Kirkonkylä, asemakaavan muutos

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TERVON KUNTA Kirkonkylä, asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelia 16(osa) Asemakaavan muutoksella muodostuvat kortteli 16(osa) Kaavan vireille tulo: kunnanhallitus Kaavan hyväksyminen: KVALT FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 663-P23926

Leskinen Timo 16.11.2014 1 (24) 633- P23926 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaavan muutos... 2 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 2 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 3 3.1.4 Kulttuuriympäristö... 6 3.1.5 Maanomistus... 8 3.1.6 Ympäristöhäiriöt... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireilletulo... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 12 4.3.5 Vaihtoehtojen vertailu... 12 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.1.1 Kokonaismitoitus... 13 5.1.2 Palvelut... 14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3 Aluevaraukset... 14 5.3.1 Korttelialueet... 14 5.3.2 Kulttuuriympäristö... 15 5.3.3 Muut alueet... 15 5.3.4 Tekninen huolto... 15

Leskinen Timo 16.11.2014 2 (24) 633- P23926 5.3.5 Ympäristöhäiriöt... 15 5.4 Kaavan vaikutukset... 16 5.4.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin... 16 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 17 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 5.4.4 Vaikutukset maisemaan... 17 5.4.5 Sosiaaliset vaikutukset... 20 5.4.6 Taloudelliset vaikutukset... 20 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 21 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 21 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 21 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 21 6.3 Toteutuksen seuranta... 21 Liitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake (liitetään prosessin edetessä) Kaavakartta ja kaavamääräykset Sillankorvan kuntoarvio Kulttuuriympäristöselvitys Luonnoksen lausunnot ja vastine

1 (21) TERVON KUNTA, TIEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee kortteleja 16(osa). Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 16(osa). 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue käsittää kunnantalon alueen ympäristöineen sekä Asontien ja Sinisentien välisen korttelialueen. Suunnittelualueen rajaus ilmenee oheisesta kuvasta. Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijaintimerkitty punaisella katkoviivalla. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksella on tarkoitus tutkia asuinkerrostalon sijoittamista samaan kortteliin kunnantalon kanssa.

2 (21) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavaa laatimisesta 3.2.2014 38. Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä 26.9.2014-27.10.2014 välisen ajan. Kaavaehdotus nähtävillä pp.kk.-pp.kk.201v välisen ajan. TÄYDENNETÄN PROSESSIN EDETESSÄ 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen pinta-ala on noin 1,42 ha ja kokonaisrakennusoikeus 5020 k- m². Aluetehokkuudeksi tulee 0,25. Asemakaavan muutoksella korttelissa 16 on tehty seuraavat muutokset: Osa korttelin 16 käyttötarkoitusta on muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), palolaitoksen alue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialue (Y) korttelille osoitettu katualuetta 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutos alue on rakennettua aluetta (kuva 2). Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka on toteutettu.

3 (21) Kuva 2: Kortteli 16 kuvattuna etelästä. 3.1.2 Luonnonympäristö Alue on kokonaisuudessaan rakennettua aluetta sekä hoidettua viheraluetta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Korttelin 16 rakennuskanta on pääsääntöisesti 50- ja 60-luvulta. Paloasemaa on laajennettu 90-luvulla. Kortteliin sijoittuu Sillankorva (OP:n rakennuttama), joka on tällä hetkellä tyhjillään, Vanha terveystalo, joka on yksityisessä omistuksessa sekä kunnantalo.

4 (21) Kuva 3: Kahdessa vaiheessa, vuosina 1962 ja 1964, rakennettu kunnantalo Kuva 4: Vanha terveystalo.

5 (21) Kuva 5: 1952 valmistunut paloasema Kuva 6: Sillankorva, kuva kuntoarviosta. Sillankorvan kiinteistöstä on tehty kuntoarvio 16.1.2015. Tutkimuksen laatija on Timo Korhonen, rkm / Eerikkala-yhtiöt.

6 (21) Selvityksen johtopäätökset: Rakennus on iäkäs ja pääosin huonokuntoinen ja peruskorjauksen tarpeessa. Asuintilat eivät sovellu asumiseen hyvin. Tämä johtuu tilojen yleisestä huonosta kunnosta, sekä viereisen korotetun tien läheisyydestä ja korkeusasemasta sekä siitä aiheutuvasta liikenteen melusta. Asunnot eivät täytä nykyisiä asumisvaatimuksia. Keskimmäisen kerroksen yritysten käytössä olevat tilat soveltuvat käyttöön kohtalaisesti. 3.1.4 Kulttuuriympäristö Kortteli 16 sijaitsee Pohjois-Savon maakuntakaavassa osoitetulla maakunnallisesti arvokkaalla kulttuuriympäristöalueella Tervonsalmen kulttuurimaisema. Kaava-alueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan muinaisjäännöksiä. Tervonsalmen itäpuolen merkittävään rakennuskantaan kuuluvat punatiilisen meijerin lisäksi 1950-60-luvun yhtenäinen rakennusryhmä Leikunniemessä, jonka muodostaa uusia kirkonkylien rakennustyyppejä edustava, v. 1950 rakennettu entinen terveystalo, v. 1952 valmistuneet paloasema ja Tervon osuuspankin rakennuttama Sillankorva sekä kahdessa vaiheessa, vuosina 1962 ja 1964, rakennettu kunnantalo. Yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys on laadittu FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy:n toimesta 2015. Tervonsalmen kulttuurimaiseman paikallisesti merkittävät kohteet Paikallisesti merkittäviä kohteita voivat olla mm. 1900-luvun vaihteen jälkeinen maaseudun rakennuskanta, kuten asutustilat sekä aikakaudelle edustavimmat ja yhtenäisimpinä säilyneet asuntoalueet ja katumiljööt (ns. rintamamiestaloalueet) sekä jälleenrakennuskauden arkkitehtuuri. 1. Sillankorva ent. kunnanvirasto, Tervontie 2 Kuva 7. Sillankorva Sillankorvan oli Tervon Osuuskassa, nyk. Osuuspankki, rakennuttanut pankkikiinteistökseen vuonna 1952. Kunnan virasto toimi rakennuksessa vuoteen 1964 saakka. Rakennuksessa toimi lisäksi posti ja yläkerrassa oli asuntoja. Kunta osti talon vuonna 1977, kun pankki muutti uusiin toimitiloihinsa. Sillankorva on erittäin näkyvällä maisemallisesti kauniilla paikalla muiden kunnan hallintoon liittyvien rakennusten kanssa. 2. Entinen terveystalo, Lekunniementie 4

7 (21) Kuva 8. Entinen terveystalo Vuonna 1950 Tervo sai kaikilla mukavuuksilla varustetun terveystalon. Kunnantalon ja Iskukoukun välissä maisemallisesti upealla paikalla oleva entinen terveystalo näyttää oleva hyvässä kunnossa ulkopäin. Uusi punatiiliverhoiltu terveyskeskus on rakennettu tien toiselle puolelle. Hyväkuntoinen ja käytössä oleva terveystalo edustaa muiden kunnan toimintoihin liittyvien jälleenrakennuskauden rakennusten kanssa kunnan toimintojen kehitystä. 3. Paloasema, Tervontie 4 Kuva 9. Paloasema Paloaseman piirsi R. Sorri jo vuonna 1945, mutta se valmistui vasta 7 vuotta myöhemmin. Asema muutettiin vielä peilikuvaksi suunnitellusta ja palomiehen asunto jätettiin kokonaan pois. Maisemallisesti merkittävässä ympäristössä oleva paloasema edustaa jälleenrakennuskaudelle tyypillistä arkkitehtuuria.

8 (21) 4. Kunnantalo, Tervontie 4 Kuva 10. Kunnanvirasto 3.1.5 Maanomistus Tervon uusi kunnantalo valmistui vuonna 1966. Se on tehty komealle paikalle Sillankorvan ja paloaseman viereen. Kunnantalon eteen on sijoitettu taiteilija Eeva Ryynäsen Satupuu-teos, joka on tehty uuden sillan rakennustöiden yhteydessä vuonna 1976 kaadetusta vanhasta männystä. Kaava-alue on Tervon kunnan omistuksessa. 3.1.6 Ympäristöhäiriöt Kaava-alueeseen ympäristöhäiriöitä aiheuttaa Sinisen tien liikenne. Liikenne melu on mallinnettu ja oheisesta kuvasta ilmenee, että melualue on hyvin kapea, eikä rajoita juurikaan rakentamista alueella. Kuva 12: Likimääräiset meluvyöhykkeet

9 (21) 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet tulee huomioida asemakaavoituksessa. Asemakaavassa huomioitavia aluekokonaisuuksia ovat elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Maakuntakaava Pohjois-Savon liitto on laatinut Pohjois-Savon maakuntakaavaa (kuva 9). Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntakaavan 8.11.2010 ja Ympäristöministeriö vahvisti 7.11.2011. Kaavan tavoitteena on kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen aluemerkinnän alueelle. Tervon kirkonkylä on osoitettu aluekeskus kohdemerkinnällä (ca21). Alue sijoittuu myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeälle alueelle (MA1 34.001 Tervonsalmen kulttuurimaisema) (kuva 10). Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueen tai kohteen erityispiirteitä tule vaalia. Maakuntakaavassa suojeltuja rakennuksia kaavaalueelle ei sijoitu. Kuva 13: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta

10 (21) Kuva 14: Maakuntakaavan Kulttuuriympäristökohteet Yleiskaava Alueella on voimassa 1991 kunnanvaltuusto hyväksymä oikeusvaikutukseton taajaman yleiskaava. Kirkonkylän yleiskaavakaavaprosessi on luonnosvaiheessa. Ote yleiskaavaluonnoksesta on ohessa. Kuva 15: Ote Tervon kirkonkylän osayleiskaavaluonnoksesta

11 (21) Asemakaava Korttelin 16 maankäyttömuoto on voimassa olevassa asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialue (Y) ja hallinto- ja virastorakennusten korttelialue (YH) ja korttelin 23 liikerakennusten korttelialue (KL). Asemakaavan sisältö ilmenee kuvasta 2. Alueen asemakaavat on hyväksytty 20.12.1990, 21.8.1992 ja 8.7.1993. Asemakaavayhdistelmä ilmenee kuvasta 2. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on hyväksytty 27.7.1994. Asemakaava on tulostettu mittakaavassa 1:2000. Muut suunnitelmat ELY-keskus liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualue on laatinut suunnitelmat maanteiden 551 (Sininen tie) ja 16097 (Kirkkotie) kevyen liikenteen järjestelyistä. Selvitykset Kuntoarvio kiinteistöstä Sillankorva on tehty 16.1.2015. Tutkimuksen laatija on Timo Korhonen, rkm / Eerikkala-yhtiöt. Selvityksen johtopäätökset: Rakennus on iäkäs ja pääosin huonokuntoinen ja peruskorjauksen tarpeessa. Asuintilat eivät sovellu asumiseen hyvin. Tämä johtuu tilojen yleisestä huonosta kunnosta, sekä viereisen korotetun tien läheisyydestä ja korkeusasemasta sekä siitä aiheutuvasta liikenteen melusta. Asunnot eivät täytä nykyisiä asumisvaatimuksia. Keskimmäisen kerroksen yritysten käytössä olevat tilat soveltuvat käyttöön kohtalaisesti. Yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys on laadittu FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy:n toimesta 2015. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle kunnan aloitteesta. Kunnan tavoitteena on mahdollistaa korttelille 16 asuinkerrostalon rakentaminen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on tehnyt päätökset asemakaavaa laatimisesta 3.2.2014 38. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maanomistajat Naapurikiinteistöjen omistajat ja asunto-osakeyhtiöt Alueen asukkaat ja muut kuntalaiset

12 (21) Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Viranomaiset Pohjois-Savon Ely-keskus Pohjois-Savon liitto Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Muut yhteisöt ja yhtiöt 4.3.2 Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluvaiheen kuulutuksen yhteydessä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Suunnittelutyötä valvoo ja ohjaa kunnanhallituksen asettama kaavatoimikunta. Luonnos oli nähtävillä 26.9.2014-27.10.2014 välisen ajan. Luonnoksesta ei saatu muistutuksia. Osallisilla on madollista ottaa kantaa ehdotukseen sen ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 24.4.2014. ELY-keskus piti ongelmallisena korkean rakennusmassan rakentamista alueelle, jossa muu rakennuskanta on suhteellisen matalaa. ELY-keskus edellytti, että Sillakorvan kunto tulee selvittää ja melu on myös huomioitava kaavoituksessa. Luonnoksesta saatiin lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskukselta ja Kuopion kulttuurihistorialliselta museolta sekä Savon Voimalta (lausunnot ja vastine liitteenä). Pohjois-Savon ELY-keskuksen mukaan keskusta-alueen rakennuskannan inventointi on vanhentunut ja inventointi tulisi saattaa ajan tasalle. Pohjois-Savon ELY-keskuksen mukaan on syytä arvioida tarkemmin, soveltuuko viisikerroksinen kerrostalo Tervonsalmen kulttuurimaisema-alueeseen. Vaikutusten arvioinnissa ja tarkasteluissa on syytä olla mukana myös Sillankorvan vanhan rakennuksen säilyttävä vaihtoehto. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo esittää, että kaavaselostuksessa on tarkennettava maakunnallisesti arvokkaalla kulttuuriympäristöalueella sijaitsevat rakennuskohteet ja analysoitava niiden arvo. Kaava-aineistossa tulee osoittaa, mikä vaikutus kaavalla (sen mahdollisilla eri vaihtoehdoilla) on alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. ta on täydennetty ja korjattu annettujen lausuntojen mukaisesti. 4.3.5 Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehto 0 / Säilyttävä vaihtoehto: - Sillankorvan rakennus jää.

13 (21) - Alueelle ei voida sijoittaa uutta kerrostalomassaa ilman, että Sillankorva puretaan, koska alueella ei ole tilaa rakentamiselle ja tarvittaville piha-alueille. - Sillankorva pitäisi täysin peruskorjata, mutta sen käyttö asuntoina korkean siltapenkan johdosta on hankalaa. Toimisto ja liiketiloilla ei kunnassa ole kysyntää. - Kaavan tavoitteet eivät toteudu ja kaavamuutokselle ei ole tarvetta. Vaihtoehto 1 / Uudisrakentaminen, kerrostalo: - Sillankorvan rakennus puretaan ja korvataan kerrostalorakentamisella. - Taajamarakenne tiivistyy ja alueen rakennuskannan kerroksellisuus lisääntyy. - Palveluiden läheisyyteen saadaan uutta asuinrakentamista. - Kerrostalo muodostaa uuden näkyvän maisemaelementit Tervonsalmen rantaan. Alueen ympäristö on Tervon tehokkaimmin rakennettua aluetta. Alueelle ja sen ympäristöön sijoittuvat vanha meijeri ja mylly sekä kunnanvirasto. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Kokonaismitoitus Kaavalla ei muuteta olevaa yhdyskuntarakennetta. Kaavan muutoksilla korttelin 16 tontti 1 on jaettu 3:n rakennuspaikkaan ja muutettu käyttötarkoitus uusien rakennuspaikkojen osalta sekä osoitettu 25 metrin pituinen katu em. rakennuspaikoille ajoa varten. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 1,42 ha ja kokonaisrakennusoikeus 5020 k-m². Asemakaavalla osoitetut alueet, niiden pinta-alat ja rakennusoikeudet ilmenevät oheisesta taulukosta. Aluevaraus Pintaala[ha] Kerrosala[k-m2] Tehokkuus[e] AK 0,6254 2231 0,36 Katu. 0,0300 0 0 Y 0,1807 452 0,25 YH 0,5844 2338 0,40 --------------------------------------------------------------------------------------------- Kaikki 1, 4205 5020 0,25

14 (21) 5.1.2 Palvelut Tervon paloaseman alue on osoitettu Y-alueeksi ja kunnantalo YH-alueeksi. Kunnan sosiaalipalvelut löytyvät aivan vierestä ja kulut sijoittuvat Tervonsalmen toiselle puolelle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla ei ole muutettu olevaa yhdyskuntarakennetta. Kaavalla pyritään täydentämään ja tiivistämään olevaa yhdyskuntarakennetta. Toteuttaminen mahdollistaa pienten asuntojen sijoittamisen aivan sosiaali- ja terveyspalveluiden läheisyyteen. Tervonsalmen ranta-alueen maisemalliset elementit muuttuvat kaava toteuttamisen myötä. Koska kaupallisten palveluiden rakennuspaikkatarpeita ei ole, on KL-alue muutettu asuinrakentamisen sekä palveluasuntojen rakentamisen mahdollistavaksi alueeksi. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Kaavalla on osoitettu vanha lääkärintalon rakennuspaikka sekä uusi rakennuspaikka sillan ja kunnantalon väliin. Rakennuspaikan 2 pinta-ala on 2711 m² ja rakennusoikeus 813 k-m² (e=0,3). Kerrosluku on säilytetty entisellään ja rakennuspaikan rajoja ei ole muutettu. Rakennusoikeutta on hiukan pienennetty. Uudelle asuinrakennuspaikalle on osoitettu rakennusoikeutta 1417 k-m² (e=0,4). Rakennuspaikan pinta-ala on 3543 m². Rakennuspaikalle olisi mahdollista rakentaa enintään viisi kerroksinen asuinkerrostalo. Havainnekuva uudisrakentamisesta on ohessa. Kuva 15: Havainnekuva uuden kerrostalon alueesta. Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue (YH)

15 (21) Kunnan talon rakennuspaikka on merkitty YH-merkinnällä voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alueen pinta-ala on 5844 m² ja rakennusoikeus 2338 k-m². Rakennuspaikkojen keskimääräinen tehokkuus on e = 0,40. Yleistenrakennusten korttelialue (Y) Paloaseman rakennuspaikka on osoitettu Y-merkinnällä. Alueen pinta-ala on 1807 m² ja rakennusoikeus 451 k-m² sekä tehokkuus on e = 0,25. 5.3.2 Kulttuuriympäristö 5.3.3 Muut alueet Kyläkuvallisesti tärkeä alue (sk-1) Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti arvokas Tervonsalmen kulttuuriympäristö. Alueilla tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. Katualue Korttelin 19 rakennuspaikoille 1, 3 ja 4 tonteille ajo tapahtuu Lekunniementiestä uuden kadun kautta. Uutta katualuetta on osoitettu 25 m. Katualueen pinta-ala on 300 m². 5.3.4 Tekninen huolto 5.3.5 Ympäristöhäiriöt Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka on uutta katualuetta lukuun ottamatta toteutettu. Kaikki rakennuspakat on liitettävissä oleviin vesi- ja viemäriverkostoihin. 20 kv sähkösiirtolinjat on osoitettu kaavassa. Sinisen tien liikenteen 55dB:n melualue ulottuu noin 20-25 m päähän keskilinjasta. Yöaikainen 45 db:n meluvyöhyke ulottuu noin 30 35 m päähän keskilinjasta. Liikennemelu ei aiheuta ongelmia tai rajoitteita rakentamisen osalta. Melumallinnuksen kartoista otteet ilmenevät oheisista kuvista. Ylemmässä kuvassa on päivämelun vyöhykkeet ja jälkimäisessä yöajan melu.

16 (21) Kuva 16: Liikenteen päivämelun vyöhykkeet Kuva 17: Liikenteen yömelun vyöhykkeet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavalla on tiivistetty olevaa yhdyskuntarakennetta ja osoitettu uutta asutusta olemassa olevien palveluiden läheisyyteen ja olevaan infrastruktuuriin tukeutuen. Kaava on olevan yhdyskuntarakenteen mukainen ja kaavalla muodostuu vanhuksille soveltuvaa elinympäristöä. Asutus on osoitettu siten, että ne eivät sijoitu tulvariskialueelle Myöskään sade- ja sulamisvedet eivät ole olleet ongelma ja kaavalla ei muodostetta sellaista toimintaa, joka lisäisi merkittävästi hulevesiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

17 (21) Kaava ei vaaranna luonnonarvojen olemassa oloa. Kaava-alueella ei ole erityisiä luontoarvoja, koska kaava sijoittuu rakennettuun ympäristöön. Alueeseen kohdistuvat kulttuuriarvot on huomioitu tarpeellisin merkinnöin ja määräyksin. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Kortteliin 16 toteuttaminen vaatii Sillankorvan rakennuksen purkamisen osoitetun uuden kerrostalon tieltä. Sillankorvan kuntoarvion mukaan rakennus on iäkäs ja pääosin huonokuntoinen ja peruskorjauksen tarpeessa. Asuintilat eivät sovellu asumiseen hyvin. Asunnot eivät täytä nykyisiä asumisvaatimuksia. Rakennus on tällä hetkellä tyhjillään eikä Tervon kunnalla ole sille mitään käyttöä. Rakennetun kulttuuriympäristöselvityksen perusteella Sillankorva on paikallisesti merkittävä rakennuskohde. Rakennuksella ei ole laajempaa arvoa. Rakennukset säilyttämiselle ei ole siten pakottavaa tarvetta. 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen. Uudisrakentaminen lisää alueen liikennemäärää. Liikenteen lisääntyminen ei ole kovin suurta, eikä sillä ole vaikutusta liikenneturvallisuuteen, koska alueella on kattava kevyen liikenteen verkko. Liikennemäärät ovat sen verran alhaiset ja nopeusrajoitus 50 km/h, että risteysalueiden toimivuus riittää. 5.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alue korttelissa 16 on lähes kokonaisuudessaan rakennettua ja hoidettua aluetta. Kaavamuutoksella osoitetaan uutta kerrostalorakentamista korttelin 16 rannalle. Tehokkuusluku kerrostalon rakennuspaikalla on voimassa olevan kaavan mukainen, joten vaikutukset luonnonoloihin ovat otettu huomioon voimassa olevan kaavan laadittaessa. Alueelta ei ole tiedossa olevia luontoarvoja. Alueen rakentaminen ei heikennä luonnon monimuotoisuutta. 5.4.5 Vaikutukset maisemaan Maisema Tervonsalmen itärannalla tulee muuttumaan, koska 5-kerroksisen talon rakentamisen johdosta alueen ilme muuttuu. Uudesta kerrostalosta tulee hallitseva maisemaelementti muuta rakentamismassaa korkeampana massana. Muutoin rakennus ei merkittävästi poikkea pohjapinta-alaltaan olemassa olevista alueen rakennuksista. Tervonsalmen itärannan rakennuskannan kerroksellisuus lisääntyy.

18 (21)

19 (21) Kuvat 18 20: Otteita visualisointimallista Sillankorvan alueelta Massan hallitsevaisuudella ei ole suurta eroa sillä, että onko massa 4 tai 5 kerroksinen. Molemmat ovat alueella olevaa muuta rakentamista korkeampia. Molemmat vaihtoehdot eivät myöskään nouse alueella olevan puuston yläpuolelle. Alla on valokuva nykyisestä tilanteesta sekä vaihtoehdot 4-kerroksiesta ja 5-kerroksisesta talomassasta. Uudisrakentamisen sijoittaminen Sillankorvan tilalle ei oleellisesti muuta aluekokonaisuutta. Sillankorva, kunnantalo ja paloasema ovat tyyliltään erilaisia.

20 (21) Kuvat 21 23: Nykytilanne ja kuvasovitteet 4 ja 5-kerroksisista vaihtoehdoista. 5.4.6 Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta vapaa-aikaan tai virkistykseen, koska kaava ei kavenna tai rajoita olevaa virkistys- tai vapaa-ajan toimintaa. Kaava ei vaaranna tai heikennä yleistä turvallisuutta koska kaavamuutoksella ei tule muutoksia yhdyskunnan rakenteisiin. 5.4.7 Taloudelliset vaikutukset Alueiden kunnallistekniikan toteuttamisesta tulee kustannuksia kunnalle. Kytkentäkustannukset ovat kuitenkin alhaiset, koska verkostot ovat lähellä.

21 (21) 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteutumista ohjaavat asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaava-alueiden toteuttaminen on kunnan asia. valvoo normaalina viranomaisvalvontana alueen rakentamista Kuopiossa 16. päivänä marraskuuta 2015. Kuopion aluetoimisto Timo Leskinen aluepäällikkö, DI