REITIT SELVIKSI 2003-2005

REITIT SELVIKSI 2003-2005 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän palvelujen kehittämishanke Osaraportti 2 Yhteenveto Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajille ja Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle osoitettujen kyselyjen vastauksista Tiia Inkeroinen

Matti Mäkelä 2

Sisältö: 1 Kyselyjen toteutus...1 1.1 Alueen päihdepalveluntuottajille osoitettu kysely...1 1.2 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle osoitettu kysely...2 2 Päihdepalveluntuottajien välinen yhteistyö...2 2.1 Lähetekäytännöt ja asiakastiedon kulku...2 2.2 Konsultaatioyhteistyö ja jalkautuvat päihdepalvelut...3 2.3 Työntekijävaihto ja koulutusyhteistyö...5 3 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen profiili päihdehuollon laitospalvelujen kentässä...8 3.1 Mainiemen kuntoutumiskeskus Mainiemen henkilökunnan silmin...8 3.2 Mainiemen kuntoutumiskeskus alueen päihdepalveluntuottajien näkökulmasta...10 4 Kuntayhtymän alueen päihdepalvelujen tarpeet ja kehittäminen...10 4.1 Kuntayhtymän alueen päihdepalvelujen tarpeet...11 4.2 Alueen päihdehuollon laitospalvelujen tarpeeseen vastaaminen...11 4.3 Tulevaisuuden ammattilaiset: Mainiemi opiskelijoiden harjoitteluyksikkönä...12 6 Kyselyjen tulokset pähkinänkuoressa...13 7 Kyselyjen anti Reitit selviksi hankkeelle...16 Liite 1: Kysely Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajille...18 Liite 2: Kysely Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle...21

1 1 Kyselyjen toteutus Kysely Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajille ja kysely Mainiemen henkilökunnalle kuuluvat Reitit selviksi hankkeen alkukartoituksiin. Syksyllä 2003 toteutettiin myös kolmas laaja kysely, joka kohdistettiin kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskuntien sosiaalijohtajille. Kunnille osoitetusta kyselystä on saatavilla yhteenvetoraportti (Osaraportti 1). Tässä yhteenvetoraportissa esitellään Mainiemen henkilökunnalle ja alueen päihdepalveluntuottajille osoitettujen kyselyjen tulokset. Lisäksi kappaleessa 4.2 esitellään Mainiemen kuntoutumiskeskuksen uudet palvelut. 1.1 Alueen päihdepalveluntuottajille osoitettu kysely Päihdepalveluntuottajille osoitetulla kyselyllä kartoitettiin alueella toimivaa ammatillista yhteistyötä (konsultaatio- ja koulutusyhteistyö) ja mahdollisuuksia kehittää uusia yhteistyömuotoja päihdetyöhön (ks. liite 1). Toiseksi kyselyllä haluttiin saada ideoita siitä, mitä alueen päihdetyö vaatisi toimiakseen paremmin. Kyselyssä tiedusteltiin myös alueen muiden päihdepalveluntuottajien näkemyksiä Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta. Päihdepalveluntuottajille osoitettu kysely lähettiin 34:lle eri palvelutaholle kuntayhtymän alueella. Vastausprosentti kyselyyn oli 47 % (16 vastausta) ja se toteutettiin postikyselynä ajalla 23.9.- 13.10.2003. Kyselyyn vastanneet päihdepalveluntuottajat: Forssan seudun terveydenhuollon ky/a-klinikka, Hämeenlinnan päihdepalvelut/living room, Hämeenlinnan päihdepalvelut/holstilan kuntoutumisyksikkö, Hämeenlinnan päihdepalvelut/aklinikka (kaksi vastausta), Lahden A-klinikkatoimi/Pitkämäen kuntoutusyksikkö, Lahden A- klinikkatoimi/a-klinikka, Lahden Sininauha ry/nousurinteen palvelukeskus, Mäntän A- terveysneuvola, Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri/lahden psykiatrian poliklinikka, Riihimäen A- klinikka, Tampereen A-klinikkatoimi/Kuntoutumiskeskus, Tampereen A- klinikkatoimi/nuorisoasema, Tampereen A-klinikkatoimi/Matala, TAYS/Akuuttipsykiatrian osasto APS5 (Pitkäniemen sairaala), TAYS/päihdepoliklinikka.

2 1.2 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle osoitettu kysely Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle osoitettu kysely keskittyi kartoittamaan mainiemeläisten ajatuksia kuntayhtymän tulevaisuudesta ja palvelujen kehittämisestä (ks. liite 2). Lisäksi kysyttiin henkilökunnan näkemyksiä Mainiemen profiilista ja siitä, miten Mainiemi sijoittuu alueen päihdepalveluiden kentässä. Yhteneväisiä kysymyksiä alueen päihdepalveluntuottajille osoitetun kyselyn kanssa olivat kysymykset ammattillisesta yhteistyöstä ja sen kehittämisestä sekä kysymykset yhteistyöhalukkuudesta muiden palveluntuottajien kanssa. Henkilökunnan kysely jaettiin 24:lle työntekijälle ja kyselyyn sai vastata nimettömänä. Hoitohenkilökunnan lisäksi mukana oli Mainiemen keittiö-, kiinteistö- ja hallintohenkilökunta. Vastausprosentiksi saatiin 54 % (13). Kysely toteutettiin 9.10.-24.10.2003 välisenä aikana. 2 Päihdepalveluntuottajien välinen yhteistyö 2.1 Lähetekäytännöt ja asiakastiedon kulku Päihdehuollon palveluissa esiintyy monenlaista lähetekäytäntöä: osa hoitotahoista ei kaipaa lähetteitä, toiset puolestaan pitävät lähetettä ehdottoman tärkeänä asiakkaan perustiedon lähteenä. Kyselyissä alueen päihdepalveluntuottajille ja Mainiemen henkilökunnalle tiedusteltiin muun muassa sitä, minkälaista esitietoa asiakkaasta halutaan ja millainen lähetekäytäntö palvelee tehtävää parhaiten. Kyselyissä pyydettiin listaamaan hyvän lähetteen sisältö. Kyselyihin vastanneet päihdepalveluntuottajat ja Mainiemen henkilökunta suosivat yleisimmin kirjallista lähetekäytäntöä, koska sitä pidetään toimivimpana. Mainiemessä toivotaan lähetteen olevan mahdollisimman lyhyt, ytimekäs ja selkeä. Lähetteen tulisi sisältää perustiedot asiakkaasta, käytetty päihde sekä hänen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tilanteensa. Lisäksi lähetteessä tulisi olla mainittuna hoitojakson suunniteltu pituus, yhteistyötahot yhteystietoineen, lähtölääkitys ja sopimus päihdeseulojen ottamisesta hoitoaikana. Lähetteessä on hyvä mainita myös mahdollisesti suunnitellut jatkohoidot ja tukitoimet sekä erityistä huomiota vaativat asiat.

3 Alueen palveluntuottajat listaavat hyvän lähetteen sisältöön mm. infektiotaudit ja lääkitykset, päihdehistorian, aikaisemmat hoidot ja niiden sisällön, väkivaltaisuuden ja mahdolliset tulevat vankilatuomiot, oman tavoitteen hoidolle ja muut suunnitelmat, maksuasiat sekä yhteystiedot edelliseen hoitopaikkaan. Kaikki kyselyyn vastanneet kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajat haluavat saada palautetta asiakkaan hoidosta aiemmilta hoitotahoilta. Palautteen antaminen ja saaminen nähdään tärkeänä, koska sen kautta yhteistyö ja hoidon tuloksellisuus paranevat ja hoidon jatkuvuus turvautuu. Näin vältytään myös päällekkäiseltä työltä. Kaikki vastanneet tahot ovat valmiita antamaan omia asiakastietojaan eteenpäin, jos vain asiakkaalta on tähän suostumus. 2.2 Konsultaatioyhteistyö ja jalkautuvat päihdepalvelut Konsultaatioyhteistyö Kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajilta kysyttiin yksikköjen halua ja tarvetta antaa ja vastaanottaa konsultaatioapua muilta päihdehuollon yksiköiltä. Lisäksi kyselyissä tiedusteltiin missä asioissa konsultaation tarvetta erityisesti ilmenee ja millaisia konsultaatiotapoja yksiköillä on tai voisi olla. Kaikki kyselyihin osallistuneet tahot antavat (tai haluaisivat antaa) tarvittaessa, pyydettäessä, resurssien puitteissa tai säännöllisesti konsultaatiota muille päihdehuollon toimijoille ja vastaavasti saavat itse konsultaatioapua sitä tarvittaessa. Yleisimmin konsultaatiota on vastaajien mukaan paras toteuttaa puhelimitse tai tapaamalla. Muita tapoja voi olla sähköposti, kirjeet tai videoneuvottelut. Erään palveluntuottajan vastauksessa painotetaan, että Mainiemen olisi hyvä panostaa erityisesti videoneuvotteluihin: välimatka moneen jäsenkuntaan tai toiseen hoitotahoon on kovin pitkä matkustaminen puolin ja toisin vie liikaa aikaa. Alueen päihdepalveluntuottajien konsultaation tarve liittyy yleisimmin lääkäri- ja lääkeasioihin, kaksoisdiagnoosiasiakkaisiin tai muihin asiakasryhmiin, joilla on monia vakavia ongelmia esim. somaattinen sairaus päihdeongelman lisäksi. Myös lastensuojeluasioissa, asiakkaiden talous- ja toimeentuloasioissa, hoitopaikan valinnassa ja jatkohoidon suunnittelussa kaivataan tukea vastaajata-

4 hosta riippuen. Edellä mainittujen asioiden lisäksi Mainiemen henkilökunta kaipaa konsultaatiota rikos- ja vankiasioissa, asunnottomuudessa ja muissa vastaavissa tapauksissa, jotka eivät välttämättä suoranaisesti liity päihdetyöhön, mutta saattavat tulla esille kuntoutuksessa. Mainiemen konsultaatiopalvelut Reitit selviksi hankkeessa on suunniteltu konsultaatiopalvelun aloittamista Mainiemestä kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnille. Kyselyssä Mainiemen henkilökuntaa pyydettiin visioimaan millaisia konsultaatiokäytäntöjä kuntayhtymälle voitaisiin kehittää ja minkälaisilla ehdoilla ne parhaiten toimisivat. Konsultaatioideoina esille tuli seuraavanlaisia ajatuksia: työpajatyyppinen työskentely tarkasti rajatusta aiheesta (esim. naisten päihdeongelma tai lääkeriippuvuus) ohjatut verkostopalaverit ohjattu hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus (työntekijä mukaan asiakkaan alkuhaastatteluihin ja kuntaan avuksi) e-konsultaatio puhelinkonsultaatio jalkautuva päihdetyö Konsultaatiopalvelun toteuttaminen vaatii Mainiemen henkilökunnan mukaan henkilöstöresurssien lisäystä, taitoa, innokkuutta ja aikaa. Muutama vastaaja ehdottaa yhtä erillistä konsultoivaa henkilöä Mainiemeen tai että konsultaatiolle olisi varattu erillinen aika, vaikkapa yksi päivä viikossa. Konsultaatiotarpeita uskotaan kuntien peruspalveluissa olevan laajalti. Mainiemen henkilökunta näkee kunnilla olevan konsultaatiotarvetta mm. päihdetyön perusasioista, kuntoutussuunnitelmista ja hoidon tarpeen arvioinnista ja päihdestrategioista, Mainiemen palveluista, käytännön asioiden järjestämisessä, päihdetyön organisoimisessa ja toiminnan rationalisoimisessa (etenkin pienissä kunnissa). Mainiemen henkilökunta määrittelee konsultaatioita voitavan antaa muun muassa yhteisöllisyydestä, ryhmädynamiikasta, päihdetyön perusteista, verkostoterapiasta, hoidon tarpeen määrittelystä ja akupunktion käytöstä päihdetyössä.

5 Jalkautuvat päihdepalvelut Toinen kehittämisajatuksen alla oleva kuntayhtymän uusi palvelutuote on jalkautuvat päihdepalvelut. Jalkautuvalla päihdetyöllä tarkoitetaan Mainiemen päihdetyön asiantuntijaa, joka vie ammattitaitonsa kuntiin peruspalveluiden työntekijöiden tueksi ja avuksi päihdeasioissa. Jalkautuva päihdetyöntekijä voi esimerkiksi ottaa kunnissa osaa verkostopalavereihin tai toimia itsenäisesti paikallisena A-klinikkana kunnan tarpeesta ja toiveesta riippuen. Jalkautuvan päihdetyön tarjoamista jäsenkunnille, etenkin pienille kunnille, kannattaa kuusi Mainiemen työntekijää. Hyviä puolia jalkautuvassa työssä on henkilökunnan mukaan se, että pienillä kunnilla ei usein ole erityisammattitaitoa päihdeongelmien hoitoon ja näin päihdeongelmat jäävät helposti rajallisten resurssien myötä muiden asioiden jalkoihin. Hoidon saatavuus ja asiakkaiden hoitoon pääsyn tasa-arvo paranisi ja hoitoon tulon kynnyskin olisi mahdollisesti matalampi. Jalkautuva työntekijä voisi osallistua kunnissa asiakkaiden hoidon tarpeen arviointien tekoon ja toimia päihdeasioiden asiantuntijana. Kolme henkilökunnan kyselyyn vastanneista olisi itse valmiita toimimaan kiertävinä päihdetyöntekijöinä kunnissa. Tämän tyyppiselle palvelulle uskotaan olevan tarvetta, koska jalkautuva päihdetyö on kunnille sekä tehokasta että taloudellista. 2.3 Työntekijävaihto ja koulutusyhteistyö Työntekijävaihto Työntekijävaihto toisen saman alan yksikön kanssa on hedelmällinen ja virkistävä ajatus. Molemmissa kyselyissä tiedusteltiin työntekijöiden kiinnostusta työskennellä toisessa päihdehuollon yksikössä. Kyselyssä pyydettiin myös ideoimaan tapoja, joilla työntekijävaihtoa voisi toteuttaa sekä nimeämään käytännön esteitä, joihin toteutuksessa voidaan törmätä. Suurinta osaa (69 %) Mainiemen henkilökunnasta vastanneista kiinnostaa työntekijävaihto toisen päihdehuollon yksikön kanssa. Perusteluiksi sanotaan yleisimmin uusien näkemysten saaminen ja oman työn urautumisen välttäminen. Omaan työhön halutaan vertailukohtaa ja uusia kokemuksia. Työntekijävaihto nähdään tilaisuutena kehittyä työssä. Useimmat (83 %) henkilökunnan jäsenet olisivat valmiita ainakin harkitsemaan siirtymistä määräajaksi toiseen päihdehuollon yksikköön

6 töihin. Toteutusajatuksena esille nousi kahdenvälinen vaihto. Vaihtoajan tulisi olla riittävän pitkä (noin vuosi) ja palkka tulisi kuitenkin omalta työnantajalta. Työntekijävaihto Mainiemen kanssa kiinnostaa ainakin ajatuksena - enemmistöä (69 %) päihdepalvelun tuottajille osoitettuun kyselyyn vastanneista tahoista. Työntekijävaihto olisi paras toteuttaa myös muiden päihdepalvelujen tuottajien mukaan siten, että vaihtoaika olisi tarpeeksi pitkä. Ehdotukset jakson pituudesta vaihtelevat muutamasta päivästä aina vuoteen saakka. Hyvä työhön perehdytys on edellytys onnistuneelle työntekijävaihdolle. Vaihto voisi tapahtua joko vuorovaihtona tai samanaikaisesti, siten että samaa ammattiryhmää edustavat työntekijät vaihtavat paikkaa määräajaksi. Vaihto voisi tapahtua myös tarpeen pohjalta ja räätälöiden. Käytännön kannalta työntekijävaihto edellyttää asumisen järjestämistä tai hyviä kulkumahdollisuuksia. Tutustumista muiden päihdehuollon toimijoiden työhön pidetään tärkeänä ja tapoja tähän on monia. Tutustumiseen on laajalti kiinnostusta niin Mainiemessä kuin alueen muiden päihdepalveluntuottajien parissa. Etenkin vertaistyön kokemusta pidetään tärkeänä: päihdetyötä tekevät haluavat vaihtaa kokemuksia, kehittää yhteistyötä ja päivittää tietojaan. Keinoina voi olla tutustumispäivät ja säännölliset tapaamiset vaikkapa vuosittain, koulutukset ja illanistujaiset, teematapaamiset, asiakkaan vaihto saattaen, yhteiset hoidon suunnitteluneuvottelut ja verkostopalaverit. Suurimpana esteenä yhteistyölle nähdään olevan resurssipula (raha, aika ja henkilöstö). Muita ongelmia tuottaa välimatkat ja organisaatioiden jäykkyys työaikojen suhteen, ennakkoluuloisuus ja motivoitumattomuus. Asiakastyöstä koetaan olevan vaikea irrottautua ja työssä on jatkuva kiire. Koulutusyhteistyö Koulutuksiin osallistuminen ja niiden järjestäminen tuo sopivassa määrin mielekästä vaihtelua arjen työhön. Kyselyissä kartoitettiin alueen päihdepalveluntuottajien ja Mainiemen henkilökunnan kiinnostusta yhteisiin koulutuksiin; koulutusten hyötyjä omalle työlle sekä kunkin tahon koulutustarpeita. Niin Mainiemen henkilökuntaa kuin muitakin alueen päihdepalveluntuottajia kiinnostaa yhteisiin koulutuksiin osallistuminen ja koulutuksen vastaanottaminen toisiltaan. Vastausten mukaan koulutus pitää ammattitaitoa ajan tasalla. Se varmistaa palvelujen laatua ja auttaa työntekijöitä jaksamaan

7 työssä. Kokemusten vaihto koetaan erityisen hedelmälliseksi, koska usein eri yksikköjen hoitoideologiat poikkeavat paljonkin toisistaan. Kyllä Ehkä Ei Kiinnostunut työntekijävaihdosta Mainiemen kanssa 4 9 1 Halukas antamaan koulutusta alueen muille toimijoille 11 3 1 Halukas vastaanottamaan koulutusta alueen muilta toimijoilta 8 4 1 Halukas osallistumaan yhteisiin koulutuksiin 10 4 1 Halukas yhteisten koulutusten järjestämiseen 4 9 1 Kiinnostunut alueellisesta yhteistyöverkosta (esim. internet) 8 7 1 Kiinnostunut osallistumaan säännöllisesti toisten toimintaan tutustumiseen 11 4 1 Taulukko 1. Alueen päihdepalveluntuottajien kiinnostus työntekijävaihtoon ja koulutusyhteistyöhön Mainiemen henkilökunnan kanssa Aiheita, joista Mainiemen henkilökunta haluaisi koulutusta ja tietoa, ovat: yhteisöllisyys: yhteisön ohjaaminen yhteisöllisyyden suuntaan; miten yhteisöllisyys toimii; miten yhteisöllisyyttä on käytännössä toteutettu (esim. Mikkeli-yhteisöstä tai Kankaanpään A-kodista) huumekoulutus: huumetietous ja ajatuksia huumetyöstä (esim. Hietalinna-yhteisöstä) lääkehoito ja hoitotyö (lääkäreiltä ja muilta asiantuntijoilta) tietoa Myllyhoidosta (esim. Kalliolan klinikoilta) Mainiemen henkilökunnalta löytyy monenlaista ammattitaitoa jaettavaksi Mainiemen ulkopuolelle. Koulutusta ja kokemusten jakamista voitaisiin tarjota muun muassa: yhteisöllisyydestä Mainiemessä, vuorovaikutuksesta, nuorten ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä ja päihdetyöstä yleisesti, arvoista ja asenteista päihdehuollossa, päihteiden vaikutuksesta terveyteen, mielikuvatyöskentelystä, ryhmädynamiikasta ja verkostoterapiasta.

8 Kuntayhtymän alueen kyselyyn vastanneet muut päihdepalvelujen tuottajat puolestaan kaipaavat tietoa niin ikään yhteisöllisyydestä, lääkkeettömästä hoidosta ja pehmeistä hoitovaihtoehdoista, huumeasiakkaista, eri hoito- ja terapiamuodoista (esim. kognitiivinen terapia), asiakkaan motivoinnista, erityiskysymyksistä päihdeasiakkaiden hoidossa palvelutahosta riippuen. 3 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen profiili päihdehuollon laitospalvelujen kentässä Yksi Reitit selviksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on Mainiemen kuntoutumiskeskuksen imagon selkeyttäminen. Kyselyillä haluttiin tietoa siitä, minkälaisena Mainiemi näyttäytyy sekä ulkoa päin että sisältä päin katsottuna. Erityisesti haluttiin tietoa Mainiemen vahvuuksista ja heikkouksista. 3.1 Mainiemen kuntoutumiskeskus Mainiemen henkilökunnan silmin Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunta näkee työpaikkansa päihdehuollon laitospalveluja tuottavana yksikkönä hyvin myönteisessä valossa (ks. taulukko 2); Mainiemessä hoito on laadukasta ja asiointi joustavaa sekä henkilökunta on palvelualtista ja ystävällistä. Vahvaksi kehittämiskohdaksi Mainiemessä nousee tiedottaminen ja yhteydenpito kuntiin tai muuhun asiakkaan lähettävään tahoon. Sama huomio nostettiin esille kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnista niille osoitetussa kyselyssä (ks. osaraportti 1: yhteenveto kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnille osoitetun kyselyn vastauksista). Muista kuntouttavaa laitoshoitoa tuottavista laitoksista Mainiemi eroaa henkilökunnan näkemysten mukaan siten, että Mainiemen toiminta on pienimuotoisempaa ja vapaata erityisistä aatteista ja hoidollisista ideologioista. Lisäksi Mainiemen työtapa koetaan vahvasti asiakaslähtöiseksi ja sitä leimaa verkostollisuus, joustavuus ja ihmisläheisyys. Henkilökunnan käsityksen mukaan Mainiemessä henkilökohtaisen asiakastyön osuus on suurempi ja hoito on kokonaisvaltaisempaa kuin muissa vastaavissa laitoksissa. Sanoja, joilla Mainiemen erityisyyttä yleisimmin kuvaillaan, ovat terapeut-

9 tinen, inhimillinen, yhteisöllinen, joustava, kehittyvä, turvallinen, asiakasmyönteinen, tavoitteellinen, luonnonläheinen ja lämmin. Eri mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Mielestäni Mainiemeen pääsee hoitoon riittävän nopeasti 2 9 1 Asiointi Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa on joustavaa - 9 3 Mainiemi on hoitopaikkana viihtyisä - 12 - Mainiemen henkilökunta on palvelualtista ja ystävällistä 1 12 - Mainiemessä hoito on laadukasta - 10 3 Mainiemessä hoidon hinta on edullinen - 9 4 Mainiemestä annetaan ulospäin tarpeeksi tietoa käytettävistä 5 4 4 hoitomenetelmistä ja -käytännöistä Kuntoutumiskeskuksen yhteydenpito lähettävään tahoon on 2 8 2 riittävää Kuntoutumiskeskuksen asiakkaan hoidosta antama palaute 9 3 1 on riittävää Odotan jokaiseen hoitojaksoon sisältyvän verkostopalaverin 6 4 3 (ei koske katkaisuhoitoa) Kunnan edustajan tulisi olla mukana asiakkaan jatkohoitosuunnitelmaa valmisteltaessa 1 9 3 Taulukko 2. Henkilökunnan mielipiteet Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta päihdehuollon laitosyksikkönä Erityisinä onnistumisina Mainiemen henkilökunta mainitsee yhteisöllisyyden edistämisen sekä henkilökohtaisen asiakastyön ja perustyön laadun kehittämisen. Hyvin Mainiemenessä on onnistuttu myös naisten yhteisön kehittämisessä ja naisten erityistarpeiden huomioimisessa päihdetyössä sekä verkostotyön kehittämisessä. Talouden tasapainottaminen on ollut ajankohtaista viimeisimpinä vuosina ja tulokset ovat olleet kiitettävät myös tällä saralla. Kehittämisen varaa Mainiemen henkilökunta näkee henkilöstöpolitiikassa (koulutus ja kilpailukykyinen palkkaus); työilmapiirin ja työn jatkuvuuden tukemisessa, päätöksenteon avoimuudessa ja sijaiskäytäntöjen kehittämisessä. Lisäksi kehittämiskohdiksi mainitaan moniammatillisen osaamisen entistä parempi hyödyntäminen ja yhteisöllisyyden periaatteiden noudattaminen työssä. Myös alueelliseen ja valtakunnalliseen yhteistyöhön sekä tutkimustoimintaan voitaisiin panostaa tulevaisuudessa voimakkaammin.

10 3.2 Mainiemen kuntoutumiskeskus alueen päihdepalveluntuottajien näkökulmasta Kaikki alueen päihdepalveluntuottajille osoitettuun kyselyyn vastanneet tahot olivat tutustuneet Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toimintaan. Osa oli käynyt paikan päällä ja osa lukenut esitteitä ja hakenut tietoa internetistä. Myös asiakasyhteistyötä on ollut monella vastaajalla Mainiemen henkilökunnan kanssa. Alueen päihdepalveluntuottajien mukaan Mainiemen kuntoutumiskeskuksella on tärkeä ja tarpeellinen rooli palvelujen kokonaisuudessa. Mainiemen asema nähdään vakiintuneeksi ja palvelut monipuolisiksi. Kyselyyn vastanneiden palveluntuottajien silmin Mainiemi esittäytyy hyvin monipuolisena laitospalveluyksikkönä. Mainiemi profiloituu yleisimmin alkoholistien hoitoon, mutta myös huumeiden käyttäjät ja sekakäyttäjät mainitaan monessa vastauksessa. Asiakasryhmiä, joille Mainiemi nähdään parhaiten soveltuvan, ovat yleisimmin työikäiset, yksinäiset ja perheettömät miehet ja naiset. Myös nuoret mainitaan omana ryhmänään. Vastauksissa mainitaan myös, että Mainiemi on asiakkaalle oikea paikka, jos hän on muutosta vakavasti suunnitteleva ja hän hyötyy yhteisöhoidosta. Eräässä vastauksessa puolestaan Mainiemeä kuvaillaan muutostyöhön valmistelevaksi yksiköksi, jolloin syvemmällä tasolla tapahtuvat muutokset ovat vielä kaukana. Näkemys Mainiemen profiilista on vastausten mukaan hyvin vaihteleva ja osittain selkiytymätön. Kritiikkiä Mainiemi saa heikosta, lähinnä asiakasasioihin liittyvästä, yhteydenpidosta muihin yksiköihin. 4 Kuntayhtymän alueen päihdepalvelujen tarpeet ja kehittäminen Päihdepalveluntuottajille osoitetussa kyselyssä pyydettiin nimeämään alueen keskeisimpiä palvelupuutteita. Lista on pitkä ja haastava. Mainiemessä pyritään kuuntelemaan kentän tarpeita ja kehittämään toimintaa tarpeen mukaiseksi. Erityisesti huumehoidon kehittämiseen on panostettu viime aikoina. Lisäksi perhehoidon lisätarve on tullut ilmeiseksi ja tähän on Mainiemessä vastattu. Tässä kappaleessa listataan palvelutuottajien esille tuomat päihdepalvelutarpeet ja esitellään Mainiemen

11 uudet hoitopalvelut. Opiskelijaharjoittelujen kehittäminen Mainiemessä kuuluu osaltaan päihdetyön tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseen ja sitä käsitellään lopuksi. 4.1 Kuntayhtymän alueen päihdepalvelujen tarpeet Kysyttäessä palveluntuottajilta alueen merkittävintä päihdepalvelun puutetta, vastausten hajonta on suuri. Seuraavassa yhteenvedossa on listattu kyselyvastauksissa nousseet keskeisimmät päihdepalvelujen puutteet: nuorten hoitopaikat kaksoisdiagnoosiasiakkaiden hoitopaikat päihdeongelmaisten vanhusten hoitopaikat tuettu asuminen katkaisuhoito pienen huumekatkaisuyksikön puute kroonikkojen asumispalvelut asiakkaiden keskitetty ohjaus puuttuu; palvelujen sisällöllinen kehittäminen ja jatkuvuuden tukeminen päihdeperheiden palvelut 4.2 Alueen päihdehuollon laitospalvelujen tarpeeseen vastaaminen Hämeen päihdehuollon kuntayhtymään kuuluu 45 jäsenkuntaa (vuonna 2003 46 jäsenkuntaa) ja kunnat sijaitsevat Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä. Tällä hetkellä kuntayhtymä tuottaa ainoastaan päihdehuollon laitospalveluja (Mainiemen kuntoutumiskeskus). Vuonna 2003 Mainiemeen tuli asiakkaita 31:stä jäsenkunnasta ja 13:sta muusta kunnasta. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen palvelut ovat laajentuneet viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Syksyllä 2003 avasi ovensa huumekuntoutumisyhteisö Pähkinän yhteyteen 2-3 paikkainen itsenäistymisyhteisö Terho. Terhon tavoitteena on itsenäiseen elämään harjaantuminen oman vastuunottamisen ja arjesta selviytymisen kautta. Terhossa ohjaajien rooli pienenee ja vastuu asioiden hoitamisesta on yhä enemmän asiakkaalla itsellään.

12 Työtoiminta on tärkeä osa asiakkaiden kuntoutumisprosessia. Pitkissä hoidoissa olevilla asiakkailla on mahdollisuus resurssiensa mukaan tehdä työtä joko Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa eri tehtävissä tai lähialueen yrittäjien palveluksessa (puutarha, kaupat ym.). Työtoiminnasta maksetaan asiakkaalle pientä aktivoimisrahaa tai pidemmällä kuntoutuksessa olevat voivat saada työvoimahallinnolta työvoimakokeilun ylläpitokorvausta. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymällä on omistuksessaan alueella sijaitseva rivitalo, jossa on muutamia vuokra-asuntoja. Laitoshoidon jälkeen asiakas voi siirtyä asumaan rivitaloon omalla vuokrasopimuksella ja samalla hyödyntää Mainiemen avopalveluja. Tukiasumista pyritään kehittämään jatkossa järjestelmälliseksi osaksi pitkiä hoitoja ja siihen liittyy aina joko työskentely tai ammatillinen koulutus. Rivitalossa sijaitsee myös Mainiemen uusi perhekuntoutumisyhteisö Perho, jossa on asunnot kahdelle perheelle. Perho-yhteisö aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa ja toimii niin ikään Pähkinähuumekuntoutumisyhteisön yhteydessä. Jatkossa Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän tavoitteena on tarjota jäsenkunnilleen myös muita kuin päihdehuollon laitospalveluja. Kehitteillä on muun muassa konsultaatiopalveluja, minipäiväkeskustoimintaa ja jalkautuvia päihdepalveluja. Näin kuntayhtymän jäsenkunnat voivat hyödyntää Mainiemen henkilökunnan ammattitaitoa kattavammin. 4.3 Tulevaisuuden ammattilaiset: Mainiemi opiskelijoiden harjoitteluyksikkönä Päihdehuollon palvelutarpeisiin voidaan vastata myös kouluttamalla päihdetyöhön entistä rautaisempia ammattilaisia. Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa opiskelijoihin on jo totuttu, mutta harjoittelun koordinoinnissa ja sisällön kehittämisessä ollaan vasta alussa. Käytännön harjoittelut ovat tärkeä osa opiskelua. Mainiemen henkilökunnalle osoitetussa kyselyssä tiedusteltiin henkilökunnan mielipiteitä opiskelijoiden ohjaukseen liittyvistä asioista, kuten millainen opiskelija soveltuu harjoittelijaksi Mainiemeen ja mitä hyvän harjoittelun tulisi sisältää. Mainiemen henkilökunnasta valtaosa pitää opiskelijoiden harjoitteluja Mainiemessä hyvänä ja kannatettavana asiana. Kantaa perustellaan muun muassa sillä, että opiskelijan on hyvä nähdä ja oppia päihdetyötä käytännössä. Myös työntekijät saavat opiskelijoilta uusia virikkeitä ja näkemyksiä.

13 Mainiemi tulee tunnetuksi opiskelijoiden myötä ja saa mahdollisesti uutta työvoimaa harjoittelunsa Mainiemessä suorittaneista opiskelijoista. Muutamassa vastauksessa pohditaan, että opiskelijoiden määrää tulisi kuitenkin rajoittaa ( ei liikaa ). Viiden vastaajan mielestä Mainiemi voisi profiloitua selkeämmin opiskelijoiden harjoitteluyksiköksi. Perusteluissa painotetaan muun muassa opiskelijoiden ikää (ei liian nuoria ja kokemattomia; alaikäraja esim. 22 v.) ja määrää (korkeintaan yksi kerrallaan jne.). Opiskelijoiden koetaan vaativan paljon aikaa. On tärkeää priorisoida minkälaisia (ala, mitä osaa ja mitä haluaa oppia) opiskelijoita Mainiemeen soveltuu harjoittelijoiksi. Kuitenkin yhteistyötä koulujen ja tulevaisuuden työntekijöiden kanssa pidetään tärkeänä. Opiskelijan tulisi henkilökunnan mukaan suorittaa koko harjoittelunsa yhdessä yhteisössä. Jokaisella opiskelijalla tulisi olla omaan ammattiryhmään kuuluva harjoitteluohjaaja. Yhteistyö koulun kanssa on tärkeää. Opiskelijalla ja harjoittelun ohjaajalla täytyy olla yhteneväinen näkemys siitä, mitä harjoittelun aikana on tarkoitus oppia. Ohjaajalla on vastuu harjoittelun onnistumisesta; ohjaamiseen täytyy paneutua kunnolla. Lähes kaikki Mainiemen päihdetyötä tekevistä työntekijöistä olisivat valmiita toimimaan opiskelijoiden ohjaajina. Myönteisiä vastauksia perustellaan oman kokemuksen jakamisen tärkeydellä ja toisaalta oman työn arvioimisen ja näkökulmien vaihtamisen kautta. 6 Kyselyjen tulokset pähkinänkuoressa KYSELY KUNTAYHTYMÄN ALUEEN PÄIHDEPALVELUNTUOTTAJILLE Vastausprosentti 47 % (16 tahoa 34:stä) Kuntayhtymän alueella toimivilta päihdepalvelujen tuottajilta kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä hoitoyhteistyöstä (lähetekäytännöt ja asiakastiedon kulku), konsultaatioyhteistyöstä sekä työntekijävaihdosta ja koulutusyhteistyöstä. Lisäksi tiedusteltiin, miltä Mainiemen kuntoutumiskeskus näyttää palveluntuottajien silmin sekä sitä, miten alueen päihdetyötä voitaisiin kehittää toimivammaksi.

14 Kaikki kyselyyn vastanneet tahot haluavat tietoa asiakkaan aikaisemmista hoidoista ja hoitopoluista. Tämän katsotaan edistävän yhteistyötä ja hoidon tuloksellisuutta, lisäksi näin vältytään päällekkäiseltä työltä. Yleisimmin vastanneet palveluntuottajat suosivat kirjallista lähetettä. Myös konsultaatioyhteistyön toivotaan toimivan molempiin suuntiin: vastanneet tahot antavat ja saavat konsultaatioita tarvittaessa eri tahoille/tahoilta. Yleisimmin konsultaatiotarvetta ilmenee lääketieteellisissä asioissa, erityisesti kaksoisdiagnoosiasiakkaiden ja moniongelmaisten asiakkaiden (päihdeongelman lisäksi vakava somaattinen sairaus) hoidossa. Työntekijävaihdosta Mainiemen kanssa oli suoraan kiinnostuneita neljä tahoa; yhdeksässä vastauksessa oli valittu vaihtoehto ehkä. Vaihtoajan tulisi olla tarpeeksi pitkä ja siihen tulisi kuulua hyvä perehdytys. Käytännössä vaihto edellyttää myös hyviä kulkumahdollisuuksia tai asumismahdollisuutta. Alueen päihdepalveluntuottajat ovat hyvin koulutusmyönteisiä: suurin osa kyselyyn vastanneista olisivat halukkaita osallistumaan yhteiseen koulutukseen, mutta aika ja muut resurssit ovat tiukassa. Koulutusta haluttaisiin mm. aiheista: yhteisöllinen päihdekuntoutuminen, lääkkeetön hoito ja pehmeät vaihtoehdot hoidossa, huumeasiakkaat, eri hoito- ja terapiamuodot, motivointi ja kognitiivinen terapia, erityiskysymykset päihdeasiakkaiden hoidossa. Mainiemi profiloituu alueen palveluntuottajien näkökulmasta yleisimmin alkoholistien hoitoon, mutta myös huumeiden käyttäjät ja sekakäyttäjät mainitaan useassa vastauksessa. Muita mainittuja asiakasryhmiä ovat: vakavasti muutosta suunnittelevat, työikäiset, eläkeläiset, nuoret aikuiset, alle keski-ikäiset, keski-ikäiset, yksinäiset ja perheettömät, yhteisöhoidosta hyötyvät miehet ja naiset. Mainiemen palveluvalikoimaa olisi tarvetta laajentaa vastausten mukaan erityisesti seuraaville asiakasryhmille: Huumekatkaisu-/vieroitushoito huumeiden käyttäjille, perhehoito päihdeperheille, pienten lasten äidit, pariskunnat, keski-ikäiset lääkkeiden väärinkäyttäjät ja nuoret kaksoisdiagnoosiasiakkaat. KYSELY MAINIEMEN HENKILÖKUNNALLE Vastausprosentti 54 % (13 henkilöä 24:stä) Mainiemen henkilökunnalta kysyttiin Mainiemen profiilista ja roolista päihdehuollon laitospalvelujen kentässä, yhteistyöstä ja yhteistyön kehittämisestä muiden palveluntuottajien kans-

15 sa, Mainiemen sisäisestä keittämisestä ja uusista palvelumuodoista, joita kuntayhtymä voisi jatkossa tarjota jäsenkunnilleen. Sanoja, joilla Mainiemeä yleisimmin kuvaillaan, ovat: terapeuttinen, inhimillinen, yhteisöllinen, joustava, kehittyvä, turvallinen, asiakasmyönteinen, tavoitteellinen, luonnonläheinen, kaukana kaupungeista ja lämmin. Erityisesti Mainiemi on onnistunut yhteisöllisyyden edistämisessä ja kehittämisessä, henkilökohtaisessa asiakastyössä, perustyön laadun kehittämisessä sekä naisten erityistarpeiden huomioimisessa päihdetyössä. Kehittämisen varaa jää vielä henkilöstöpolitiikan saralle (koulutus ja palkkaus). Lisäksi kehittämiskohtina mainitaan mm. moniammatillisen osaamisen parempi hyödyntäminen ja yhteisöllisyyden kehittäminen. Myöskään tiedottaminen Mainiemestä kuntiin (niin palveluista kuin asiakasasioistakaan) ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Mainiemen henkilökunta näkee työpaikkansa pääosin hyvin myönteisessä valossa ja valtaosa vastanneista suhtautuu avoimesti työn kehittämiseen: Suurinta osaa henkilökunnasta kiinnostaa työntekijävaihto muiden päihdehuollon yksiköiden kanssa. Etenkin koulutuksiin suhtaudutaan myönteisesti. Eniten kiinnostusta herätti koulutus yhteisöllisyydestä (eri näkökulmia). Muita koulutusehdotuksia oli mm: huumekoulutus, lääkekoulutus ja esim. Myllyhoidon hoitokäytännöt. Konsultaatiota kaivataan mm. psyykkisiin sairauksiin liittyvissä asioissa, muissa sairauksissa, lääkityksissä, rikos- ja vankiasioissa, asunnottomuudessa ja muissa vastaavissa ilmiöissä, jotka eivät suoraan liity päihdetyöhön, mutta saattavat tulla kuntoutuksessa esille. Konsultaatiopalveluita ollaan valmiita antamaan myös Mainiemestä kuntien työntekijöille esim. seuraavista aiheista: yhteisöllisyys, ryhmädynamiikka, päihdetyön perusteet, verkostoterapia, hoidon tarpeen määrittely, akupunktion käyttö päihdetyössä. Konsultaatiopalvelun toteuttaminen vaatii lisää henkilöstöresursseja, taitoa, innokkuutta ja aikaa. Kunnilla uskotaan olevan konsultaatiotarpeita laajalti, joten kyseisen palvelun tarjoaminen olisi paikallaan. Myös jalkautuvan päihdetyön vieminen kuntiin saa kannatusta - Hoidon saatavuus pienissä kunnissa paranisi ja hoitoon tulokynnys olisi matalampi. Päihdetyön asiantuntemusta vietäisiin sinne, missä sitä ei välttämättä valmiiksi vielä ole ja yhteistyö kuntien kanssa paranisi. Opiskelijoihin suhtaudutaan Mainiemessä kiinnostuksella; myös työntekijät hyötyvät opiskelijoiden harjoittelujaksoista. Opiskelijoita ei kuitenkaan saa olla liikaa (kerrallaan), eivätkä he saa olla liian nuoria. Ohjaukseen tulee panostaa ja harjoittelujakson tulisi olla hyvin suunniteltu. Opiskelijan olisi hyvä suorittaa koko harjoittelujakso yhdessä yhteisössä. Harjoittelujen ohjaamiseen löytyy henkilökunnan parista hyvinkin mielenkiintoa.

16 7 Kyselyjen anti Reitit selviksi hankkeelle Kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajien ja Mainiemen henkilökunnan kyselyiden vastaukset vahvistavat niitä kehittämistarpeita, joita jäsen- ja sopimuskuntien kyselyssä nousi esille muun muassa päihdepalveluiden suhteen. Lisäksi nämä kaksi kyselyä tuovat uutta ajattelemisen aihetta Mainiemen sisäiseen ja imagolliseen kehittämiseen: tiedottamiseen, lomakkeiston suunnittelemiseen ja opiskelijoiden harjoittelujen kehittämiseen. Reitit selviksi hankkeen aluksi tehdyt neljä kyselyä (kysely kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnille, alueen päihdepalveluntuottajille, Mainiemen henkilökunnalle ja asiakkaille) muodostavat pohjakartoituksen hanketyölle ja kuntayhtymän kehittämiselle jatkossakin. Niiden hyöty ei rajoitu ainoastaan hankkeen alkuun, vaan niihin voidaan aina palata kyselyissä käsiteltyjen asioiden, kuten koulutusten tai konsultaatiopalvelujen kehittämisen, tullessa ajankohtaisiksi. Hankkeessa toimii kuusihenkinen kehittämistyöryhmä, joka viikoittaisissa palavereissaan pohtii Mainiemen sisäisiä uudistuksia. Tähän mennessä (toukokuun puoliväli 2004) erityisesti Mainiemen imagolliset seikat sekä lomakkeiston uusiminen ovat olleet uudistusten alla. Hankkeen pilottikuntien avustuksella Mainiemeen on kehitetty oma asiakaslähete, esitietolomake, joka palvelee kuntien ja muiden tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Myös hoitoyhteenvetolomaketta ja sen käytäntöä on kehitetty. Selkeästä lomakkeistosta pyritään kehittämään aikaa säästävä tehokas työväline arkeen, joka palvelee niin asiakkaan lähettävää tahoa, Mainiemen henkilökuntaa kuin asiakastakin. Toisena konkreettisena edistyksenä mainittakoon Mainiemi tiedottaa tiedotteen syntyminen. Tiedote lähetetään kuntiin ja yhteistyökumppaneille neljännesvuosittain. Ensimmäinen tiedote on ilmestynyt maaliskuun 2004 lopussa. Tiedotteessa käsitellään Mainiemen ajankohtaisia asioita ja tiedotetaan tulevasta. Tiedottamisen avuksi lähitulevaisuudessa uusitaan Mainiemen kotisivut, joita kehittämisryhmässä on jo ideoitu. Myös laatuasiat ovat juuri nyt ajankohtaisia Mainiemessä. Kehittämisryhmän työn alla on Stakesin päihdepalveluille osoitetun laatuarvion tekeminen. Pyrimme huomioimaan Stakesin päihdepalvelujen laatusuositukset kaikissa kehittämiseen liittyvissä asioissa. (Lisätietoa laatusuosituksista ja laatuarviosta: www.stake.fi/neuvoa-antavat)

17 Seuraavassa loppusanoiksi päihdepalveluntuottajien vastauksissa esitettyjä vapaita näkemyksiä ja kommentteja: Hyvä, että näitä asioita joku kuntayhtymän alueella selvittää, koska vuosien varrella varmasti paljon paikallisia muutoksia niin palvelujen tarpeessa kuin niiden järjestämisessäkin. Toisaalta herkästi uraudutaan ja ravistelu tarpeen vaikkapa tällaisen kyselyn muodossa. Kiitos. Koulutus ja konsultaatio [kyselyssä] mainittu työnohjausta ei. Työnohjaus yli hallintorajojen hyvä tapa löytää uutta ja/tai yhteistä muiden kanssa. Perhetyön osuus on edelleen lisättävä alue perheinterventiot jossa lapset huomioidaan, lasten ryhmät. Psykiatristen sairauksien tehokkaampi hoito päihteenkäyttäjillä tärkeää. Kuntien tilanne heikentää hoitojen suunnittelua, loppuvuonna rahat vähissä mikä varmaan näkyy myös Mainiemessä. Hoitoon pääsykynnys voisi olla myös Mainiemessä matalampi hoito on prosessi (...) Jonkinasteinen vieroitushoito toisi Mainiemeen asiakkaita, ei tarvitsisi vaihtaa paikkaa vieroituksen ja kuntoutuksen välillä.