Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006
Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006 tehdyt tutkimukset ovat tekotavaltaan melko yhtenevät. Vertailujen tekemiseksi taulukoiden ja karttojen raja-arvoja on yhtenäistetty. Tutkimukset löytyvät netistä.k-s liiton ja P-S liiton sivuilta.
Maakuntavertailua 1/2 Keski-Suomi Väestö 268.000 (+) Vähittäismyyjiä 1.300 Myynti 1.400 milj. (2003) Erikoiskauppa 73 % Kaupallinen keskus Jyväskylä (46% kaikista maakunnan kauppaliikkeistä) Pohjois-Savo Väestö 250.000 (-) Vähittäismyyjiä 1.200 Myynti 1.400 milj. (2004) Erikoiskauppa noin 70 % Kaupalliset keskukset Kuopio (37% kaikista kaupoista), Iisalmi ja Varkaus
Maakuntavertailua 2/2 Keski-Suomi 28 kuntaa Jyväskylä on kasvu- ja väestökeskus Yli 20.000 asukasta vain Äänekoskella 7 kunnassa alle 2000 asukasta. Pohjois-Savo 23 kuntaa Kuopio on kasvu- ja väestökeskus Yli 20.000 asukasta Siilinjärvellä, Iisalmessa ja Varkaudessa 2 kunnassa alle 2000 asukasta.
Keski-Suomi ja Pohjois- Savo ovat rajamaakuntia Suomen sisällä : - erot etelä/pohjoinen ja itä/länsi - esim. asukastiheys, työttömyys, teollistuneisuus
Yhteiset taustatrendit Erikoiskaupan kasvu. Erikoiskaupan keskittyminen suurempiin keskuksiin. Pienissä kunnissa suhteessa paljon enemmän kulutustavarakauppaa. Yleinen kaupallisten palvelujen keskittyminen -> isot ostoskeskukset -> pitkät etäisyydet ostospaikkoihin-> yksityisen/julkisen liikenteen tarve -> tiejärjestelyt, isot parkkialueet jne. -> haasteita kaupalle ja kaavoitukselle
Maakuntien väestönkasvu Kasvualueet punaisella: Keski-Suomen tulevaisuus näyttää lupaavammalta
Vähittäiskaupat Vähittäiskaupan rakenteessa ei ole todellisia eroja maakuntien välillä. Selvä ero löytyy tavaratalojen ja alueellisten ostoskeskusten määrässä: Kuopiossa 14 tavarataloa, myynti 192 M ja Jyväskylässä 7, myynti 213 M tavaratalot yhdistyvät isoiksi ostoskeskuksiksi myös päivittäistavarakaupassa varsinkin Jyväskylässä keskustassa on monia ostoskeskuksia, jotka on rakennettu olemassa olevien kortteleiden sisään ja joissa on paljon pieniä ja keskisuuria myymälöitä saman katon alla (kauppiastavaratalot)
Vähittäiskauppojen määrä
Huomioita Keski-Suomessa on enemmän kuntia, joissa on hyvin vähän kaupallisia palveluita Pohjois-Savossa on vain 2 kuntaa, joissa on alle 10 kauppaa, Keski-Suomessa näitä on 8. Pohjois-Savossa on 3 kaupan keskusta: Kuopio, Iisalmi ja Varkaus; Keski-Suomessa vain Jyväskylä. vaikka väestö, myymälöiden lukumäärä ja myynti ovat miltei samat! -> Keski-Suomi on selvästi keskittyneempi.
Yhdistetty kaupallisten palveluiden verkosto -> näyttää melko kattavalta, peruspalvelut kunnossa Kaupallisten palveluiden
Tutkimus kaupallisten palveluiden verkosta perustuu kuntiin Joka kunnassa on toistaiseksi vähintään kaupalliset peruspalvelut. Mitä kaupallisille palveluille tapahtuu, kun kuntia yhdistetään?
Loma-asukkaat Tutkimuksessa laskettiin kesäasukkaiden ostovoima -> Pohjois-Savossa se on noin 2/3 Keski-Suomen ostovoimasta Laskelma perustuu kunnan ulkopuolisten omistamiin lomamökkeihin: K-S 33.000, P-S 30.000
Uusien liiketilojen tarve Ostovoima ja uusien liiketilojen tarve ovat läheisessä suhteessa keskenään Liiketilojen tarve on laskettu väestöennusteiden ja arvioidun ostovoiman perusteella. Keski-Suomessa uusien liiketilojen tarve on selvästi keskittynyt Jyväskylään kaupallisten palveluiden keskittymistrendi vahvistaa itse itseään.
Erikoiskaupan liiketilan tarve vuoteen 2020 (kuvassa ei ole mukana Kuopio ja Jyväskylä) Kuopio 37.700 m2 Jyväskylä ja Jyväskylän maalaiskunta 63.700 m2
Erikoiskaupan kehitysluokat Pun. Vahva keskus Vihr. Kasvava keskus V.Sin. Hitaasti kasvava keskus V.pun. Kapaea-alaiseen erikoistumiseen perustuva keskus Kelt. Vapaa-ajan asumiseen nojautuva keskus T.sin. Vähäiset kasvuedellytykset omaava keskus
Erikoiskaupan ostovoimasiirtymät T. vihr. Merkittävä siirtymä alueelle 42-80 % V.vihr. Kohtalainen siirtymä alueelle 10-42 % Kelt. Vähäinen siirtymä -10 10 % V.Sin Kohtal. siirtymä alueelta -32- (-10) % T. sin. Merkittämä siirtymä alueelta -58- (-32) %
Erikoiskaupan ostovoiman siirtymät - suhteellinen osuus ostovoimasta
Pienet ja keskisuuret kaupalliset keskukset Kuinka pienet kauppakeskukset voisivat olla houkuttelevia ja saada ostovoimaa? Kolme vastausta: 1. Hankitaan enemmän asiakkaita: Väestönkasvu lähialueilla ja/tai matkailijoiden määrän kasvu. 2. Erikoistutaan. 3. Oikeat valikoimat: Elintarvikkeet, urheilu, kodinkoneet. Apteekki, Alko. Muoti (kengät ja vaatteet).
Osin rinnakkainen Suuri vaikutusaluetutkimus 2006 Data TNSGallup Oy. Pohjois-Savon osuuden rahoittajat P-S liitto, Savon Mediat Oy ja Kuopion kauppakamari. Tutkimus tukee Santasalon tuloksia.
Jyväskylän ja Kuopion vetovoimaindeksien vertailu Mistä viimeksi ostit palvelun/tuotteen X? Tutkimuksessa oli mukana Jyväskylän ja Kuopion lisäksi 10 muuta kaupunkia: Helsinki, Tampere, Turku, Lahti, Pori, Rauma, Kokkola, Oulu, Varkaus ja Iisalmi. Rinnakkain Jyväskylä ja Kuopio antavat paljastavan kuvan vetovoimaisuudestaan:
VETOVOIMAINDEKSIEN VERTAILUA Tuoteryhmän vetovoimaisin kaupunki merkitty keltaisella Vetovoima yht. JKL 159,4 KUO 138,8 12 kaupungin TUOTERYHMÄ / KAUPUNKI Jyväskylä Kuopio Varkaus Iisalmi keskiarvo/ tuoteryhmä Alkoholi 128 110 123 132 113,8 DVD, CD, Video, tietokonepelit 183 157 145 139 145,0 Elintarvikkeet arkisin 123 106 113 111 109,8 Elintarvikkeet viikonloppuisin 137 110 118 120 115,7 Elokuvissa käynti 191 149 148 177 155,5 Huonekalut ja sisustus 159 128 141 162 133,7 Julkiset koulutuspalvelut 105 119 141 122 112,5 Julkiset lääkäri- ja terveys 113 107 103 102 106,9 Kahvila- ja lounas 160 135 130 127 133,4 Kampaamot/parturit, kauneus 123 108 111 116 112,1 Kellot ja korut 172 143 127 135 135,3 Kirjastossa käynti 111 105 104 97 103,1 Kirjat 172 130 148 145 138,3 Kirkossa käynti 92 102 101 97 94,7 Kodin tietotekniikkalaitteet 149 118 183 151 140,6 Kodin viihde-elektroniikka 158 155 187 154 141,7 Kodinkoneet 184 148 154 158 141,7 Kosmetiikka 172 140 114 134 134,3 Kotimaan matkailukohteet 46 83 22 31 88,7 Kulttuuripalvelut 172 158 148 130 152,3 Käytetty auto 132(European149 214 Fund) 145,8 A project part-financed by198 the European Union Regional Development within the BSR INTERREG III B Programme Lasten vaatteet 199 156 121 157 140,7 Liikuntapalvelut 115 108 113 131 110,8 Poikkeama keskiarvosta Kuo- Var- Iisalpio kaus mi -3,8 12,0-3,8-5,7-6,5-5,7 9,5 0,1 1,6-4,1 7,7 1,9-8,3 7,3 10,4 12,3 6,3 5,8-5,7 5,7-13,8 15,3-2,8 9,3 0,0 3,3 2,3-7,5 7,3-7,5-3,9-3,4-1,1-8,3 0,9 9,7 6,3 8,4 16,3 12,3-20,3-66,7-4,3 3,3-19,7 2,2 18,3-6,0 1,3 4,3 21,5 28,3 6,5-4,9-6,4 3,9-0,3-6,1 6,7 2,3-22,6 13,3 16,3-0,3-57,7-22,3 68,3 16,3 20,2
Miten näiden tutkimusten tietoja voi käyttää? Aluesuunnittelu, esim. missä on tarvetta suurille ostoskeskuksille. Paikallinen suunnittelu, esim kuinka pieni kunta voi auttaa yrityksiään ja pitää kunnan palvelutason houkuttelevana.
Kaupallisen palveluverkkotutkimuksen ongelmia Raportti on melko yleisellä tasolla. Osaa tarvittavasta datasta ei ole olemassa eli kaikkia kaupallisten palveluiden osa-alueita ei voi tutkia laskennalliselta pohjalta. Tutkimus perustuu kuntiin pohjautuvaan dataan. Välttämättä kunta ei ole paras tutkimusyksikkö.
Kokemuksia Keski-Suomesta Hyödyllisintä ovat olleet uudet tilastotiedot. Tutkimuksessa näkyvät trendit ovat olleet jo ennestään jotakuinkin tiedossa. Isot kaupalliset yritykset tekevät omat tutkimuksensa; tämä tutkimus soveltuu kunnalliselle/maakunnalliselle suunnittelutasolle. Tutkimus pyrkii olemaan riippumaton tilannekatsaus kaupalliseen palveluverkkoon ja neutraali arvio tulevaisuudesta. Se on pitkän tähtäimen suunnittelutyökalu, jota voi käyttää yhdessä muiden, puolueellisempien tutkimusten kanssa (kuten kaupan omat tutkimukset).