Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN VETOVOIMA

Transkriptio

1 Salon kaupunki LOPPURAPORTTI

2 Pohjakartta-aineisto Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011

3 FCG Finnish Consulting Group Oy 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Selvityksen tausta ja tavoitteet Tarkastelualue ja toimialat VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA PENDELÖINTI Väestökehitys ja väestörakenne Työpaikat ja pendelöinti KAUPALLISTEN PALVELUJEN VETOVOIMA Kaupallisten palvelujen kysyntä ja tarjonta Ostovoima ja ostovoiman siirtymä Kaupallisten palvelujen tarjonta Tarkastelualueen kuntien vetovoima Salon kaupallinen vetovoima Vetovoimaindeksi tuoteryhmittäin Salon markkina-alue Salon eri ostopaikkojen vetovoima Salolaisten asiointien suuntautuminen Salolaisten ostokset internetistä Forssan kaupallinen vetovoima Lohjan kaupallinen vetovoima Kauppakeskus Skanssin kaupallinen vetovoima KILPAILIJA-ANALYYSI Forssa Lohja Skanssin kauppakeskus Nettikauppa Salon kaupallinen vetovoima suhteessa kilpailijoihin JOHTOPÄÄTÖKSET SEURANTATUTKIMUKSEN OHJELMOINTI LÄHTEITÄ LIITTEET...43 Liite 1. Toimialaryhmät ja toimialat...43 Liite 2: Suuren vaikutusaluetutkimuksen tuoteryhmät...46

4 2 FCG Finnish Consulting Group Oy 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Salon kaupallinen selvitys valmistui keväällä Selvityksessä on tarkasteltu Salon vähittäiskaupan nykytilaa, kehitysnäkymiä, kehittämistarpeita ja kehittämismahdollisuuksia sekä kaupallisten alueiden määrää, rakennetta, sijaintia ja kehittämistarpeita. Kaupallisen selvityksen mukaan Salon päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja erityisesti ns. keskustahakuisessa erikoiskaupassa Salo palvelee omaa kuntaa laajempaa aluetta. Tilaa vaativan erikoiskaupan tarjonta sen sijaan ei vastaa kovin hyvin kysyntää ja ostovoimaa siirtyy Salon ulkopuolelle. Salon kaupungin tavoitteena on vahvistaa Salon kaupallista vetovoimaa ja houkutella ostovoimaa Saloon nykyistä enemmän ja nykyistä laajemmalta alueelta. Yrityssalo Oy:n aloittaa vuonna 2012 yhteismarkkinoinnin Salon kaupan- ja palvelualan kivijalkaliikkeiden sekä kaupan eri alueiden kanssa sekä myös matkailu- ja vapaa-ajan palveluita tuottavien yritysten kanssa. Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa Salon kaupallisten palvelujen vetovoimasta markkinoinnin suunnittelun ja markkinointiyhteistyön käynnistämisen pohjaksi. Selvitykseen sisältyy analyysi Salon kaupan vaikutusalueesta, kilpailijaanalyysi, tilastollinen analyysi alueen ostovoimasta ja asukasrakenteesta sekä suosituksia siitä, millaisia kohderyhmiä, markkinointiviestejä ja markkinointikanavia Salo voisi käyttää vahvistaakseen kaupallista vetovoimaansa. Selvitys on tehty olemassa olevaan lähtöaineistoon sekä käytettävissä oleviin tilasto-, rekisteri- ja tutkimustietoihin perustuen. Selvityksen keskeisen lähtöaineiston muodostivat keväällä 2011 valmistunut Salon kaupallinen selvitys sekä TNS Gallup Oy:n Suuri Vaikutusaluetutkimus Suuri vaikutusaluetutkimus on koko maan kattava tutkimus asiointivirtojen suuntautumisesta. Edellinen vastaava tutkimus on tehty vuonna Salon osalta vuosien 2011 ja 2006 tutkimusten tulokset eivät ole vertailukelpoisia johtuen vuoden 2009 alussa toteutuneesta kuntaliitoksesta, jossa Salon vaikutusalueen kunnat Someroa lukuun ottamatta yhdistyivät. Samasta syystä johtuen Salon vetovoiman vertailu esimerkiksi sellaisiin vaikutusalueidensa keskuskuntiin, joiden vaikutusalue muodostuu erillisistä kunnista, antaa todellisuutta heikomman kuvan Salon vetovoimasta suhteessa niihin. Selvitys Salon kaupallisesta vetovoimasta on laadittu Salon kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Työn yhteyshenkilönä on ollut ohjelmapäällikkö Anita Silaterä. FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä työn ovat laatineet Taina Ollikainen, Mari Moilanen ja Mari Kovasin. Selvitys toteutettiin osana Salon seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO). 1.2 Tarkastelualue ja toimialat Selvityksen kohteena on Salon kaupallinen vetovoima. Kaupallista vetovoimaa on tarkasteltu vähittäiskaupan ja kaupallisten palvelujen kysynnän, tarjonnan ja asiointien kautta. Vähittäiskaupassa tarkastelu kohdistuu päivittäistavarakauppaan, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja muuhun erikoiskauppaan. Kaupallisten palvelujen osalta selvityksessä on tarkasteltu TNS Gallup Oy:n Suuressa Vaikutusaluetutkimuksessa 2011 mukana olleita kaupallisia palveluja. Tarkastelussa mukana olevat toimialat ja tuotteet on kuvattu liitteissä 1 ja 2.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy 3 Väestörakennetta, asiointien suuntautumista ja pendelöintiä on tarkasteltu Salon kaupunkia laajemmalla alueella ts. alueella, josta Saloon arvioidaan suuntautuvan asiointeja, ja/tai jolle salolaisten asiointeja arvioidaan suuntautuvan. Lisäksi tarkastelualueeseen kuuluvat Salon kanssa kilpailevat keskukset, Forssa ja Lohja. Kilpailija-analyysissä tarkastellaan Salon, Forssan ja Lohjan sekä Skanssin kauppakeskuksen ja internet-kaupan vahvuuksia, heikkouksia ja kaupallista vetovoimaa. Tarkasteluissa mukana oleva alue sekä siihen kuuluvat kunnat ja väestökeskittymät, on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 1. Tarkastelualue ja alueen väestökeskittymät (Tilastokeskus 2010).

6 4 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA PENDELÖINTI 2.1 Väestökehitys ja väestörakenne Väestökehitys ja väestöennuste Vuoden 2010 lopussa Salossa asui runsaat asukasta ja Salon seudulla noin asukasta. Salon väestömäärä on lisääntynyt vuosina noin asukkaalla (+5 %). Somerolla väestömäärä on vähentynyt. Forssassa väestömäärä on vähentynyt noin 600 asukkaalla (-3 %) ja Lohjalla lisääntynyt noin asukkaalla (+9 %) vuosina Taulukko 1. Tarkastelualueen väestökehitys (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Vuosimuutos lkm % Salo % Somero % Salon seutu % Forssa % Hanko - Hangö % Kaarina - S:t Karins % Karjalohja - Karislojo % Kemiönsaari - Kimitoön % Koski Tl % Lohja - Lojo % Marttila % Nummi-Pusula % Paimio - Pemar % Raasepori - Raseborg % Raisio - Reso % Sauvo - Sagu % Tarvasjoki % Turku - Åbo % ALUE yhteensä % (%) 0,5 % -0,5 % 0,3 % -0,3 % -0,6 % 1,5 % 0,4 % -0,6 % -0,5 % 0,9 % -0,7 % 0,4 % 0,6 % 0,2 % 0,5 % 0,7 % 0,1 % 0,3 % 0,4 % Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan Salon kaupungin väestömäärä kasvaa vuosina noin asukkaalla (+16 %). Somerolla väestömäärän ennustetaan vähenevän. Ennusteen mukaan väestömäärä lisääntyy Forssassa jonkin verran (+3 %) ja Lohjalla merkittävästi (+21 %) vuoteen 2040 mennessä. Taulukko 2. Tarkastelualueen väestöennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus). Väestöennuste Muutos Vuosimuutos (%) lkm % Salo % Somero % Salon seutu % Forssa % Hanko - Hangö % Kaarina - S:t Karins % Karjalohja - Karislojo % Kemiönsaari - Kimitoön % Koski Tl % Lohja - Lojo % Marttila % Nummi-Pusula % Paimio - Pemar % Raasepori - Raseborg % Raisio - Reso % Sauvo - Sagu % Tarvasjoki % Turku - Åbo % ALUE yhteensä % 0,5 % -0,1 % 0,4 % 0,1 % -0,1 % 0,8 % 0,9 % -0,1 % -0,2 % 0,6 % 0,1 % 0,5 % 0,5 % 0,4 % 0,5 % 0,9 % 0,5 % 0,2 % 0,3 %

7 FCG Finnish Consulting Group Oy 5 Ikärakenne Vuonna 2010 Salon väestöstä oli alle 15-vuotiaita 17 %, vuotiaita 64 %, vuotiaita 10 % ja yli 75-vuotiaita 9 %. Alle 15-vuotiaita oli Salossa yhtä paljon, vuotiaita vähemmän ja yli 65-vuotiaita enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kunnittain tarkasteltuna alle 15-vuotiaiden osuus oli suurin Tarvasjoella (21 %) ja Kaarinassa (20 %) ja pienin Turussa (13 %) vuotiaiden osuus oli suurin Turussa (69 %) ja pienin Somerolla ja Koski TL:ssä (59 %). Yli 65-vuotiaiden osuus oli suurin Koski TL:ssä (27 %), Somerolla (26 %) ja Kemiönsaaressa (26 %) ja pienin Kaarinassa (15 %) ja Lohjalla (16 %). Ikärakenne % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Salo 17 % 64 % 10 % 9 % Somero 15 % 59 % 13 % 13 % Salon seutu 17 % 63 % 11 % 10 % Forssa 14 % 64 % 11 % 11 % Hanko 15 % 64 % 14 % 8 % Kaarina 20 % 65 % 9 % 6 % Karjalohja 17 % 61 % 11 % 10 % Kemiönsaari 14 % 60 % 13 % 13 % Koski TL 14 % 59 % 13 % 14 % Lohja 19 % 65 % 9 % 7 % Marttila 15 % 62 % 12 % 11 % Nummi-Pusula 18 % 63 % 11 % 9 % Paimio 19 % 65 % 9 % 8 % Raasepori 16 % 63 % 11 % 10 % Raisio 17 % 66 % 9 % 8 % Sauvo 17 % 64 % 10 % 9 % Tarvasjoki 21 % 61 % 9 % 9 % Turku 13 % 69 % 9 % 9 % ALUE yhteensä 15 % 66 % 10 % 9 % Koko maa 17 % 66 % 9 % 8 % Kuva 2. Väestön ikärakenne vuonna 2010 (Tilastokeskus).

8 6 FCG Finnish Consulting Group Oy Forssassa alle 15-vuotiaiden osuus oli pienempi, vuotiaiden yhtä suuri ja yli 65-vuotiaiden suurempi kuin Salossa eli väestön ikärakenne oli Forssassa vanhempi kuin Salossa. Lohjalla alle 15-vuotiaiden ja vuotiaiden osuus oli suurempi ja yli 65-vuotiaiden osuus pienempi kuin Salossa eli väestön ikärakenne oli Lohjalla nuorempi kuin Salossa. Väestöennusteen mukaan väestö ikääntyy voimakkaasti vuoteen 2040 mennessä. Salon kuten koko tarkastelualueenkin väestökasvu toteutuu vanhimmissa ikäluokissa. Väestömuutos ikäryhmittäin Salossa ( as.) Kuva 3. Väestömuutos Salossa (Tilastokeskus). Väestömuutos tarkastelualueella ( as.) Kuva 4. Väestömuutos tarkastelualueella (Tilastokeskus). Forssassa väestön kasvu on väestöennusteen mukaan vähäisempää kuin Salossa, mutta ikärakenteen osalta kehityssuunta on sama, yli 65- vuotiaiden määrä lisääntyy ja alle 65-vuotiaiden määrä vähenee.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy 7 Väestömuutos Forssassa (+502 as.) Kuva 5. Väestömuutos Forssassa (Tilastokeskus). Lohjalla väestömäärän kasvu vuosina on samaan suuruusluokkaa kuin Salossa. Myös Lohjalla kasvaa eniten yli 75-vuotiaiden määrä, mutta muista kunnista poiketen väestömäärä lisääntyy Lohjalla kaikissa ikäluokissa. Väestömuutos Lohjalla ( as.) Kuva 6. Väestömuutos Lohjalla (Tilastokeskus). Asuntokuntien koko Vuonna 2010 Salon asuntokunnista oli 41 % yhden hengen asuntokuntia, 33 % kahden hengen asuntokuntia, 11 % kolmen hengen asuntokuntia, 10 % neljän hengen asuntokuntia ja 5 % yli viiden hengen asuntokuntia. Salon asuntokuntien koon jakautuma vastaa koko maan jakautumaa.

10 8 FCG Finnish Consulting Group Oy Kunnittain tarkasteltuna eniten yhden hengen asuntokuntia oli Turussa (51 %) ja vähiten Kaarinassa ja Tarvasjoella (31 %). Yli viiden hengen asuntokuntia oli eniten Tarvasjoella (9 %) ja vähiten Turussa (3 %). Yhden hengen asuntokuntien osuus oli Forssassa suurempi ja Lohjalla pienempi kuin Salossa. Yli viiden hengen asuntokuntien osuus oli Forssassa pienempi ja Lohjalla suurempi kuin Salossa. Asuntokuntien koko 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Salo 41 % 33 % 11 % 10 % 5 % Somero 41 % 34 % 11 % 8 % 6 % Salon seutu 41 % 33 % 11 % 10 % 5 % Forssa 46 % 33 % 10 % 7 % 4 % Hanko 42 % 36 % 10 % 8 % 4 % Kaarina 31 % 35 % 14 % 14 % 6 % Karjalohja 40 % 32 % 13 % 7 % 8 % Kemiönsaari 40 % 34 % 11 % 9 % 5 % Koski TL 43 % 34 % 10 % 7 % 6 % Lohja 37 % 34 % 12 % 11 % 6 % Marttila 41 % 32 % 12 % 9 % 6 % Nummi-Pusula 35 % 34 % 13 % 11 % 7 % Paimio 35 % 35 % 13 % 12 % 6 % Raasepori 40 % 33 % 11 % 10 % 5 % Raisio 38 % 34 % 12 % 11 % 4 % Sauvo 35 % 34 % 13 % 12 % 6 % Tarvasjoki 31 % 35 % 12 % 13 % 9 % Turku 51 % 31 % 9 % 6 % 3 % ALUE yhteensä 44 % 33 % 10 % 8 % 4 % Koko maa 41 % 33 % 11 % 9 % 5 % 1 hlö 2 hlöä 3 hlöä 4 hlöä 5+ hlöä Kuva 7. Asuntokuntien koko 2010 (Tilastokeskus). Lapsiperheet Vuonna 2010 Salossa oli yhteensä lapsiperhettä, joka oli 40 % kaikista perheistä. Lapsiperheiden osuus vastaa Salossa koko maan keskiarvoa. Kunnittain tarkasteltuna lapsiperheitä on tarkastelualueen kunnista eniten Kaarinassa, jossa 45 % perheistä on lapsiperheitä. Lapsiperheiden osuus oli pienin Kemiönsaarella ja Koski TL:ssä (34 %).

11 FCG Finnish Consulting Group Oy 9 Forssassa lapsiperheiden osuus oli alhaisempi ja Lohjalla korkeampi kuin Salossa ja koko maassa keskimäärin. Lapsiperheet 2010 (%:ia kaikista) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Salo Somero Salon seutu Forssa Hanko Kaarina Karjalohja Kemiönsaari Koski TL Lohja Marttila Nummi-Pusula Paimio Raasepori Raisio Sauvo Tarvasjoki Turku ALUE yhteensä Koko maa 40 % 36 % 39 % 35 % 35 % 45 % 38 % 34 % 34 % 43 % 37 % 42 % 43 % 40 % 41 % 39 % 44 % 36 % 39 % 40 % Kuva 8. Lapsiperheet 2010, %:ia kaikista perheistä (Tilastokeskus). 2.2 Työpaikat ja pendelöinti Työpaikkarakenne Vuoden 2009 lopussa Salossa oli noin työpaikkaa ja Salon seudulla noin työpaikkaa. Vuonna 2009 Salon työllisyystilanne heikkeni merkittävästi. Suurimpana selvittäjänä olivat elektroniikkateollisuuden ongelmat ja mm. Nokian henkilöstövähennykset. Vuoden 2009 aikana Salon työpaikkamäärä väheni työpaikalla (-8,3 %).

12 10 FCG Finnish Consulting Group Oy Työpaikkarakenne % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Salo Somero Salon seutu Forssa Hanko - Hangö Kaarina - S:t Karins Karjalohja - Karislojo Kemiönsaari - Kimitoön Koski Tl Lohja - Lojo Marttila Nummi-Pusula Paimio - Pemar Raasepori - Raseborg Raisio - Reso Sauvo - Sagu Tarvasjoki Turku - Åbo ALUE yhteensä Koko maa Maa-, metsä- ja kalatalous (A) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu-, vesi- ja jätehuolto (B,D-E) Teollisuus (C) Rakentaminen (F) Kauppa-, kuljetus-, ravintola- ja majoituspalvelut (G-I) Muut palvelut (J-U) Toimiala tuntematon (X) Kuva 9. Tarkastelualueen työpaikkarakenne 2009 (Tilastokeskus). Salon työpaikoista oli palvelualoilla 55 %, jalostuksessa 39 % ja alkutuotannossa 5 %. Noin kolmannes Salon työpaikoista oli teollisuudessa. Salon työpaikkarakenne oli Hangon jälkeen tarkastelualueen teollisuusvaltaisin. Palvelutyöpaikkojen osuus sen sijaan oli Salossa kuten myös Hangossa tarkastelualueen alhaisimpia. Palvelualan työpaikkojen osuus oli korkein Turussa, jossa 80 % työpaikoista oli palvelualoilla. Forssan ja Lohjan työpaikkarakenne poikkeaa Salon vastaavasta siten, että Forssassa ja Lohjalla alkutuotannon ja teollisuuden osuus työpaikoista oli pienempi ja palvelujen osuus suurempi kuin Salossa.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy 11 Pendelöinti Saloon ja Salosta Salon absoluuttinen työpaikkaomavaraisuus on varsin korkea, noin 84 % Salon työllisestä työvoimasta kävi vuonna 2009 töissä oman kunnan alueella. Salon teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli 104 % vuonna 2009 eli työpaikkoja on enemmän kuin työllisiä. Saloon suuntautuvat suurimmat työssäkäyntivirrat tulevat Turun seudulta (2 960 henkilöä). Kunnittain tarkasteltuna eniten Salossa käydään töissä Turusta (1 446 henkilöä), Kaarinasta (512 henkilöä) ja Paimiosta (440 henkilöä). Somerolta käy Salossa töissä 405 henkilöä. Salon seudun ja Turun seudun ulkopuolelta käydään Salossa töissä eniten Helsingistä (113 henkilöä). Salossa kaupallisen vetovoiman kannalta merkittäviä ovat ne kunnat, joista käydään töissä Salossa, mutta joiden oma palveluvarustus on selkeästi heikompi kuin Salon. Näitä ovat etenkin Kaarina (512 pendelöijää), Paimio (440), Somero (405), Lieto (159), Sauvo (131), Kemiönsaari (107), Koski Tl (97), Naantali (83) ja Marttila (79). Salolaisten työssäkäynti Salon ulkopuolella suuntautuu pääosin Turun seudulle, jossa kävi vuonna 2009 töissä 1795 salolaista. Toinen merkittävä salolaisten työssäkäyntisuunta on pääkaupunkiseutu, jossa vuonna 2009 kävi töissä 752 salolaista. Kunnittain tarkasteltuna suurimmat työssäkäyntivirrat Salosta suuntautuvat Turkuun (1231 pendelöijää), Helsinkiin (413), Espooseen (218), Paimioon (198), Somerolle (185), Kaarinaan (134), Lohjalle (130), Raaseporiin (128) ja Vantaalle (119). Vuosien 2007 ja 2009 välillä Salon seudulta Turussa työssäkäynti on lisääntynyt (noin 130 pendelöijää) ja vastaavasti Turun seudulta Salossa työssäkäynti hieman vähentynyt (noin 280 pendelöijää). Nokian ja sen alihankkijoiden tuotannon väheneminen Salon seudulla on todennäköisesti jatkanut samankaltaista kehityskulkua myös viimeiset vuodet. Kuva 10. Työssäkäynnin suuntautuminen Saloon ja Salosta vuonna 2009 (Tilastokeskus).

14 12 FCG Finnish Consulting Group Oy 3 KAUPALLISTEN PALVELUJEN VETOVOIMA Kaupallisten palvelujen määrää ja toimialoja koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietoihin. Tarkastelussa mukana olevat toimialaryhmät ja niihin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 1. Vetovoimaa, markkina-alueita ja asiointien suuntautumista koskevat tiedot perustuvat TNS Gallup Oy:n toteuttamaan Suureen vaikutusaluetutkimukseen Tutkittuja tuoteryhmiä on tutkimuksessa yhteensä 39, joista vähittäiskaupan tuoteryhmiä 23 ja yksityisten ja julkisten palvelujen tuoteryhmiä 16. Tutkitut tuoteryhmät on esitetty liitteessä Kaupallisten palvelujen kysyntä ja tarjonta Ostovoima ja ostovoiman siirtymä Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2010 Salossa arviolta noin 381 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 165 milj., tilaa vaativan kaupan ostovoima noin 73 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 143 milj.. Autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoima oli noin 149 milj. ja kahvila- ja ravintolapalvelujen ostovoima noin 35 milj.. Vakituisten asukkaiden lisäksi ostovoimaa tuovat paikkakunnalle loma-asukkaat, matkailijat ja Salossa työssäkäyvät. Taulukko 3. Tarkastelualueen väestön ostovoima-arvio Arvio ostovoimasta 2010, milj. Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa Ravintolat tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot ja kahvilat kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Salo Somero Salon seutu Forssa Hanko - Hangö Kaarina - S:t Karins Karjalohja - Karislojo Kemiönsaari - Kimitoön Koski Tl Lohja - Lojo Marttila Nummi-Pusula Paimio - Pemar Raasepori - Raseborg Raisio - Reso Sauvo - Sagu Tarvasjoki Turku - Åbo Tarkastelualue yhteensä Ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy 13 Salon ostovoiman siirtymä Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Salossa vuonna 2009 positiivinen (+3 %). Myös Somerolla päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen (+7 %). Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Salossa vuonna 2009 positiivinen (+14 %) eli Saloon tulee ostovoimaa kaupungin ulkopuolelta. Somerolla erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli negatiivinen (-40 %). Toimialaryhmittäin tarkasteltuna tilaa vaativan erikoiskaupan siirtymä oli Salossa vuonna 2009 negatiivinen (-4 %) ja muun erikoiskaupan siirtymä positiivinen (+24 %). (Salon kaupunki 2011: Salon kaupallinen selvitys) Forssan ostovoiman siirtymä Forssassa päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2009 positiivinen (+35 %). Myös erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Forssassa vuonna 2009 positiivinen (+64 %). Forssaan tulee ostovoimaa erityisesti Forssan seudun muista kunnista (Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä), joissa ostovoiman siirtymät ovat negatiiviset. (Hämeen liitto 2010: Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys) Lohjan ostovoiman siirtymä Lohjalla päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2007 positiivinen (+22 %). Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Lohjalla vuonna 2007 negatiivinen (-10 %). Lohjan tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoimasta siirtyi kaupungin ulkopuolelle 5 % ja muun erikoiskaupan ostovoimasta 12 %. (Uudenmaan liitto 2010: Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa) Kaupallisten palvelujen tarjonta Päivittäistavarakauppa Salossa toimi yhteensä 78 päivittäistavaramyymälää vuoden 2010 lopussa. Myymälöistä 20 oli päivittäistavarakaupan erikoismyymälöitä. Forssassa toimi 28 ja Lohjalla 47 päivittäistavaramyymälää. Taulukko 4. Päivittäistavaramyymälöiden määrä vuonna 2010 (Tilastokeskus). Päivittäistavarakaupan toimipaikat 2010 Supermarketit Valinta- Elintarvike- Itsepalvelu- Tavara- Pienois- PT-erikois- Yhteensä isot pienet myymälät kioskit tavaratalot talot tavaratalot myymälät >1000 m m m 2 <100 m 2 >2500 m 2 >2500 m 2 <2500 m 2 Salo Somero Salon seutu Forssa Lohja Salon päivittäistavaramyymälöistä valtaosa sijoittuu Salon keskustaajaman alueelle, josta ne ovat hyvin saavutettavissa. Päivittäistavarakaupan rungon muodostavat hypermarketit, joita toimii Salossa kolme (Halikon Prisma, Salon Citymarket ja Euromarket). Salon keskustassa on lisäksi iso supermarket. Muut Salon päivittäistavaramyymälät ovat pieniä lähikauppoja ja liikenneaseman yhteydessä toimivia päivittäistavaramyymälöitä.

16 14 FCG Finnish Consulting Group Oy Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Salossa toimi vuoden 2010 lopussa yhteensä 323 erikoiskaupan myymälää. Salon erikoiskaupan myymälöistä 50 myymälää (22 %) toimi tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoilla ja 182 myymälää (78 %) muun erikoiskaupan toimialoilla. Forssassa toimi yhteensä 121 erikoiskaupan myymälää, joista 21 myymälää (17 %) tilaa vaativan kaupan toimialoilla ja 100 myymälää (83 %) muun erikoiskaupan toimialoilla. Lohjalla toimi yhteensä 162 erikoiskaupan myymälää, joista 23 myymälää (14 %) toimi tilaa vaativan kaupan toimialoilla ja 139 myymälää (86 %) muun erikoiskaupan toimialoilla. Taulukko 5. Erikoiskaupan myymälöiden määrä vuonna 2010 (Tilastokeskus). Alkot, apteekit ym. Muu erikoiskauppa Muotikauppa Tietotekninen kauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Huonekalukauppa Kodinkonekauppa Rautakauppa Erikoiskauppa yhteensä Salo Somero Salon seutu Forssa Lohja Keskustahakuinen erikoiskauppa on keskittynyt Salon ydinkeskustaan, jossa on monipuolinen tarjonta ja josta erikoiskupan palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Keskustan erikoiskaupan ankkureina toimivat kauppakeskukset Plaza ja Linjuri. Kauppakeskusten lisäksi keskustassa toimii runsaasti eri alojen erikoiskauppoja. Myös hypermarketeissa on jonkin verran tarjolla keskustahakuista erikoiskauppaa ja kaupallisia palveluja. Esimerkiksi Prismakeskuksessa toimii Prisman lisäksi luontaistuoteliike, matkapuhelinliike, kultasepänliike, apteekki ja alkoholiliike sekä muutamia kaupallisia palveluja. Tilaa vaativa erikoiskauppa on sijoittunut Meriniityn (mm. K-rauta, Masku, Expert), Ollikkalan (mm. HongKong, Vepsäläinen, Koti-Idea) ja Helsingintien itäpään alueille (Asko, Sotka, puutarhamyymälä) sekä Prisma-keskuksen vieressä toimivaan Retail Parkiin (Gigantti, Jysk, Tarjoustalo ja Kodin Terra). Kaupalliset palvelut Salossa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 401 kaupallisia palveluja tarjoavaa toimipaikkaa. Forssassa oli 178 ja Lohjalla 279 kaupallisia palveluja tarjoavaa toimipaikkaa. Taulukko 6. Kaupalliset palvelut 2010 (Tilastokeskus). Ravintolat, Pankit, Matka- Kulttuuri, Kampaamot, Kaupalliset kahvilat, vakuutus- toimistot liikunta, parturit ym. palvelut majoitus palvelut viihde yhteensä Salo Somero Salon seutu Forssa Lohja

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Tarkastelualueen kuntien vetovoima Vetovoimaindeksi kertoo tarkasteltavan kunnan vetovoimaisuuden tietyssä tuoteryhmässä. Kuvassa 11 on esitetty tarkastelualueen kuntien vetovoimaindeksit 39 tuoteryhmän keskiarvona. Tarkastelualueen kunnista Raisio on vetovoimaisuutensa perusteella alueen tärkein kaupallinen keskus. Myös Forssa on tarkastelualueen muihin kuntiin verrattuna erityisen vetovoimainen. Seuraavaksi vetovoimaisimmat ovat Turku, Salo ja Lohja. Kuva 11. Tarkastelualueen kuntien vetovoima (TNS Gallup Oy: Suuri vaikutusaluetutkimus 2011). Salon osalta on syytä huomata, että vuoden 2009 alussa toteutunut kuntaliitos, jossa Salon vaikutusalueen kunnat Someroa lukuun ottamatta yhdistyivät, vaikuttaa Salon vetovoimaindeksiin merkittävästi. Salon vertaaminen vetovoimaindeksin osalta sellaisiin vaikutusalueidensa keskuskuntiin, joiden vaikutusalue muodostuu erillisistä kunnista, ei anna todellista kuvaa Salon vetovoimasta suhteessa niihin. Vetovoimaindeksin avulla voidaan kuitenkin tarkastella ja verrata eri tuoteryhmien vetovoimaa suhteessa toisiinsa Salon sisällä.

18 16 FCG Finnish Consulting Group Oy 3.3 Salon kaupallinen vetovoima Vetovoimaindeksi tuoteryhmittäin Vähittäiskauppa Kokonaisuutena vähittäiskaupan tuotteet ovat Salossa vetovoimaisia. Yksittäisistä vähittäiskaupan tuotteista vetovoimaisimmat ovat uusi auto sekä silmälasit, piilolasit ym. optikkotuotteet. Vähiten vetovoimaisia ovat kodin tietotekniikkalaitteet sekä huonekalut ja sisustustarvikkeet. Salon vähittäiskaupan tuoteryhmien vetovoimaindeksin keskiarvo on 101. Tarkastelualueen kunnista vetovoimaisin on Raisio, jonka vähittäiskaupan vetovoimaindeksi on 288. Forssan vähittäiskaupan vetovoimaindeksi on 174, Turun 112 ja Lohjan 98. Salon vetovoimaindeksit (vähittäiskauppa) Uusi auto Silmälasit, piilolasit ym. optikkotuotteet Miesten vaatteet Pesu- ja puhdistusaineet, w c- ja talouspaperit Naisten jalkineet Elintarvikkeet viikonloppuisin Naisten vaatteet Rauta-, rakennus- ja remonttitarvikkeet Käytetty auto Lasten vaatteet Elintarvikkeet arkisin Miesten jalkineet Kellot ja korut Kodinkoneet Kosmetiikka Urheiluvälineet ja -asusteet Matkapuhelimet, liittymät, laajakaista DVD:t, cd:t, video- ja tietokonepelit, videot Alkoholi (viinit ja väkevät) Kodin viihde-elektroniikka Kirjat Huonekalut ja sisustustarvikkeet Kodin tietotekniikkalaitteet Vetovoimaindeksin keskiarvo (vähittäiskauppa) Vetovoimaindeksin keskiarvo (päivittäistavarakauppa) Vetovoimaindeksin keskiarvo (muotikauppa) Vetovoimaindeksin keskiarvo (tilaa vaativa erikoiskauppa) Vetovoimaindeksin keskiarvo (muu erikoiskauppa) Vetovoimaindeksin keskiarvo (kaikki tuoteryhmät) Kuva 12. Salon vetovoima vähittäiskaupan tuoteryhmissä (TNS Gallup Oy: Suuri vaikutusaluetutkimus 2011).

19 FCG Finnish Consulting Group Oy 17 Vähittäiskaupan tuoteryhmittäin tarkasteltuna Salon vetovoima on suurin muotikaupassa (vetovoimaindeksi 105). Sen jälkeen tulevat tilaa vaativa erikoiskauppa (104), päivittäistavarakauppa (103) ja muu erikoiskauppa (pl. muotikauppa) (95). Yksittäisistä tuotteista vetovoimaisin on uuden auton hankinta (123) ja vähiten vetovoimainen kodin tietotekniikkalaitteiden hankinta (84). Palvelut Salon julkiset palvelut ovat kaupallisia palveluja vetovoimaisemmat. Yksittäisistä palveluista vetovoimaisimpia ovat yksityiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut sekä kahvila- ja lounasravintolapalvelut. Vähiten vetovoimaisia ovat Salon matkailukohteet, majoituspalvelut vapaa-aikana ja kulttuuripalvelut. Salon palvelujen vetovoimaindeksin keskiarvo on 88. Palvelujen osalta vetovoimaisin tarkastelualueen kunnista on Karjalohja (vetovoimaindeksi 141). Forssan palvelujen vetovoimaindeksi on 136, Turun 125 ja Lohjan 83. Vähittäiskaupassa vetovoimaisimman Raision vetovoimaindeksi palvelujen osalta on 77 eli huomattavasti alhaisempi kuin vähittäiskaupassa. Julkiset palvelut ovat Salossa kaupallisia palveluja vetovoimaisemmat. Yksittäisistä palveluista vetovoimaisimpia ovat yksityiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut (indeksi 110) ja vähiten vetovoimaisia kotimaan matkailukohteet (23), majoituspalvelut vapaa-aikana (34) sekä kulttuuripalvelut (71). Salon vetovoimaindeksit (palvelut) Yksityiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut Kahvila- ja lounasravintolapalvelut Kampaamot, parturit, kauneushoitolat Kirjastossa käynti Vakuutusyhtiön konttorissa asiointi Julkiset koulutuspalvelut (ei peruskoulu/lukio) Pankkikonttorissa asiointi Liikuntapalvelut (uimahalli, liikuntahalli ym.) Julkiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut Kirkossa käynti, uskonnolliset tilaisuudet Elokuvissa käynti Ravintolapalvelut (illanvietto) Matkatoimistossa asiointi Kulttuuripalvelut (teatterit, konsertit, taidenäyttelyt ym.) Majoituspalvleut vapaa-aikana Kotimaan matkailukohteet (nähtävyydet, huvipuistot ym.) Vetovoimaindeksin keskiarvo (palvelut) Vetovoimaindeksin keskiarvo (kaupalliset palvelut) Vetovoimaindeksin keskiarvo (julkiset palvelut) Vetovoimaindeksin keskiarvo (kaikki tuoteryhmät) Kuva 13. Salon vetovoima palveluiden tuoteryhmissä (TNS Gallup Oy: Suuri vaikutusaluetutkimus 2011).

20 18 FCG Finnish Consulting Group Oy Salon markkina-alue Kaikki tuoteryhmät Kuvassa 14 on esitetty Salon markkina-alue eli alue, jolta kotitalouksiin hankitaan tuotteita tai palveluja Salosta. Salolaisten kaikista asioinneista suuntautuu omaan kuntaan 80,1 %. Salon ulkopuolelta Salossa asioidaan eniten Somerolta (12,6 % kunnan kaikista asioinneista). Myös Koski TL:n, Marttilan ja Tarvasjoen alueen (8,5 %), Kemiönsaaren (7,6 %), Karjalohjan (7,3 %) sekä Paimion ja Sauvon alueen (5,1 %) asukkaille Salo on varsin tärkeä asiointikeskus. Jonkin verran asiointeja Saloon suuntautuu myös Raaseporista (1,5 %), Hangosta (1,3 %) ja Nummi-Pusulasta (1 %). Kuva 14. Salon markkina-alue - kaikki tuoteryhmät (TNS Gallup Oy: Suuri vaikutusaluetutkimus 2011). Seuraavassa on tarkasteltu Saloon suuntautuvaa asiointia vähittäiskaupan tuoteryhmien osalta.