ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2008

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA...1 2 TARKASTUSTOIMINTA...2 2.1 VUODEN 2007 ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELY...2 2.2 VUODEN 2008 TARKASTUSTOIMINTA...2 2.3 TARKASTUSSÄÄNNÖN UUDISTAMINEN...3 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN...4 3.1 VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI...4 3.2 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...5 3.3 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...14 4 KAUPUNGIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVAT YHTEISÖT...16 5 MUUT HAVAINNOT KAUPUNGIN HALLINNOSTA...18 5.1 HENKILÖSTÖSUUNNITTELU...18 5.2 PELASTUSTOIMI...19 5.3 YHTEISHANKKEIDEN OHJAUS KATUSANEERAUKSISSA...20 5.4 RISKIENHALLINTA TULVASUOJELUSSA...21 5.4.1 Hulevesien johtaminen kiinteistöillä...21 5.4.2 Tulvasuojelu...23 6 ESTEELLISYYDET...24 7 ALLEKIRJOITUKSET...25

1 PORIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2008 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan arvioida, miten valtuuston tilikaudelle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Omaksutun käytännön mukaisesti arviointityön tärkeimmät tulokset annetaan valtuustolle kertomuksen muodossa. Lautakunnan tulee myös kiinnittää huomiota toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen. Tämän lisäksi lautakunnalle tehtäväksi on säädetty tarkastustoimen ohjaus- ja hallinnointitehtäviä. Koska arvioinnissa on nimenomaan kyse siitä, miten valtuuston alun perin asettamat tavoitteet ovat toteutuneet, on vertailut tehty valtuuston vahvistaman alkuperäisen talousarvion ja tilinpäätöksen kesken. Tilintarkastaja antaa valtuustolle erikseen tilintarkastuskertomuksen. Kuntalaki edellyttää, että tilintarkastaja raportoi tilintarkastuskertomuksen ohella myös tilikauden aikana, mikäli epäkohtia havaitaan. Yhdeksän-jäseniseen tarkastuslautakuntaan ovat tilivuonna 2008 kuuluneet seuraavat jäsenet (suluissa varajäsenet): Sakari Halme, pj. (Pirjo Meritähti) Pekka Hakala, vpj. (Antti Koskinen) Tuula Telin (Tarja Hakanen) Aila Linnanketo-Anttoora (Eija Vaajakari) Kristiina Viljanen (Satu Linnainmaa) Jukka Piisi (Juha Niinikoski) Raija Parkkali (Soile Rautalammi) Teemu Hyöky (Pekka Lehtilä) Kalle Konttinen (Juhani Aalto)

2 2 TARKASTUSTOIMINTA 2.1 Vuoden 2007 arviointikertomuksen käsittely KV käsitteli kokouksessaan 26.5.2008 vuoden 2007 arviointikertomusta ja päätti tuolloin kehottaa kaupunginhallitusta ottamaan huomioon esille tuodut näkökohdat. Ensi vaiheessa hallintokeskus pyysi KH:n toimeksiannosta hallintokunnilta ja laitoksilta lausunnot tarkastuslautakunnan kertomuksessaan niiden osalta esittämistä kriittisistä arvioista. Lausunnot edellytettiin käsiteltäviksi myös asianomaisessa luottamuselimessä. KH merkitsi kokouksessaan 22.9.2008 saadut lausunnot ja niiden käsittelyt tiedoksi ja kehotti hallintokuntia, laitoksia, lauta- ja johtokuntia sekä hallituksia ottamaan vastaisuudessa huomioon arviointikertomuksessa esitetyt näkökohdat. 2.2 Vuoden 2008 tarkastustoiminta Tarkastuslautakunta on pitänyt tilikautta 2008 koskevia kokouksia kaikkiaan 13 kpl. Lisäksi lautakunta on tehnyt kolme tarkastuskäyntiä. Kahdessa kokouksessa on ollut kuultavana kaupunginjohtajia ja neljässä kokouksessa johtavia viranhaltijoita. Tarkastuslautakunnan tilivuoden 2008 työohjelma on koostunut tarkastuskäynneistä ja tutustumisesta hallintokuntien toimintoihin. Lisäksi lautakunta on kokouksissaan kuullut asiantuntijoita ja hallintokuntien johtavia viranhaltijoita. Tavoite on ollut, että valtuustokauden aikana käydään läpi koko hallinto- ja palvelutuotantoorganisaatio keskeisimmiltä osiltaan. Tilivuoden 2008 aikana arviointityön painopistealueina ovat olleet kaavoitustoimi, työväenopisto, pelastustoimi, Tekninen palvelukeskus ja Porin Vesi. Tytäryhteisöistä Pori Energia Oy:n toimitusjohtaja on esitellyt energiayhtiöiden toimintaa lautakunnalle. Kaupungin tilintarkastuksesta on huolehtinut PwC Julkistarkastus Oy vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Vuokko Salo. Päättyvällä valtuustokaudella kaupungin tilintarkastaja on toiminut erikseen nimetyissä tytäryhteisöissä yhtenä tilintarkastajana. Kyseessä on kaupunginhallituksen ja tarkastuslautakunnan sopima käytäntö, jossa tilintarkastustoimeksiannon on kilpailuttanut tarkastuslautakunta. Kaupunginhallitus on sitoutunut tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskevassa ohjeistuksessaan noudattamaan kilpailuttamisen tulosta. Tilintarkastaja on säännöllisesti raportoinut lautakunnalle työohjelmansa etenemisestä ja keskeisimmistä havainnoista. Lisäksi tilintarkastaja on tehnyt EU-tukien maksatushakemusten varmennuksia ja laatinut toimeksiannon ulkopuolisia lausuntoja. Tarkastuslautakunnan hallinnollisista valmistelutehtävistä, lautakunnan arviointitehtävistä, tilintarkastuksen avustamisesta ja erillisselvityksistä on huolehtinut tarkastustoimisto. Sisäisen tarkastuksen tehtävistä on vastannut edelleen tarkastustoimisto KH:n ja tarkastuslautakunnan sopimuksen ja tarkastussäännön mukaisesti. Tarkastustoimistossa työskentelevät johtava tarkastaja Hannu Liukonen (JHTT), tarkastaja Kirsi Kangasharju (JHTT), vs. tarkastaja Niko Poskiparta ja tarkastussihteeri Liisa Kurki.

3 2.3 Tarkastussäännön uudistaminen Eduskunta hyväksyi keväällä 2007 kuntalakiin muutoksia, joiden huomioimisen mm. tarkastussäännössä katsottiin olevan tarpeen. Kuntakonsernin mukaan ottaminen useisiin lainkohtiin kuvastaa lainsäätäjän halua korostaa kuntakonsernikokonaisuutta sen hallinta- ja valvontatarvetta pelkän kunnan asemesta. Kuntalain uudistuksessa kuntien tarkastuslautakuntien tehtäväksi annettiin huolehtia kuntakonsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen yhteensovittamisesta. Lain perustelujen mukaan tämä voisi tarkoittaa kuntakonsernin tilintarkastuspalvelujen kilpailuttamisen järjestämistä koskien muun muassa tarjouspyyntöä, tarjousvertailua ja tilintarkastajaehdokkaiden nimeämistä konserniyhteisöihin. Tilintarkastajan valinnasta päättäisi kuitenkin tytäryhteisön toimielin, esimerkiksi osakeyhtiössä yhtiökokous. Tarkastuksen yhteensovittaminen voisi myös tarkoittaa kuntakonsernin tarkastuksen järjestämistä koskevien linjausten valmistelua valtuustokausittain tai useammin. Kuntakonsernikokonaisuutta on kuntalain perusteluissa korostettu toteamalla, että tarkastuslautakunnan suorittamassa arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös kuntakonsernia koskeva tavoiteasettelu. Tätä koskeva muutos tuli kirjatuksi lakiin (71 ). Tarkastuslautakunta ei voi tarkastaa ja arvioida tytäryhteisöjä samalla tapaa kuin se tarkastaa ja arvioi kaupunkiorganisaatiota, vaan tietojensaantioikeus tytäryhteisöistä rajoittuu konsernijohdon raportointiin ja muihin kunnan viranomaisten hallussa oleviin asiakirjoihin. Tässä kuntalaki ja yhteisölait ovat lähtökohdiltaan erilaisia. Tarkastussääntöön sisällytettiin myös sisäisen tarkastuksen järjestelyjä koskeva osuus. Kyse oli jo vakiintuneen sopimuspohjaisen käytännön kirjaamisesta johtosääntötasoisesti. Tarkastussääntö vahvistettiin KV:ssa 24.11.2008 241.

4 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 Valtuuston asettamat tavoitteet ja niiden toteutumisen raportointi Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kunnalla on velvollisuus laatia yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi taloussuunnitelmassa. Valtuusto päättää toimenpideohjelman kestosta ja kunnanhallituksen tulee toimintakertomuksessa antaa selvitys tasapainotuksen toteutumisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kuntakonserni tulee toimintakertomuksessa, tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa ja tilintarkastuksessa huomioida jo ennen konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden voimaantuloa. Kuntalain konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta ja toimintakertomusta koskevia pykäliä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2009 laadittaessa vuoden 2008 tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Vuoden 2008 tilinpäätös on käsitelty KH:ssa 9.3.2009. Hallintokeskuksen talouspalvelut-yksikkö antoi kirjeellään 13.1.2009 kaikille hallintokunnille, virastoille ja laitoksille ohjeen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ei ole tapahtunut edelliseen vuoteen nähden muutoksia. Ohjeen mukaan tilinpäätös- ja toimintakertomus tulee kunkin hallintokunnan osalta sisältämään yleiskuvauksen toiminnasta, selvityksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä numeerisen aineiston henkilömäärästä, suoritteista ja taloudesta. Toiminnallisissa ta-

voitteissa pysymistä arvioidaan tavoitteittain talousarviossa vahvistettujen tavoitteiden pohjalta. Taloudellisten tavoitteiden seurannan osalta arvioidaan myös investointibudjetissa pysymistä. Tilinpäätösaineisto tulee saattaa myös hallintokunnan oman lautakunnan käsittelyyn. Edelleen ohjeistetaan, että tilinpäätöksessä hallintokuntien tulee todeta toiminnalliset tavoitteensa sekä keskeiset että yksityiskohtaiset ja esittää selvitys niiden toteutumisesta talousarviokirjan tarkkuudella. Talousarvion ja taloussuunnitelman keskeinen työkalu on edelleen vuosia käytössä ollut BSC-järjestelmä. Toimintakertomuksessa valtuuston asettamat tavoitteet on raportoitu niin, että niiden yhteys talousarvioon käy selville. Tulosalueiden raportoinnin taso on vaihteleva. Toiminnallisten tavoitteiden yhteys määrärahoihin jää budjetointijärjestelmässä irralliseksi, mikä johtuu ennen muuta itse lakisääteisestä suunnittelujärjestelmästä. Vuoden 2008 tilinpäätös ja toimintakertomus on jossain määrin puutteellinen ja tietosisällöltään sirpalemainen suhteessa kuntalain 69 :n määräykseen. Tämä ongelma koskee etenkin tytäryhteisöjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen raportointia, jota tulee nykyisestään kehittää siten, että valtuustolle voitaisiin antaa kokonaisempi kuva kaupunkikonsernin tilasta ja siinä tapahtuneista olennaisista muutoksista ja kehityssuunnista. Tulosalueiden toiminnallisissa tavoitteissa on sekä valtuustoon nähden keskeisiä tavoitteita että yksityiskohtaisia tavoitteita. Näiden yhdistelmänä hallintokuntien toiminnan eri ulottuvuudet tulevat esille. Tarkastuslautakunnan keskittyy ennen muuta valtuuston asettamien keskeisiin tavoitteisiin ja niiden toteutumisen arviointiin. Tavoitteiden raportointi on ollut yleisesti ottaen asianmukaista. Toiminnanohjausjärjestelmää tulee kuitenkin kehittää. Konserniohjausta on tehostettava ja seudullisten palvelutuotannon järjestelyistä johtuvien muutosten hallinta varmistettava. 3.2 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Yleinen kehitys Talouden suhdanteet kääntyivät loppuvuodesta 2008 laskuun. Vaikka mitattu työttömyys ei vielä vuonna 2008 kasvanutkaan, ovat kansantalouden keskeiset tekijät kuntataloutta ajatellen kääntyneet negatiiviselle uralle. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan maailmantalouden taantuma on edelleen syventymässä. Erityisen voimakkaasti on supistumassa maailmankauppa ja teollisuustuotanto. Vaikka elpymisen odotetaan alkavan ensi vuonna, on olemassa riski taantuman muuttumisesta globaaliksi lamaksi. VM ennustaa Suomen BKT:n alenevan 5 % vuonna 2009 ja 1,5 % vuonna 2010. Työttömyys kasvaa ja valtiontalous pysyy vuosia alijäämäisenä. Porin kaupungin asukasluku kasvoi edelleen vuonna 2008. Kokonaiskasvu oli 135 henkeä, mikä johtuu ennen muuta muuttovoitosta. Luonnollisen väestönkasvun indikaattorit eivät ole positiivisia, sillä kuolleisuus oli edelleenkin syntyvyyttä korkeampi. 5

6 Porin keskimääräinen työttömyysaste v. 2008 oli 10,6 %, mikä on 1,4 prosenttiyksikköä edellistä vuotta alempi luku. Avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 580 kuukaudessa. Edellisvuoden vastaava luku oli 829, eli avoimien työpaikkojen määrä oli laskussa. Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella työttömien osuus työvoimasta oli vuoden lopussa jopa hieman alempi kuin edellisvuonna. Valtakunnalliseen tilanteeseen nähden Satakunnan työttömyyskehitys oli parempi. Porin seudun kunnat olivat mukana laatimassa PARAS-kaupunkiseutusuunnitelmaa. Kaikista esillä olleista kuntaliitosvaihtoehdoista Porin ja Noormarkun kuntien liitos eteni konkreettiseksi päätökseksi. kun marraskuussa 2008 molempien kuntien valtuustot tekivät yhdistämispäätöksen siten, että se astuu voimaan 1.1.2010. Porin ja naapurikuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen valmistelu eteni suunnilleen samanaikaisesti em. kuntaliitoksen kanssa. Tarkastuslautakunta pitää Porin ja Noormarkun kunnan liitosta merkittävänä edistysaskeleena samoin kuin Porin ja kolmen naapurikunnan kesken syntynyttä yhteisymmärrystä ylikunnallisesta palvelujärjestelmästä sosiaali- ja terveystoimessa. Hallinnon ja palvelurakenteiden uudistamiseksi perustettu organisaatiotoimikunta on osaltaan päättänyt työnsä. Organisaatiotoimikunta käsitteli varsin monia hallintoon ja palvelutuotantoon liittyviä asioita, mutta merkittävin on ollut hanke sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisestä, joka astui voimaan 1.1.2009. Kahden suuren hallintokunnan yhdistäminen yhdessä naapurikuntien kanssa sovitun palveluyhteistyömallin soveltamisen kanssa muodostaa merkittävän suuren johtamishaasteen sektorille. Lähivuosina syntyykin strategisella tasolla paineita pohtia sitä, miten järkevän aikaulottuvuuden puitteissa saataisiin syntyneestä kokonaisuudesta synergiahyötyjä ilman, että palvelujen käyttäjät joutuvat kokemaan palveluissa heikennyksiä. Toisen asteen ammatillinen koulutus yhtiöitettiin muodostamalla Porin ja Rauman kaupunkien, Porin aikuiskoulutuskeskuksen sekä Laitilassa toimivan aikuiskoulutuskeskus Innovan kesken Länsirannikon Koulutus Oy -niminen koulutusyhtiö. Vaikka toiminta alkaa yhtiömuodossa vasta vuoden 2010 alussa, on jo nyt syytä kantaa huolta ammatillisen koulutuksen tarveselvityksistä ja koulutussuunnittelun ohjauksesta. Koulutusyhtiön myötä siirtyy merkittävässä määrin strategista osaamista Porin kaupungin suoran hallinnollisen vaikutusvallan ulkopuolelle. Tarkastuslautakunta edellyttää, että kun toisen asteen ammatillinen koulutus on ulkoistettu, on keskushallinnon syytä pohtia jonkinlaisen tilaajayksikön aikaansaamista tai vastuuhenkilöiden nimeämistä suoraan Porin kaupungin alaisuuteen, jotta toimialan osaaminen ei kokonaan karkaa käsistä. Kaupungin budjettikurin voidaan katsoa olosuhteisiin nähden toimineen tyydyttävästi, vaikka muutamia merkittäviäkin ylityksiä ilmeni. Lisämäärärahojen myöntämistä käsitellään toisaalla arviointikertomuksessa lähemmin. Kaupungin henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa toimintakertomuksen mukaan 6.763 henkilöä. Kansallinen osaamiskeskusohjelma on edelleen jatkunut Porissa ja Satakunnassa omaksuttujen kolmen klusterin eli Tulevaisuuden energiateknologiat, Jokapaikan tietotekniikka ja Meriosaaminen puitteissa.

7 Keskushallinto Kaupunginhallituksen tulosalueelle oli asetettu useita toiminnallisia tavoitteita. Erikoistuneiden yritysalueiden kehittämien ja markkinointi oli yhtenä toiminnallisena tavoitteena. Lentokentän alueen rakentaminen ei käynnistynyt, mutta sataman osalta on edetty Tahkoluodon yleissuunnitelman valmistumisen muodossa. Koulutusrakenteiden uudistamista ja kehittämistä koskeva tavoite on toteutunut, koska ammatillisen koulutuksen organisointitapaa ja yhteistyömuotoja koskeva ratkaisu on tehty. Lukioverkon uudistamisessa on edetty. Asuntotonttien saatavuutta koskeva tavoite on saavutettu. Kestävä ja tasapainoinen talous on tavoitteena yleisluontoinen. Tavoitteen vuosisidonnainen tavoitteen osa koski veroprosentin entisellään pitämistä, mikä ei toteutunut. Merkittävää lisävelkaantumista ei tapahtunut, joten tämä toinen tavoitteen osa on toteutunut. Käyttötaloudessa pelivaraa tarvittaisiin kuitenkin nykyistä enemmän. Kaupunginhallituksella oli tavoitteena myös omistajapolitiikan selkeyttäminen siten, että omistajapoliittista ohjelmaa toteutetaan. Tämä tavoite on toteutunut vain osittain, koska on nähtävissä, että omistajapoliittisen ohjelman toteuttaminen on edennyt hitaasti eikä selkeätä linjausta konkreettisista toimista ole ainakaan vielä saatu aikaan. Hallintokeskuksen hallintopalvelujen yhtenä toiminnallisena tavoitteena oli, että nykyisten palvelujen laatu, saatavuus ja kattavuus on selvitetty ja tarvittavat uudistukset on käynnistetty. Toimintakertomuksen mukaan selvitystyö ja uudistukset ovat jatkuvaa toimintaa. Tämän tavoitteen vuotta 2008 koskeva osa oli, että hallintokeskus antaa palveluidensa laadusta, saatavuudesta ja kattavuudesta palvelusitoumuksen. Toimintakertomuksen mukaan tällaista palvelusitoumusta ei ole annettu. Toinen tavoite koski varautumista vuoden 2009 alusta mahdollisesti voimaan tuleviin hallinnonuudistuksiin. Toimintakertomuksessa on todettu, että merkittäviä hallintopalveluja koskeneita organisaatiomuutoksia ei vuoden 2009 alussa tullut. Porin seudun kehittämiskeskus on tulosalueena nro 6 ja Porin seudun matkailu Oy Maisa tulosalueena nro 13. POSEK:issa on vuoden 2008 aikana työryhmävetoisesti selvitetty elinkeinotoimijoiden välistä työnjakoa. Työryhmätyö valmistui loppuvuodesta. Elinkeinoasioiden hoito on perustunut vahvistettuun Porin seudun elinkeinostrategiaan. Toiminnan panostuksista ja tuloksellisuudesta on vaikea saada kuvaa, koska tilinpäätösinformaatioon eivät sisälly asetetut tavoitteet ja saavutetut tulokset. Työllisyyden hoidon tulosalueen toiminnalliset tavoitteet koskivat työllisyyttä edistäviä toimia. Tavoitteet ovat toimintakertomuksen mukaan pääosin toteutuneet. IT-palveluissa toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Ns. ITKUprojektin yhteydessä valmistellut organisaatiomallia koskevat vaihtoehtoistarkastelut ovat tulossa toteutusvaiheeseen. Tietoturvapolitiikan jalkautustoimenpiteitä on alettu vuonna 2008 toteuttaa. Henkilöstöpalvelujen yhtenä toiminnallisena tavoitteena oli pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu. Tarkastustoimen käsityksen mukaan tavoite ei nykyisillä keinoilla toteudu. Asiaa on käsitelty erillisessä arviointikertomuksen luvussa 5.1. Toisena toiminnallisena tavoitteena oli henkilöstöä hyviin suorituksiin kannus-

tavien ja tukevien järjestelmien ylläpito ja kehittäminen. Toteutumana katsotaan olevan, että työn vaativuuden arviointiin liittyvää uudistustyötä on kehitetty. Työterveyshuollon liikelaitoksen perustamiseen liittyvät organisatoriset toimet ja toimitilojen hankinta ajoittuvat vuodelle 2008. Talouspalvelujen sisäiset muutokset ovat jatkuneet siten, että rahoituspalvelut on yhdistetty talous- ja strategiapalvelujen kanssa. Taloushallintoyhtiön ja kaupungin toimintojen keskinäinen koordinointi on jatkunut. Talouspalvelujen keskeiset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Seutuyhteistyön kohdalla keskeinen toiminnallinen tavoite oli seudullisen palvelustrategian täytäntöönpanon jatkaminen. Tavoite on toteutunut osittain. 8 Terveydenhuolto Terveydenhuollon keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Ehkäisevän toiminnan tavoitteet toteutuivat. Keskeiseksi tavoitteeksi otettu Kotiin annettavien palvelujen vahvistaminen toteutui toimintakertomuksen tietojen mukaan suunnitellulla tavalla. Hoitotakuulle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Suoritetietojen mukaan leikkausten määrä jäi 86 %:iin suunnitellusta. Leikkausten lukumäärä aleneminen jatkui. Hoitokäynnit toteutuivat 99-prosenttisesti. Hammashuollon käyntimäärätavoite oli 67.000 käyntiä ja toteutunut määrä 65.180 käyntiä. Työympäristön toimivuus oli asetettu yhdeksi toiminnalliseksi tavoitteeksi. Tavoitteen toteutumista on haitannut keskitetyn päivystyksen toimitilaongelma. Tarkastustoimen käsityksen mukaan keskitetyn päivystyksen siirtoa koskevan päätöksenteon valmisteluongelmat ovat olleet merkittävänä osasyynä toimitilaongelmiin. Erikoissairaanhoidon hoitotakuu onnistui lukuun ottamatta kuulonhuoltoa ja pieneltä osin ortopediaa. Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa on tehty eräitä järjestelyjä, mm. välinehuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi. ja neuvottelut laboratoriotoiminnan siirtämiseksi sairaanhoitopiirin hallintaan käynnistyivät. Ostopalveluissa suoritetietoja ei ole enää esitetty talousarviovuoden osalta. Tilinpäätösinformaatio on tässä suhteessa heikentynyt. Ostopalvelupanokset ja niiden kehitys täytyy voida kuvata paremmin. Näin olennaista osaa toimialan kustannuksista ei voida jättää pimentoon, koska ne ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä. Pääterveysaseman peruskorjaus jatkui. Hanke on pysynyt aikataulussa. Pääterveysaseman peruskorjaukseen käytettiin 1,3 milj. euroa. Tarkastuslautakunta katsoo, että taloudellisen taantumankin vallitessa tulee huolehtia riittävän tason rahoituksesta terveydenhuollon rakennuksiin, koska muuten uhkana on korjausvelan hallitsematon kasvu. Vaikka erikoissairaanhoidon työnjaosta vallitsee eriäviä käsityksiä, tulee kaupungin joka tapauksessa huolehtia perusterveydenhuollon vastuistaan ja pitää toimitilat asianmukaisella tasolla.

9 Sosiaalitoimi Päivähoitopaikkoja koskevaksi tavoitteeksi oli asetettu, että päivähoitopaikkoja lisätään kasvaville alueille. Kaksi uutta päiväkotia ja kaksi uutta ryhmäperhepäiväkotia saatiin toimintaan vuoden 2008 aikana. Suoritetilaston mukaan päivähoidon hoitopäivien lukumäärä oli 487.849, mikä ylitti tavoitteen 5 %:lla. Hoitopäivien määrä nousi selvästi edellisvuotisesta. Päivähoidon kysyntä on kasvanut niin, että vuoden 2008 lopussa päivähoidossa oli 267 lasta edellisvuotista enemmän. Keskeiseksi toiminnalliseksi tavoitteeksi oli asetettu myös, että kehitys- ja vaikeavammaisille on riittävästi erityyppisiä palveluja. Toimintakertomus sisältää kuvauksen uusien palvelujen avaamisesta. Toimeentulotukihakemusten käsittelyaikaa koskeva toiminnallinen tavoite oli budjetissa 7 päivää. Toimintakertomustiedon mukaan toimeentulotukihakemuksista 91 % on käsitelty viimeistään tuon ajan kuluessa. Toimeentulotukea saaneiden ruokakuntien lukumäärä on alentunut edellisvuoteen verrattuna. Syyksi on arvioitu parantunut työllisyystilanne. Vanhustenhuollossa tavoite oli se, että 75 vuotta täyttäneistä vähintään 88 % asuu kotona. Tavoitteen toteutumisesta toimintakertomuksessa on mainittu, että kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asuvia oli ao. ikäryhmästä 92 %. Tiedot ovat harhaanjohtavia, koska ne eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Tarkastuslautakunta kehottaa korjaamaan raportointia tässä kohdin. Elatusturvasaatavien perintä on toteutunut suunniteltua tehokkaammin. Vanhainkotien hoitopäivien lukumäärä oli 119.075, kun suunnitelma oli 119.000. Koulutus Perus- ja lukiokoulutuksen keskeisiä tavoitteita olivat mm. määrälliset koulutuksen tavoitteet. Perusopetuksen oppilasmäärät alenivat n. 60 oppilasta ennakoitua enemmän. Lukion oppilasmäärä säilyi suunnilleen tavoitteen mukaisena ja erityisopetuksen oppilasmäärä kasvoi hieman edellisvuodesta. Opetustuntien määrällinen tavoite oli peruskoulun, erityisopetuksen ja lukion osalta 14.510 ja toteutunut määrä 14.391. Tukiopetustuntien määrä nousi lähes vuoden 2005 tasolle. Kerhotunnit kaksinkertaistuivat ja ylsivät lähes vuoden 2005 tasolle. Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö, profiloituminen lasten ja nuorten kaupunkina sekä rakenteelliset ratkaisut tavoitteina toteutuivat pääosin. Palmgren-konservatorion yhtenä keskeisenä tavoitteena oli ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärän varmistaminen 52 opiskelijaan. Toteutunut määrä oli 53. Toteutunut opetustuntimäärä oli 7.888, kun tavoite oli 7.462. Taiteen perusopetuksen valtionosuustuntimäärän tavoite oli 22.561 tuntia ja toteutuma 22.708 tuntia. Jazz-osastoa koskeva tavoite, jonka mukaan rakentamispäätös tehdään ja rakentaminen aloitetaan, jäi toteutumatta. Työväenopiston opiskelijamäärätavoite oli 3.500 opiskelijaa ja toteutuma 4.379 opiskelijaa. Opetustuntien lukumäärätavoite oli 13.300 ja toteutunut määrä 11.816. Merkittävä toiminnallinen ja organisatorinen uudistus eli alueopisto on hankkeena

käytännössä pysähtynyt. Tähän on vaikuttanut keskeneräinen tilanne, joka vallitsee kuntaliitosten tulevasta suunnasta käytävissä neuvotteluissa. Työväenopistolla on ollut kuluneina vuosina vaikeuksia pysyä talousarviossa. Tuottojen osalta tilanne on johtunut pääosin valtion hankerahoituksien anomuksien epäonnistumisista sekä kurssituottojen vajeesta. Taustalla on esimerkiksi budjetoimattomia tapahtumia ja EU-hankkeita, jotka ovat projektin päätyttyä jääneet rasittamaan työväenopiston toimintaa. Myös talouden ohjausongelmat ovat olleet lisäämässä ahdinkoa. Porin kaupungin työväenopisto on hoitanut Ulvilan kansalaisopiston hallintoa Ulvilan ja Porin kaupunkien välisellä sopimuksella 1.8.2002 lukien. Sopimus on siitä aiheutuviin hallintokuluihin nähden ollut Porin kaupungille taloudellisesti epäedullinen. Sopimuksen perusteella saadut korvaukset eivät ole kattaneet läheskään kaikkia siitä aiheutuneita kustannuksia. Työväenopiston ja kansalaisopiston tulevaisuuden rahoituspohjan turvaamiseksi koulutuslautakunta päätti kokouksessaan 4.3.2009 irtisanoa Ulvilan kansalaisopiston hallintoa koskevan sopimuksen ja valtuutti samalla työväenopiston rehtorin valmistelemaan mahdollista uutta yhteistyötä Ulvilan kaupungin, mahdollisen Jokilaakson kaupungin ja Porin kaupungin välillä. Koulutuslautakunnan 29.1.2008 päättämä työväenopiston talouden tervehdyttämisohjelma on alkanut tuottaa tulosta. Toiminnallisena ongelmana on edelleen Sampolan tilojen merkittävä vajaakäyttö ja tätä kautta kalleus. Koulutoimen resurssien enenevä hyödyntäminen jatkossa antaa työväenopistolle lisää mahdollisuuksia keskittyä omaan ydintoimintaansa. Henkilöstöresurssien optimointiin on tarkoitus edelleen kiinnittää huomiota toimenkuvien rationalisointien muodossa. Lisäksi esimerkiksi vakituisen opetushenkilöstön päättyneistä EU-projekteista vapautuneiden opetusvelvollisuusresurssien laajempi hyödyntäminen helpottaa osaltaan opiston kustannuspaineita. Porin ammattiopiston opiskelijamäärätavoite jäi hieman suunniteltua alhaisemmaksi. Suoritettujen tutkintojen määrällisenä tavoitteena oli 630 tutkintoa, kun toteutuma oli 583 tutkintoa. Opetustuntien määrällinen tavoite oli 183.000 ja toteutuma 231.166 tuntia. Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteellinen tutkintojen määrä oli 120 ja toteutuma 180. Täydennyskoulutustoiminnan volyymi oli laajempaa kuin oli suunniteltu. Vuoden 2008 aikana tuleva organisaatiomuutos on aiheuttanut suuren määrän lisätyötä henkilöstölle. Opiskelun negatiivisen keskeyttämisen luvuissa päästiin tavoitetta parempaan tulokseen. Ammattikorkeakoulun keskeiset tavoitteet on pääosin saavutettu lukuun ottamatta tutkimus- ja kehityshankkeiden toteuttamista, jossa jäätiin tavoitteesta. Ylempien amk-tutkintojen palvelutarjonnan lisääminen ei edennyt tavoitteen mukaisesti vaikka asiaa koskevat esitykset tehtiinkin. Opiskelijamäärä oli 5.051. Oppisopimuskoulutuksen toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Suoritelaskennan mukaan oppisopimuksia suunniteltiin solmittavan 1.270 kpl, kun toteutunut määrä oli 1.326 kpl. Yliopistokeskuksen kokonaishenkilömäärä oli kertomusvuonna 202, kun se edellisvuonna oli 222. Yliopistokeskuksen opiskelijamäärä oli 1.509, kun se edellisvuonna oli 1.531. 10

11 Kirjasto ja kulttuurihallinto Kirjastopalveluissa keskeisenä yhtenä tavoitteena oli Nelli-portaalin käyttöön ottaminen. Tavoite saavutettiin. Yhtenä tavoitteena oli se, että aineistohankinta on vähintään maakuntakirjastojen tasolla. Tämä tavoite saavutettiin. Palvelutarjonnan puolella keskeisenä tavoitteena oli pääkirjaston ja kirjastoauton aukiolon lisääminen neljällä tunnilla viikossa. Tämä tavoite myös toteutui. Suoritetietojen mukaan lainausmäärä oli hieman yli tavoitteen, mutta siinä oli edelliseen vuoteen nähden hieman laskua. Kirjastojen käyntimäärätavoite oli 800.000 kpl, kun toteutunut määrä oli 729.074 kpl. Tietokantahakuja oli ennustettu olevan 780.000 kpl, kun toteutumaksi saatiin 810.037. Määrä on edellisvuotista suurempi. Pori Sinfoniettan keskeisenä toiminnallisena tavoitteena oli saada kokonaisesiintymismääräksi 50 ja kuulijamääräksi 17.000. Toimintakertomuksen mukaan esiintymisten lukumäärä toteutui. Kuulijamäärä oli 56.397, mikä on tavoitteeseen nähden moninkertainen. Tilannetta selittää Porin 450-vuotisjuhlavuoden yhteydessä järjestetty suuri viihdekonsertti, jossa yksistään oli jo 40.000 kuulujaa. Yhteistyöproduktioiden lisäämistä koskeva tavoite toteutui toimintakertomuksen mukaan. Satakunnan museon näyttelyjen määräksi oli suunniteltu 38 kpl, kun toteutuma oli 41 kpl. Muiden yleisötilaisuuksien määrä ylitettiin noin 43-prosenttisesti. Tässä, kuten Pori Sinfonietan kuulijamäärissäkin näkyy Porin 450-vuotisjuhlien suuri vaikutus kävijämäärään. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu toimintakertomuksen mukaan. Kokoelmien hallintaan ja turvaamiseen tarvittavien varastotilojen tilanne on kohentunut vuonna 2008, koska Porin Puuvillan alueelta on vuokrattu lämmin varasto. Taidemuseon toimintakertomuksessa on selvitetty keskeisten toiminnallisten tavoitteiden toteutuneen. Kulttuurivarallisuuden ylläpito ja hoito on toteutunut resurssien puitteissa, mutta taideteosvarastoinnin tilanne on edelleenkin heikko. Taidemuseon näyttelyjen määrä oli suunniteltu 32:ksi, kun toteutuma oli 38 näyttelyä. Kulttuuritoimen tulosalue käsittää hallinto- ja palveluyksikön, joka ei harjoita laitostoimintaa. Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Kulttuuritoimen johtosääntö uudistettiin KV:n käsittelyssä 27.10.2008. Lähtökohtana uudistukselle on ollut kulttuurisektorin toimintojen kokoaminen yhteen ja kaupunkiorganisaation toimivuuden ja johtamisen parantaminen. Hallintouudistuksella odotetaan olevan positiivisia vaikutuksia kulttuuripalvelujen saatavuuteen ja laatuun sekä Porin kaupungin näkyvyyteen, imagoon ja vetovoimaan. Uudistamista valmisteltiin organisaatiotoimikunnassa, joka teki käynnistyspäätöksen asiassa maaliskuussa 2008. Sen nojalla työryhmät valmistelivat asiaa KV:lle päätettäväksi. Johtosääntöuudistus on astunut voimaan 1.1.2009. Vapaa-aikahallinto Vapaa-aikatoimen tulosalueella keskeisiä tavoitteita ovat olleet liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen kohdentaminen, nuorisotilojen sisällöllisen toiminnan laadukas toteuttaminen ja liikuntaohjelman toteuttaminen. Liikuntapaikat ja nuorisotilat ovat olleet käytössä pääosin tavoitteiden mukaisella tavalla. Nuorisotilatoiminta ja erityisnuorisotyö ovat toimintakertomuksen mukaan toteutuneet suunnitellulla taval-

la. Liikuntaohjelma on toteutunut suunnitellusti. Nuorisotyön kohdalla osallistumiskertojen määrällinen tavoite oli 55.000 ja toteutuma 52.528. Suoritemittareiden mukaan uimalaitosten kävijämäärän oli suunniteltu olevan 385.000 kävijää, kun toteutuma oli 414.738 kävijää. Urheilutalon kävijämäärän oli suunniteltu olevan 140.000 kävijää, kun toteutumaksi tuli 133.355 kävijää. Yyterin majoitusvuorokausien määrä laski edellisvuoteen verrattuna, mutta ylitti asetetun tavoitteen. Yhdyskunta- ja muut palvelut Ympäristötoimi on toimintakertomuksen mukaan saavuttanut keskeiset tavoitteet suunnitellulla tavalla. Suoritemäärissä oli poikkeamia tavoitteen ja toteutuman kesken. Tarkastusten määrällinen tavoite oli 280, kun toteutumaksi tuli 307. Käsiteltyjä ympäristölupia oli 14, kun arvioitu määrä oli 20. Käsiteltyjen meluilmoitusten lukumäärä puolittui edellisvuotisesta. Satakunnan pelastuslaitos on toiminut uudessa organisaatiomuodossaan 1.1.2003 alkaen. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Satakunnan pelastuslaitos on asettanut useita keskeisiä toiminnallisia tavoitteita. Palotarkastusten määrä on kerran vuodessa ja kerran kolmessa vuodessa tehtävien tarkastusten osalta toteutunut tavoitteisiin nähden 92 113 -prosenttisesti. Tilanne on Porin alueen osalta vielä selkeästi parempi, sillä Porin vastaavat toteutumisprosentit olivat 105 254 %. Kerran 10 vuodessa tarkastettavien osalta tilanne ei ole tavoitteen mukainen. Pelastustoiminnassa pelastushälytyslähtöjen määrän oli Porissa arvioitu olevan 1.100, kun toteutunut määrä oli 1.288. Sairaankuljetusten määrän oli Porin kohdalla arvioitu olevan 13.000, mutta toteutunut määrä oli 15.320 eli 18 % korkeampi. Sairaankuljetusten määrä on edelleen kasvussa. Satakunnan pelastuslaitoksen yhtenä keskeisenä toiminnallisena tavoitteena oli kuntien valmiussuunnittelun tilan ja keskeisten puutteiden selvittäminen. Toimintakertomuksen mukaan selvittelytyön suunnittelu on aloitettu. Kuntien valmiudessa on puutteita. Tilinpäätösinformaatio tulosalueilla 66 Satakunnan pelastuslaitos ja 68 Porin pelastustoimen kustannukset on edellisvuoteen verrattuna parantunut. Pelastuslaitoksen toiminta on ollut tarkastuslautakunnan työohjelmassa vuonna 2008 siltä osin, kuin se kuuluu vastuukunnan velvoitteisiin. Saatuja havaintoja ja johtopäätöksiä on esitelty lähemmin tämän arviointikertomuksen erillisessä luvussa. Teknisen palvelukeskuksen keskeiset toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu. Raakamaata hankittiin 54 ha eli 14 ha tavoitetta enemmän. Tonttien luovutuksessa suoritetavoitteet ylitettiin: tontteja luovutettiin 117 kpl, kun suunnitelma oli 100 kpl. Kiinteistöjen rekisteröintimäärä oli tavoitetta suurempi. Konekeskuksen käyttötunteja arvioitiin syntyvän 120.000 kpl, kun toteutunut määrä oli 139.804 kpl. Toimintakertomuksen mukaan konekeskuksen käyttötunneissa yksikkökustannukset ovat alenemassa. Toimitilayksikön omat toimitilat keskeiset tavoitteet koskevat tilatietojen ylläpitoa, ylläpito- ja kunnossapitokustannusten hallintajärjestelmää, kunnossapito-ohjelmien laatimistapaa, kustannusseurantaa, asiakastyytyväisyyttä ja sopimusmalleja. Toimintakertomuksen mukaan kaikki tavoitteet ovat toteutuneet lähes kokonaan. Toisaalta on todettava, että tarkastustoimessa ei ole voitu luoda varmaa käsitystä 12

siitä, ovatko sisäiset vuokrat ajan tasalla, missä aikataulussa siirrytään kirjallisiin sisäisiin vuokrasopimuksiin jne. Korjausvelkaa koskevaa informaatiota ei välity tulosalueen toiminnallisten tavoitteiden informaatiossa, joten tilinpäätösinformaatio antaa liian ongelmattoman kuvan tilanteesta. Määrällisten mittareiden osalta voidaan todeta, että hoidettujen toimitilojen neliömäärätavoite oli 244.339 m 2 ja toteutuma 246.300 m 2. Talonsuunnittelukohteiden määräksi oli suunniteltu 120 kpl, kun toteutumaksi tuli 121 kpl. Pysäköinninvalvonnassa maksukehotusten määrä oli 17.348 kpl, kun arvio oli 18.000. Toimitilayksikön tulosalueen 75 Tilapalveluyksikkö (ulkopuolinen vuokraustoiminta) toiminnallisiksi tavoitteiksi oli asetettu mm. rakennusten jako ryhmiin (toteutunut), rakennusten myyntiohjelman päivittäminen (ei toteutunut), osallistuminen yhtiökokouksiin (ei toteutunut), asiakastyytyväisyyttä koskeva kysely ja sen raportointi Telalle (ei toteutunut), vuokrasopimusten laatiminen asiakkaiden kanssa (osittain toteutunut). Tulosalueen keskeiset tavoitteet ovat heikosti toteutuneet. Osallistuminen yhtiökokouksiin on budjettitavoitteeksi omituinen samoin kuin se, että vuokrasopimusten laatiminen olisi vastuuhallintokunnilta ikään kuin vain tavoitteellinen asia. Näiden asioiden hoidon pitäisi kuulua luonnostaan hyvän hallintotavan piiriin. Sen sijaan se, miksi tulosalueen käyttötalousbudjetissa on 594.567 euron menoenemmyys ja miksi sekin ylittyi noin 1 milj. eurolla olisi tavoitteiden tasolla olennainen asia, mutta sitä koskeva informaatio puuttuu. Budjetin rakenteita ja informaatiota tulee muuttaa siten, että ulkopuolisen vuokrauksen omistukselliset tavoitteet ja alijäämän kattamiseen käytetyt panokset käyvät selville. Voidaan kysyä, onko Tekninen palvelukeskus oikea paikka ulkopuolisen vuokrauksen toimijatahona. Tarkastuslautakunta kiirehtii ulkopuolisen vuokraustoiminnan ongelmien selvittämistä ja tarvittavien hallinnointiratkaisujen tekemistä. Liikelaitokset Porin Sataman vuosiliikenne oli 5,3 milj. tn, mikä on tavoitteen mukainen. Hiililiikenteen hyvin epätasainen jakautuminen eri kuukausille toi vuoden mittaan epävarmuutta. Metalliteollisuuden suurinvestoinnin valmistuminen Harjavaltaan nosti rikaste- ja rikkihappoliikenteen uusille ennätysluvuille. Sen sijaan sahatavaraliikenteessä ja konttiliikenteessä oli laskua. Ongelmia toivat kemikaalilaiturin putkilinjastoinvestointi sekä Kallonlahden suppilo- ja kuljetinpurkausjärjestelmän asennuksen viivästyminen. Osa keskeisistä tavoitteista saavutettiin, mutta esimerkiksi seuraavat tavoitteet jäivät toteutumatta: Timber Port ja Chemical Port konseptien konkretisointi (konsepteista luovuttiin) sekä Hyvinvointiprojektia jatketaan työnohjauksella (keskeytyi työnjohdon ja työnantajan palkkaerimielisyyksiin). Porin Veden myymä vesimäärä oli 5,1 milj. m 3, kun tavoite oli 5,6 milj. m 3. Myyty vesimäärä jäi myös alle edellisvuoden tason (5,3 milj. m 3 ). Laskutetun jäteveden määrä oli sama kuin tavoite eli 5,6 milj. m 3. Vesihuoltopalvelut ovat toimineet pääosin hyvin. Kiinteistö Oy Luotsinmäen puhdistamon perustaminen tulee näky- 13

mään jatkossa Porin Veden kohonneina taksoina. Viidestä keskeisestä tavoitteesta muiden voidaan katsoa toteutuneet paitsi taksarakenteen uudistamisen. Porin Jätehuolto järjestää Porin seudun 129.000 asukkaan jätelain mukaisen yhdyskuntajätehuollon sopimuksen mukaisesti. Hyödynnettävien jätteiden määrä oli 80.226 tn, kun tavoite oli 25.000 tn. Kasvua edellisvuoteen oli noin 18.000 tn. Loppusijoitettu jätemäärä oli 32.094 tn, kun tavoite oli 30.000 tn. Porin Jätehuollolle asetettuja keskeisiä tavoitteita oli kaksi. Ensimmäinen tavoite Liikelaitokselle on delegoitu yhteistyökuntien jätehuolto kokonaisuudessaan on osittain toteutunut siten, että yhteistyön laajentamisesta on neuvoteltu ja jätehuoltosuunnitelman laatiminen on käynnissä. Toinen tavoite Jätteiden sisältämä energia hyödynnetään taloudellisesti on myös onnistunut hyvin. Noin 17.000 kotitaloutta lajittelee energiajätteensä. Hangassuon laajennus valmistui kokonaisuudessaan. Joukkoliikenteen matkustajamäärätavoite oli 1,8 milj. matkustajaa, mutta toteutuma 1,9 milj. matkustajaa. Linjakilometrit toteutuivat 100 %:sti ollen 2,4 milj. km. Matkustajamäärät ovat pysyneet viime vuosina samalla tasolla. Kaupunki osallistuu joukkoliikennepalvelujen tuotantoon ensisijaisesti Porin Linjat Oy:n kautta. Kaupunkilippujen hintoja ei korotettu, mutta yleiset liput nousivat liikenneministeriön vahvistamien lipputaksojen mukaisesti. Yhteistyötä on jatkettu karhukuntien henkilöliikennelogistikon kanssa. Joukkoliikennesuunnitelman mukaisia muutoksia vuorotarjontaan on tehty vain vähäisessä määrin. 3.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Talousarvio vuodelle 2008 vahvistettiin valtuustossa 26.11.2007. Seuraavassa vuoden 2008 alkuperäisen talousarvion ja tilinpäätöksen vertailu: Talousarvio Tilinpäätös milj. euroa milj. euroa Käyttötalous Tulot 329,0 357,0 Menot - 533,0-562,5 Netto - 204,0-205,5 14 Investoinnit Rahoitus Tulot 6,6 8,4 Menot - 38,2-52,4 Netto - 31,6-44,0 Tulot 233,0 241,6 Menot - 6,0-8,8 Netto 227,0 232,8 Alkuperäisessä talousarviossa vuosikatteeksi arvioitiin 23,0 milj. euroa. Toteutunut vuosikate oli 27,4 milj. euroa (16,0 milj. euroa vuonna 2007). Porissa vuosikate oli 360 euroa/asukas eli hyvin lähellä Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaista keskimääräistä vuosikatetta kunnissa (362 euroa/asukas). Tilikauden yli-

jäämäksi jäi 5,7 milj. euroa. Toimintakate (- 362,3 milj. euroa) heikkeni rajusti vuodesta 2007 (- 333,8 milj. euroa). Heikennys oli 8,5 %, mikä kertoo kiihtyvästä toimintakulujen kasvuvauhdista. Odotettua suuremmat valtionosuudet ja verotulojen kertymä nosti tuloksen hyvälle tasolle. Verotuloja kertyi 224,3 milj. euroa, mikä oli 6,4 milj. euroa budjetoitua enemmän. Kasvua edellisestä vuodesta oli 9 % (vuonna 2007 verotuloja kertyi 205,9 milj. euroa). Vuosikate poistoista oli 113 % (68 % vuonna 2007). Perusoletuksena käytetään yleisesti, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 7.12.2005). Tilinpäätösajankohtana kaupungin lainamäärä oli 109,8 milj. euroa eli 1.830 euroa/asukas, kun se 31.12.2007 oli 1.584 euroa/asukas. Koko maan keskiarvo oli 1.650 euroa/asukas. Koko kaupunkikonsernin lainamäärä asukasta kohti oli 3.676 euroa (3.221 euroa v. 2007). Porin kaupungin takaussitoumukset vähenivät edellisvuodesta. Vuoden 2008 lopussa takauksia oli annettu 142,4 milj. (vuoden 2007 lopussa 145,4 milj. euroa). Keskeiset valtuuston hyväksymät nettomenolisäykset käyttötalousosaan olivat seuraavat: Sosiaalikeskus 4,1 milj. euroa Terveydenhuollon ostopalvelut 1,5 milj. euroa Tilapalveluyksikkö (T71) 1,0 milj. euroa ja ulkopuolinen vuokraustoiminta (T75) 1,0 milj. euroa Sosiaalikeskuksen ylityksessä keskeinen osa muodostuu palkkamenoista. Investointimenojen suurimmat lisäykset talousarvioon verrattuna olivat: Hallintokeskus/Taloushallinto 6,2 milj. euroa Tekninen palvelukeskus 2,1 milj. euroa Sosiaalikeskus 2,0 milj. euroa Hallintokeskus/Hallinto 0,5 milj. euroa Porin Vesi tuloutti tuottovaatimuksen mukaisesti kaupungille 1,7 milj. euroa. Nettotulos oli 7,6 milj. euroa eli 0,7 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa. Tilikauden tulos oli 2,8 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat 5,1 milj. euroa eli 1,2 milj. euroa suuremmat kuin talousarviossa. Hyvään tulokseen vaikutti pääosin liikevaihdon kasvu edellisvuoden 13,3 milj. eurosta 15,9 milj. euroon. Suuret investoinnit Kiinteistö Oy Luotsinmäen puhdistamossa tulee vaikuttamaan useita vuosia menoja kasvattavasti. Porin Vesi maksaa yhtiölle vuokraa investointien rahoittamiseksi. Porin Satama tuloutti kaupungille 1,7 milj. euroa. Sataman nettotulos oli 5,8 milj. euroa eli 0,2 milj. euroa budjetoitua huonompi ja tilikauden tulos oli 1,0 milj. euroa. Liikennemäärä oli epätasainen ja se muodostui lopulta kohtuulliseksi ollen 5,3 milj. tonnia. Sekä toimintatuotot että toimintakulut ylittivät budjetoidun. Kulujen lisääntymiseen vaikuttivat palkkakulujen kasvu, ulkoisten palveluiden ostojen li- 15

sääntyminen sekä sähkön hinnan nousu. Investoinnit toteutettiin lähes suunnitelmien mukaan. Suurin hanke oli kemikaalilaiturin rakentaminen, rikasteen käsittelyjärjestelmä sekä High & Heavy -kentän rakentaminen. Bruttoinvestoinnit olivat 7,3 milj. euroa. Porin Jätehuollon nettotulos oli 0,9 milj. euroa eli 0,2 milj. euroa arvioitua parempi. Tilikauden ylijäämä oli 0,4 milj. euroa. Investointeja tehtiin 1,8 milj. eurolla. Hangassuon laajennus valmistui kuten myös nestemäisten jätteiden vastaanottoaltaat. Myös uusi konehalli valmistui ja vanha kaatopaikkakone vaihdettiin uuteen. Sulkemisinvestointi ei alkanut vuoden 2008 aikana. Tarkastuslautakunta toteaa, että taloudelliset tavoitteet saavutettiin kun tarkastellaan koko kaupunkia. Sosiaalitoimen budjettiylitys oli kuitenkin merkittävä. Tilikauden tulos oli 5,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen johtuen odotettua suuremmasta verotulokertymästä ja valtionosuuksista. Toimintakate huononi edellisvuodesta 8,5 %. Tulevaisuudessa paitsi kaupungin henkilöstöhallinnolle myös taloudenpidolle tuo merkittäviä lisähaasteita kuntaliitos Noormarkun kanssa sekä SOTE-yhteistyö ympäristökuntien kanssa. Ennustettu verotulojen hiipuminen yhdistettynä toimintamenojen kasvuun tuo mukanaan haasteita lähivuosina. 4 KAUPUNGIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVAT YHTEISÖT Kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt toimivat kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteuttajina ja noudattavat kaupunginvaltuuston määrittelemää omistajapolitiikkaa. Kuntalain uudet kuntakonsernia koskevat säännökset tulivat voimaan 15.5.2007. Kuntalaissa määritellään kuntakonserni sekä selkeytetään kuntakonsernin ohjausta säätämällä kunnan eri toimielinten ja kunnan viranhaltijajohdon konsernia koskevasta toimivallan jaosta ja tehtävistä. Täydellinen konsernitilinpäätös, joka sisältää konsernitaseen, -tuloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman sekä niiden liitetiedot, on laadittava ensimmäisen kerran tilikaudelta 2008. Konserniohje pysyi vuoden 2007 ajan KV:n huhtikuussa 2006 hyväksymässä muodossa. KH päätti kokouksessaan 12.2008 saattaa kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien työnjaon ajan tasalle. KH:n toukokuussa 2006 asettama omistajapoliittinen työryhmän valmisteli omistajapoliittisen ohjelman siten, että se voitiin vahvistaa valtuuston käsittelyssä 28.1.2008. Omistajapolitiikan valmistelun jatkamiseksi KH päätti 4.2.2008 velvoittanut omistajapoliittisen työryhmän tekemään KH:lle ehdotuksen ohjelman edellyttämistä jatkotoimenpiteistä. Tämä jatkotyö saatiin valmiiksi niin, että se tuli KH:n käsittelyyn 14.7.2008. Omistajapoliittisen ohjelman jatkokehittely on siirtynyt työryhmätasolle. Kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2008 talousarviovalmistelun yhteydessä myös kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminta-ajatukset sekä keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2008. Vuoden 2008 kuluessa KH on seurannut tytäryhteisöjen tilannetta muun muassa neljännesvuosiraportoinnin avulla. Tilinpäätösvaiheessa tytäryhteisöjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on KH:lle annettu seikkaperäinen business controllerin raportti. KH merkitsi raportin tiedoksi. 9.3.2009. Raportin keskeiset osat sisältyvät 16

kaupungin virallisen tilinpäätöksen liiteosaan. Kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt ovat pääosin toimittaneet talouspalveluille selvitykset toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ja pääosin raportit eräistä keskeisistä tilinpäätöstä koskevista tunnusluvuista. Konsernitilinpäätöksen tuloslaskelmaosa on tilinpäätöksessä esitetty karkealla tasolla ja ilman enempää tulkintaa. Tästä seuraa, että valtuuston saama tilinpäätösinformaatio kaupunkikonsernin tuloksesta jää vajavaiseksi. Tarkastuslautakunta uskoo, että kun kyse on ensimmäisestä laajennetun konsernitilinpäätöksen kierroksesta, niin kyse on vielä hyvän käytännön etsimisestä. Tarkastuslautakunta edellyttää, että jatkossa tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annetaan kaupunkikonsernin tilasta valtuustolle selkeä ja edellisvuosiin vertailukelpoinen kuva. Pori Energian muuttuminen liikelaitoksesta yhtiöksi tapahtui 1.1.2006. Tuolloin yhtiöittämisen keskeinen motiivi oli se, että sähkömarkkinalakiin tulleet muutokset edellyttivät verkonhaltijan ja toisaalta sähköntuotantoon ja -myyntitoimintoihin osallistuvan olevan erillisiä toimijoita. Vuonna 2008 Pori Energia Oy -konsernin liikevaihto oli 136 milj. euroa (103,7 milj. euroa vuonna 2007) ja ylitti siis ennakoidun 124,1 milj. euroa. Tulos oli 0,8 milj. euroa (4,2 milj. euroa vuonna 2007) alittaen ennakoidun tuloksen 2,0 milj. euroa. Business controller on todennut raportoinnissaan, että Pori Energia Oy -konsernin riskiasema on liiketoiminnan laajuus ja toimialan erityispiirteet huomioiden merkittävästi erilainen kuin muilla konserniin kuuluvilla yhtiöillä. Yhtiön vakavaraisuus on paranemassa, mutta viime tilikauden kannattavuus oli edellisvuotista heikompi. Porin Linjat Oy:n tulos oli tappiollinen 344 000 euroa (- 136 000 euroa vuonna 2007). Yhtiön oman pääoman osuus osakepääomasta on alhainen, ja yhtiö on ryhtynyt sen vuoksi korjaaviin toimiin. Matkustajaliikenteen matkustajamäärä nousi 2,16 %:lla. Odotuksena on, että matkustajamäärä kasvaisi edelleen, jolloin perusliiketoiminnan kannattavuus saataisiin vakaammalle pohjalle. Varautuminen yhtiön pääoman vahvistamiseen myös vastaisuudessa on tarpeen, jos nykyistä palvelutuotantoa aiotaan ylläpitää. Porin YH-Asunnot Oy muodostaa alakonsernin kaupunkikonsernissa. Yhtiön liikevaihto oli noin 10 milj. euroa, kun se edellisvuonna oli 9,1 milj. euroa. Vuokraustoiminta on yhtiön toimialoista taloudellisesti merkittävin. Yhtiön vuokraustoiminnan tuottojen osalta tyhjät asunnot ovat aiheuttaneet tuottojen menetyksiä alle budjetoidun. Vuokra-asuntojen (ei opiskelija-asunnot ja vapaarahoitteiset asunnot) käyttöaste oli 98,1 % (95,4 % vuonna 2007) tavoitteen ollessa yli 97,0 %. Hoitokulut vuokra-asunnoista ovat alittaneet tavoitetason. Korjaukset ovat ylittäneet budjetin. Luottotappiot ovat ylittäneet ennakoidun. Korkokulut rakennusaikaisine korkoineen olivat tilivuonna jo yhteensä 2,58 milj. euroa (2,48 milj. euroa vuonna 2007), mutta ovat alittaneet budjetoidun 2,66 milj. euroa. Prizztech Oy:n toiminta vuonna 2008 muodostui paitsi emoyhtiön toiminnasta, myös kahden tytäryhtiön Prizzway Oy:n ja Prizzpoint Oy:n toiminnasta. Prizzway Oy tarjoaa markkinaehtoisesti asiantuntijapalveluita. Prizzpoint Oy:n palvelut puolestaan ovat monikäyttäjäkiinteistöjen palveluita. Konsernin liikevaihto oli 6,2 milj. euroa (edellisvuonna 6,9 milj. euroa). Konsernin tulos oli 0,07 milj. euroa, joka ylitti budjetoidun tuloksen. 17

18 Yhtiö on maakunnallinen kehittäjäorganisaatio, jonka toiminta on yleishyödyllistä ja keskittyy projektien hallintaan. Raportoinnista saadun tiedon mukaan yhtiön käytettävissä ollut kuntarahoitus pieneni tilivuonna yli 12 prosenttia. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2008 keskimäärin 45 henkilöä (vuonna 2007 keskimäärin 55 henkilöä). Rahoituksen rytmittäminen projektien etenemiseen aiheuttaa pitkäaikaisen haasteen kassanhallinnalle. Yhtiöllä ei ole pitkäaikaisia velkoja. Tarkastuslautakunta totesi vuoden 2007 arviointikertomuksessaan, että Prizztechin kohdalla yhtenä ongelmana on tasaista kassavirtaa tuottavan toiminnan vähäisyys siihen nähden, että yhtiö joutuu etukäteen rahoittamaan hankkeitaan seudun ja maakunnan ulkopuolisen rahoituksen ollessa jälkijättöistä. Tuolloin lautakunta piti tarpeellisena huolehtia siitä, että hankerahoituksen jaksotuksista johtuvat käyttöpääomatarpeet tunnistetaan ja että kuntataho reagoi asiaan jollakin tavalla. Tarkastuslautakunta toteaa, että Prizztechin käyttöpääomatarpeet ovat huolenaiheena. Voidaan kysyä, pitääkö tytäryhteisön hankkiutua avoimelle sektorille markkinakilpailun alaiseen liiketoimintaan pelkästään kassanhallinnan vuoksi vai ovatko lähtökohtana omistusstrategiset valinnat. Vääntiö Oy Kaupunkikonserni on tilikauden aikana lisännyt omistustaan Sadepo Oy:ssä siten, että osakeomistus tässä yhtiössä on noussut 100 prosenttiin. Sadepo Oy on sulautunut Vääntiö Oy:öön 31.12.2008. Liiketilayhtiöiden toimintamalli ei ole vielä valmistunut. Palvelukeskusyhtiöiden ja liiketilakiinteistöjen hallinnointia pohditaan edelleen työryhmätasolla. Eteneminen on hidasta. Tarkastuslautakunta toteaa, että konserniyhteisöjen talouden seurantaa on tehostettu. Kaupunkikonsernin valvonta edellyttää, että keskeinen päätöksentekoelin eli valtuusto saa vähintään vuosittain selkeän ja kokonaisvaltaisen tilannekuvan kaupunkikonsernin toiminnan onnistuneisuudesta ja taloudellisesta asemasta. Tarkastuslautakunta ei pidä riittävänä ja läpinäkyvänä sitä ohjausta ja valvontaa, joka nykyisellään kohdistetaan tytäryhteisöjen suuntaan. Konserniohjauksen henkilöstön työnjakoa ja organisoimista tulee päivittää tehtävien vaatimalle tasolle. 5 MUUT HAVAINNOT KAUPUNGIN HALLINNOSTA 5.1 Henkilöstösuunnittelu KH päätti 30.1.2006 henkilöstösuunnittelun käynnistämisestä. Vajaan kolmen vuoden ajan henkilöstösuunnittelua harjoitettiin siten, että lähinnä henkilöstöpalvelutyksikkö ohjasi hallintokuntia suunnitteluun. Suunnitelmien taso on ollut vaihteleva ja vielä lokakuussa 2008 henkilöstöpäällikkö totesi hallintokuntiin lähetetyssä kirjeessään, että suurimmassa osassa hallintokuntia ei ole tehty suunnitelmia siten, että olisi päästy laatimaan kaupunkitasoisia yhteenvetoja. KH:n henkilöstöjaosto