Kv 13.6.2011 31 TASEKIRJA 2010

Kv 13.6.2011 31 TASEKIRJA 2010 Kaupunginhallitus 11.4.2011

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 7 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA...7 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus...7 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset...10 1.1.2.1 Luottamushenkilöorganisaatio...10 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys...14 1.1.3.1 Yleistietoa Karkkilasta...15 1.1.3.2 Kuntien taloudellinen kehitys vuonna 2010...17 1.1.4 Olennaiset muutokset Karkkilan kaupungin toiminnassa ja taloudessa...19 1.1.5 Karkkilan kaupungin henkilöstö...19 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä...20 1.1.7 Ympäristötekijät...21 1.2 KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN...22 1.2.1 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen...22 1.2.2 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus...22 1.2.3 Riskienhallinnan järjestäminen...23 1.2.4 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta...23 1.2.5 Sopimustoiminta...23 1.2.6 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä...23 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN...24 1.3.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut...24 1.4 TOIMINNAN RAHOITUS...25 1.4.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut...25 1.5 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET...26 2

1.5.1 Tase ja sen tunnusluvut...26 1.6 KOKONAISTULOT JA MENOT...28 1.7 KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS...29 1.7.1 Kaupunkikonsernin rakenne...29 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus...29 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat...29 1.7.3.1 Kiinteistö Oy Sorvirinne...29 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä...29 1.7.5 Konsernitase ja sen tunnusluvut...30 1.8 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ32 1.9 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU...33 1.9.1 Hallinto- ja talouspalvelut...33 1.9.1.1 Hallintoelimet...34 1.9.1.2 Yleishallinto...34 1.9.1.3 Henkilöstöhallinto...35 1.9.1.4 Taloushallinto...35 1.9.1.5 Liikelaitoskuntayhtymä Puhti...36 1.9.1.6 Perusturvakuntayhtymä Karviainen...36 1.9.1.7 Erikoissairaanhoito...37 1.9.1.8 Elinkeinotoimi...37 1.9.1.9 Ruokapalvelut...38 1.9.1.10 Maataloustoimi...39 1.9.1.11 HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT YHTEENSÄ...39 1.9.2 Sivistyspalvelut...40 1.9.2.1 Sivistystoimen hallinto...41 1.9.2.2 Koulutus...41 1.9.2.3 Varhaiskasvatus...42 1.9.2.4 Vapaa-aikatoimen hallinto...44 1.9.2.5 Vapaa-aikatoimi...44 1.9.2.6 SIVISTYSPALVELUT YHTEENSÄ...46 1.9.3 Tekniset ja ympäristöpalvelut...47 1.9.3.1 Teknisen ja ympäristötoimen hallinto...49 3

1.9.3.2 Liikenneväylät ja yleiset työt...50 1.9.3.3 Metsätilat, puistot ja yleiset alueet...51 1.9.3.4 Tilapalvelu...52 1.9.3.5 Mittaus- ja kiinteistötoimi...54 1.9.3.6 Vesihuoltolaitos...55 1.9.3.7 Pelastustoiminta...56 1.9.3.8 Hallinto ja maankäytön suunnittelu...56 1.9.3.9 Ympäristönsuojelu...57 1.9.3.10 Ympäristöterveydenhuolto...59 1.9.3.11 Rakennusvalvonta...59 1.9.3.12 TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT YHTEENSÄ...60 1.10 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU...61 1.11 Verotulojen erittely...62 1.12 Valtionosuuksien erittely...62 1.13 Investointiosan toteutumisvertailu...63 1.13.1 Hallinto- ja talouspalvelut...63 1.13.1.1 Aineettomat hyödykkeet...63 1.13.1.2 Maa- ja vesialueet...63 1.13.1.3 Muut koneet ja kalusto / Ruokapalvelujen kalusto...63 1.13.1.4 Osakkeet ja osuudet...63 1.13.2 Sivistyspalvelut...64 1.13.2.1 Muut koneet ja kalusto / Koulujen kalusto...64 1.13.3 Tekniset ja ympäristöpalvelut...64 1.13.3.1 Aineettomat hyödykkeet...64 1.13.3.2 Rakennukset ja rakennelmat...64 1.13.3.3 Kiinteät rakenteet ja laitteet...64 1.13.3.4 Kuljetusvälineet...65 1.13.3.5 Muut koneet ja kalusto...65 1.13.3.6 Investoinnit yhteensä...65 1.14 Rahoitusosan toteutumisvertailu...66 1.15 Yhteenveto talousarvion toteutumisesta...67 4

2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 70 2.1 TULOSLASKELMA...70 2.2 RAHOITUSLASKELMA...71 2.3 TASE...72 2.4 KONSERNITASE...74 3 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 76 3.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT...76 3.1.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät...76 3.2 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT...78 3.2.1 Toimintatuotot (ulkoiset)...78 3.2.2 Verotulojen ja valtionosuuksien erittely...78 3.2.3 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista...78 3.2.4 Pakollisten varausten muutos...79 3.2.5 Käyttöomaisuuden myyntivoitot...79 3.2.6 Rahoitustuotot...79 3.2.7 Satunnaiset erät...79 3.3 TASEEN LIITETIEDOT...80 3.3.1 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet...80 3.3.2 Saamiset...81 3.3.3 Rahoitusarvopaperit...81 3.3.4 Oma pääoma...82 3.3.5 Pitkäaikainen vieras pääoma...82 3.3.6 Lyhytaikainen vieras pääoma...82 3.3.7 Lainamäärän kehitys...83 3.3.8 Siirtovelat...83 3.4 SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA...84 5

3.5 VESIHUOLTOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS...85 3.5.1 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma...85 3.5.2 Vesihuoltolaitoksen tase...86 3.5.3 Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma...87 3.6 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT....88 3.7 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT...89 3.8 OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ...89 3.9 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...90 3.9.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet...90 3.9.2 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot...91 4 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA... 91 4.1 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT...91 4.2 KIRJANPIDON OSAJÄRJESTELMÄT...91 6

1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin tulevaisuutta rakennetaan yhteistoiminnassa päättäjien, virkamiesjohdon, henkilöstön sekä paikallisten asukkaiden ja yrittäjien kanssa järkevää seutuyhteistyötä unohtamatta. Vuoden 2009 aikana käynnistettiin kaupunkistrategian päivitystyö vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä niin kunta- ja palvelurakenteen kuin taloudellisen tilanteen näkökulmasta. Karkkilan kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 6.9.2010. Karkkilan kaupungin visio on lyhyt ja ytimekäs: Karkkila - murroksesta menestykseen 2016. Visio kuvaa selkeää tahtotilaa ja tulevaisuuden päämäärää olemme matkalla murroksesta menestykseen, päämäärä on kaikille selvä ja yhteinen. Karkkilan kaupungin arvot ovat edelleen asukas- ja asiakaslähtöisyys, jatkuva parantaminen ja yhteistyö. Strategian keskeiset päämäärät ovat: kaupungin talous tasapainossa, ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis kaupunkirakenne, monipuolinen elinkeino- ja palvelurakenne sekä aktiivisesti osallistuvat kaupunkilaiset. Strategisten päämäärien perusteella on hyväksytty myös vuosien 2010 ja 2011 talousarvioissa olevat valtuuston sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Strategiaan sisältyy vahva talouden tasapainottamistavoite, jossa on ehdottomasti onnistuttava. Talouden tasapaino mahdollistaa myös muiden keskeisten päämäärien saavuttamisen. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelut priorisoidaan suhteessa tulorahoitukseen (toimintatuotot ja verorahoitus). Tulevaisuudessa tulorahoituksen on riitettävä toimintamenoihin, investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Muita asioita, joissa on ehdottomasti onnistuttava, ovat: motivoitunut, osaava, innovatiivinen henkilöstö ja riittävä henkilöstömitoitus, henkilöstön ammattitaidon suunnitelmallinen kehittäminen, edistyneet, yhteensopivat IT -käyttöjärjestelmät ja - ohjelmat, optimaalinen omistajapolitiikka, asukasmäärän hallittu kasvu, ennakoiva ja ohjaava kaavoitus- ja maapolitiikka, hyvä kuntakuva ja kehitysmyönteinen ilmapiiri, vetovoimainen ja kilpailukykyinen elinkeinoympäristö, tehokas ja tavoitteellinen edunvalvonta, toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut, aktiiviseen kuntalaisuuteen kannustavat koulutus-, kulttuuri-, urheilu- ja muut palvelut, vireä kansalaistoiminta sekä ympäristöarvojen huomioiminen toiminnassa ja päätöksenteossa. Kaupungin itse tuottamien palvelujen ja talouden ohjauksen näkökulmasta voimme olla tyytyväisiä vuoteen 2010. Oman palvelutuotannon toimintakatteen kasvu oli vain 0,95 % ja toimintakate alitti talousarvion 352 000 euroa. Olemme suunnitelmallisesti toteuttaneet strategiaan pohjautuvaa työtä, jolla luomme perustaa kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Rakenteellisia muutoksia ja kehittämishankkeita on valmisteltu yhteistyössä päättäjien ja henkilöstön kanssa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys antoi suuntaa tuleville muutostarpeille, joita toteutetaan vuoden 2011 aikana. Teknisen ja ympäristötoimen organisaatio- ja palvelumalli on vähitellen valmistumassa ja päätöksiä tullaan tekemään vuonna 2011. 7

Myös hallinto- ja talouspalveluiden kehittäminen eteni niin, että vuoden 2011 alusta tuotamme kaikki asiakas-, hallinto- ja toimistopalvelut keskitetysti koko kaupungin palvelutarpeisiin vastaten. Karkkila vahvistaa entisestään kaupungin edunvalvontaa Karviaisen suhteen. Puhdin toiminta on kehittynyt suotuisasti ja yhteistyö on asiakaslähtöistä ja toimivaa. Puhdin kustannuskehitys on myös saatu oikeansuuntaiseksi. Kaikissa rakenteellisissa muutoksissa ja kehittämisessä on selkeä tavoite lisätä asiakasnäkökulmaa ja parantaa asiakaspalvelua, niin sisäistä kuin ulkoistakin sekä parantaa tuloksellisuutta. Karkkilan kaupunki on kuvannut palvelunsa ja antaa asiakkaille palvelulupauksen, jonka se voi myös lunastaa. Vuoden 2010 talousarvio oli 1,28 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tilinpäätöksen mukaan tulos on 1,77 miljoonaa euroa pakkasella. Vuosikatetavoite talousarviossa oli 141 000, mutta tilinpäätöksessä vuosikate painui miinukselle 128 000. Vuoden 2008 finanssikriisin heijastusvaikutukset vuosien 2009 ja 2010 talouteen olivat keskeisimmät tekijät alijäämäiseen tulokseen, mihin osattiin varautua talousarviossa. Työttömyyden kasvu näkyy suoraan verotulokertymän heikkenemisenä, vaikka kaupunginvaltuusto päätti korottaa 2010 kunnallisveroa 0,5 prosenttiyksikköä (19,75 -> 20,25) sekä kiinteistöveroprosentteja. Lisäksi perusturvakuntayhtymä Karviaiselle varatut määrärahat ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 920 000 euroa. Määrärahaylitykset johtuivat mm. työllisyyden hoitoon, toimeentulotukeen, vammaispalveluun, lastensuojeluun ja jälkihoitoon varattujen rahojen riittämättömyydestä sekä tulo-odotusten alituksista. Myös erikoissairaanhoidon menot ylittyivät 295 000 johtuen pitkistä, vaikeista ja samalla kalliista hoidoista, joita tuli vielä loppuvuodesta. Karkkilan kaupungin talouden ohjauksen ja päätöksenteon kannalta Karvaisen määrärahaylitykset tulivat tietoon aivan liian myöhäisessä vaiheessa eli helmikuussa 2011. Tässä vaiheessa tilanteelle ei voitu enää mitään. Vuoden 2011 aikana Karviaiselta edellytetään ehdottomasti oikeaaikaista ja luotettavaa talouden seurantaa ja raportointia sekä ennakoivaa tieodottamista jäsenkunnille. Vuoden 2010 talousarviossa nettoinvestointeihin varattiin 3,4 miljoonaa, josta toteutui 2,2 miljoonaa euroa. Hallinto- ja laitosrakennuksista suurin investointikohde oli yhteiskoulun C-osan remontti (410 000 netto) sekä nuorisotilan KITAn saneeraus (65 000 netto). Lisäksi korjattiin mm. Ahmoon koulun saniteettitilat, Haukkamäen esiopetustilat sekä käynnistettiin terveyskeskuksen peruskorjaus ja keskuskeittiön suunnittelu. Rakennusinvestointeihin käytetty määräraha oli yhteensä vajaat 800 000 netto. Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin investoitiin yhteensä 1,4 miljoonaa. Kohteita olivat mm. Kirjurinkadun perusparannus (270 000), Nahkionkujan, Jussinharjuntien, Puutarhakadun - Närönkadun uudisrakentaminen (300 000), Pyydysmäen vedenottamon siirtojohto (260 000), Kauppatien vesijohto (63 000) ja Haapalan paineenkorotusasema (43 000 netto). Koska vuoden 2010 vuosikate oli 128 000 negatiivinen, se ei riittänyt edes poistoihin puhumattakaan lainanlyhennyksistä. Uudet investoinnit rahoitettiin lainarahalla. Lainamäärä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 1,44 miljoonaa euroa (kasvu 4 %). Lainakanta 31.12.2010 oli 37,2 miljoonaa ja lainamäärä jokaista karkkilalaista kohden oli 4 040 euroa. Vuonna 2010 kaupunki maksoi 10,1 miljoonan euron korkotukilainan lähes kokonaan ottamalla uutta pitkäaikaista, kiinteäkorkoista lainaa Kuntarahoitukselta. Korkotukilainan viimeinen erä 220 000 euroa erääntyy 30.6.2011. Kaupunginhallitus käsitteli lainasalkkua syksyllä 2010 ja antoi evästyksensä lainasalkun rakenteeseen. Tavoite on, että rahalaitoslainat jakaantuvat kiinteäkorkoisiin ja vaihtuvakorkoisiin, pitkäaikaisiin lainoihin sekä kuntatodistusohjelmaan. Lainasalkun tulee olla selkeä, helposti hallittava, riskejä välttävä sekä alhaisen korkotason hyödyntävä. 8

Taseessa 31.12.2010 on kattamatonta alijäämää yhteensä 1 449 313 euroa, joka voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan riittää juuri ja juuri talouden tasapainottamiseksi suunnittelukaudella 2011-2013. Strategisten päämäärien saavuttamiseksi on vuoden 2011 aikana käynnistettävä talouden tasapainottamistyö, jonka perusteella tehdään toimenpidesuunnitelma vuoteen 2016. Palvelurakenteen läpikäyminen ja tarvittavien muutosten tekeminen on Karkkilan kaupungin palvelutuotannon ja talouden näkökulmasta välttämättömyys ja itsenäisyyden tae. Vaikka tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman tunnusluvut tilinpäätöksen mukaan ovat heikot, suuntaa Karkkilan kaupunki luottavaisin mielin kohti tulevaisuutta. Murroksesta menestykseen tarvitaan kaikki mahdolliset onnistumisen eväät, kaikkien ehdotonta sitoutumista strategiaan ja vahvaa yhteen hiileen puhaltamista. Karkkila on ennenkin selvinnyt vaikeista ajoista ja kääntänyt ne voitoksi. Nähtävissä on selkeästi myönteisiä merkkejä talouden kasvusta, vienti vetää, asukasmäärä kasvaa ja näistä hedelmistä myös Karkkila saa osansa. Karkkila 31.3.2011 Juha Majalahti kaupunginjohtaja 9

1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 1.1.2.1 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto 2009-2012 Kaupunginvaltuustossa on 35 jäsentä, joista 22 on miehiä ja 13 naisia. Puolueittain valtuustopaikat ovat jakaantuneet seuraavasti: kokoomus 8 paikkaa, keskusta 4 paikkaa, sosialidemokraatit 7 paikkaa, vasemmistoliitto 12 paikkaa, perussuomalaiset 2 paikkaa, vihreät 1 paikka ja kristillisdemokraatit 1 paikka. Valtuuston puheenjohtajisto vuonna 2010: Puheenjohtaja Kuusela Matti, Suomen Sosialidemokraattinen puolue I varapuheenjohtaja Palenius Timo, Kansallinen kokoomus II varapuheenjohtaja Sintonen Risto, Vasemmistoliitto III varapuheenjohtaja Söderström Minna, Suomen Keskusta Valtuutetut: KANSALLINEN KOKOOMUS Laine Kari Maunula Reija Ojanen Mikko Palenius Timo Ryyppö Vesa Stenberg Hannele Syrjänen Meri-Tuuli Syrjänen Vesa SUOMEN KESKUSTA Hjelm Jukka Nissinen Erkki Söderström Minna Velin Raino SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE Ahjoniemi Markku Hopeavirta-Hanhinen Sirkku 15.9.2010 alkaen Keskinen Tuure Kuusela Matti Lehti-Chatta Tuire Stockton-Holmström Erja Suonoja Kyösti 14.9.2010 asti Tallgren Mika 10

VASEMMISTOLIITTO Hellgren Päivi Hellstén Eino Huotari Eino Kalatie Mikko Kalpa Tuija Närhi Katja Raunio Veikko Salo Maritta Salo Salla Sintonen Risto Wilén Mauno Åman Pasi PERUSSUOMALAISET Kivistö Ilkka Sivonen Tiina VIHREÄT Frosterus Anu Helena KRISTILLISDEMOKRAATIT Klemola Raine 11

Kaupunginhallitus 2010 Puheenjohtaja Salo Salla I varapuheenjohtaja Velin Raino II varapuheenjohtaja Lehti-Chatta Tuire JÄSENET Ahjoniemi Markku Huotari Eino Närhi Katja Sivonen Tiina Stenberg Hannele Syrjänen Vesa Esittelijänä kaupunginhallituksen kokouksissa toimi kaupunginjohtaja. 1. LUOTTAMUSMIESORGANISAATIO 2010 TARKASTUSLTK KAUPUNGIN- VALTUUSTO KESKUSVAALILTK TOIMIKUNNAT KAUPUNGIN- HALLITUS Konserniin kuuluvat kuntayhtymät, pelastustoimi ym. KAUPUNGIN- JOHTAJA SIVISTYSTOIMIALA Kasvatus- Vapaaja opetus- aikalautakunta lautakunta Toimialajohtaja Vastuualueet Osavastuualueet TEKNINEN JA YMPÄRISTÖ- TOIMIALA Tekninen Ympäristölautakunta lautakunta - jaosto Toimialajohtaja Vastuualueet Osavastuualueet HALLINTO- JA TALOUS- PALVELUJEN TOIMIALA Toimialajohtaja Vastuualueet 12

KARKKILAN KAUPUNGIN VIRASTO-ORGANISAATIO 1.1.2009 alkaen KAUPUNGINJOHTAJA elinkeinotoimi HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT SIVISTYSPALVELUT TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT hallintoelimet yleishallinto henkilöstöhallinto taloushallinto ruokapalvelut maataloustoimi erikoissairaanhoito Karviainen Puhti hallinto koulutus vapaa-aikatoimi varhaiskasvatus hallinto liikenneväylät ja yleiset työt jätehuoltolaitos metsätilat, puistot ja yleiset alueet tilapalvelu mittaus- ja kiinteistötoimi vesihuoltolaitos pelastustoiminta maankäytön suunnittelu ympäristönsuojelu ympäristöterveydenhuolto rakennusvalvonta Tilivelvolliset viranhaltijat 31.12.2010 (Hallintosääntö 1.4.2010) Kaupunginjohtaja Hallinto- ja talouspalvelut hallinto- ja talousjohtaja hallintopäällikkö ruokapalvelupäällikkö siivoustyönohjaaja kehittämispäällikkö Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut sivistystoimenjohtaja varhaiskasvatuspäällikkö vapaa-aikasihteeri kirjastonjohtaja museonjohtaja työväenopiston rehtori Tekniset ja ympäristöpalvelut tekninen johtaja mittaus- ja kiinteistöpäällikkö rakennuttamispäällikkö vastaava rakennustarkastaja yhdyskuntatekniikan päällikkö ympäristösihteeri 13

1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia vuonna 2010 Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 3,1 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Tuotanto oli viime vuonna suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2006. Bruttokansantuote oli viime vuonna 180 miljardia euroa. Kansantalouden ansaitsemia tuloja kuvaava nettokansantulo kasvoi reaalisesti 2,3 prosenttia. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Eniten kysyntää lisäsivät vienti ja yksityinen kulutus. Viennin volyymi kasvoi 5,1 prosenttia ja tuonnin volyymi 2,6 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi 2,6 prosenttia ja julkinen kulutus 0,4 prosenttia. Investoinnit kasvoivat 0,8 prosenttia. Yritysten voittoja kuvaava toimintaylijäämä lisääntyi 36 prosenttia, mutta jäi edelleen selvästi pienemmäksi kuin huippuvuonna 2007. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 37 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta osinkoja arviolta 4 prosenttia vähemmän. Yritysten rahoitusasema oli 9 miljardia euroa ylijäämäinen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema sen sijaan oli toista vuotta peräkkäin alijäämäinen, 5 miljardia euroa. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat keskimäärin 2,9 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 2,3 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös järjestöjen ja julkisyhteisöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat 1,9 prosenttia ja sosiaalietuudet 4,1 prosenttia sekä omaisuus- ja yrittäjätulot 6,2 prosenttia. Lähde: Kansantalouden tilinpito. Ennakkotietoja. Vuosi 2010 ja 4. neljännes. Tilastokeskus 14

1.1.3.1 Yleistietoa Karkkilasta Karkkilan kaupunki sijaitsee Uudenmaan maakunnassa n. 60 kilometrin päässä pääkaupungista. Kaupungin pinta-ala on 255 neliökilometriä, josta vettä 12 km². Karkkila kuuluu Helsingin seutukuntaan. Asukasluku Karkkilan asukasluku oli vuoden 2010 alussa 9 109 ja vuoden lopussa 9 209. Korkeimmillaan väkimäärä oli heinäkuussa. Vuonna 2010 väkiluvun kasvuprosentti oli 1,1 %. Asukasluvun kehitys 2000 2010 9300 9200 9209 9100 9076 9109 9000 8900 8920 8996 8800 8753 8746 8765 8764 8802 8807 8700 8600 8500 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Työllisyys ja työttömyys Työttömyysasteet aluehallintovirastojen mukaan 2010/01-2011/01, 15-74-vuotiaat Vuosi/Kuukausi Muutos 2010/01 2011/01 2010/01-2011/01 Prosenttia, % Prosenttia, % Prosenttiyksikköä Aluehallintovirasto Koko maa (ml. Ahvenanmaa) 9,5 8,2-1,4 Etelä-Suomen AVI 7,6 6,4-1,2 Lounais-Suomen AVI 10,1 8,1-2,0 Itä-Suomen AVI 14,1 9,4-4,7 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI 9,9 10,1 0,2 Pohjois-Suomen AVI 11,0 7,8-3,1 Karkkila 10,4 9,0-1,4 Lähde: Työvoimatutkimus 2011, tammikuu. Tilastokeskus 15

Karkkilan työvoima joulukuussa 2009 oli 4 449 ja joulukuussa 2010 työvoima oli 4 509. Työvoima lisääntyi 60 henkilöllä. Karkkilassa oli työllisiä vuoden 2009 joulukuussa 3 975 ja työttömiä oli 474. Vuoden 2010 joulukuussa työllisiä oli 4 112 henkeä ja työttömiä 397. Työllisten määrä lisääntyi vuoden 2010 aikana 137 hengellä ja työttömien määrä väheni 77 henkilöllä. Karkkilan vuoden 2010 työttömyysaste oli 8,9 %. Työpaikkojen toimialarakenne Karkkilassa on 3 500 työpaikkaa ja työpaikkaomavaraisuus on 87,4 %. Työpaikkojen toimialarakenne on seuraava: palvelut 48 %, teollisuus 48 %, alkutuotanto 3 % ja muu 1 % (Lähde: Tilastokeskus, 2008). Muut 1 % Alkutuotanto 3 % Palvelut 48 % Jalostus 48 % 16

1.1.3.2 Kuntien taloudellinen kehitys vuonna 2010 Kuntien toimintamenot kasvoivat noin 4 % vuonna 2010 Kuntien toimintamenot (ilman kunnan liikelaitoksia) kasvoivat vuonna 2010 vajaat 4 prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 9 prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoivat 2 prosenttia ja maksetut avustukset laskivat 9 prosenttia. Palkkasummaan ja osittain myös palvelujen ostoihin vaikuttaa kuntien palvelurakenteen muutos. Osassa kuntia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen on siirtynyt mm. kuntayhtymiin tai kuntien tai kuntayhtymien liikelaitoksiin, joita ei tilastoida tässä tilastossa. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 4 prosenttia. Myyntitulot kasvoivat 7 prosenttia ja maksutulot 8 prosenttia. Kuntien vuosituotot ja vuosikulut vuosineljänneksittäin Vuonna 2010 kuntien valtionosuudet kasvoivat vajaat 9 prosenttia ja verotulot reilut 3 prosenttia. Toimintakatteen 3 prosentin heikkenemisestä huolimatta vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate kasvoi 52 prosenttia. Kuntien investointimenot kasvoivat 18 prosenttia ja investointitulot 228 prosenttia. Poikkeuksellisen suuriin muutoksiin kuntien investointihyödykkeiden myyntituloissa vaikuttavat toimintojen siirrot kuntien ja kuntayhtymien välillä. Kuntien lainakanta oli vuoden 2010 lopussa 7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kuntien talouden neljännesvuositilasto on otostutkimus ja kuvaa Suomen kuntien talouden kehitystä koko maassa vuosineljänneksittäin talousarvioiden toteutumisen mukaisesti ilman kunnan liikelaitoksia. Kuntien talouden neljännesvuositilaston kahden viimeisen vuoden tiedot ovat ennakollisia ja ne voivat tarkentua kuntien korjatessa aiempien neljännesten lukujaan. Kuntien talouden neljännesvuositilaston vuosisummatiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia helmikuussa julkaistavan kuntien tilinpäätösarviotilaston eivätkä kesäkuussa julkaistavan kuntien taloustilaston ennakkotietojen kanssa. 17

Kuntien talouden neljännesvuositietoja (ilman kuntien liikelaitoksia) Tuloslaskelma: 1. 4. neljännes 1. 4. neljännes Muutos Muutos Karkkila 2010 2009 1. 4./2009 1. 4./2010 milj. milj. % % 1. 4./2009 1. 4./2010 +Toimintatulot 7 970 7 688 3,7 7,2 % siitä: Myyntitulot 3 072 2 879 6,7 2,8 % Maksutulot 1 507 1 398 7,8-0,3 % + Valmistus omaan käyttöön 364 332 9,6 -Toimintamenot 33 367 32 230 3,5 3,8 % siitä: Palkat ja palkkiot 9 667 9 683-0,2 2,0 % Palvelujen ostot 14 707 13 482 9,1 4,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 514 1 481 2,2 2,1 % Avustukset 1 908 2 094-8,9-0,3 % =Toimintakate (+ tai -) -25 033-24 210 3,4 3,2 % +Verotulot 18 460 17 861 3,4-0,9 % +Valtionosuudet 7 339 6 751 8,7 2,5 % +Rahoitustulot 827 804 2,9-5,0 % -Rahoitusmenot 255 327-22,0-476 872/ -21 % =Vuosikate (+ tai -) 1 339 879 52,3-128 000 Investoinnit: Investointimenot yhteensä 3 016 2 558 17,9 2,84 milj./ - 34 % Investointitulot yhteensä 2 437 742 228,4 653 976 Lainat: Lainakanta, neljänneksen lopussa 10 158 9 464 7,3 37,2 milj. / 4,0% Lähde: Kuntien talouden neljännesvuositilasto, 4. neljännes 2010, Tilastokeskus Karkkilan tilinpäätös 2010 18

1.1.4 Olennaiset muutokset Karkkilan kaupungin toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2010 alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin vuosikatteeksi 441 018 ja tilikauden tulokseksi -978 982. Kaupunginvaltuusto tarkisti syksyllä vuoden 2010 talousarviota seuraavin muutoksin: toimintatuottoja lisättiin 210 000, palkka- ja henkilöstömenoja vähennettiin 200 000, Karviaisen ja Hus:n määrärahaa lisättiin 410 000, verotuloarviota alennettiin 650 000 ja korkomenoista vähennettiin 350 000. Edellä mainittujen talousarviomuutosten jälkeen vuoden 2010 talousarviossa vuosikate oli 141 018 ja tilikauden tulos alijäämäinen 1 278 982 euroa. Tilinpäätöksessä vuosikate oli negatiivinen 128 170 ja tulos alijäämäinen 1 768 689. Karkkilan kaupunki ei saanut enää kolmantena vuonna peräkkäin valtiolta harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Toimintamenot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,8 prosenttia (kaikki kunnat 3,5 %) ja toimintatuotot 7,2 prosenttia (kaikki kunnat 3,5 %). Karkkilan toimintakate kasvoi 3,2 prosenttia (kaikki kunnat 3,4 %), kun kasvu vuonna 2009 oli 4,7 prosenttia (kaikki kunnat 8,7 %). Kunnallisverot alenivat vuoteen 2009 verrattuna 4,5 %, kiinteistöverot kasvoivat 59,8 % ja yhteisöverot 25,0 %. Verotulojen kokonaismuutos edelliseen vuoteen verrattuna oli - 0,9 % (kaikki kunnat 4,0 %). Kaupungilla oli lainaa vuoden 2010 lopussa 4 040 /asukas (kaikki kunnat 2 005 /asukas). Taseen keskeiset tunnusluvut, kuten omavaraisuusaste 12,3 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 87,3 % ovat merkittävästi kuntien keskimääräisiä arvoja heikommat. Toisaalta konsernin kautta kaupungin vastuulle tuleva lainamäärä on useista muista kunnista poiketen vain hieman kaupungin omassa taseessa olevaa lainamäärää suurempi. Taseen kumulatiivinen alijäämä 31.12.2010 on 1 449 312,88. Vuosikate asukasta kohden Karkkilassa oli -14 euroa (kaikki kunnat 400 /asukas). Karkkilan kaupungin talouden saaminen tasapainoon on erittäin suuri haaste tulevina vuosina. Keskeistä on kustannusten vuosittainen vähentyminen ja samalla palvelujen priorisointi suhteessa tulorahoitukseen. Vuoteen 2016 mennessä tulorahoituksen tulee kattaa toimintamenot, investoinnit ja lainanlyhennykset. 1.1.5 Karkkilan kaupungin henkilöstö Henkilöstömäärä Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä 2010 2009 2010 2009 2010 2009 Hallinto- ja talouspalvelut 32 28 2 5 34 33 Sivistyspalvelut 162 171 53 45 215 216 Tekn. ja ympäristöpalvelut 40 35 0 2 40 37 Yhteensä 234 234 55 52 289 286 Lisäksi kaupungin palveluksessa vuonna 2010 on ollut oppisopimuksella 4 henkilöä palkkatuella 3 henkilöä työväenopiston tuntiopettajia 52 henkilöä Yhteensä 59 henkilöä 19

1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Toiminnan riskit Karkkilan kaupungin toiminnan kannalta tärkeitä ovat nykyisen henkilöstön osaamisen varmistaminen ja pysyvyys sekä osaavan henkilöstön saatavuus tulevaisuudessa. Eläköityminen kunta-alalla kiihtyy entisestään ja kuntien palveluksesta poistuu runsaasti hiljaista tietoa ja pitkäaikaisia työntekijöitä. Henkilöstön vaihtuvuus on toisaalta riski toiminnalle, mutta myös mahdollisuus tarkastella palvelurakennetta uusin silmin. Tietojärjestelmien toimivuus niin kaupungin, Karviaisen kuin Puhdin kannalta muodostaa epävarmuustekijöitä. Puhti on uudistanut ja kehittänyt tietojärjestelmiä, mutta sähköisen asioinnin kehittämiseen ja lisäämiseen on panostettava edelleen. Näiden avulla toimintaa voidaan kehittää ja samalla saavuttaa kustannustehokkuutta. Karviaisen ja Puhdin toiminnan ja palvelutuotannon onnistuminen on jäsenkuntien kannalta erittäin tärkeää. Suhdannevaihtelut aiheuttavat Karkkilan kaupungille merkittävän riskin. Kaupungin elinkeinorakenne on suhteellisen yksipuolinen ja vientivetoinen. Jos teknologiateollisuusyritykset siirtävät toimintansa muualle, aiheuttaa se kaupungille suuria ongelmia, jos emme ole varautuneet asiaan riittävän ajoissa. Strategiassa kriittisiä menestystekijöitä ovat mm elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja asukasluvun hallittu kasvu. Näissä tavoitteissa on ehdottomasti onnistuttava. Valtio on vuosittain lisännyt normiohjauksellaan kunnille lisää vastuita ja samalla kustannuksia. Varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta tämä aiheuttaa riskejä palvelutuotantoon. Miten voimme tuottaa laadukkaita palveluja kuntalaisille ja samalla pysähdyttää toimintamenojen kasvun? Tasapainon löytäminen vaatii kuntien ja valtion tiivistä yhteistyötä ja normitalkoiden järkevää suunnittelua. Kuntien tulorahoitus perustuu lähinnä verotuloihin ja valtionosuuksiin. Valtionrahoituksen tulisi kulkea käsi kädessä normiohjauksen kanssa, jotta kuntien riskit olisivat pienemmät. Rahoitusriskit Karkkilan kaupungin taseessa on 1990 -luvun perintönä suuri lainamäärä suhteessa omaisuuteen. Lainamäärää on vähitellen lyhennetty, mutta samaan aikaan korjausvelka on kasvanut. Investoinneilla on pyritty vähitellen peruskorjaamaan kiinteistöjä, katuja, vesi- ja viemäriverkkoa sekä muuta infrastruktuuria. Suuri lainamäärä yhdessä huomattavan korjausvelan kanssa aiheuttaa Karkkilalle selvän rahoitusriskin. Vuonna 2009-2010 korkotaso on onneksi ollut poikkeuksellisen alhainen. Rahoitukseen tuleekin kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta voimme välttää pahimmat riskit ja varautua tulevaan. Kaupunki on antanut tytäryhteisölle (Kiinteistö Oy Sorvinrinne) takauksen, jonka jäljellä oleva pääoma 31.12.2010 on 346 201,46. Karkkilan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 31.12.2010 on 26 496 451,22 ja osuus takauskeskuksen rahastosta on 21 581,69. Kaupungin maksuvalmius heikentyi vuonna 2007, mutta onneksi vuodet 2008 2010 ovat olleet oikean suuntaisia maksuvalmiudenkin suh- 20

teen. Karkkilan kaupungin kassan riittävyys vuonna 2010 oli 13,5 päivää. Maksuvalmiuden hoitoon on toisaalta jouduttu ottamaan lyhytaikaisia kuntatodistuksia. Vahinkoriskit Karkkilan kaupunki kilpailutti vakuutukset loppuvuodesta 2009 ja samalla kartoitettiin vahinkoriskit ja vakuutusten kattavuus. Vuoden 2010 alusta kaupungin vakuutukset ovat Vahinkovakuutusyhtiö Pohjolassa. Keskustakiinteistöjen kauppaa koskeva oikeudenkäynti on edelleen kesken. Viranomaisten toimenpiteisiin liittyviä riskejä lähinnä toimivaltuuksien osalta on tarkistettu vuonna 2009. Sisäisen valvonnan ohjeet ja konserniohjeet on valmisteltu yhteistyössä Karkkilan, Nummi-Pusulan, Vihdin, Karviaisen ja Puhdin kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeet 1.3.2010. 43 ja ne on otettu käyttöön. 1.1.7 Ympäristötekijät Karkkilan järvien seurantaohjelma ja Pyhäjärven kunnostussuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2008 ympäristölautakunnassa. Ohjelman mukainen seuranta käynnistettiin neljän ensimmäisen järven osalta. Pyhäjärvellä aloitettiin suunnitelman mukaiset kunnostustoimenpiteet koekalastuksella. Hiidenveden kunnostus 2008-2011 hanke eteni myös Karkkilan alueelle; kosteikkoaltaiden toteutus aloitettiin muutamalla kohteella. Ilmanlaadun seurannassa aloitettiin uusi ohjelmakausi 2009 2013, jonka aikana mm. kartoitetaan tieliikenteen, tehtaiden ja voimalaitosten ilmanpäästöt, arvioidaan puunpolton päästöt sekä tutkitaan ilmanlaatua viiden vuoden välein puiden päällysjäkälien levinneisyyden ja kunnon avulla. Asemansuon entiselle teollisuuslaitoksen kaatopaikalle laadittiin pohjaveden tarkkailusuunnitelma ja tehtiin riskinarviointi. Haja-asutuksen jätevesistrategia hyväksyttiin lautakunnassa ja Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanketta jatkettiin jatkohankkeella Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi- Uudellamaalla 2009-2010. 21

1.2 KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaupunginhallituksen, muiden tilivelvollisten toimielinten, johdon ja henkilöstön erilaisia toimenpiteitä, joilla hallitaan riskejä ja lisätään päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kaupungin johtamis- ja hallintojärjestelmää, strategista ja operatiivista toiminnan suunnittelua, päätöksentekoa, seurantaa, poikkeamiin reagoimista sekä suoriutumisen arviointia. Valvonta on riittävää, kun johto on suunnitellut ja järjestänyt toiminnot tavalla, joka antaa kohtuullisen varmuuden siitä, että riskit on hallittu tarkoituksenmukaisesti, ja että organisaation päämäärät ja tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Karkkilan kaupungin talouden hoitoa ja sisäistä valvontaa koskevat yleisohjeet (Kh 18.6.2001/ 195) on päivitetty 1.3.2010, 43. 1.2.1 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Karkkilan kaupungissa on noudatettu lakia, päätöksiä sekä hyvää hallintotapaa. 1.2.2 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista raportoidaan kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle kolme kertaa vuodessa. Ensimmäiseen (tammi-kesäkuu) ja toiseen (tammi-syyskuu) osavuosikatsaukseen sisällytetään talousarvion toteutumisvertailu, arvio tulos- ja rahoituslaskelman toteutumasta koko vuoden osalta sekä selvitys tavoitteiden toteutumasta. Toteutumavertailun merkittävistä poikkeamista on osavuosikatsauksessa esitettävä selvitys. Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa yksityiskohtaisemmat ohjeet osavuosikatsausten sisällöstä. Talouden toteutumasta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja lautakuntien puheenjohtajille kuukausittain. Taloudenohjaukseen on kiinnitetty erityistä huomiota vuodesta 2008 alkaen. Talousarviovuoden aikana ilmenevistä yllättävistä ja kaupungin kannalta merkittävistä toiminnallisista ja taloudellisista poikkeamista on toimielinten toimialajohtajien raportoitava välittömästi kaupunginhallitukselle. Kaupunkistrategiassa määritellyt ja talousarviossa hyväksytyt sitovat toiminnalliset tavoitteet tulee olla suhteessa määrärahoihin. Jos määrärahoja karsitaan toimintavuoden aikana, tulee ottaa kantaa myös tavoitteiden uudelleen arviointiin. Toimintakate ylittyi vuonna 2010 yhteensä 532 000 euroa. Karkkilan kaupungin oman toiminnan toimintakate alittui 350 000 ja investointiosa alittui 1,25 miljoonaa euroa verrattuna talousarvioon. Toimialakohtainen investointien ja käyttötalouden toteutumisvertailu niin taloudellisten kuin toiminnallisten tavoitteiden osalta on esitetty tasekirjassa erikseen. 22

Karviaisen nettototeuma ylitti tarkistetun talousarviomäärärahan 587 000 euroa, Puhdin toteutuma pysyi talousarviossa ja erikoissairaanhoidon ylitys oli 297 000 euroa. Niin vuonna 2009 kuin 2010 Karviaisen taloudenohjaus- ja seuranta epäonnistui, koska raportointijärjestelmää ei saatu toimivaksi ja ylityksistä saatiin tieto vasta helmikuussa 2011. Karkkila on edellyttänyt niin Karviaiselta kuin Puhdilta luotettavaa taloudenseurantaa kuukausittain. Puhti on onnistunut tavoitteessaan, mutta Karviaisella on vielä paljon kehitettävää taloudenohjauksessaan. Tämä heijastuu kaupungin omaan taloudenohjaukseen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa toimintaan. 1.2.3 Riskienhallinnan järjestäminen Karkkilan kaupungille on tehty vuoden 2009 alussa velkasalkkuanalyysi, jonka perusteella ryhdyttiin tarvittaviin toimenpiteisiin kevään 2009 aikana. Lainasalkku on kokonaisuudessaan helpompi hallita, koska lainojen määrä on vähäisempi ja keskitetty Kuntarahoitukseen. Vuonna 2010 käytettiin edelleen hyväksi kuntatodistusohjelmia, koska korkotaso jatkui erittäin alhaisena. Tätä kautta Karkkilan kaupunki sai korkomenoissa edelleen tuntuvia säästöjä. Korkotukilaina 10,1 miljoonaa euroa maksettiin vuoden aikana lähes kokonaan uudella pitkäaikaisella, kiinteäkorkoisella lainalla. Vuonna 2009 tehtiin osana vakuutusten kilpailuttamista laaja riskienkartoitus, joka kattoi omaisuus- ja henkilöriskit. Kilpailutuksen perusteella Karkkilan kaupungin vakuutusyhtiöksi valittiin Pohjola. Lisäksi on tehty työsuojelulain edellyttämät työyksikkökohtaiset riskikartoitukset ja annettu aiheesta ohjeet. 1.2.4 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta on hoidettu asianmukaisesti. 1.2.5 Sopimustoiminta Sopimustoimintaa on hoidettu hankintalain mukaan eikä toimintaan ole aiheutunut negatiivisia seuraamuksia. Karkkila hyödyntää Kuntahankintojen osaamista kilpailutuksissaan. Tarkoituksenmukaista on käydä kaikki Karkkilan kaupungin sopimusvastuut läpi vuoden 2010 aikana johtuen mm. kaupungin, Karviaisen ja Puhdin keskinäisistä sopimuksista. Jatkossa Karviaisen ja Puhdin palvelusopimuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. 1.2.6 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Toiminnassa on noudatettu sisäisen tarkastuksen ohjeita. Jatkossa sisäiseen tarkastukseen tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota, mm. laskutuksen varmistaminen, tulojen ja taksojen tarkistaminen, ostolaskujen nopea kierrätys, investoinnit ja niiden rahoitus, toimivaltuudet, täyttölupa- ja hankintamenettely. 23

1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 1.3.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA (1.000 euroa) 2010 2009 Toimintatuotot 7 078 6 604 Toimintakulut -47 827-46 092 Toimintakate -40 749-39 488 Verotulot 28 271 28 517 Valtionosuudet 12 675 12 960 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 9 4 Muut rahoitustuotot 144 157 Korkokulut -467-578 Muut rahoituskulut -9-1 Vuosikate -128 1 571 Poistot ja arvonalentumiset -1 641-1 435 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -1 769 136 Tilinpäätössiirrot 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -1 769 136 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % -14,8-14,3 Vuosikate/Poistot, % -7,8 109,5 Vuosikate, euroa/asukas -14 173 Asukasmäärä 9209 9109 Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot/Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate/Poistot Vuosikate euroa/asukas = Vuosikate/Asukasmäärä 24

1.4 TOIMINNAN RAHOITUS 1.4.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 1 000 2010 2009 Toiminnan rahavirta Vuosikate -128 1 571 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -284-155 Investointien rahavirta Investointimenot -2 839-4 330 Rahoitusosuudet investointimenoihin 479 368 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 459 457 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 313-2 089 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 000 4 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -11 763-7 383 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 200 6 940 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 404-1 173 Rahoituksen rahavirta 2 841 2 384 Rahavarojen muutos 528 295 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 2 320 1 792 Rahavarat 1.1. 1 792 1 498 528 295 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % -5,43 39,66 Pääomamenojen tulorahoitus, % -0,91 13,85 Lainanhoitokate -0,05 0,27 Kassan riittävyys, pv 13,46 11,00 Asukasmäärä 9 209 9 109 Tunnuslukujen laskentakaavat Investointien tulorahoitus = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolis + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys = 365 pv x Kassavarat 31.12 / Kasasta maksut tilikaudella 25

1.5 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 1.5.1 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA (1.000 euroa) 31.12.2010 31.12.2009 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 7 0 Muut pitkävaikutteiset menot 25 0 33 0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 8 437 8 329 Rakennukset 15 132 15 374 Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 374 7 602 Koneet ja kalusteet 515 620 Muut aineelliset hyödykkeet 6 5 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 261 130 32 726 32 060 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 11 591 11 745 Muut lainasaamiset 0 0 11 591 11 745 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 21 37 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 20 16 41 53 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 11 12 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 667 754 Lainasaamiset Muut saamiset 326 274 Siirtosaamiset 210 230 1 203 1 258 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 37 38 Rahat ja pankkisaamiset 2 283 1 755 47 925 46 921 26

VASTATTAVAA 31.12.2010 31.12.2009 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 7 347 7 346 Liittymismaksurahasto 0 0 Arvonkorotusrahasto 0 0 Muut omat rahastot 4 4 Edellisten tilikausien ylijäämä 319 183 Tilikauden ylijäämä -1 769 136 5 901 7 669 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 0 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 21 37 Lahjoitusrahastojen pääomat 20 16 Muut toimeksiantojen pääomat 14 14 55 67 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 17 280 10 160 Lainat julkisyhteisöiltä 3 224 Muut velat 394 359 17 678 10 743 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19 700 15 500 Lainat julkisyhteisöiltä 221 9 883 Saadut ennakot 8 23 Ostovelat 2 471 1 308 Muut velat 279 0 Siirtovelat 1 613 1 728 24 292 28 442 47 925 46 921 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 12,3 16,4 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 87,3 81,5 Kertynyt yli-/alijäämä 1000-1 449 319 Kertynyt yli-/alijäämä /asukas -157 35 Lainakanta 31.12., 1000 37 204 35 767 Lainat, /asukas 4 040 3 927 Lainasaamiset 31.12. 0 0 Asukasmäärä 9 209 9 109 Omavaraisuusaste % = 100*(Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus = 100*(Vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot Kertynyt yli-/alijäämä 1000 = Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä /asukas = (Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli-/alijäämä)/asukasmäärä Lainakanta 31.12., 1000 = Vieras pääoma (Saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainat /asukas = Lainakanta 31.12./asukasluku Omavaraisuuden hyvä taso on 70 %, alle 50 %:n taso merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Mitä pienempi suhteellinen velkaantuneisuus on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Karkkilan omavaraisuusastetta ja suhteellista velkaantuneisuutta rasittaa 1990-luvulta jäänyt velkataakka ja korjausvelka. 27

1.6 KOKONAISTULOT JA MENOT Kunnan kokonaistulot ja menot 1000 Tulot % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 7 078 11,4 Verotulot 28 271 45,6 Valtionosuudet 12 675 20,4 Korkotuotot 9 0,0 Muut rahoitustuotot 144 0,2 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten vähennys - Käyttöomaisuuden myyntivoitot -284-0,5 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 420 0,7 Käyttöomaisuuden myyntitulot 518 0,8 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 000 16,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 3 200 5,2 Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 62 030 100,0 Menot Varsinainen toiminta Toimintakulut 47 827 76,0 Korkokulut 467 0,7 Muut rahoituskulut 9 0,0 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten lisäys - Käyttöomaisuuden myyntitappiot Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 2 839 4,5 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys 11 763 18,7 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 62 906 100,0 28

1.7 KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 1.7.1 Kaupunkikonsernin rakenne Karkkilan kaupunkikonserniin kuuluivat 31.12.2010 seuraavat yhteisöt: Konsernitaseeseen yhdisteltävät yhteisöt Omistusosuus Kuntayhtymät: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 0,88 % Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 9,48 % Eteva 1,99 % Uudenmaan liitto 0,87 % Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä 3,45 % Perusturvakuntayhtymä Karviainen 20,90 % Liikelaitoskuntayhtymä Puhti 21,26 % Tytäryhteisöt: Kiinteistö Osakeyhtiö Sorvirinne 93,74 % Liitetietoihin merkittävät yhteisöt Osakkuusyhteisöt: Kiinteistö Osakeyhtiö Karkkilan Yrittäjäntie 53 25,00 % 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Karkkilan kaupungilla on yksi tytäryhtiö eli Kiinteistö Oy Sorvirinne. Perusturvakuntayhtymä Karviainen ja Liikelaitoskuntayhtymä Puhti eivät kuulu kaupungin konserniin, koska omistusosuus on alle 50 prosenttia. Tästä huolimatta Karkkilan kaupungin kannalta Karviaisen ja Puhdin toiminnan ohjaus ja edunvalvonta ovat merkittäviä niin palvelutuotannon kuin talouden näkökulmasta. 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 1.7.3.1 Kiinteistö Oy Sorvirinne Yhtiön rakennukset valmistuivat vuonna 1989. Rakennusten kuutiotilavuus on 5.428 m³ ja huoneistoala 1.555 m². Rakennukset sijaitsevat Karkkilan kaupungin omistamalla vuokratontilla. 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Vuonna 2009 käynnistettiin konsernivalvonnan vahvistamiseksi konserniohjeiden päivitystyö Nummi-Pusulan, Vihdin, Karviaisen ja Puhdin kanssa. Konserniohjeet hyväksyttiin vuonna 2010. Samalla laaditaan yhteiset pelisäännöt Karviaisen ja Puhdin toiminnan ohjaukseen ja valvontaan. 29

1.7.5 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 31.12.2010 31.12.2009 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 48 47 Muut pitkävaikutteiset menot 363 328 Ennakkomaksut 1 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 412 374 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 8 643 8 537 Rakennukset 22 415 22 062 Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 500 7 729 Koneet ja kalusto 1 546 1 612 Muut aineelliset hyödykkeet 15 14 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 773 1 124 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 41 892 41 079 Sijoitukset Osakkuusyhtiöosakkeet ja -osuudet 0 0 Osakkeet ja osuudet 5 923 6 089 Lainasaamiset 5 5 Muut sijoitukset 9 6 Sijoitukset yhteensä 5 937 6 101 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 48 241 47 554 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 61 77 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 54 57 Muut toimeksiantojen varat 5 9 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ 120 143 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus 11 12 Aineet tarvikkeet ja tavarat 204 176 Keskeneräiset tuotteet 88 67 Valmiit tuotteet/tavarat 0 1 Muu vaihto-omaisuus 0 1 Keskeneräiset tuotteet Ennakkomaksut 0 0 Vaihto-omaisuus yhteensä 303 256 Saamiset Pitkäaikaiset Myyntisaamiset 0 0 Lainasaamiset 4 4 Muut saamiset 42 54 Siirtosaamiset 0 9 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 47 68 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 2 409 2 704 Lainasaamiset Muut saamiset 821 944 Siirtosaamiset 529 455 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 3 759 4 104 Saamiset yhteensä 3 806 4 171 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 38 39 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 238 526 Muut arvopaperit 0 0 Rahoitusarvopaperit yhteensä 276 565 Rahat ja pankkisaamiset 4 426 3 596 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 8 811 8 589 VASTAAVAA YHTEENSÄ 57 173 56 286 30

VASTATTAVAA 31.12.2010 31.12.2009 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 7 346 7 347 Osuus kuntayhtymien pääomasta 0 0 Liittymismaksurahasto 0 0 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot 1 436 1 424 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 61-49 Tilikauden yli- / alijäämä -1 756 96 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 7 087 8 818 VÄHEMMISTÖOSUUS 108 99 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero 316 326 Vapaaehtoiset varaukset 204 198 VAPAAEHTOISET VARAUKSET YHTEENSÄ 520 524 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevastuuvaraukset 29 31 Muut pakolliset varaukset 389 393 PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ 418 425 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 61 77 Lahjoitusrahastojen pääomat 57 59 Muut toimeksiantojen pääomat 20 34 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHTEENSÄ 137 171 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat 0 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19 592 12 554 Lainat julkisyhteisöiltä 43 234 Lainat muilta luotonantajilta 0 34 Saadut ennakot 0 0 Ostovelat 0 3 Muut velat 394 359 Siirtovelat 0 8 Pitkäaikainen yhteensä 20 029 13 191 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 0 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19 939 15 847 Lainat julkisyhteisöiltä 223 9 884 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Saadut ennakot 87 97 Ostovelat 3 721 2 568 Muut lyhytaikaiset velat 697 400 Siirtovelat 4 208 4 263 Lyhytaikainen yhteensä 28 874 33 060 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 48 903 46 251 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 57 173 56 286 Konsernin omavaraisuusaste (%) 13,5 16,8 Suhteellinen velkaantuneisuus (%) 101,7 96,0 Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000-1695,6 46,9 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas -0,18 5,15 Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 40 190 38 922 Konsenin lainat. /asukas 4 364 4 273 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 Asukasmäärä 31.12. 9209 9109 31

1.8 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTE- LYSTÄ Kaupunginhallitus esittää, että vuoden 2010 tilikauden alijäämä 1 768 689,00 euroa kirjataan tilikauden yli-/alijäämätilille. 32

1.9 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 1.9.1 Hallinto- ja talouspalvelut TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET TEHTÄVÄT Kaupunginhallitus johtaa valtuuston alaisuudessa Karkkilan kaupungin toimintaa. Kaupunginhallituksen vastuulla on kaupungin yleis-, talous- ja henkilöstöhallinto, elinkeinotoimi, ruokapalvelujen järjestäminen, maataloustoimi, erikoissairaanhoito, perusturvakuntayhtymä Karviainen ja liikelaitoskuntayhtymä Puhti. TOIMIALAN SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2010 Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Toteutuma Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Kaupunkirakenteen ja alueyhteistyön tiivistyminen Kaupungin kiinteistöjen osalta on tehty kattava palveluverkkosuunnitelma yhteistyössä Nummi-Pusulan, Vihdin ja Karviaisen kanssa. Toimitilojen käyttöä tehostetaan. Kaupungin omia kiinteistöjä myydään suunnitelmallisesti. Viiden vuoden investointiohjelma laaditaan suunnittelukauden aikana. Suunnitelma kiinteistöjen luovutuksesta Optimaaliseen omistajapolitiikkaan liittyen on tehty luettelo myytävistä kiinteistöistä. Suunnitelma valmistuu vuoden 2011 aikana. myydyt kiinteistöt, tehokas tilojen käyttöaste kaupunginjohtaja Päämäärä Kaupungin talous on tasapainossa Suunnittelukauden tavoite Keskeiset talouden tunnusluvut ovat lähentyneet kuntien keskimääräisiä lukuja ja kriisikunnan kriteerit eivät toteudu. Toimintakatteen kasvu vuosittain on 1,5-2 %. Vuonna 2012 lainamäärän kasvu pysähtyy ja kääntyy laskuun vuonna 2013. Asukasmäärä kasvaa hallitusti. Talousarviovuoden tavoite Tuotepohjainen budjetointi otetaan käyttöön TA2011. Ydinprosessien perusteella on määritelty kaupungin tuottamat keskeiset tuoteryhmät (palvelut), tuotteet ja suoritteet sekä saatu kustannuslaskenta toimivaksi. Talousarvion toimintakatetta ei ylitetä. Toteutuma Palvelukuvauksia on tehty, hankittu toimintolaskenta ja työajanmittausohjelma. Tuotteistaminen on pitkäjänteinen prosessi ja se jatkuu edelleen vuonna 2011. Tuotteistaminen edellyttää palvelurakenteellisia muutoksia, joten vanhan palvelumallin päälle tuotteistamista ei ole järkevä rakentaa. Oman palvelutuotannon osalta toimintakate alittui 350 000 euroa. Toimintakatteen kasvu ei pysynyt tavoitteessa, vaan se oli 3,2 %. Ilman Karviaisen ylitystä toimintakatteen kasvu olisi ollut 1,7 %. Arviointikriteeri/mittari kustannus/tuote/suorite, toimintakate kasvaa enintään 1,4 % Vastuuhenkilö hallinto- ja talousjohtaja ja kaupunginjohtaja 33