Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Transkriptio

1 Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

2 1. Johdanto Alueellinen muutos sisältää eritahtisia prosesseja teknis taloudelliset ja organisatoriset muutokset suhteellisen nopeita rakennetun ympäristön ja yhteysverkkojen (= aluerakenteen materiaalisen perustan) muutokset suhteellisen hitaita hitaat ja nopeat prosessit sopeutuvat toisiinsa molemmista suunnista alueiden kehitys ja elinkaaret tyypillisesti polkuriippuvia Aluerakenne: keskusten ja niiden vaikutusalueiden muodostama järjestelmä

3 2. Aluerakenteen tutkimuslinjat Keskus ja vaikutusaluetutkimuksen traditio (1940 luvulta alkaen) mitä tehtäviä missäkin keskuksessa ja missä niiden tuotoksia käytetään? tulos: keskusten hierarkkinen luokittelu niiden palveluvoimakkuuden mukaan seuranta/ennakointi: minkä keskusten asema heikentyy, minkä vahvistuu? suhde politiikkaan/suunnitteluun: palvelujärjestelmän rakentaminen Kaupunkiverkkotutkimukset (1990 luvun puolivälistä) minkälaisen verkoston keskukset (=kaupunkiseudut) muodostavat? tulos: keskusten luokittelu niiden tehtävien (= työnjaollisen aseman) mukaan suhde politiikkaan/suunnitteluun: alueiden kehittämispolitiikan perusta, tavoitteena kilpailukykyinen ja kattava aluejärjestelmä Monikeskuksinen kaupunkiverkko on nykyisin sekä alueiden kehittämispolitiikan että aluesuunnittelun perusta ja tavoitetila

4 Suomen aluerakenne: puolivirallinen tavoite Lähde: Ympäristöministeriö (2006), Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta. Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva. Suomen Ympäristö 31, s. 25.

5 3. Missä ja minkälainen on Suomi? Paikka maailmassa: onko Suomi syrjäseutua/periferiaa? sijainniltaan EU:n puitteissa on (heikko saavutettavuus ), globaalisti ei muutoin (sosio ekonomisesti, kulttuurisesti jne.): ei Aluerakenne: hajautunut ja harva aluerakenne keskimääräinen asukastiheys noin kahdeksasosa EU:n vastaavasta pienet keskukset, pitkät etäisyydet: onko Suomi eurooppalaisessa vertailussa pikemminkin vähäkeskuksinen kuin monikeskuksinen?

6 Tummanvihreät alueet: menestyvät paremmin (mittarina keskimääräinen tulotaso) kuin mitä niiden sijainti EU:ssa (mitattuna saavutettavuutena) antaa perusteen olettaa. (Lähde: ) Suomi EU:n aluerakenteessa

7 EU:n harvaanasutut alueet (Lähde: Gloersen, Erik et al (2006), Northern Peripheral, Sparsely Populated Regions in the European Union and Norway. Stockholm: Nordregio Report 2006:2, s. 46, 50. (

8 4. Miten aluerakenne on muuttunut pitkällä aikavälillä? Pitkällä aikavälillä hyvin erilaisia kehitysuria; esimerkkejä (seutukunnan asukasluku, 1000 henkilöä) Helsinki Pori Oulu Rovaniemi Itä Lappi Mikkeli Äänekoski Suomi Lähde: Tervo, Hannu ym. (2007), 125 vuotta suomalaista aluekehitystä; mikä rooli keskuksilla on? Kunnallistieteellinen Aikakauskirja 3/07,

9 5. Viime vuosikymmenten trendi Alueellinen keskittyminen jatkunut maan ja maakuntien tasolla; sen sijaan keskusseutujen yhdyskuntarakenne paikallistasolla hajautumassa Viisi seutukuntaa (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä): osuus väestöstä ja bruttokansantuotteesta Väestö BKT Alueellisen keskittymisen päätrendin ei odoteta muuttuvan; paljon huomiota paikallistason muutoksen suuntaamiseen

10 6. Keskustelukysymyksiä 1) Miksi alueellinen keskittyminen jatkuu? Polkuriippuvuus, alueet lukittuvat tietyille kehitysurille Useimmat pienet keskukset ja maaseutualueet alakierteessä: sekä väestömuutoksen että globalisaation korostamien kilpailukykyongelmien vuoksi Aluerakenteen muutos on kuitenkin suhteellisen hidas prosessi; ongelma alueet eivät katoa kartalta Kysymyksiä: Minkälaiset tekijät voivat murtaa alueen lukittumisen tietylle kehitysuralle? esimerkkejä! Johtaako alueellinen keskittyminen väistämättä ihmisten elinolosuhteiden alueellisten erojen kasvuun? Miten aluerakenteen hajautumiseen paikallistasolla, maaseutuasumiseen sekä kakkosasumiseen suhtaudutaan tulevaisuudessa?

11 2) Ovatko Suomen alueet haavoittuvia EU:n alueiden vertailussa? Tulevaisuuden haasteita ovat globalisaatio, ilmastonmuutos, energiakysymykset ja väestön ikääntyminen. Moniko näistä koskee Suomen alueita? Onko Suomi ongelmaton lintukoto? Onko esimerkiksi Pohjois-Suomi ääriperiferia vai kirkas, positiivisesti erottuva pohjoinen? Lähde: European Commission (2008), Regions 2020.

12 3) Onko aluerakenteella merkitystä seuraavien tavoitteiden saavuttamisessa? Minkälainen aluerakenne edesauttaa kaikkien kolmen tavoitteen saavuttamista? Kilpailukyky Tasa-arvo Kestävä kehitys