LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 1.6.2015 Kaavaluonnos (kaavan valmisteluaineisto) nähtävillä: 8.10. - 9.11.2012 Kaavaehdotus nähtävillä: 20.10. - 21.11.2014 Kaupunginhallitus: 9.6.2015 183 Kaupunginvaltuusto: 16.6.2015 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 559-P17201

KAAVASELOSTUS Livojokivarren rantaosayleiskaava I Reinikainen Kuisma 1.6.2015 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTIEDOT... 1 1.1 Kaavan tarkoitus... 1 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.1.1 Kaavatyön aloitusvaihe... 3 2.1.2 Selvitykset... 3 2.1.3 Kaavaluonnosvaihe... 3 2.1.4 Kaavaehdotus... 4 2.1.5 Kaavan hyväksyminen... 4 2.2 Kaavan keskeinen sisältö ja tavoitteet... 4 2.3 Toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.2 Luonnonympäristö... 5 3.2.1 Ilmasto... 5 3.2.2 Kallio- ja maaperä sekä topografia... 5 3.2.3 Kasvillisuus... 6 3.2.4 Eläimet... 6 3.2.5 Arvokkaat luontotyypit ja lajisto... 7 3.2.6 Natura-alueet... 7 3.3 Vesistöt... 7 3.3.1 Pohjavedet... 7 3.3.2 Pintavedet... 9 3.3.3 Tulva-alueet... 9 3.4 Maisema... 9 3.4.1 Suurmaisema... 10 3.4.2 Maisemarakenne... 10 3.4.3 Maisemavauriot... 11 3.4.4 Maisemansuojelullisesti arvokkaat alueet... 11 3.5 Kulttuuriympäristö... 11 3.5.1 Muinaisjäännökset... 12 3.5.2 Rakennettu kulttuuriympäristö... 12 3.6 Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut... 13 3.6.1 Väestömäärä ja kehitys... 13 3.6.2 Yhdyskuntarakenne... 14 3.6.3 Palvelut ja työpaikat... 18

KAAVASELOSTUS Livojokivarren rantaosayleiskaava II Reinikainen Kuisma 1.6.2015 3.6.4 Poronhoito... 18 3.6.5 Virkistys... 18 3.7 Yhdyskuntatekniikka... 19 3.7.1 Vesihuolto... 19 3.7.2 Jätehuolto... 19 3.8 Liikenne... 20 3.8.1 Ajoneuvoliikenne ja liikennemäärät... 21 3.8.2 Joukkoliikenne... 22 3.8.3 Kevyt liikenne... 22 3.9 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 22 3.9.1 Maaperä... 22 3.9.2 Turvetuotanto... 22 3.9.3 Maatalous... 22 3.9.4 Melu... 22 3.10 Maanomistus... 22 3.11 Suunnittelutilanne... 23 3.11.1 Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat... 23 3.11.2 Yleiskaava... 29 3.11.3 Asemakaava... 29 3.11.4 Rakennusjärjestys... 29 3.11.5 Rakennuskiellot ja toimenpiderajoitukset... 29 3.11.6 Muut aluetta koskevat suunnitelmat... 29 4 Suunnittelun tavoitteet... 31 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 31 4.2 Pudasjärven kunnan asettamat tavoitteet... 32 4.3 Viranomaisten asettamat tavoitteet... 33 4.4 Asukkaat ja sidosryhmät... 33 4.5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 34 4.5.1 Luonnos... 34 4.5.2 Ehdotus... 34 5 Yleiskaavaprosessi... 35 5.1 Alueen määrittely... 35 5.2 Yleiskaavaluonnos... 35 5.3 Yleiskaavaehdotus... 35 5.4 Yleiskaava... 38 6 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT... 40 6.1 Yleistä... 40

KAAVASELOSTUS Livojokivarren rantaosayleiskaava III Reinikainen Kuisma 1.6.2015 6.2 Mitoitus... 40 6.2.1 Ranta-alueen mitoituksen tulokset... 45 6.3 Aluevaraukset... 46 6.3.1 Pysyvä asuminen... 46 6.3.2 Loma-asutus... 47 6.3.3 Matkailu, virkistys ja vapaa-aika... 49 6.3.4 Palvelut ja elinkeinotoiminta... 51 6.3.5 Tekninen huolto... 51 6.3.6 Metsätalousalueet... 51 6.3.7 Vesialueet... 52 6.3.8 Luonnon-, maiseman- ja kulttuuriympäristön suojelu... 52 6.3.9 Liikenneyhteydet... 59 6.3.10 Reitistöt... 59 6.3.11 Muut merkinnät... 60 6.4 Kaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin... 60 6.4.1 Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 60 6.4.2 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin VAT... 61 6.4.3 Suhde maakuntakaavaan... 64 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 66 7.1 Yleistä... 66 7.2 Taloudelliset vaikutukset... 66 7.3 Sosiaaliset vaikutukset... 67 7.4 Vaikutukset luontoon ja ympäristöön... 67 7.4.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 67 7.4.2 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen... 67 7.4.3 Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon... 68 7.4.4 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön... 68 7.5 Vaikutukset Natura 2000 verkostoon... 68 7.6 Vaikutukset maisemaan... 68 7.7 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 69 7.8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 69 7.9 Vaikutukset liikenteeseen... 69 7.10 Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön... 69 7.11 Vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön... 70 7.12 Vaikutukset energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin.... 70 8 Toteuttaminen... 71 8.1 OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET... 71

KAAVASELOSTUS Livojokivarren rantaosayleiskaava IV Reinikainen Kuisma 1.6.2015 8.1.1 Suunnittelun ohjausvaikutus... 71 8.1.2 Maakuntakaavan/ seutukaavan ohjausvaikutus... 71 8.1.3 Vaikutus viranomaisiin... 71 8.1.4 Rakennusjärjestys... 71 8.1.5 Yleiskaavan ja muun lainsäädännön mukaisen päätöksenteon suhde... 71 8.2 Rakentaminen osayleiskaava-alueella... 71 8.3 Jätevesien käsittely... 73 8.4 Metsänhoitoon ja maatalouteen liittyviä yleisiä suosituksia... 73 9 SUUNNITTELUVAIHEET... 75 LIITTEET: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.1.2011, tarkastettu 12.3.2014 2. Maisemaselvitys 30.8.2013 a. Raportti b. Maisemarakenne c. Maisemakuva, kartta 1 d. Maisemakuva, kartta 2 e. Maisemakuva, kartta 3 3. Luontoselvitys 19.1.2012, tarkistettu 14.8.2013 a. Raportti b. Maisemarakenne c. Maisemakuva, kartta 1 d. Maisemakuva, kartta 2 e. Maisemakuva, kartta 3 4. Ii- ja Livojokivarsien osayleiskaava-alueiden arkeologinen inventointi 28.2.12012 5. Livojokivarren rakennettu kulttuuriympäristö 17.6.2013 6. Mitoitusaineisto 1.6.2015 a. Mitoitustaulukko b. Mitoitustaulukkoselite c. Mitoitusvyöhykkeet ja rantaviivan muunto 7. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun 16.12.2013 muistio 8. Vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin 1.6.2015 9. Vastineet MRA 32 mukaisesta erilliskuulemisesta annettuihin muistutuksiin 1.6.2015

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 1 (76) LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA 1 PERUS- JA TUNNISTIEDOT Selostus liittyy 1.6.2014 päivättyyn Livojokivarren rantaosayleiskaavaan. Osayleiskaava laaditaan MRL 42 :n mukaisesti yksityiskohtaisena aluevarauskaavana, joka ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Suoraan rakentamista ohjaavassa (MRL 72 ) rantayleiskaavassa määritellään pääsääntöisesti rakentamisen ja muun maankäytön periaatteet niin tarkasti ettei asemakaavan laatiminen ole tarpeen. Kaavan laatijana toimivat FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n (aiemmin FCG Finnish Consulting Group Oy) Oulun ja Helsingin toimistot, joissa projektipäällikkönä ja pääsuunnittelijana työstä ovat vastanneet 1.9.2012 alkaen DI, YKS-503 Kuisma Reinikainen ja 31.8.2012 asti DI Pekka Mäkiniemi. Maisemaselvityksen ovat laatineet maisemaarkkitehti MARK Riikka Ger ja FM Saara-Kaisa Konttori. Luontoselvityksen laatijoina ovat FM Minna Tuomala sekä FM Ville Suorsa. Projektiassistentteina ovat toimineet Aila Harmaajärvi ja Leila Väyrynen. Rakennetun kulttuurihistorian inventoinnin on laatinut Lauri Putkonen (tmi Lauri Putkonen). Arkeologisesta inventoinnista on vastannut Museovirasto. Pudasjärven kaupungilla työtä ovat ohjanneet kaupunginjohtaja (31.8.2014 asti) Kaarina Daavittila ja tekninen johtaja (31.8.2012 asti), palvelusuunnittelija / työsuojelupäällikkö (1.9.2012 eteenpäin) Ritva Kinnula. Livojoki sijaitsee pääosin Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven kunnassa. Se saa alkunsa Livojärvestä Lapin läänin puolelta, Posion kunnasta. Livojoen pituus on 133 km ja se virtaa pääosin Pudasjärven kunnan luoteisosissa laskien Iijokeen kaupunkikeskuksen länsipuolella. Livojoki kulkee Sarajärven, Rytingin sekä Livon kylien kautta. Rantaosayleiskaavan alue kattaa jokivarren Iijoesta aina Pudasjärven ja Posion kuntien rajalle saakka. Kaava-alueen kokonaispituus on 122 km ja sen pinta-ala on 68 km2. Suunnittelualue kattaa Livojoen rantoja noin 200 m pääuoman molemmilta puolilta sekä lisäksi myös Rytinkijärven ranta-alueen. Livojoki on kokonaisuutena varsin erämainen Iijoen suurin sivujoki. Alueella on vapaaajan asuntoja n. 315 kpl ja pysyviä asuntoja n. 183 kpl. Alue on virkistys-kalastuksen kannalta tärkeä erityisesti Syötteen alueelle. Kaavoituksen lähtökohtana on että joen yläosa säilyy pääosin virkistyskäytössä. Livojokivarren rantaosayleiskaavan suunnittelualueen laajuus on noin 69 km 2. 1.1 Kaavan tarkoitus Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osayleiskaava, jonka tarkoituksena on ohjata koko suunnittelualueen rantarakentamista MRL 72 :n mukaisesti. Livojoen rantaosayleiskaavoitus on osa Pudasjärven rantojen yleiskaavoitusta ja se on sisältynyt kaavoituskatsauksiin 2010 2012. Kaavoitukseen on ryhdytty jokivarren kyläseurojen aloitteesta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 2 (76) Kaavoitettava alue ulottuu pohjoispäässä Posion rajalle. Rytinkijärvi sijoittuu suunnittelualueen keskivaiheille Livojoki laskee Iijokeen suunnittelualueen eteläpäässä Kuva 1: Livojokivarren rantaosayleiskaava-alueen sijainti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 3 (76) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Pudasjärven kaupunginhallitus päätti käynnistää Livojokivarren rantaosayleiskaavoituksen 15.6.2010 jokivarren kyläseurojen aloitteesta. 2.1.1 Kaavatyön aloitusvaihe 2.1.2 Selvitykset Suunnittelutyö aloitettiin lokakuussa 2010 perusselvityksillä. Ensimmäisessä vaiheessa viistoilmakuvien pohjalta selvitettiin maaperä ja rannan laatu, kasvipeite sekä alueen soveltuvuus rakentamiseen. Perusselvitysvaiheessa alueelta kartoitettiin luontokohteet, ja sekä tiedot uhanalaisista lajeista sekä luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain tarkoittamista erityisesti suojeltavista luontotyypeistä. Lisäksi laskettiin todellinen rantaviiva ja suoritettiin emätilaselvitys. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 5.5.2011. Toisessa työvaiheessa alueelle laadittiin alustavat tavoitteet ja mitoitusperusteet ja niiden pohjalta käytiin tilaajan edustajien ja muiden suunnitteluun osallistuvien tahojen kanssa neuvottelu tavoitteista ja mitoitusperusteista. Osallisten mielipiteitä selvitettiin suunnittelun alkuvaiheessa 18.11. ja 16.12.2011 järjestetyissä yleisötilaisuuksissa. Lähtökohtina käytettäviä selvityksiä ovat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.1.2011, tarkastettu 9.12.2013 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) - Luontoselvitys ( 19.1.2012, tarkistettu 30.8.2013) - Ii- ja Livojokivarsien osayleiskaava-alueiden arkeologinen inventointi (Museovirasto 28.2.2012) Kaavan laadinnassa käytetään alueelta tehtyjä selvityksiä, olemassa olevaa perustietoa, osallisilta ja viranomaisilta saatavia lähtötietoja ja palautetta, sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointia. Yleiskaavoitusta tukevana selvityksenä laadittiin kevään-kesän 2013 aikana: 2.1.3 Kaavaluonnosvaihe - Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (tmi Lauri Putkonen 17.6.2013) - Maisemaselvitys ( 30.8.2013) Ranta-alueiden mitoitusperusteet hyväksyttiin Pudasjärven kaupunginvaltuustossa 22.3.2012. Kun mitoitusperiaatteet oli hyväksytty ja laskelmat tehty, laadittiin kaavaluonnos (kaavan valmisteluaineisto), joka esiteltiin Pudasjärven kaupungin tekniselle lautakunnalle 26.9.2012 ja kaupunginhallitukselle 2.10.2012. Kaupunginhallitus päätti 2.10.2012 teknisen lautakunnan esityksen 26.9.2012 perusteella kaavaluonnoksen (kaavan valmisteluaineiston) nähtäville asettamisesta 8.10.-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 4 (76) 2.1.4 Kaavaehdotus 9.11.2012 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Pudasjärvellä Livon koululla 19.10.2012. Kaavaluonnoksesta annettiin 121 mielipidettä ja 8 lausuntoa. Työtä on keväällä 2013 jatkettu laatimalla kaava-alueen rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Kesän 2013 aikana laadittiin maisemaselvitys sekä tarkistettiin luontoselvitystä. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 16.12.2013. Pudasjärven kaupunginhallitus päätti 7.10.2014 kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 20.10. - 21.11.2014 väliselle ajalle. Kaavaehdotusvaiheen yleisötilaisuus järjestetään Pudasjärvellä 20.10.2014 ja vastaanottotilaisuudet Pudasjärvellä 3.11.2014 ja Oulussa 4.11.2014. Kaavaehdotuksesta annettiin 72 muistutusta ja 6 lausuntoa. 2.1.5 Kaavan hyväksyminen Työneuvottelu kaavaehdotuksen kuulemisen perusteella kaavaan tehtävistä muutoksista pidettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY:n kanssa 12.12.2014. Kaavaehdotuksen jälkeen kaavaan tehdyistä merkittävistä muutoksista järjestettiin erilliskuuleminen 18.5. - 29.5.2015.. Hyväksyttiin Pudasjärven kaupunginhallituksessa 9.6.2015 183 ja Pudasjärven kaupunginvaltuustossa 16.6.2015 35. 2.2 Kaavan keskeinen sisältö ja tavoitteet 2.3 Toteuttaminen Keskeisiä tavoitteita ja suunnitteluperiaatteita ovat seuraavat: luontoarvojen ja maiseman huomioon ottaminen ranta-alueen käyttö kestävää kehitystä tukevalla tavalla riittävien yhtenäisten vapaiden rantajaksojen säilyttäminen turvataan rakennusoikeuden tasapuolinen jakautuminen maanomistajien kesken yleisten virkistystarpeiden huomioon ottaminen Laadittava yleiskaava antaa rantavyöhykkeellä selkeän perusteen rakennuslupien käsittelylle siten, että alueelle ei tarvitse laatia erillisiä asemakaavoja. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti selvitetään ja osoitetaan maanomistajakohtaisesti siten, että ne ovat loogisesti riippuvaisia luonnonoloista, maisemasta, rakennettavuudesta, sijainnista sekä muista ympäristötekijöistä. Kiinteistökohtainen rakennusoikeus määritellään ns. emätilaperiaatteen perusteella. Kaavaprosessin käsittelystä ja hyväksymismenettelyistä vastaa Pudasjärven kaupunki. Kaavan toteuttamisesta vastaavat alueen maanomistajat ja toimijat.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 5 (76) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Livojoki sijaitsee pääosin Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven kunnassa. Se saa alkunsa Livojärvestä Lapin läänin puolelta, Posion kunnasta. Livojoen pituus on 133 km ja se virtaa pääosin Pudasjärven kunnan luoteisosissa laskien Iijokeen kaupunkikeskuksen länsipuolella. Livojoki kulkee Sarajärven, Rytingin sekä Livon kylien kautta. Rantaosayleiskaavan alue kattaa jokivarren Iijoesta aina Pudasjärven ja Posion kuntien rajalle saakka. Kaava-alueen kokonaispituus on 122 km ja sen pinta-ala on 68 km2. Suunnittelualue kattaa Livojoen rantoja noin 200 m pääuoman molemmilta puolilta sekä lisäksi myös Rytinkijärven ranta-alueen. 3.2 Luonnonympäristö 3.2.1 Ilmasto Luontoselvityksen ovat laatineet FM biologit Ville Suorsa ja Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta. Työssä selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet Selvityksen maastoinventoinnit toteutettiin kesä-heinäkuussa 2011, yhteensä kymmenen maastotyöpäivän aikana, jolloin suunnittelualueelta paikannettiin kaavoituksessa huomioitavia arvokkaita luontokohteita. Kaavaehdotusvaihetta valmisteltaessa jo rajattuja luontokohteita inventoitiin maastossa kesällä 2013 yhden maastoviikon ajan, jolloin tarkasteltiin myös uusia ja/tai siirtyneitä rakennuspaikkoja. Tämän maastotarkastelun aikana useat viistoilmakuvilta tulkitut luontokohteet poistuivat tai kaventuivat, mutta myös kokonaan uusia kohteita tuli rajatuksi. Maastokäyntien jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja raportiksi. Pudasjärvi kuuluu pohjoisboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Alueen ilmasto on mantereinen, mille ovat tyypillisiä hyvin suuret vuotuiset lämpötilanvaihtelut. Maaston kohoaminen koillista kohti sekä paikalliset olosuhteet vaikuttavat sade-määriin sekä talven runsaslumisuuteen. Vuoden keskilämpötila Pudasjärven länsi-osissa on noin +1,5 C ja laskee koillista kohti ollen Kuusamossa noin -0,5 C. Vuoden kylmimmän kuukauden (tammikuu) keskilämpötila on noin -11-14 C ja lämpimimmän (heinäkuu) 14,5 15,4 C. Sademäärät ovat kunnan alavilla länsiosilla noin 550 650 mm vuodessa, mutta korkeammilla paikoilla joka lähellä 700 mm. Sateisimpia kuukausia ovat heinä- ja elokuu, kuivimpia helmi huhtikuu. Pudasjärven itä- ja pohjoisosat kuuluvat maamme runsaslumisimpiin alueisiin (Ilmatieteenlaitos 2009). 3.2.2 Kallio- ja maaperä sekä topografia Livojokivarren kallioperä on pääasiassa vanhaa, yli 3100 2500 miljoonaa vuotta vanhaa arkeeista kallioperää. Alueen pääkivilajeja ovat granoidiset gneissit ja migmatiitit sekä niiden sisään sulkeutuvat amfiboliitit. Pudasjärven kaupungin pohjoisosissa arkeeisia kivilajeja leikkaavat terävästi varhaisproterotsooiset diabaasit ja graniitit (Lehtinen ym. 1998). Alueella ei ole merkittäviä kalliopaljastumia. Livojokivarren yleisin maalaji on moreeni, jota peittää paikoin ohut turvekerros. Livojoen laaksossa, jokiuoman lähellä on enimmäkseen karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa jokikerrostumina. Yläjuoksulla, Sarajärven alueella, on myös hienoa hietaa. Nämä tasaiset tai loivasti jokeen viettävät kentät on osin raivattu pelloiksi ja jokiniityiksi (Johansson ym. 2004).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 6 (76) 3.2.3 Kasvillisuus 3.2.4 Eläimet 3.2.4.1 Nisäkkäät 3.2.4.2 Linnusto Paikoitellen Livojokivarressa tavataan myös paksuturpeista maalajia. Topografialtaan Livojoen alajuoksu on melko alavaa ja tasaista, mutta latvaosiltaan maanpinnan suhteellinen korkeus kohoaa jo yli 200 metriin, lähestyttäessä Koillismaan vaarajaksoa. Livojoen putouskorkeus on 137 m. Livojoki kuuluu alaosiltaan keskiboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Pohjanmaan lohkoon, keskiosiltaan pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Peräpohjolan lohkoon ja latvaosiltaan pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Kainuun Kuusamon lohkoon. Jokivarren metsienkäsittely on talousmetsäalueille tavanomaista ja metsäojituksen vaikutukset ulottuvat osin myös Livojoen pääuomaan saakka, jota kuitenkin pidetään pääosin luonnontilaisena. Jokivarteen on jätetty pääosin riittävä puustoinen suojavyöhyke metsänuudistusalojen osalta. Livojoen rantatyypeistä yleisin tuoreen kangasmetsän alueella on jyrkkä ranta-osuus, mutta viljely- ja asutusalueilla esiintyy myös melko jyrkkäpenkereistä ja kulttuurivaikutteista rantaa. Muutamin paikoin jokirannassa on myös alavia hiekkarantaisia osuuksia. Joen rantatyyppien monipuolinen vaihtelu lisää joen ekologista monimuotoisuutta. Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Oulun Pohjanmaan (Oba) eliömaantieteelliseen maakuntaan. Livojokivarren nisäkäslajisto koostuu pääosin alueellisesti tavanomaisesta nisäkäslajistosta, jonka runsaimpia lajeja ovat mm. metsäjänis, kettu, hirvi sekä useat pikkunisäkäslajit. Laajojen ja rauhallisten metsäseutujen vuoksi alueella esiintyy myös suurpetoja. Livojoen alueella levittäytyvät Pohjois-Pohjanmaalle ja Pudasjärvelle luonteen-omaiset laajat metsä- ja aapasuoalueet sekä paikoin jokivartta kirjavoivat pelto-laikut. Alueen linnusto koostuu pääosin näille elinympäristöille tyypillisistä ja yleisistä lajeista. Edellisen valtakunnallisen Lintuatlaskartoituksen mukaan alueen eteläosissa pesivän maalinnuston keskimääräinen tiheys on 125 150 paria / km2, mutta linnuston tiheys laskee pohjoista kohti ollen alueen pohjoisosissa 100 125 paria / km2 (Väisänen ym. 1998). Alueen linnustollisesti arvokkaimpia kohteita ovat luonnontilaiset ja rimmikkoiset aapasuot sekä Sarajärven Ihmelammen rehevä lintujärvikokonaisuus. Suoalueilla pesii arvokas ja monilajinen kahlaajalajisto, joita lähistöllä pesivät muuttohaukat saalistavat. Sarajärven Ihmelammen alue on alueellisesti arvokas vesilintujen pesimäjärvi. Livojokivarren rehevämmät elinympäristöt kasvattavat lintujen diversiteettiä ympäristön karumpiin metsiin ja suovaltaisiin alueisiin verrattuna. Jokivarren peltoalueilla ja ihmisen läheisyydessä pesii myös kulttuurivaikutteisille alueille tyypillisiä lintulajeja. Lähistön laajat ja suhteellisen rauhalliset metsäalueet kelpaavat myös suurten ja suojelullisesti arvokkaiden petolintujen, kuten maakotkien pesimäpaikoiksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 7 (76) 3.2.4.3 Kalasto ja muut vesieläimet Livojoki on Iijoen arvokkaimpiin kuuluvia sivujokia mm. hyvän kalakantansa vuoksi. Lovojoki on tunnettu kalastuskohde runsaine koskineen, missä pääsaalislajit ovat harjus, taimen ja kirjolohi. Joen kalakantoja tuetaan poikasistutuksin. Livojoki kuuluu osana Vaelluskalat palaavat Iijokeen 2008 2010 hankkeeseen, missä lohia ja meritaimenia on siirretty Iijoen voimalaitosten yläpuolelle tavoitteena palauttaa jokiin niiden luontainen jalokalakanta. Alustavien tulosten mukaan Livojoelta onkin jo löydetty siellä kuteneiden lohien poikasia (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011) Livojoessa, varsinkin sen yläosalla, on suhteellisen vahva jokihelmisimpukka- eli raakkukanta. 3.2.5 Arvokkaat luontotyypit ja lajisto 3.2.6 Natura-alueet 3.3 Vesistöt 3.3.1 Pohjavedet Kartta- ja viistoilmakuvatarkastelun, kallio- ja maaperätietojen, uhanalaisen lajiston paikkatietojen sekä kohdennettujen maastotarkastelujen perusteella on alueelta määritetty arvokkaat luontokohteet. Nämä kohteet on esitetty osayleiskaavaa koskevassa luontoselvityksessä. Selvitysalueelle sijoittuu osittain yksi Natura 2000 verkostoon kuuluva alue. Seipikangas (FI1103800) on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI-alueet). Seipinkangas on soiden ympäröimä erikoinen harjumuodostuma, jonka deltamaisten liepeiden kainaloissa on useita lampia ja tihkuja sekä keskiravinteinen lähde. Seipikankaan korvessa sijaitsee luhtaisia ja lähteisiä nevoja, Livojokivarren tulvaniittyjä. Valtaosa alueesta on mukana harjujensuojeluohjelmassa ja soidensuojelun perusohjelmassa. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelu- ja maa-aineslain keinoin. Kaava-alueelle sijoittuu yhteensä viisi vedenhankintaan tärkeää pohjavesialuetta (Iluokka): Auralankangas-Riekinkangas (11615114), Nissinkangas (11615157), Penikkakangas (11615117), Uhkakangas (11615141) ja Hylkilampi (11615125A) Kaavaalueelle sijoittuu tai siihen rajoittuu lisäksi yksi vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (II-luokka) sekä kahdeksan muuta pohjavesialuetta (III-luokka).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 8 (76) Kuva 2: Kaava-alueelle ulottuvat tai sitä sivuavat pohjavesialueet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 9 (76) 3.3.2 Pintavedet 3.3.3 Tulva-alueet 3.4 Maisema Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueelle (VHA4) ja Iijoen valuma-alueelle (61) ollen sen toiseksi suurin sivujoki. Livojoen valuma-alue (61.5) jakaantuu edelleen yhdeksäksi toisen jakotason alueeksi, joista kaava-alue sijoittuu pääosin Livojoen alaosan alueelle (61.51), Livojoen keskiosan alueella (61.52) sekä Livojärven alueella (61.53). Livojoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on 2252 km2 ja järvisyysprosentti 3,2. Livojoen keskivirtaama on 14 28 m2/s. Jokityypiltään Livojoki on suuri kangasmaiden joki (OIVA-tietokanta). Jokityyppi vastaa luontotyyppiä keskisuuret havumetsävyöhykkeen joet, joka on luokiteltu koko maassa silmälläpidettäväksi (NT), mutta vaarantuneeksi (VU) Etelä-Suomessa (Raunio ym. 2008), mihin Livojoen alaosa kuuluu. Livojoen suurin järvi on Rytinkijärvi. Suurimpia Livojokeen laskevia jokia ovat Pärjänjoki, Nuorunkajoki, Kouvanjoki ja Mäntyjoki. Livojoki meanderoi hienojakoisen maaaineksen keskellä, minne on muodostunut useita juoluoita eli makkarajärviä. Alaosaltaan Livojoki virtaa paikoitellen melko rauhallisesti, mutta sen yläosa on nopeampivirtainen ja siellä sijaitsee mm. paljon koskia. Livojoen ala- ja keskiosan vedenlaatu on hyvä ja latvaosien vedenlaatu on erinomainen. Laajaan biologiseen, fysikaalis-kemialliseen sekä hydrologis-morfologiseen aineistoon perustuva Livojoen ekologinen kokonaisluokka on erinomainen (OIVA-tietokanta). Livojoen valuma-alueella ei ole tällä hetkellä lainkaan turvetuotantoa. Livojokea on aikanaan perattu voimakkaasti uiton tarkoituksiin, mutta uittosääntöjen kumoamisen jälkeen lähes kaikki joen virtapaikat on kunnostettu ja kuivilleen jääneet sivu-uomat vesitetty. Livojoki on rakentamaton ja se kuuluu Iijoen vesistön keski- ja yläosan koskiensuojelulailla suojeltuihin vesistöihin. Koskiensuojelulaki sisältää 53 erillistä suojelukohdetta eli yksittäistä koskea, jokiosuutta tai vesistöaluetta. Koskiensuojelulain 1 :n kohdan 40 mukaan uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa Iijoen vesistön keski- ja yläosassa. Hallituksen esityksessä koskiensuojelulaiksi on todettu, että suojeltavaan alueeseen sisältyvät Iijoen pääuoma sivuvesistöineen Taivalkosken kunnassa sijaitsevalta Jokijärveltä Yli-Iin kunnassa sijaitsevalle Haapakoskelle, Kostonjoki Iijoesta Kostonjärven säännöstelypadon alapuolelle sekä Livojoki (Häkkinen ym. 2005). Livojoen alueelta ei ole tehty erillistä tulvariskien arviointia, kuten esim. osalta Iijoen aluetta Pudasjärven kaupungin alueella. Livojoella mahdolliset tulvariskikohteet (kerran 50 vuodessa esiintyvä tulva) on kevään 2014 aikana arvioitu tiedossa olevien tulvahuippujen ja mittauspisteiden perusteella yhteistyössä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n ja Pudasjärven kaupungin kanssa. Tämän perusteella on määritetty uudet rakennuspaikat, joiden osalta tulva on mahdollinen tai todennäköinen. Mahdolliset tulvaan liittyvät ongelmat ja kohteet tulee huomioida OYK:n laatimisessa ja suunnitella toimenpiteitä tulvavahinkojen vähentämiseksi tulevaisuudessa. Maisemaselvityksen laadinnasta ja kohteiden vaikutusten arvioinnista on vastannut FM Saara-Kaisa Konttori :n Oulun toimistosta. Maisemaselvitystä on kesällä 2013 täydentänyt maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Hänen joh-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 10 (76) 3.4.1 Suurmaisema dollaan on laadittu maisemarakenne- ja maisemakuvakartat sekä kuvailtu maisemaa alueittain. Myös suositusosiota on täydennetty. Laaditun maisemaselvityksen tavoitteena on ollut tuoda esille hankealueen merkittävät ja arvokkaat maisema-alueet sekä maisemallisesti merkittävät kohteet ja alueet, joilla maisema tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Lisäksi selvityksen tavoitteena on ollut arvioida hankkeen mahdollisesti aiheuttamien maisemamuutosten luonne ja merkittävyys maisemallisesti merkittävissä kohteissa. Maisemallisesti merkittävät kohteet on esitetty maisemaselvityksen liitekartalla. Livojoen alue kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa suurimmaksi osaksi Pohjanmaan maisemamaakuntaan ja tarkemmassa seutujaossa hankealue sijoittuu aivan Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seudun ja jo Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakuntaan kuuluvien Kainuun vaaraseudun ja Kuusamon vaaramaiden rajamaille kuitenkin siten, että suurin osa alueesta sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seudun puolelle. Sarajärven pohjoispuolisilla osilla suunnittelualue sijoittuu lyhyellä matkalla Kainuun vaaraseudulle ja loppuosaltaan Kuusamon vaaraseudulle. Näin ollen suunnittelualueen suurmaisemassa on havaittavissa selkeitä maisemallisia erovaisuuksia sen etelä- ja pohjoisosien välillä. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutu on suhteellisen tasaista maastoa. Korkeusvaihtelut ovat vähäisiä aina seudun itärajalle asti, missä topografia muuttuu nopeasti jyrkemmäksi Kainuun vaaramaita kohti siirryttäessä. Kivikkoisia moreenimaita on siellä täällä, missä ne eivät ole peittyneet laajojen suoerämaiden alle. Alueella on myös muutamia harjujaksoja. Alueen pääelinkeinoja ovat olleet metsätalous ja karjanhoito, sivuelinkeinona myös poronhoito. Muusta Pohjanmaasta poiketen alueella on harjoitettu myös jonkin verran kaskeamista. Peltoja on hyvin vähän ja ne ovat keskittyneet jokivarsille. Jokivarsien tulvaniityt ovat olleet huomattavan tärkeitä karjanrehun tuottajia. Harva asutus on keskittynyt jokien varsille. Asutus on ollut lähinnä yksittäisasutusta. Kainuun vaaraseutu on laaja aluekokonaisuus. Livojoen alueesta sille sijoittuu hyvin lyhyt jakso Sarajärven pohjoispuolella. Koko seudulla tavataan vaara-asutusta. Asutus on harvaa ja tasaisesti jakautunutta vaarojen rinteille ja vesistöjen varsille. Kylissä on muutama talo. Rakennukset ovat väljästi ja säännöttömästi ryhmiteltyjä. Koko seudulla tavattavan vaara-asutuksen yhteisenä piirteenä ovat avarat ja pitkät näkymät. Kuusamon vaaraseudun maisemat ovat laajalti jylhiä ja topografia jyrkkäpiirteistä. Alueen korkeimmat vaarat nousevat yli 500 metrin korkeuteen. Vaarojen ohella pinnanmuotoja luonnehtii luoteesta kaakkoon suuntautuvat drumliinikentät ja harjujaksot. Drumliinien välimaastot ovat pääsääntöisesti soistuneita. Alueelle tyypillinen vaaraasutus loppuu alueen etelärajoilla. Harva asutus on sijoittunut vaarojen rinteille ja järvien niemille ja kannaksille. 3.4.2 Maisemarakenne Maisemarakenne muodostuu pelkistetysti maaston korkeuserojen vaihtelusta ja niiden keskinäisestä suhteesta. Suunnittelualueen maisemarakenne nojautuu suurelta osin suunnittelualueen lähtökohtana olevaan Livojokeen, siihen liittyviin haaroihin sekä Livojokeen kuuluviin järviin. Livojoki on muodostanut alueelle luontaisen kulkureitin, jonka varrelle ja rannoille on muotoutunut tiestöä ja asutusta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 11 (76) 3.4.3 Maisemavauriot Suunnittelualue on joen uoman suunnan mukaisesti vahvasti lounaasta koilliseen suuntautunut. Livojoki on uomaltaan hyvin vaihteleva ja paikoin voimakkaasti meandoroiva (mutkitteleva). Paikoin ranta-alueilla on havaittavissa joesta erilleen kuroutuneita ja osin soistuneita vanhoja joen mutkia. Suhteellisen pienialaiset viljelysalueet sijoittuvat kapeille alueille jokirantaan ja jokea myötäilevien teiden välimaastoon. Joen ranta-alueita ympäröivä maasto on laajoilla alueilla suomaiden peittämää aluetta, jossa ei ole juurikaan asutusta tai muuta maankäyttöä, metsätaloutta mukaan lukematta. Mitä pohjoisemmaksi ja kohti koillista Livojoen latvoja kuljetaan, käy jokiuoma myös luonteisesti kapeammaksi ja hieman jyrkempitörmäiseksi. Suunnittelualueen topografia vaihtelee pienpiirteisesti jokirannan törmien ja sitä ympäröivien kapeiden tasankojen välillä, mutta myös laajemmassa mittakaavassa suunnittelualueen lounais- ja koillisosien välillä. Maaston muodot kohoavat ja muuttuvat jyrkkäpiirteisemmiksi, mitä koillisemmaksi suunnittelualueelle siirrytään. Suunnittelualueen matalimmat alueet sijoittuvat Kynkään alueelle (noin 110 metriä mpy), alueen lounaisimpiin osiin, kun korkeimmat vaaramaisemat sijoittuvat suunnittelualueen koillisreunamille, lähelle Posion ja Pudasjärven rajaa kohoten noin 210 metriä mpy. Suunnittelualueella on sen laajuuteen nähden melko vähän maisemavauriota tai maisemahäiriöitä. Huomattavimpina maisemahäiriöinä voitaneen pitää paikoin laajojakin avoimia hakkuualueita, jotka osin ulottuvat hyvin lähelle joen ranta-alueita. Hakkuut ovat maisemahäiriöinä kuitenkin osin maiseman väliaikainen olomuoto, koska hakkuiden jälkeen metsä uusiutuu, joskin hitaasti, ja maisemasta muodostuu jälleen sulkeutunut. Paikoin myös metsäautotiet sekä metsäojitukset pirstovat muutoin eheitä maisematiloja. Muutamissa kohdissa joen ylittävät voimajohdot muodostavat maisemahäiriön jokimaisemaan. Johtoalueet muodostavat myös metsäalueita pirstovan avoimen maastokäytävän. Paikoin umpeen kasvaneet tai pensoittuneet vanhat peltoalueet muodostavat myös maisemanhäiriötekijän, joka rikkoo hoidettua jäsenneltyä viljelymaisemaa. Maisemavaurioksi suunnittelualueelle voidaan katsoa vanha maa-aineistenotto- alue Rytingissä, joka on tosin osin jo kasvittunut. Myös pohjoisessa Isonkivenkankaalla Mäntyjärventien ja Livojoen yhtymäkohdan tuntumassa on maa-ainesottoalueita. Lisäksi joen eteläpuolinen töyräs ja osin ranta-aluekin ovat sillan korvassa (itäpuolella) kiviainespintaisia Isonkivenkankaalla. 3.4.4 Maisemansuojelullisesti arvokkaat alueet Kartta- ja viistoilmakuvatarkastelun, kallio- ja maaperätietojen sekä maastotarkastelujen perusteella on alueelta määritetty arvokkaat maisemakohteet. Nämä kohteet on esitetty osayleiskaavaa koskevassa maisemaselvityksessä. 3.5 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta, joka koostuu perinnemaisemista, kiinteistä muinaisjäännöksistä ja rakennetusta ympäristöstä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 12 (76) 3.5.1 Muinaisjäännökset Alueella on tehty arkeologinen inventointi syksyllä 2011. Inventoinnissa Livojokivarren rantaosayleiskaavan alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä löytyi 22 kpl kiinteitä muinaisjäänteitä. Lisäksi tarkastettiin yksi tunnettu kohde ja löydettiin 7 kpl muita kohteita. Aluetta koskee Myös Pohjois-Pohjanmaan liiton selvitys kiinteistä muinaisjäännöksistä (2003). Selvityksessä ei ole mainittu muinaismuistokohteita suunnittelualueelta. Suunnittelualueen lähiympäristössä kiinteitä muinaisjäännöksiä on löydetty Sarajärven ympäristöstä sekä Livojoen ja Härmänjoen väliseltä alueelta. 3.5.2 Rakennettu kulttuuriympäristö 3.5.2.1 Asutuksen historiaa Pudasjärven seudut vapautuivat jääkauden jäämassoista n. 9000 9500 vuotta sitten mikä mahdollisti erätaloutta harjoittavien ihmisten toiminnan täällä. Kivikauden irtolöytöjä on tavattu esimerkiksi Livon kylästä, Yli-Livosta ja Sarankylästä. Kiinteitä asuinpaikkoja on Livojoen varsilla mm. Kiviharjussa, Hanhikankaalla ja Suvannossa Muinainen saamelaisasutus on jättänyt sekä jälkensä maisemaan niin kiinteinä muinaisjäännöksinä, esimerkiksi pyyntikuoppina, mutta varsinkin paikanniminä. Saamelaisasutus on jatkunut täällä ilmeisesti aina 1500-luvulle saakka. Uuden ajan alussa alueelle suuntautui myös kantasuomalaisten eränkäynti, lähinnä rannikon suunnalta Iistä ja Haukiputaalta. Varsinaisen uudisasutuksen piiriin Livojokivarsi tuli 1500-luvun kuluessa ja 1570-luvun kymmenysluettelot kertovat jo ensimmäisistä veroa maksavista uudisasukkaista Livon kylässä. Rytingin kylä asutettiin 1500-luvun lopulla ja Sarajärven kiinteä asutus lienee syntynyt myöhemmin 1600-luvun jälkipuolella. Livojokivarsi on saanut pysyvän asutuksensa kaakosta lähinnä savolaisalueilta, mutta nimistössä on viittauksia myös karjalaiseen kulttuuritaustaan. Ensimmäiset karttadokumentit alueen asutuksesta liittyvät kuulun maanmittarin ja kaupunkisuunnittelijan Claes Claessonin (myös Klaus Klaunpoika -nimitystä on käytetty) 1648 suorittamiin kartoituksiin Pudasjärvellä. Livon kylän kartta osoittaa kylän kolmen talon sijainneen kosken molemmilla rannoilla omina yksikköinään. Talojen tonttimaat ovat edelleen asutettuina osana perinteistä kyläkuvaa. Claessonin samana vuonna laatima kartta Ala-Livosta osoittaa nykyisen asutuksen periytyvän ainakin tuolta ajalta, todennäköisesti aiempaakin. Kajaanin linnaläänin kartta vuodelta 1650 osoittaa kyläasutusta olleen myös Livojoen eteläosassa Aittojärven tienoilla sekä Ala-Livossa. Pudasjärvellä väestön lisäys oli 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella erittäin voimakasta. Kun asukasluku oli vuonna 1750 vajaa tuhat, oli se sadan vuoden kuluttua jo runsaat 5500. Asutus levisi kylien ympärillä 1700-luvun kuluessa väestön lisääntyessä. 3.5.2.2 Rakennusperintö Selvitysalueen vanhin asuinkäytössä ollut rakennus on Livon kylän savupirtti vuodelta 1729. Rakennuksen hirret on tosin kertaalleen käännetty toisinpäin. Rakennuksen vesikatto on korjattu kyläläisten toimesta. Monessa Livojokivarren talossa on säilynyt vanhoja aittoja, jotka ovat enimmäkseen samanlaista tyyppiä yksinäisaitta on rakenteeltaan jalka-aitta, jossa sivuseinien hirret suojaavat poskina ulkonevan yläosan alla olevaa ovea. Perinteisesti aitat ovat olleet vuoraamattomia ja maalaamattomia, mutta viime vuosikymmeninä niitä on suojattu vuoraamalla ja punamultamaalilla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 13 (76) Alueelle tyypillinen maatalouden ulkorakennus on ollut pyramidikattoinen kesänavetta, joita on säilynyt ainakin kaksi: valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin listattu Mannilan kesänavetta Kynkäällä sekä Livon kylän Liikasen kesänavetta. Korkea nelilapekatto on ollut ylhäältä avoin, mikä on aikaansaanut sääsket mukanaan imevän ilmavirran. Tyyppiä on esiintynyt runsaasti eri puolilla Pohjois- Pohjanmaata, mutta nykyisin navettoja on vain harvassa. Koillismaan rakennuskulttuurissa asuintalot ovat pitkään olleet pitkälle nurkalle salvottuja vuoraamattomia paritupia tai sen johdannaisia. Ulkovuorausta käytettiin 1800- luvulla ja pitkälle 1900-luvullekin vain vauraimmissa taloissa. Alueen vanhalle rakennuskannalle nykyisin tyypillinen punamultaus tai punamaali valkoisin listoituksin on varsin tuore ilmiö. Asuinrakennusten koristelukin oli niukan tyylikästä. Ikkunoiden vuorilaudat ja kehykset olivat klassisesti profiloidut ja räystäslistakin saattoi suuremmissa taloissa olla vaatimattoman klassista mallia. Koristeellisia moniruutuisia kuisteja ei tavallisissa talonpoikaistaloissa juuri ollut, mutta Kynkään sahakartanossa sellainen oli kuten monissa muissakin Pohjois-Pohjanmaan sahakartanoissa. Tämä varsin arkaainen rakentamistapa säilyi Livojokivarressa pitkään eivätkä rintamaiden tyylivirtaukset juuri täällä pyörähdelleet. Niinpä 1930-luvulla ja jopa viime sotien jälkeen rakennetut asuintalot veistettiin vanhaan tapaan edelleen hirrestä pitkälle nurkalle niin kuin oli ennekin tehty. Osa rakennuksista jäi hirsipinnalle, osa saatettiin vuorata saumarimalla. Tämä perinteissä pysyminen on vaikuttanut siihen, että Livojokivarren rakennuskanta vaikuttaa monin paikoin vanhemmalta kun se itse asiassa onkaan. Ehkä samasta syystä viime vuosikymmenten uudisrakentamisessakin on vältytty niiltä ylilyönneiltä, jotka eteläisemmässä Suomessa ovat niin tavallinen näky. Rakennuksia on myös pääosin pidetty yllä ja jopa entisöity, mikä kertoo siitä, että oman ympäristön arvot on tunnustettu. 3.5.2.3 Keskeiset rakennuskohteet Karttatarkastelun sekä maastotarkastelujen perusteella on alueelta määritetty arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Nämä kohteet on esitetty osayleiskaavaa koskevassa rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä. 3.6 Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut 3.6.1 Väestömäärä ja kehitys Pudasjärven kunnan väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 8 620. Väestökehitys on ollut Pudasjärvellä laskevaa, kun Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa viime vuosikymmeninä väestönkehitys on ollut kasvavaa. Taulukko 1: Väestömäärä ja väestökehitys 1995-2010 (Tilastokeskus). Asukasluku 31.12. Muutos 1995 2010 1995* 2000* 2005 2010 Pudasjärvi 10 958 10 044 9 380 8 827-2 131 19 % Pohjois-pohjanmaan maakunta 356 647 365 358 378 006 394 965 38 318 11 % Pudasjärven väestöstä oli vuonna 2012 alle 10-vuotiaita 10,5 %, 10-14-vuotiaita 5,9 %, 15-64-vuotiaita 59,2 % ja yli 65-vuotiaita 24,4 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pudasjärven väestömäärä vähenee noin 1700 asukkaalla vuosina 2010 2040. Pudasjärven väestömäärä on noin 7 000 asukasta vuonna 2040.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 14 (76) 3.6.2 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen asutus sijoittuu melko tasaisesti jokivarren kyliin ja niiden välisille alueille. Suunnittelualueella pysyvä asutus sijoittuu pääosin Sarajärven eteläpuolisille alueille. Joen pohjoisosa on erämaaluonteista aluetta, jossa on harvakseltaan lomaasuntoja. Aittojärvi Aittojärvi on Pudasjärven kaupungin länsiosassa sijaitseva kylä. Kylän asutus on keskittynyt suurelta osin Aittojärven ympärille ja Siuruantien varteen. Aittojärvi jakaantuu edelleen pienempiin osiin: varsinainen Aittojärvi, Ypykkäjärvi ja Kyngäs. Siuruan ja Kipinän kylien ohella Aittojärvi on ensimmäisiä suomalaisasutusta keränneitä kyliä Pudasjärvellä. Kylän alueella on kivikauden aikaisia muinaislöytöjä. Rakennuskanta on säilynyt perinteisenä etenkin varsinaisessa Aittojärven kylässä ja Ypykkäjärvellä. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden järvikyläasutuksen tyypillisimpinä edustajina se on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Aittojärven kylässä on alakoulu. Lähimmät kaupalliset palvelut löytyvät keskustasta. Livo Pudasjärven keskiosassa sijaitseva laaja Livon kylä koostuu Ala-Livosta, Yli-Livosta, Livosta ja Pärjänsuosta. Livo on levittäytynyt Pärjänsuota lukuunottamatta Livojokivarteen. Livon koulu lakkautettiin vuonna 1992. Nykyään Livon oppilaat kulkevat Pärjänsuon ja Lakarin kouluihin peruskoulun 1.-6. luokille. Kyläyhdistyksen omistamalle koululle on noussut parissa vuodessa palvelukeskus, jossa sijaitsevat kylän yhteiset toiminnot: kauppa, tietotupa, suoramyynti, kirpputori, kirjasto, lääkekaappi, asuntovaunualue sekä harrastetiloja (mm. kangaspuu-luokka ja puutyöluokka). (Lähde: Livon kylän kyläsuunnitelma) Livolla toimii kyläseura, Livokas ry. Sarakylä Pudasjärven pohjoisosassa sijaitsevan Sarakylän asutus on levittäytynyt kylän halki virtaavan Livojoen ja Sarajärven ympärille. Kouva kuuluu osana Sarakylään ja on osa Syötteen kansallispuiston aluetta. Suvannonkylä sijaitsee kylän etelälaidalla Livojoen varressa. Sarakyläntien ja Livojoen risteämässä sijaitsee Rytinki, josta erkanee tiet Tuhansuon ja Ruuhensuon asutusalueille. Kylän alueella sijaitsee Syötteen kansallispuisto. Sarakylä on yksi Pudasjärven laajimpia kyliä ja asukasmäärältäänkin suurimmasta päästä. Kylän lähikauppa sijaitsee Rytingissä, jossa toimii päivittäistavarakaupan lisäksi mm. apteekki, polttoainejakelu ja asiamiesposti. Syötteen alue on merkittävän palveluiden ja työpaikkojen keskittymän. Kylällä on oma peruskoulu, jossa on 59 oppilasta. Kouluun tulee oppilaita myös naapurikylän Livosta. Aikuisväestön ostos- ja asiointimatkat suuntautuvat paitsi omalle kylälleen, myös Kurenalle ja usein myös Ranuan kirkonkylälle. Kylälle perustettiin hautausmaa v. 1927, ja oma kappeli joka vihittiin käyttöön 1976. Vuonna 1998 valmistui kappelin peruskorjaus- ja laajennustyö.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 15 (76) 3.6.2.1 Asuminen Suunnittelualueella on pysyviä asuntoja n. 180 kpl. Koko Pudasjärvellä oli 2 040 asuntokuntaa vuonna 2012. Asuminen on pääosin tyypiltään pientaloasumista (68 %) sekä kuntakeskuksessa että kylä- ja haja-asutusalueilla. Taulukko 2: Pudasjärven asuntokunnat 2012 (Tilastokeskus 2013). Asuntokunnat 2011 Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon 1 henk. 1 570 734 516 221 99 2 henk. 1 283 1 001 182 73 27 3 henk. 412 348 42 9 13 4 henk. 276 241 26 3 6 5 + henk. 309 290 9 4 6 Yhteensä 3 850 2 614 775 310 151 3.6.2.2 Loma-asutus Rivitaloissa asuvia asuntokuntia oli noin neljännes. Asuntokunnista 2 853 kpl (74 %) oli pieniä yhden ja kahden hengen asuntokuntia. Suunnittelualueella on vapaa-ajan asuntoja n. 310 kpl Koko Pudasjärvellä loma-asuntoja oli 1029 vuonna 2012. Kesämökkien määrä on kasvanut runsaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Taulukko 3: Kesämökkien lukumäärä 1970 2007 (Tilastokeskus 2008). Kesämökit 1970 1980 1990 1995 2000 2007 Pudasjärvi 343 845 2 052 2 564 2 733 3 117

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 16 (76) Kuva 3: Asukastiheys suunnittelualueella ja sen ympäristössä (Tilastokeskus 2010

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 17 (76) Kuva 4: Vapaa-ajan asuntojen tiheys suunnittelualueella ja sen ympäristössä (Tilastokeskus 2010

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 18 (76) 3.6.3 Palvelut ja työpaikat 3.6.4 Poronhoito 3.6.5 Virkistys Pudasjärven työllisyysaste vuonna 2011 oli 52,0 % työllisestä työvoimasta (15 74 vuotiaat). Työpaikkoja oli yhteensä 1493. Merkittävä osa Pudasjärven palveluyritysten toiminnasta perustuu vapaa-ajan asumisen ja matkailun kautta tuleviin asiakas- ja rahavirtoihin. Matkailualalla on Syötteellä kahdeksan päätoimijaa, mm. Iso-Syöte Oy, Caravan Iso-Syöte, Syötteen Eräpalvelut Oy ja Kelosyöte Oy. Koko kaupungin näkökulmasta tärkeitä elinkeinoaloja ovat luonnonvaroihin pohjautuvat maa- ja metsätalous, porotalous ja bioenergian raaka-ainetuotanto. Pudasjärvellä toimii muutamia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä kärkiyrityksiä. Puunjalostusalan kärkiyrityksiä ovat Kontiotuote Oy ja Profin Oy. Lännen Tehtaiden omistama elintarvikejalostusalan tuotantoyksikkö sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelualueella kasvavia mahdollisuuksia ovat erityisesti luonto-, kalastus- ja elämysmatkailu. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan poronhoitoaluetta. Poronhoito on vanhin pohjoisessa edelleen harjoitettavista elinvoimaisista luontais-elinkeinoista. Poronhoito ylläpitää saamelaisia ja suomalaisia kulttuuri-perinteitä ja -maisemaa, kieltä ja elinmahdollisuuksia alueilla, joilla muita työllistymismahdollisuuksia ei juuri ole. Poronhoito on laaja-alainen maankäyttäjä, sillä se perustuu laajoihin luonnonlaitumiin ja porojen vapaaseen laidunnukseen joko ympärivuotisesti tai suurimman osan vuodesta. Poronhoitoon liittyvää toimintaa on yleensä lähes kaikkialla paliskunnan alueella. Porot laiduntavat luontaisen laidunkiertonsa mukaisesti erilaisilla laitumilla eri vuodenaikoina ja poronhoitotyöt puolestaan rytmittyvät poron luontaiseen vuodenkiertoon. Laidunalueiden lisäksi paliskunnilla on erilaisia toiminnallisia alueita, kuten lisääntymisaikaiset alueet (vasoma, rykimä) sekä poronhoitotöihin liittyviä alueita ja rakenteita. Vakituisesti poronhoitoalueella asuvalla poronomistajalla on oikeus harjoittaa poronhoitoalueella porotaloutta maan omistus- ja hallintaoikeudesta riippumatta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että poron-hoitoa saa harjoittaa myös toisen omistamalla maalla ilman omistajan antamaa lupaa. Poronhoito-oikeuden eli Vapaan laidunnusoikeuden turvaa poronhoitajille poronhoitolaki (848/1990). Syötteen kansallispuiston polut tarjoavat puitteet kävely- ja vaellusretkille. Talvella puistoa voi kiertää hiihtäen. Luontokeskuksen näyttely multimedioineen tarjoaa tietoa kansallispuiston kulttuuriperinnöstä ja luonnosta. Keskuksessa on myös auditorio ja kahvila-ravintola. Kansallispuiston keskellä sijaitseva Ahmatupa palvelee retkeläisiä ympäri vuoden. Tuvan toinen pääty on kaikille kulkijoille avoin autiotupa, ja toisessa päässä on varaustupa, johon kuuluu myös sauna. Hiihtosesongin aikana Ahmatuvan autiotuvassa toimii erämaakahvila. Ruuhensuon asutusalueen lähellä Sarakylässä sijaitsee mannerjäätikön muovaama jyrkkärinteinen rotkojärvi, Kaunislampi. Lampi on saanut olla rauhassa syrjäisen sijaintinsa vuoksi. Tälle aarnialueeksi rauhoitetulle, nimensä mukaan kauniille lammelle vie pitkospuilla varustettu 3,5 kilometrin mittainen polku.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 19 (76) Kuva 5: Reitistöt 3.7 Yhdyskuntatekniikka 3.7.1 Vesihuolto 3.7.2 Jätehuolto Pudasjärven vesi- ja viemärihuollosta vastaa 53 itsenäistä vesihuoltoryhmää, joista suurin on keskustan alueella toimiva Pudasjärven Vesiosuuskunta. Pudasjärven kaupunki järjestää jätehuollon jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen osalta, kuten omakotitalot, vapaa-ajanasunnot sekä kerros- ja rivitalot. Järjestetyn jätteenkuljetuksen palvelutasot vaihtelevat kaupungin eri alueilla erillisen päätöksen mukaisesti yhdestä neljään viikkoon. Kiinteistökohtaiseen keräyksen kuuluvan alueen (1-2) henkilön yksittäisen vakituisen asuinkiinteistön keräysvälineen tyhjennysväli voi kuitenkin olla 8 viikkoa kesä- ja talviaikana, jos syntyvä jätemäärä on vähäinen ja sekajäte ei sisällä biojätettä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 20 (76) 3.8 Liikenne Kimppa tarkoittaa kahden tai useamman lähikiinteistön yhdessä ylläpitämää yksityistä jätteiden keräyspaikkaa kaupungin järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Taajamaalueella ei voi perustaa kimppaa eikä liittyä aluekeräyspisteeseen. Pudasjärvellä on myös aluekeräyspisteitä, jonne voi jättää asumisessa syntyvää sekajätettä erillisten ohjeiden mukaan ja jonka käyttöoikeus (avain) on ainoastaan vuosimaksun ja perusmaksun maksavilla. Avaimen saa kaupungintalon teknisestä toimistosta maksun tultua kaupungin tilille. Taajama-alueella ei voi perustaa kimppaa eikä liittyä aluekeräyspisteeseen. Suunnittelualueen eteläosan halki kulkee pohjois-etelä -suunnassa kantatie 78 Paltamo Rovaniemi. Alueen muita yleisiä teitä ovat seututiet 855 Olhava Pudasjärvi ja 858 Pintamo Kuha sekä yhdystiet 8750 Kivikangas Sarajärvi, 18835 Sarajärvi Kouva ja 18836 Jokiniemi Kulama. Lähimmät säännöllisesti toimivat junaliikenteen matkustaja-asemat sijaitsevat Oulussa ja Rovaniemellä. Lähin lentoasema sijaitsee Oulussa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 21 (76) 3.8.1 Ajoneuvoliikenne ja liikennemäärät Kuva 6: Liikennemääräkartta kaava-alueelta (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2012).