy. Alueella on uoritettu metänhoidolliia toimia. Puuto ulottuu melko lähelle rantaviivaa ja rantaniityn ouu puuton ja veirajan väliä on uunnittelualueella niukka. Klovvikenin pohjukaa ijaiteva painanne on uunnittelualueen elkein ja uurin koteikko, jonka kavilliuu eroaa muuta alueeta. Kaava-alueen korkeimmalla kohdalla kavava kalliomännikkö on metälain mukainen arvoka elinympäritö. Järviruoko reunutaa kaava-alueen rantavyöhykettä. Veikavilliuuelvitykeä ei havaittu uhanalaiia tai vaarantuneita lajeja luonnonuojeluaetuken mukaan tai alueellieti. Koko Pikkalanlahti kuuluu Suomen tärkeiiin lintualueiiin ja lahti on erityieti lintujen muutonaikainen levähdyalue. Mareuddenin niemen alueella havainnoitiin metämaiemalle tyypilliiä lintulajeja. Suunnittelualueen linnuton lakennaa määrää ja lajitoa pidettiin kuitenkin niukkana. Erikoiimpana havaintona pidettiin alueella peivää nuolihaukkaparia. Kaava-alueella on kalaääken peäpuu, joka on rauhoitettu luonnonuojelulain 39 nojalla. Suunnittelualueella aikaiemmin peineelle kalaääkelle on tehty kaki uutta peää lähialueelle maanomitajan toimeta. Uudet peät ijaitevat ääkelle luontaieti edulliemmilla paikoilla Peiminen on tapahtunut viime vuoina uudea peää. Kaavaalueella ijaiteva peä ei ole ollut käytöä uuien peien rakentamien jälkeen. Kaava-alueelta ei ole elvityken mukaan havaintoja liito-oravata eikä alue ovellu en elinympäritöki. (Mareuddenin maankäytön kehittämieen liittyvä maiema- ja luontoelvity Siuntio) (Siuntion Mareuddenin veikavilliuu ja linnutoelvity 2006) (Maruddenin liito-oravaelvity, Siuntio) (Siuntion Mareuddenin luontoelvityket 2010) Suojelu Kaava-alueen pohjoioan veialue kuuluu luonnonuojelualueeeen, joka on perutettu 1987 Båtvikenin lahdelle maanomitajan hakemuketa. Se muodotuu kahdeta erillietä aariryhmätä ja näihin liittyvitä veialueita. Näitä pohjoiemman veialue rajautuu Klovvikenin kohdalla uunnittelualueen rantaan. Luonnonuojelualue ei iälly uojeluohjelmiin. Ote päätöketä luonnonuojelualueen perutamieki: Kyymykeä oleva aariryhmä on äilynyt luonnontilaa kymmeniä vuoia ja muodotaa harvinailaatuien näytteen iäaariton luonnota, minkä peruteella alueella on luonnonuojelun kannalta valtakunnallita merkitytä. Kohteen uojelu editää näin ollen huomattavaa yleitä etua. Tämän vuoki lääninhallitu harkitee oikeaki luonnonuojelulain 9 ja 10 :n nojalla julitaa kyeiet, liitekarttaan merkityt alueet luonnonuojelualueeki. Hakija on eittänyt alueella noudatettaviki rauhoitumääräykiki muun muaa maihinnouun kieltämitä. Alueella ei tehdyn elvityken mukaan ole ellaiia luonnonuojeluun liittyviä eikkoja, jotka välttämättä edellyttäiivät maihinnouun kieltämitä. Alueella on liäki katottu olevan merkitytä virkityalueena. Näin ollen lääninhallitu ei alueen rauhoitumääräykiä kiellä maihinnouua. Koko aluetta kokevat iten amat rauhoitumääräyket. 1. Alueella on kielletty MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 5 / 23

- ojien kaivaminen, veien perkaaminen ja patojen rakentaminen ekä muu maa- ja kallioperän vahingoittaminen, muuttaminen ja aineten otto - rakennuten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen - metähakkuu ekä muu kavien ja kavinoien ottamien ja vahingoittaminen marjojen ja ienten poimintaa lukuun ottamatta - metäty ja kalatu ekä eläinten häiriteminen ja peien vahingoittaminen - rokaaminen - tulenteko ja telttailu ekä yöpyminen veneiä - muu toiminta, joka aattaa muuttaa alueen maiemakuvaa tai heikentää kavilliuuden ja eläimitön äilymitä 2. Edellä olevien äännöten etämättä maanomitajalla on oikeu - metätää ja kalataa alueella - hoitaa alueen metiä maiemanhoidolliten ja luonnonuojelulliten periaatteiden mukaan muuttamatta aarten maiemakuvaa lääninhallituken hyväkymän uunnitelman mukaieti. 3. Edellä olevita määräykitä aadaan lääninhallituken hyväkymän uunnitelman mukaan poiketa, jo e on luonnonuojelualueen hoidonkannalta peruteltua. Vuonna 1987 voimaa ollut luonnonuojelulaki 9 Jo maanomitaja tahtoo hänelle kuuluvalle tilalle muodotaa uojelualueen 1 :2 momentia mainittua tarkoituta varten, antakoon iitä maaherralle hakemuken ynnä todituken omituoikeudetaan ja elvän elitelmän kyymykeä olevan alueen rajoita. Hakemuketa hankkikoon maaherra luonnonuojeluvalvojan lauunnon. Jo tämä katoo ehdotetun uojelualueen muodotamien editävän huomattavaa yleitä etua ja puoltaa hakemuta, voi maaherra, ittenkuin aianomainen kunnanvaltuuto on antanut aiata lauunnon, määrätä alueen rauhoitetuki päätökellä, joa on tarkoin mainittava, miä uhteea e on rauhoitettu. Sittenkuin päätö on kuulutettu, on iitä maaherran toimeta tehtävä merkintä maarekiteriin, jota paiti uojelualue on merkittävä kartalle. Mitä edellä anotaan, ovellettakoon myökin, milloin ueat maanomitajat, joiden alueet ovat rajakkain, tahtovat niitä muodotaa yhteien uojelualueen. 10 Maaherran rauhoittamipäätökeä voidaan omitajan hyväki vahvitaa ellaiia poikkeukia rauhoitumääräykitä, joita luonnonuojeluvalvoja on puoltanut. Luonnonuojelualueen veialue kuuluu oana Pikkalanlahden kalatukieltoalueeeen. Pohjoiemman veialueen kalatoa on elvitetty koeverkkokalatukella. Koeverkkokalatuken tuloten mukaan alueella on runa ja monipuolinen kalakanta, joka myö liääntyy alueella. Runaimpina kalalajeina aaliia eiintyi ahven, ärki ja pauri. Myö taloudellieti arvokata kuhaa aatiin aaliiki. Lahden alueen kalakantaa ja veitön tilaa parannetaan ryäkalatukella. (Båtvikenin aarien luonnonuojelualueen kalatoelvity NORDIC-koeverkkokalatukella 2006.) MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 6 / 23

Ilmato Kaava-alue aukeaa uurimmaki oaki itään ja etelään. Niemen metäiyy luo alueelle uotuian mikroilmaton ja uojaa pohjoi- ja länituulilta. Pikkalanlahden aaret ja Upinniemi puoletaan antavat uojan Suomenlahdelta puhaltavilta etelätuulilta. 2.1.3. Rakennettu ympäritö Kaava-alueella ei ole rakennukia. Alue rajoittuu Mareuddenin niemen olemaa oleviin pientalokiinteitöihin. Alue on haja-autualuetta. Alueen rakennukanta on hyvin vaihtelevaa. Rakennuket ovat pääoin yki- tai kakikerrokiia ja kooltaan vaihtelevia pienehköitä huomattavan kookkaiiin. Myö kiinteitöjen koot vaihtelevat. Alueella on erilaiia rakennutyyppejä; rakennu-, julkiivumateriaalit ekä värity vaihtelevat. Huomattava oa rakennukita on ympärivuotiea käytöä. 2.1.4. Muinaimuitokohde Kaava-alueella ijaitee yki muinaimuitokohde. Hajotettu kiviröykkiö, hiidenkiua, ijaitee kaava-alueen pohjoioaa, en reunalla. Muinaimuitolle on ehdotettu elvitykeä 10-20 metrin uoja-aluetta. (Siuntio Pikkala Mareudden Kloviken-Pattuviken alueen muinaijäännöinventointi 2009.) Muinaimuitokohteen ijainti kaavaalueella. 2.1.5. Liikenne Kaava-alueella on olemaa oleva tie. Se on ykityitie, jonka hoidota vataa tien hoitokunta. Tie liittyy kaava-alueelle johtavaan Maruddenin ykityitiehen, joka on hiekkapintainen ja paikoin kapea. Maruddenin ykityitie liittyy kantatie 51 kaava-alueeta pohjoieen. 2.1.6. Maanomitu Kaavamuutokeen kuuluvat maa- ja veialueet ovat ykityieä omitukea. 2.2. SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1. Valtakunnalliet alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliet alueidenkäytöntavoitteet vuodelta 2000 ohjaavat maakuntakaavoja ekä kuntien ylei- ja aemakaavoja. Valtioneuvoto on tarkitanut tavoitteita ja uudet, tarkitetut MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 7 / 23

2.2.2. Maakuntakaava tavoitteet atuivat voimaan 1.3.2009. Suunnittelualuetta erityieti kokevia tavoitteita ovat mm.: - toimiva yhdykuntarakenne ja olemaa olevan rakenteen eheyttäminen, edellytyten luominen riittävälle ja monipuolielle auntorakentamielle, hyvälle elinympäritölle ekä riittävä tonttimaan määrä; - tulvavaara-alueiden huomioon ottaminen ja niihin liittyvien rikien ehkäieminen; - veien hyvän tilan aavuttamien editäminen ja ylläpitäminen; - yhtenäinen ja jatkuva viher- ja virkityalueverkoto ja luonnonalueiden virkitykäyttö ekä pohja- ja pintaveien uojelutarve. Uudenmaan maakuntakaava on vahvitettu Ympäritöminiteriöä 8.11.2006. Maakuntakaavaa uunnittelualueen kohdalla ei ole merkintöjä. Båtvikenin lahden ranta uunnittelualueen itäpuolella on merkitty taajamatoimintojen alueeki amoin kuin Störvikin alue Pikkalanjoen länipuolella. Kopparnä ja golfkentän eteläpuolinen alue on merkitty virkityalueeki. Pikkalanjoki on oa Siuntionjokea, joka kuuluu Natura2000-alueiiin ja koko jokilaako on nimetty valtakunnallieti arvokkaiiin maiema-alueiiin. Kaavaan on rajattu uunnittelualueen itäpuolelle luonnonuojelualueet veialueilla. (Liite: Maakuntakaava, ote.) Maakuntakaavan päivity 2. Vaihemaakuntakaavana on vireillä. Ote Uudenmaan maakuntakaavata. 2.2.3. Maankäytön kehitykuva Kunta on teettänyt vuonna 2003 Siuntio 2003-2040 maankäytön kehitykuva -raportin. Raportin on laatinut Arkkitehtitoiminta Kai Wartiainen Oy. Kunnanvaltuuto on tarkatanut raportin 14.1.2004. Raportia todetaan Siuntion kehityken olevan yhteydeä Helingin metropolialueen kehitykeen. Pääkaupunkieudun poitiiviena jatkuva väetökehity liää kavupaineita aina Siuntioon ati. Siuntiota pidetään kiinnotavana kohteena niille, jotka etivät epäurbaania auinpaikkaa kohtuulliten etäiyykien päää Helingitä. MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 8 / 23

Siuntioa maankäytön laadulliena tavoitteena on maaeutumainen rakenne. Painopite haja-autuken kehittämieä on maiemaan opivuu ja tonttien väljyy. Kylärakenteita tulee täydentää maiemaa äilyttäen. Määrällienä tavoitteena on ketävä kavu, jolloin invetointeja, kuten rakennettua infratruktuuria, pyritään hyödyntämään mahdolliimman tehokkaalla tavalla. Etelä-Siuntio on vetovoimainen auinalue, joa etuna on liikenneyhteydet ja monipuoliet virkitymahdolliuudet etenkin Störvikin alueella. Pyrkimykenä on, että Störvik ja Sunnanvik kavavat tulevaiuudea kirkonkylän ja kuntakekuken muodotaman rangan jatkeeki. (Siuntio 2003-2040 maankäytön kehitykuva) 2.2.4. Oayleikaava Alueella on voimaa vuonna 1994 vahvitettu Kaakkoi-Siuntion oayleikaava. Kaava on oikeuvaikutteinen. Suunnittelualue on ooitettu M-2-merkinnällä maa- ja matätalouvaltaieki alueeki, jolle voidaan rakentaa maa- ja metätalouden ja niihin liittyvien ivuelinkeinojen rakennukia rakennujärjetyken mukaieti. (Liite: Kaakkoi-Siuntion oayleikaava, ote.) Ote yleikaavata. 2.2.5. Rakennujärjety Kunnan rakennujärjety on hyväkytty kunnanvaltuuton kokoukea 12.11.2001. 2.2.6. Kiinteitörekiteri Kaava-alue kuuluu kiinteitörekiterin mukaan Klovvikenin tilaan, jonka rakennunumero on 1:62. 2.2.7. Muut uunnitelmat ja elvityket Lännentiet -niminen kehitykäytävä kattaa Kirkkonummen, Siuntion, Inkoon, Raaeporin ja MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 9 / 23

Hangon alueen. Kunnat ovat laatineet yhteien maankäytön ja liikenteen kehittämitrategian. Siinä todetaan Siuntion kavavan erittäin voimakkaati oana Helingin eudun kehitytä. Liikennetrategian periaatteena on aemien junatarjonnan vaiheittainen liääminen ekä junaja linja-autoliikenteen kehittäminen toiiaan täydentäviki liikennemuodoiki. Kantatie 51 välitykykyä parannetaan Kirkkonummen ja maantien 115 liittymän välille. (Lännentiet kehitykäytäväelvity 2009) Kantatien 51 muutetaan moottoritieki välillä Kivenlahti Kirkkonummi. Tieouuden rakentaminen aloitettiin vuoden 2010 alkupuolella. Siuntion kunta, ympäritökeku ja viranomaiet ovat tutkineet eri vaihtoehtoja uunnittelualueelle vuodeta 2003 lähtien. Suunnitelmia on eitetty erillipientaloja ekä kytkettyjä pientaloja ja liäki yhtiömuotoiia ratkaiuja alueelle. Näiä vaihtoehdoia rakennupaikkojen määrä on ollut 10-12. Viranomaineuvottelua 2.5.2003 Uudenmaan ympäritökeku piti kaavamuutota mahdolliena mutta 12 rakennupaikkaa liian uurena määränä. Maanmittaulaitokelta tilattiin kantatilatarkatelu keväällä 2010. Selvityken peruteella voidaan rajata alkuperäinen kantatila, Pickalan tila 755-452-1-24. Kantatilan alueella arvioitiin olevan rantaviivaa noin 307 metriä rakennupaikkaa kohden. Toteutuneita rakennupaikkoja on Pikkalanlahden länirannalla Siuntioa noin 12 kappaletta rantakilometriä kohden. Rakennupaikat perutuvat uuiin kaavalliiin uunnitelmiin. Kirkkonummen puolella tihey on likimain ama; noin 12-13 rakennupaikkaa kilometrillä. Kirkkonummen puolella rakennupaikat perutuvat pääoin vanhempaan tilajakoon, Siuntion puolella uurelta oin uudempaan maankäyttöön. MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 10 / 23

3. Oayleikaavan tavoitteet Oayleikaavan tavoitteena on editää Mareuddenin niemen maaeutumaita kehittymitä.. Uuden kaavan mukainen rakentaminen pyritään ovittamaan ympäröivään luonnonympäritöön ja jo olemaa olevaan rakennettuun ympäritöön. Samalla tavoitteena on äilyttää rannan luonnontilainen maiema ja minimoida rakennetun ympäritön näkymitä rantamaiemaa. Kunta aa oan rakennupaikoita maankäyttöopimukella, ja uui alue liitetään olemaa olevaan tieverkkoon. Tekninen lautakunta on hyväkynyt oallitumi- ja arviointiuunnitelman tavoitteineen. Kunnanvaltuuto on hyväkynyt maankäyttöopimuken maanomitajan kana. Maankäyttöopimu perutuu alutaviin maankäyttöluonnokiin. 3.1. OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SISÄLTÖVAATIMUSTEN MUKAISESTI 1) yhdykuntarakenteen toimivuu, taloudelliuu ja ekologinen ketävyy; 2) olemaa olevan yhdykuntarakenteen hyväkikäyttö; 3) aumien tarpeet ja palveluiden aatavuu; 4) mahdolliuudet liikenteen ja kevyen liikenteen, ekä energia-, vei- ja jätehuollon tarkoitukenmukaieen järjetämieen ympäritön, luonnonvarojen ja talouden kannalta ketävällä tavalla; 5) mahdolliuudet turvallieen, terveellieen ja eri väetöryhmien kannalta taapainoieen elinympäritöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyket; 7) ympäritöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäritön, maieman ja luonnonarvojen vaaliminen; ekä 9) virkitykeen oveltuvien alueiden riittävyy Kaava-alue ijaitee haja-autualueella. Sen tavoitteena on täydentää olemaa olevaa väljää rakennetta Uuden rakentamien tehokkuu noudattelee myö jo olemaa olevaa rakennetta. Suunnittelualue tukeutuu olemaa olevaan tieverkotoon. Kaava-alueella on jo olemaa tie, jonka liikennöitävyyttä tullaan parantamaan en käyttövaatimuten edellyttämälle taolle. Kantatie 51 mahdollitaa hyvät yhteydet ekä kunnan alueella että aina pääkaupunkieudulle ati. Lähimmät rautatieaemat ovat Siuntion kuntakekukea ja Kirkkonummella. Rantaradan varrella liityntäpyäköintimahdolliuukia on joka aemalla Siuntiota lähtien Helinkiin päin ja lähin linja-autoliikenteen liityntäpyäköinti on Rannikkotiellä Sunnanvikin riteykeä. Lähin joukkoliikennepyäkki on Itäien kuninkaantien ja Rannikkotien riteykeä tai Kaapelitien ja Rannikkotien riteykeä. Suunnittelualue on kokonaiuudeaan noin 16 ha, ja ille on kaavailtu 8-10 rakennupaikkaa uudirakennukille kantatilaelvityken ja alueen olojen peruteella. Alue liitetään olemaa oleviin tekniiin verkotoihin ekä uuteen, rakennettavaan veihuoltojärjetelmään. Alueen pienuudeta johtuen e tukeutuu ympäröivän yhdykuntarakenteen palveluihin. Lähimmät palvelut löytyvät Rannikkotien huoltoaemalta, Störvikin vapaa-ajankekuketa ja itten kuntakekuketa. Kunta järjetää koulukuljetuket alueelta tälläkin hetkellä. Kaavoitutyön tavoitteena on laaduka auminen maaeudulla. Tää halutaan korotaa en poitiiviia muotoja, kuten luonnonläheiyyttä ja etätyömahdolliuukia. Kaava tukee kunnan tonttivaralliuutta. Kaavoitutyön ohea kunta aa korkeataoiia rantatontteja. Kaavalla ei liätä kunnan työpaikkamäärää mutta e tuo liää aukkaita hyödyntämään kunnan palveluita. MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 11 / 23

Uudelle alueella pyritään äilyttämään mahdolliimman paljon luonnontilaita maiemaa; kaavanmukainen uudirakentaminen pyritään ovittamaan olemaa olevaan ympäritöön. Rakennupaikat on ijoitettu niin, että hulevedet voidaan imeyttää ja veitöä ei raiteta. Alueen ympäritöarvot pyritään huomioimaan ja kulttuurihitorialliet kohteet tiedotetaan ja äilytetään. Suunnittelualueen maato on helpoti rakennettavaa. Kaavaa kehitetään rantarakentamien periaatteita ja kunnan rakennujärjetytä. Luonnonläheiyy mahdollitaa ympäröivän ympäritön virkitykäytön. Kaavaa on tavoiteltu väljiä piha-alueita, millä luodaan monipuoliia virkitymahdolliuukia oman auinpaikan yhteyteen. Kaava-alueen ympärillä äilyy rakentamatonta metäaluetta ekä veialuetta virkitykäyttöön. Viereieä Störvikiä on uuri vapaa-ajankeku palveluineen, uimaranta ja veneatama, johon voi tuoda ionkin purjeveneen. Sen eteläpuolella ijaitee Kopparnä, joka on maakuntakaavaa merkitty virkityalueeki. MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 12 / 23

4. Oayleikaavaluonnoken kuvau 4.1. KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Kaavalla pyritään muodotamaan ympäritöllieti poitiivinen ja laaduka kokonaiuu, joka kehittää Mareuddenin niemen ympärivuoden auttua, ilmeeltään huvilamaita aluetta väljillä ympärivuotien aumien rakennupaikoilla. Alueen erityiinä äilytettävinä arvoina ja kaavan lähtökohtana pidetään alueen maiemalliia ominaiuukia ja luonnontilaita ympäritöä. Kaavalla pyritään äilyttämään rannan luonnontilainen maiema. Kaavamerkintä M (maa- ja metätalouvaltainen alue) kiertää rakennupaikkojen ympärillä, ja illä pyritään alueen olemaa olevan kavilliuuden ja puuton; etenkin rantavyöhykkeen vanhan puuton äilyttämieen. M-alue ulottuu Klovvikenin pohjukaa rannata olemaa olevalle tielle ja avaa nykyiellään näkymät tieltä matalan lahden yli läheiille aarille. Lahden pohjukka on koteikkoa ja rehevää rantaniittyä. Rakennupaikkojen ja tien väliä olevalla m-merkinnällä tavoitellaan hallittua luonnontilaita ympäritöä. Kaava-alueen rakennupaikat on kaikia vaihtoehdoia ijoitettu helpoti rakennettaville alueen oille. Kaava-alueen eteläoa tukeutuu olemaa olevaan tiehen. Auinrakennuten pihayhteydet liittyvät tähän tiehen. Alueen pohjoioalle on ooitettu uui tieyhtey, joka voidaan liittää myö kaava-alueen pohjoipuolieen kiinteitöön. Rakennupaikkojen kooa, niiden väliiä etäiyykiä ja etäiyykiä rantaan on noudatettu kunnan rakennujärjetytä. Rakennupaikkojen rakennuoikeu määräytyy rakennujärjetyken mukaieti. Kaikia vaihtoehdoia rakennualoille aa rakentaa ainoataan ykiauntoiia erillipientaloja. Rakennukien tulee olla enintään kakikerrokiia. Mikäli rakennukea on kellarikerro, rakennu ei aa näyttää ulopäin kolmikerrokielta. Saunarakennukille on erillinen rakennuala. Kiinteitöjen rajautumita rantaan on analyoitu erillieä liitteeä. MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 13 / 23

Vaihtoehto 1 Vaihtoehdoa 1 on kahdekan rakennupaikkaa, jotka ijaitevat kahdella erilliellä AOalueella. Rakennupaikoita kolme ijaitee alueen pohjoioaa ja viii eteläoaa. Rakennupaikkojen ijoittelu kaava-alueelle on väljää. Vaihtoehdoa jokaielle auinrakennukelle on ooitettu rakennupaikka. 2:9 Mellanholmen 2:9 Mellanholmen +12.5 m-1 m M AO 1:43 +15.0 +17.5 +10.0 +7.5 +5.0 +2.5 1:43 2:12 1:181 M m Klovviken W/ 4.4 Rauh. alue Fridl. omr. 2:12 1:181 Klovviken +2.5 +5.0 +7.5 +10.0 +12.5 kalanrauhoitualue 4.4 Rauh. alue Fridl. omr. 2:11 AO Lilla Tallholmen 2:11 Lilla Tallholmen Mareudden M p Mareudden v W Pattuviken +17.5 +15.0 +12.5 +10.0 +7.5 Pattuviken -3.0 linja pumppaamolle 1:254 1:254 +5.0 +2.5 1:252 1:253 1:252 1:253-3.0-3.0 8.0 8.0 Oayleikaavakartta, VE1 pienennöote Oayleikaavan havainnekuva, VE1 pienennöote MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 14 / 23

Vaihtoehto 2 Vaihtoehdoa 2 on ooitettu kymmenen rakennupaikkaa kaava-alueelle. Rakennupaikkojen määrä noudattaa kantatilatarkatelun peruteella aatuja lukuja lähiympäritön toteutuneita rakennupaikkojen lukumääritä uhteea rantaviivan pituuteen. Rakennupaikkojen väljyy vertautuu niemen ja viereien Kirkkonummen puolen rakennettujen kiinteitöjen väljyyteen. Jokaielle auinrakennukelle on ooitettu rakennupaikka. Kaava-alueen eteläoaa niitä on eitemän ja pohjoioaa kolme. 2:9 Mellanholmen 2:9 Mellanholmen +12.5 m-1 m M AO 1:43 +15.0 +17.5 +10.0 +7.5 +5.0 +2.5 1:43 2:12 1:181 M m Klovviken W/ 4.4 Rauh. alue Fridl. omr. 2:12 1:181 Klovviken +2.5 +5.0 +7.5 +10.0 +12.5 kalanrauhoitualue 4.4 Rauh. alue Fridl. omr. AO Lilla Tallholmen Lilla Tallholmen Mareudden 2:11 M p Mareudden 2:11 v W Pattuviken +17.5 +15.0 +12.5 +10.0 +7.5 Pattuviken -3.0 linja pumppaamolle 1:254 1:254 +5.0 +2.5 1:252 1:253 1:252 1:253-3.0-3.0 8.0 8.0 Oayleikaavakartta, VE2 pienennöote Oayleikaavan havainnekuva, VE2 pienennöote MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 15 / 23

Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 3 mahdollitaa yhteenä kahdekan erillipientalon rakentamien kaava-alueelle, mikä on yhtä paljon kuin vaihtoehdoa 1. Tää vaihtoehdoa on ooitettu ykittäiten rakennupaikkojen ijaan alueiden oat, joille auinrakennukia voidaan rakentaa. Ratkaiu mahdollitaa vaihtelevan kokoiet kiinteitöt ja rakennuten vapaamman ijoittelun rakennualoilla. Kaavaa on annettu vähimmäietäiyy eri pihapiirien rakennukille, jotta kaava-alue pyyy riittävän väljänä. Kaava-alueen eteläoaa rakennupaikkoja on viii ja pohjoioaa kolme. 2:9 Mellanholmen 2:9 Mellanholmen +12.5 m-1 m AO 3 M 1:43 6 +15.0 +17.5 7 +10.0 +7.5 +5.0 8 +2.5 1:43 2:12 1:181 M 1 m Klovviken W/ 4.4 Rauh. alue Fridl. omr. 2:12 1:181 5 Klovviken +2.5 +5.0 +7.5 +10.0 +12.5 4 kalanrauhoitualue 4.4 Rauh. alue Fridl. omr. 2:11 AO 4 Lilla Tallholmen 2:11 3 Lilla Tallholmen Mareudden M p Mareudden 1 2 v W Pattuviken +17.5 +15.0 +12.5 +10.0 +7.5 Pattuviken -3.0 linja pumppaamolle 1:254 1:254 +5.0 +2.5 1:252 1:253 1:252 1:253-3.0-3.0 8.0 8.0 Oayleikaavakartta, VE3 pienennöote Oayleikaavan havainnekuva, VE3 pienennöote 4.2. PALVELUT JA TYÖPAIKAT Alue tukeutuu ympäröiviin kunnan palveluihin, jotka ijaitevat kuntakekukea. Alueelle allitaan pienehköjen, aumita häiritemättömien työtilojen rakentaminen. Ratkaiulla halutaan tukea mm. etätyömahdolliuutta. 4.3. SUOJELU Muinaimuitokohde on muinaimuitolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaimuito. Kiviröykkiö eli hiidenkiua (kaavamerkintä m-1) ijaitee kaava-alueen pohjoireunalla. Muinaimuitolle on ehdotettu 10-20 metrin uoja-aluetta. Kaava-alueen itä- ja kaakkoipuolella olevat kaki aariryhmää ja niihin liittyvät veialueet on julitettu maanomitajan hakemuketa luonnonuojelualueiki vuonna 1987. Pohjoiempaan rauhoitualueeeen liittyvä veialue ulottuu kaava-alueen pohjoioan rantaan. Oayleikaavaa ei määrätä laitureiden rakentamieta rakennupaikkojen yhteydeä. Laitureiden ja vataavan veialueelle rakentamien vaikutukita uojelualueella on tehty erillinen elvity Mareuddenin rantakiinteitöjen veirakennutöiden arvioidut vaikutuket MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 16 / 23

Båtvikenin luonnonuojelualueelle. 4.4. VIRKISTYS Kaava-alue ja itä ympäröivät alueet tarjoavat monipuoliet virkitymahdolliuudet aina kaavan mukaiten rakennupaikkojen välittömätä läheiyydetä hieman etäämmälle alueeta. Väljät pihat tarjoavat monipuoliia virkitymahdolliuukia kodin yhteydeä. Mareuddenin kaava-aluetta ympäröivä luonto veialueineen tarjoaa hyvät mahdolliuudet lähivirkitykeen ympäri vuoden. Störvikiä, hieman etäämmällä kaava-alueeta, ijaitee uimaranta ja veneatama. Störvikin vapaa-ajankekukea on golfkenttä ekä muita vapaaajan palveluita. Siuntionjoki eli Pikkalanjoki kuuluu Natura2000-alueeeen ja jokilaako valtakunnallieti arvokkaiiin maiema-alueiiin. Maakuntakaavaa on ooitettu uuri ja yhtenäinen virkitykelle varattu alue Störvikin eteläpuolella. Toinen veneatama ijaitee kaava-alueen itäpuolella Kirkkonummen Kantvikia. Suunnittelualuetta ympäröivät tärkeimmät virkityalueet ja toiminnot 1. Veneatama (Siuntio) 2. uimaranta 3. Störvikin vapaa-ajankeku 4. valtakunnallieti arvoka maiemaalue, joka kuuluu myö Natura2000- alueiiin 5. Veneatama (Kirkkonummi) 6. Maankuntakaavaa ooitettu virkityalue Kopparnäiä 4.5. LKENNE JA TEKNINEN HUOLTO Liikenne Kantatiellä 51 ijaitevat kaava-aluetta lähimmät linja-autopyäkit. Lähin pyäkki on Kantatie 51:n ja Itäien kuninkaantien riteykeä ja lähin linja-autoliikenteen liityntäpaikoitu ijaitee Sunnanvikia. Siuntion aemalla on myö liityntäpyäköintimahdolliuu. Ykityinen Maruddenintie liittää kaava-alueen Rannikkotiehen ja muuhun alueen tieverkotoon. Kunta elvittää yhteityöä ELY-kekuken kana Kantatie 51:n ja Sunnanvikin, Störvikin ykityitien ja Maruddenin ykityitien liittymien parannutarpeita. Maruddenin ykityitie on nykyiellään paikoin kapea ja kunta on tilannut tien kunnotuuunnitelman. Kaava-alueelta muodotettavat kiinteitöt liittyvät tiekunnan oakkaiki. Tien kunnotuuunnitelman pohjalta voidaan määrittää kaava-alueen uuien oakkaiden peruparannuouu. Sopimu peruparannuouudeta kytketään oayleikaavan muutoken käittelyyn. Kaava-alueella on olemaa tie, joka johtaa alueen eteläpuoleiiin kiinteitöihin. Tie on uui ja MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 17 / 23

hyväkuntoinen. Pohjoioan tielinjau mahdollitaa tien jatkamien kaava-alueen pohjoipuolelle. Veihuolto Siuntion kunnalla on uunnitelma rakentaa viemäri- ja veijohtoputket veitöön Pikkalanlahdelle. Siirtoviemärillä on tarkoitu johtaa Siuntion jätevedet Kirkkonummen kautta Epoon jätevedenpuhditamolle käiteltäväki. Putket linjataan iten etteivät ne kulje veialueilla uojelualueiden läpi. Kaava-alueelle rakennetaan johdon pumppuaema, joka liittää Mareuddenin niemen tähän uuteen teknieen verkotoon. Pumppaamolta merelle johtavat putket ijaitevat M-alueella. Pumppaamorakennukelle on ooitettu ijainti oayleikaavaa, tarkempi tontti järjetetään tarkemman uunnittelun yhteydeä. Kaava-alueen kaikki kiinteitöt liitetään rakennettavaan teknieen verkotoon. Mikäli kiinteitöjä rakennetaan ennen iirtoviemärin valmitumita, huolehditaan jäteveien käittelytä väliaikaieti muulla ratkaiulla. Rakennupaikat on ijoitettu niin, että hulevedet voidaan imeyttää ja veitöä ei raiteta. Maaperän rakennettavuu ja puhtau Suunnittelualueen rakennualat on ijoiteltu alueen helpoti rakennettaville paikoille. Alueella ei ole tiedoa aatuneita maita. 4.6. OSAYLEISKAAVAN MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Oayleikaavan määräyten laatimiea on pääoin tukeuduttu ympäritöminiteriön julkaiemaan oppaaeen Yleikaavamerkinnät ja -määräyket. Oa merkinnöitä tai merkintätavoita on kehitetty tämän kaavatyön yhteydeä ja oaa on käytetty apuna hyväkyttyjä kaavoja eitykellien elkeyden aikaanaamieki. 4.7. OSAYLEISKAAVAN OIKEUDELLISET PERUSTELUT Maankäyttö- ja rakennulain 72 :n mukaan ranta-alueelle laadittu oikeuvaikutteinen yleikaava on rakennuluvan hakemien peruteena jo kaavaa on iitä erikeen määrätty. Kaava-alueeta on tehty maankäyttö- ja rakennulain 91 b :n mukainen maankäyttöopimu kunnan ja maanomitajan välillä. Maankäyttöopimukea on ovittu kaavoituken aiheuttaman maan arvonnouun ouuden iirtämietä kunnalle. Maankäyttöopimu atuu voimaan kaavan aatua lainvoiman. Kaakkoi-Siuntion oayleikaava laadittiin vuonna 1992 ja vahvitettiin 1994. Mareuddenin alueen rakennuoikeu perutui kaavaa kantatilatarkateluun ja tää kaavaa tarkateltavalle alueelle ei ole aikaiemmin tehdyä kaavaa ooitettu rakennuoikeutta. Kaavoitettava alue opii erityien hyvin aumielle, kun otetaan huomioon rakennetun ympäritön tilanne Siuntioa ja kaava-alueen lähialueilla. Maanomitajan omitukea ja oittain kaava-alueella on rauhoitualue, jonka muodotamieta maanomitaja ei ole hakenut korvauta. Mareuddenin niemen muun oan maankäyttö ja rakennuoikeudellinen tarkatelu tullaan elvittämään erikeen. Kunta elvittää maanomitajakohtaieti maankäytön tavoitteita. Alueella on ueita maanomitajia ja erilaiia olouhteita, jotka on luonteva käitellä erikeen. MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 18 / 23

5. Oayleikaavan vaikututen arviointi 5.1. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA Kaavan vaikututen arviointi pohjautuu maankäyttö- ja rakennulain 9 :ään. Sen mukaan kaavan tulee perutua riittäviin tutkimukiin ja elvitykiin. Kaavaa laadittaea on tarpeelliea määrin elvitettävä en toteuttamien ympäritövaikutuket mukaan lukien yhdykuntataloudelliet, oiaaliet, kulttuuriet ja muut vaikutuket. Selvityket on tehtävä koko iltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaiia vaikutukia. Mareuddenin oayleikaavatyön lähtökohtana ovat olleet valtakunnalliet alueidenkäyttötavoitteet, maakunnalliet uunnitelmat ekä ueat elvityket, joita on laadittu Mareuddenin kaava-alueeta. Työn aikana laaditaan mahdollieti tarvittavia liäelvitykiä erityikyymyten ratkaiua varten. Kaavallinen ratkaiu noudattaa valtakunnalliia alueidenkäyttötavoitteita ja edeauttaa niiden toteutumita. Kaava-alueen vaikututen elvityket on otettu huomioon ellaienaan. Mareuddenin oayleikaavan vaikutuket kohdituvat pääaiaa kaava-alueen lähiympäritöön Mareuddenin niemen alueella. Kaava vaikuttaa palveluiden oalta kuntakekukeen ja inne uuntautuvaan liikenteeeen. Kaava on valtakunnalliten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Maakuntakaavaa uunnittelualueella ei ole merkintöjä. Alueen kaavoitu ei etä nykyien kaavallien tilanteen toteutumita tai kaavallita kehittämitä lähialueilla. Kaavalliia vaihtoehtoja on kolme. Kaavaratkaiua rakennupaikkojen määrä ja ijoittelu vaihtelee. Vaikututen arvioinnia verrataan vaihtoehtoja kekenään. Vaikutukia arvioidaan koko kaavoitutyön ajan. Vaikututen arviointi täydennetään kaavaehdotuken mukaieki julkiea käittelyä annetun palautteen mukaan. 5.2. VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, MAISEMAAN, KULTTUURIMAISEMAAN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Kaavaratkaiu editää Mareuddenin niemen maaeutumaita kehittymitä. Kaavan toteutumien myötä ranta-alueen metää muuttuu rakentamipaikoiki. Kaavamääräykillä äilytetään rantapuutoa ja ympäritön luonnontilaita metää niin, ettei alueen maiemakuva muutu huomattavati. Rakennuten kerrolukurajoitu ei mahdollita korkeaa maiemaa näkyvää rakentamita. Rakennupaikkojen lukumäärä muunnettua rantaviivamatkaa kohden vertautuu vaihtoehdoia Mareuddenin ja kantatilan nykyieen tiheyteen Pikkalanlahdella. Rakentamien väljyyden katotaan oveltuvan ympäritöön. Kaavamääräyket äilyttävät alueen metämäien ilmeen ja erityieti rantapuuton äilymien, joten kiinteitöjen omarantaiuu ei muuta rantamaiemaa huomattavalla tavalla. Pienet laiturit eivät näy häiritevinä maiemaa eivätkä muuta maiemaa huomattavati. Kaikilla niemen rakennetuilla kiinteitöillä on ennetään laiturit. Rakennujärjetykeä pieneki määriteltyä uurempi laituri on luvanvarainen, joten mahdolliten uurempien laiturien harkinta ja ympäritövaikutuket tulee tehtäväki tapaukohtaieti. Kaava ei mahdollita veneatamaki luokiteltuja, väitämättäkin kookkaita yhteilaitureita, joiden vaikutu maiemaan olii huomattava. Kooka yhteilaituri johtaii ruoppautarpeeeen. Kaavamääräyket etävät huomattavien ruoppaumaojen läjittämien alueelle maiemaa muuttavina. Kaava ei vaaranna muinaimuitokohdetta. 5.3. VAIKUTUKSET LUONTOON Uudirakentaminen vanhalle taloumetävaltaielle alueelle tulee toteutueaan vaikuttamaan jonkin verran alueen luontoympäritöön. Kaavan myötä luontoympäritön ouu uhteea MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 19 / 23

niemen rakennettuun ympäritöön vähenee. Luontoelvityten uoituket on otettu huomioon kaavaratkaiua. Kaavaratkaiu äilyttää riittävän paljon luonnonympäritöä ja luontoelvitykeä äilytettäviki ehdotetut alueen oat. Luonto- ja maiemaelvitykien mukaan kaava-alueella ei ole ellaiia merkittäviä luontoarvoja, joiden äilyminen vaarantuii kaavan toteutumien myötä. Vaihtoehtojen mahdollitamat rakennupaikat äätävät riittäväti luontoa alueen arvojen turvaamieki. Vaihtoehdot jättävät tilaa näkymille merelle ja uudelle pumppaamolle johtaville putkilinjaukille. Vaihtoehto 1 (8 rak. paikkaa erilliillä rakennualoilla) noudattaa alueella vallalla olevaa väljää rakentamitapaa ja mahdollitaa oaltaan meriveiviemärin toteuttamita. Vaihtoehto 2 (10 rak. paikkaa erilliillä rakennualoilla) noudattaa Pikkalanlahdella vallalla olevaa rakentamitiheyttä ja kantatilaelvityken mukaita mitoituta ollen vaihtoehdoita tehokkain. Vaihtoehdoa 3 (8 rak. paikkaa yhteiillä rakennualoilla) rakennupaikkojen jako AO-alueiden iällä on vapaampaa. Kaavaratkaiu ei vaikuta merkittäväti aarten ja veialueen rauhoitualueeeen. Mahdolliet vaikutuket voivat liittyä laiturirakentamieen ja jäävät vähäiiki laiturin koon ollea rakennujärjetyken mukaieti pieniä. Pienehköt laiturit eivät vaaranna luonnonuojelualueen perutamipäätöken mukaiten arvojen äilymitä tai päätöken määräyten toteutumita. (Mareuddenin rantakiinteitöjen veitörakentamien arvioidut vaikutuket Båtvikenin luonnonuojelualueelle 22.2.2010) Niemellä aikaiemmin peinyt kalaääki on peinyt viimeiinä vuoina lähialueelle rakennetua iirtopeää. Kaavaa rakennettaviki eitetyt alueet jäävät riittävän kaua käytöä olevata peäpuuta. Kaavaratkaiu ei vaaranna vanhan peäpuun äilymitä. Kaavan mukainen rakenne ei heikennä Pikkalanlahden alueen ominaiuukia muuttolintujen levähdypaikkana. Kaavaratkaiu ei vaikuta merkittäväti lahden alueella peivien lintujen elinoloihin. Kaavaratkaiu ei vaikuta Pikkalanlahden kalanrauhoitualueeeen. Kaavalla ei ole haitalliia vaikutukia veitöön tai maaperään. Suunnittelualueen virkitykellinen arvo vähäinen, koka niemen muilla rakennetuilla kiinteitöillä on oma ranta ja rakentaminen on ulotettu melko tai hyvin lähelle rantaa, liäki niemen kekiet oat on ooitettu voimaa olevan kaavan mukaan huomattavilta oin A- alueiki.kaavallieta näkökulmata rantaan tai niemen iäalueille ei ynny huomattavia määrin toiaiallita jokamiehenoikeutta ja ranta-alueilla ei ole laajempaa virkitykellitä arvoa, vaan lähinnä maiemallita ja ekologita. Omarantaiuuden ei katota heikentävän huomattavati rantavyöhykkeen ekologita arvoa. 5.4. VAIKUTUKSET LKENTEESEEN Kantatie 51 kehittäminen parantaa kaava-alueen liittymitä pääkaupunkieutuun. Kaavaalueelle johtavan Maruddenin ykityitien kunto ja mitoitu ei vataa iltä vaadittavia toiminnalliia ominaiuukia, mikäli nykyien voimaa olevan Kaakkoi-Siuntion oayleikaavan mukainen rakentaminen toteutuii. Tie ei myökään ole täyin riittävä liikennemäärien kavaea tämän kaavan myötä. Ykityitielle uunniteltava ja tehtävä kunnotu parantaa liikennöitävyyttä ja liikenneturvalliuutta erityieti kevyen liikenteen oalta. Maruddenin tie on vähäliikenteinen ja ille voidaan aettaa alhainen nopeurajoitu 20-30 km/h, jolloin e on myö turvallinen kevyelle liikenteelle. Liittymä kantatiehen 51 tulii varutaa pohjoipuoliella väitötilalla kantatien uuntaien liikenteen ujuvuuden ja liikenneturvalliuuden turvaamieki. (Marudden Kantatien 51 liittymä- ja yhteyjärjetelyt tekninen lauunto kaavoituken tueki.) Kaava-alueelle rakennettava pumppuaema liää vähäieti alueen huoltoliikennettä. Rautatieaemilla on liityntäpyäköintimahdolliuu. Rannikkotiellä on linja-autopyäkit ja MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 20 / 23

Sunnanvikin pyäkillä liityntäpyäköintipaikkoja. 5.5. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON JÄRJESTÄMISEEN Kaava-alueen toteutuminen parantaa merkittäväti meriveiviemärin toteutumahdolliuukia. Kaava-alueen liittäminen uuteen kunnalliteknieen järjetelmään editää veitön uojelua. Kunta on päättänyt aentaa Pikkalanlahdelle iirtoviemärin ekä veijohdot. Kaava-alue liitetään tähän uuteen veihuoltojärjetelmään ja alueelle rakennetaan tätä varten pumppuaema. Suunnitellulle aemalle johtaa olemaa oleva ykityitie kaava-alueella. 5.6. VAIKUTUKSET SOSIAALISN OLOIHIN Kaavalla jatketaan niemen alueen maaeutumaita kehitytä. Kaavaratkaiu noudattaa alueen identiteettiä. Kaava mahdollitaa työnteon kotona. Alueella on hyvät mahdolliuudet virkitykeen jo rakennupaikkojen pihapiireiä. Meri ja läheiet erilaiet virkitykohteet liäävät ympärivuotiia virkitymahdolliuukia. Rakennupaikkoja rauhoittaa liikenteeltä ijainti irrallaan tietä. Päättyvillä teillä ei ole häiritevää läpiajoa. 5.7. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN JA ELINKEINOIHIN Oayleikaava-alueen toteutuketa kunnalle aiheutuvia kutannukia ovat ykityitien peruparannuken kunnan makettavaki tuleva ouu ekä iirtoviemärin että tekniten verkotojen toteutu alueelle. Koulukuljetuket liäävät kunnan kuluja. Alueella on nykyiellään koulukuljetukia joten liäy ei ole merkittävä. Maankäyttöopimu tuo kunnalle merkittäviä tuloja kaavan toteutuea tavoitteiden mukaieti. Kaava tuo liää aukkaita kuntaan veronmakajiki ja palveluiden käyttäjiki. Oayleikaavalla ei ole pienen kokona vuoki merkittävää vaikututa kunnan elinkeinoihin. 5.8. OIKEUSVAIKUTUKSET Oayleikaavaa voidaan käyttää rakentamien uunnittelua ja en pohjalta aa hakea rakennulupaa (MRL 72 ). Oayleikaava laaditaan maankäyttö- ja rakennulain tarkoittamaki oikeuvaikutteieki yleikaavaki (MRL 72, 137 ). Oayleikaavalla ei heikennetä tai rajoiteta Mareuddenin alueen muun oan oayleikaavoituken lähtökohtia tai vaaranneta maanomitajien oikeukia. Kaava ei aiheuta kohtuutonta haittaa naapurialueiden maanomitajille, eikä vaikeuta viereiten kiinteitöjen maankäytön kehittämitä. Mareuddenin niemen muun oan maankäyttö elvitetään erikeen. Viranomaivaikutu Viranomaiten on uunnitelleaan alueiden käyttöä kokevia toimenpiteitä ja päättäeään niiden toteuttamieta katottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleikaavan toteutumita (MRL 42.2 ). Yleikaavan viranomaivaikutu kohdituu ekä MRL:n mukaiiin viranomaiiin että muihin viranomaiiin. Kunnan ja valtion viranomaiten on katottava, että muilla uunnitelmilla tai toimenpiteillä ei vaikeuteta yleikaavan toteutumita. Kaava ei etä voimaa olevan Kaakkoi-Siuntion oayleikaavan toteutumita kaava-alueen ympäritöä. Kaavamääräyket Yleikaavaa on annettu määräykiä, joita tarvitaan yleikaava-aluetta uunniteltaea tai muutoin käytettäeä. Ne kokevat tää tapaukea erityieti ykityikohtaiempaa uunnittelua ekä maankäytön tai rakentamien ohjauta ja haitalliten ympäritövaikututen etämitä tai rajoittamita ekä erityiten arvojen uojelua (MRL 41 ). Lunatu MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 21 / 23

Ympäritöminiteriö voi myöntää kunnalle luvan lunataa alue, joka on yleikaavaa ooitettu liikenneväyläki, auntorakentamieen tai iihen liittyvään yhdykuntarakentamieen ja jota tarvitaan kunnan uunnitelman mukaieen yhdykuntakehitykeen (MRL 99.3 ). Maankäyttöopimu Maankäyttöopimu atuu voimaan kaavan aadea lainvoiman. 6. Oayleikaavan toteuttaminen Rakennulupien hakeminen on mahdollita kaavan vahvitumien jälkeen. Oayleikaavan havainnekuva näyttää eimerkinomaieti rakennuten ijoittamien periaatteen, mutta en ei ole tarkoitu toimia rakennutapaohjeena. Jo rakennukia toteutetaan ennen iirtoviemärin ja muiden tekniten verkotojen toteuttamita, tulee huolehtia, että jätevedet käitellään kunnan rakennujärjetyken mukaieti. Kaikki kiinteitöt tulee liittää kunnalliiin tekniiin verkotoihin niiden valmituea. Kaava voidaan toteuttaa uean vuoden kuluea. Kaava-alueen tavoitteellinen valmitumivuoi on 2015. Kunta vataa kaavan toteutumien eurannata ja kaavan ajantaaiuudeta. MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 22 / 23

7. Selotuken liiteaiakirjat 1 Luonto- ja maiemaelvityket 2 Maakuntakaava, ote 3 Kaakkoi-Siuntion oayleikaava, ote 4 Oayleikaavaluonnoten karttapienennöket ja määräyket 5 Oayleikaavaluonnoten havainnekuvat 6 Oallitumi- ja arviointiuunnitelma 7 Muitio aloituvaiheen viranomaineuvotteluta 8 Kiinteitöjen rajautuminen rantaan Kirjalliet lähteet Mareuddenin maankäytön kehittämieen liittyvä maiema- ja luontoelvity Siuntio. 2003. LT-Konultit Oy Siuntio 2003-2040 maankäytön kehitykuva. 2003. Arkkitehtitoiminta Kaj Vartiainen Oy Båtvikenin aarien luonnonuojelualueen kalatoelvity NORDIC-koeverkkokalatukella 2006. Haikonen, A. & Vatanen, S. 2006. Kala- ja veitutkimu Siuntion Mareuddenin veikavilliuu ja linnutoelvity 2006. Vakelainen, E. & Yrjölä, R. 2006. Ympäritötutkimu Yrjölä Oy Lännentiet kehitykäytäväelvity 2009. 2009. Uudenmaan liitto Siuntio Pikkala Mareudden Kloviken-Pattuviken alueen muinaijäännöinventointi 2009. Juila, T. 2009. Nokia Aet Management Oy Mareuddenin rantakiinteitöjen veirakennutöiden arvioidut vaikutuket Båtvikenin luonnonuojelualueelle 15.2.2011. 2010: WSP Environmental Kantatilatarkatelu Klovikenin tila 755-452-1-62, Mareudden, Siuntio 28.5.2010. 2010. Arkkitehtuuritoimito B&M Oy Mareuddenin liito-oravaelvity, Siuntio. Helminen, S. 2010. Ympäritötutkimu Yrjölä Oy Siuntion Mareuddenin luontoelvityket 2010. Jokinen, K; Karlon, R. & Hagner-Wahlten, N. 2010. Ympäritötutkimu Yrjölä Oy, Bathoue Marudden Kantatien 51 liittymä- ja yhteyjärjetelyt tekninen lauunto kaavoituken tueki. 2011. WSP MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA kaavaelotu 23 / 23