Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina Aro Dosentti, erikoislääkäri Päivi Keskinen FT, erikoistutkija Jaana Lindström Diabeteshoitaja Marja Rautavirta ETL, ravitsemusterap. Anna-Liisa Ventola ETM, ravitsemusterap. Leena Virtanen
Diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon suositeltava ruoka on käytännössä sama, jota suositellaan koko väestölle
Diabeetikon ravitsemushoidon tavoitteet ohjata diabeetikkoa tasapainoisiin ruokatottumuksiin ja nauttimaan ruuasta edistää diabeetikon joustavaa omahoitoa hoitosuositusten mukaiset veren rasva- ja verenglukoosipitoisuudet sekä verenpainearvot sopivan painon saavuttaminen ja ylläpito lisäsairauksien ja niiden etenemisen ehkäisy hyvä elämänlaatu
Diabeetikon ruokavalio Ruokarytmi on tärkeä Kolme ruokailukertaa sekä tarpeen mukaan 1-3 välipalaa Välipalat eivät ole pakollisia tyypin 2 diabeetikoille Säännöllisyydellä tarkoitetaan sitä, että päivittäin syödään suunnilleen yhtä monta kertaa ja jokseenkin samoihin aikoihin
Säännöllinen ateriarytmi auttaa: Aterian jälkeisen verensokerin hallinnassa Ruoan ja lääkityksen yhteensovittamisessa Ruokamäärän hallinnassa ja siten painonhallinnassa Tyypin 1 diabeetikoita ateriainsuliinin annostelussa, kun pää- ja välipalat ovat selkeitä
Diabeetikon ruokavalio Hiilihydraatit 45 60 % - lisättyä sokeria alle 10 % Rasva 25 35 % - tyydyttyneet ja transrasvahapot alle 10% - kertatyydyttymättömät rasvahapot 10 20% - monityydyttymättömät rasvahapot 5 10% Proteiini 10 20%
Energiaravintoaineiden osuudet
Hiilihydraatit Diabeetikon ruokavalioon kuuluu runsaskuituisia, hiilihydraatteja sisältäviä ruokia. Hiilihydraatit jaetaan eri aterioille, ja niiden määrä ja laatu valitaan siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä verenglukoositasapaino pitkän ajan kuluessa Hh arviointi: ateria ins/tbl käyttävillä Mikäli triglyseridit ovat koholla, saattaa hh saanti 45 E% olla hyödyllistä
Ravintokuitu Tavoitteena 20 g / 4,2 MJ (1 000 kcal) tai 40 g päivässä Runsaskuituinen ruokavalio auttaa alentamaan päivittäistä ja aterian jälkeistä verenglukoositasoa Diabeetikoille suositellaan koko väestön suositusta runsaampaa kuidun saantia Runsaskuituisessa tuotteessa on kuitua vähintään 6g/100g Kuidun lisääminen ruokavalioon on syytä tehdä vähitellen vatsavaivojen välttämiseksi
Sokeri Lisättyä sokeri alle 10E% Runsas sokerin ja fruktoosin käyttö nostaa triglyseridipitoisuutta Runsas sokeroitujen juomien käyttö on yhteydessä lisääntyneeseen energian saantiin ja painon nousuun
Proteiinit Jos suositukset rasvan ja hiilihydraattien osalta toteutuvat, proteiinin saanti jää käytännössä alle 20 E%. Runsaammasta proteiinin saannista saattaa olla diabeetikolle haittaa. Diabeetikoiden proteiinin saannin pitäminen 0,8 1 grammassa ihannepainokiloa kohden saattaa hyödyttää mikroalbuminuriavaiheessa ja on tarpeen diabeettisessa munuaistaudissa.
Diabeetikon ruokavalio Rasvan laadulla on merkitystä lipoproteiinipitoisuuksiin, insuliiniherkkyyteen, verenpaineesen ja verenhyytymiseen
Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus Suomessa 2009 Yhteensä 20 235, 41% kuolinsyistä, josta sepelvaltimotaudin osuus 11 534 (22%) 80%:sti ehkäistävissä, jos riskitekijät hoidettaisiin Liittyy usein tyypin 2 diabetekseen Tilastokeskus 2010
Ruokavaliomuutosten teho Muutos ruokavaliossa Tyydyttyneen rasvan vähentäminen ja rasvan laadun parantaminen Veren kolesterolin pienenemä 5-10 % Ravinnon kolesterolin rajoittaminen 3-5 % Kasvisteroli/-stanolilisä 10-15 % Laihtuminen ylipainoisilla 5-10 % Kuidun lisääminen 3-5 % Yhteensä 26-40 % S.M Grundy 2001
Sydän- ja verisuonitautien kehittyminen Ravinto: mm. Rasvan määrä Rasvan laatu Suola Kuitu Muut tekijät: mm. Ikä Perintötekijät Liikunta Tupakointi Sukupuoli Riskitekijät: Esim. Korkeat veren rasva-arvot Kohonnut verenpaine Diabetes Sydän- ja verisuonitaudit Soile Ruottinen
Rasvan laatu diabeetikoiden ruokavalio suosituksessa tyydyttyneitä ja transrasvahappoja alle 10E% kertatyydyttymättömiä rasvahappoja 10 20E% monityydyttymättömiä rasvahappoja 5 10E% Lähde: Diabeetikoiden ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto
Tyydyttyneet rasvahapot, kova rasva suurentaa veren kokonais ja LDLkolesterolipitoisuutta heikentämällä maksan kykyä poistaa LDL-kolesterolia verenkierrosta ->lisää verisuonitukosten vaaraa huonontaa glukoosiaineenvaihduntaa, suurentamalla paastoinsuliinipitoisuutta ja vähentämällä insuliiniherkkyyttä saattavat lisätä elimistön muodostamia tulehdustekijöitä altistaa verihyytymän synnylle
Kovat rasvat lisäävät kolesterolia, pehmeät rasvat vähentävät sitä Margariinitiedotus
Miten vähennät kovan rasvan osuutta ruokavaliossa? Mitä ruokavalinnat tällöin ovat käytännössä?
Ruokavalinnat käytännössä Elintarvikkeet valitaan rasvattomia/vähärasvaisina tai kasvirasvapohjaisina: maitotuotteet, (maito, piimä, juusto, jogurtti) liha ja lihaleikkeleet leivonnaiset pääruoat ja kastikkeet valmisruoat
Pehmeä rasva Pienentää veren kokonais- ja LDLkolesterolipitoisuutta Parantaa HDL/LDL-kolesterolisuhdetta Parantaa insuliiniherkkyyttä Vähentää verihyytymien syntyä Vähentää elimistön tuottamia tulehdustekijöitä Ehkäisee sydän- ja verisuonitautitapahtumia
Rasvat Leivälle, leivontaan, ruuanvalmistukseen ja salaatteihin pehmeää rasvaa sisältävät tuotteet leivälle kasviöljyä sisältävää margariinia tai levitettä ruuanvalmistukseen ja leivontaan öljyä tai juoksevaa margariinia salaatille kastikkeeksi tilkka kasviöljyä tai kasviöljyä sisältävää salaattikastiketta Lähde: Diabeetikoiden ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto
Suosi pehmeitä öljy voi rasvaseokset margariinit leivontamargariinit Margariinitiedotus
Diabeetikon ruokavalio Ylipainoisten ja verenpainetautia sairastavien kannattaa rajoittaa alkoholinkäyttöä
Ylipaino ja lihavuus Lihavuus ja ylipaino heikentävät glukoosi- ja lipiditasapainoa ja lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä Lihavuus lisää diabeetikon lääkityksen tarvetta
Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto http://www.diabetes.fi/files/362/diabeetikon_ruo kavaliosuositus_2008.pdf