KOKKOLAN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖ KAUPUNKISUUNNITTELU KARLEBY STAD STADSMILJÖ PLANERING ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / LINNUSPERÄ (2. vaihe) INDOLAN POHJOISOSA LUONNOS 7.11.2018 Asemakaavatyön likimääräinen suunnittelualue
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee Linnusperän kylän kaavatonta aluetta. Asemakaavan muutos koskee 151. kaupunginosan korttelia 2 sekä lähivirkistys- ja maatalousaluetta; 160. kaupunginosan osaa korttelista 1 sekä katualuetta; 161. kaupunginosan osaa kortteleita 1-3 sekä muuntajaa varten varattua aluetta, jalankululle ja polkypyöräilylle varattua aluetta, katualuetta, suojaviher- ja maatalousaluetta; 295. kaupunginosan yleisen tien aluetta sekä 300. kaupunginosan yleisen tien aluetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu 151. kaupunginosan korttelit 2 ja 11 sekä katu- ja suojaviheraluetta; 160. kaupunginosan osa korttelista 1; 161. kaupunginosan korttelit 1-3 ja osa korttelista 4 sekä katu-, lähivirkistys- ja suojaviheraluetta; 165. kaupunginosan korttelit 1-14 sekä katu-, lähivirkistys-, suojaviher- ja maisemallisesti arvokasta peltoaluetta; 295. kaupunginosan yleisen tien aluetta sekä 300. kaupunginosan yleisen tien aluetta. Kaavan tunnus: 165/1 Kaavan päiväys: Luonnos 7.11.2018 Kaavatyön koodi: B73 Kaavan laatija: Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut, PL 43, 67101 Kokkolan kaupunki / kaavoituspäällikkö Jouni Laitinen p. 044 780 9360 Suunnittelutyöryhmä: kaavasuunnittelija Ingela Borgmästars-Hagnäs* p. 040 806 5431, kaavoituspäällikkö Jouni Laitinen p. 044 780 9360 ja asemakaava-arkkitehti Jenny Jungar p. 040 780 9375, sähköposti: etunimi.sukunimi@kokkola.fi *vastuullinen suunnittelija 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustan kaakkoispuolella, Linnusperässä ja Indolan työpaikka-alueella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Asemakaava ja asemakaavan muutos Linnusperä (2.vaihe) Indolan pohjoisosa. Asemakaavatyöllä tutkitaan Indolan työpaikkaalueen laajentamista pohjoiseen sekä Linnusperäntien varren nykyisen asutuksen kaavoittamista ja täydennysrakentamista. Kaavassa myös varataan tilaa valtatie 13:n tulevia perusparannushankkeita varten sekä Linnusperäntien kevyen liikenteen raitille. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 2
1.4 Luettelo selostuksen liitteistä... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 4.1 Kaavoituksen käynnistäminen... 15 4.2 Keskeiset osalliset... 15 4.3 Osallistuminen, yhteistyö ja päätökset... 16 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 17 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 18 5.1 Yleiskaavan ajantasaisuus ja sisältövaatimukset... 18 5.2 Kaavaluonnoksesta ehdotukseen... 18 5.3 Kaavan rakenne... 18 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 18 5.5 Aluevaraukset... 18 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 19 6.1 Ympäristön häiriötekijät... 20 7 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 20 8 NIMISTÖ... 21 9 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 21 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE... 22 1.4 Luettelo selostuksen liitteistä Liite 1 Heinola-Linnusperä-Indola kaavarunkoluonnos Liite 2 Heinola-Linnusperä-Indola hulevesiselvitys, suunnitelmakartta Liite 3 Ote aluevaraussuunnitelmasta 3
2 TIIVISTELMÄ Kaava alue sijaitsee keskustan kaakkoispuolella Linnusperä-Indola alueella. Aluetta rajaavat karkeasti Jyväskyläntie (vt 13) ja Linnusperäntien pohjoispouolen asutus Karsobackantielle asti. Kansilehden karttaan on rajattu likimääräinen asemakaavan suunnittelualue. Aloitteen kaavoitustyöhön on tehnyt kaupunki ja työn vireilletulosta on ilmoitettu tammikuussa 2011. Työ on sittemmin päätetty keskeyttää (2012) ja uudestaan jatkaa (2013). Laajaa aluetta päätettiin jakaa eri vaiheisiin, joista ensimmäiseen (Kahvikujan päätteenä oleva kortteli 4) valmistui asemakaavamuutos 2015. Tässä toisessa vaiheessa tutkitaan Indolan työpaikka-alueen laajentamista pohjoiseen sekä Linnusperäntien varren nykyisen asutuksen kaavoittamista ja täydennysrakentamista. Kaavassa myös varataan tilaa valtatie 13:n tulevia perusparannushankkeita varten sekä Linnusperäntien kevyen liikenteen raitille. Suunnittelutyö on mukana kaavoituksen työohjelmana pidettävässä vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa. Indolantien nykyinen pohjoisliittymä Jyväskyläntielle on asemakaavaluonnoksessa poistettu ja Indolantie yhdistetään Linnusperäntiehen. Uuden Indolantien ja Linnusperäntien kulmaukseen sijoittuu iso liike- ja toimitilarakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Linnusperäntien varren nykyiset omakotitalojen rakennuspaikat osoitetaan erillispientalojen kortteleiksi ja kaupungin omistamille maa-alueille sijoittuu ympäristöön soveltuvaa täydennysrakentamista erillispientalojen tai enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten muodossa. Alueelle tulee myös APP-korttelialueita joille palvelurakentaminen keskustan ulkopuolelle mahdollistetaan. Linnusperäntien peruskorjauksen myötä alue saadaan viemäriverkoston piiriin mikä on tärkeää Suntin vesitilanteen parantamiseksi. Linnusperäntien uudella kevyen liikenteen erillisellä raitilla parannetaan erityisesti koululaisten liikenneturvallisuutta. Alueen kulttuurimaisemalle tärkeitä peltoalueita näkymineen on pyritty suurilta osin säilyttämään. Kahvikujan varren pienten omakotitalotonttien rakennusoikeutta on nostettu 0.25:stä 0.3:een, mikä vastaa kaava-alueen uusien A-korttelialueiden tehokkuutta. Kaavamuutosalueen kokonaispinta ala on noin 55,6 ha, josta A-korttelialueita on n. 20 ha, K-korttelialueita n. 10 ha, VL ja EV-alueita vajaa 3 ha, maisemallisesti tärkeitä peltoalueita vajaa 11 ha sekä katuja ja yleisen tien aluetta reilu 12 ha. A-kortteleilla rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0,3 mukaan ja kerrosluku on enintään kaksi, myös K-kortteleilla kerrosluku on kaksi mutta rakennusoikeus e=0,5. Käsittelyvaiheet on kuvattu kohdassa 4.3. Osallistuminen, yhteistyö ja päätökset. 4
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ja historia Suunnittelualue muodostuu Linnusperäntien varren eri-ikäisestä asutuksesta, rakentamattomista alueista sekä Indolan työpaikka-alueen pohjoisosan yrityskorttelista. Valtaosa suunnittelualueesta on kaavatonta. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueen yleisilme on hyvin maaseutumainen, maisemaa hallitsevat suuret peltoaukeat sekä asutuksen ympärille muodostuneet lehtipuumetsiköt ja istutukset. Rambollin 3.2.2016 laatimassa luontoselvitysraportissa todetaan: Luontoselvitystä laadittaessa ei ollut tiedossa miten selvitysalueen maankäyttö muuttuu. Siten seikkaperäistä vaikutusarviota ei ollut mahdollista laatia. Vaikutusarvion lähtökohtana on, että merkittäviä luonto- ja ympäristövaikutuksia ei selvitysalueelle tulisi syntymään, mikäli jäljempänä esitetyt luontoarvot huomioidaan maankäytönsuunnittelussa. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset kytkeytyvät kiinteästi siihen miten kasvillisuus alueella tulee muuttumaan ja kuinka paljon aluerakenne selvitysalueella muuttuu maanrakentamisen myötä. Tarkempi vaikutusarvio on syytä laatia kaavahankkeen edetessä. Maastoselvityksissä ei havaittu uhanalaista tai harvalukuista kasvilajistoa, eikä siitä löytynyt tietoa myöskään ympäristöhallinnon eliötietojärjestelmästä. Selvitysalueelle ei sijoitu tutkittujen luontodirektiivin liitteen IV a lajien elinympäristöjä. Selvitysalueen luonnonolosuhteet eivät myöskään viittaa siihen, että alueella voisi esiintyä muita luontodirektiivissä mainittuja eläinlajeja. Peltoalueilla ja niiden reunametsissä esiintyy joitain uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lintulajeja. Kokonaisuutena linnusto on kuitenkin seudun peltoalueille ja kulttuuriympäristölle tavanomaista. Kantakaupungin maisemaekologisen selvityksen mukaan selvitysalueelle ei sijoitu arvokkaita kohteita. Tämän luontoselvityksen mukainen lehtoalue (Pohjoisemman selvitysalueen, Kaustarin luoteisosassa) lehtoalue tulisi kuitenkin huomioida kaavoitettaessa osana viheralueverkostoa. Metsäalue suositellaan säilyttämään nykyisellään tai kevyesti hoidettuna. Lehtoalue on luokiteltu täyttävän Metsälain 10 erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit ja se on uhanalainen luontotyyppi (VU). Lehtoalue voidaan merkitä kaavaan VL/s tai /s -merkinnällä, riippuen siitä jätetäänkö alue kokonaan luonnontilaan, vai sallitaanko osalle kohdetta kevyitä luonnon- tai maisemanhoidollisia metsähoitotöitä. Koska kohde ei ole kehittynyt täysin luonnontilaisesti, luonnon monimuotoisuuden kannalta osalla aluetta saattaa olla parempi sallia lievät hoitotoimet 5
liiallisen umpeenkasvun estämiseksi. Mikäli eteläinen osa lehtoalueesta (kiviaidan varsi ja reunavyöhykkeineen) halutaan merkitä omalla kaavamerkinnällään, voidaan se merkitä alueen osana, joka tulee säilyttää (/s). Selvitysalue ei sijoitu ekologisesti erityisen tärkeälle vyöhykkeelle, mutta peltoalueiden reunavyöhykkeitä sekä laskuojien varteen kehittyviä puustoisia vyöhykkeitä suositellaan hyödynnettävän ekologisten yhteyksien muodostamisessa kaavan viheralueille. Linnusperän alueella on jonkin verran sekä virkistyksellistä että maisemallista merkitystä. Mikäli selvitysalueiden omaa identiteettiä halutaan tuoda maankäytönsuunnittelussa esille, luonnollisin ja luonnon monimuotoisuuden kannalta vaihtoehto on jättää kaavaan niittyalueina hoidettavia virkistys- ja suojaviheralueita, joiden hoitaminenkin on kustannustehokasta. 3.1.3 Hulevesiselvitys FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n on tehnyt Heinolan-Linnusperän-Indolan alueen hulevesiselvityksen. Työssä on laadittu Suntin varren pyörätien, Heinolan työpaikka-alueen eteläosan ja Koppisentien, Linnusperän ja Indolan työpaikka-alueen kaavarunkoalueen (liite 1) hulevesiselvitys. Tarkasteltavan kaavarunkoalueen pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 2,9 km2. Kaavarunkoalueen ulkopuolella on huomioitu keskustaajaman 2030 yleiskaavaluonnoksen maankäyttömuutokset tarkasteltavan valuma-alueen osalta. Työssä on laadittu nykytilanneselvitys alueen hydrologiasta, maaperästä ja topografiasta, maankäytöstä, pohjavesiolosuhteista ja luontoarvoista. Vaikutusarvioinnit laadittiin myös suunnitellun maankäytön mukaiselle tilanteelle. Vaikutusarvioiden ja tarkastelujen perusteella on laadittu yleissuunnitelma hulevesien hallinnasta. Tavoitteena oli laatia ympäristöolosuhteet ja luonnonarvot huomioiva, mutta samalla teknis-taloudellisesti hyvin toteutettava ratkaisu. (liite 2) 3.1.4 Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n laatima kaupallinen selvitys valmistui keväällä 2015. Työn tavoitteena oli laatia Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys ja sitä tarkentava Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys ovat lähtökohtana Keski-Pohjanmaan kaupan vaihemaakuntakaavassa sekä Kokkolan keskustaajaman yleiskaavassa ja asemakaavoissa tehtäville kaupan sijoittumista ja mitoitusta koskeville kaavaratkaisuille. Selvitysten kohteena on koko kaupallinen rakenne: päivittäistavarakauppa, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa ja muu erikoiskauppa. Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys palvelee ennen kaikkea Kokkolan keskustaajaman yleis- ja asemakaavoitusta, mutta myös muita Kokkolan yleiskaava- ja asemakaavahankkeita. Kaupan sijoittumista ja mitoitusta koskevat suositukset on laadittu yleiskaavaa palvelevalla tarkkuustasolla. Näin tarkastelussa on painotettu merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden lisäksi myös merkitykseltään paikallisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisperiaatteita. Selvityksessä on otettu huomioon Kokkolan asema maakunnallisena kaupan keskuksena. 6
MRL:n 15.4.2011 voimaan tulleeseen muutokseen sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaisesti vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan 16.4.2015 alkaen. Kaikki yli 2 000 kerrosneliömetrin myymälät ovat 16.4.2015 lähtien vähittäiskaupan suuryksikköjä kaupan toimialasta riippumatta (MRL 71 a ). Myymälän kerrosalaan lasketaan varsinaisen myyntiin käytettävän osan kerrosala sekä myymälän edellyttämät muut tilat, kuten varastot, sosiaaliset tilat, jätehuollon tilat ja muut tähän rinnastettavat tilat. 3.1.5 Kokkolan liikenneverkkosuunnitelma, Valtateiden 8 ja 13 aluevaraussuunnitelma (liite 3) Suunnitelma valmistui marraskuun lopulla 2015. Suunnitelman tavoitteissa on mainittu mm. että nykyinen valtatie 8 kulkee Kokkolan keskustan halki ja valtatie 13 päättyy Kokkolan keskustassa valtatiehen 8. Nykytilanteessa valtateillä on sujuvuus- ja turvallisuusongelmia niin keskusta- kuin maaseutujaksollakin. Kokkolan kaupunki on laatimassa keskustaajaman yleiskaavaa 2030. Tämä selvityksen tavoitteena on määrittää yleiskaavoitusta ja jatkosuunnittelua varten tie- ja katuverkon pää- ja kokoojaväylät jalankulun ja pyöräilyn tärkeimmät väylät nykyisille valtateille tarvittavat toimenpiteet ja ohikulkutien eritasoliittymien sijainnit ja geometria. Valtateiden laatutasoa halutaan parantaa. Tavoitteena vanhoilla teillä on tyydyttävä- ja uusilla väylillä hyvä-laatutaso. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kokkolan kaupunki käyttävät suunnitelmaa ohjeellisena jatkosuunnittelun pohjana ja maankäyttösuunnittelun taustaselvityksenä. Kiireellisimpien hankkeiden jatkosuunnittelu, rahoituksen järjestely ja toteutuksen järjestelyt käynnistetään mahdollisimman nopeasti. 3.1.6 Linnusperän rakennetun ympäristön inventointi Suunnittelualueella on tehty alueinventointi 2015. Alueinventoinnissa määriteltiin alustavasti alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja pihapiirit. Vanhojen päärakennusten säilyttäminen ja kunnostaminen on tärkeää. Ne ovat ainutkertaisen tärkeä osa maiseman kulttuurihistoriaa ja perintöä. Asemakaavaluonnoksessa yksi vanha päärakennus on merkitty suojeltavan rakennuksen sr-merkinnällä. 3.1.7 Rakennettu ympäristö Alueen rakennuskanta koostuu hyvin eri-ikäisistä omakotitaloista sekä Indolan noin 20 vuotta vanhoista liike- ja teollisuusrakennuksista. Linnusperäntie on liikenneturvallisuuden näkökulmasta peruskorjauksen tarpeessa, Jyväskyläntie (vt13) on teknisesti hyvässä kunnossa. Mahdolliset 7
tulevat liikennejärjestelyt kaupungin sisääntuloreittien osalta vaikuttavat Jyväskyläntien liikennemääriin. Tähän on varauduttu aluevaraussuunnitelmalla. Suunnittelualuetta pohjoiseen (BlomDesktop 2014). 8
3.1.4 Maanomistus Alue on sekä yksityisten että kaupungin omistuksessa. Kaupungin maanomistus sinisellä 9
3.2 Suunnittelutilanne MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavassa kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta. (liite 1). Maakuntakaavan 5. vaihekaava on parhaillaan laadittavana. Keski-Pohjanmaan vähittäiskaupan mitoitusselvitykseen perustuva vähittäiskaupan vyöhykkeen laajenemisalue kattaa nyt käsillä olevan asemakaava-alueen. Vähittäiskaupan vyöhykkeet laadittujen selvitysten perusteella. Asemakaava-alue osoitettu punaisella ympyrällä. 10
Ote maakuntakaavayhdistelmästä. 11
YLEISKAAVA Kokkolan yleiskaava 2010 (oikeusvaikutukseton, hyv. 13.1.1992): Suunnittelualue on yleiskaavassa pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), tiivistä maaseutumaista kyläasutusaluetta (AT2) sekä yksityisten palveluiden ja teollisuuden aluetta (PT). 12
ASEMAKAAVA Alueella on voimassa 1967 2016 vahvistuneita asemakaavoja, joissa käyttötarkoitusmerkintöinä on: M maatalousalue, T teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, KTY-1 toimitilarakennusten korttelialue, KL liikerakennusten korttelialue sekä AO erillispientalojen korttelialue. 13
POHJAKARTTA Suunnittelualueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 14
4 SUUNNITTELUN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN 4.1 Kaavoituksen käynnistäminen Aloitteen kaavoitustyöhön on tehnyt kaupunki. Tavoitteena on saattaa asemakaavan piiriin sekä täydennysrakentaa Linnusperäntien varren maaseutumainen ympäristö. Indolan työpaikka-alueen pohjoispuolelta on kaupunki ostanut maata alueen laajentamista varten. Kaavan ensimmäinen vaihe on hyväksytty 2015. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 27.5.2013 375 jatkaa Linnusperän kaavoitusta. Asemakaavatyö on mukana kaavoituksen työohjelmana pidettävässä, vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa. Syksyllä 2016 käytiin Linnusperän kyläyhdistyksen syyskokouksessa läpi tulevan kaavatyön vaiheita. Syksyllä 2017 kyläyhdistykselle esiteltiin alustavia luonnoksia ja koko valmisteluvaiheen aikana on maanomistajien kanssa käyty useita yksityiskohtaisiakin keskusteluita osa-alueiden käyttötarkoituksista ja laajuuksista. 4.2 Keskeiset osalliset Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan liitto K.H. Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Museovirasto Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen Turvallisuusverkko Oy Kokkolan Energia Oy Kokkolan Energiaverkot Oy Liikelaitos Kokkolan Vesi Viria Link Oy Anvia Telecom Oy (Elisa Oyj) Linnusperän kyläyhdistys Lähiympäristön kiinteistönomistajat ja asukkaat Kokkolan kaupungin eri hallintokunnat Muut alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja järjestöt, joiden toimialaa kaavoitus koskee. 15
4.3 Osallistuminen, yhteistyö ja päätökset Pvm Kokous / vaihe Kuvaus 19.1.2011 Rakennus- ja ympäristölautakunta 16 Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi 19.1.2011 16 osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja päätti ilmoittaa osallisille asemakaavan vireille tulosta. 26.1.2011 Vireilletulosta ilmoittaminen Kaavoituksen vireilletulosta ilmoittaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä ajalla 27.1.-28.2.2011. Kaupunginhallitus päätti että asemakaavatyötä ei jatketa. 27.5.2013 375 Kaupunginhallitus 5.3.2012 Kaupunginhallitus 108 2.4.2013 Kaupunkirakennelautakunta Vetoomus pyörätien rakentamisen kiirehtimisestä Kaustarin alueelta Villan koululle ja siitä annettu selvitys merkitään tiedoksi. Kaupunkirakennelautakunta esittää konserni- ja kaupunkikehitysjaostolle ja edelleen kaupunginhallitukselle harkittavaksi, että Linnusperän alueen asemakaavan laatimista jatketaan huomioiden alueen viemäröinnin, liikenteen ja mahdollisen asumisen kehittämistarpeet. Kaupunginhallitus päätti että Linnusperän pientaloalueen asemakaavan laatimista jatketaan käynnistämällä asemakaavatyö uudestaan ja työn yhteydessä asemakaavoitetaan pyörätieyhteys Kaustarin asuntoalueelta Villan koululle. 2014 2015 Uusi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin kaupunkirakennelautakunnassa 26.2.2014 34. Ilmoitus vireilletulosta 5.3.2014. Asemakaavatyö päätettiin jakaa osiin ja jatkaa vaiheittain lainmukaisin viranomaisneuvotteluin ja kaavavaiheiden nähtävilläoloin. Alueen länsiosaa, Kahvikujan päässä olevaa korttelia 4, käsitellään ykkösvaiheessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.6.2015 52 Linnusperän ensimmäisen vaiheen asemakaavan muutoksen. TULEVAT KÄSITTELYT: Kaupunkirakennelautakunta LINNUSPERÄ (2. VAIHE) INDOLAN POHJOISOSA Kaupunkirakennelautakunta päättää tiedottaa keskeisiä osallisia asemakaavamuutosluonnoksesta, pyytää tarpeelliset lausunnot sekä asettaa luonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Valmisteluvaiheen kuuleminen/ Lausunnot ja mielipiteet Asemakaavamuutosluonnos asetetaan nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten vähintään kahden viikon ajaksi ilmoittamalla asiasta Kokkola -lehdessä ja kaupungin Internet -sivuilla. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lähetetään ilmoitus postitse vastaavasti kuin vireilletulovaiheessa. Kaavaluonnoksesta voi antaa mielipiteitä ilmoituksessa mainitulla tavalla. 16
Kaupunkirakennelautakunta Kaavaehdotus nähtävillä Tulleet lausunnot ja mielipiteet. Päätös hyväksyä asemakaavamuutosehdotus julkisesti nähtäville asetettavaksi ja lähettää sen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululle ja kaupungin Internet -sivuille. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on tilaisuus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta kaupunginhallitukselle. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Ehdotusvaiheen nähtävillä olosta ilmoitetaan Kokkola -lehdessä sekä kaupungin Internet - sivuilla. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta lähetetään kirjallinen ilmoitus sellaiselle asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus esittää kaavaehdotuksen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Hyväksyy kaavaehdotuksen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavatyössä tutkitaan kaupungin omistamien alueiden soveltuminen pientalorakentamiseen. Asemakaavatyö käsittää myös osan Linnusperäntiestä ja siihen liittyvästä asutuksesta. Alueen viemäröinnin järjestäminen on tärkeää Suntin tilan parantamisen kannalta. Viemäröinnillä voidaan Suntiin laskevaa kuormitusta pienentää merkittävästi. Villan koulun vanhempainyhdistys vaatii pyörätien rakentamista Kaustarin uudelta alueelta Villan koululle koululaisten liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Asemakaavoituksen yhteydessä alueen viemäröinnin ja kevyenliikenteen yhteyksien tarkastelu tulee jälleen ajankohtaiseksi. Pellot ovat alueen tärkeimpiä elementtejä, koska niihin perustuu maaseutumaisen kulttuurimaiseman avoimuus. Maisema-alueiden peltojen viljelyä on tärkä jatkaa. Peltojen metsistys muuttaa pysyvästi kulttuurimaisemaa. Peltoalueita pyritään asemakaavassa riittävin määrin säästämään rakentamattomina. Maaseutukeskusten ympäristössä voidaan rakentaa myös peltomaalle, suunnitelmallisesti täydentäen olemassaolevaa rakennuskantaa. 17
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleiskaavan ajantasaisuus ja sisältövaatimukset Asemakaavaratkaisu on yleiskaavan yleispiirteisyys huomioiden yleiskaavan mukainen. 5.2 Kaavaluonnoksesta ehdotukseen - 5.3 Kaavan rakenne Asemakaavatyöllä muodostuu 151. kaupunginosan korttelit 2 ja 11 sekä katu- ja suojaviheraluetta; 160. kaupunginosan osa korttelista 1; 161. kaupunginosan korttelit 1-3 ja osa korttelista 4 sekä katu-, lähivirkistys- ja suojaviheraluetta; 165. kaupunginosan korttelit 1-14 sekä katu-, lähivirkistys-, suojaviherja peltoaluetta; 295. ja 300. kaupunginosien yleisen tien aluetta. 5.3.1 Mitoitus Kaavoitettavan alueen kokonaispinta ala on noin 55,6 ha. A-korttelialueita on n. 20 ha, K-korttelialueita n. 10 ha, VL ja EV-alueita vajaa 3 ha, maisemallisesti tärkeitä peltoalueita vajaa 11 ha sekä katuja ja yleisen tien aluetta reilu 12 ha. 5.3.2 Palvelut Suunnittelualueen K-korttelialueille tulee sijoittumaan erilaisia kaupallisia palveluita tarjoavia yrityksiä. APP-korttelialueille saadaan rakentaa asuin- ja palvelurakennuksia. 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavakartassa on esitetty määräyksiä koskien kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiden ominaispiirteiden säilyttämistä maisemallisesti arvokkailla peltoalueilla ja historiallisesti arvokkaalla rakennuksella. 5.5 Aluevaraukset 5.5.1 Korttelialueet ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE (AP) - tonteille saa rakentaa enintään kaksiasuntoisia asuinrakennuksia. 18
ASUIN- JA PALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE (APP) - korttelialueelle saa rakentaa enintään kolmeasuntoisia asuinrakennuksia, palvelurakennuksia tai niiden yhdistelmiä. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE (AO) LIIKE- JA TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖN (KM-1) - korttelialueelle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienteollisuus- ja varastotiloja jos ne kaupunkikuvalliselta ja toiminnalliselta luonteeltaan sopivat muun toiminnan yhteyteen. Tonteille saa rakentaa kiinteistönhoitohenkilökuntaa varten yhden asuinhuoneiston. Tontille, jolle rakennetaan asuinhuoneisto, on varattava yhtenäistä ulko-, oleskelu- ja leikkitilaa vähintään 50 m2. Korttelialueen rakennusten julkisivut, piha-alueiden järjestelyt sekä valtatielle avautuvat näkymät tulee suunnitella siten, että luodaan korkealaatuista kaupunkikuvaa. Paikoitusalueet on jäsenneltävä puu- ja pensasistutuksin. TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE (KTY-1) - alueelle saa rakentaa liike- ja toimistorakennuksia, paljon tilaa vaativan erikoiskaupan myymälätiloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Päivittäistavarakaupan sijoittaminen on kielletty. Tontille saa rakentaa kiinteistönhoitohenkilökuntaa varten yhden asuinhuoneiston. Tontille, jolle rakennetaan asuinhuoneisto, on varattava yhtenäistä ulko-, oleskelu- ja leikkitilaa vähintään 50 m2. Ulkovarastointialueet ja katokset on aidattava niin, että varastoitava materiaali ei haitallissti näy kadulle tai naapuritonttien käyttöpihojen suuntaan. Alueelle sijoittuva toiminta ei saa aiheuttaa melua eikä ilman, veden tai maaperän saastumista. Toiminta saa aiheuttaa taskasta liikennettä. Korttelialueiden rakennusten julkisivut, piha-alueiden järjestelyt sekä valtatielle ja kadulle avautuvat näkymät tulee suunnitella siten, että luodaan korkealaatuista kaupunkikuvaa. 5.5.2 Muut alueet LÄHIVIRKISTYSALUE (VL) SUOJAVIHERALUE (EV) MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE (MA) YLEISEN TIEN ALUE (LT). Nykyiset liittymät saadaan säilyttää ennen lopullisen liikenneratkaisun toteuttamista. KATUALUEITA. 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan vaikutusten selvittämisvelvollisuudesta määräävä MRL 9 on tullut uudessa muodossaan voimaan 1.4.2015. Lain mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien 19
vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Tämän kaavatyön osalta mahdollisesti olennaisiksi vaikutuksiksi on arvioitu seuraavat: Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön (MRA 1 (1)). Arvio: Alueen länsiosan ilme tulee asemakaavan muutoksen toteutumisen myötä muuttumaan kaupunkimaisemmaksi. Alueen itäosan maisema säilyy nykyisen kaltaisena, maaseutumaisena. Täydennysrakentaminen tulee olemaan alueen nykyisen rakennuskannan mukaista. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon (MRA 1 (2)) Arvio: Alue liittyy osana laajemman alueen hulevesien parannettuun käsittelyyn mikä parantaa erityisesti Suntin alajuoksun tulvavesien hallintaa. Alueen liittyminen jätevesiverkostoon parantaa Suntin veden laatua. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen ( MRA 1, -4). Arvio: Linnusperäntien uudelleen rakentaminen ja sen yhteyteen tuleva erillinen kevyen liikenteen raitti parantavat huomattavasti alueen liikenneturvallisuutta. 6.1 Ympäristön häiriötekijät Jyväskyläntien aluevaraussuunnitelmassa on varauduttu meluesteisiin asutuksen kohdalla. 7 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty asemakaavakartassa. 20
8 NIMISTÖ Alueen uudet kadut nimetään asemakaavakartassa nimistötoimikunnan 13.12.2017 44 päätöksen mukaan seuraavasti: Tahkotie / Slipstensvägen, Ahlskogintie / Ahlskogsvägen, Savikuopantie / Lergropsvägen, Tiilenpolttajantie / Tegelbrännarvägen. Uuden kokoojakadun nimeksi on nimistötoimikunnan kokouksessa 13.9.2016 esitetty Kaustarinrannantie / Kaustarstrandsvägen alueen vanhan karttanimen mukaisesti. Kokoojakatu on suunniteltu tulevaisuudessa yhdistämään Linnusperäntien ja Kaustarintien ja jää vielä tämän kaava-alueen ulkopuolelle. 9 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alue on jo pitkälti rakentunutta ympäristöä. Täydennys- ja uudisrakentamisen osalta asemakaavan toteuttaminen voi alkaa sen saatua lainvoiman, tavoitteena vuoden 2019 aikana. KOKKOLASSA 7.11.2018 Jouni Laitinen Kaupunkisuunnittelupäällikkö 21
ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE 22
Liite 1, Kaavarunkoluonnos Bilaga 1, Utkast till dispositionsplan 23
Liite 2, Hulevesiselvitys, suunnitelmakartta Bilaga 2, Dagvattenutredning, bräddavloppskarta 24
Liite 3 Ote aluevaraussuunnitelmasta Bilaga 3, 25