TALOUSARVIO JA SUUNNITELMA 2019 2021 Valtuusto 27.11.2018 liite 1 30
SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KUNTAYHTYMÄTASON TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2019-2021 1.1 YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 1 Valtion vuoden 2019 talousarvioesitys 1 Kuntatalouden tilanne 2 Työmarkkinatilanne 3 Erikoissairaanhoidon talouden kehitys 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke 5 1.2 VUOSIEN 2019-2021 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 6 Talousarvion ja -suunnitelman valmisteluprosessi 6 Vuoden 2019 käyttötalouden talousarvioesitys 7 Jäsenkuntien vuoden 2019 palvelusuunnitelmat 9 Suunnitelma kertyneen ylijäämän palauttamisesta vuonna 2019 10 Vuosien 2020-2021 käyttötalouden suunnitelmat 11 Investointisuunnitelma 2019 2021 13 Rahoitussuunnitelma vuosille 2019-2021 16 1.3 TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2019 16 1.4 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET 17 Vuoden 2019 toiminnallisten tavoitteiden sitovuus 17 Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta 18 1.5 KUNTALASKUTUS VUONNA 2019 19 2. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2019-2021 TULOSALUEITTAIN 25 2.1 KUNTAYHTYMÄ ILMAN LIIKELAITOKSIA Turun yliopistollinen keskussairaala 26 Lääkehuollon tulosalue 27 Tekniset ja huoltopalvelut 28 Hallintokeskuksen tulosalue 29 2.2. LIIKELAITOKSET 30 36 3. TALOUSARVIOESITYKSEN 2019 MUODOSTUMINEN 41 Kuntayhtymätason talousarvioesityksen muodostuminen 42 Talousarvioesityksen vertailu vuoden 2018 ennusteeseen 43 4. INVESTOINTISUUNNITELMA 2019-2021 44 Investointisuunnitelma 2019 2021 45 Investointisuunnitelman perustelut 49 5. SUORITETAVOITTEET 2019 JA KUNTIEN PALVELUSUUNNITELMAT 67 Suoritetavoitteet 2019 68 Kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksu 70 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat 73
TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2019-2021 1.1. YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtion vuoden 2019 talousarvioesitys Pitkään jatkuneen taantuman jälkeen Suomen bruttokansantuote pääsi vuonna 2015 orastavaan 0,3 % kasvuun, joka kiihtyi 1,9 prosenttiin vuonna 2016. Vuonna 2017 bkt kasvoi jo 3,0 prosenttia. Bruttokansantuote kasvoi viennin ja investointien kasvun myötä. Talousarviota laadittaessa, lokakuussa 2018, kuluvasta vuodesta on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi. Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan 3,0 %. Maailmantaloudessa korkeasuhdanne jatkuu, mutta yhä enemmän on merkkejä siitä, että kasvuvaihe on taittumassa. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden kasvun hidastuvan kuitenkin selvästi noin 1,5 prosentin vuosikasvuihin tulevina vuosina. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2021 2022 talouskasvun arvioidaan palaavan potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtiin eli noin prosenttiin. Ministeriö ennustaa Suomen talouskasvuksi vuonna 2019 1,7 %. Vuoden 2020 talouskasvuksi ministeriö ennustaa 1,6 %. Työttömyysasteen ministeriö arvio alenevan kuluvana vuonna 7,4 %:iin, vuonna 2019 edelleen 6,9 %:iin ja 2020 6,6 %:iin. Ansiotasoindeksi nousi alustavien tietojen mukaan vuonna 2017 + 0,2 %, vuonna 2018 +1,8 % ja vuonna 2019 +2,6 %. Talouskasvu vahvistaa julkista taloutta, mutta myönteinen suhdannetilanne ei ratkaise julkisen talouden rakenteellisia ongelmia, joita ovat väestön ikääntymisen aiheuttama kasvupaine hoito- ja hoivamenoissa ja sen mukanaan tuoma valtiontalouden alijäämä. Julkisen talouden velkasuhde alenee hitaasti ja laskee vuonna 2018 alle 60 %:in rajan bruttokansantuotteesta. Valtion talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,3 mrd. euroa, mikä on n. 0,5 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat alenevat vajaat 2 % vuoden 2018 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 53,9 mrd. euroa v. 2019. Verojen ja veroluontoisten maksujen osuus on n. 45,8 mrd. euroa. Vuoden 2018 varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen arvioidaan kasvavan n. 1,8 mrd. euroa ja tulot ilman lainanottoa 1/88
lisääntyvät vastaavasti 1,2 mrd. euroa. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 on 1,4 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Alijäämä suurin piirtein puolittuu vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa ennakoituun verrattuna. Vuoden 2018 lisätalousarviossa tuloarviota korotettiin lähinnä kertaluonteisten tekijöiden vuoksi 1,7 mrd. eurolla. Vuodelle 2018 budjetoituun (ml. lisätalousarvio) verrattuna alijäämä pienenee 0,3 mrd. eurolla v. 2019. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan v. 2019 n. 0,7 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2019 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan n. 109 mrd. euroa, mikä on n. 45 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan n. 1,2 mrd. euroa, mikä on hieman vähemmän kuin vuodelle 2018 on arvioitu. Suhdannenousun siivittämänä hallituksen asettama tavoite velkasuhteen taittumisesta v. 2019 saavutetaan. Valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä ensi vuosikymmenen alussa joten nimellisesti velkaantuminen jatkuu. Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 10,5 mrd. euroa v. 2019. Valtionavut alenevat vuodelle 2018 budjetoidusta n. 3 %. Kuntatalouden tilanne Valtiovarainministeriön mukaan koko kuntatalous (kunnat ja kuntayhtymät) vahvistui selvästi vuonna 2017. Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 3,9 mrd. euroa vuonna 2017. Vuosikate vahvistui noin 540 milj. euroa edellisvuodesta. Vuosikate riitti hyvin kattamaan poistot ja arvonalentumiset, sekä nettoinvestoinnit. Investointitarpeet, korjausvelka ja kasvukeskusten palvelujen ja infrastruktuurin laajentaminen kuitenkin haastavat kuntataloutta. Kuluvana vuonna kuntatalouden rahoitusjäämä (=toiminnan ja investointien rahavirta) kääntyy negatiiviseksi -0,55 mrd. euroa, kun se vuonna 2017 oli +0,11 mrd. euroa. Vuonna 2019 se on -0,41 mrd. euroa. Vuonna 2019 kuntien nettotoimintamenot kasvavat 2,5 % ja verotulot 5,6 %. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta (v. 2017: 18,42 mrd. euroa) kasvaa vuonna 2018 0,75 mrd. euroa ja nousee vuonna 2019 19,78 mrd. euroon. Lainakannan kasvu selittyy pääosin sairaanhoitopiirien kasvaneilla investoinneilla. Talouden kehityksessä ja lähivuosien näkymissä on alueellisia eroja, jotka heijastuvat alueellisesti kuntatalouden tilanteeseen ja kehitysarvioihin. Talouden haasteet jatkuvat erityisesti pienillä kunnilla, suurten kuntien haasteena on lainakanta. Euromääräisesti eniten velkaa on Uudellamaalla, Varsinais- Suomella, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa on noin 53 prosenttia koko maan lainakannasta, niiden osuus on viime vuosina hitaasti kasvanut. Vuosikatteen heikentymistä oli maakunnista ainoastaan Varsinais-Suomessa. Heikentyminen oli kuitenkin suhteellisen pientä, noin 30 euroa asukasta kohti (koko maa 596 / asukas, Varsinais-Suomi v. 2016: 383, v. 2017: 352 ). Tällä hetkellä Varsinais-Suomen kuntien talouden tilanne ei merkittävästi poikkea valtakunnallista keskiarvoista mitattuna kertyneellä yli-/alijäämällä ja lainakannalla asukasta kohti. Vuonna 2017 kertynyttä ylijäämää oli Varsinais- 2/88
Suomen kunnissa 1.136 euroa asukasta kohti (valtakunnallinen keskiarvo 2.072 euroa). Vuonna 2017 Varsinais-Suomen kuntien lainakanta oli 2.918 euroa asukasta kohti (valtakunnallinen keskiarvo 2.933 euroa). Työttömyysaste Varsinais-Suomessa oli vuonna 2017 8,7 %, kun se koko maassa oli 8,6 %. Työmarkkinatilanne Talousarviota laadittaessa lokakuussa 2018 on kunta-alalla voimassa työmarkkinakeskusjärjestöjen 8.2.2018 saavuttaman neuvottelutuloksen mukaiset työ- ja virkaehtosopimukset (kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, lääkärisopimus ja teknisten sopimus). Sopimukset ovat voimassa 1.2.2018-31.3.2020. Sopimusten kustannusvaikutus sopimusjaksolla on 3,5 prosenttia, mikä vastaa työmarkkinakierroksen niin sanottua yleistä linjaa. Sopimuskautena toteutetaan yleiskorotukset 1. toukokuuta 2018 ja 1. huhtikuuta 2019 lukien. Sopimuksiin sisältyy myös paikallinen järjestelyerä 1. tammikuuta 2019. Neuvotteluissa sovittiin paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta. Kertaerä on 9,2 prosenttia varsinaisesta palkasta ja se maksetaan koko henkilöstölle tammikuussa 2019. Työmarkkinajärjestöjen 5.9.2016 hyväksymän kilpailukykysopimuksen mukaisesti loma-rahoja leikataan 30 % ajanjaksolla 1.2.2017-30.9.2019 siten, että leikkaus koskee 1.2.2017 jälkeen maksettavia lomarahoja. Kilpailukykysopimuksen osana työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet myös työnantajien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta asteittain vuosina 2017-2020 ja palkansaajan maksuosuuden nostamisesta vastaavasti. Lisäksi työnantajan sosiaaliturvamaksua on alennettu vuodesta 2017 alkaen. Erikoissairaanhoidon talouden kehitys Erikoissairaanhoidon toimintamenot kasvoivat sairaanhoitopiireissä edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2014 3,1 %, vuonna 2015 2,2 %, 2016 2,6 % ja vuonna 2017 3,7 %. Menojen kasvu on ollut nopeampaa, kuin mihin talousarvioissa on varauduttu ja seurauksena on ollut talousarvioiden ylittyminen lähes kaikissa maamme sairaanhoitopiireissä. 3/88
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toimintamenojen kasvu nousi vuonna 2017 4,9 %:iin psykiatrian fuusion seurauksena. Toimintamenojen talousarvio ylittyi, mutta vähemmän kuin muissa yliopistosairaanhoitopiireissä. Toimintamenojen reaalinen, julkisen talouden terveydenhuollon hintaindeksillä deflatoitu kasvu vuosina 2009-2017 oli keskimäärin 2,0 % vuodessa (Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä 2,7 %). Erikoissairaanhoidon menojen reaalista kasvua selittää merkittävältä osin väestön ikääntymisestä johtuva palvelujen kysynnän ja käytön kasvu ja uudet lakisääteiset tehtävät, kuten ensihoito. Lisäksi monilla alueilla on toteutettu sairaanhoitopiirin vastuita laajentavia työnjakomuutoksia sairaanhoitopiirin ja jäsenkuntien kesken. THL:n mukaan ikääntyneiden tapaturmista 80 prosenttia on kaatumisia, liukastumisia tai putoamisia. Kaatuminen on myös tavallisin tapaturmaisen kuoleman syy yli 65-vuotiailla. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on lähetteiden määrällä mitattuna kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2017 keskimäärin 1,4 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kysynnän kasvu on ollut valtakunnallista kehitystä nopeampaa, ollen keskimäärin 2,5 % vuodessa. Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä on vuodesta 2013 vuoteen 2017 kasvanut valtakunnallisesti keskimäärin 2,7 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu on ollut keskimäärin 2,5 % vuodessa. (Ensihoito integroitiin sairaanhoitopiireihin vuonna 2012). Lääketieteen ja lääketieteellisen teknologian kehitys on tuonut erikoissairaanhoitoon uusia kalliita hoitomenetelmiä ja lääkkeitä, joilla voidaan hoitaa sairauksia, joita aiemmin ei pystytty hoitamaan. Tästä johtuva erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu näkyy erityisesti lääkemenojen kasvuna. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuosina 2009-2017 lääkemenot ovat kasvaneet erikoissairaanhoidossa keskimäärin 4,7 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu on ollut samoin keskimäärin 4,6 % vuodessa. 4/88
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke Hallitus antoi maaliskuussa 2017 eduskunnalle esityksen maakunta- ja sosiaalija terveydenhuollon uudistusta koskeviksi laeiksi ja toukokuussa 2017 esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskevaksi laiksi. Lakiesityksissä tavoitteena oli sote-uudistuksen voimaanastuminen yhdessä valinnanvapauslain kanssa 1.1.2019 lukien. Uudistuksen toimeenpanoa valmistelevan maakuntien välisaikaishallinnon oli tarkoitus aloittaa toimintansa lakiesitysten hyväksymisen jälkeen syksyllä 2017. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan 29.6.2017 lakiesityksistä antaman lausunnon mukaan esitetty valinnanvapausjärjestelmä ei turvaa kaikissa tilanteissa riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yhdenvertaisesti kaikille. Lausunnon mukaan esitetty maakunnan velvollisuus yhtiöittää sosiaalija terveydenhuollon palvelut on perustuslain vastainen. Valiokunta kiinnitti lausunnossaan myös moniin muihin yksityiskohtiin huomiota. Hallitus päätti neuvotteluissaan 5.7.2017, että valinnanvapauslaki valmistellaan perustuslakivaliokunnan edellyttämät korjaukset huomioon ottaen uudestaan syksyllä 2017 ja korjattu lakiluonnos lähetetään lausuntokierrokselle marrasjoulukuussa 2017. Hallitus antoi eduskunnalle uuden esityksen valinnanvapauslaiksi käsittelyyn 8.3.2018. Sote- ja maakuntauudistusta koskeva lakipaketti oli 16.3.2018 kokonaisuudessaan eduskunnan käsittelyssä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi kriittisen lausuntonsa maakunta- ja sote-uudistuksen keskeisistä lakiesityksistä 1.6.2018. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitää mm. varmistaa se, että uudistuksen lait eivät ole ristiriidassa EU:n valtiontukisääntöjen kanssa. Lisäksi maakuntien rahoitus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Uudistuksen ajalliset siirtymät on myös määriteltävä. Muutokset valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä ja valtiovarainministeriössä ja ne toimitetaan eduskunnalle hallituksen vastineena. Talousarviota laadittaessa lokakuussa 2018 sote- ja maakuntauudistuksen käsittely eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on kesken, vaikka sen oli tarkoitus valmistua syyskuun loppuun mennessä. Sote-valiokunnalla on kiire, sillä hallitus haluaa lait voimaan niin, että maakuntauudistuksen mukaiset maakuntavaalit voidaan järjestää vuoden 2019 toukokuussa. Sote-lakien hyväksymisen ja maakuntavaalien välillä pitäisi olla väliä noin puoli vuotta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee voimaan uuden aikataulun mukaan 1.1.2021 alkaen, jolloin uudet maakunnat aloittavat toimintansa ja järjestämisvastuu on siirtynyt maakunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus edellyttää mm. maakunnan yhtenäisen tuotantorakenteen suunnittelua, valinnanvapausmallien toiminnan ennakointia ja 5/88
suunnittelua, tietojärjestelmien kehittämistä, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamista, henkilöstön siirron suunnittelua ja omaisuusjärjestelyihin valmistautumista. Valmistelu Varsinais-Suomen maakunnassa pääsi vauhtiin alkuvuodesta 2018, mutta hiljeni syksyllä odottamaan lainsäädännön valmistumista. 1.2. VUOSIEN 2019-2021 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Kuntayhtymän taloussuunnittelun lähtökohtana on valtuuston hyväksymä pitkän tähtäimen talouden vakauttamisohjelma. Vakauttamisohjelmassa jäsenkuntien keskimääräinen maksuosuuksien vuosikasvu vuosina 2012-2021 voi olla enintään 3,8 %. Vuonna 2017 toteutettu psykiatrian fuusio on kuitenkin ohjelmakauden loppupuolelle sijoittuessaan niin merkittävä muutos, ettei alkuperäistä vakauttamisohjelman maksuosuuksien kehitystä koskevaa tavoitetta ole mahdollista saavuttaa vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi fuusiolle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat osin riippuvaisia psykiatrian uusista tilaratkaisuista ja investoinnin toteutuessa velkaantumista koskeva enimmäistavoite (200 milj. euroa) ylittyy hieman, päätyen 219,3 milj. euron lainakantaan. Ilman psykiatrian fuusiota vakauttamisohjelman tavoite jäsenkuntien maksuosuuksien kehityksestä saavutettiin vuonna 2017 ja myös talousarvio- ja suunnitelma 2019 2021 noudattaa tavoitetta johtaen vuosina 2012 2021 keskiarvoon 3,5 %. Nykytoiminnan laajuuden perusteella eli sisältäen psykiatrian fuusion, taloussuunnitelma johtaa 4,2 % keskiarvoon. Taseen alijäämien kattaminen on toteutunut vuonna 2016 ja tavoitteeksi asetettujen maksuosuuksien muutosten puitteissa. Talousarvio- ja suunnitelma 2019 2021 on laadittu siten, että vuoden 2019 jälkeen taseessa ei myöskään ole ylijäämiä. 1.2.1. Talousarvion ja suunnitelman valmisteluprosessi Kevään kuntaneuvottelut erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä vuonna 2019 käytiin 27.4.2018. Jäsenkunnille ja Turun yliopistolle varattiin perussopimuksen mukaisesti mahdollisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Palaute useilta jäsenkunnilta oli se, että alun perin vuodelle 2019 esitetty 2,8 % maksuosuuden kasvu haastaa kuntien kantokyvyn, ja että sairaan-hoitopiirin on kehitettävä toimintojaan siten, että erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä voidaan hillitä. Tästä syystä on kohdistettava toimenpiteitä sekä jäsenkuntien maksurasituksen pienentämiseen että toiminnan kehittämiseen. Sairaanhoitopiiriltä odotetaan kykyä vaikuttaa palvelujen kysyntään ja palveluprosessien sujuvuuteen ja samalla kehittää tuottavuuttaan. Yhteistyötä toiminnallisissa ja rakennemuutoksissa pidettiin yleisesti onnistuneena viime vuosina ja sen toivottiin jatkuvan esiin tulleissa muutostarpeissa, kehityshankkeissa ja sote-uudistuksessa. Hallitus hyväksyi kuntaneuvottelujen ja kuntien esitysten pohjalta valmistellut kuntayhtymän käyttötalouden talousarvioraamit vuodelle 2019 kokouksessaan 6/88
22.5.2018 ( 43). Jäsenkunnille toimitettiin talousarvioraamiin perustuvat alustavat arviot vuoden 2019 maksu-osuuksista 6.6.2018. Tuotantosuunnitelmat ja arviot vuoden 2019 suoritteista pyydettiin tulosalueilta ja Tyksin toimialueilta 15.9.2018 mennessä. Hallituksen ensimmäinen talousarviokäsittely on 9.10.2018 ja toinen käsittely, jonka perusteella hallitus päättää esityksestä valtuustolle, on 6.11.2018. Jäsenkunnille toimitetaan perussopimuksen edellyttämällä tavalla talousarvioesitykseen perustuvat palvelusuunnitelmat 15.10.2018 mennessä. 1.2.2. Vuoden 2019 käyttötalouden talousarvioesitys 1.2.2.1. Talousarvioesityksen lähtökohdat Hallitus päätti kokouksessaan 22.5.2018 ( 43), että vuoden 2019 talousarvio laaditaan siten, että jäsenkuntien maksuosuuksien muutos voi olla enintään 2,5 % tilikauden tulos laaditaan 2,042 milj. euroa alijäämäiseksi ja asiakasmaksuissa noudatetaan asetuksen mukaisia enimmäismääriä vuoden 2019 alusta alkaen. Vuoden 2019 talousarvioesitys on laadittu reunaehdoiltaan hallituksen raamipäätöksen mukaisesti. Talousarvioraami on erittäin tiukka. Kuluvan vuoden ennustettuun kustannuskehitykseen talousarvioesitys tarkoittaa ainoastaan 1,4 % toimintakulujen kokonaiskasvua. Suurimpia kuluvan vuoden talousarviosta poikkeavia kustannustekijöitä eli lääkekustannuksia ja tarvikekustannuksia voidaan oikaista 7,1 milj. eurolla. Valtaosa tästä kehityksestä on toteutumassa jo vuoden 2018 aikana. Sitovien nettokulujen muutos talousarviosta 2018 on 2,1 %. Talousarvioesitys ei sisällä varaumia hoidon kysynnän kasvuun. 1.2.2.2 Talousarvioesityksen muodostuminen Alla on taulukkoesitys vuoden 2019 talousarvioesityksen muodostumisesta. 7/88
VUODEN 2019 TALOUSARVIOESITYKSEN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2019 Milj. Talous- Kasvu arvio 2018 Indeksi- Määrä- Yhteensä arvioesitys % Milj. tarkistukset rahojen/tulo- Milj. 2019 2019 arvioiden Milj. tarkistukset Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta 535,3 14,9 14,9 550,2 2,8 Kalliin hoidon tasausmaksut 21,5-1,4-1,4 20,1-6,3 Erityisvelvoitemaksut 22,4 1,3 1,3 23,7 5,9 Tuotot jäsenk.ennen ensihoitoa 579,2 14,8 14,8 594,1 2,6 Ensihoidon myyntituotot 14,5 0,0 0,0 0,0 14,5 0,0 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä 593,7 0,0 14,8 14,8 608,6 2,5 Myyntituotot ulkok. ja muilta 65,6 3,4 3,4 69,0 5,2 Erityisvaltionosuus 13,7 0,8 0,8 14,5 5,8 Muut myyntituotot 53,4 1,3 2,0 3,3 56,7 6,2 Maksutuotot 27,3 2,3 2,3 29,6 8,5 Muut toimintatuotot 18,6 0,4 1,3 1,7 20,3 9,1 Muut, kuin tuotot jäsenkunnilta yht. 178,6 1,7 9,8 11,5 190,1 6,4 Toimintatuotot yhteensä 772,3 1,7 24,6 26,4 798,7 3,4 Toimintakulut Palkat 323,1 12,2 1,2 13,4 336,6 4,2 Sosiaalivakuutusmaksut 84,7-1,6 0,3-1,3 83,5-1,5 Henkilöstömenot 407,9 10,6 1,5 12,2 420,0 3,0 Palvelujen ostot 146,9 2,2 0,7 2,9 149,8 2,0 Materiaalin ostot 156,3 2,3 8,7 11,0 167,3 7,1 Vuokrat 10,7 0,2 0,0 0,2 10,9 2,0 Muut toimintakulut 10,9 0,2 0,3 0,5 11,4 4,2 Toimintakulut yhteensä 732,6 15,5 11,3 26,8 759,4 3,7 Toimintakate 39,7-13,8 13,4-0,4 39,3-1,1 Nettorahoitustuotot+/kulut- -3,8 0,0 0,6 0,6-3,2-15,9 Vuosikate 35,9-13,8 14,0 0,2 36,1 0,5 Poistot ja arvonalentumiset 40,3 0,0-2,2-2,2 38,2-5,3 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -4,4-13,8 16,1 2,3-2,0 Sitovat nettokulut 598,1 13,8-1,3 12,5 610,6 2,1 Toimintatuotot Toimintatuottojen tuloarvio kasvaa talousarvioesityksessä 26,4 milj. euroa (3,4 %) vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Jäsenkunta-tuottojen tuloarvio kasvaa 14,8 milj. euroa (2,5 %) ja muiden kuin jäsenkuntatuottojen tuloarvioiden kasvu on yhteensä 11,5 milj. euroa (6,4 %). Asiakasmaksuja arvioidaan kertyvän 2,3 milj. euroa (8,5 %) vuoden 2018 talousarviota enemmän. Toimintakulut Toimintakulujen osalta talousarvioesitys tarkoittaa 26,8 milj. euron (3,7 %) määrärahojen kasvua vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna kasvu on 1,4 %. Työehtosopimusten palkkaratkaisujen ja yleisen kustannuskehityksen arvioidaan johtavan 15,5 milj. euron menojen kasvuvaikutukseen. Muita ulkoisiin sopimuksiin pohjautuvia menoja sisältyy esitykseen 2,9 milj. euroa. Kliinisen tietopalvelun vakinaistamiseen on varattu 0,6 milj. euroa ja muuhun tutkimukseen ja kehitykseen 0,5 milj. euroa. Lääke- ja tarvikekustannuksiin on tehty 7,1 milj. euron lisäys kuluvan vuoden ennustetun kehityksen mukaisesti ja muut muutokset ovat 0,2 milj. euroa. 8/88
Talousarviomäärärahojen optimaaliseksi kohdentamiseksi on tulosalueiden kesken lisäksi tehty toimintakulujen määrärahojen siirtoja, joilla ei kuntayhtymän tasolla ole nettovaikutusta. Suurin muutos on lain edellyttämänä toteutettava leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa vaativan toiminnan siirtyminen Turunmaan sairaalan liikelaitoksesta Tyksin tulosalueelle. Siirtyvän toiminnan laajuus on 1,6 milj. euroa. Edellisen lisäksi on useita muita pienempiä siirtoja tulosalueiden kesken. Talousarvioesitykseen sisältyy uusia virkoja ja vakansseja kliinisen tietopalvelun vakinaistamiseksi kustannusvaikutukseltaan 0,6 milj. euroa. Tämän lisäksi kuntayhtymä on laatinut sopimukset biopankin toiminnasta, jonka velvoitteista aiheutuu henkilöstökustannuksia 0,5 milj. euroa ja Medisiina D rakennukseen tuotetaan tukipalveluja muille osapuolille ja ne edellyttävät 0,3 milj. euron lisäyksiä. Päätösesitykset talousarviomäärärahoihin sisältyvistä uusista vakansseista tuodaan käsittelyyn määrärahakäsittelyn jälkeen. Vuoden 2019 talousarvioesityksen muodostuminen ja vertailu vuoden 2018 ennusteeseen on kappaleessa 3. Nettorahoituskulut ja suunnitelmapoistot Nettorahoituskulut ovat talousarvioesityksessä 3,2 milj. euroa, mikä on 0,6 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa. Lainojen korkokuluihin on varattu 3,2 milj. euroa. Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko on esityksessä nolla euroa. Koron perusteena olevan 12 kuukauden euribor -koron keskiarvon arvioidaan olevan vuonna 2019 edelleen lähellä nollaa. Suunnitelmapoistojen määräraha on 38,2 milj. euroa, mikä on 2,2 milj. euroa vähemmän, kuin vuoden 2018 talousarviossa. Suurin poistoja pienentävä tekijä on U sairaalan poistojen vähentyminen. Liikelaitosten talousarvioesitykset ovat olleet johtokuntien käsiteltävänä. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta 25.10.2018 ( 73) ja Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta 25.10.2018 ( 54). 1.2.3. Jäsenkuntien vuoden 2019 palvelusuunnitelmat Talousarvioesityksen tuotot jäsenkunnilta samoin kuin suoritteet on palvelusuunnitelmissa kohdistettu kunnille. Kuntien euromääräisen käytön 2019 arviot perustuvat toteutuneisiin käyttösuhteisiin piirin eri sairaaloissa pienten kuntien osalta 24 edellisen kuukauden aikana ja suurten kuntien osalta 12 edellisen kuukauden aikana. Jäsenkunnille toimitettiin 6.6.2018 alustavat euromääräiset maksuosuusarviot vuodelle 2019. Talousarvioesityksessä on pitäydytty kuntakohtaisesti näissä arvioissa. 9/88
Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu Kuntakohtaisesti jäsenkuntien maksuosuuksien muutosprosentit talousarviosta 2018 talousarvioon 2019 muodostuvat palvelusuunnitelmissa seuraaviksi: Jäsenkuntalaskutuksen kasvu vuoden 2019 palvelusuunnitelmissa verrattuna vuoden 2018 palvelusuunnitelmiin kunnittain: Jäsenkunta Muutos% TA2019 vrt TA2018 Jäsenkunta Muutos% TA2019 vrt TA2018 Aura 4,16 Paimio 6,43 Kaarina 7,02 Parainen -0,68 Kemiönsaari 4,75 Punkalaidun -23,65 Koski Tl 3,03 Pyhäranta 1,02 Kustavi -1,99 Pöytyä 1,41 Laitila -2,08 Raisio -2,40 Lieto 3,40 Rusko 8,86 Loimaa -0,26 Salo 0,22 Marttila -2,98 Sauvo 0,01 Masku -0,51 Somero 2,03 Mynämäki 3,58 Taivassalo 5,63 Naantali 4,16 Turku 3,96 Nousiainen -4,51 Uusikaupunki 0,84 Oripää -2,24 Vehmaa 7,08 Yhteensä 2,50 Kuntien lopulliset kustannukset perustuvat kuitenkin aina toteutuvaan tosiasialliseen palvelujen käyttöön. Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat on esitetty talousarvion kappaleessa 5. Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu on palvelusuunnitelmissa jaettu jäsenkunnille asukaslukujen 1.1.2018 suhteessa. Erityisvelvoitemaksut ovat talousarvioesityksessä yhteensä 23.731.350 euroa. Kalliin hoidon tasausraja vuonna 2019 on 80.000 euroa, mikä on sama kuin vuonna 2018. Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena ovat kustannukset, jotka syntyvät jäsenkunnille annettavista tasaushyvityksistä yli 80.000 euron potilaskohtaisista kustannuksista. Kalliin hoidon kustannusten arvioidaan olevan yhteensä 20.138.000 euroa vuonna 2019. 1.2.4 Suunnitelma kertyneen ylijäämän palauttamisesta vuonna 2019 Hallitukselle ja valtuustolle esitetään ylijäämän palauttamista jäsenkunnille 2,042 milj. euron alijäämäisellä tuloksella vuonna 2019. Vuoden 2018 talousarviossa 10/88
tavoitetuloksena on 4,4 milj. euron ali-jäämä. Talousarvion 2019 jälkeen kuntayhtymällä ei ole taseessaan yli/ alijäämää edellisiltä tilikausilta. 1.2.5 Vuosien 2020-2021 käyttötalouden suunnitelmat Vuoden 2020 suunnitelma Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on suunnitelmassa arvioitu 2,8 %. Palvelujen ostoihin on tehty 2,3 % indeksikorotus. Materiaalin ostoihin 1,6 % ja vuokriin sekä muihin toimintakuluihin on tehty 1,0 % indeksitarkistukset. Palkkojen sopimuskorotukset ja indeksitarkistukset lisäävät toimintakuluja yhteensä 18,1 milj. euroa (2,3 %). Suunnitelmavuosien indeksikorotusten perustana ovat Valtionvarainministeriön syyskuun 2018 arviot kustannuskehityksestä. Toimintakulujen reaalisiin määrärahatarkistuksiin, on varattu 11,2 milj. euroa (1,4 %) ja lisäksi peruspääoman korkokuluihin 0,7 milj. euroa. Suunnitelman menolisäykset ovat kysynnän kasvua pienemmät ja suunnitelma edellyttää vuonna 2020 tuottavuuden parantamista. Menolisäyksiä aiheuttavat mm. uusien lääkevalmisteiden tulo käyttöönotettavaksi. Toimintakulujen kasvu on suunnitelmassa yhteensä 29,3 milj. euroa (3,9 %). Poistot kasvavat 0,8 milj. euroa, kun investointitarve kasvaa vuoteen 2019. Nettorahoituskulut lisääntyvät 0,9 milj. euroa, kun korkokehitys laukaisee peruspääoman korkomaksun. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta kasvavat suunnitelmassa 3,0 %, mikä euroina merkitsee 2,1 milj. euron kasvua. Erityisvaltionosuuden arvioidaan kasvavan 1,4 % (0,2 milj. euroa) ja potilasmaksutulojen 0,6 milj. euroa (2,2 %). Hintojen korotukset lisäävät muita toimintatuottoja 3,3 milj. euroa. Suunnitelma on laadittu tulokseltaan nollatasoon, kun vuoden 2019 talousarvio on 2,0 milj. euroa alijäämäinen. Tämä lisää osaltaan tuottoja jäsenkunnilta verrattuna vuoden 2019 talousarvion tasoon. Tuotot jäsenkunnilta kasvavat 27,6 milj. euroa (4,5 %) vuoden 2019 talousarvioon verrattuna. 11/88
VUODEN 2020 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2020 Milj. Suunni- Kasvu arvio 2019 Indeksi- Muut Yhteensä telma % Milj. ' tarkis- talousarvio- Milj. 2020 tukset muutokset Milj. 2020 Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 608,6 0,0 27,6 27,6 636,2 4,5 Myyntituotot ulkok. ja muilta 69,0 2,1 2,1 71,1 3,0 Muut toimintatuotot 121,1 1,5 1,9 3,3 124,4 2,8 Toimintatuotot yhteensä 798,7 1,5 31,6 33,0 831,7 4,1 Toimintakulut Henkilöstökulut 420,0 11,8 7,5 19,2 439,3 4,6 Palvelujen ostot 149,8 3,4 1,4 4,8 154,6 3,2 Materiaalin ostot 167,3 2,7 2,2 4,9 172,2 2,9 Muut toimintakulut 22,3 0,2 0,2 0,4 22,6 1,7 Toimintakulut yhteensä 759,4 18,1 11,2 29,3 788,7 3,9 Nettorahoituskulut -3,2 0,0-0,9-0,9-4,0 27,6 Poistot ja arvonalentumiset 38,2 0,0 0,8 0,8 38,9 2,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2,0-16,6 18,7 2,0 0,0-100,0 Vuoden 2021 suunnitelma Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on suunnitelmassa arvioitu 2,5 %. Palvelujen ostoihin on tehty 1,8 % indeksitarkistus. Materiaalin ostoihin 1,6 % ja vuokriin sekä muihin toimintakuluihin on tehty 1,0 % indeksitarkistukset. Palkkojen sopimuskorotukset ja indeksitarkistukset lisäävät toimintakuluja yhteensä 16,8 milj. euroa (2,1 %). Toimintakulujen reaalisiin määrärahatarkistuksiin, on varattu 4,4 milj. euroa (0,5 %). Myös vuoden 2021 suunnitelma edellyttää tuottavuuden parantamista, jotta hoidettujen potilaiden määrän kasvuun voidaan varautua. Toimintakulujen kasvu on suunnitelmassa yhteensä 21,1 milj. euroa (2,7 %). Poistot kasvavat 2,8 milj. euroa ja nettorahoituskulut lisääntyvät 0,8 milj. euroa. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta kasvavat suunnitelmassa 2,8 %, mikä euroina merkitsee 2,0 milj. euron kasvua. Erityisvaltionosuuden arvioidaan kasvavan 1,4 % (0,2 milj. euroa) ja potilasmaksutulojen 0,5 milj. euroa (1,7 %). Hintojen korotukset lisäävät muita toimintatuottoja 2,3 milj. euroa. Suunnitelma on laadittu tulokseltaan nollatasoon. Tuotot jäsenkunnilta kasvavat 20,5 milj. euroa (3,2 %) vuoden 2020 suunnitelmaan verrattuna. 12/88
VUODEN 2021 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2021 Milj. Suunni- Kasvu arvio 2020 Indeksi- Muut Yhteensä telma % Milj. ' tarkis- talousarvio- Milj. 2021 tukset muutokset Milj. 2021 Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 636,2 20,5 0,0 20,5 656,7 3,2 Myyntituotot ulkok. ja muilta 71,1 2,0 0,0 2,0 73,1 2,8 Muut toimintatuotot 124,4 2,3 0,0 2,3 126,7 1,8 Toimintatuotot yhteensä 831,7 24,8 0,0 24,8 856,4 3,0 Toimintakulut Henkilöstökulut 439,3 11,0 3,7 14,7 454,0 3,4 Palvelujen ostot 154,6 2,8 0,0 2,8 157,4 1,8 Materiaalin ostot 172,2 2,8 0,0 2,8 174,9 1,6 Muut toimintakulut 22,6 0,2 0,7 0,9 23,5 3,9 Toimintakulut yhteensä 788,7 16,8 4,4 21,1 809,8 2,7 Nettorahoituskulut -4,0-0,8 0,0-0,8-4,9 21,0 Poistot ja arvonalentumiset 38,9 2,8 0,0 2,8 41,7 7,1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,0 4,4-4,4 0,0 0,0 0 Taloussuunnitelmat vuosille 2020-2021 on kuntayhtymätason lisäksi esitetty tasoilla: kuntayhtymä ilman liikelaitoksia ja kukin liikelaitos erikseen. 1.2.6 Vuosien 2019 2021 investointisuunnitelma Investointimenojen loppusumma vuoden 2019 talousarvioesityksessä (ilman rahoitus-leasingilla rahoitettavia T3-hankkeen rakentamismenoja) on 44,5 milj. euroa (talousarvio 2018 43,3 milj. euroa). Vuoden 2020 investointisuunnitelma on loppusummaltaan samoin perustein 50,9 milj. euroa ja vuoden 2021 suunnitelma 65,0 milj. euroa. (T3-hankkeen rakentamismenot on esitetty suunnitelmassa informatiivisina, vaikka ne eivät sisälly investointimenojen loppusummaan.) T3 hankkeen sairaala-, tutkimus- ja hoitolaitteiden sekä irtaimistohankintojen osalta määrärahat sisältyvät alustavina summina suunnitelmavuosien investointeihin ja edellyttävät vielä mm. arviointimenettelyn läpikäymistä ennen hankkeen hankintaohjelman hyväksymistä. Rakentamisen määrärahat ovat vuoden 2019 talousarvioesityksessä 26,7 milj. euroa (talousarvio 2018 26,6 milj. euroa) ja laite- ja kalustohankintojen määrärahat 17,8 milj. euroa (vuoden 2018 talousarvio 16,7 milj. euroa). Vuoden 2019 esitys ylittää voimassa olevan vuoden 2018 suunnitelman 3,8 milj. euroa alla olevan erittelyn mukaisesti: 13/88
Poikkeamat investointiesityksen 2019 ja voimassa olevan suunnitelman välillä Rakennusinvestoinnit: Vuodelta 2018 siirtyvät ja/tai korjausarvion nousu: T3-hanke yhteensä (invest.suunnitelmaan sisältyvä) -400 000 A-sairaalan C-siipi -3 000 000 Isotooppiyksikön tilat 200 000 Lääkehuoltorakennuksen korjaus -500 000 Uusi pysäköintirakennus 500 000 A-sairaalan julkisivun kunnostus ja ikkunoiden uusiminen + B-osa 500 000 Lääkehuoltorakennus: käyttäjän URS-vaatimukset ja TATE-muutokse 500 000 Höyryverkoston muutokset kantasairaalassa (sis. A-sairaala, höyrynk 250 000 Sairaanhoitopiirin varavoimakontti ja T2-liitäntä 200 000 T3-sairaalan ja Medisiina D:n välisen tilan rakentaminen lämpimäksi 100 000 Rakennus 12. porttirakennuksen peruskorjaus -750 000 Rakennus 2. koulutusdialyysin vapauttamien tilojen peruskorjaus (3. -1 000 000 Kirurgisen sairaalan vuodeosastojen sprinklaus -100 000 Loimaa, Leikkausosaston peruskorjaus pkl-käyttöön (A-osa, 2 krs.) 300 000 Loimaa, A-osan lämpöjohtoverkoston uusinta -150 000 Salo, K-osa 3. ja 4. kerroksen saneeraus -1 250 000 Uki, Leikkausosaston peruskorjaus pkl-käyttöön ja 1.kerroksen tilamu -600 000-5 200 000 Uudet hankkeet: T2-SAIRAALA, LAUHTUMATTOMIEN KAASUJEN POISTOYKSIKÖN 250 000 EPLL, ERVA-ENSIHOITOKESKUS 450 000 T2, VÄLINEHUOLTO, UUSI VAUNUPESUKONE 400 000 TULEVIEN HANKKEIDEN TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU 200 000 PSYKIATRIAN UUDISRAKENNUS 500 000 METSÄVENLA JA METSÄEERO KUNNOSTUS & JÄTEVEDET 500 000 A-SAIRAALA, PORRASHUONEIDEN MAALAUS + ULKO-OVIEN TAR 200 000 KANTASAIRAALA, KIINTEISTÖAUTOMAATION UUSINNAT 100 000 VSSHP:N ALUE, HISSIEN SANEERAUS 1-2 KPL/VUOSI 250 000 HALIKKO, RAUHALAN, KASVIHUONEIDEN JA RIVITALON PURKUT 100 000 T2-SAIR., LEIKKAUSSALIEN JA STER.VAR. OLOSUHDEVALVONTA 100 000 SALON SAIRAALAN UUDISOSAN RAKENTAMINEN JA PERUSKOR 200 000 UKI, 2. KRS: SKOPIA, POKI JA TSTOT JA 1.KRS: DIALYYSI 1 900 000 SALO, VÄLTTÄMÄTTÖMÄN SANEERAUSTYÖT 300 000 Muut rakennushankkeet VSSHP yhteensä 510 000 5 960 000 760 000 Laite- ja kalustoinvestoinnit: Uudet hankkeet: Angiolaite*4, korvaava hankinta 650 000 Neuronavigaattori * 2, korvaava hankinta 350 000 Magneettikuvauslaite/Medisiina D 1 950 000 Varastoautomaatti 280 000 IT-investoinnit - UNA 1 700 000 4 930 000 Muut poikkeamat: Sädehoitolaitteen uusinta 520 000 Tykösädehoitolaitteen uusinta -600 000 Sädehoitolaitteen uusinta 2 800 000 Suoradigit. natiivikuvauslaite/a-sair 500 000 Tietokonetomografialaite/A-sair -850 000 Suoradigit. natiivikuvauslaite/salo -300 000 Suoradigit. natiivikuvauslaite/tks -300 000 Magneettikuvauslaite/TKS -1 500 000 Magneettikuvauslaite/A-sair. -1 500 000 Massaspektrometri -350 000 Medisiina D hankinnat -432 000 Antibioottijakelulaite 75 000 EPLL muut laite- ja kalustohankinnat 90 000-1 847 000 3 083 000 14/88 Yhteensä 3 843 000
A-sairaan korjaus jatkuu AD-tilojen jälkeen AC-siipeen. Kohteelle perustetaan oma hanke. Vuoden 2017 aikana on tehty C-siiven käyttötarkoitusselvitys siitä, mihin käyttöön tilat tulevat remontin jälkeen. C-siipi on LVIS-tekniikaltaan elinkaarensa lopussa, sekä paloviranomainen on edellyttänyt koko rakennuksen kattavan paloilmoitinjärjestelmän rakentamista ja nykyisen järjestelmän uusimista. Tiloista tehdyssä kuntotutkimuksessa on tullut esille, että välipohjarakenteessa sisällä olevassa koksikuonassa on asbestia, samoin kuin seinien tasoitteissa. Tästä syystä on päädytty ratkaisuun, jossa vain kantavat rakenteet jäävät ja kaikki muu puretaan ja rakennetaan uudelleen. Tämä aiheuttaa kustannusten nousua alkuperäiseen verrattuna. Vuoden 2018 talousarvioon hankkeelle varattiin 0,5 milj. euroa ja vuodelle 2019 rakentamista varten 5,5 milj. euroa ja vuodelle 2020 8,7 milj. euroa (voimassa olevassa suunnitelmassa 8,5 milj. euroa vuodelle 2019 ja 4,0 milj. euroa vuodelle 2020). Uuden pysäköintirakennuksen rakennustyöt käynnistyivät keväällä 2018 ja pysäköintirakennus käyttöönotetaan kesäkuussa 2019. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 13,9 miljoonaa euroa (aiempi arvio 12,5 milj. euroa), josta vuodelle 2019 esitetään 5.0 M. Vuoden 2018 talousarviossa hankkeeseen varattiin 8,0 milj. euroa ja vuoden 2019 suunnitelman 4,5 milj. euroa. Merkittäviä vuonna 2019 käynnistyviä rakennushankkeita: Salon sairaalasta on tehty konsultin toimesta selvitys Salon terveyspalveluista 2021. Selvitykseen perustuen VSSHP ja Salon kaupunki ovat yhteistyössä päättäneet aloittaa toiminnallisen suunnittelun Salon sairaalan uudistamisesta ja kunnostamisesta kokonaisuutena. Työnimen "Salon sairaala 2023" saanut hanke jatkaa SAS 2016 -hankkeen pohjalta päivitetyin tiedoin. Suunnitelmana on toteuttaa vuodeosastoja osittain korvaava uudisrakennus, sekä sen käyttöönoton jälkeen vapautuvien tilojen peruskorjaus. Uudisrakennus on ajateltu otettavaksi käyttöön vuonna 2023. Koko Salon sairaalan, terveyskeskuksen vuodeosastotilojen ja osin myös vastaanottotilojen talotekniikka on vanhentunut. Tiloissa on tapahtunut toimintaa haittaavia putkirikkoja sekä on todettu sisäilmaongelmaa. Kaupungin ja sairaanhoito-piirin yhteinen näkemys on, että nyt suunniteltavat vuodeosasto- ja poliklinikkatilat rakennetaan yhteiseen käyttöön. Toiminnallisen suunnittelun työryhmä on aloittanut työnsä syyskuun alussa. Toiminnallinen suunnitelma ja tarveselvitys ovat pohjana hankesuunnitelmalle, jonka on tarkoitus valmistua ensi vuonna ja se sisältää muun muassa kustannusarvion. Hankesuunnitelma määrittelee tarvittavan kiinteistön tekniset vaatimukset. Vasta sen jälkeen voidaan päättää hankkeen toteutuksesta. Tarvittava määräraha tarkennetaan hankesuunnitelman valmistuttua, kun hankkeen laajuus ja toteuttamiseen liittyvät reunaehdot ovat tarkemmin selvillä. Hankkeeseen on alustavasti varattu talousarvioon vuosille 2019-2024 19,5 milj. euroa, josta 0,2 milj. euroa vuodelle 2019 toiminnalliseen suunnitteluun ja alustavaan tekniseen määrittelyyn. Anestesiaa edellyttävä leikkaustoiminta Loimaan sairaalassa on lopetettu terveydenhuoltolain muutoksen nojalla vuoden 2017 lopussa. Loimaalla on panostettu polikliiniseen kirurgiaan ja muihin avosairaanhoidon palveluihin. Tällä hetkellä osa avohoidon toiminnoista on hajautettu eri puolille ja eri kerroksiin sairaalaa erikoisalavastaanottojen mukaan. Toiminnot ovat pääsääntöisesti 15/88
1.2.7 Rahoitussuunnitelma vuosille 2019 2021 1.3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2019 vanhoissa potilashuoneissa. Leikkaustoiminnan loppuessa voidaan operatiiviset poliklinikat ja polikliininen kirurgia keskittää vapautuviin leikkausosasto- ja päiväkirurgian yksikön tiloihin. Olemassa olevia tiloja voidaan hyödyntää melko hyvin. Jonkin verran tarvitaan muutostöitä, jotta tilat voidaan ottaa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti käyttöön. Tilojen suunnittelu on aloitettu syksyllä 2018. Hankkeelle on vuoden 2019 määrärahoissa merkitty rakentamiseen 1, 9 milj. euroa ja vuodelle 2020 100.000 euroa. Vuoden 2018 talousarviossa oli mukana psykiatrian uudisrakennuksen toiminnallisen suunnitelman ja tarveselvityksen eteenpäinvieminen. Psykiatrian toiminnat ovat hajallaan lukuisissa eri kiinteistöissä eri paikkakunnilla. Tilat ovat pääosin huonokuntoisia ja sopimattomia nykyisien toiminnan tarpeisiin. Toiminnallinen suunnittelu ja tarveselvitys on käynnistetty ja ne on tarkoitus saada valmiiksi toukokuussa 2019. Hankepäätöksen jälkeen varataan hankesuunnitteluun noin puolen vuoden aika. Uudisrakennus on tarkoitus rakentaa sairaanhoitopiirin kaupungilta vuokraamalle ns. Micron tontille. Kaavaaloite on jätetty ja kaavan arvioidaan valmistuvan vuonna 2020. Hankkeelle on varattuna talousarvioon alustavasti määrärahoja eri vuosille yhteensä 55,0 milj. euroa, joista vuodelle 2019 0,5 milj. euroa. Rakentamisen investointisuunnitelma perustuu kiinteistöjaoston esitykseen 11.9.2018 ( 92) ja 30.10.2018 ( 124). Hankekohtainen investointisuunnitelma vuosille 2019 2022 on perusteluineen esitetty talousarvion kappaleessa 4. Vuonna 2019 tulorahoitus ei talousarvioesityksen mukaan riitä kattamaan nettoinvestointeja, vaan rahoitusalijäämä on 6,5 milj. euroa. Kun lisäksi lainojen lyhennykset (9,8 milj. euroa) on katettava lainanotolla, on lainanottotarve yhteensä 15,5 milj. euroa. Lainakanta kasvaa 5,7 milj. euroa. Vuonna 2020 rahoitusalijäämä investointien jälkeen on 10,0 milj. euroa. Kun lainojen lyhennykset ovat 21,3 milj. euroa ja lainanottotarve 31,0 milj. euroa, kasvaa lainakanta 9,7 milj. euroa. Vuonna 2021 muodostuu rahoitusalijäämää investointien jälkeen 21,3 milj. euroa. Lainojen lyhennysten (41,3 milj. euroa) maksamiseksi tarvitaan uutta lainaa 62,5 milj. euroa. Lainakanta lisääntyy 21,2 milj. euroa. Vuoden 2018 lopussa kuntayhtymällä on pitkäaikaista lainaa 172,8-182,8 milj. euroa riippuen jälleenrahoituksen toteutumisesta. Suunnitelmakauden 2019-2021 lopussa pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa enintään 219,3 milj. euroon. Rahoituslaskelma kuntayhtymätasolla on esitetty talousarvion sivulla 22. Valtuuston tulee päättää talousarviossa ja -suunnitelmassa kuntayhtymän ja liikelaitosten toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (Kuntalaki 14 ). Valtuuston hyväksymien konserniohjeiden (9.6.2015 63)) mukaan tytäryhteisöjen on saatettava omat strategiansa linjaan kuntayhtymän strategian kanssa. Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi toiminnalliset tavoitteet asetetaan koskien kuntayhtymää liikelaitoksineen sekä soveltuvin osin myös tytäryhteisöjä. 16/88
Vuoden 2019 sitovat toiminnalliset tavoitteet on valmisteltu valtuuston 12.6.2018 ( 19) vuosille 2019-2020 hyväksymän strategian pohjalta. Sitovat vuoden 2019 toiminnalliset tavoitteet on esitetty erillisessä liitteessä. Suoritetavoitteet Vuoden 2019 suoritetavoitteet perustuvat Tyksin toimi- ja vastuualueiden, Turunmaan sairaalan sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen arvioihin palvelujen kysynnän ja hoidon tarpeen kehityksestä sekä palvelutuotannon kapasiteettitekijöistä vuonna 2019. Suoritetavoitteet ovat kuntayhtymän tasolla seuraavat: Suoritetavoitteet toimi- ja tulosalueittain on esitetty talousarvion kappaleessa 5. 1.4. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET Vuoden 2019 toiminnalliset tavoitteet 17/88
Vuoden 2019 toiminnalliset tavoitteet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi asetetaan valtuustoon nähden sitovina. Toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisessa tulee pyrkiä mahdollisimman suuren terveyshyödyn tuottamiseen sairaanhoitopiirin väestölle toimintaan varattujen määrärahojen määräämissä rajoissa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2019 koskien selvitys hallitukselle osavuosikatsauksissa ja valtuustolle toimintakertomuksessa. Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta Taloudellisten tavoitteiden sitovuudet esitetään asetettavaksi hallitukselle ja liikelaitosten johtokunnille suhteessa valtuustoon sekä hallituksen alaisille tulosalueille suhteessa hallitukseen seuraavasti: TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUTASOT VUODEN 2019 TALOUSARVIOSSA Kuka vastuussa Valtuustoon nähden Hallitukseen nähden Hallitus Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Ensihoidon ja päivystyksen Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta liikelaitos: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Turunmaan sairaalan : liikelaitoksen johtokunta - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Hallituksen alaiset tulosalueet: Tulosalue yhteensä: - Turun yliopistollinen - Sitovat nettokulut keskussairaala - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Lääkehuollon tulosalue - Tekniset ja huoltopalvelut - Hallintokeskus Vuoden 2019 talousarviossa kuntayhtymä on sitoutunut tuottamaan erikoissairaanhoidon palvelut jäsenkunnille kokonaislaskutukseltaan 608,6 milj. euron määräisenä. Jotta jäsenkuntien palvelusuunnitelmat voidaan toteuttaa kustannuksiltaan suunnitellusti, edellyttää tämä, että tulosalueiden ja koko kuntayhtymän kustannusperusteinen maksuosuusrasitus jäsenkunnille vuoden 2019 toiminnasta voidaan pitää talousarviossa asetetun menokehyksen rajoissa. Sitovuustasot esitetään määriteltäväksi nettoperiaatteella siten, että toiminnan kuluista vähennetään tuotot, lukuun ottamatta tuottoja jäsenkunnilta. Sitovat nettokulut lasketaan tuloslaskelmasta seuraavasti: + Toimintakulut + Korko- ja muut rahoituskulut 18/88
+ Poistot ja arvonalentumiset - Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta - Erityisvaltionosuus - Muut myyntituotot - Maksutuotot - Tuet ja avustukset - Muut toimintatuotot - Korko- ja muut rahoitustuotot 1.5. KUNTALASKUTUS VUONNA 2019 Kuntalaskutuksen perusteet Lääkehuollon tulosalueen, teknisten ja huoltopalvelujen sekä hallintokeskuksen osalta sitovat nettokulut mittaavat kustannusperusteita menorasitusta piirin sairaaloille. Ilman yhtymähallituksen päätöstä yli 270.000 euron investointihankkeisiin varattuja määrärahoja on oikeus käyttää vain perusteluissa sanottuun tarkoitukseen. Taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2019 koskien selvitys valtuustolle ja hallitukselle toimintakertomuksessa ja osavuosikatsauksissa tilikauden aikana. Taloussuunnitelma 2020-2021 muodostaa suunnitelmavuosien talousarviosuunnittelun lähtökohdan. Palvelujen hinnat määritetään omakustannusperiaatteella (perussopimus 27 ). Kuntayhtymän hallitus voi tarkistaa hintoja talousarviovuoden aikana, mikäli hinnoittelun perusteena olevat kustannukset muuttuvat oleellisesti kuntayhtymästä riippumattomista syistä (perussopimus 27 ). Kalliin hoidon tasauksen euromääräinen raja on 80.000 euroa vuonna 2019 (80.000 euroa vuonna 2018). Jäsenkunnilta asukaslukujen suhteessa kannettavalla kalliin hoidon tasausmaksulla katetaan jäsenkunnasta kotoisin olevan yksittäisen potilaan saman sairauden hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet kustannukset, jotka ylittävät 80.000 euroa. Kalliin hoidon tasaukseen oikeuttaviin kustannuksiin ei lueta jäsenkunnalta laskutettuja siirtoviivemaksuja. Tasausjärjestelmä kattaa kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot (Terveydenhuoltolaki 76 ). Kalliin hoidon tasausmaksun määrä on 41,90 euroa kunnan asukasta kohti vuonna 2019. Jäsenkunnilta asukaslukujen suhteessa kannettavalla erityisvelvoitemaksulla katetaan sairaaloiden erityisvelvoitteista aiheutuvat kustannukset. Erityisvelvoitemaksu on 50,15 euroa asukasta kohti vuonna 2019, johon sisältyy alueellisen apuvälinekeskuksen kustannuksia 16,99 euroa asukasta kohti. Niille jäsenkunnille, jotka eivät ole tehneet sopimusta apuvälinehankintojen keskittämisestä alueellisen apuvälinekeskuksen tehtäväksi, vaan hankkivat näitä itse, vähennetään erityisvelvoitemaksusta 5,43 euroa kunnan asukasta kohti. Asukaslukuina käytetään asukaslukuja 1.1.2018. Jäsenkuntia laskutetaan kuukausittain tasasuuruisin erin palvelusuunnitelmissa määritellyn vuosilaskutuksen perusteella (tasaerälaskutus). Jos kunnan 19/88
Siirtoviivemaksujärjestelmä erikoissairaanhoidon toteutunut käyttö poikkeaa tasaerälaskutuksesta ensimmäisen kahdeksan kuukauden kuluttua vähintään +/-5,0 % tai vähintään 1 milj. euroa, tehdään tarvittavat tasaerälaskutuksen muutokset loka-joulukuun laskutukseen. Palvelujen toteutuneen käytön mukainen tasauslaskutus toteutetaan viimeistään 28.2.2020 mennessä. Tasasuuruisin erin tapahtuva laskutus koskee palvelusuunnitelmissa laskettuja palvelujen myyntituloja (mukaan lukien ensihoitopalvelut) sekä kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksuja. Kuntayhtymä laskuttaa kutakin jäsenkuntaa maksukuukautta edeltävän kalenterikuukauden 25. päivänä 1/12 osan palvelusuunnitelman loppusummasta. Laskun eräpäivä on maksukuukauden 10. päivä ja viivästyskorko korkolain mukainen. Tasaerälaskutusta ei sovelleta ulkokuntien ja muiden maksajien laskutukseen. Ulkokuntien ja muiden maksajien laskut erääntyvät maksettavaksi kahden viikon maksuajalla viimeistään palvelujen antokuukautta seuraavan toisen kuukauden 10. päivä. Valtuusto vahvisti kokouksessaan 15.6.2010 ( 9) perussopimuksen 27 :n 1 momentissa tarkoitetun siirtoviivemaksun perusteet. Hallitus päätti 16.8.2011 ( 94), että korotettu siirtoviivemaksu otetaan käyttöön 1.9.2011 alkaen. Päätös siirtoviivemaksun perimisestä on voimassa toistaiseksi. 20/88
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2019-2021 HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Toiminnan kokonaisuutta kuvaava tuloslaskelma Kuntayhtymä yhteensä MUUTOS % SUUNNITELMA MUUTOS % TULOSLASKELMA TP 2017 TA 2018 ESITYS 2019 TP 17 TA 18 2020 2021 2020/19 2021/20 Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta 527 302 201 549 844 600 564 714 760 7,1 2,7 590 985 950 610 123 650 4,7 3,2 Kalliin hoidon tasausmaksut 18 289 560 21 491 200 20 138 000 10,1-6,3 20 775 600 21 399 600 3,2 3,0 Erityisvelvoitemaksut 22 052 000 22 404 800 23 731 350 7,6 5,9 24 437 350 25 164 650 3,0 3,0 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä 567 643 761 593 740 600 608 584 110 7,2 2,5 636 198 900 656 687 900 4,5 3,2 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta 67 168 215 65 590 000 68 740 000 2,3 4,8 71 090 600 73 081 100 3,4 2,8 Erityisvaltionosuus 15 166 958 13 700 000 14 500 000-4,4 5,8 14 700 000 14 900 000 1,4 1,4 Muut myyntituotot 56 687 643 53 394 200 56 958 900 0,5 6,7 59 100 000 60 577 500 3,8 2,5 Maksutuotot 27 324 674 27 251 100 29 555 670 8,2 8,5 30 200 000 30 700 000 2,2 1,7 Tuet ja avustukset 3 770 055 3 597 800 3 597 800-4,6 0,0 3 650 000 3 700 000 1,5 1,4 Muut toimintatuotot 16 946 638 15 029 400 16 720 500-1,3 11,3 16 750 000 16 800 000 0,2 0,3 Toimintatuotot yhteensä 754 707 942 772 303 100 798 656 980 5,8 3,4 831 689 500 856 446 500 4,1 3,0 Toimintakulut Palkat 313 374 343 323 129 000 337 207 600 7,6 4,4 351 988 300 363 788 000 4,4 3,4 Sosiaalivakuutusmaksut 78 990 941 84 729 000 83 614 900 5,9-1,3 87 282 600 90 208 600 4,4 3,4 Henkilöstökulut yhteensä 392 365 284 407 858 000 420 822 500 7,3 3,2 439 270 900 453 996 600 4,4 3,4 Palvelujen ostot 143 914 451 146 852 100 149 273 400 3,7 1,6 154 618 200 157 401 300 3,6 1,8 Materiaalin ostot 154 844 233 156 284 400 167 003 600 7,9 6,9 172 180 400 174 935 400 3,1 1,6 Vuokrat 9 757 626 10 657 100 10 866 700 11,4 2,0 11 125 400 11 886 700 2,4 6,8 Muut toimintakulut 8 614 482 10 935 900 11 400 100 32,3 4,2 11 514 200 11 629 200 1,0 1,0 Toimintakulut yhteensä 709 496 076 732 587 500 759 366 300 7,0 3,7 788 709 100 809 849 200 3,9 2,7 Toimintakate 45 211 866 39 715 600 39 290 680-13,1-1,1 42 980 400 46 597 300 9,4 8,4 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 7 764 5 000 5 000-35,6 0,0 5 000 5 000 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 1 470 106 105 000 105 000-92,9 0,0 70 000 70 000-33,3 0,0 Korkokulut 3 696 342 3 850 000 3 250 000-12,1-15,6 3 425 000 3 640 000 5,4 6,3 Muut rahoituskulut 26 216 26 500 26 500 1,1 0,0 26 500 26 500 0,0 0,0 Peruspääoman korkokulut 0 0 0 664 000 1 297 700 95,4 Sisäiset rahoitustuotot 0 0 0 0 0 Sisäiset rahoituskulut 0 0 0 0 0 Nettorahoitustuotot+/kulut- -2 244 688-3 766 500-3 166 500 41,1-15,9-4 040 500-4 889 200 27,6 21,0 Vuosikate 42 967 178 35 949 100 36 124 180-15,9 0,5 38 939 900 41 708 100 7,8 7,1 Poistot ja arvonalentumiset 40 924 429 40 319 100 38 166 080-6,7-5,3 38 939 900 41 708 100 2,0 7,1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 042 749-4 370 000-2 041 900 0 0-100,0-3,4 TALOUSARVION YHDISTELMÄLUVUT Toiminnan kulut yhteensä 754 143 063 776 783 100 800 808 880 6,2 3,1 831 100 500 855 223 800 3,8 2,9 Toiminnan nettokulut 647 936 185 677 400 600 693 866 010 7,1 2,4 721 325 500 743 371 300 4,0 3,1 Sitovat nettokulut 565 601 012 598 110 600 610 626 010 8,0 2,1 635 534 900 655 390 200 4,1 3,1 21/88