Vihviläsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pihtipudas

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 206/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/273/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Vihviläsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pihtipudas Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä Hakija on 31.3.2010 toimittanut Vihviläsuon turvetuotantoalueen toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen Itä-Suomen aluehallintovirastoon, joka on 31.3.2010 siirtänyt hakemuksen asiassa alueellisesti toimivaltaiselle viranomaiselle, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Turvetuotantoalueen pinta-ala on 29,9 ha. Tuotantoalue sijaitsee Pihtiputaan kunnan Seläntauksen kylässä noin 10 km kunnan keskustasta lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN KÄSITTELYÄ KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Vihviläsuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen kanssa yhteisellä hakemuksella ovat tulleet vireille Pienen Mäntynevan ja Hirvinevan turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemukset. Pienen Mäntynevan tuotantoalue sijaitsee noin 2 km kaakkoon Vihviläsuolta ja Hirvinevan tuotantoalue noin 3 km etelään Vihviläsuolta. Tuotantoalueet sijaitsevat niin kaukana toisistaan, että ne eivät muodosta ympäristönsuojelulain 35 :ssä tarkoitettua samalla toiminta-alueella oleva toimintakokonaisuutta. Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Hirvinevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) ympäristöluvat on ympäristönsuojelulain 40 :ssä edellytetysti käsitelty ja ratkaistu samanaikaisesti kuin Vihviläsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Vihviläsuon turvetuotannolla ei ole ympäristölupaa. Turvetuotantoalue sijaitsee hakijan omistamalla tilalla Vihviläsuo RN:o 37:1. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole Vihviläsuon tuotantoaluetta koskevia aluevarauksia. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopintaalan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Maakuntakaavaan on merkitty Vihviläsuolta etelään 400 450 metriä luonnonsuojelualue (sl). Lisäksi tuotantoalueen luode-länsipuolella on luonnonsuojelualueita (SL), lähimmillään pintavalutuskentältä noin 600 metrin ja varsinaiselta tuotantoalueelta noin 700 metrin etäisyydellä. Vihviläsuon eteläpuolella maakuntakaavassa on yhdystie (yt). Tuotantoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole asema- tai yleiskaavaa. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Turvetuotantoalueen kokonaispinta-alasta 29,9 ha on varsinaista tuotantoalaa 26,8 ha ja auma-alueita 3,1 ha. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2035. Alueella tuotetaan jyrsin- ja ympäristöturvetta. Turve kerätään mekaanisella kokoojavaunulla ja toisioerottimella varustetulla imuvaunulla. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Keräilyä edeltävät vaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen ja karheaminen (ei imuvaunumenetelmässä). Tuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakennelmat poistetaan. Hakija kunnostaa omistamansa tuotannosta poistuneet alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian. Kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, laskeutusallas ja pintavalutuskenttä. Kuivatusvedet pumpataan kentälle ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala (1,9 ha) on 6,3 % sen valuma-alueesta. Pintavalutuskenttä sijaitsee ojitetulla suoalueella ja on muodoltaan lähes kolmiomainen. Pintavalutuskentällä turvepaksuus on 0,7 1,3 m.

3 Hakija on arvioinut, että hankealueen nykyinen ominaiskuormitus on fosforille 0,027 kg/vrk/km 2, typelle 0,57 kg/vrk/km 2 ja kiintoaineelle 3,2 kg/vrk/km 2. Ominaiskuormitus on arvioitu käyttämällä valumavesien pitoisuutena fosforille 30 µg/l, typelle 630 µg/l ja kiintoaineelle 3,5 mg/l. Valumana on käytetty 10,5 l/s/km 2. Vihviläsuon tuotantoalueen arvioidut vuotuiset bruttopäästöt vesistöön: Kok. P, kg Kok. N, kg Kiintoaine, kg Kuntoonpanovaihe 1. vuosi 14,2 524 1277 2. vuosi 9,7 349 851 Tuotantovaihe 7,3 326 644 Pöly, melu ja liikenne Vihviläsuon tuotantoalueen arvioidut vuotuiset nettopäästöt vesistöön: Kok. P, kg Kok. N, kg Kiintoaine, kg Kuntoonpanovaihe 1. vuosi 9,1 404 720 2. vuosi 6 273 480 Tuotantovaihe 4,6 196 360 Kuntoonpanovaiheen 1. vuotena Vihviläsuon ja Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueiden (yhteensä 91,2 ha) yhteenlasketut nettopäästöt vesistöön on 27,7 kg fosforia, 1 232 kg typpeä ja 2 197 kg kiintoainetta. Kuntoonpanovaiheen 2. vuotena yhteenlasketut nettopäästöt vesistöön on vastaavasti 18,3 kg fosforia, 832 kg typpeä ja 1 464 kg kiintoainetta. Tuotantovaiheessa vuotuiset nettopäästöt on yhteensä 14 kg fosforia, 599 kg typpeä ja 1 098 kg kiintoainetta. Vihviläsuon ja Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan laskuojilla Tervajokeen ja edelleen Alvajärveen. Kuormaus karheelta, aumaus ja lastaus ovat pölyävimpiä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Tuotannosta aiheutuu pölypäästöjä kesän poutajaksoilla. Lastauksen pölypäästöt keskittyvät lyhytaikaisesti talvikauteen. Tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyisyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli 1 000 metrin etäisyydellä turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuus putoaa voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Pölyisimpien työvaiheiden aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ol-

4 Varastointi ja jätteet lessa epäsuotuisia pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Turveperäinen pöly on tummana pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellisiä 55 db(a) melutasoja 100 200 metrin etäisyydelle. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella päiväaikaan 55 db(a) melutasoja 300 400 metrin etäisyydelle ja yöaikaan 50 db(a) tasoja 500 metrin etäisyydelle. Jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) -vyöhyke jää noin 100 150 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a) -vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 metriä tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa. Turve kuljetetaan työmaatietä ja olemassa olevaa metsäautotietä pitkin Pihtipudas-Myllyaho -maantielle ja edelleen käyttökohteisiin. Energiaturve toimitetaan tavallisesti yhtenä tai kahtena jaksona lämmityskaudella. Ympäristöturvetta toimitetaan tasaisemmin eri vuodenaikoina käyttäjien tarpeiden mukaan. Tuotannossa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneita kuljetetaan vain satunnaisesti. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle pari kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossain määrin muuta raskasta liikennettä. Seuraavat tiedot sisältävät Vihviläsuon tuotantoalueen lisäksi sen läheisyydessä sijaitsevien Pienen Mäntynevan ja Hirvinevan suunnitteilla olevien turvetuotantoalueiden varastointi- ja jätetiedot. Kaikilla tuotantoalueilla on tukikohta. Traktorit kuluttavat tuotantokauden aikana kevyttä polttoöljyä noin 51 000 litraa. Polttoöljy varastoidaan siirrettävissä säiliöissä siten, että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Säiliöiden keskikoko on 3 000 5 000 litraa. Voiteluöljyjä käytetään vuosittain noin 345 litraa ja muita voiteluaineita noin 75 kg. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatulla paikalla. Tuotantoalueilla muodostuu vuosittain 345 litraa jäteöljyä, 58 kg kiinteää öljyjätettä, 17 kg akkuja, 230 kg rautaromua, 2 m 3 sekalaista talousjätettä ja 2 800 kg aumamuovijätettä. Jätteet toimitetaan tukikohta-alueelle asianmukaisiin säiliöihin. Jäteöljyn ja vaarallisen jätteen kerää ja toimittaa asiamukaiseen laitokseen siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle. Muovijäte varastoidaan kasoissa tuotantoalueella ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä.

5 Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta sekä kiviä, mineraalimaita ja lietteitä. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 103 a :n mukaisen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa edellä mainittujen jätteiden määrät ja käsittely on selostettu. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakija on arvioinut, että Vihviläsuon turvetuotantoalueen vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suunniteltu tuotantoalue on ojitettua. Vallitsevana suotyyppinä on isovarpurämemuuttuma. Alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitettuja luontotyyppejä eikä vesilain 1 luvun 15 a :ssä tarkoitettuja vesiluonnon suojelutyyppeihin kuuluvia kohteita. Kasvillisuusselvityksen maastotyöt on tehty 8. 9.7.2009. Alueella ei ole todettu luontodirektiivin liitteessä IV(b) tarkoitettuja erityisesti suojeltavia lajeja eikä rauhoitettuja tai valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Linnustoselvitys on tehty linjalaskentana 4. 5.6.2009, minkä lisäksi kasvillisuusselvityksen aikana havaitut lintulajit on kirjattu ylös. Selvityksen mukaan alueella ei ole ollut luonnonsuojelulain 46 ja 47 :ien mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Linnustollisesti arvokkain alue on selvityksen mukaan Vihviläsuon suunnitellulta tuotantoalueella kaakkoon sijaitseva alue, jonka pikkulammella nähtiin kurki kasvillisuusselvityksen tekemisen aikaan. Alueen eteläpuolella oleva Pirttimäen aarnialue nostaa lammen lähialueen arvoa. Tuotantoalueella tai sen lähialueella ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole uhanalaisten päiväpetolintujen pesäreviirejä. Tuotantoalueelta noin 350 metriä etelään sijaitseva lampi on metsälain 10 :n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö ja vesilain 15 a :n tarkoittama alle 1 ha:n lampi. Lampeen tulee oja. Tuotantoalueen lähiympäristö on pääosin metsätalousmaata tai ojitettua suota. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 800 metriä etelään tuotantoalueelta. Tuotantoaluetta ympäröivät metsäiset alueet estävät melu- ja pölypäästöjen leviämisen asutukselle. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla

6 vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristön asutuissa kohteissa. Tuotantoalueen kunnostustöiden johdosta Vihviläsuon luonne marjastusja metsästysmaana muuttuu. Turvetuotantotoiminta ei vaikeuta lähialueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Tervajoen valuma-alueella (14.483) ei ole toiminnassa olevia turvetuotantoalueita eikä Alvajärveen tule muiltakaan valuma-alueilta turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä. Tervajoen valuma-alueella sijaitsevan Pienen Mäntynevan tuotantoalueen ympäristölupahakemus on samanaikaisesti vireillä Vihviläsuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen kanssa. Alvajärven valuma-alueella on vallitseva maankäyttömuoto erityyppiset metsät. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Kivineva-Karhukangas Natura 2000 -alueeseen (FI0900117) sisältyvä Pirttimäen rinne sijaitsee lähimmillään noin 400 450 metriä etelään tuotantoalueelta. Pirttimäen rinne kuuluu vanhojen metsien suojelun täydennysesitykseen. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI). Kivinevalta ja Karhunkankaalta on löytynyt useita uhanalaisia kasvi- ja hyönteislajeja. Tuotantoalueesta noin 600 700 metriä länteen sijaitsevat Mäntyneva ja Joutsenneva sisältyvät Seläntauksen suot Natura 2000 -alueeseen. Seläntauksen suot on lähekkäisistä suoalueista koostuva suokohde, joka edustaa Pohjanmaan aapasoita. Alueet on sisällytetty Natura-verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella (SCI/SPA). Mäntyneva on lähes luonnontilainen, suurimmaksi osaksi välipintainen avosuo. Joutsennevan eteläosassa sijaitsevan Joutsenlammen alue on osin kärsinyt ojituksista, mutta lammen pohjois-luoteispuolella märkyys ja ravinteisuus lisääntyvät. Joutsennevan märimmillä alueilla on hienoja jänteitä ja mesotrofista lajistoa. Suoalueiden lisäksi Seläntauksen suot Natura-alueeseen sisältyy Lamminahon vanhan metsän kohde, joka sijaitsee noin 1 kilometriä pohjoiseen pintavalutuskentältä. Luontodirektiivin liitteen II lajeista Naturaalueella esiintyy karhu ja metsäpeura. Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella on muun muassa helmipöllö, hiiripöllö, kaakkuri, kapustarinta, kuikka ja viirupöllö. Hakemuksen mukaan tuotantoalueen etäisyys Natura-alueista on riittävä estämään ojituksen kuivatusvaikutukset. Lisäksi tuotantoalueen ja suojelualueiden välissä on metsäojitusta, joten tuotantoalueen ojituksista ei aiheudu hydrologisia vaikutuksia suojelualueille. Vihviläsuon turvetuotantoalueelta ei johdeta kuivatusvesiä Natura-alueille, joten vesistövaikutuksia Natura-alueille ei aiheudu. Tuotantoalueelta voi ajoittain kantautua heikkoa työkoneiden ääntä Natura-alueille, mutta muita havaittavia vaikutuksia

7 Vesistö ja vedenlaatu ei aiheudu. Pölypäästöjä kulkeutuu Natura-alueille erittäin vähäisesti ja satunnaisesti välissä olevasta metsäalueesta johtuen. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 7 km lounaaseen tuotantoalueelta. Vihviläsuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Viitasaaren reitin Alvajärven valuma-alueen Tervajoen valuma-alueella (14.483) ja pieneltä osin myös Keiteleen pohjoisosan Löytänän valuma-alueella (14.438). Kaikki kuivatusvedet johdetaan Tervajoen valuma-alueelle, jonka pinta-ala on 42,9 km 2. Vedet johdetaan laskuojalla Tervajokeen ja edelleen Alvajärven eteläosaan. Alvajärvi laskee Putaanvirtaa pitkin Kolimaan. Tervajoen virtaamat laskussa Alvajärveen on arvioitu lähellä sijaitsevan virtaama-aseman, Saanijärven luusuan (14.491) valuma-alueen vuosien 1991 2005 keskimääräisen valunnan 10,5 l/s/km 2 ja valunnan ääriarvojen keskimääräisten arvojen mukaan. Siten arvioituna Tervajoen virtaamat laskussa Alvajärveen ovat seuraavat: keskialivirtaama (MNQ) 0,04 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 0,44 m 3 /s ja keskiylivirtaama (MHQ) 2,78 m 3 /s. Tervajoen veden laatua on selvitetty vuosina 1975 1984 (n=15). Vesi on ollut kaikilla havaintokerroilla ravinteikasta, humuspitoista ja ajoittain hapanta. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ilmentänyt selvää rehevyyttä. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan Alvajärven vesiala on 45,6 km 2, keskisyvyys 5,5 m ja suurin syvyys 25,5 m. Hakemuksessa Alvajärven veden laatua on tarkasteltu näytepisteeltä Alvajärvi 1 otettujen vesinäytteiden tulosten perusteella. Näytepisteellä Alvajärvi 1 veden laadun seurantaa on tehty vähintään kahdesti vuodessa vuodesta 1985 lähtien. Alvajärven fosfori- ja a-klorfyllipitoisuudet ilmentävät lievää rehevyyttä. Vuosina 2004 2009 pintaveden kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvo on ollut 11 µg/l ja klorofylli-a-pitoisuuksien keskiarvo 7 µg/l. Veden humuksen määrää ilmaisevan kemiallisen hapenkulutuksen arvo on ollut kohtalaisen pieni (8,1 15 mg O 2 /l). Vuosina 2004 2009 pintaveden väriarvo on ollut keskimäärin 48,7 mg Pt/l. Alusveden happitilanne on ollut pääsääntöisesti hyvä, vaikka joinakin vuosina happi on kulunut alusvedestä lähes loppuun, jolloin fosforia on liuennut sedimentistä jonkin verran alusveteen. Esimerkiksi maaliskuussa 2009 alusveden happipitoisuus on ollut 0.1 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 25 µg/l. Alvajärven veden laatua voidaan luonnehtia hyväksi. Näytepiste Alvajärvi Muurasniemi sijaitsee lähellä Tervajoen laskukohtaa. Näytepisteen veden laatua on selvitetty viimeksi vuonna 1997, jolloin vesi on ollut pitkälti samanlaista kuin näytepisteellä Alvajärvi 1.

8 Kalasto ja kalastus Alvajärvi sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Keski- Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Alvajärvi kuuluu fysikaalis-kemiallisten ja biologisten tekijöiden perusteella luokkaan hyvä. Biologinen luokittelu on tehty pelkästään a-klorofyllipitoisuuden perusteella. Järvi kuuluu pintavesityyppiin suuret vähähumuksiset järvet. Hakija on selvittänyt Alvajärven kalastoa ja kalastusta lähettämällä Pihtiputaan osakaskunnalle vesistön käyttöselvitystiedustelun. Alvajärvellä kalastetaan ympärivuoden. Vuosittain kalastajia on noin 250 henkilöä. Ammattimaista kalastusta harjoittaa kolme taloutta, yhteensä 20 henkilöä. Sivuammattikalastusta harjoittaa viisi taloutta, yhteensä 20 henkilöä. Paikkakuntalaisia virkistyskalastajia on 110 henkilöä (50 taloutta) ja lomaasukkaita 100 henkilöä (50 taloutta). Alvajärven kalataloudellinen merkitys on erittäin suuri. Alvajärveen on istutettu vuosina 2005 2009 järvitaimenta, kuhaa, siikaa ja planktonsiikaa. Kuha-, taimen-, siika- ja muikkuistutukset ovat onnistuneet erinomaisesti ja kannat ovat lisääntyneet. Tervajoen suualuetta on ruopattu kalastuskunnan toimesta. Alvajärven veden laatu on koettu hyväksi ja se on parantunut viime aikoina. Vesistön ja kalaston yleisessä tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakemuksessa on arvioitu, että Vihviläsuon turvetuotantoalueen nettopäästöt nostavat tuotantovaiheessa Tervajoen veden pitoisuuksia laskussa Alvajärveen seuraavasti: kokonaisfosfori 0,3 µg/l, kokonaistyppi 14 µg/l ja kiintoaine 0,03 mg/l. Vihviläsuon ja samalla valuma-alueella sijaitsevan Pienen Mäntynevan (61,3 ha) turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu pitoisuusmuutosvaikutus on vastaavasti seuraava: kokonaisfosfori 1,1 µg/l, kokonaistyppi 43 µg/l ja kiintoaine 0,08 mg/l. Kuntoonpanovaiheessa pitoisuuslisäykset ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin tuotantovaiheessa. Laskelmat on tehty keskivirtaamatilanteessa. Vihviläsuon ja Pienen Mäntynevan tuotantoalueiden kuntoonpanovaiheessa voi Tervajoessa hakijan arvion mukaan esiintyä ajoittaista liettymähaittaa. Kiintoainepitoisuuksien muutokset ovat kuitenkin niin pieniä, että haitat sen perusteella arvioituna ovat lieviä. Normaalissa tuotantovaiheessa kuivatusvedet eivät merkittävästi muuta purkureitin tilaa. Vaikutukset alapuoliseen vesistöön ovat vähäisiä ja rajoittuvat pääosin laskuojiin ja Tervajokeen. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain pelastussuunnitelma, joka toimitetaan pelastusviranomaisille. Työmaalle nimetään hätätilanteiden hoitamisesta

9 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet vastaava paloturvallisuusorganisaatio. Työmaalla on alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineitä sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten ja toimintaharjoitusten avulla. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. Käyttötarkkailun tarkoituksena on antaa taustatietoa kuormitustarkkailulle. Kuormitukseen vaikuttavat tekijät kirjataan ylös päiväkirjaan. Kuntoonpanovaiheessa päästötarkkailua tehdään pintavalutuskentän alapuolelta mittapadolta. Tuotantovaiheessa päästötarkkailua tehdään pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta havaintopisteiltä lupakauden kahden ensimmäisen ja kahden viimeisen vuoden aikana. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä. Lisäksi päästötarkkailua tehdään poikkeustilanteissa. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä. Vesistövaikutuksia seurataan Tervajoesta ja Alvajärvestä näytepisteeltä Alvajärvi 60. Vaikutusarvioinnissa voidaan hyödyntää viranomaisseurannassa olevan havaintopisteen Alvajärvi 1 veden laatutuloksia. Kalataloustarkkailu toteutetaan tarvittaessa lupamääräysten mukaisesti. Hakija esittää Vihviläsuon ja Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueiden kuivatusvesistä kalataloudelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi Alvajärven kalakantojen hoitamiseksi vuotuista 1 000 euron kalatalousmaksua. Korvaukset Hakijan arvion mukaan vaikutukset Alvajärvessä ovat niin vähäisiä, ettei rantakiinteistöjen käytölle aiheudu korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa. Hankkeesta ei aiheudu sellaisia ympäristöhaittoja, jotka edellyttäisivät kompensaatiotoimia tai vahingonkorvauksia. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 29.11.2010 muun muassa asianosaisten yhteystiedoilla, vedenlaatutiedoilla ja laskeutusaltaiden mitoitustiedoilla sekä erillisillä Vihviläsuon turvetuotantoalueen, Hirvinevan turvetuotantoalueen ja Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen vesistökuormitus- ja vesistövaikutusarvioilla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Pihtiputaan kunnassa ja Viitasaaren kaupungissa 10.1. 8.2.2011 sekä eri-

10 tyistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 12.1.2011 Kotiseudun Sanomat -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueen kalatalousryhmältä, Pihtiputaan kunnalta, Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta, Viitasaaren kaupungilta ja Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Vihviläsuo sijoittuu ojitetulle alueelle. Läheisyydessä ei ole asutusta. Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee vahvistettuun maakuntakaavaan merkittyjen arvokkaiden luonnonsuojelukohteiden välissä ja rikkoo alueen erämaisuuden. Seläntauksen suot Natura 2000 -alue on lajistollisesti erittäin merkittävä alue niin linnustoltaan kuin kasvilajistoltaan. Suoalueiden lisäksi kohteeseen sisältyy Lamminahonrinteen metsä, joka on poikkeuksellisen rehevä, vanhoja lehtipuita kasvava vanhan metsän alue. Seläntauksensuot ovat kaavassa luonnonsuojelualueena (SL). Vihviläsuon, Pienen Mäntynevan ja Hirvinevan aluekokonaisuuden kautta kulkee kaavaan merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Alueella tai sen vaikutusalueella ei ole muita kaavoja kuin maakuntakaava. Pirttimäen aarnialueen pohjoispuolella olevan alueen rajaaminen hakemuksen ulkopuolelle on hyvin perusteltua. Vihviläsuon luoteispuolella, rajautuen Seläntauksen soiden suojelukokonaisuuteen kuuluvaan Lamminahonrinteen etelärajaan, on METSOohjelman luonnonsuojelubiologiset kriteerit täyttävä 6,5 ha:n luonnonmetsäkohde. Alue on inventoitu ja hyväksytty rahoitettavaksi, mutta rauhoituspäätöstä ei vielä ole tehty. Vihviläsuon laskuoja kulkee noin 80 metrin päässä suojelualueen rajasta. Toinen METSO-ohjelman inventoitu kohde, pienvesi lähimetsineen, on Tervajoen varrella tilan RN:o 1:109 kohdalla. Joen varrella ympäristö on lehtipuuvaltaisa varttunutta sekametsää ja osin tulvavaikutteista. Tervajoki kulkee tilan alueella noin kilometrin matkalla. Tervajoen vedenpinnan korkeusvaihteluilla tuskin on vaikutusta lajiston suojeluarvoihin. Tervajoen alaosassa, alkaen noin 200 m Alvajärven rannasta maantiesillasta ylävirtaan päin, on joki ja sen välitön lähiympäristö kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaista ympäristötukialuetta. Keski- Suomen metsäkeskuksen tekemä ympäristötukipäätös on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka.

11 Alvajärvi on luokiteltu vesienhoidon mukaisessa asiantuntija-arviossa hyvään tilaan. Alvajärvi voidaan luokitella jopa karuhkoksi ja niukkaravinteiseksi järveksi, missä nykyisellään ei ylitetä sallitun fosforikuormituksen rajaa. Turvetuotantoalueen vedet johdettaisiin järven eteläpään lahteen, joka laadullisesti on melko lähellä pääaltaan tilaa. Nykyisellään lahdenkaan kuormitus ei laskennallisesti ylitä sallittua fosforikuormitusta. Suurin merkitys lahdelle olisi kuitenkin Tervajokea pitkin tuleva kiintoainekuormitus, joka mahdollisesti näkyisi myös jokisuun liettymisenä. Hakemuksesta ei kuitenkaan ilmene, millä analyysimenetelmillä kiintoaineen määrä on analysoitu ja kuinka siinä on otettu huomioon myös hienompi veden mukana kulkeutuva aines. Erityistä huomiota tuleekin kiinnittää tuotantoalueen vesien puhdistusmenetelmien tehokkuuteen, jotta järven nykyinen tila voidaan ylläpitää. Hakemuksessa esitetyn vesistötarkkailupisteen Alvajärvi 60 sijaan havaintopaikka tulee perustaa hieman etelämmäksi (koordinaatit 34254444 7028629), niin että se kuvastaa lahtialueen veden laatua ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia Alvajärvi 60-pistettä paremmin. Lähtötilanteen selvittämiseksi ennen kuntoonpanotöiden aloittamista hakijan on tutkittava Tervajoen suun tämän hetkinen lietekerroksen paksuus ja laajuus. Tätä koskeva suunnitelma on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Ympäristölupa voidaan myöntää seuraavin velvoittein: 1. Hakijan tulee tarkkailla kalataloudellisia vaikutuksia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. 2. Hakijan tulee maksaa 1 600 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vaatimus koskee Vihviläsuon turvetuotantoalueen lisäksi Hirvinevan ja Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueita. 3. Vesien käsittelyn on oltava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja käytäntöä (BEP). Pintavalutuskenttien toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota. 4. Hakijan on ennen kuntoonpanotöiden aloittamista tehtävä selvitys purkuvesistön kalastosta ja kalastuksesta ja selvitys toiminnan vaikutuksesta kalastoon.

12 Alvajärven valuma-alueella ei ole aikaisempaa turvetuotantoa. Alvajärvi on luokiteltu vesienhoidon mukaisessa asiantuntija-arviossa hyvään tilaan. Tavoitetilana on hyvässä tilassa pysyminen. Alvajärven veden laatua voidaan luonnehtia hyväksi. Vuosina 2004 2009 veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 6 25 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 410 510 µg/l, ph 6,6 7,3 ja väriluku 35 60 mg Pt/l. Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 mukaan turvetuotannon sijoittuminen suunnataan tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soille. Kuntoonpanovaiheessa kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisesta. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa, joka kestää yleensä 3 6 vuotta. Jos alue on jo valmiiksi ojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat pienempiä. Valumavedet aiheuttavat Tervajoessa ja Alvajärvessä selvää rehevöitymishaittaa sekä pohjan liettymistä. Rehevöityminen voi ilmetä muun muassa pyydysten tavanomaista nopeampana likaantumisena, kalojen makuhaittoina ja jopa kalastuksen estymisenä. Turvetuotannon vesistövaikutukset heikentävät ainakin lohensukuisten kalalajien ja rapujen menestymistä. Hakemuksen kalasto- ja kalastustiedot ovat puutteellisia. Ympäristönsuojeluasetuksen 11 :n mukaan, jos laitos tai toiminta aiheuttaa päästöjä vesistöön, hakemuksessa on oltava tiedot purkuvesistön kalastosta sekä kalastuksesta sekä selvitys toiminnan vaikutuksesta kalastoon ja muihin vesieliöihin. Kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti, ottamatta huomioon riskitekijöitä ja poikkeuksellisia olosuhteita. Hankkeen toteuttamisen seurauksena alapuolisten vesistöjen tila tulisi heikentymään merkittävästi Alvajärvessä. Jos lupa myönnetään, hankkeesta aiheutuu yleiselle kalatalousedulle haittaa, mikä voidaan kompensoida 1 600 euron (noin 15 /tuotantohehtaari) suuruisella kalatalousmaksulla. Maksulla voitaisiin esimerkiksi istuttaa Alvajärveen, Mäntyjärveen, Iso-Korppiseen ja Löytänään kaloja tai rapuja kompensoimaan kalojen ja rapujen heikentyvää lisääntymistä sekä limoittumisen verkko- ja katiskapyynnille aiheuttamaa pyynnin vaikeutumista. Kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on tarpeen, koska hakijan tulee olla tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista. Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunta Lautakunta vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Hakemuksessa esitetyt puhdistustekniikat eivät ole vielä kehittyneet riittävästi vesiensuojelumielessä. Alvajärvi ja Löytänällä päin olevat vesistöt ovat vielä kohtalaisen

13 puhtaita. Keski-Suomen maakuntakaavassa Alvajärvi on esitetty virkistysaltaaksi. Jos lupa myönnetään, turvetuotanto pilaa alueen vesistöt ja aiheuttaa myös muita haittoja. Kalastusselvitys on puutteellinen. Pohjasedimenttitutkimusta ei ole tehty alapuolisessa vesistössä. Turvetuotantoalueen läheisyydessä on Natura 2000 -alueita. Tervajoen valuma-alueella on 2000-luvulla tehty Kemera-lain mukainen metsäluonnonhoito-hanke, jossa kunnostustoimia on kohdistunut myös Tervajokeen. Hankkeen puitteissa on tehty myös Tervajoen jokisuun kunnostus. Luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavat, arvokkaat kohteet keskittyvät selvitysalueella Hirvinevan luoteisrajalle, Pienen Mäntynevan lounaisrajalle ja Vihviläsuon kaakkoisrajan pikkulammelle. Näille alueille keskittyy useita huomioitavia luontotyyppejä. Viitasaaren kaupungin tekninen lautakunta Vireillä olevan 3. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata turvetuotannon tarpeet ja suojelullisesti arvokkaat suoluonnon kohteet. Alvajärven ranta- ja kyläosayleiskaava on vireillä. Kaavoitettavaan alueeseen kuuluu Alvajärven lisäksi Pihtiputaan länsiosassa kaikki kunnan alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat yli kahden hehtaarin suuruiset järvet ranta-alueineen. Ranta-alueiden luonto- ja maisemaselvitykseen sisältyvät turvetuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevat Natura-alueet sekä arvokkaana kohteena Mäntyjärven rantasuo Mäntyjärven pohjoispäässä. Potentiaalisia rantarakennuspaikkoja turvetuotantoalueiden läheisyydessä on luonto- ja maisemaselvityksen perusteella ainoastaan Mäntyjärven itärannalla ja lievään rakentamiseen myös etelärannalla. Lähin asuintalo sijaitsee Pirttimäessä, noin 500 metrin päässä Vihviläsuon eteläkärjestä. Ympäristölupapäätöksessä on syytä ottaa huomioon seuraavat seikat: 1. Vireillä olevan Alvajärven ranta- ja kyläyleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen mukaan Mäntyjärven itä- ja etelärannoilla on potentiaalia vapaa-ajan rantarakennuspaikoille. Mäntyjärven pohjoispäässä on arvokas luontokohde, Mäntyjärven rantasuo. 2. Keski-Suomen maakuntakaavan mukaan Pienen Mäntynevan läpi on osoitettu ulkoilureittimerkintä ja Pienen Mäntynevan pohjoispuolelle kallio- ja rakennuskiviaineisten ottovyöhyke. 3. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa on Pienen Mäntynevan pohjoispuolelle osoitettu malmipotentiaalinen vyöhyke (ek 6).

14 4. Valmisteluvaiheessa oleva Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava, joka käsittelee koko maakunnan laajuudessa muun muassa turvetuotantoa ja suoluontoa. Muistututukset 1) AA ja BB (Seläntauksen kylä, Koivikko RN:o 2:74 ja Koivikko I 2:147) vaativat, että ympäristölupaa ei myönnetä. Muistutus koskee Vihviläsuon turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Hirvinevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) ympäristölupahakemuksia. Muistuttajien mökki sijaitsee noin 4 km:n päässä suunnitelluilta tuotantoalueilta Alvajärven rannalla. Toiminnasta aiheutuu melu- ja pölyhaittaa. Myös rekkaliikenteestä Kinnulantiellä aiheutuu meluhaittaa. Rantalantien risteys on jo nykyään vaarallinen. Alvajärven eteläpää ja Suvannonlahti ovat matalia. Vesistö rehevöityy ja värjäytyy. Lomakiinteistöjen arvo alenee. Turvetuotanto on monien artikkelien mukaan aiheuttanut kiistattomasti haittoja joka puolella. Vesistöjä on aloitettu puhdistamaan jätevesijärjestelmillä. Miten hakija voi ostaa päästöoikeuksia maksamalla esimerkiksi 1 000 vuodessa kompensoidakseen kalataloudelle ja vesistön kuormitukselle aiheutuvia haittoja. 2) Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry vaatii, että ympäristölupaa ei myönnetä. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin ympäristölupa on lainvoimainen. Muistutus koskee Vihviläsuon turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Hirvinevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) ympäristölupahakemuksia. Vihviläsuo, Pieni Mäntyneva ja Hirvineva sijaitseva Seläntauksen alueella, missä on toistakymmentä Natura 2000 -aluetta. Seläntauksen runsaasti luontoarvoja sisältävää aluetta tulee kehittää luonnon monimuotoisuutta säilyttäen ja suojeluarvoja vahvistaen. Tavoitteena tulee olla sirpaleisten alueiden kokoaminen yhtenäiseksi suureksi luonnonsuojelualueeksi. Turpeennosto on ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Tuotantoalueiden pinta-ala on yhteensä 108,8 ha. Samoihin luontoalueisiin, ekologisiin vyöhykkeisiin ja vesistöihin vaikuttavia, eri aikoinakin toteutettavaksi aiottuja maanmuokkaushankkeita on syytä katsoa vaikutuksiltaan kokonaisuuksina.

15 Vihviläsuo reunoineen sisältyy myös maakotkan, metsähanhen, kanahaukan, hiirihaukan, riekon ja kuukkelin elinpiiriin. Vihviläsuon turpeennostoalue todennäköisesti kuivattaisi lehtomaista ja korpimaista Lamminahonrinteen vanhan metsän suojelualuetta. Kaivuu todennäköisesti kuivattaisi myös Joutsennevan suojelualuetta, joka sijaitsee noin 0,5 km:n päässä. Pirttimäenrinne sijaitsee vain 400 metrin päässä Vihviläsuosta. Natura 2000 -verkoston kohteiden lähiympäristöjä ei saa muuttaa turpeenottoalueiksi. Lupaa haetaan yhteensä 108,8 ha:n alueille. Pinta-ala ei muodollisesti edellytä YVA:aa. Turvevarojen ehtyessä hakija hyvin usein hakee lupia työn jatkamiseen lähisoilla. Tohtori Lasse Swanbäckin tutkimusten kattamilla soilla kiintoaineen hiukkaspäästöt vesistöihin olivat jopa kymmenkertaiset hakemuksessa ilmoitettuihin verrattuna. Tervajoen kuormitusta ei tule lisätä. Alvajärven vedet laskevat Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvaan Kolimaan. Tällä hetkellä on vireillä useita lupahakemuksia soilta, jotka laskisivat kuivatusvetensä Kolimaan. On tarkasteltava turvesoiden kuivatusvesien kokonaisvaikutusta Koliman veden laatuun. Vesien kuormitus kuivatusvesillä on vastoin EU:n vesipuitedirektiiviä, jonka tavoitteena on sekä suojella ja parantaa niiden tilaa että estää vesiekosysteemien huononeminen. Turpeen poltto on hiilidioksidilähteenä pahin mahdollinen energiantuotantomuoto. Turpeesta polttoaineena tulee vähitellen luopua. Suojelupainotteisella alueella ennallistaminen on suositeltavin jälkikäyttömuoto, jos turpeennosto toteutuu. 3) Pihtiputaan kalastusalue, Pihtiputaan kalastuskunta ja Alvajärven osakaskunta vaativat, että ympäristölupaa ei myönnetä. Muistutus koskee Vihviläsuon turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Hirvinevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) ympäristölupahakemuksia. Vihviläsuo, Pieni Mäntyneva ja Hirvineva ovat uusia tuotantoalueita, eikä samalla alueella ole muita vanhoja tuotantoalueita. Vedet ovat vielä hyvässä kunnossa. Tervajoen vaikutuspiirissä olevilla UPM-Kymmenen omistamilla metsäalueilla on tehty jopa metsäojien ummistamista ja soiden ennallistamista. Hakemuksessa esitettyjen kuivatusvesien käsittelymenetelmien on havaittu useissa tutkimuksissa olevan riittämättömiä. Ongelmia on havaittu etenkin kevät- ja syystulvien sekä kesän rankkasateiden aikana. Kuivatusvedet tulisi käsitellä joko kemiallisella puhdistamolla tai kenttäkuivausmenetelmällä.

16 Tervajoen valuma-alueella on tehty kemera-lain mukainen metsäluonnon hoitohanke, muun muassa alajuoksua on kunnostettu ja luusuaa ruopattu. Tervajoki ei kestä turvetuotannon päästöjä. Keski-Suomen maakuntakaavassa Alvajärvi on merkitty virkistysalueeksi, joten on tärkeää suojella Alvajärven vesiä. Nyt haettavana olevia alueita ei ole merkitty turvetuotantoalueiksi maakuntakaavassa. Hakijan tulee tehdä Alvajärvestä pohjasedimentti- ja kalastotutkimus, yksi puhelinsoitto yhdelle kalastajalle ei ole riittävä selvitys. Nyt haettavana olevien alueiden läheisyydessä on Natura 2000 -alueita, joten tästäkään syystä lupaa turvetuotannolle ei tule myöntää. 4) Metsähallitus vaatii, että ennen mahdollisen ympäristöluvan myöntämistä on varmistettava, että hanke ei vaaranna Kivineva-Karhunkankaan Natura-alueen niitä luonnonarvoja, jonka vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000 luonnonsuojeluverkostoon. Kivineva-Karhunkangas on otettu Natura-ohjelmaan boreaalisen luonnontilaisen metsän ja sen eliölajiston suojelemiseksi. Alueen luonnonarvot liittyvät erämaisuuteen ja iäkkääseen puustoon sekä vanhan metsän kasvija eläinlajistoon. Suunniteltu tuotantoalue sijoittuu lähimmillään noin 400 metrin etäisyydelle Natura-alueesta. Turvetuotantoalueen voidaan olettaa lisäävän meluisuutta, mikä heikentäisi erämaisen boreaalisen luonnonmetsän luontotyyppiin kuuluvan eliöstön elinoloja. Pölylaskeuma todennäköisesti heikentäisi luontotyypille tyypillisten epifyyttilajien (sammalet, jäkälät) ja kääpien elinolosuhteita. Turvetuotanto aiheuttaa muutoksia ottoalueen vesitalouteen ja vaikutukset heijastuvat myös ympäristöön. Vesitaloudessa tapahtuvilla muutoksilla saattaa olla vaikutuksia myös Natura-alueeseen ja sen lajistoon. 5) CC, DD, EE, FF ja GG (Seläntauksen kylä, Kurkiniemi RN:o 1:109) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä ja kuivatusvesien johtamista Alvajärveen. Muistutus koskee Vihviläsuon turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ympäristölupahakemusta. Kuivatusvesien vaikutuksista Alvajärven veden laatuun ja kalakantaan tarvitaan lisätietoa, myös pitkäaikaisvaikutuksista. Järveen on saatu palautettua erittäin heikkona ollut kuhakanta istutuksien avulla. Veden laadun heikkeneminen voi pilata kalojen elinmahdollisuudet, koska kuivatusvesien mukana tuleva kiintoaine rehevöittää järven. 1 000 euron vuotuinen korvaus on pieni mahdollisiin haittavaikutuksiin nähden esimerkiksi kalakan-

17 nan häviäminen, rehevöityminen, veden laadun heikentyminen. Muistuttajien mökki sijaitsee Alvajärven rannalla. 6) HH (Pihtiputaan kylä, Pikkula RN:o 6:309, Jakola RN:o 6:350 ja Jämsänniemi RN:o 99:4), II:t (Seläntauksen kylä, Rautakaarre RN:o 5:33), JJ:t (Seläntauksen kylä, Uustalo RN:o 6:42, Erkkilä RN:o 6:61 ja Kankaanpää I RN:o 6:65 sekä Alvajärven kylä, tila Ninnilä RN:o 6:116), KK:t (Seläntauksen kylä, Riihimäki Rn:o 5:19), LL (Seläntauksen kylä, Leppä-Markkula RN:o 6:41, Erkkilä RN:o 6:61 ja Kankaanpää I RN:o 6:65), MM (Seläntauksen kylä, Leppä-Markkula RN:o 6:41, Erikkilä RN:o 6:61 ja Kankaanpää I RN:o 6:65), NN (Seläntauksen kylä, Kuoppaharju RN:o 6:49), OO (Seläntauksen kylä, Ranta-aho RN:o 5:59), PP (Seläntauksen kylä, Kivilahti RN:o 5:51), QQ (Seläntauksen kylä, Merasaari RN:o 9:26), RR (Pihtiputaan kylä, Mäntyrinne RN:o 99:6), SS (Pihtiputaan kylä, Mäntyrinne RN:o 99:6), TT (Pihtiputaan kylä, Mäntyrinne RN:o 99:6), UU (Pihtiputaan kylä, Tervajoki RN:o 16:34 ja Seläntauksen kylä, Männikkö RN:o 5:44), VV (Seläntauksen kylä, Rinne RN:o 5:45), WW (Pihtiputaan kylä, Tervajoki RN:o 6:190 ja Pihtiputaan kylä, Jokela RN:o 6:191), XX (Seläntauksen kylä, Kallela RN:o 6:53), YY (Seläntauksen kylä, Mäntyniemi RN:o 9:18), ZZ (Seläntauksen kylä, Ranta-aho RN:o 5:59), ÅÅ ja ÄÄ (Seläntauksen kylä, Suviranta RN:o 99:5), ÖÖ:n perikunta (Seläntauksen kylä, Muurainniemi RN:o 6:20), AA1 ja BB1 (Seläntauksen kylä, Pemari RN:o 6:46 ja Purontaus RN:o 6:58), CC1 (Seläntauksen kylä, Tuulensalo RN:o 5:55), DD1 (Pihtiputaan kylä, Aamurusko RN:o 6:336), EE1 (Pihtiputaan kylä, Näreniemi RN:o 6:344 ja Huutsaari RN:o 22:15), FF:n kuolinpesä (Pihtiputaan kylä, Heikkilä RN:o 6:313), GG1 (Pihtiputaan kylä, Metsä-Heikkilä RN:o 6:357 ja Näreharju RN:o 6:109), HH1 (Pihtiputaan kylä, Eksynkorpi RN:o 6:358), II1 (Seläntauksen kylä, Kivikko RN:o 6:54), JJ1 (Seläntauksen kylä, Aho RN:o 5:50), KK1 (Seläntauksen kylä, Markkula RN:o 35:0), LL1 (Pihtiputaan kylä, Rantala RN:o 2:26), MM1 (Pihtiputaan kylä Kakspihlaja RN:o 6:311 ja Autere RN:o 6:312), NN1 (Pihtiputaan kylä, Suvirinne RN:o 6:342 ja Suviniemi RN:o 6:343), OO1 (Pihtiputaan kylä, Lehto RN:o 150:0), PP1 (Seläntauksen kylä, Myllymäki RN:o 5:62), QQ1 (Pihtiputaan kylä, Kalliomäki RN:o 4:17, Kallio RN:o 4:25, Kammola RN:o 4:33 ja Martinmäki RN:o 4:36), RR1 ja SS1 (Pihtiputaan kylä, Tönölä RN:o 9:116), TT1 (Pihtiputaan kylä, Untola RN:o 22:50) sekä UU1 (Pihtiputaan kylä, Soidin RN:o 9:117) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Jos lupa myönnetään, on varmistuttava vesiensuojelutoimia lisäämällä, että päästöjä ei tule nyt jo toipuneeseen Alvajärveen. Muistutus koskee Vihviläsuon turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Hirvinevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) ympäristölupahakemuksia.

18 Tervajokisuun välittömässä läheisyydessä on sekä vakituisia että lomaasuntoja, joiden rantoja avoimena olevilta soilta, vesiensuojelutoimista huolimatta, mahdollisesti tuleva humus sotkisi pahasti. 1970-luvun ojitusten takia järven vesi oli silminnähden sotkuinen melkein koko kesän ajan lähes 10 vuotta. Muikkukanta hävisi kokonaan ja siikakin huomattavan paljon. Virkistyskäyttö, muun muassa uiminen ja mattojen pesu oli lähes mahdotonta. Järven pohjaan tuli paksu mutakerros. Nykyisin vesi on selkeää ja käyttökelpoista kalastukseen ja muuhun virkistyskäyttöön. Muikkukanta on elpynyt ja siika- ja kuhakannat voimistuneet. Jos järveen kulkeutuu turvehumusta, niin kaikki menetetään. Aiemman kuormituksen vuoksi pienempikin kuormitus on liikaa. Järven lahti on matala. Metsäkeskus teki Tervajoessa ja sen valuma-alueella kunnostustoimia vuosina 2007 ja 2008 rakentamalla muun muassa pintavalutuskenttä, laskeutusaltaita sekä putkipatoja hillitsemään tulvavesien tuomaa ravinnekuormaa Alvajärveen. Omistajat ruoppasivat ja kunnostivat omin varoin neljä pahiten liettynyttä rantaa. Toimet ovat olleet turhia, jos päästöjä alkaa taas tulla. Kiinteistöjen ja tulevien tonttien arvot voivat alentua. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti Vihviläsuon turvetuotantoalueeseen, koska se sijaitsee varsin lähellä Tervajokea. Se mikä pääsee jokeen, tulee järveen asti. Myös Mäntyjärvi kärsii. 7) VV1 ja WW1 (Seläntauksen kylä, Vääränpetäjänniemi RN:o 9:35) vastustavat kuivatusvesien johtamista Alvajärveen. Muistutus koskee Vihviläsuon turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Hirvinevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) ympäristölupahakemuksia. Alvajärven veden laatu on viimevuosien aikana parantunut ja kalakanta elpynyt edellisten soiden kuivatustöiden jälkeen. Muikkukanta on elpynyt vasta 2009 kesän aikana. 1 000 euron vuotuinen kalatalousmaksu on riittämätön korvaamaan vesistön samenemisen ja kalakannan tuhoamisen. Alvajärven virkistyskäyttö ja vetovoima vähenevät. Mökkitonttien arvo laskee. Hakijan luontoselvitykset ovat kyseenalaisia. 8) XX1 (Pihtiputaan kylä, Juhanaho RN:o 6:337 ja Seläntauksen kylä Hallava RN:o 4:37) vaatii, että ympäristölupaa ei myönnetä. Muistutus koskee Vihviläsuon turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ympäristölupahakemusta.

19 Alueet ovat linnustolle erittäin merkityksellisiä. Teeren ja metson soidin ja reviirialueet vaarantuvat, jos Pieni Mäntyneva ja Vihviläsuo otetaan turvekäyttöön. Palokärki esiintyy poikkeuksellisen runsaana alueella. Hanke tuhoaisi todennäköisesti koko kannan elinmahdollisuudet läntisen Pihtiputaan alueella. Muuranniemi Siikaniemi linjan ja Tervajokisuun välinen alue on pahoin rehevöitynyt ja rannat ovat täyttyneet mudalla. Alue ei kestä uusia vesistöön kohdistuvia rasitteita. Umpeenkasvu ja veden laatu rajoittavat virkistyskäyttöä, muun muassa uintia ja vetouistelua. Marjastuskäyttö tuhoutuisi turvetuotannon myötä. Hakemuksessa esitetty Alvajärven vedenlaaturaportti on vanha, eikä sen perusteella voida arvioida nykytilaa. Näytteenottopaikat eivät vastaa hankkeen kannalta oleellisia rasituskohteita (Muuranniemi Siikaniemi linjan lounaispuoli). Hallava-tila sijaitsee 800 metrin päässä tuotantoalueelta. Juhanaho-tila sijaitsee Alvajärven rannalla Tervajoen suun lähistöllä. 9) YY1 (Pihtiputaan kylä, Pihtiranta RN:o 99:2) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Muistuttajan vapaa-ajan tila Pihtiranta sijaitsee Alvajärven rannalla. Tämä Alvajärven osa on erittäin matala, joten lietteet pilaavat sen helposti. Tervajoki laskee järveen noin 0,5 km:n etäisyydellä Pihtiranta-tilasta. Lietteet turvetuotantoalueilta valuvat näille ranta-alueille. Muistuttaja varaa oikeuden hakea korvausta mahdollisista haitoista myöhemmin. Muistutus koskee Vihviläsuon turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ympäristölupahakemusta. 10) ZZ1 ja ÅÅ1 (Seläntauksen kylä, Isänmaa RN:o 6:368 ja Alvajärven kylä, Suviranta RN:o 2:200) sekä ÄÄ1 ja ÖÖ1 (Seläntauksen kylä, Kivirinne RN:o 6:349) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Muistutus koskee Vihviläsuon turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Hirvinevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) ympäristölupahakemuksia. Muistuttajat ovat aktiivisia vapaa-ajankalastajia. Suunnitteilla oleva turvetuotantoalue on uhka koko Alvajärvelle, sen kalastajille ja kaikelle muullekin virkistyskäytölle. Järven eteläpäässä vesi on ajoittain sameampaa ja kalansaaliit pienemmät, etenkin arvokalat: siika, kuha ja muikku. Kannat ovat hiljalleen olleet kasvussa. Paikoin on havaittavissa rehevöitymisen lisääntymistä, joten kaikki ylimääräinen ravinnekuormitus, mikä näiltä turvetuotantoalueilta tulisi, olisi aikaa myöten liikaa tällaiselle matalalle järvelle.

20 Hakijan vastine Hakijan vastine koskee Vihviläsuon turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Hirvinevan (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemusten johdosta annettuja lausuntoja ja muistutuksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunto Vihviläsuon osalta tuotantoalue on rajattu luontoarvojen vuoksi noin 450 metrin etäisyydelle Pirttimäen aarnialueesta. Vihviläsuon länsi- ja luoteispuolella olevat suojelualueet sijaitsevat lähimmillään noin 750 metrin päässä Vihviläsuon suunnitellusta tuotantoalueesta. Suoalueilta ei johdeta vesiä näiden lähellä olevien luonnonsuojelualueiden läpi. Asutusta ei ole alle 500 metrin etäisyydellä. Pienen Mäntynevan ja Hirvinevan osa-alueiden lähellä ei ole varsinaisia suojelualueita. Ohjeellinen ulkoilureitti kulkee lähinnä Pienen Mäntynevan osa-alueen läheltä. Muihin osa-alueisiin reitillä ei ole vaikutusta. Hakemuksen mukaiset osa-alueet ovat ojitettuja. Tuotannon sijoittamista ojitetuille alueille pidetään suotavana. Pirttimäen aarnialueen pohjoispuolella oleva alue on rajattu hakemuksen ulkopuolelle. Aarnialueen ja tuotantoalueen välille jää metsäinen suojavyöhyke. Vihviläsuon laskuoja sijaitsee lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä Lamminahonrinteen suojelualueesta. Virtaukset ovat suojelualueesta poispäin (laskuojan suuntaan), joten haitallisia vaikutuksia alueeseen ei arvella syntyvän. Tervajoen varrella sijaitsevaan METSO-ohjelmaan inventoituun pienveteen lähimetsineen tai alempana joen varressa sijaitsevaan Keski-Suomen metsäkeskuksen tekemään ympäristötukipäätökseen ei vaikutuksia arvella olevan. Kiintoaineen osalta pitoisuuslisäys laskussa Alvajärveen Vihviläsuon ja Pienen Hirvinevan on kuntoonpanovaiheessa arviolta 0,15 mg/l, mikä ei oletettavasti ole lainkaan nähtävissä Tervajoessa havaituissa pitoisuuksissa. Kiintoaineen pitoisuus mitataan normaalilla analyysimenetelmällä. Etäisyys jokisuuhun on pitkä ja edellä olevilla pitoisuuksilla ei liettymisvaaraa tällä alueella ole mahdollista esiintyä. Mittaamalla veden kemiallista hapen kulutusta voidaan arvioida hienon orgaanisen aineksen määrää. Tämä vaikuttaa lähinnä veden väriin ja hapenkulutukseen, mutta ei liettymiseen. Suuria vaikutuksia tähän pitkän etäisyyden ja vähäinen kiintoainemäärä huomioon ottaen ei arvella olevan.

21 Pitoisuuslisäyslaskelmat Iso-Korppiseen eivät osoita merkittävää lisäystä, vaikka Mäntyjärvi ei pidättäisikään ravinteita. Todennäköistä on, jos virtaus järvessä ei ole suuri, että ainakin osa kiintoaineesta ja ravinteista pidättyy jo ennen Iso-Korppista. Pintavalutuskenttää pidetään tällä hetkellä parhaimpana tekniikkana turvetuotantoalueiden vesien puhdistukseen. Pieni-Mäntynevan pintavalutuskenttä (pvk 3) voidaan ottaa tehokkaampaan tarkkailuun jo suon kuntoonpanovaiheessa. Puhdistustehon seuranta ei kuitenkaan ole aina tarkoituksenmukaista. Varsinkin, jos pitoisuudet ovat alhaisia jo pintavalutuskentälle tultaessa, yleensä puhdistustehokin on alhainen, mutta pitoisuudet ovat edelleen pieniä. Alvajärveen voidaan perustaa uusi lausunnossa ehdotettu havaintopaikka hakemuksessa esitetyn sijaan. Hakija ilmoittaa tutkituttavansa Tervajoen suun tämän hetkisen tilanteen ja toimittavansa selvityksen aluehallintovirastolle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikön lausunto Ehdotettu yhteinen 1 600 euron vuosittainen kalatalousmaksu on kohtuuttoman suuri. Hakijan esittämä kalatalousmaksu voidaan jakaa tuotantoalojen pinta-alojen suhteessa seuraavasti: Hirvineva 162 /vuosi, Pieni-Mäntyneva 565 /vuosi ja Vihviläsuo 275 /vuosi. Alueet on jo valmiiksi ojitettuja, joten kunnostuksen vaikutukset ovat pienempiä edeltävään tilanteeseen verrattuna. Hakija ilmoittaa tekevänsä lisäselvityksen kalastosta ja kalastuksesta ja toimittaa sen aluehallintovirastolle. Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunta Hakija viittaa soveltuvin osin edellä olevaan. Vihviläsuon osa-alueen tuotantoaluetta rajataan noin 450 metrin etäisyydelle aarnialueeseen. Samalla suunnalla oleva pikkulampi on noin 400 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta, joka voidaan katsoa riittäväksi. Muilla tuotantoalueen osa-alueilla ei ole varsinaisia suojeluun suunniteltuja alueita. Päästötarkkailua voidaan tehdä tehostetusti pintavalutuskentän 3 osalta kuntoonpanotoimien yhteydessä esimerkiksi kolmen vuoden ajan ympärivuotisesti. Muutoin hakija pitäytyy aiemmin esittämässään tarkkailussa. Lähin asutus sijaitsee noin 900 metrin päässä. Tutkimusten mukaan melu- ja pölyhaittoja ei ole lainkaan näin kaukana.