Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 1 / 1 175/10.02.03/2013 94 Olari, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Kuitinmäki, alue 321803 Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hietanen-Köninki, puh. (09) 816 24142 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Kuitinmäen valmisteluaineistosta, alue 321803 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 2.3.2009 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Päätös Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Kuitinmäen valmisteluaineistosta, alue 321803 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 2.3.2009 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 2 / 2 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset osa 1 - Kaavamääräykset osa 2 - Kaavamääräykset osa 3 - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ollut muuttaa Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella sijaitsevan korttelin 22080 käyttötarkoitus liike- ja pienteollisuusrakennusten korttelialueesta (oleva kerrosala 6500 k- m2) ja autopaikkojen korttelialueesta (oleva kerrosala 5375 k- m2) pääosin asumiseen ja tutkia alueeseen liittyviä liikennejärjestelyjä ja autopaikoitusta sekä mahdollisuutta kerrosalan lisäämiseen paikalliset olot ja kaupunkikuvallinen sijainti huomioiden. Asemakaava- alueelle on suunniteltu uutta kerrosalaa n. 10 250 k- m2, josta asumista/ palveluasumista on noin 9 740 k- m2 ja liike-, palvelu-, toimisto- tai liikuntatiloja tai asuntojen työtiloja n. 500 k- m2. Tehokkuus on e= 2.0. Uusia asukkaita alueelle tulee n. 210 henkilöä. Asemakaavan muutosehdotuksessa on mukana vain uudisrakennusvaihtoehto, jossa oleva Esson entinen pääkonttorirakennus puretaan.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 3 / 3 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Kuitinmäki - Kvisbacka, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6449 käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2008 nimikkeellä Kuitinmäki. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 12.9.2008 ja muutettu 20.5.2013. Alueen kuvaus Asemakaavan muutoksen alue sijaitsee Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella. Kuitinmäen ostoskeskus rakennettiin palvelemaan Olari- Kuitinmäki- alueen asukkaita monipuolisena palvelukeskuksena 1970- ja 1980- lukujen aikana. Palvelujen painopiste on siirtynyt ensin Olarin vanhasta ostoskeskuksesta Kuitinmäen ostoskeskukseen ja sittemmin Ison Omenan kauppakeskukseen. Nykyisellään Kuitinmäen ostoskeskuksen ilme on hieman rapistunut. Osa ostoskeskuksen liiketiloista on tyhjiä. Alueella on kuitenkin olemassa kaupallista virettä lähipalveluille, joiden turvaaminen on tärkeää. Itä- länsisuunnassa ostoskeskuksen alueen halkaisee vilkasliikenteinen Kuunkatu. Kuunkatu on alueen valtimo, mutta se ei muodosta miellyttävää katumaista ulkotilaa vaan hahmottuu pikemminkin läpiajoreittinä. Tällaisena se myös jakaa väylän eri puolille sijoittuvat liiketilat erilleen toisistaan. Haasteena on yhdistää runsaat liikennemäärät ja viihtyisyys. Pohjois- eteläsuuntainen kevyenliikenteen väylä kulkee puisto- ja aukiosarjojen muodostaman mielenkiintoisen tilasarjan läpi: pohjoisessa sijaitsee pistetalojen rajaama puistomainen metsäalue avokallioineen, keskellä Kuunkehrä, ostoskeskuksen aukio, Kuunkadun eteläpuolella
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 4 / 4 palveluja ja asumista sekoittava viherkannellinen hybridikortteli ja tämän eteläpuolella pieni puistoalue. Kevyenliikenteen väylä menee Kuunkadun yli siltaa pitkin. Ostoskeskuksen rakennukset asettuvat ryhdikkäästi Kuunkehrän aukion ympärille. Aukio toimii suurimmalta osin paikoitusalueena ja oleskelu rajoittuu lähinnä reunoilla ravintoloiden terasseilla istuskeluun. Ympäröivien rakennusten liittyminen aukioon on haasteellista vaihtelevien korkeusasemien vuoksi. Aukion itäsivulla sen tasossa sijaitseva Esson vanhan pääkonttorin ensimmäinen kerros ei avaudu aukiolle vaan on tylyä umpiseinää. Toisen kerroksen tasolla kulkevan kevyen liikenteen väylän kattama arkadi synkistää seinustaa entisestään. Myös paikoituskannet ja kevyen liikenteen rampit luovat kolhoa lähitilaa ympärilleen. Koko alueelle on leimallista rakennusten paikoin piittaamaton liittyminen maaston korkeuseroihin, mikä oli yleistä 70-luvun rakentamisessa. Myös asuinkerrostaloissa on paikoin kerroksen korkuisia umpinaisia maanpäällisiä kellareita. Aluetta kehitettäessä on olennaista kiinnittää erityshuomiota viihtyisyyteen ja oikeaan mittakaavaan jalankulkijan näkökulmasta. Kuunkehrän torialueen itäpuolisella korttelialueella sijaitsee entinen Esson pääkonttorirakennus, joka on tällä hetkellä tyhjillään St1 Oy:n ostettua Esson v. 2006 ja siirrettyä toimistopalvelut Pitäjänmäelle. Korttelin toisella tontilla sijaitsee maanpäällinen, kaksikerroksinen pysäköintilaitos. 1960-luvun lopulla Suomi eli kiivasta urbanisoitumisvaihetta. Nuoret arkkitehdit, Simo Järvinen ja Eero Valjakka tiedostivat metsälähiöiden ongelmat ja uneksivat niin sanotusta kompaktikaupungista. Tämän ihanteen innoittamana syntyivät muun muassa Olarin asemakaava ja sinne rakennetut asuinrakennukset. Korttelialueella oleva pääkonttorirakennus muodostaa voimakkaan kaupunkikuvallisen kokonaisuuden Kuitinmäen ostoskeskuksen alueelle yhdessä kahden muun Kuunkehrän aukiota rajaavan toimisto-/liikerakennuksen kanssa: Kuunkehrän aukion vuonna 1975 rakennetun pohjoispuolen ja vuonna 1983 rakennetun länsipuolen toimisto-/liikerakennusten kanssa. Rakennuksia yhdistää toisiinsa tyylillisesti paitsi horisontaalisuus, myös niiden rakenteellisuutta korostava ja modulimitoitusta ilmaiseva estetiikka. Näiden rakennusten mittakaava määrittelee ympäröivien kaupunkitilojen muotoa ja kokoa. Rakennukset muodostavat selkeät kaupunkitilan rajat Kuunkadun pohjoispuolelle ja niiden keskelle jäävälle Kuunkehrän aukiolle, joka on Kuitinmäen mittakaavassa merkittävä kaupunkitila. Esson pääkonttorirakennus edustaa tyyliltään 1960-luvun modulikonstruktivismia. Olari Kuitinmäki on puolestaan kiitetty esimerkki suomalaista kaupunkirakentamista. Vuonna 1975 Olarin suunnittelijat saivat rakennustaiteen ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon. Perusteluissa mainitaan esimerkiksi että elinympäristö on viihtyisä ja alueella on ominaisilmettä ja moni-ilmeisyyttä. Olari Kuitinmäki lienee Suomen laajin ja ehjin yhtenäinen modulikonstruktivistinen kaupunkikokonaisuus. Pääkonttorilla on oma luonteva osansa Kuunkehrän aukion kaupunkikokonaisuudessa. Esson pääkonttorirakennus on
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 5 / 5 silmämääräisesti arvioiden hyväkuntoinen, mutta nykyisen omistajan mukaan jatkokäytön kannalta tarpeellisiin muutoksiin joustamaton ja taloudellista tappiota tuottava. 1990-luvun alussa tehtiin asbestikartoitus, jossa paljastui, että julkisivussa näkyvissä Siporex- pintaisissa rakenneosissa ja IV-konehuoneissa käytetty Kenitex- pinnoite sisälsi asbestia. Suunnitelmana esitettiin, että asbestia sisältävät julkisivuosat koteloitaisiin valkoisella pellillä. Kartoituksessa löytyi asbestia myös putkieristeistä ja Finnflexlattialaatoista sekä niiden kiinnitykseen käytetystä pikiliimasta. Normaalikäytössä näiden ei nähty aiheuttavan asbestipölylle altistumisen vaaraa. Toimenpide-ehdotuksina kartoituksen tekijä esitti joko rakennusosien jättämisen silleen tai niiden pinnoituksen tai purkamisen osastointimenetelmällä. Rakennuksesta löytyneet asbestiesiintymät tulee ottaa huomioon pääkonttorin rakennustoimenpiteitä suunniteltaessa. Rakennuksen nykytilanne ja -käyttö (2012) Muutamia vuokralaisia lukuun ottamatta koko toimitalo on ollut tyhjillään vuodesta 2006 asti. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen toimistotiloissa on ollut väliaikaisesti vuokralla Olarin seurakunta, jonka omat tilat olivat remontissa. Pääosa seurakunnan toiminnoista muutti rakennuksesta pois vuonna 2010. Eteläpäätyyn, entisen postin tiloihin jäi kuitenkin Olarin seurakunnan nuorten tila, Kulma. Entisessä ruokalassa toimii radio-ohjattavien autojen harrastajien yhdistys. Noin 250 neliön tilassa on mahdollisuus pienoisautojen rakentamista ja virittelyä varten ja kaksi mutkaista kilparataa ja koroke, jonka päältä autoja on hyvä ohjata. Yhdistys muutti tilaan vuonna 2012 saatuaan lähtöpassit Iso Omena -kauppakeskuksesta. Itäpuolella maantasossa, entisissä Postin tiloissa toimii vaate- ja sisustustavaraliike. Lisäksi osa toisen kerroksen toimistotilasta on vuokralla ja entisiä pohjoispäädyn asuntoja vuokrataan muusikoille. Kellarikerros on varastokäytössä. Useisiin toimistohuoneisiin on varastoitu huonekaluja ja muita toimistotarvikkeita, mutta valtaosa toimistotiloista on kuitenkin vailla käyttöä ja tyhjillään. Esson pääkonttorille vuosien varrella tehdyt muutokset ovat olleet melko kevyitä, ja rakennuksen yleisilme on säilynyt pääpiirteittäin alkuperäisen kaltaisena. Remonteissa on pyritty alkuperäisen 1970-lukulaisen ulkonäön säilyttämiseen. Korjaukset ovat kuitenkin vieneet rakennusta koko ajan tavanomaisempaan suuntaan ja useat rakennusajankohdalle tyypilliset persoonalliset yksityiskohdat ovat karsiutuneet pikku hiljaa pois. Huomattavimmat rakennuksen ulkonäköön vaikuttaneet muutokset ovat olleet: vuonna 1998 tehty julkisivun betoniosien pellitys, vuonna 1999 tehty, katolla sijaitsevan ilmanvaihtokonehuoneen laajennus, vuonna 2000 tehty pääsisäänkäynnin muutos sekä vuonna 2002 tehty puuikkunoiden ulkopuitteiden vaihtaminen alumiiniprofiilisiksi, julkisivun puuosien peittäminen alumiinilistoilla sekä markiisien poistaminen. Silmämääräisesti tarkasteltuna pääkonttori on säilynyt siistissä kunnossa. Se, että rakennus on ollut jo useamman vuoden pääasiassa tyhjillään, näkyy julkisivussa muutamana graffitina tai täginä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 6 / 6 Voimassa oleva maakuntakaava- ja yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty pääosin taajamatoimintojen alueeksi. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavan aluevaraukset: Suunnittelualue on nykyisellään säilyvää aluetta. Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. C on Keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alue: Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. A on Asuntoalue. Lisäksi kartassa on esitetty punaisella viivalla merkittävästi parannettava ja uusi liikenneverkon ja raideliikenneverkon osuus. Asemakaava Korttelissa 22080, puistoalueella ja katualueen osalla on voimassa sisäasiainministeriön 7.7.1972 vahvistama Kuitinmäen asemakaava, jonka on laatinut arkkitehtitoimisto Järvinen- Valjakka. Asemakaava- alue käsittää koko Kuitinmäen Kuunkadun pohjoispuolella olevan osan ja se on suurimmaksi osaksi edelleen voimassa. Kuunkehrän aukio on osa Matinkylän alueen kokonaissuunnitelmassa esitettyä alueen keskustavyöhykettä, jota kutsutaan Kuitinmäki 1 -asemakaavan selostuksessa keskustaruodoksi. Vyöhyke palvelee kevyttä liikennettä. Autoliikenne ylittää tämän keskusvyöhykkeen Länsiväylän pohjoispuolella vain muutamassa kohdassa; Kuitinmäen Kuunkatu on yksi niistä. Muilta osin autoliikenne tulee keskusvyöhykkeen tuntumaan vain pistoina. Keskustavyöhykkeellä on alueen keskeisiä toimintoja sekä useita puistoja. Sama idea jatkuu Länsiväylän eteläpuolelle Matinkylään. Keskustavyöhykkeen molemmin puolin kulkee kevyen liikenteen reitti. Näistä on Kuitinmäessä toteutunut täysimittaisena vain itäisempi reitti. Itäisempi reitti kulkee siltaa pitkin Esson entisen pääkonttorin edessä. Matinkylän, Kuitinmäen ja Olarin suunnittelun kantavaksi ideaksi kiteytyi maastonmuodoista riippumaton, jatkuva ja suorakulmainen kaupunkistruktuuri. Suunnitelman keskeisiä piirteitä olivat ruutukaava ja talojen muodostamat korttelipihat. Lähiympäristön laatuun pyrittiin kiinnittämään totuttua enemmän huomiota. Paikoitus ja autoliikenne erotettiin jalankulusta. Alueen kokoavana aiheena oli jalankulkuraitti. Pihoihin tehtiin julkista ja yksityistä tilaa rajaavia aitoja ja vanhaa puustoa säilytettiin. Rakennuttajat oli velvoitettu toteuttamaan kahdeksan prosenttia kerrosalasta liike-, tai julkisen palvelun tiloiksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 7 / 7 Korttelissa 22080 sijaitsee ALT1- ja AP5- merkinnöillä merkityt korttelialueet. ALT1 on liike- ja pienteollisuusrakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa myös toimistoja sekä viihdetarkoituksia ja sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja. Rakennusoikeutta on osoitettu korttelialueelle yhteensä 6500 k-m2 ja se on jaettu II- kerroksiseen rakennuksen osaan 1800 k-m2 ja IV- kerroksiseen rakennuksen osaan 4700 k-m2. Autopaikkoja on rakennettava yksi kutakin liike- ja työtilojen kerrosalan 50 m2 kohti. Autopaikat on sijoitettava Ap- kortteliin ja a- paikoille. AP5 on autopaikkojen korttelialue, jossa autopaikat on varattu 22078- ja 22080- kortteleiden käyttöön. Rakennusoikeutta on osoitettu 5375 k-m2 korttelialueelle. Ylimmän pysäköintitason tulee olla vähintään 1 m alempana kuin enintään 16 metrin etäisyydellä olevien asuinrakennusten alimman asuntokerroksen lattiatason. Kuunkadun varressa sijaitsee lisäksi asemakaavan muutosalueeseen kuuluva P1, istutettava puistoalue. Asemakaavan muutosalueeseen kuuluu lisäksi Puolikuun katualue. Autopaikkojen rakentamisesta on määrätty seuraavaa: Järjestysoikeuden määräämillä ehdoilla on mahdollista rakentaa vähintään 60 % vaadittujen autopaikkojen määrästä rakentamisen yhteydessä ja loput järjestysoikeuden vaatiessa välittömästi sitä mukaa, kuin autoistumisen tarve vaatii. Kuunkehrän aukion, alueen keskeisen kaupunkitilan ympäristön asemakaavan sisällöstä on kerrottu lisää asemakaavan muutoksen selostuksessa. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 2.3.2009 asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto, jossa esiteltiin kaksi maankäyttövaihtoehtoa, säilyttävä vaihtoehto ja uudisrakennusvaihtoehto, oli nähtävillä 16.3. 16.4.2009. Valmisteluaineistosta jätettiin 7 mielipidettä ja 2 kannanottoa, jotka ovat vastineineen asian liitteenä. Mielipiteissä vastustettiin 8- kerroksisten rakennusten rakentamista ja toivottiin kortteliin rakennettavan mieluummin naapurikortteleiden korkuisia noin 4- kerroksisia rakennuksia. Esitettiin että korkeat rakennukset aiheuttavat valon puutetta, asumisviihtyvyyden katoamista, näköesteitä ja asuntojen arvon alenemista. Etenkin korttelialueen itä- ja/ tai pohjoisrajalle rakentaminen koettiin useammassa mielipiteessä huonoksi ratkaisuksi. Säilyttävän vaihtoehdon toteutusmahdollisuuksia epäiltiin ja sitä pidettiin epärealistisena. Rakennusoikeuden määrää kritisoitiin. Mielipiteissä haluttiin myös suuremman alueen käsittelyä kerralla. Kahdesta valmisteluaineistovaihtoehdosta on muokattu yksi vaihtoehto ehdotusvaiheessa. Esson entisen pääkonttorin säilyttävästä vaihtoehdosta on luovuttu.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 8 / 8 Asemakaavan muutos Alueelle on tehty ennen asemakaavasuunnittelun käynnistymistä ja osittain suunnittelun kuluessa selvityksiä, joissa on pohdittu mm, asemakaavan muutosaluetta suuremman kokonaisuuden mahdollista kehittymistä tulevaisuudessa, alueen monimutkaisia pysäköintijärjestelyitä ja kaavamuutosalueella olevan rakennuksen rakennushistoriallista arvoa. Tehdyt selvitykset ovat olleet pohjana valma- ja ehdotusvaiheen suunnitelmille. Seuraavassa kerrotaan lyhyesti näistä selvityksistä: 1. Kuitinmäen ostoskeskuksen integroiva hankekehitys : Selviteltiin haastatteluin ja keskusteluin alueen toimijoiden intressejä alueen kehittämiseen. Johtopäätöksenä saatiin, ettei muilla kuin asemakaavan muutoksen hakijalla ollut halukkuutta lähteä tässä vaiheessa muuttamaan asemakaavaa. 2. Kuitinmäen ostoskeskuksen kehityskuva : Pohdittiin yksittäistä korttelia suuremman alueen jatkokehitystä. Aluerajauksessa olivat mukana Kuunkehrän aukion ympärillä olevat kortteli- ja puistoalueet. Tulokseksi saatiin yksi mahdollinen Kuitinmäen ostoskeskuksen alueen kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta valmisteluaineisto muokattiin. Tämän suunnitelman jatkona tehtiin Kuunkadulle liikennesuunnitelmat ja selvitettiin hankkeen taloudellisia edellytyksiä. (3. Kuitinmäen ostoskeskuksen kehityskuva- työn liikennesuunnitelma ja 4. Kuitinmäen ostoskeskuksen kehityskuva -työn pohjalta tehty taloudellinen tarkastelu ) 5. Kuitinmäen ostoskeskuksen alue: Pysäköintikaaviot, selostus : Tutkittiin alueen pysäköintitilannetta. Pysäköinnit on Kuunkadun varressa ketjutettu sopimuksin ja rasittein alkaen läntisimmästä korttelista 22077, jonka autopaikat sijaitsevat pääosin korttelissa 22078, jonka autopaikoista 51 kpl sijaitsee kortteleissa 22080 jne. Kaaviot autopaikkajärjestelyistä ovat kyseisen selvityksen liitteenä. Asemakaavan muutoksella otetaan rakentamiseen yksi Kuitinmäen ostoskeskuksen alueen kolmesta autopaikkojen korttelialueesta. Selvityksen yhteenvetona todetaan: - Tarkastelualueella on kolme Ap5- tonttia (Ap5 on autopaikkojen korttelialue), joilla koko alueen pysäköinti tulee voimassa olevan asemakaavan mukaan järjestää. Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella on pula autopaikoista: - Voimassa olevassa asemakaavassa Ap- kortteleissa sulkumerkkien sisällä olevat numerot ilmoittavat ne korttelit, joiden autopaikoille Apkorttelit on varattu. Asemakaavan osoittamat autopaikkojen korttelialueet on kuitenkin rakennettu vain osittain ja rasitesopimuksia ja sopimuksia on solmittu asemakaavasta eroavasti. - Voimassa olevan asemakaavan määräyksissä on kohta, jonka mukaan vain 60% kaavan mukaisista paikoista on pitänyt toteuttaa. Tästä syystä alueelle on rakennettu alun perin voimassaolevaan asemakaavaan nähden liian vähän autopaikkoja.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 9 / 9 - Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rakennetut pysäköintipaikat saattavat sijaita epätarkoituksenmukaisissa paikoissa ja olla hankalasti käytettäviä sijaitessaan toisessa korttelissa esim kannen alla. Lisäksi: - Voimassa olevan asemakaavan aikaiset pysäköinnin mitoitukset ovat nykymitoitusta niukemmat, joten nyt käytössä olevaan tilaan mahtuu nykymitoituksella vähemmän autopaikkoja. Selvityksen johtopäätöksissä todetaan lisäksi että kaikki olevat kolme autopaikkojen korttelialuetta tarvitaan asemakaavan mukaisessa käytössään jatkossakin. Kuitinmäen keskustan ympäristössä on pulaa autopaikoista, eikä autopaikkoja näin ollen voida siirtää tarkastelualueelta muualle, muita alueita ei tähän tarkoitukseen ole osoittaa. Lisäksi todetaan että kaupunkikuvallisista syistä pysäköintiä voidaan järjestää olevissa paikoissaan pihakansien alla. Tarkastelualueen korttelialueille osoitettavaa kerrosalan määrää määrittelee rankimmin rasitetun korttelin (22078) pysäköinnin järjestämisen vaatima tila. Pysäköintirasitteita ja/tai - sopimuksia muuttamalla ei nykytilanteessa voida 22080 korttelista siirtää korttelin 22078 pysäköintipaikkoja kyseiseen kortteliin aiheuttamatta tarkastelualueellisesti kestämätöntä tilannetta pysäköinnin suhteen. Kortteli 22077 jäisi pahimmassa tapauksessa ilman olevia pysäköintipaikkoja, mikäli korttelissa 22078 nyt sijaitsevat autopaikat osoitettaisiin muiden kortteleiden käyttöön. Voimassa olevan asemakaavan mukaisia pysäköinnin suhteita on nykytilanteessa syytä käyttää uudessa kaavassakin, aluekokonaisuuden pysäköinnin hallitsemiseksi. Lopuksi todetaan että alueellinen pysäköinnin järjestäminen ja järkeistäminen olisi toki suotavaa. Pysäköinti olisi tarkoituksenmukaista hoitaa omalla tontilla tai sen välittömässä läheisyydessä. Tässä vaiheessa, kun kaavamuutosta tehdään vain yhteen kortteliin, ei alueellinen järjestely kuitenkaan ole mahdollista. 6. Oy Esso Ab, Kuitinmäen pääkonttorin rakennushistoriaselvitys Vuosien 2009-2010 ja 2012 kuluessa on keskusteltu Espoon kaupunginmuseon kanssa alueen asemakaavan muutossuunnitelmista ja olevan Esson entisen pääkonttorirakennuksen purkamisesta. Espoon kaupunginmuseon kanta on että ensisijaisesti Esson entinen pääkonttori on pyrittävä säilyttämään, mutta purkaminen on mahdollinen vaihtoehto. Keskustelujen tuloksena päädyttiin teettämään rakennushistoriallinen selvitys. Rakennushistoriaselvityksessä dokumentoidaan oleva Esson entinen pääkonttorirakennus itsenäisenä rakennuksena ja arvotetaan rakennus Kuunkehrän kaupunkitilan osana. Rakennushistoriaselvityksen kaupunkikuvallisen ja -tilallisen arvottamisen johtopäätöksinä esitetään tiivistettynä seuraavaa: - Kuunkehrä ei saa muuttua kohti asuntoaukiota, minkä vuoksi Esson pääkonttorin tontille on sijoitettava riittävästi julkista katuelämää tukevaa liike- ja toimitilaa. Mikäli pääkonttori korvataan uudella rakennuksella, liiketiloja tulee sijoittaa ainakin sen pohjakerrokseen koko julkisivun mitalle, myös eteläpäätyyn Kuunkadun varrelle. - Esson pääkonttorin tontille mahdollisesti tehtävän uudisrakennuksen on sekä massaltaan että julkisivuiltaan otettava tietoinen ja rakentava suhde
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 10 / 10 Olarin ja Kuitinmäen alueen hallitsevaan modulikonstruktivistiseen estetiikkaan. - Esson rakennuksen korottaminen tai rakennuksen korvaaminen ei sinänsä ole välttämättä ongelma. Oleellista on säilyttää selvä matalan jalustan ja kapeamman tai tornimaisista osista koostuvan korkeamman osan välinen jäsentely sekä aukion pohjoissivun tietty väljyys ja pienimittakaavaisuus. - Pohjois- eteläsuuntaista raittia voisi kehittää koko Olaria ja Kuitinmäkeä yhdistävänä pyöräilylle sujuvana reittinä, jonka ei ole Kuunkehrän kohdalla välttämättä tarpeenkaan liittyä suoraan liike- tai palvelutiloihin. Suosituksena on kuitenkin liittää silta uudisrakennukseen ja käsitellä raitti rakennuksen massaan integroituna julkisena sivukäytävänä tai vastaavana. Ennen asemakaavan muutosprosessin käynnistymistä on vuosina 2002-2003 laadittu osana aluetta koskevaa kehitysohjelmaa kehittämissuunnitelma, jossa ajatuksena oli alueen liikekeskusten aktivoiminen ja palvelutason kohottaminen kohtuullisen lisärakentamisen kautta pääosin yksityisellä rahoituksella. Koska erillistä korttelisuunnitelmaa ei tämän asemakaavan muutoksen osana ole tehty, on asemakaavamääräyksiin otettu osittain tarkkojakin määräyksiä rakentamisen laadun takaamiseksi. Korttelialue Asuinkerrostalojen korttelialue AK-1, jonka tehokkuusluku e=2.0 kerrosluku IV IX Korttelialueen käyttötarkoitukset ovat asuminen, palveluasuminen, liike-, palvelu-, toimisto- ja liikuntatilat sekä asuntojen työtilat. Kerrosalaa korttelialueella sijaitsee laskennallisesti n. 10 252 k- m2. Mikäli kortteliin suunnitellaan palveluasumista, tulee suunnitelmiin sisällyttää sekä asuin- että yhteistiloja toimivassa pinta-ala suhteessa ja lisäksi työtilat hoitohenkilökuntaa varten. Kadun tasossa sijaitsevia tiloja avataan katutilaan ottamalla niitä käyttöön liike-, palvelu-, toimisto- tai liikuntatiloiksi tai asuntojen työtiloiksi vähintään 5 % korttelialueen kerrosalasta. Korttelissa on pyritty luomaan kaupunkimaista katutilaa sijoittamalla rakennukset lähelle katualueen rajaa. Kansipihan ja jalustaosan päällä sijaitsevat, asemakaavakartassa erikseen merkityt, rakennuksen osat varataan asumiseen ja asumisen aputiloille. Asemakaavassa on esitetty alimpia lattiakorkeuksia sekä muita ohjeellisia korkotasoja, millä keinoilla rakennukset saadaan luontevasti istumaan kortteleiden sisäisiin kulkuväyliin ja pihajärjestelyihin sekä ympäröivään maastoon ja kaupunkikuvaan. Tornimaisten rakennuksenosien ja lamellirakennuksen ylimmät sallitut korkeusasemat asettavat uuden korttelin rakennusten korot samaan mittamaailmaan olevan rakennuskannan kanssa. Korttelin korkojen sovittaminen uudelleen rakennettavan Kuunkadun ylittävän kevyenliikenteen väylän sillan kanssa on oleellista asumisen laadun säilymisen kannalta. Sillan kohdalla olevan
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 11 / 11 alimman asuintilan lattiatasonkin on oltava jalkakäytävän korkeusasemaa ylempänä. Näitä korkoja on pohdittu osana kunnallistekniikan alustavaa yleissuunnitelmaa. Kunnallistekniikan alustavan yleissuunnitelman osana on myös esitetty kaaviomaisesti eräs pelastusteiden toteutus. Etelään päin melko sulkeutuneella korttelilla pihatilat saadaan sijoitettua melukatveeseen Kuunkadun melulta. Korttelin eteläisimmät rakennukset ovat Kuunkadun melualueella. Parvekkeet on lasitettava tai suojattava kiinteillä laseilla. Piha-alueiden melusuojaus tapahtuu rakennusmassoilla, joiden väliin rakennetaan 1,6 m korkea suoja-aita. Rakennusten porrashuoneet liittyvät suoraan sekä kansipiha- että pysäköintitasoihin. Porrashuoneista tulee olla myös suora yhteys kadulle. Rakentamisen tapa Kuitinmäen alueen rakentaminen perustuu ruutukaavaan. Oleva rakentaminen ja katuverkko noudattelevat samaa koordinaatistoa alueen läpi. Korkeat pistetalot ja matalammat tuulimyllykortteleita muodostavat lamellit luovat alueelle vaihtelevia ulkotiloja ja hierarkiaa. Ilmavuus, valoisuus ja vehreys ovat alueen ominaisuuksia. Alueen suunnittelussa on ollut käytössä selkeä materiaalien ja värien paletti. Uuden rakentamisen tulee noudattaa Kuitinmäen alkuperäisen ostoskeskuksen alueen henkeä. Rakennusten massat, mittasuhteet, julkisivujen käsittely ja käytettävät materiaalit ovat sopusoinnussa ympäristön kanssa. Muutosalueen rakentamisella on parhaassa tapauksessa mahdollisuus sitoa paremmin yhteen nykyisellään hyvin erilaisia alueen osia: Kuunkehrän aukion puolella olevaa isompaa rakentamisen mittakaavamaailmaa ja Puolikuun itäpuolella sijaitsevaa rakeisempaa ja pienimittakaavaisempaa rakentamisen volyymiä, toisistaan poikkeavia käyttötarkoituksia ja materiaalimaailmaa. Korttelin rakennusten tulee lisäksi olla kattomuodoltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan yhtenäisesti suunniteltuja. Tämä ei tarkoita että kaikkien rakennusmassojen tulisi olla samanlaisia, tai että kaikissa rakennuksissa tulisi käyttää täsmälleen samoja materiaaleja tai värejä. Uudisrakentamisen ulkoarkkitehtuurissa pyritään niukoin keinoin sovittamaan rakennukset osaksi nykyistä ympäristökokonaisuutta, eikä niinkään nostamaan rakennuksia esiin erityisen poikkeavalla ulkoarkkitehtuurilla. Alkuperäisellä ostoskeskuksen alueella tarkoitetaan asemakaavassa Kuunkehrän aukion reunoilla sijaitsevien vaakasuuntaisten liikerakennusten lisäksi myös niihin liittyviä, alueelle tyypillisiä asuinrakennuksia. Nyttemmin rappauksella kuorrutettujen, naapurissa sijaitsevien asuinrakennusten ei katsota sisältyvän tässä annettuun rajaukseen sen alkuperäisyyden osalta. Käsittelyssä olevassa korttelissa on asemakaavan käyttötarkoituksen, massoittelun, mittakaavan, väri- ja materiaalimaailman vaihtumisvyöhyke.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 12 / 12 Rakennushistoriallinen selvitys antaa ohjeita uusien rakennusten suunnitteluun. Keinoja viitata konstruktivistiseen perintöön juuttumatta vanhaan ja huonontamatta mahdollisen uuden rakennuksen toiminnallisia ominaisuuksia ovat: - julkisivujen ja rakennusmassan taitavat ja ympäristöön liittyvät mittasuhteet, - koko rakennuksen (sekä massa, julkisivut että sisätilan päämitat) läpäisevä yhtenäinen mittamaailma ja sen systemaattinen ja selkeä esteettinen ilmaisu, - sekä massoittelun että detaljien niukkuus ja minimalismi, - julkisivujen selvä kolmiulotteisuus, jossa rakenne ilmaistaan todella materiaalina, ei vain pintaan liimattuna tai maalattuna kuvana, - sisätilojen muunneltavuus ja/tai tietty yleispätevyys ja - materiaalit ja värit, esimerkiksi värillinen julkisivulasi. Massoittelu Rakennusten massoittelun tulee olla selkeälinjaista. Pääosassa tulee jatkossakin olla Kuunkehrän aukion muodostama kaupunkitila, jota rajaavat kolme massiivista (liike)rakennusta. Uuden rakentamisen tulee osaltaan tukea entistä viihtyisämmän kaupunkitilan syntymistä. Korttelialueen Kuunkehrän aukion puoleiselle osalle tulee sijoittaa yhtenäinen, mielellään alkuperäisen rakennuksen kanssa hahmoltaan samamassainen rakennus. Rakennus koostuu asemakaavan muutoksessa katutason kerroksesta ja jalustaosasta ja jalustan päälle mahdollisesti tulevista tornimaisista osista, jotka sisältävät asumista. Tornimaiset osat tulee julkisivujen käsittelyllä häivyttää taustalle ja jalustaosan tulee nousta päärooliin Kuunkehrän aukion katutilassa. Erilliselle rakennusalalle tulee sijoittaa korttelialueen muusta massoittelusta poikkeava, lamellimainen rakennusmassa, joka ottaa massoittelullaan sekä väri- ja materiaalimaailmallaan kontaktia suunnittelualueen itäpuolisiin asuinrakennuksiin. Julkisivut Rakennusten julkisivujen tulee olla sopusoinnussa aluetta hallitsevan modulikonstruktivistisen estetiikan kanssa. Modulikonstruktivismi on konstruktivistisen arkkitehtuurin alalaji tai täsmennys. Arkkitehti Juulia Mikkolan mukaan modulikonstruktivismin erityispiirteenä on julkisivukenttiä rajaavien, pilareista ja palkeista muodostuvien kehikkorakenteiden yhdistäminen modulaariseen ikkunajakoon. Esson pääkonttorirakennuksen ensimmäinen ja toinen kerros vastaavat tätä määrittelyä. Myös julkisivuosien ja ikkunajakojen sisäinen jäsentely perustuu modulaarisiin mittoihin. Kuitinmäen rakentajina on toiminut kaksi rakennusliikettä, joiden rakentamisen jälki eroaa toisistaan: Puolimatkan asuinrakennukset vuorattiin betonielementeillä. Arjatsalo rakensi betonirunkoisia rakennuksia, joiden rungon ruudukkoon muurattiin punatiilestä paikalla ulkoseinät ja asennettiin ikkunaelementtiosat. Arjatsalon rakennusten pilari- laatta- järjestelmä mahdollisti konstruktivistisen arkkitehtuurin periaatteiden mukaan rakennejärjestelmän mukaiset jaot myös ulkoseinissä. Nämä Arjatsalon rakentamat punatiiliset talot ovat ne, joista Olari yleensä tunnistetaan.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 13 / 13 Arjatsalon ja Puolimatkan puoliksi rakentama Kuitinmäen pohjoisosa ostoskeskuksen ympärillä muistuttaa rakennustyyliltään vanhaa Olaria, mutta alueen eteläosa on rakennuskannaltaan vaihtelevampaa, sillä siellä on edellisten rakentajien lisäksi myös Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiön ja Espoon kaupungin rakennuttamia vuokrataloja. Esson pääkonttorirakennuksen perusrakenteena on pilari laatta - järjestelmä. Kantavia palkkeja ei ole. Myöskään julkisivut eivät ole kantavia. Pilarien modulijako on rakennuksen pituussuunnassa 4200 mm. Poikittain modulijako on 5130 7120 5130 5130 mm. Esson pääkonttori ja muut Kuunkehrän rakennukset ovat kiinteä osa tyyliltään konstruktivistista rakennuskantaa. Pilari palkki -ruudukon voimakas ilmaisu julkisivussa ja värillisten julkisivulasien käyttö luovat aukiolle rytmiä ja tunnelmaa ja liittävät Kuunkehrän ilmiselväksi osaksi Olarin ja Kuitinmäen pohjoisosan kaupunkikokonaisuutta. Rakennusten julkisivusommitelmat sisältävät näkyvän kolmiulotteisen ruudukkorakenteen. Ikkunoista muodostetaan ikkunakenttiä, joissa jokaisessa on sekä lasia että värillistä julkisivulasia. Parvekkeista muodostetaan parvekekenttiä/ selkeitä osia, joista jokaisessa on betonia ja/tai lasia ja värillistä julkisivulasia. Katutason julkisivuissa on laajoja läpinäkyviä osia. Rakennusten katutason julkisivut suunnitellaan katutilaa aktivoiviksi ja laadukkaiksi detaljeiltaan. Katutason tiloja avataan kadulle mahdollisimman paljon. Lasia ja julkisivulasia käytetään alueelle ominaiseen tapaan. Asuntojen parvekkeet lasitetaan. Värit ja materiaalit Rakentamisessa käytettävät materiaalit ja värit noudattelevat olevan ympäristön selkeää väri- ja materiaalipalettia. Kuitinmäen alueen alkuperäisessä suunnittelussa pääosin käytetyt materiaalit ja värit ovat: julkisivuissa on käytetty harmaata betonia, paikoin maalattua betonia, pesubetonia, punaista ja keltaista tiiltä, lasia, ja läpivärjättyjä värillisiä julkisivulaseja. Detaljeissa on käytetty puuta ja metallia, sekä joissain paikoissa, esim maantasossa värilaseja on korvattu maalatuilla levyillä. Julkisivulasien väreinä on käytetty voimakkaita värejä kuten keltaista, sinistä, vihreää, punaista ja oranssia. Värillisiä julkisivulaseja on käytetty ikkunakenttien osana koko rakennusmassassa, sekä maantasossa että kerroksissa. Esson pääkonttorin julkisivulasien värinä on ollut tumma vihreä, ja tätä julkisivulasin väriä käytetään uudessakin suunnittelussa jalustaosassa. Korttelin kaikissa muissa massoissa ja katutason julkisivuissa käytetään johdonmukaisesti muuta, esim keltaista julkisivulasia. Kansipihan tasolla sijaitsevien porrashuoneiden yhteyteen tulee rakentaa varastotila, joka on pääosin ulkoiluväline- tai lastenvaunuvarasto. Korttelialueelle rakennetaan sekä kansi- että kattopihoja.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 14 / 14 Korttelialueen pihat suunnitellaan vehreiksi ja vihreiksi. Tämän takaamiseksi, asemakaavamääräyksissä annetaan viherrakentamisen vähimmäismääriä. Pihat ovat kasvillisuuden yleisilmeeltä rehevät ja monikerrokselliset. Pihojen pinnat ovat laadukkaat ja rikkaat materiaaleiltaan: sisältävät puuta, kiveä, leikkialustoja ja erilaisia kasvillisuuspeitteitä. Asfalttia ei kansi- tai kattopihalla käytetä. Tontin rajoja tai rakentamisen vaiheistusta ei kansipihalla huomaa, koska rakenteet ja materiaalit liittyvät pihalla sujuvasti yhteen, eikä tontteja aidata toisiaan vastaan. Kansipihan tasolla sijaitseville asunnoille varataan asuntopihat, jotka saa aidata. Kansi- ja kattopihojen suunnittelussa tulee huomioida pihan istutuksiin tarvittavan kasvualustan paksuus ja paino, hulevesirakenteet sekä pelastustoiminnan vaatimukset. Pysäköintilaitosten ilmanvaihtolaitteet liitetään suunnitteluvaiheessa rakennuksiin ja piharakenteisiin niin etteivät ne korostu pihatilassa. Kansipiha varataan oleskeluun, leikkiin ja istutuksille. Kansipihalla on suuria ja pieniä puita, pensaita ja rungollisia pensaita, maanpeitekasveja ja nurmea. Pysäköinti on kielletty kansipihan tasossa muutamaa erikseen osoitettua pysäköintipaikkaa lukuun ottamatta. Kansipihalta järjestetään suora porrasyhteys Kuunkadulle. Kansipihalla sijaitsee talousrakennus, jossa on jätehuone ja varastotilaa. Pääosin jalustaosan päällä sijaitsevat kattopihat tuovat lisää pihatilaa asukkaiden yhteiseen käyttöön. Kattopihat rakennetaan kansipihan lisäksi. Kattopihat varataan oleskeluun, leikkiin ja istutuksille. Kattopihoilla varataan tilaa kaupunkiviljelyyn viljelylaatikoilla. Kattopihoilla on lisäksi pensaita, rungollisia pensaita ja maksaruohomattoa. Puolikuun varteen jäävä tontin osa istutetaan pensain. Kuunkehrän aukion puolelle istutetaan koko korttelin matkalle ulottuva puurivi. Korttelialueen etelä- ja länsireunan katutasossa tulee käyttää pintamateriaalina kiveystä muilla paitsi istutuksiin varatuilla osilla. Korttelialueen eteläreuna istutetaan. Kortteli- ja katualueiden pintamateriaalit tulee sovittaa yhteen korkojen, mittojen, värien ja materiaalien osalta. Korttelialueen pohjoisrajalle, kevyen liikenteen väylän ja tontin rajalle rakennetaan tukimuuri. Liikenne Ajoneuvoliikenne Tontin henkilöautoliikenne ohjataan tontille Puolikuun kautta. Puolikuun päähän on suunniteltu kääntöpaikkaa, jonka keskusta on yliajettava (esim. kiveys). Kääntöpaikalta on yhteys tontille, jossa sijaitsee muutamia pihantasossa olevia autopaikkoja. Kääntöpaikan yhteyteen on myös osoitettu yleisiä autopaikkoja. Pääosa korttelin autopaikoista sijaitsee pysäköintilaitoksessa, jonne ajetaan Puolikuun keskivaiheelta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 15 / 15 Kuunkehrän aukiolta ei ole yhteyttä pysäköintiin. Puolikuu säilyy ennallaan. Ajorata on 6 m leveä ja kadun itäpuolella on 2,2 m leveä jalkakäytävä. Kevyt liikenne Pohjois- etelä- suuntainen, alueen läpi kulkeva kevyen liikenteen yhteys tulee säilyttää sillalla jatkossakin. Olevassa rakennuksessa kiinni oleva kevyen liikenteen silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi itsenäinen siltaratkaisu. Kuunkadun pohjoispuolella sijaitseva ramppi Kuunkadulta kevyenliikenteen sillalle poistuu. Tämän myötä Kuunkadun katualueelle jää enemmän tilaa mm. jalankulkijoille ja pyöräilijöille, ajoradan ja korttelialueen väliin jää katualuetta 8-11 m. Yhdistetty jalankulku- ja pyörätie on 4 m leveä ja kivipintainen yleinen oleskelualue rakennuksen edustalla on 3,8 m leveä. Tilaa jää myös muulle detaljoidulle suunnittelulle: istutuksille ja puuriville. Kuunkadulta on jalankulkuyhteys sillalle portaita pitkin. Esteetön reitti sekä pyöräilijöiden käyttämä reitti sillalle kulkee Kuunkehrän pohjoisosan kautta, jossa nykyiset portaat korvataan luiskalla. Korttelialueen pohjoispuolella sijaitsevaa jalankulkuyhteyttä parannetaan. Olarinkadulla sekä Friisinkalliontiellä on lisäksi pohjois-eteläsuuntaiset jalankulku sekä pyöräily yhteydet, jotka tarjoavat sujuvat yhteydet Matinkylästä Keskuspuistoon. Joukkoliikenne Joukkoliikenne kulkee tontin läheisyydessä pääasiallisesti Kuunkatua pitkin. Lähimmät pysäkit sijaitsevat Kuunkadulla sekä Kuunkehrällä. Bussipysäkit säilytetään nykyisillä paikoillaan Kuunkadulla. Tällä hetkellä pysäkeiltä kulkee sekä Espoon sisäisiä linjoja että seutulinjoja Helsinkiin. Vuoden 2008 HSL:n länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa Kuunkatua palvelee kaksi liityntälinjaa. Linjojen suunniteltu palvelutaso on ruuhkaaikana yhteensä 9 vuoroa tunnissa. Pysäköinti Kaavassa on osoitettu pihan ja rakennusten alle pysäköintilaitos, johon mahtuu n. 240 autopaikkaa kolmeen tasoon. Tasonvaihto pysäköintikerrosten välillä tapahtuu pysäköintilaitoksen sisäpuolisella rampilla Asukkaiden autopaikat, vieraspaikat ja liikkeiden autopaikat (11 kpl) sijaitsevat pysäköintilaitoksessa. Laitoksessa sijaitsee myös 51 kpl tonttien 22078/2 sekä 22078/3 rasiteautopaikkaa. Yhteensä 5 vieraspaikkaa sijaitsee tontilla kääntöpaikan läheisyydessä ja katualueella sijaitsee lisäksi 11 yleistä autopaikkaa. Puolikuun varrella säilyvät nykyiset 3 kadunvarsipaikkaa. Tontin pysäköintinormi on asuintiloille 1 ap / 90 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ap/ asunto. Vieraspaikkoja on rakennettava 10 % asukkaiden autopaikkojen määrästä. Toimistotiloille on rakennettava 1 ap/70 k-m2
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 16 / 16 sekä liiketiloille 1 ap/50 k-m2. Palveluasunnoille ja liikuntatiloille on rakennettava 1 ap/ 200 k-m2. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pp / asuntokerrosalan 30 k-m2 kohti ja 1 pp / liikekerrosalan 100 k-m2 kohti. Huolto- ja pelastusliikenne Tontin asuntojen huoltoliikenne hoidetaan Puolikuuta pitkin. Jätehuone sijaitsee Puolikuun kääntöpaikan vieressä. Jäteautolle on varattu jätehuoneen viereen tyhjennyspiste. Kivijalan kaupallisen toiminnan huolto voidaan hoitaa Kuunkehrältä käsin. Pelastusreitit sijaitsevat sisäpihalla, Kuunkadun kevyen liikenteen väylällä sekä Kuunkehrällä. Katualue Puolikuun kääntöpaikan yhteydessä on 11 yleistä autopaikkaa katualueella. Kadun varrella säilyvät nykyiset 3 kadunvarsipaikkaa. Puolikuun varteen sen länsipuolelle jäävä katualueen reuna- alue istutetaan pensain. Korttelialueen pohjoisrajalle, kevyen liikenteen väylän ja tontin rajalle rakennetaan tukimuuri. Kuunkadun ajoradan pohjoispuolelle, rakennetaan laadukas katualueen osa, joka on varattu kevyelle liikenteelle ja istutuksille, katupuille. Kuunkadun varressa ja Kuunkerän aukion puolella, korttelialueen etelä- ja länsipuolella sijaitsevilla katualueen osilla pintamateriaalina käytetään kiveystä muilla paitsi pääosin pyöräilykäyttöön varatuilla kulkureitin osilla ja istutuksiin varatuilla osilla. Kortteli- ja katualueiden pintamateriaalit sovitetaan yhteen korkojen, mittojen, värien ja materiaalien osalta. Hulevedet Korttelialueelle tulee laatia hulevesien hallintasuunnitelma rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Hulevesiä tulee ohjata istutuksille ennen liittymistä hulevesijärjestelmään. Kansi- ja kattopihalla kasvillisuuden ja rakenteen välissä tulee olla hulevesiä pidättävä kerros. Yhdyskuntatekniset verkostot Korttelin nykyiset kunnallistekniikan liitokset ovat pääosin Kuunkehräkadulla. Kaukolämpö kulkee korttelin pohjoispuolen puiston kautta. Korttelialueen pohjoisosassa on kaksi maanalaista johtorasitetta. Sopimusneuvottelut Maanomistajien ja mahdollisten sopimuskumppanien kanssa tulee neuvotella maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, ennen kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 17 / 17 Ympäristövaikutusselvitys Suunnitelmasta on laadittu meluselvitys. Perittävät maksut Hakija(t) ovat maksaneet 30.3.2009 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. NÄHTÄVÄNÄ KOKOUKSESSA -Kuitinmäki, kaavakartta ja -määräykset -Kuitinmäki, selostus liitteineen -Kuitinmäki, katukartta Asemakaavatyön aikana laaditut selvitykset: 1. Kuitinmäen ostoskeskuksen integroiva hankekehitys, Edelman Group Oy, 9.2.2009 2. Kuitinmäen ostoskeskuksen kehityskuva, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, 28.11.2008 3. Kuitinmäen ostoskeskuksen kehityskuva- liikenne, SITO Oy, 11.2.2009 4. Kuitinmäen ostoskeskuksen kehittäminen, Taloudellinen tarkastelu, Maakanta Oy, 16.12.2008 5. Pysäköintikaaviot, selostus, luonnos, Kaupunkisuunnittelukeskus, 15.2.2011 6. Oy Esso Ab, Kuitinmäen pääkonttorin rakennushistoriaselvitys, Livady Oy, 18.1.2013 7. Espoo, Kuitinmäki, Kortteli 22080/1-2, Kuunkatu 3, Meluselvitys, Ramboll, 1.11.2012 Tiedoksi - Hakijat - Maanomistajat, osalliset, toimenpiteitä varten - Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat erikseen pyytäneet. - Tekninen ja ympäristötoimi, tonttiyksikkö, kannanotto - Tekninen keskus, kannanotto - Sosiaali- ja terveystoimen esikunta, kannanotto - Hallintoyksikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Riitta Tarkiainen, kannanotto - Kaupunginmuseo, kannanotto - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Oy sähköpuoli, Matti Mäkilä, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Oy kaukolämpö, Timo Aho, lausuntopyyntö - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL, lausuntopyyntö
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 18 / 18 - Elisa Oyj / Verkot / Alueelliset palvelut, lausuntopyyntö - Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY Vesi/ kirjaamo, lausuntopyyntö
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 19 / 19