Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli tarjavat hyvän keinn kansantaludessa timivien tutantketjujen kuvaamiseen. Ketjun asema, riippuvuus ja merkitys sana kansantalutta vidaan tällöin myös selvittää. Pans-tutsmallia n käytetty tässä tutkielmassa elintarvikkeiden sekä puu- ja paperitutteiden mudstamien tutantketjujen yhteyksien ja merkityksen tarkasteluun. Elintarviketjun perustana n maataludessa ja elintarviketellisuudessa tapahtuva tutant, metsäketjun metsätaluden sekä puu- ja paperitellisuuden.tutant. Näillä alilla käytetään paljn muiden timialjen tutteita panksina, mikä liittää muutakin tutanta näiden tutant suuntien mudstamiin tutantketjuihin. Tutanttiminnan vaikutukset muuhun taluteen arviidaan vusien 1985 ja 1993 pans-tutsmallien avulla. Lisäsksi tarkastellaan ketjujen merkittävillä timialilla lpputut- 1 Elintarvikeketjua kskevat laskelmat n tehty sittain Sumalaisen Työn Liitn Elintarviketalus 1991-kampanjaa varten. Tutkimuksen perustan kehittämistä n merkittävästi auttanut Kyösti Haatajan Säätiön apuraha. teen valmistuksessa syntyviä työllisyys- ja tunti vaikutuksia. Tällöin arviidaan sekä tutanttiminnan sisäisiä riippuvuuksia että niitä vaikutuksia, jtka syntyvät käytettäessä tutannssa ansaittuja tulja yksityisiin kulutusmenihin. Elintarviketaluden suus Sumen yritystiminnan kk tutannsta li vunna 1993 runsaat 18 % ja metsäketjun suus 15 %. Vastaavat suudet työllisyydestä livat 25 % ja 12 %. Elintarvikeketju työllistää nykyisin yhteensä 310000 sumalaista ja metsäketju 160000 henkilöä. Lppututteen valmistuksessa syntyvät työllisyysvaikutukset vat elintarvikeketjussa yleensä suurempia kuin metsäketjussa etupäässä maatalustutannn työvaltaisuuden takia. Tunnin tarve n metsäketjun timialilla yleensä pienempää kuin elintarvikeketjussa. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Timialat tarvitsevat tutannssaan muilla timialilla valmistettuja panksia ja valmistavat tutteita tisille timialille. Näin syntyvät riippuvuudet mudstavat verkn, jta myöten tutanttiminnan vaikutukset välittyvät kan- 133
Artikkeleita - KAK 2/1998 santaludessa. Riippuvuuksien vahvuus mudstuu sen mukaisesti, kuinka paljn kyseisellä timialalla käytetään tisen timialan tutteita. Js nämä tutteet vat tuntipanksia, vaikutukset vutavat ulkmaille ja riippuvuus ktimaisesta tutannsta mudstuu heikksi. Verkn ulkpulisia panksia vat työ, pääma ja tuntihyödykkeet. Ne jalstuvat tutannssa lppututteiksi, jtka käytetään kulutukseen, päämanmudstukseen ja vientiin. Tutannn riippuvuuksien verkka vidaan tarkastella tutteeseen aiemmissa tutantvai - heissa kertyneen tutannn eli jalstuksen näkökulmasta. Tällöin lasketaan mukaan kaikki tutteen hyväksi eri timialilla tehty tutant. Esimerkiksi traktrin tutannssa tämä merkitsee kk ketjua malmin luhimisesta kneen testiajn asti. Tapahtumaa vidaan seurata tutannn määränpäänkin näkökulmasta. Esimerkiksi vilj an tutannssa tämä merkitsee sen erilaisten lppututekäyttöjen (leipä, juma, jne.) kartitusta. Tutanttiminnan riippuvuudet vidaan edellisen tarkastelun mukaisesti ryhmitellä eteenpäin ja taaksepäin suuntautuviin vaikutuksiin. Eteenpäin suuntautuvat vaikutukset ilmaisevat kyseisen timialan tutteiden kysynnän riippuvuuden vimakkuuden lppututteiden (kulutukseen, pääman-mudstukseen ja vientiin menevien kk kansantaluden tutteiden) kysynnästä. Mitä enemmän kyseisen timialan tutteita käytetään tisten tutteiden valmistuksessa sitä suuremmiksi eteenpäin suuntautuvat riippuvuudet kertautuvat. Tämä n tyypillistä jalstusketjun alkupäähän sijittuville timialille kuten maataludelle. Timialan taaksepäin suuntautuvat vaikutukset ilmaisevat kyseisen timialan lppututteen kysynnän aiheuttamat tutantvaikutukset kansantaluden eri timialilla. Mitä enemmän kyseinen timiala käyttää tutannssaan mui- den timialjen tutteita panksina sitä suuremmiksi taaksepäin suuntautuvat riippuvuudet kertautuvat. Tämä n tyypillistä jalstusketjun lppupäähän sijittuville timi alille kuten esimerkiksi graafiselle tutannlle. Tutanttiminnan riippuvuuksiin vidaan liittää myös tutannssa ansaittujen tuljen mudstuminen ja käyttö. Tuljen mudstuminen liittyy lunnllisesti tutannssa maksettaviin tutannntekijätulihin. Niihin liittyvät riippuvuudet syntyvät, kun tutannssa käytetyn työn ja pääman krvaukseksi maksetut tult käytetään esimerkiksi kulutushyödykkeiden hankkimiseen. Näin syntyvä kysyntä aiheuttaa tutanta, jka vurstaan lu uusia tulja jne. Tätä jatkuu kunnes vaikutukset vähitellen heikkenevät. Vaikutusten heikentyminen jhtuu siitä, että sa tulista kanavituu verina julkiselle vallalle, sa käytetään tuntihyödykkeiden stihin ja sa säästetään. Elintarvikeketjun perustolitllnnat (taulukk 1) mudstavat kyseisen ketjun ytimen. Perustimintja n 10, jihin läheisesti liittyvää timintaa n elintarvikkeiden välittämiseen khdistuvat palvelukset: tukku- ja vähittäiskauppaa sekä ravintla- ja kahvilamenja ja ateriamaksuja. Nämä n arviitu sana kyseisten palvelujen timintaa. Tämän lisäksi lasketaan mukaan sekä perustimialjen että niihin läheisesti liittyvien timialjen kiinteän pääman kulumisesta jhtuvat uusintainvestinnit. Ne jakautuvat talnrakennus-, maa- ja vesirakennus- sekä kne-, laite- ja kulkuneuvinvestinteihin. Metsäketjun (taulukk 2) perustimintja n 9 ja niihin liittyvät näiden timialjen uusintainvestinteja tuttavat metallitellisuuden ja rakennustiminnan tutannt. Taulukista 1 ja 2 nähdään elintarvikeketjun ja metsäketjun lppututteiden kysyntä vunna 1993 (Pans-tuts 1992-1993). Vastaavalla tavalla mudstettiin näiden ketjun lpputut- 134
Osm Frssell Taulukk 1 Elintarvikeketjun lppututteiden kysyntä, milj.mk., vunna 1993 Ktimainen kysyntä Varastn muuts Vienti Tilastvirhe Yhteensä Maatalus Kalatalus ja metsästys 2938 762-50 1948 4-1323 15 3513 781 Teurastus ja lihanjalstus 6766-38 909-353 7284 Meijeritutteiden valmistus 5631-165 1594-486 6574 Mylly- ja leipmtutt.valmistus 3880 15 207 363 4465 Sk., sukl. ja makeist.valmistus 1279 59 875 3 2216 Muu elintarvikkeiden valmistus 3056-12 780 206 4030 Rehujen valmistus 187-6 52 128 361 Jumien valmistus 2225-25 649-33 2816 Tupakkatutteiden valmistus Metallitutteiden valmistus Kneiden valmistus Rad.,tv ja ktt.k.,sähköl.valmistus Muiden sähkötekn. t. valmsitus Instr. ja hienmek. t. valmistus Laiv. ja ven.valm.,krjaus. Autjen ja -sien valmistus Talnrakennustiminta Maa ja vesirak.timinta Tukku- ja vähittäiskauppa Ravitsemis- ja majitustiminta 843 138 664 120 52 17 4 1 775 127 13683 12517-6 93 11 941 138 664 120 52 17 4 1 775 127 13 683 12517 YHTEENSÄ 56665-228 7111-1469 62079 teiden kysyntä vunna 1985 kyseisen vuden pans-tutstauluksta (Pans-tuts 1985). Elintarvikeketjun tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemus- ja majitustiminnan suudet arviitiin Tilastkeskuksen kulutusmenkhtaisesta vuden 1993 pans-tutstutkimuksen liitetauluksta. Investintitavariden tutannn timialittainen jakauma n arviitu Tilastkeskuksen vuden 1993 pans-tutstutkimuk- sen liitetaulukn avulla. Lppututekysynnät vat lähtökhtana, kun seuraavassa tarkastellaan ketjujen vaikutuksia tutantn ja työllisyyteen Sumen kansantaludessa. 2 Vaikutukset tutantn Kun elintarvikeketjun ja metsäketjun lppututteiden kysyntä taulukissa 1 ja 2 kerrtaan 135
Artikkeleita - KAK 2/1998 Taulukk 2 Metsäketjun lppututteiden kysyntä, milj.mk., vunna 1993 Ktimainen kysyntä Metsätalus 1 794 Puunsahaus, höyläys ja kyllästys 151 Muu puutav. ja rak.mat.valmsitus 345 Ei -metall. kalust. valmistus 1122 Massan valmistus 127 Paperin ja kartngin valmistus 412 Paperi- ja kartnkitutt.valmistus 624 Graafinen tutant 796 Kustannustiminta 4518 Metallitutteiden valmistus 323 Kneiden valmistus 691 Rad.,tv ja ktt.k. sähköl.v. 281 Muiden sähkötekn. t. valmistus 121 Instr. ja hienmek. t. valmistus. 40 Laiv. ja ven.valm.,koljaus 10 Autjen ja -sien valmistus 3 Talnrakennustiminta 1135 Maa ja vesirak.timinta 1155 Tukku- ja vähittäiskauppa 890 YHTEENSÄ 14538 Varastn Vienti Tilastvirhe Yhteensä muuts -228 270-923 913-144 6149-262 5894-73 3770-120 3922 3 1005-55 2075-190 3063-678 2322-405 31172-467 30712-53 2086-127 2530-3 694-315 1172-259 622-257 4624 0 0 0 323 0 0 0 691 0 0 0 281 0 0 0 121 0 0 0 40 0 0 0 10 0 0 0 3 0 0 0 1135 0 0 0 1155 0 0 0 890-1352 48831-3204 58813 avimen staattisen pans-tutsmallin yleisen ratkaistun mudn kertimilla, LentiefiIi käänteismatriisi, saadaan laskettua lppututteiden kysynnän välittömästi ja välillisesti vaatima tutant. Nämä ja niihin liittyvät työllisyyttä kskevat laskelmat tehtiin vuden 1993 pans-tutsmallilla seuraavasti: (1) (2) x = (I-A) -ly Xl = (I-A) -ly X n kyseisen ketjun lppututekysynnän vaatima timialittainen tutant, Y n ketjun lppututekysyntä, (I-Ayl n Lentiefin käänteismatriisi, jssa A n panskertimien (pans yhtä tutsyksikköä khden) matriisi, 1 n yksikkömatriisi ja l timialttaisten työpanskertimien (työllisyys miljnan markan tutantyksikköä khden) diagnaalimatriisi ja Xl n ketjun lppututekysynnän vaatima timialittainen työllisyys. 136
Osm Frssell Taulukissa 3 ja 4 n laskettu lppututteiden valmistuksen vaikutukset tutantn eri timialilla vuden 1993 pans-tutsmallilla. Mallissa n tällöin 64 timi alaa. Laskelmat khdistuivat aluksi tutannn bruttarvn, jsta vidaan sitten jhtaa erilaisten peruspansten kuten työllisyyden käyttöä ilmaisevia lukuja käyttäen kunkin timialan kyseisiä panskertimia. Laskelmien lähtökhtana n tällöin ketjujen lppututekysynnän välittömästi ja välillisesti vaatima tutant. Yksityiskhtaisia 64 timialan tulksia n taulukissa sittain yhdistetty karkeimmiksi timialiksi. Elintarvikeketjun timialjen tutanta kskevat luvut taulukssa 3 ilmaisevat, missä määrin kyseisen timialan tutant riippuu elintarviketaluden kaikkien erilaisten lppututekäyttöjen kysynnästä. Esimerkiksi meijeritutteiden valmistuksessa vuden 1993 tutannsta 9475 miljnaa aiheutui ktimaisesta elintarvikkeiden käytöstä, varastjen väheneminen pienensi tutanta 248 miljnaa, vienti aiheutti tutanta 2575 miljnaa ja tilastvirheen suus li -720 miljnaa. Edellisistä kstuu yhteensä tutanta 11082 miljnaa markkaa, mikä n 95 % meijeritutteiden valmistuksesta. Puuttuva suus, 5 % kknaistutannsta, riippuu muusta kuin elintarvikkeiden kysynnästä. Elintarviketaluden tutant vaikutukset vaihtelevat humattavasti timialittain. Lunnllisesti perustutannn, maataluden ja elintarviketellisuuden, riippuvuus n suurinta. On kuitenkin humattava, että sekään ei le sataprsenttista. Muukin kuin elintarvikkeiden kysyntä vaikuttaa näiden elinkeinjen tutantn ja työllisyyteen. Tutanta käytetään muunkin lppututekysynnän kuin tässä määritellyn (taulukk1) kysynnän tyydyttämiseen. Tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemus- ja majitustiminnan tu- tant ja työllisyys riippuu melk paljn elintarvikkeista, jälkimmäinen yli 67 prsentisesti. Muiden timialjen riippuvuus elintarvikkeiden kysynnästä n välillistä. Nämä timialat tuttavat sellaisia tutteita, jita tarvitaan välillisesti elintarvikkeiden lppu tutteiden valmistuksessa. Lannite- ja trjunta-aineissa 50 prsenttia tutannsta riippuu elintarviketutannsta. Muita hyviä esimerkkejä vat kartnkitutteiden valmistus ja muvitutteiden valmistus. Elintarviketutannn uusintainvestinnit vaikuttavat vähän metallitellisuudessa. Elintarviketaluden suus Sumen yritystiminnan kk tutannsta li vunna 1993 runsaat 18 %. Tutant n vahvasti painttunut ktimaiseen kysyntään, jnka suus n 90 % kknaisvaikutuksesta, viennin suus vain 13 %. Metsäketjun lppututteiden kysynnän tutantvaikutukset nähdään tauluksta 4. Timialjen tutannn suurin riippuvuus metsäketjun lppututekysynnästä n paperin ja kartngin valmistuksessa, 94%. Tämä riippuvuus n humattava myös muilla metsäketjun perustimialilla, mutta selvästi pienempää kuin elintarvikeketjun ydintimialilla. Metsäketjun uusintainvestinnit vaikuttavat metallitellisuuden tutantn selvästi enemmän kuin elintarvikeketjun uusintainvestinnit. Metsäketjun tutant nkin päämavaltaisempaa kuin elintarvikeketjun. Metsäketjun tutannn energiavaltaisuus näkyy vaikutuksessa sähkö-, kaasuja vesihulln tutantn, jsta sen suus n neljännes. Vaikutus maaliikenteen tutantn n myös humattava. Metsäketjun tutannn suus kk yritystirllinnan tutannsta li 15 % vunna 1993. Tutant n vahvasti vientivetista; viennin suus kk metsäketjun tutantvaikutuksesta li 85 %, pelkän ktimaisen kysynnän suus vain 22 %. Tässä suhteessa tarkasteltavat ketjut vat aivan erilaisia. 137
Artikkeleita - KAK 2/1998 Taulukk 3 Elintarvikeketjun tutantvaikutus, milj.mk., vunna 1993 Ktimainen- Varastn- Til.virhe Vienti YHTEENSÄ %kk kysyntä muuts tutannsta Maatalus 18813-237 -2063 5182 21696 93 Kalatalus ja metsästys 1110-2 14 67 1188 94 Teurastus ja lihanjalstus 12119-65 -575 1580 13058 96 Maidnjalstus 9475-248 -720 2575 11082 95 Mylly- ja leipmtutteiden valmistus 5128 13 400 328 5869 96 Sk., sukl. ja makeistutteiden valm. 2161 63 7 1141 3372 92 Muu elintarvikkeiden valmistus 5020-25 210 1145 6351 88 Rehujen valmistus 2184-31 -76 594 2672 93 Jumien valmistus 3263-27 -36 709 3909 86 Tupakkatutteiden valmistus 860-6 11 94 958 97 Tukku- ja vähittäiskauppa 18507-29 -204 698 18971 27 Ravitsemis ja maj.timinta 12822-1 -6 23 12838 67 Metallitellisuus 3282-10 -40 260 3492 3 Muu kaivannaistiminta 313-3 -25 70 356 13 Metsätellisuus 2882-19 -68 418 3213 3 Lannite- ja trj.aineiden valmistus 783-10 -84 213 903 50 Muu kemian tellisuus 754-6 -43 153 858 5 Maaöljy- ja kivih.tutteiden valmistus 612-5 -32 109 685 5 Kumi- ja muvitellisuus 782-6 -23 149 901 13 Ei -metall.miner. tutteiden valmistus 397-1 -5 41 432 6 Muu tehdastellisuus 118-1 -3 12 127 1 Sähkö-,kaasu-ja vesihult 3184-17 -88 442 3520 9 Rakennustiminta 3056-5 -32 127 3145 6 Maaliikenne 2940-16 -54 351 3222 13 Muu kuljetusliikenne 532-1 -7 31 555 2 Psti- ja teleliikenne 1206-5 -29 131 1303 9 Muu kiinteistötiminta 3031-5 -22 161 3165 15 Liike-el.pt.ja kneiden vukraus 4142-16 -68 489 4547 13 Yksit. yht.kunn. palvelukset 1045-4 -27 99 1112 11 Muut palvelukset 1277-4 -23 99 1349 YRITYSTOIMINTA 121 799-730 -3712 17490 134847 18 3 Vaikutukset työllisyyteen kannalta. Timialan arvnlisäys mittaa edellistä tarkemmin timialan man tutannn suu- Tutannn bruttarv mittaa tutannn laajuut- ruutta. Tämä mitta vidaan helpsti jhtaa tuta tutantn sisältyvien kaikkien pansten tannn bruttarvn avulla käyttämällä kyseisen 138
Osm Frssell Taulukk 4 Metsäketjun tutantvaikutus, milj.mk., vunna 1993 Ktimainen- Varastn- Til.virhe Vienti YHTEENSÄ %kk kysyntä muuts tutannsta Metsätalus 2186-424 -1376 8478 8864 86 Puunsahaus, höyl.ja kyllästys 344-191 -371 8270 8053 85 Muu puutav. ja rak.mat.valmistus 567-81 -141 4321 4665 65 Ei-metall.kalusteiden valmistus 1184 2-58 1061 2189 71 Massan valmistus 316-273 -802 8828 8069 87 Paperin ja kartngin valmistus 932-445 -583 33030 32934 94 Paperi- ja kartnkitutt.valmistus 693-62 -143 2615 3102 74 Graafinen tutant 1434-39 -369 1 148 2175 32 Kustannustiminta 5122-293 -307 1047 5569 58 Metallitellisuus 3253-90 -163 2728 5727 6 Elintarvikeketju 156-19 -34 996 1099 Muu kaivannaistiminta 48-6 -12 348 377 14 Kemian tellisuus 249-48 -112 2280 2369 13 Maaöljy- ja kivih.tutt.valmistus 137-13 -28 501 597 5 Kumi- ja muvitellisuus 116-7 -15 304 400 6 Ei -metall.miner. tutt. valmistus 188-6 -12 244 414 6 Muu tehdas tellisuus 123-2 -8 141 254 3 Sähkö-,kaasu-ja vesihult 762-163 -305 9171 9465 25 Rakennustiminta 2478-18 -41 656 3075 5 Tukku- ja vähittäiskauppa 1466-40 -94 1476 2808 4 Ravitsemis ja majitustiminta 56-3 -6 102 148 Maaliikenne 1078-117 -231 4135 4865 19 Muu kuljetus liikenne 74-4 -8 131 193 1 Psti- ja teleliikenne 311-19 -32 494 754 5 Muu kiinteistö timinta 400-21 -43 619 956 5 Liike-el.pt.ja kn.vukraus 1284-78 -133 2344 3418 10 Yksit. yht.kunn. palvelukset 141-9 -17 294 409 4 Muut palvelukset 219-13 -24 393 574 YRITYSTOIMINTA 25316-2482 -5469 96154 113 519 15 panksen suutta tutannn bruttarvsta. Sa- ketjun brutttutannn suus kk yritystimalla tavalla vidaan laskea muutkin tutan- minnan bruttarvsta n 18.3 %, mutta tutantn läheisesti liittyvät suureet. Ketjun sisältä- nntekijöiden vastaava suus 17.7 %. Metsämän tutannn suutta ilmaiseva mitta n sama ketjun vastaavat luvut vat 15.4 % ja 13.4 %. kaikille jhdetuille suureille samalla yksityis- Käytetty mitta vaikuttaa näin siihen, kuinka khtaisuuden taslla. Käytettäessä agregitua suuri ketjun merkityksen arviidaan kansantamittaa tuls kuitenkin muuttuu, kska suudet ludessa levan. vaihtelevat timialittain. Niinpä elintarvike- Tauluksta 5 nähdään, kuinka paljn elintar- 139
Artikkeleita - KAK 2/1998 Taulukk 5 Elintarvikeketjun työllisyysvaikutus, työvutta, vusina 1985 ja 1993 V.1985 suus V.1993 suus Maatalus 213 794 95.9 135949 92.9 Elintarv.,jum. ja tupakan valmistus 57703 94.4 43130 93.4 Yhteensä 271497 95.6 179078 93 Kauppa 78339 26.7 68096 27 Ravitsemus- ja majitustiminta 40719 63.6 34920 67 Metsätellisuus 9073 4.8 5656 4.1 Metallitellisuus 10 229 5.1 5387 3.8 Muu tellisuus 11283 6.9 7373 7.3 Rakennustiminta 8846 4.8 6927 5.4 Liikenne 17585 11 13 995 9.3 Liike-elämää palveleva timinta 10892 14.4 12931 13.4 Muut palvelukset 11956 8.4 10709 7.6 Yhteensä 198921 13.5 165993 13.8 YHTEENSÄ 470418 26.8 345071 24.7 Taulukk 6 Metsäketjun työllisyysvaikutus, työvutta, vusina 1985 ja 1993 V.1985 suus V.1993 suus Metsätalus 39093 80.3 23982 85.6 Puutavariden ja puututteiden valm. 33447 64.5 25527 72.3 Massan, paperin.ja paperitutteiden V. 39484 86.1 36221 89 Kustantaminen ja painaminen 24907 59.4 16071 46.9 Yhteensä 136931 72.7 101 800 73.6 Elintarviketalus 13 806 2.2 12952 2.6 Metallitellisuus 13 260 6.7 8831 6.2 Muu tellisuus 14369 8.8 10 517 10.4 Rakennustiminta 6532 3.6 7013 5.5 Liikenne 15225 9.5 15981 10.7 Liike-elämää palveleva timinta 6104 8.1 9720 10.1 Muut palvelukset 5962 4.2 3831 2.7 Yhteensä 75259 4.8 68844 5.5 YHTEENSÄ 212190 12.1 170645 12.2 140
Osm Frssell Kuvi 1 Elintarvikeketjun tutant- ja työllisyysvaikutus vusina 1985-97, '1985'=100 110 100 90 80...... ~ ty öiiisyys.. ~ tutant 70 60 ~L- ~ ~ ~ ~ ~~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ '1985 '1986 '1987 '1988 '1989 '1990 '1991 '1992 '1993 '1994 '1995 '1996 '1997 Kuvi 2 Metsäketjun tutant- ja työllisyysvaikutus vusina 1985-97, '1985'=100 160 ~ ~ 140 120... Q--~---= 100... ""...'::1:.:r;...::S:-... ~.~.C?!~n~.C?...... ±... /.~!!!~~~~... 80... 60 ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~~ ~ ~ '1985 '1986 '1987 '1988 '1989 '1990 '1991 '1992 '1993 '1994 '1995 '1996 '1997 141
Artikkeleita - KAK 2/1998 vikeketju työllisti eri timialilla vusina 1985 ja 1993 sekä missä määrin kunkin timialan työllisyys riippuu elintarviketaluden lppututekysynnästä. Välittömät ja välilliset vaikutukset timialjen työllisyyteen vat tällöin mukana (yhtälö 2). Elintarvikeketju työllisti yhteensä 345000 henkilöä vunna 1993, mikä n lähes neljännes kk yritystiminnan työllisistä. Tämä suus li vain hieman suurempi vunna 1985, nin kaksi prsenttiyksikköä, mutta 125000 työvutta vähemmän kuin vunna 1985. Yli pulet tästä vähennyksestä, 78000 työvutta, khdistui maataluteen. Työllisyyden suus kk yritystiminnasta n humattavasti suurempi kuin tutannn vastaava suus. Tämä jhtuu siitä, että elintarvikeketjun timialat vat työvaltaisempia kuin kansantalutemme yritystiminta keskimäärin. Ketjun perustutannssa erityisesti maatalus n selkeästi työvaltaisempaa kuin muut kansantalutemme ja tämänkin ketjun timialat. Metsäketjun työllisyysvaikutukset nähdään tauluksta 6. Metsäketjun suus kk yritystiminnan työllisyydestä n pysynyt ennallaan vunna 1993, 12.2 %, vuteen 1985 verrattuna. Työllisten määrä n tässäkin tapauksessa vähentynyt, mutta vain 42000 työvutta. Suurin sa tästä vähennyksestä n metsäketjun perustimialilla. Työllisyydellä mitaten metsätellisuuden merkitys n humattavasti pienempi kuin elintarvikeketjun, vaikka brutttutannn ja tutannntekijätuln mitat ersivat ketjujen kesken vain hieman. Tutant- ja työllisyysvakutukset muuttuvat vusittain kysynnän tasn ja rakenteen muuttuessa ja työn tuttavuudessa tapahtuvien muutsten takia. Kuviissa 1 ja 2 n arviitu elintarvike- ja metsäketjun tutannn ja työllisyyden kehitystä vusina 1985-97. Lähtökhtana n tällöin vusia 1985 ja 1993 kskevat panstutstutkimukset. Välivusien luvut n arvii- tu käyttämällä ketjujen ydintimialjen tutant- ja työllisyyssuuksia, jiden n letettu muuttuvan lineaarisesti: vusien 1985 ja 1993 suudet paintetaan vaihtelevasti sen mukaan kuinka etäällä arviinnin khteena levasta vudesta ne vat. Vusina 1994-97 n käytetty kiinteitä vuden 1993 suuksia. Saatuja suuksia n sitten svellettu kansantaluden tilinpidsta saatuihin timialakhtaisiin tutannn bruttarvn kiinteähintaisiin lukuihin. Timialajak n tällöin llut kansantaluden tilinpidn yksityiskhtaisin julkaistu timialajak. Muiden kuin perustimintjen tutannn n letettu kehittyvän perustimintjen yhteenlasketun tutannn määrän mukaisesti. Työlli - syyskehitys n saatu pistamalla kyseisten timialjen tuttavuuden muutkset määrän kehityksestä. Vuden 1997 muut s arvit vat ETLA:n ennusteiden mukaisia (Suhdanne 1998/2). Elintarviketaluden tutannn määrä n muuttunut vähän tarkasteltavana ajanjaksna. Elintarviketaluden kk työllisyys n vähentynyt humattavasti vusina 1994-95, kska työn tuttavuus n parantunut. Kun työn tuttavuuden paraneminen hidastui vuden 1995 jälkeen, n työllisyyden väheneminenkin hidastunut. Lamavusien pahimmat tutannn ja työllisyyden pudtukset ajittuvat vusille 1992-93 ja elpyminen alkaa vunna 1994. Metsäketjun tutannn määrä n kasvanut humattavasti ajanjaksna 1985-1997. Tämän takia työllisyysvaikutus ei le vähentynyt niin paljn kuin elintarvikeketjussa, vaikka työn tuttavuus n parantunut paljn myös tämän ketjun timialilla. Pahimpia lamavusia vat tässä ketjussa 1991-2 ja elpyminen alki selvästi j vunna 1993 viennin ansista. 142
Osm Frssell 4 Taaksepäin suuntautuvat vaikutukset, työllisyyteen ja tuntiin Taaksepäin suuntautuvat vaikutukset, Lentiefin käänteismatriisin sarake, kertvat, kuinka paljn yhden lppututteen valmistus kyseisellä timialalla aiheuttaa kaikkiaan tutanta ja sen myötä työllisyyttä eri timialilla kk kansantaludessa. Nämä vaikutukset työn ja tunnin tarpeeseen lasketaan seuraavien yhtälöiden mukaan: (3) Ly = l'*[l(i-ayl] (4) My = l'*[m(i-ayl] l' n ykkösten vaakavektri, Ly n timialittainen vektri, jnka elementti ilmaisee miljnan markan arvisen kyseisen timialan lppututteen valmistuksen välittömästi ja välillisesti vaatiman työpanksen, M n timialittaisten tuntikertimien (timialan käyttämien tuntipansten summa tutayksikköä khden) diagnaalimatriisi My n timialittainen vektri, jnka elementti ilmaisee kyseisen timialan lppututteen valmistuksessa välittömästi ja välillisesti käytetyn tunnin yhtä lppututeyksikköä khden. Yhtälöt muuttuvat, kun halutaan laskea tutannssa syntyvien tuljen käytöstä yksityisiin kulutus menihin aiheutuvat kerrannaisvaikutukset. Tällöin arviidaan kunkin timialan tutannssa syntyvät ktitaluksien käytettävissä levat tult ja jaetaan ne timialittaisiksi kulutushyödykkeiden käytöksi. Näin laadittu kulutuskertimien matriisi [eij] vähennetäänpanskertimien matriisin lisäksi laskettaessa mallin ratkaistun mudn kertimia, (l-a-c)-l (Frssell 1985, 41-58). Näin saatua käänteismatriisia käytetään laskelmissa samalla tavalla kuin yksinkertaisempaa käänteismatriisia yhtälöissä 3 ja 4. Elintarvike- ja metsäketjun timialjen työllisyysvaikutukset vunna 1993 esitetään taulukssa 7. Työllisyysvaikutuksilla tarkitetaan tässä niiden työllisten lukumäärää, jtka saisivat työtä yhdeksi vudeksi, kun tarkasteltavan timialan lppututteiden valmistus kasvaa 1 miljnalla markalla. Taulukn 7 luvut sisältävät tällöin sekä palkansaajien että itsenäisten elinkeinnharjittajien työllisyyden. Esimerkiksi mylly- ja leipmtutteiden yhden miljnan arvisen lppututekysynnän välitön työllistävä vaikutus n 1.8 henkilöä. Tutannn kerrannaisvaikutus lisää tätä työllisyyttä muilla timialilla 2.6 henkilöllä. Tällöin lasketaan mukaan kaikki ne henkilöt, jtka mylly- ja leipmtellisuuden pansten tutannn kautta sallistuvat tun yhden miljnan arvisen lppututteen valmistukseen. Lisäksi lasketaan vielä mukaan se tutant, mikä aiheutuu myllyissä ja leipmissa ansaittujen (käteen jäävien) tuljen käytöstä kulutukseen. Tämä lisää työllisyysvaikutuksia vielä yhdellä henkilöllä. Miljnan markan arvista lppututetta khden saadaan näin työllisyydeksi kaikkiaan 5.4 henkilöä. Alkuperäinen välitön työllisyysvaikutus n näin kasvanut klminkertaiseksi. Teurastuksessa- ja lihanjalstuksessa sekä maidnjalstuksessä kertaantuminen n vielä suurempaa, kska näillä timialilla välitön työllisyysvaikutus n hyvin pieni. Metsäketjun ydintimialilla välitön työllistämisvaikutus n yleensä suurempaa kuin elintarvikeketjun timialilla; maatalus n pikkeus tästä säänöstä. Tutannn kerrannaisvaikutukset vat kuitenkin elintarvikeketjun timialilla niin paljn suuremmmat kuin metsäketjussa, että työllisyysvaikutukset metsäketjussa jäävät yleensä elintarviketjun timialjen vaikutuksia pienemmiksi. Sama havaint kskee myös kulutuksen vaikutuksia. Tämä jhtuu pääasiassa maataluden työvaltaisuudesta, j- 143
Artikkeleita - KAK 2/1998 Taulukk 7 Miljnan markan arvisen lppututteen valmistuksen välittömät ja välilliset vaikutukset työllisyyteen vunna 1993, työvusia, vuden 1996 työpanskertimet Välitön Tutant Kulutus Yhteensä Yht.l välitön Maatalus 5.2 1.4 1.1 7.8 1.5 Kalatalus ja metsästys 1.3 0.5 0.6 2.4 1.8 Teurastus ja lihanjalstus 0.7 6.6 1.4 8.8 11.8 Maidnjalstus 0.4 7.2 1.4 9.1 20.6 Mylly- ja leipmtutt.v. 1.8 2.6 1 5.4 3 Sk.,sukl. ja makeis1.v. 0.9 3.2 0.9 4.9 5.6 Muu elintarvikk.valmistus 0.8 2.5 0.8 4.1 5.2 Rehujen valmistus 0.4 3.3 0.8 4.5 12.7 Jumien valmistus 0.8 1.4 0.7 2.9 3.6 Tupakkatutteiden valmistus 0.7 0.4 0.5 1.6 2.3 Tukku- ja vähittäiskauppa 3.3 1.2 1 5.4 1.7 Ravitsemis ja maj.tim. 2.6 1.8 0.9 5.4 2 Metsätalus 2.7 0.3 0.7 3.7 1.4 Puunsahaus, höyl.ja kylästys 0.9 2 0.8 3.7 4 Muu puutav. ja rak.ma1.v. 2 1.4 0.8 4.2 2.1 Ei-metall. kalus1.valmistus 2.6 1.5 0.9 5 1.9 Massan valmistus 0.4 1.9 0.7 3 6.6 Paperin ja kartngin v. 0.7 1.3 0.6 2.7 3.7 Paperi- ja kartnkitutt.v. 1.8 1.2 0.7 3.8 2.1 Graafinen tutant 1.7 0.8 3.6 2.1 Kustannustiminta 1.6 1.8 1 4.4 2.8 Raudan ja teräksen valm. 0.6 0.9 0.5 2.1 3.5 Muiden metallien valmistus 0.5 0.9 0.5 1.8 4 Metallitutteiden valmistus 1.7 1.1 0.8 3.5 2.1 Kneiden valmistus 1.3 0.9 0.7 3 2.2 Rad.,tv ja ktital.k.,sähköl.v. 0.8 0.8 0.5 2.1 2.6 Muiden sähkötekn. 1. v. 1.3 0.8 0.6 2.7 2.1 Instr. ja hienmek.1. v. 1.5 0.8 0.7 3 2.1 Laiv. ja ven. valm.,krj. 1.4 1.2 0.8 3.4 2.4 Autjen ja -sienvalmistus 1.7 0.5 0.5 2.7 1.6 Talnrakennustiminta 2.1 1.5 0.9 4.5 2.2 Maa- ja vesirakennus1. 2.1 1.2 0.9 4.2 2 YRITYSTOIMINTA 1.6 1.3 0.8 3.6 2.3 TEOLLISUUS 1.1 1.6 0.7 3.5 3.1 144
Osm Frssell Taulukk 8 Tunnin välitönja välillinen suus lppututteen valmistuksessa vunna 1993 Välitön Tutant Kulutus Yhteensä Yht.l välitön Maatalus 0.042 0.076 0.086 0.204 4.8 Kalatalus ja metsästys 0.048 0.028 0.044 0.119 2.5 Teurastus ja lihanjalstus 0.008 0.141 0.107 0.256 33.9 Maidnjalstus 0.007 0.165 0.11 0.282 38.7 Mylly- ja leipmtutt.v. 0.041 0.088 0.076 0.205 5 Sk.,sukl. ja makeist.v. 0.168 0.109 0.068 0.344 2.1 Muu elintarvikk.valmistus 0.195 0.116 0.061 0.371 1.9 Rehujen valmistus 0.121 0.127 0.062 0.31 2.6 Jumien valmistus 0.058 0.06 0.051 0.169 2.9 Tupakkatutteiden valmistus 0.337 0.024 0.036 0.397 1.2 Tukku- ja vähittäiskauppa 0.071 0.043 0.076 0.19 2.7 Ravitsemis ja maj.tim. 0.06 0.058 0.07 0.189 3.2 Metsätalus 0.01 0.012 0.057 0.079 7.7 Puunsahaus, höyl.ja kylästys 0.009 0.04 0.059 0.109 12.3 Muu puutav. ja rak.mat.v. 0.074 0.061 0.063 0.198 2.7 Ei-metall. kalust.valmistus 0.098 0.092 0.07 0.26 2.6 Massan valmistus 0.101 0.075 0.05 0.225 2.2 Paperin ja kartngin v. 0.112 0.096 0.048 0.256 2.3 Paperi- ja kartnkitutt.v. 0.125 0.098 0.055 0.278 2.2 Graafinen tutant 0.11 0.076 0.064 0.25 2.3 Kustannustiminta 0.014 0.09 0.077 0.18 13.1 Raudan ja teräksen valm. 0.17 0.164 0.04 0.374 2.2 Muiden metallien valmistus 0.261 0.201 0.035 0.497 1.9 Metallitutteiden valmistus 0.146 0.109 0.058 0.312 2.1 Kneiden valmistus 0.219 0.084 0.055 0.358 1.6 Rad.,tv ja ktital.k.,sähköl.v. 0.406 0.057 0.038 0.502 1.2 Muiden sähkötekn. t. V. 0.239 0.074 0.049 0.363 1.5 Instr. ja hienmek.t. V. 0.205 0.059 0.057 0.322 1.6 Laiv. ja ven. valm.,krj. 0.158 0.113 0.061 0.332 2.1 Autjen ja -sienvalmistus 0.507 0.036 0.04 0.583 1.2 Talnrakennustiminta 0.109 0.088 0.07 0.267 2.4 Maa- ja vesirakennust. 0.074 0.074 0.067 0.216 2.9 YRITYSTOIMINTA 0.114 0.071 0.075 0.26 2.3 TEOLLISUUS 0.185 0.093 0.058 0.336 1.8 145
Artikkeleita - KAK 2/1998 ka heijastuu elintarviketutannn välilliseen työpankseen. On humattava, että elintarviketutannn aiheuttamat marginaaliset lisäykset jäävät tässä esitettyjä keskimääräisiä vaikutuksia pienemmiksi, kska maataludessa työllisyys tuskin kasvaa tutannn lisääntyessä. Päämatavarita tuttavilla timialilla työllisyysvaikutukset vat yleensä pienempiä kuin mlempien ketjujen perustiminnissa. Työllisyysvaikutusten lisäksi myös yritysten tuljen, julkisen taluden tuljen ja tunnin suudet vat kertaantuneet vastaavalla tavalla. Tunnin suudet lppututteen arvsta ja niiden kertaantuminen kansantaluden riippuvuuksien jhdsta elintarvike- ja metsäketjun timinnissa nähdään taulukssa 8. Kun tutanta lisätään miljnalla markalla esimerkiksi maidnjalstuksessa, tässä tutannssa tarvitaan välittömästi 7000 markan edestä tuntia. Tutannssa tarvitaan muillakin timialilla valmistettuja tutteita. Niiden valmistamiseen tarvitaan edelleen tuntia. Tässä tapauksessa tämä tunnin tarve n 165000 markkaa. Vaikutukset tuntiin eivät pääty vieläkään. Maidnjalstuksessa maksetaan tutannnteki - jätulja ktitaluksille, jtka käyttävät ne edelleen ktimaisten ja ulkmaisten tutteiden hankintaan. Tästä tutteiden ketjusta kertyy tuntia 110000 markkaa. Näin maidnjalstuksen yhden miljnan markan suuruinen tutant n kaikenkaikkiaan aiheuttanut tuntia 282000 markkaa. Tämä n nstanut välittömän tunnin tarpeen 38.7-kertaiseksi. Tunnin tarve n metsäketjun timialilla yleensä pienempi kuin elintarvikeketjun timialilla. Onhan metsätellisuus kansantalutemme perinnäinen ktimaiseen puuhun perustuvaa tutanta, kun taas elintarvikkeiden tutannssa käytetään välillisesti enemmän tuntihyödykkeitä. Tutteiden ktimaisuusaste vidaan laskea vähentämällä tuntisuus yhdestä. Esimerkikisi paperi- ja kartnkitutteiden ktimaisuusaste n 1-0.278=0.722 ja maidnjalstuksen 0.718. Metallitellisuuden timialilla ktimaisuusaste n selvästi pienempää kuin elintarvike- ja metsäketjun perustimialilla. 5 Päätelmä Pans-tutsmalli tarjaa ivan keinn erilaisten tutantketjujen sisällön ja merkityksen tutkimiselle. Ketjun tutannsta ja yhteyksistä saadaan kattava ja mnipulinen kuva. Menetelmän etuna n sen kknaisvaltaisuus, ketjun kytkennät kk kansantaludessa vidaan selvittää, ja yksityiskhtaisuus, erilaiset timinnt vidaan eritellä kknaiskehityksen sana riittävän tarkasti. Tarkastellut elintarvike- ja metsäketju sittivat, että kyseiset ydintimialat vat lennainen sa ketjua, kska humattavin sa tutannsta riippuu välittömästi ja välillisesti ketjun lppututteiden kysynnästä. Tisaalta n humattava, että tutant ei riipu yksinmaan tarkasteltavan ketjun timinnasta, vaan myös muun kansantaluden timinnasta. Elintarvikeketju n tässä mielessä metsäketjua suljetumpi. Tarkastelu sittaa, että n vaikea löytää täysin eristyneitä ketjuja. Nyt tarkasteltavat ketjut lienevät kansantaluden suljetuimpia. Pelkistetysti vidaan tarkastella esimerkiksi kansantaluden avinta ja suljettua sektria, mutta reaalimaailmassa timialat kuuluvat enemmän ja vähemmän mlempiin sektreihin. Malli n myös mien rajitustensa vanki. Avin staattinen pans-tutsmalli tarkastelee vain tutanttimintaa ja sen sisäisiä riippuvuuksia. Peruspansten, työn ja pääman, käyttö sekä niihin liittyvät tult, esimerkiksi vert, vat mallissa ulkpulisia tekijöitä. Niin vat lppututteetkin, jihin peruspansten käyttö kuitenkin vidaan tutannn sisäisten 146
Osm Frssell riippuvuuksien kautta kytkeä. Kiinteitä yhden vuden kertirnia vidaan myös muuttaa havaittujen tai ennakitujen arviiden mukaisesti. Mallia vidaan laajentaa endgenisimalla lppututteiden käyttöä niinkuin tässä tutkimuksessa tehtiinkin yksityisten kulutusmenjen salta. Tutannssa ansaittujen tuljen mukaanlukeminen saattaa muuttaa myös ketjujen sisältöä, js niitä tarkastellaan eteenpäin suuntautuvien vaikutusten kannalta. Elintarvikkeiden kysyntähän riippuu kaikissa timialissa ansaituista ktitaluksien käyttöön tulevista tulista. Ketjuja mudstettaessa vidaan ttaa humin päämatavariden, tutannssa tarvittavien erilaisten kneiden ja laitteiden, valmistaminen ja kehittäminen uusintainvestinteja laajemmin sana päämakantaa. Tällöin sa metallitellisuuden timialista, esimerkiksi paperikneiden valmistus, tulee saksi ketjuja. Mallia laajennettaessa yhteydet ja riippuvuudet eri timintjen välillä lisääntyvät ja mallin avimuus kapenee. Kaikki riippuu yhä enemmän kaikesta ja ketjut kytkeytyvät yhä kiinteämmin tisiinsa. Mnipulisten tutkimusten mahdllisuudet lisääntyvät, mutta ketjujen tereettisesti selkeä erittely vaikeutuu, kun lähestytään reaalimaailman timintaa. Kirjallisuus Elinkeinelämän Tutkimuslaits, Suhdanne 2/1998 Frssell O. (1985): Pans-tutsmallit, Elinkeinelämän tutkimuslaits, Sarja B 46, Helsinki 1985. Frssell. (1997): Elintarvikeketju Sumen kansantaludessa, Department f Ecnmies, University f Oulu, Wrking Papers N 6, Oulu 1997. Tilastkeskus (1998): Kansantaluden tilinpit, Taulukt, 3.3.1998 Tilastkeskus (1988): Pans-tuts 1985, Kansantalus 1988: 1, Helsinki 1988. 65 timialan versi n saatu Tilastkeskuksesta Tilastkeskus (1996) : Pans-tuts 1992-1993, Kansantalus 1996:19, Helsinki 1996. Yksityiskhtainen pans-tutstutkimus, 64 timialaa, n saatu Tilastkeskuksesta. 147