Raumalla
|
|
- Esa-Pekka Nurmi
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla TUOMAS SANTASALO Ky
2 Rauman vähittäiskauppa RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS Kaupan toimipaikat ja myynti 2 Rauman seudun ostovoima 3 Markkina-analyysi 4 Rauman vähittäiskaupan kehitysnäkymät Liite 1 Rauman markkina-alueen toimipaikat ja myyntiennuste 2003 Liite 2 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 2003 Liite 3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 2003 asukasta kohden Liite 4 Raumaan suuntautuva ostovoima 2003 Gallupin tutkimuksen mukaan
3 Rauman vähittäiskauppa RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 Vähittäiskauppaa tarkastellaan tässä selvityksessä Rauman kaupungin ja kaupunkiseudun näkökulmasta. Rauma on alueen kaupallinen keskus ja kaupunkitason keskuksena se pystyy tarjoamaan monipuoliset kauppapalvelut seudun asukkaille. Rauman vähittäiskauppa on suureksi osaksi keskittynyt Rauman keskustaan ja keskustan reunassa sijaitsevat myös vähittäiskaupan suuryksiköt. Vanha-Rauma tarjoaa monipuolisesti pienmyymälöistä kauppapalveluita ja Lehmuskeskuksen alue uutena keskustan osana keskikokoisista myymälöistä keskustapalveluita. Keskustan pohjois- ja koillispuolelle sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt. Rauman markkina-alueena on tarkasteltu kaupunkiseutua, johon Rauman lisäksi kuuluvat Eura, Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki, Köyliö, Laitila, Lappi, Pyhäranta ja Säkylä. Rauman lisäksi monipuolisia vähittäiskaupan keskuksia ovat Eura, Laitila ja Säkylä. Rauman kaupunkiseudulla on yhteensä asukasta. Väkiluku on koko alueella ollut hieman laskussa ja myös Rauman kaupungissa on väkiluku vähentynyt. Rauman markkina-alueen väkiluku muutos Osuus Rauma ,1 % 47,5 % Eura ,2 % 12,1 % Eurajoki ,5 % 7,4 % Kiukainen ,7 % 4,4 % Kodisjoki ,6 % 0,7 % Köyliö ,4 % 3,8 % Laitila ,1 % 11,1 % Lappi ,1 % 4,2 % Pyhäranta ,9 % 2,9 % Säkylä ,7 % 6,4 % Yhteensä ,2 % 100,0 % Lähde: Tilastokeskus Rauman kaupungin osuus seudun väestöstä on lähes puolet. Eura ja Laitila ovat muut suurimmat kunnat markkina-alueella. Laitila on alueella muuttovoittoisin kunta. Siellä tarkastelujaksolla väestönkasvu on ollut yli yhden prosentin tasoa. Uuden ydinvoimalan rakentaminen Eurajoelle, tulee kasvattamaan kaupunkiseudun väestöä arviolta noin tuhannella henkilöllä. Tämä lisää väestöä joissakin kunnissa tai pysäyttää laskevan väestökehityksen.
4 Rauman vähittäiskauppa Kaupan toimipaikat ja myynti RAUMAN MARKKINA-ALUEEN TOIMIPAIKAT JA MYYNTIENNUSTE 2003 Toimiala Rauman markkina-alueella on vähittäiskaupan toimipaikkoja lähes 500. Rauman kaupungin osuus toimipaikkakannasta on 243 eli 50 %. Kaupan toimialoittain tarkasteltuna päivittäistavarakaupan myymälöistä enemmistö on alueen muissa kunnissa, mutta kaikki kolme nykyistä hypermarkettia sijaitsevat Raumalla. Erikoiskaupan toimipaikoista 54 % on Raumalla jo loput ympäristökunnissa. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 50 49, ,3 10 9,7 5 4,9 1 0,3 TAVARATALOKAUPPA 4 72,5 4 5,8 0 0,0 1 1,6 0 0,0 MUOTIKAUPPA 40 16,9 10 4,4 2 0,3 0 0,0 0 0,0 TILAAVIEVÄ ERIKOISKAUPPA 31 33,9 5 8,0 4 4,2 0 0,0 1 1,5 MUU ERIKOISKAUPPA 94 31,9 23 7,1 3 0,3 5 1,0 0 0,0 KOKO ERIKOISKAUPPA , ,5 9 4,8 5 1,0 1 1,5 ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 9 21,3 2 4,3 1 1,3 2 4,3 0 0,0 MUU VÄHITTÄISKAUPPA 15 2,2 6 0,7 1 0,1 0 0,0 0 0,0 VÄHITTÄISKAUPPA , , , ,8 2 1,8 RAUMA EURA EURAJOKI KIUKAINEN KODISJOKI Toimipaikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. Myynti KÖYLIÖ LAITILA LAPPI PYHÄRANTA SÄKYLÄ RAUMAN MA Toimipaikkoja Myynti Toimiala milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 5 2, ,1 3 4,4 3 1,6 8 13, ,3 TAVARATALOKAUPPA 0 0,0 2 3,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ,9 MUOTIKAUPPA 0 0,0 9 2,7 0 0,0 0 0,0 7 1, ,8 TILAAVIEVÄ ERIKOISKAUPPA 0 0,0 11 9,8 1 0,3 0 0,0 5 2, ,4 MUU ERIKOISKAUPPA 3 0,8 23 5,7 11 1,1 2 0,3 17 3, ,2 KOKO ERIKOISKAUPPA 3 0, ,2 12 1,4 2 0,3 29 7, ,4 ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 1 1,6 3 5,5 1 0,8 1 0,9 1 1, ,2 MUU VÄHITTÄISKAUPPA 0 0,0 6 0,5 2 0,1 0 0,0 3 0,2 33 3,8 VÄHITTÄISKAUPPA 9 4, ,3 18 6,6 6 2, , ,6 Lähde: Tilastokeskus, Market-lehti, Osuuskauppa Keula Myyntiä Raumassa ennakoidaan syntyvän vähittäiskaupassa 228 milj. euroa kuluvana vuonna. Koko seudulla vähittäiskaupan myyntiä ennustetaan kertyvän 395,6 milj. euroa. Tästä tavaratalokaupan osuus on 83 milj. euroa ja päivittäistavarakauppaa (ei sisällä tavaratalojen pt-kauppaa) alueella on 130 milj. euroa. Erikoiskauppaa markkina-alueella käydään 182 milj. eurolla, kun mukaan lasketaan myös alko ja apteekit sekä muu vähittäiskauppa. VÄHITTÄISKAUPPA RAUMALLA JA YMPÄRISTÖKUNNISSA 2003 milj. MUU VÄHITTÄISKAUPPA2,2 1,6 ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 21,3 19,9 MUU ERIKOISKAUPPA 31,9 19,3 TILAAVIEVÄ ERIKOISKAUPPA 33,9 26,5 MUOTIKAUPPA 16,9 8,9 TAVARATALOKAUPPA 72,5 10,4 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 49,2 81,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Rauman kaupunki Ympäristökunnat
5 Rauman vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa on Rauman osalta käsitelty sekä päivittäistavaramyymälöiden että tavaratalojen/hypermarkettien kohdalla. Tämä johtuu siitä, että hypermarkettien myynti on ilmoitettu kokonaismyyntinä, johon on sisällytetty jo päivittäistavaramyynti. Tällöin niiden myyntejä ei näy päivittäistavarakaupan yleismyymälöiden tilastossa. Vähittäiskauppa painottuu hieman eri tavoin Raumalla ja ympäristökunnissa. Tavaratalokauppa on suurelta osin Raumalla, mutta vastaavasti päivittäistavarakauppa alan myymälöissä toteutuu enemmän kunnissa. Raumalla päivittäistavarakauppa tehdään hypermarketeissa. Muotikaupassa myös suurin osa kaupasta tapahtuu Raumalla, mutta muissa kaupan toimialaluokissa myynti menee melko tasan ympäristökuntien ja Rauman kesken. Kaupan jakautumista on tarkasteltu toimialojen osuuksina koko vähittäiskaupasta. Raumalla yli puolet kaupasta tehdään tavaratalo- ja päivittäistavarakaupassa. Muotikaupan osuus on 7,4 % vähittäiskaupan myynnistä, mutta muotikaupasta lähes saman verran myyntiä sisältyy tavaratalokaupan myyntiin. Noin kolmannes myynnistä on muuta erikoiskauppaa. RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPA TOIMIALOITTAIN 2003 Myynti yhteensä 228,0 milj. MUU VÄHITTÄISKAUPPA 1,0 % ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 9,3 % PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 21,6 % MUU ERIKOISKAUPPA 14,0 % TILAAVIEVÄ ERIKOISKAUPPA 14,9 % MUOTIKAUPPA 7,4 % TAVARATALOKAUPPA 31,8 %
6 Rauman vähittäiskauppa Muissa kunnissa kaupan rakenne on erilainen, koska niissä ei ole hypermarketteja, mutta niissä on alennustavarataloja. Vähittäiskaupan myynnistä lähes puolet tulee jo päivittäistavarakaupan myynnistä. Loput jakautuu erikoiskaupan ja alennustavaratalokaupan kesken. RAUMAN YMPÄRISTÖKUNTIEN VÄHITTÄISKAUPPA 2003 Myynti yhteensä 167,6 milj. MUU VÄHITTÄISKAUPPA 1,0 % ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 11,9 % MUU ERIKOISKAUPPA 11,5 % PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 48,3 % TILAAVIEVÄ ERIKOISKAUPPA 15,8 % MUOTIKAUPPA 5,3 % TAVARATALOKAUPPA 6,2 % Ympäristökunnissa tilaa vievän erikoiskaupan osuus on hivenen suurempi kuin Raumalla. Vastaavasti muotikaupan osuus ympäristökunnissa jää selvästi pienemmäksi. Päivittäistavarakaupan ryhmää tarkasteltiin erikoiskauppaa tarkemmin. Päivittäistavarakaupan suurimpien myymälöiden myynnit ovat yhteensä 81,6 milj. euroa vuonna Kasvua näiden myynnissä on ollut toissa vuonna 9 %, mutta vuoden 2002 myynti ei ole kasvanut. Markkinaosuudet ovat hieman muuttuneet. Päivittäistavarakaupan myynti (milj.euroa) Liike Prisma Keula, Rauma 19,3 23,5 24,5 Citymarket P&P Koski, Rauma 16,7 17,5 17,9 Pick'n Pay, Rauma 12,1 13,0 12,0 Euromarket, Rauma 6,8 6,7 6,7 Superspar, Eura 9,9 10,6 9,4 K-market Vihtori, Laitila 5,4 5,5 6,0 K-market Huovinhalli, Säkylä 4,6 4,9 5,1 Yhteensä 74,9 81,7 81,6 Muutos 9,1 % -0,1 % Lähde: Market-lehti, Osuuskauppa Keula
7 Rauman vähittäiskauppa Tavaratalokauppoja alueella on kolme ja ne ovat toimintamuodoltaan hypermarketteja. Rauman keskustassa oli Anttilan keskustatavaratalo, mutta sen toiminta päättyi vuonna Tavaratalokauppa kehittyi hieman laiskasti 1990-luvun lopussa. Vuonna 2001 tavaratalokauppa kääntyi nousuun lähes 7 % kasvulla ja lähinnä Prisma näyttää kasvattaneen markkinaosuuttaan laajennuksen myötä ja Anttilan jäädessä pois markkinoilta. Citymarketia laajennettiin myös samoihin aikoihin ja sain myös osuutensa Anttilan tavaratalomyynnistä vasta pari vuotta myöhemmin. Tavaratalokaupan myynti (milj.euroa) Prisma Keula, Rauma 23,7 24,8 25,2 23,5 28,6 31,8 32,0 Citymarket P&P Koski, Rauma 21,7 21,9 23,0 24,1 23,1 25,0 25,5 Euromarket, Rauma 10,1 9,3 9,3 9,3 9,4 9,2 9,1 Anttila*, Rauma 5,9 5,7 6,3 5,6 0,8 Yhteensä 61,4 61,6 63,9 62,5 61,9 66,0 66,6 Muutos 0,4 % 3,7 % -2,2 % -1,1 % 6,7 % 0,9 % * liike lopetettu vuonna 2000 Lähde: Market-lehti Tavaratalokauppa Raumalla on vahvasti päivittäistavarakauppavetoista. Nykyisten tavaratalojen myynnistä yli 70 % on päivittäistavaramyyntiä. Muotikaupan osuus on 11 % ja loput jakautuu muun erikoiskaupan sektoreille. Tavaratalokaupan myynti 2002 (milj. euroa) Koko tavara- Pt-kauppa Muoti- Muu erik Liike talokauppa kauppa kauppa Prisma Keula, Rauma 32,0 24,5 2,3 5,2 Citymarket P&P Koski, Rauma 25,5 17,9 4,0 3,6 Euromarket, Rauma 9,1 6,7 1,2 1,2 Yhteensä 66,6 49,1 7, ,0 % 73,7 % 11,3 % 15,0 % Lähde: Market-lehti, Osuuskauppa Keula
8 Rauman vähittäiskauppa TAVARATALOKAUPPA RAUMALLA ,0 60,0 5,9 5,7 6,3 5,6 0,8 9,4 9,2 9,1 50,0 10,1 9,3 9,3 9,3 25,0 25,5 40,0 23,1 21,7 21,9 23,0 24,1 30,0 20,0 10,0 23,7 24,8 25,2 23,5 28,6 31,8 32,0 0, Prisma CityMarket Euromarket Anttila Tavaratalokaupan kehitys on ollut lievästi kasvava. Markkinaosuudet ovat kehittyneet siten, että Prisma on selvemmin kasvattanut osuuttaan tarkasteluajanjakson loppupäässä. Anttilan lopettaminen ja muissa myymälöissä tehdyt laajennukset ovat kasvattaneet CityMarketin ja Prisman myyntiä.
9 Rauman vähittäiskauppa Rauman seudun ostovoima Vähittäiskaupan markkinoiden arvoa tarkastellaan ostovoimalla. Ostovoima on laskennallinen arvo, joka kuvaa alueella asuvien ihmisten tiettyyn kaupan toimialaan kohdistuvaa rahamäärää. Ostovoima perustuu kulutustutkimukseen, ansiotasokehitykseen ja vähittäiskaupan kokonaismarkkinoiden arvoon Suomessa. Lähtöaineisto on Tilastokeskuksesta ja laskentamalli on Santasalo Ky:n kehittämä. Rauman seudulla vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on yhteensä 416 milj. euroa, josta vajaa puolet tulee Rauman kaupungista ja toinen puoli ympäristökunnista. Ostovoiman rakenteessa ei ole suuria poikkeamia. Noin puolet kohdistuu päivittäistavarakauppaan, 10 % muotikauppaan ja noin 15 % sekä tilaa vaativaan kauppaan että muuhun erikoiskauppaan. RAUMAN SEUDULLA KAUPPAAN KOHDISTUVA OSTOVOIMA 2003 Milj.euroa 100 % 90 % 80 % 20,3 21,8 31,3 32,0 70 % 31,3 34,2 60 % 50 % 19,7 21,0 40 % 30 % 20 % 97,7 106,9 10 % 0 % RAUMA YMPÄRISTÖKUNNAT PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA MUOTIKAUPPA TILAAVAATIVA ERIKOISKAUPPA MUU ERIKOISKAUPPA ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA Tarkemmat tiedot vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta on liitteessä 2. Ostovoimia on tarkasteltu markkina-alueella kunnittain ja kaupan toimialoittain vuodelta Henkeä kohden ostovoimaa alueella on keskimäärin e/asukas. Korkein ostovoiman taso on Säkylässä ja Laitilassa. Raumalaisten ostovoima on hieman keskiarvon yläpuolella ollen e/asukas. Tästä päivittäistavarakauppaan kohdistuu ostovoima e/asukas.
10 Rauman vähittäiskauppa Suomen Gallup on tehnyt vuonna 1999 suuren vaikutusaluetutkimuksen, jossa on tarkasteltu alueen asukkaiden ostokäyttäytymistä. Tästä aineistosta katsottiin kuinka suuren osuuden ostokäyttäytymisen perusteella suuntautuu seudun kunnista Rauman kaupungin kauppapalveluihin. Seuraavassa taulussa on yhteenveto siitä kuinka suuri osa ostovoimasta vaikutusaluetutkimuksen mukaan kohdistetaan Rauman kaupungissa oleviin kauppoihin päätoimialoittain. VÄHITTÄISKAUPPAAN KOHDISTUVA OSTOVOIMA 2003 Ostovoiman suuntautuminen Raumaan Gallupin mukaan milj. euroa OSTOVOIMA 2003 RAUMA EURA EURAJOKI KIUKAINEN KODISJOKI KÖYLIÖ LAITILA LAPPI PYHÄRANTA SÄKYLÄ Toimiala % % % % % % % % % % PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 97,1 % 9,9 % 38,2 % 0,0 % 67,3 % 0,0 % 4,7 % 42,9 % 50,7 % 4,0 % MUOTIKAUPPA 89,1 % 22,3 % 75,9 % 9,9 % 86,0 % 0,0 % 28,4 % 83,0 % 58,7 % 6,5 % TILAAVAATIVA ERIKOISKAUPPA 88,5 % 7,0 % 42,5 % 4,2 % 74,8 % 0,0 % 11,0 % 68,8 % 63,2 % 2,5 % MUU ERIKOISKAUPPA 85,2 % 8,8 % 67,6 % 6,1 % 71,1 % 3,1 % 10,6 % 75,0 % 64,2 % 2,7 % KOKO ERIKOISKAUPPA 87,4 % 11,4 % 59,8 % 6,2 % 76,1 % 1,1 % 15,0 % 74,5 % 62,5 % 3,5 % ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 91,3 % 4,0 % 61,8 % 0,0 % 70,7 % 0,0 % 0,9 % 50,1 % 32,0 % 0,0 % KOKO VÄHITTÄISKAUPPA 92,5 % 9,9 % 49,2 % 2,5 % 71,2 % 0,4 % 8,5 % 56,2 % 53,6 % 3,4 % Gallup, Suuri vaikutusaluetutkimus 1999 Taulukossa prosenttiluku kuvaa sitä, kuinka suuren osuuden kunnassa markkinoiden arvosta lasketaan kohdistuvan Raumalla toimiviin kauppoihin. Esimerkiksi päivittäistavaraostoista Raumalla 97 % ostovoimasta kohdistuu oman kunnan päivittäistavarakauppoihin. Eurasta vain 10 % ostovoimasta siirtyy Rauman päivittäistavarakauppoihin. Muotikaupassa vastaavasti 89 % raumalaisten ostovoimasta kohdistuu oman kaupungin muotikauppoihin, mutta Säkylästä ostovoimaa Raumaan kohdistuu vain 6,5 % eli loput kohdistuu jonnekin muualle. Päivittäistavarakaupan siirtymä Raumalla on luonnollisesti vähäinen ja ostovoima lähes kokonaan kohdistuu omalle alueelle. Raumaltakin ostovoimaa siirtyy erikoiskaupassa noin % muualle. Ympäristökunnista Kodisjoki, Lappi, Eurajoki ja Pyhäranta ovat alueita, joista selvästi asioidaan Raumalla. Eura, Laitila, Kiukainen ja Säkylä ovat kuntia, joista asiointi Raumalla on selvästi vähäisempää. Kuitenkin näyttää siltä, että erityisesti muotikaupassa Rauman palveluiden vetovoima ympäristökunnista on hyvä.
11 Rauman vähittäiskauppa Markkina-analyysi Vähittäiskaupan markkinoita analysoitiin vertaamalla vähittäiskaupan myyntiä toimialoittain markkina-alueen ostovoimaan. Ensin tarkasteltiin ostovoiman siirtymiä Rauman kaupungissa. Ostovoiman siirtymiä on tarkasteltu kaupan erikoistoimialoittain, mutta tällöin vertailussa ei ole mukana tavaratalokauppaa. Osa myynneistä toteutuu tavarataloissa, joten erikoiskaupan toimialavertailussa tarkastellaan miten hyvin toimiala yksin saavuttaa ostovoimaa markkinoilta. VÄHITTÄISKAUPAN MYYNTI JA OSTOVOIMA 2003 SEKÄ SIIRTYMÄT Rauman kaupunki RAUMAN KAUPUNGIN MARKKINAT Siirtymät sis. tavaratalot 2003 RAUMA Myynti Ostovoiman siirtymä Myynti sis. Ostovoiman siirtymä ilman tavaratalokaupp. tavaratalo sis. tavaratalot Toimiala milj. milj. milj. osuus kaupan milj. osuus PT-kauppa 91,1 42,7-48,4-53,1 % Kioski 6,7 6,6-0,1-1,7 % PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 97,7 49,2-48,5-49,6 % 102,7 4,9 5,0 % Tavaratalo- ja hypermarketkauppa 72,5 Tekstiilikauppa 1,9 1,0-0,8-45,6 % Vaatekauppa 15,3 14,6-0,7-4,3 % Kenkä- ja laukkukauppa 2,5 1,3-1,2-48,2 % MUOTIKAUPPA 19,7 16,9-2,7-13,9 % 25,1 5,5 27,8 % Rautakauppa 13,3 16,6 3,3 24,6 % Kodintekniikkakauppa 9,1 9,7 0,6 6,7 % Huonekalukauppa 8,9 7,6-1,3-14,1 % TILAAVAATIVA ERIKOISKAUPPA 31,3 33,9 2,6 8,4 % 33,9 2,6 8,4 % Kosmetiikkakauppa 2,6 0,4-2,2-85,8 % Sisustuskauppa 1,2 2,3 1,1 88,8 % Lahjatavarakauppa 2,8 4,1 1,3 47,6 % Musiikkikauppa 1,0 0,7-0,3-27,6 % Kirja- ja paperikauppa 4,8 2,1-2,6-55,5 % Kukka- ja puutarhakauppa 1,7 2,3 0,6 36,3 % Valokuvaustarvikekauppa 1,0 1,8 0,8 79,7 % Optisen alan kauppa 2,1 3,2 1,2 56,1 % Kulta- ja kellokauppa 1,8 1,3-0,4-23,6 % Urheilukauppa 5,2 7,9 2,6 50,5 % Tietotekniikka- ja telekauppa 5,8 3,6-2,2-38,6 % Leikkikalukauppa 0,6 0,5-0,1-13,9 % Muu erikoiskauppa 0,8 2,4 1,6 188,0 % MUU ERIKOISKAUPPA 31,3 32,6 1,3 4,2 % 43,5 12,2 38,9 % KOKO ERIKOISKAUPPA 82,3 83,5 1,2 1,5 % 102,5 20,3 24,6 % Alkoholijuomakauppa 4,3 3,7-0,6-14,4 % Apteekkituotteiden kauppa 16,0 17,6 1,6 10,1 % ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 20,3 21,3 1,0 4,9 % 21,3 1,0 4,9 % KOKO VÄHITTÄISKAUPPA 200,3 226,5 26,2 13,1 % 226,5 26,2 13,1 % Taulun kolmessa reunimmaisessa sarakkeessa on myynteihin lisätty tavaratalokaupan myynnit. Tämä antaa kokonaiskuvan Rauman kaupungin ostovoimasiirtymistä. Rauman vähittäiskaupat eivät toimi yksin kaupungin asukkaiden ostovoimalla. Koko vähittäiskaupan myynnistä 13 % tulee kaupungin ulkopuolelta. Päivittäistavarakaupassa siirtymän osuus on vain 5 %, mutta erikoiskaupassa siirtymää on 25 %. Raumaan tulee siten suhteellisen paljon asiakkaita kaupungin ulkopuolelta. Heistä merkittävä osa tulee omilla autoillaan, joten keskustalla tulee olla kyky vastaan ottaa kaikki asioimaan pyrkivät. Siirtymä muodostuu käytännössä ulkokuntalaisten asiakkaiden ostovoimasta sekä myös kesäasukkaista ja matkailijoista, joiden ostovoimaa ei tässä selvityksessä ole määritelty.
12 Rauman vähittäiskauppa Kun tarkastellaan markkinatilannetta Raumalla, ottaen mukaan ostovoiman siirtymät Gallupin aineistosta laskettujen ostovoiman kohdistumiseen perustuvalla laskelmalla markkinatilanne näyttää melko hyvin olevan tasapainossa. Rauman kauppojen myynnit ja sinne suuntautuva ostovoima ovat lähes yhtä suuret. Siirtymien erotus on vain 1,3 % eli se on virhemarginaalin sisällä. Päivittäistavarakaupan myynti toteutuu näiden siirtymien turvin, joten tältä osin Rauman myymälät saavat tarvitsemansa ostovoimansa juuri tältä alueelta. Laskelman mukaan 9 milj. euroa näyttäisi siirtyvän jonnekin muualle, mikä todennäköisemmin jää ympäristökuntien päivittäistavarakauppoihin. VÄHITTÄISKAUPAN MYYNTI JA OSTOVOIMA 2003 SEKÄ SIIRTYMÄT Rauman kaupunki ja kaupunkiin suuntautuva ostovoima toimialoittain RAUMAN KAUPUNGIN MARKKINAT Siirtymät sis. tavaratalot 2003 RAUMA Myynti Ostovoiman siirtymä Myynti sis. Ostovoiman siirtymä + suunt.ov ilman tavaratalokaupp. tavaratalo sis. tavaratalot Toimiala milj. milj. milj. osuus kaupan milj. osuus PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 111,7 49,2-62,5-55,9 % 102,7-9,1-8,1 % Tavaratalo- ja hypermarketkauppa 72,5 MUOTIKAUPPA 24,5 16,9-7,6-31,0 % 25,1 0,6 2,4 % Rautakauppa 14,1 16,6 2,5 17,8 % Kodintekniikkakauppa 11,0 9,7-1,3-11,9 % Huonekalukauppa 9,4 7,6-1,7-18,4 % TILAAVAATIVA ERIKOISKAUPPA 34,4 33,9-0,5-1,5 % 33,9-0,5-1,5 % Kosmetiikkakauppa 2,9 0,4-2,5-87,0 % Sisustuskauppa 1,4 2,3 0,9 64,5 % Lahjatavarakauppa 3,2 4,1 0,9 27,9 % Musiikkikauppa 1,1 0,7-0,4-35,4 % Kirja- ja paperikauppa 4,4 2,1-2,2-51,5 % Kukka- ja puutarhakauppa 1,9 2,3 0,3 17,7 % Valokuvaustarvikekauppa 1,1 1,8 0,7 65,1 % Optisen alan kauppa 2,5 3,2 0,7 27,8 % Kulta- ja kellokauppa 2,0 1,3-0,7-33,2 % Urheilukauppa 6,5 7,9 1,4 21,8 % Tietotekniikka- ja telekauppa 5,8 3,6-2,3-39,2 % Leikkikalukauppa 0,6 0,5-0,2-24,7 % Muu erikoiskauppa 1,0 2,4 1,4 148,7 % MUU ERIKOISKAUPPA 34,5 32,6-1,8-5,3 % 43,5 9,0 26,2 % KOKO ERIKOISKAUPPA 93,4 83,5-9,9-10,6 % 102,5 9,1 9,8 % Alkoholijuomakauppa 3,7 3,7 0,0-0,3 % Apteekkituotteiden kauppa 14,8 17,6 2,8 18,7 % ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 18,5 21,3 2,8 14,9 % 21,3 2,8 14,9 % KOKO VÄHITTÄISKAUPPA 223,7 226,5 2,8 1,3 % 226,5 2,8 1,3 % Erikoiskaupan kohdalla riippuvuus koko markkina-alueen ostovoimasta kasvaa, kun osa raumalaisten omasta ostovoimasta näyttää siirtyvän kaupungista muualle. Ympäristökunnista siirtyy ostovoimaa Raumalle, mutta osa erikoiskaupan palveluista tarvitsevat vielä Raumaan kohdistuvia ostovoiman siirtymiä. Gallupin aiheisto on kuitenkin suuntaa antavana melko lähellä sitä käyttäytymismallia, joka seudulla vallitsee. Muotikauppaan tuleva ostovoima on hyvin tasoissa seudulla Raumaan kohdistuvasta ostovoimasta. Koko erikoiskaupan myynnistä ostossuuntautuminen kattaa sekin melko hyvin. Siirtymää muulta tulee 10 %.
13 Rauman vähittäiskauppa Koko markkina-alueella markkinatilannetta on tarkasteltu kaikkien kuntien ostovoiman ja myyntien kannalta. Tämä tarkastelu kertoo miten hyvin koko Rauman seudun myymälät pystyvät vastaamaan alueen väestön kysyntään. VÄHITTÄISKAUPAN MYYNTI JA OSTOVOIMA 2003 SEKÄ SIIRTYMÄT Rauman kaupunkiseudun markkinatilanne SEUDUN MARKKINAT Siirtymät sis. tavaratalot 2003 SEUDUN Seudun Ostovoiman siirtymä Myynti sis. Ostovoiman siirtymä ostovoima myynti ilman tavaratalokaupp. tavaratalo sis. tavaratalot Toimiala milj. milj. milj. osuus kaupan milj. osuus PT-kauppa 191,5 119,8-71,7-37,4 % Kioski 13,1 10,5-2,6-19,8 % PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 204,6 130,3-74,3-36,3 % 191,4-13,2-6,5 % Tavaratalo- ja hypermarketkauppa 82,9 Tekstiilikauppa 3,8 2,4-1,4-35,9 % Vaatekauppa 31,5 21,0-10,5-33,2 % Kenkä- ja laukkukauppa 5,3 2,3-3,0-56,0 % MUOTIKAUPPA 40,6 25,8-14,8-36,4 % 35,2-5,4-13,4 % Rautakauppa 28,6 35,0 6,4 22,3 % Kodintekniikkakauppa 18,7 13,2-5,4-29,1 % Huonekalukauppa 18,1 12,2-6,0-32,9 % TILAAVAATIVA ERIKOISKAUPPA 65,5 60,4-5,0-7,7 % 60,4-5,0-7,7 % Kosmetiikkakauppa 5,3 0,8-4,5-85,1 % Sisustuskauppa 2,5 3,0 0,6 22,4 % Lahjatavarakauppa 5,7 4,9-0,8-14,2 % Musiikkikauppa 2,0 1,0-1,0-50,3 % Kirja- ja paperikauppa 9,3 5,6-3,7-40,2 % Kukka- ja puutarhakauppa 3,5 3,7 0,3 7,6 % Valokuvaustarvikekauppa 2,1 2,4 0,3 14,5 % Optisen alan kauppa 4,3 4,8 0,5 12,2 % Kulta- ja kellokauppa 3,5 2,4-1,1-31,2 % Urheilukauppa 10,7 11,3 0,5 4,9 % Tietotekniikka- ja telekauppa 11,7 4,7-7,0-60,1 % Leikkikalukauppa 1,1 0,7-0,4-34,3 % Muu erikoiskauppa 1,7 5,1 3,4 196,6 % MUU ERIKOISKAUPPA 63,3 50,3-13,0-20,5 % 62,8-0,6-0,9 % KOKO ERIKOISKAUPPA 169,4 136,6-32,8-19,4 % 158,4-11,0-6,5 % Alkoholijuomakauppa 8,8 7,0-1,9-21,1 % Apteekkituotteiden kauppa 33,3 34,3 1,0 2,9 % ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 42,1 41,2-0,9-2,1 % 41,2-0,9-2,1 % KOKO VÄHITTÄISKAUPPA 416,1 391,0-25,2-6,0 % 391,0-25,2-6,0 % Koko markkina-alueen osalta markkinatilanne näyttää kohtuullisen hyvältä. Vähittäiskaupassa ostovoima lähes kokonaan saavutetaan alueen vähittäiskaupoissa. Vain 6 % ostovoimasta näyttäisi siirtyvän Rauman seudun ulkopuolelle. Päivittäistavarakaupassa siirtymä on hyvin tasapainossa myynnin kanssa. Muotikaupassa on suurin siirtymä, 13 % ostovoimasta, alueen ulkopuolelle eli tarjonta ei pysty vastaamaan kokonaan siihen kysyntään mikä alueella on. Muotikaupassa tätä voidaan pitää normaalina, koska muotia haetaan usein suurista kaupungeista tai ulkomailta. Muussa erikoiskaupassa siirtymät ovat vähäisiä, tasolla, joten myymälät pystyvät kohtuullisen hyvin vastaamaan kysyntää. Puolet siirtymästä voisi olla mahdollista saada jäämään Rauman alueelle, jos tarjontaa saadaan kehitettyä asiakkaiden vaatimusten mukaiseksi.
14 Rauman vähittäiskauppa Kokonaistilanne näyttää varsin samanlaiselta kuin esimerkiksi Porvoon kaupungissa, jossa vastaava tarkastelu tehtiin viime keväänä. Oman kaupungin ostovoima jää varsin vahvasti kaupungin myymälöihin, mutta seudulla olevien muiden kuntien ostovoimasta vain osa saadaan Porvooseen. Porvoolaisten ostovoima ja sen siirtymät kaupungissa 2001 Ostovoima Myynti Ostovoimasiirtymä milj. milj. milj. % Pt-kauppa 98,99 101,55 2,56 3 % Pt-myymälöissä 73,72 Tavaratalossa ja hypermarketissa 27,83 Alko 11,75 11,27-0,48-4 % Tilaa vaativa erikoiskauppa 39,17 48,39 9,22 24 % Muotikauppa 27,55 21,38-6,17-22 % Erikoiskaupoissa 11,98 Tavaratalossa ja hypermarketissa 9,40 Muu erikoiskauppa 60,81 60,37-0,44-1 % Erikoiskaupoissa 49,09 Tavaratalossa ja hypermarketissa 11,28 Erikoiskauppa yhteensä 127,53 130,14 2,61 2 % Vähittäiskauppa yhteensä 238,27 242,97 4,70 2 % Ostovoiman suuntautuminen Porvoossa vuonna 2001 I alue ilman I - vaikutus-ii - vaikutus- Koko Porvoo Porvoota alue alue alue Pt-kauppa 90 % 20 % 75 % 2 % 50 % Alko 80 % 35 % 70 % 2 % 45 % Tilaa vaativa erikoiskauppa 80 % 60 % 75 % 15 % 55 % Muotikauppa 55 % 30 % 50 % 10 % 35 % Muu erikoiskauppa 75 % 50 % 70 % 15 % 50 % Erikoiskauppa yhteensä 72 % 50 % 67 % 15 % 50 % Vähittäiskauppa yhteensä 80 % 45 % 70 % 8 % 50 % Ensisijainen vaikutusalue: Porvoo, Pornainen, Askola, Pernaja ja Liljendal Toissijainen vaikutusalue: Sipoo, Pukkila, Myrskylä, Lapinjärvi ja Loviisa Lähde: Porvoon keskeisten alueiden kaavoitus, kaupallisten vaikutusten arviointi 2003 Erikoiskaupassa siirtymät kaupungista muualle ovat lähinnä muotikauppaa ja muuta erikoiskauppaa. Koko alueen vähittäiskaupasta keskuskaupunki saavuttaa 50 % ja heikoiten pieni kaupunki saavuttaa ostovoiman muotikaupassa. Raumaan verrattuna Porvoo saavuttaa selvästi heikommin erikoiskaupan ostovoimaa, mikä selittyy Helsingin ja Vantaan suurten kaupallisten keskusten läheisyydestä sekä niiden monipuolisesta tarjonnasta.
15 Rauman vähittäiskauppa Rauman vähittäiskaupan kehitysnäkymät Rauman kaupungissa vähittäiskaupan mahdollisuudet saavuttaa parempi myynnin taso näyttää olevan vielä jonkin verran mahdollista kohottaa. Kaupungin palveluiden vetovoimaa tulee edelleen kohentaa. Kaupunki saavuttaa suhteellisen hyvin oman ostovoimansa, mutta ympäristökunnista ostovoiman siirtymä voisi olla suurempi, sillä siitä näyttää osa valuvan muihin keskustoihin. Ympäristökunnissa tarjonnan määrä ei ole niin monipuolinen, joten Raumalla pitäisi olla mahdollisuudet monipuoliseen tarjontaan. Seudulta virtaa ostovoimaa alueen ulkopuolelle, joten tätä siirtymää ei voi kovin helposti pysäyttää pelkkää tarjonnan määrää lisäämällä. Tarjontaa täytyy saada syvyyttä ja laatua, koska vetovoima kilpailee enemmänkin muiden kaupunkien uusien kauppapaikkojen ja syvemmän tarjonnan kanssa. Keskeisessä asemassa onkin uusien kauppapaikkojen rakentaminen ja keskustan kehittäminen parempana asiointiympäristönä. Lähtökohdat ovat hyvät, sillä Rauman kauppapalvelut ovat hyvin kasassa keskustassa ja keskustassa on meneillään määrätietoisia kehittämistoimenpiteitä. Niiden toteutuksessa on painotettu asiointiympäristön laadulliseen parantamiseen. Rauman kauppapalvelut ovat keskittyneet kolmelle keskeiselle alueelle. Vanhassa Raumassa on tiheä erikoisliikkeiden ja palveluiden keskittymä. Uuden keskustan alueella on keskittyneenä muita erikoisliikkeitä ja suurempia liiketiloja, mutta tältä osin kaupungin kaupallinen rakenne on hieman harva. Myymälöiden keskinäiset etäisyydet ovat paikoin suhteellisen suuria, mikä heikentää alueen kaupallista toimivuutta. Kolmas alue on keskustan pohjoispuolella, johon ovat keskittyneet suuret myymälät. Niiden vahvuutena on, että ne ovat aivan keskustan vieressä, mikä parantaa kaupallisen keskustan toimivuutta yhtenä kokonaisuutena. Kaupungissa on vireillä mm. hanke, joka siirtää Prisman hypermarketin lähemmäs keskustaa. Uusi Prisma rakentuisin valtatie 8:n länsipuolelle, jolloin suuryksikkö siirtyisi lähelle Citymarkettia ja Rauman kaupungin kaupallista keskustaa. Prisman siirto tiivistää kaupallista keskustaa. Prisman yhteyteen on tulossa myös muuta kaupallista toimintaa. Sen tulisi täydentää palvelutarjontaa keskustassa, mutta se ei saisi olla vahva kilpailija keskustan erikoisliiketarjonnalle, jottei keskustan kaupallinen vetovoima heikkenisi. Citymarkettia on myös tarkoitus laajentaa, mikä parantaa sen palvelutasoa. Euromarketin tilat ovat myös muuttumassa kauppiastavarataloksi, mikä parantaa keskustan kaupallista toimivuutta ja monipuolistaa tarjontaa. Kauppiastavaratalo tulee sijaitsemaan uuden ja vanhan Rauman nivelessä, mikä on keskustan toimivuuden kannalta positiivinen asia. Rauman kaupungin toimenpiteet ydinkeskustan kehittämisessä ovat olleet kaupan kannalta positiivisia. Keskustaympäristöä on parannettu, mikä on lisännyt asiointiviihtyisyyttä. Kun raumalaisen kaupan kehitysedellytykset ovat erikoiskaupan tarjonnan vahvistamisessa, keskustan kehittämistoimenpiteillä ja tiiviillä yhteistyöllä vahvistetaan Rauman keskustan vetovoimaisuutta.
16 Rauman vähittäiskauppa Keskustan kaupallista rakennetta kuva hyvin vuoden 2000 kaupan rakennetta kuvaava kartta seuraavalla sivulla. Kuvasta näkyy jo selviä muutoksia, joita kauppapaikoissa on tapahtunut kolmen vuoden aikana, kun tilannetta vertaa nykytilanteeseen. Anttilan tyhjä liiketila on täyttynyt ja Sokoksen vanhaan kiinteistöön on tullut muotikauppaa. Keskeisissä kortteleissa on myös tapahtunut toimijoiden vaihdoksia ja puistokatujen parantaminen on muuttanut heikot liikekaita kysytyiksi. Seuraavalla sivulla oleva kuva Rauman keskustan kaupallisesta rakenteesta on lainaus Rauman keskustan kehittämisen seurantatutkimuksesta (Lyyli-hanke, YM)
17 1 T T Kauppatori T T T T T T P P T CM Vaate-ja kenkäkauppa Tekstiili-ja laukkukauppa Sisustuskauppa Ravintola,kahvilajahotelli Rakennuksentilat muussakäytössä Tavaratalojalaajantavaravalikoimankauppa Käytetyntavarankauppa Pt-kauppa Muu erikoiskauppa Muu palvelu Pankkija vakuutusyhtiö Rauta-ja varaosakauppa Rauman keskustan kaupallinen rakenne Katutasonliiketilat huhtikuussa2000 Kalatori Sokos S-Market SANTASALOKy2000
18 RAUMAN KAUPPAKAMARI LIITE 1 RAUMAN MARKKINA-ALUEEN TOIMIPAIKAT JA MYYNTIENNUSTE 2003 RAUMA EURA EURAJOKI KIUKAINEN KODISJOKI KÖYLIÖ LAITILA LAPPI PYHÄRANTA SÄKYLÄ RAUMAN MA Toimipaikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. Myynti PT-kauppa 22 41,4 8 20,3 7 9,3 2 4,1 1 0,3 4 2,3 7 20,6 2 4,3 2 1,5 6 13, ,1 PT-erikoiskauppa 6 1,3 1 0,2 2 0,2 1 0,2 0 0,0 1 0,1 3 0,5 1 0,1 0 0,0 1 0,1 16 2,7 Kioskit 22 6,6 4 1,8 1 0,2 2 0,6 0 0,0 0 0,0 3 1,0 0 0,0 1 0,1 1 0, ,5 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 50 49, ,3 10 9,7 5 4,9 1 0,3 5 2, ,1 3 4,4 3 1,6 8 13, ,3 Hypermarketit 3 70,6 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 70,6 Muu laajan tavaravalikoiman vk 1 1,9 4 5,8 0 0,0 1 1,6 0 0,0 0 0,0 2 3,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 8 12,3 TAVARATALOKAUPPA 4 72,5 4 5,8 0 0,0 1 1,6 0 0,0 0 0,0 2 3,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ,9 Tekstiilikauppa 11 1,0 3 0,7 1 0,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,4 0 0,0 0 0,0 2 0,3 19 2,4 Vaatekauppa 27 14,6 6 3,3 1 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 5 1,9 0 0,0 0 0,0 4 1, ,0 Kenkä- ja laukkukauppa 4 1,3 1 0,3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,5 0 0,0 0 0,0 1 0,2 8 2,3 MUOTIKAUPPA 40 16,9 10 4,4 2 0,3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 9 2,7 0 0,0 0 0,0 7 1, ,8 Rauta- ja rakennustarvikekauppa 15 16,6 2 6,0 2 3,1 0 0,0 1 1,5 0 0,0 6 6,2 0 0,0 0 0,0 1 1, ,0 Kodintekniikkakauppa 8 9,7 2 0,8 1 0,5 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 1,6 1 0,3 0 0,0 3 0, ,2 Huonekalukauppa 7 7,6 1 1,2 1 0,6 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 2,0 0 0,0 0 0,0 1 0, ,2 TILAAVIEVÄ ERIKOISKAUPPA 31 33,9 5 8,0 4 4,2 0 0,0 1 1,5 0 0,0 11 9,8 1 0,3 0 0,0 5 2, ,4 Kosmetiikkakauppa 4 0,4 1 0,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,1 2 0,1 0 0,0 3 0,1 11 0,8 Sisustuskauppa ja taideliikkeet 10 1,9 1 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 13 2,3 Sähkö- ja valaisinkauppa 1 0,2 0 0,0 0 0,0 1 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,4 Kumi- ja muovikauppa 3 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,1 0 0,0 0 0,0 4 0,3 Talous- ja lahjatavarakauppa 9 4,1 1 0,2 1 0,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,2 2 0,1 0 0,0 2 0,2 16 4,9 Musiikkikauppa 2 0,7 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 1,0 Maali- ja tapettikauppa 5 1,0 2 2,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,3 0 0,0 1 0,6 9 4,0 Kirja- ja paperikauppa 4 2,1 3 1,6 0 0,0 1 0,4 0 0,0 1 0,3 2 0,8 0 0,0 0 0,0 1 0,3 12 5,6 Kukka- ja puutarhakauppa 9 2,3 4 0,3 1 0,1 2 0,3 0 0,0 1 0,1 3 0,4 2 0,1 1 0,1 2 0,2 25 3,7 Valokuvaustarvikekauppa 5 1,8 1 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,2 0 0,0 0 0,0 1 0,1 8 2,4 Optisen alan kauppa 6 3,2 2 0,9 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,4 0 0,0 0 0,0 1 0,3 10 4,8 Kulta- ja kellokauppa 6 1,3 1 0,3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 0,5 1 0,1 0 0,0 1 0,2 12 2,4 Urheilukauppa 11 7,1 1 0,6 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,4 3 1,6 0 0,0 0 0,0 2 0, ,2 Venekauppa 1 0,8 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,3 0 0,0 2 1,1 Tietotekniikka- ja telekauppa 10 3,6 3 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,5 1 0,2 0 0,0 1 0,3 16 4,7 Lemmikkieläinkauppa 3 0,5 1 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 4 0,7 Leikkikalukauppa 2 0,5 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,4 0 0,0 0 0,0 0 0,0 4 0,9 Lastentarvikekauppa 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,3 Muu erikoiskauppa 4 0,2 2 0,2 1 0,1 1 0,1 0 0,0 0 0,0 2 0,2 1 0,0 0 0,0 2 0,1 13 1,0 MUU ERIKOISKAUPPA 94 31,9 23 7,1 3 0,3 5 1,0 0 0,0 3 0,8 23 5,7 11 1,1 2 0,3 17 3, ,2 KOKO ERIKOISKAUPPA , ,5 9 4,8 5 1,0 1 1,5 3 0, ,2 12 1,4 2 0,3 29 7, ,4 Alkoholijuomakauppa 2 3,7 1 1,8 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 1,5 0 0,0 0 0,0 0 0,0 4 7,0 Apteekkituotteiden kauppa 7 17,6 1 2,5 1 1,3 2 4,3 0 0,0 1 1,6 2 4,0 1 0,8 1 0,9 1 1, ,3 ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 9 21,3 2 4,3 1 1,3 2 4,3 0 0,0 1 1,6 3 5,5 1 0,8 1 0,9 1 1, ,2 Käytettyjen tavaroiden kauppa 5 0,6 2 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,2 1 0,0 0 0,0 2 0,1 12 1,3 Korjauspalvelut 10 1,6 4 0,5 1 0,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 4 0,3 1 0,0 0 0,0 1 0,1 21 2,6 MUU VÄHITTÄISKAUPPA 15 2,2 6 0,7 1 0,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 6 0,5 2 0,1 0 0,0 3 0,2 33 3,8 VÄHITTÄISKAUPPA , , , ,8 2 1,8 9 4, ,3 18 6,6 6 2, , ,6 Lähde: Tilastokeskus, Market-lehti TUOMAS SANTASALO Ky 2003
19 RAUMAN KAUPPAKAMARI LIITE 2 VÄHITTÄISKAUPPAAN KOHDISTUVA OSTOVOIMA 2003 Rauman markkina-alue milj. euroa OSTOVOIMA 2003 MUUT RAUMAN RAUMA EURA EURAJOKI KIUKAINEN KODISJOKI KÖYLIÖ LAITILA LAPPI PYHÄRANTA SÄKYLÄ KUNNAT SEUTU YHT Toimiala milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. PT-kauppa 91,1 22,8 13,7 8,5 1,2 7,1 22,0 7,6 5,3 12,4 100,5 191,5 Kioski 6,7 1,6 1,0 0,6 0,1 0,5 1,0 0,5 0,3 0,9 6,4 13,1 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 97,7 24,3 14,7 9,0 1,3 7,6 23,0 8,1 5,5 13,2 106,9 204,6 Tekstiilikauppa 1,9 0,4 0,3 0,2 0,0 0,1 0,4 0,1 0,1 0,3 1,9 3,8 Vaatekauppa 15,3 3,7 2,2 1,3 0,2 1,1 3,6 1,2 0,8 2,1 16,3 31,5 Kenkä- ja laukkukauppa 2,5 0,6 0,4 0,2 0,0 0,2 0,6 0,2 0,1 0,3 2,8 5,3 MUOTIKAUPPA 19,7 4,8 2,8 1,7 0,2 1,4 4,6 1,6 1,1 2,7 21,0 40,6 Rautakauppa 13,3 3,4 2,1 1,3 0,2 1,1 3,4 1,1 0,8 1,9 15,3 28,6 Kodintekniikkakauppa 9,1 2,2 1,3 0,8 0,1 0,7 2,1 0,7 0,5 1,2 9,6 18,7 Huonekalukauppa 8,9 2,1 1,3 0,7 0,1 0,6 2,0 0,7 0,5 1,2 9,3 18,1 TILAAVAATIVA ERIKOISKAUPPA 31,3 7,7 4,6 2,8 0,4 2,4 7,5 2,5 1,8 4,3 34,2 65,5 Kemikaalikauppa 2,6 0,6 0,4 0,2 0,0 0,2 0,6 0,2 0,1 0,3 2,7 5,3 Sisustuskauppa 1,2 0,3 0,2 0,1 0,0 0,1 0,3 0,1 0,1 0,2 1,3 2,5 Lahjatavarakauppa 2,8 0,7 0,4 0,2 0,0 0,2 0,6 0,2 0,2 0,4 2,9 5,7 Musiikkikauppa 1,0 0,2 0,1 0,1 0,0 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 1,0 2,0 Kirja- ja paperikauppa 4,8 1,0 0,6 0,4 0,1 0,3 1,0 0,3 0,2 0,6 4,5 9,3 Kukka- ja puutarhakauppa 1,7 0,4 0,2 0,1 0,0 0,1 0,4 0,1 0,1 0,2 1,8 3,5 Valokuvaustarvikekauppa 1,0 0,2 0,1 0,1 0,0 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 1,0 2,1 Optisen alan kauppa 2,1 0,5 0,3 0,2 0,0 0,2 0,5 0,2 0,1 0,3 2,2 4,3 Kulta- ja kellokauppa 1,8 0,4 0,2 0,1 0,0 0,1 0,4 0,1 0,1 0,2 1,7 3,5 Urheilukauppa 5,2 1,3 0,8 0,4 0,1 0,4 1,2 0,4 0,3 0,7 5,5 10,7 Tietotekniikka- ja telekauppa 5,8 1,3 0,8 0,5 0,1 0,4 1,3 0,4 0,3 0,8 5,9 11,7 Leikkikalukauppa 0,6 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,6 1,1 Muu erikoiskauppa 0,8 0,2 0,1 0,1 0,0 0,1 0,2 0,1 0,0 0,1 0,9 1,7 MUU ERIKOISKAUPPA 31,3 7,3 4,4 2,6 0,4 2,2 7,0 2,3 1,7 4,2 32,0 63,3 KOKO ERIKOISKAUPPA 82,3 19,8 11,9 7,1 1,0 6,1 19,1 6,4 4,5 11,3 87,1 169,4 Alkoholijuomakauppa 4,3 1,0 0,6 0,4 0,1 0,3 1,0 0,3 0,2 0,6 4,5 8,8 Apteekkituotteiden kauppa 16,0 4,0 2,3 1,5 0,2 1,3 3,7 1,3 0,9 2,2 17,3 33,3 ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 20,3 5,0 2,9 1,8 0,2 1,6 4,7 1,6 1,1 2,8 21,8 42,1 KOKO VÄHITTÄISKAUPPA 200,3 49,1 29,4 17,9 2,6 15,2 46,8 16,2 11,2 27,3 215,8 416,1 TUOMAS SANTASALO Ky 2003 Lähde: SANTASALO Ky TUOMAS SANTASALO Ky 2003
20 RAUMAN KAUPPAKAMARI LIITE 3 VÄHITTÄISKAUPPAAN KOHDISTUVA OSTOVOIMA 2003 ASUKASTA KOHDEN Rauman markkina-alue Euroa / henkilö OSTOVOIMA 2003 MUUT RAUMAN RAUMA EURA EURAJOKI KIUKAINEN KODISJOKI KÖYLIÖ LAITILA LAPPI PYHÄRANTA SÄKYLÄ KUNNAT SEUTU YHT Asukaskulu 2003e Toimiala E/as E/as E/as E/as E/as E/as E/as E/as E/as E/as E/as E/as PT-kauppa Kioski PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA Tekstiilikauppa Vaatekauppa Kenkä- ja laukkukauppa MUOTIKAUPPA Rautakauppa Kodintekniikkakauppa Huonekalukauppa TILAAVAATIVA ERIKOISKAUPPA Kemikaalikauppa Sisustuskauppa Lahjatavarakauppa Musiikkikauppa Kirja- ja paperikauppa Kukka- ja puutarhakauppa Valokuvaustarvikekauppa Optisen alan kauppa Kulta- ja kellokauppa Urheilukauppa Tietotekniikka- ja telekauppa Leikkikalukauppa Muu erikoiskauppa MUU ERIKOISKAUPPA KOKO ERIKOISKAUPPA Alkoholijuomakauppa Apteekkituotteiden kauppa ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA KOKO VÄHITTÄISKAUPPA TUOMAS SANTASALO Ky 2003 Lähde: SANTASALO Ky TUOMAS SANTASALO Ky 2003
Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.
Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1
50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Supermarket Hypermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on
LisätiedotNUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky
NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotOte ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006
Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO
LisätiedotSaukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012
Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan
LisätiedotKeskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto
Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys
Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.
LisätiedotYLIVIESKA KAUPAN TILASTOT
YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005
LisätiedotLohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN
Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi
LisätiedotKaupallisten palveluiden verkosto
Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi
LisätiedotSalon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011
Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo
LisätiedotKartoitus Vanhan Rauman kaupan rakenteesta 2013
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Kartoitus Vanhan Rauman kaupan rakenteesta 2013 Tapio Pirkanaho 2014 2 TIIVISTELMÄ Vanha Rauma on tärkeä kaupan ja palvelujen keskus, jonka toimintaympäristö on muuttunut
LisätiedotKeski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen
LisätiedotKankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS
Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa
LisätiedotHAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA
HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA Tekninen toimi www.hamina.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009
NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotSIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta
SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotLausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa
Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010
ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotLohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys
Kaupallinen selvitys 22.2.2007 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Kaupunkisuunnittelukeskus Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupallinen selvitys 1 LOHJAN KAUPUNKI
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012
Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus
LisätiedotMansikkalan liikerakentaminen. Mansikkalan liikerakentaminen Kaupallisten vaikutusten arviointi
Kaupallisten vaikutusten arviointi 29.10.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Imatran kaupunki Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 1 Johdanto 2 2 Kaupan
LisätiedotSodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys
Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotSUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys
Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan
LisätiedotRovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto
n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN
LisätiedotERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY
ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja markkinointipanostusten
LisätiedotLAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET
Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava
Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa 13.11.2013 Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo
LisätiedotRakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011
RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotPÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta
PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotSotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi IMATRAN KAUPUNKI
Sotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2013 IMATRAN KAUPUNKI Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotSUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014
Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen 2007
27.6.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi 1 1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO IMATRALLA 2007 3 2.1 Imatrankosken kaupallinen rakenne 5 2.2 Vuoksenniskan
LisätiedotRauman yleiskaava. Kaupallinen selvitys 17.3.2011
Rauman yleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman
LisätiedotRovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010
Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3
LisätiedotSavarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos
12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue
LisätiedotLÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT
LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT Lohja 21.1.2009 Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy www.lykes.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi 1 Sisällysluettelo Johdanto
LisätiedotRauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten
Rauman kaupallisen selvityksen päivitys Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten 7.5.2014 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS
LisätiedotPERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen
LisätiedotKANNELMÄEN PRISMAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 17.10.2006. Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.
KANNELMÄEN PRISMAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 17.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi HOK-ELANTO / KIINTEISTÖT KANNELMÄEN PRISMAN KAUPALLISET
LisätiedotKymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut
Kaupalliset palvelut 29.5.2008 Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.kymenlaakso.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto
LisätiedotMETTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi
FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN
LisätiedotKauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys
LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...
LisätiedotLIITE Kaupunginosittaiset tiedot 1 30.1.2013 Tampella Tampereen keskustan liiketilat kaupunginosittain 2012 2 Juhannuskylä Tullin alue Tammela Ratina Kyttälä pohjoinen Kyttälä etelä Vanha keskusta pohjoinen
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013
VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen
LisätiedotERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013
1 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja
LisätiedotKANNELMÄEN KAUPPAKESKUS JA PRISMA - ALUSTAVA TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 27.12.2007. Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.
KANNELMÄEN KAUPPAKESKUS JA PRISMA - ALUSTAVA TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 27.12.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi HOK-ELANTO / KIINTEISTÖT KANNELMÄEN
LisätiedotKaupallinen selvitys
Leppävirran keskustan yleiskaava Kaupallinen selvitys 28.11.2012 Leppävirran kunta Kaupallinen selvitys 2012 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat
LisätiedotLevi Palvelurakenneselvitys 14.5.2009. Kittilän kunta www.kittila.fi
Palvelurakenneselvitys 14.5.2009 Kittilän kunta www.kittila.fi Palvelurakenneselvitys 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen tarjonta Kittilän kunnassa 3 2.1 Vähittäiskaupan ja ravintolatoiminnan
LisätiedotSaarenkylän Citymarketin laajennushanke
3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...
LisätiedotVähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella
Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan
LisätiedotVanhan Rauman osayleiskaava. Kaupallinen selvitys 9.11.2012
Vanhan Rauman osayleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 VANHAN RAUMAN KAUPPAPALVELUIDEN KEHITYS 3 2.1 Kaupan rakenne Vanhassa Raumassa 2000 ja 2010 3 2.2
LisätiedotKemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy
Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan
LisätiedotLÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys
LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa
LisätiedotVÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 Keskusliikkeet, ryhmittymät ja pikatukut. Tukkukaupat, valmistajat, maahantuojat ja agentuurit TILAA VAATIVAT
VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 Keskusliikkeet, ryhmittymät ja pikatukut Tukkukaupat, valmistajat, maahantuojat ja agentuurit PÄIVITTÄIS- TAVARA- KAUPAT K-Kaupat S-Kaupat Suomen Lähikauppa Lidl KIOSKIT 8,9
Lisätiedot- "#( $98$783$ - -- '"'()'#($"#! #9 "#($8 #($- -*!($ '' =$!($ '#=9 * - " '! =."! -& '3'='%'>#%99.= ('( $ -/ 59 ($7, -, ($"#)=( 8#$(& -&!
!"##$#!%!$$# & ' ( & & 56 & ('$#$7!8)9 98$7)$!## - 56&0:;6
LisätiedotVähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija
Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-
LisätiedotEtelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa
LisätiedotMikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013
KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman
LisätiedotOulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen
Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan
LisätiedotOsavuosikatsaus. Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki
Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon kannattavuus parani alkuvuonna Keskon liikevaihto 4,6 mrd. euroa, kehitys -4,2 % Kulutuskysyntä heikentynyt kaikilla toimialoilla,
LisätiedotPohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa
Pohjanmaa Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa Raportti: Tuomas Santasalo Ky Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2010 Nr: 69 F ISBN:
LisätiedotPohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta
Pohjanmaan maakuntakaava Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 19.5.2011 Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 1 JOHDANTO 2 1 KAUPAN KEHITYS 3 1.1 Ostovoima 2010 3 1.2 Markkinoiden
LisätiedotSomeharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013
Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotFCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti
RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...
LisätiedotETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS
ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen 2007
27.6.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi 1 1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO IMATRALLA 2007 3 2.1 Imatrankosken kaupallinen rakenne 5 2.2 Vuoksenniskan
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotJoulukauppa numeroina. Jaana Kurjenoja
Joulukauppa numeroina Joulukauppa on elintärkeää tavarataloille ja monille erikoiskaupan aloille n liikevaihdon arvo keskimääräiseen kuukausimyyntiin verrattuna Keskiarvo 2000-2017 Kellot, korut, kultasepäntuotteet*
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotLOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue
LisätiedotPohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet
LisätiedotKOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN
LisätiedotEtelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa
LisätiedotKESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2005 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet
KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, 4 Jyväskylä www.keskisuomi.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki www.tuomassantasalo.fi
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND
OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotKymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus
Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO
LisätiedotForssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030
Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,
LisätiedotERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012
ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen/monimyymäläyritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön,
LisätiedotLehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012
Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050
LisätiedotALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy
ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on
Lisätiedot