DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala

Samankaltaiset tiedostot
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Labquality Days Jaana Leiviskä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Tyypin 2 diabetes sairautena

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Onko testosteronihoito turvallista?

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Mikä on valtimotauti?

Matti Uusitupa Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?

Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

Käypä hoito -suositus. Dyslipidemiat

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

Valtimotaudin ABC 2016

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Diabetes (sokeritauti)

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Sydäntä keventävää asiaa

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Päivitetty

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Julkisen yhteenvedon osiot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Verisuonitaudin riskitekijät

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten

POTILASLAIN JA DYSLIPIDEMIOIDEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN DYSLIPIDEMIOIDEN STATIINIHOIDOSSA

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

MAALLIKKO STATIINIMAAILMASSA

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi

Dyslipidemioiden hoito

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

METELI-projekti lopetuskokous

Tietoa eteisvärinästä

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Julkisen yhteenvedon osiot

MIKÄ ON TÄRKEINTÄ RUOKAVALIOSSA RASVAN MÄÄRÄ VAI LAATU. Matti Uusitupa

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL

STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Lipanthyl Penta 145 mg , versio 3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

ALENTAA NOPEASTI PITÄÄ ALHAALLA. Benecol. on suositusten mukainen, tehokas ja helppo keino. alentaa kolesterolia

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Transkriptio:

DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala 15.1.2010

Sidonnaisuudet: Olen tehnyt koulutus-, tutkimus- ja konsultaatioyhteistyötä seuraavien lääkealan yritysten kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana: AstraZeneca, Fournier, Leiras, MSD, Novartis, Pfizer, Sanofi-Aventis ja Schering-Plough. Omistan joitakin lääketehdas Orionin osakkeita.

Mitä on dyslipidemia? Dyslipidemia ja valtimotaudit Dyslipidemian yleisyys? Dyslipidemian ehkäisy? Dyslipidemian hoito? Johtopäätökset

Dyslipidemian määritelmä Dyslipidemialla tarkoitetaan tilannetta, jossa seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on yli 3,0 mmol/l tai triglyseridipitoisuus yli 2,0 mmol/l tai HDL-kolesterolipitoisuus alle 1,0 mmol/l tai edellä mainittujen yhdistelmä http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Ateroskleroosin kliiniset manifestaatiot Iskeeminen aivohalvaus Sydäninfarkti Erektiohäiriö Aivoverenkiertohäiriöt Angina pectoris: Stabiili Epästabiili Perifeerinen valtimotauti Klaudikaatio Lepokipu Gangreeni Adapted from: Drouet L. Cerebrovasc Dis 2002; 13(suppl 1): 1 6.

OLET JUURI NIIN VANHA KUIN VALTIMOSI!

Seerumin kolesteroli ja sepelvaltimotaudin kehittyminen Grundy SM: OSLO Study

SYY-SEURAUS (KAUSALITEETTI), SEERUMIN KOLESTEROLI JA VALTIMOTAUDIT Vahva tilastollinen korrelaatio Annos-vaste-suhde Kronologinen järjestys Toistettavuus eri väestöissä Riippumattomuus Yhteensopivuus kliinisten havaintojen kanssa Patofysiologinen mekanismi Eläinkoemallien havainnot Hoitotoimenpide valtimotautien väheneminen

Vakavat valtimotautitapahtumat Proportional reduction in event rate (SE) Cholesterol Treatment Trialists (CTT) Collaborators Lancet 366:1267-78, 2005

HDL-kolesterolipitoisuus ennustaa riskiä myös pienillä LDL- kolesterolipitoisuuksilla Merkittävien CV-tapahtumien riski viiden vuoden aikana (%) HDL-C Quintiles, a mg/dl Statiinihoidossa olevia potilaita, joiden LDL-kol 1,81 mmol/l 10 8 6 4 2 0 Q1 <0,98 Q2 0,98-<1,11 Q3 1,11-<1,24 Q4 1,24-<1,42 Q5 1,42 HDL-kol (mmol/l) HR vs Q1* 0.85 0.57 0.55 0.61 n = 2661, LDL-kol 1,5 mmol/l; TG 1,42 mmol/l *P=.03 Barter P, et al. New Engl J Med. 2007;357:1301-1310.

Triglyseridit ja sepelvaltimotaudin riski: meta-analyysi Meta-analyysi sisältää >260 000 osallistujaa, ja siihen sisältyy tiedot yli 10 000 sepelvaltimotautitapauksesta Sarwar N et al. Circulation. 2007;115:450 458.

Dyslipidemioiden yleisyys Seerumin kokonaiskolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet suurentuvat miehillä noin 50:een ja naisilla 60 70 ikävuoteen asti. Finriski 2007 -tutkimuksen mukaan Kokonaiskolesterolipitoisuus oli yli 5,0 mmol/l 60 %:lla tutkituilla 25 74-vuotiailla HDL-pitoisuus oli pieni 17 %:lla miehistä ja 26 %:lla naisista (miehillä alle 1,0 ja naisilla alle 1,3 mmol/l) Seerumin triglyseridipitoisuus oli suurentunut 33 %:lla miehistä ja 19 %:lla naisista (yli 1,7 mmol/l) http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroottisten sairauksien hoidon ja ehkäisyn periaatteet 1. Väestöstrategia 2. Toimenpiteet korkean vaaratekijätason henkilöillä (Primaaripreventio) 3. Toimenpiteet valtimotauteihin jo sairastuneilla henkilöillä (Sekundaaripreventio)

mmol/l 7 Seerumin kolesteroli 25-64 -vuotiailla miehillä - kolesterolitasot ovat kääntyneet laskuun 6,5 6 5,5 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 5 1982 1987 1992 1997 2002 2007

Estimated effects on serum cholesterol mmol/l -1.0-0.8-0.6-0.4-0.2 0.0 Medication effect Dietary effect Medication+dietary effect Observed S-Chol 1982 1992 2002 2007 Year

35-64 -vuotiaiden ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa vuosina 1952-2006 Kuolleisuus/ 100 000 600 500 400 300 200 100 0 1952 1958 1964 1970 1976 1982 1988 1994 2000 2006

Havaittu ja riskitekijöillä ennustettu sepelvaltimotautikuolleisuuden lasku 35-64 -vuotiailla miehillä % 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80-90 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Year Havaittu Riskitekijät Kolesteroli Diastolinen Tupakointi

Mitkä potilasryhmät ovat valtimotautien ehkäisyssä etusijalla? 1 Potilaat, joilla on todettu ateroskleroottinen valtimotauti. 2 Oireettomat henkilöt, joiden riski sairastua valtimotautiin on suurentunut 2.1 siksi, että useat samanaikaisesti vaikuttavat riskitekijät 5 % riski kuolla valtimotautitapahtumaan 10 vuodessa) 2.2 siksi, että heillä on tyypin 2 diabetes tai tyypin 1 diabetes, johon liittyy mikroalbuminuria 2.3 siksi, että heillä on huomattavan korostunut yksittäinen riskitekijä, etenkin, jos tähän liittyy kohde-elinvaurio. 3 Ennenaikaisesti ateroskleroottiseen valtimotautiin sairastuneen henkilön lähisukulaiset tai ne, joiden riski on erityisen suuri SLL Liite 49/5.12.2008

SLL Liite 49/5.12.2008

FINRISKI-laskuri www.ktl.fi/portal/13162

Taulukko 1. Dyslipidemian hoidon tavoitteet. Seerumin lipidifraktio Kokonaiskolesteroli Väestö (mmol/l) Suuren riskin henkilö (mmol/l) alle 5.0 alle 4.0 4.5 ² LDL-kolesteroli ¹ alle 3.0 alle 2.0 2.5 ² Triglyseridit alle 2.0 alle 2.0 HDL-kolesteroli yli 1.0 yli 1.0 ¹ Ensisijainen tavoite ² Pienempi arvo, jos mahdollista http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Hoito Elämäntapamuutokset ovat hoidon perusta ja usein riittävä hoito pienen riskin potilaille. Elämäntapojen korjaaminen kohdistuu ruokavalioon liikuntaan tupakoinnin lopettamiseen alkoholin suurkulutuksen vähentämiseen. Lääkehoito suunnitellaan räätälöidysti, erityisesti suuren riskin potilaille ja sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Elämäntapamuutokset Vähennetään liiallista energiansaantia (liikapainoiset) tyydyttyneet ja transrasvat kerta- ja monityydyttymättömät rasvat liukoisia kuituja Lisätään energiankulutusta päivittäinen liikunta Elämäntapamuutosten onnistumisen edellytyksenä on potilaan oma motivaatio. http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Taulukko 3. Päälinjat lääkehoidon valinnassa. Dyslipidemiatyyppi Hyperkolesterolemia (LDLkolesteroliarvo yli 3.0 mmol/l, triglyseridiarvo ei suurentunut) Kombinoitunut hyperlipidemia (LDLkolesteroli- ja triglyseridipitoisuus suurentuneet) - triglyseridit 2 4.5 mmol/l - triglyseridit yli 4.5 mmol/l Hypertriglyseridemia (vain triglyseridiarvo suurentunut) ¹ Lääkitys statiini (tarvittaessa lisätään etsetimibi tai resiini) statiini; tarvittaessa statiinin ja nikotiinihapon yhdistelmä, jos HDLkolesterolipitoisuus pieni (ks. kohta Erikoissairaanhoidon konsultaatio) statiini + tarvittaessa fibraatti tai kalaöljy 2 4 g/vrk fibraatti ², kalaöljy 2 4 g/vrk ¹ Huomattava hypertriglyseridemia (yli 10 mmol/l) tai pankreatiittioireet edellyttävät ensisijaisesti lähes rasvatonta ruokavaliota ja alkoholinkäytön lopettamista. Oireisilla potilailla aluksi sairaalaseuranta. ² Tietyissä tapauksissa voidaan käyttää statiinia, jotta seerumin LDLkolesterolipitoisuus saadaan alle arvon 2.5 mmol/l. http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Avohoidossa Lipidipitoisuudet tarkistetaan 1 3 kuukauden kuluttua ruokavaliohoidon aloittamisesta. Ellei tavoitteeseen ole päästy, selvitä syyt ja mahdollisuudet motivaation parantamiseen Harkitse lääkehoitoa myös muuten terveelle henkilölle, jos valtimotautikuoleman vaara on vähintään 5 % kymmenen vuoden aikavälillä eikä sitä elämäntapamuutoksin pystytä pienentämään. Jos potilaalla on kliininen valtimotauti tai diabetes, on lääkehoito (yleensä statiini) useimmiten tarpeen elämäntapamuutosten lisäksi. http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Suurentunut LDL-kolesteroli Jos pitoisuus on yli 3 mmol/l, hoitona: statiini yksin tai yhdistettynä yhteen tai useampaan seuraavista: etsetimibi, nikotiinihappo, resiini kasvistanoli- tai kasvisteroliesteriä sisältävät erityisravitsemusvalmisteet http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Pieni HDL-kolesterolipitoisuus Jos pitoisuus on alle 1 mmol/l, hoitona kestävyysliikunnan lisääminen, laihdutus ja tupakoinnin lopettaminen harkitse suuren riskin omaaville statiinin, nikotiinihapon tai niiden yhdistelmän käyttöä, vaikka LDL-kolesterolipitoisuus olisi hoitotavoitteessa http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Kombinoitunut hyperlipidemia Kun sekä LDL-kolesteroli että triglyseridit suurentuneet, hoitona triglyridipitoisuus lievästi suurentunut: statiini, tarvittaessa yhdistettynä nikotiinihappoon statiinin, tarvittaessa yhdistettynä fibraattiin, jonka aloitus ja alkuseuranta erikoissairaanhoidossa statiinien ja pitkäketjuisten n-3-rasvahappojen (kalaöljyt) yhdistelmä on mahdollinen hoitovaihtoehto http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Lääkehoidon seuranta Varmista tavoitteiden toteutuminen ja hoitomotivaation säilyminen. Huomioi mahdolliset lääkehoidosta johtuvat haittavaikutukset. Statiinin aloitusannoksen on oltava riittävän tehokas (esim. simvastatiinia 40 mg/vrk). http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Lääkehoidon haittavaikutukset Lihaksiin kohdistuvat haittavaikutukset ovat harvinaisia, eikä seerumin kreatiinikinaasin (CK) mittauksia tarvita rutiinimaisesti. Potilaalle kerrotaan mahdollisista haittavaikutusten oireista (lihaskipu, -heikkous ja -arkuus tai tumma virtsa). Jos epämääräisiä lihasoireita, määritä CK ja keskeytä statiinihoito, kunnes oireiden syy on selvinnyt. CK-aktiivisuutta pidetään merkittävästi suurentuneena, jos arvo ylittää viitealueen ylärajan yli kymmenkertaisesti. Maksaentsyymien nousu on harvinaista. Ilmaantuu yleensä ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Sulje pois muut syyt. http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Sydän- ja verisuonisairauksia sairastavien 35-74-vuotiaiden henkilöiden jakauma (%) kolesterolilääkityksen ja seerumin kolesterolipitoisuuden mukaan FINRISKI 2007 -tutkimuksessa. Sairausperuste n Kolesteroli- Kolesterolilääkitys Ei kolesterolilääkitystä lääkitystä S-Kol S-Kol S-Kol S-Kol käyttäviä keskiarvo 5 mmol/l keskiarvo 5 mmol/l % mmol/l % mmol/l % Sydäninfarkti 153 80 4,4 20 5,3 53 Ohitusleikkaus 88 92 4,3 18 5,0 60 Pallolaajennus 89 89 4,4 20 5,1 50 Rasitusrintakipu 172 61 4,6 29 5,3 58 Vartiainen E, Laatikainen T, Strandberg T, Salomaa V, Jousilahti P: Kolesterolilääkkeiden käytössä on edelleen kohentamisen varaa FINRISKI 2007 -tutkimuksen tuloksia SLL 64:4135-4139, 2009

MIKSI HOITOTAVOITTEITA EI SAAVUTETA Potilas (henkilö) Lääkäri Terveydenhuoltojärjestelmä Yhteiskunta Pearson 1996; European Guidelines 4th Joint Task Force 2007

JOHTOPÄÄTÖKSET Dyslipidemia (etenkin suuri LDL-kolesteroli) on keskeinen ateroskleroottisten valtimosairauksien syy Dyslipidemia on edelleen tavallista väestössämme Tarvitsemme selkeän väestöstrategian dyslipidemian vähentämiseksi koko väestössä Tarvitsemme toimivat hoitoketjut valtimosairaus- ja suuren vaaran potilaiden hoidon jatkuvuuden ja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi Tarvitsemme pontevan, laajojen toimijoiden implementaatio-ohjelman valtimotautien ehkäisyn ja hoidon toteuttamiseksi

MITÄ OLEN TEHNYT TÄNÄÄN TERVEYTENI JA TYÖKYKYNI YLLÄPITÄMISEN HYVÄKSI? SENIORIKANSALAISET MITÄ OLEN TEHNYT TÄNÄÄN TERVEYTENI JA TOIMINTAKYKYNI YLLÄPITÄMISEN HYVÄKSI?

BACK-UP SLIDES

Riskitekijöiden ja hoidon vaikutus sepelvaltimotautikuolleisuuden alenemiseen 1982-1997 Ei selitystä 22 % Verenpaine 7 % Vajaatoiminta 2 % Muu rintakivun hoito 2 % Kolesteroli 37 % Leikkaus ja laajennus 8 % Sekundaaripreventio 10 % Infarktin hoito 3 % Tupakointi 9 % Vartiainen et al, SLL 37/2004

Tupakoimattomat Tupakoijat Systolinen verenpaine (mmhg) Kolesteroli mmol/l Suhteellinen riski. Pieni absoluuttinen riski nuorella henkilöllä saattaa kätkeä suuren suhteellisen riskin SLL Liite 49/5.12.2008

Ei-kardiovaskulaarikuolleisuus Cholesterol Treatment Trialists (CTT) Collaborators Lancet 366:1267-78, 2005

Iäkkäät potilaat Statiinihoidon hyöty erityisesti sepelvaltimotaudin ehkäisyssä on osoitettu noin 80 vuoden ikään saakka. Aiemmin aloitettua lääkehoitoa ei ole syytä lopettaa pelkän iän perusteella. Iäkkäillä lääkehoito näyttää hyödyttävän erityisesti niitä, joilla on kliininen valtimotauti. kokonaiskuolleisuus Huomioi iäkkäillä mahdolliseen monilääkitykseen liittyvä yhteisvaikutuksien vaara. http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Diabetes ilman todettua sydän- tai verisuonisairautta Suuren riskin henkilöitä ovat oireettomat tyypin 2 diabeetikot yli 40-vuotiaat tyypin 1 diabeetikot tai ne, joilla mikroalbuminuria 18 39-vuotiaat, joilla esiintyy muita vaaratekijöitä. Sekä elintapamuutokset että lääkehoito on syytä aloittaa mahdollisimman varhain. Statiinihoidosta on hyötyä myös diabeetikoille, joilla ei vielä ole ollut minkään valtimotaudin oireita. Diabeettinen dyslipidemia, jolle on tyypillistä suuri triglyseridin pitoisuus ja pieni HDL-kolesterolin pitoisuus, on aktiivista hoitoa vaativa tila. http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Metabolinen oireyhtymä Käsite metabolinen oireyhtymä tarkoittaa useiden tekijöiden samanaikaisuutta: erityisesti keskivartalolihavuutta, hypertensiota, matalaa HDL-kolesterolipitoisuutta, korkeaa triglyseridipitoisuutta ja suurentunutta veren glukoosipitoisuutta. Nämä tekijät kasvattavat diabeteksen ja valtimotaudin riskiä Tämä merkitsee, että jos oireyhtymän yksikin osatekijä todetaan, on syytä hakea systemaattisesti muitakin tähän liittyviä osatekijöitä. Samalla on aktiivisesti hoidettava kaikkia näitä riskitekijöitä Fyysinen aktiivisuus ja painonhallinta voivat merkittävästi pienentää diabeteksen ilmaantumisen riskiä metabolista oireyhtymää sairastavilla henkilöillä SLL Liite 49/5.12.2008

Prevalence of Risk Factors Among Men Aged 25-64 Years in 2007 80 70 60 67,6 60,8 50 % 40 30 20 20,4 33,3 28,9 10 0 Obesity Overweight and obesity High cholesterol High BP Smoking

Triglyseridipitoisuuden suurenemista lisäävät tekijät Suurten triglyseridipitoisuuksien riskitekijät Liikalihavuus/ylipaino Vähäinen liikunta Tupakointi Liiallinen alkoholinkäyttö Runsashiilihydraattinen ruokavalio Tyypin 2 diabetes, munuaisten vajaatoiminta, kilpirauhasen vajaatoiminta Tietyt lääkkeet Perintötekijät Triglyseridit useimmiten koholla metabolisessa oireyhtymässä.

Mihin tarvitaan ennaltaehkäisystrategiaa lääkärintyössä? 1. Valtimotaudit ovat keskeinen kuolinsyy ja aiheuttavat sairaalahoitoa vaativaa sairastuvuutta ja heikentävät toimintakykyä. Kardiovaskulaarisairaudet ovat keskeinen vammaisuuden aiheuttaja. Ne lisäävät huomattavasti terveydenhuollon kustannuspaineita 2. Valtimotautien taustalla on ateroskleroosi, joka kehittyy vähitellen usean vuoden aikana. Sairaus on jo pitkälle edennyt, kun potilas saa oireita 3. Valtimotautikuolema on usein äkillinen, eikä siihen voida vaikuttaa hoidollisin toimenpitein, koska suuri osa kuolemista tapahtuu sairaalan ulkopuolella 4. Valtimotaudit ovat hyvin tavallisia ja liittyvät voimakkaasti ihmisten elintapoihin ja niitten aiheuttamiin fysiologisiin ja biokemiallisiin tekijöihin, joiden vaikuttavuutta voidaan vähentää 5. Hoitamalla riskitekijöitä voidaan vähentää valtimotauteihin sairastumista ja niihin liittyvää kuolleisuutta SLL Liite 49/5.12.2008

Miten HDL suojaa valtimoita? Endoteelia korjaava Antiinflammatorinen Anti-oksidatiivinen Antitromboottinen HDL-kol Endoteelifunktiota moduloiva Kolesterolin vastaanottaja Kolesteroliesterin luovuttaja Kolesterolin käänteiskuljetus Valtimon seinämän suojaus

Sepelvaltimoiden aterotromboosin kehittyminen Kardiologia. Toim. Heikkilä J ym. Duodecim 2008

ATEROOMAN SYNTY

Suomalaisten 50-vuotiaiden miesten riski sairastua sepelvaltimotautiin (%) 10 vuoden aikana eri riskitekijäyhdistelmillä laskettuna 20 Ei riskitekijöitä 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Systolinen verenpaine 160 mmhg, kolesteroli 7 mmol/l Tupakointi Verenpaine Diabetes Kolesteroli Tupakointi ja verenpaine Tupakointi ja diabetes Tupakointi ja kolesteroli Kolesteroli ja diabetes Verenpaine ja diabetes Kolesteroli ja verenpaine Tupakointi, verenpaine, diabetes Tupakointi, kolesteroli, verenpaine Kolesteroli, varenpaine, diabetes Kaikki riskitekijät

Atherosclerosis PROGRESSION MLD Decrease (mm/year) 0.05 0.04 0.03 0.02 0.01 0 y= 0.0004x - 0.0267 R 2 = 0.6116 p= 0.001 PLAC-1-S REVERSAL-PR MARS-S REVERSAL-AT LCAS-S LCAS-P CCAIT-S REGRESS-S MAAS-S PLAC-1-P REGRESS-P CCAIT-P MARS-P MAAS-P -0.01 1.8 2.3 2.8 3.4 3.9 4.4 LDL Cholesterol mmol/l O Keefe et al JACC 43:2142-6, 2004

CDH events in primary prevention CHD Events (%) 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 y= 0.0599x - 3.3952 R 2 = 0.9305 p= 0.0019 AFCAPS-S ASCOT-S WOSCOPS-S ASCOT-P AFCAPS-P 1.4 2.5 3.5 4.5 5.0 LDL cholesterol Cholesterol mmol/l WOSCOPS-P O Keefe et al JACC 43:2142-6, 2004

CDH events in secondary prevention CHD Events (%) 30 25 20 15 10 5 y= 0.1629x - 4.6776 4S-P R 2 = 0.9029 p< 0.0001 HPS-P 4S-S LIPID-P HPS-S TNT A 10 CARE-P TNT A 80 LIPID-S PROVE-IT-AT CARE-S IDEAL S 20 PROVE-IT-PR IDEAL A 80 0 0.8 1.8 2.8 3.9 4.9 LDL Cholesterol mmol/l O Keefe et al JACC 43:2142-6, 2004

National Public Health Institute, Finland CHD mortality fall in Finland 1982 1997 0-100 Risk Factors -71% Cholesterol - 53% Smoking - 11% Blood pressure - 7% www.ktl.fi -200-300 -400 1982 373 fewer deaths 1997 Treatments -24% AMI treatments - 4% Secondary prevention - 8% Heart failure - 2% Angina: CABG & PTCA - 8% Angina: Aspirin etc - 2% Other Factors -5% T Laatikainen et al Am J Epid 2005

Konsultoi erikoissairaanhoitoa, jos erikoisia kliinisiä löydöksiä dyslipidemian yhteydessä (esim. ksantoomat, striat, lipemia retinalis) hoitoresistentti dyslipidemia vaikea diabeettinen tai munuaistautiin liittyvä dyslipidemia erikoinen lääkeyhdistelmä lipidilääkkeet aiheuttavat hankalia haittavaikutuksia spontaanisti erittäin pieni HDL-kolesterolipitoisuus (alle 0,5 mmol/l) tarvitaan FH-kokogeenikartoitus epäily geneettisestä lipoproteiinilipaasin puutoksesta epäily sitosterolemiasta http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Lasten ja nuorten dyslipidemioiden hoito Ruokavaliomuutokset ovat ensisijainen hoito turvallinen 1 2 vuoden iästä lähtien Alle 18-vuotiailla lääkehoito ainoastaan FH-potilaille tyypin 1 diabeetikoille, joilla on suuri LDL-kolesterolin pitoisuus Lääkehoidon aloitus ja seuranta kuuluvat dyslipidemioihin perehtyneelle lastentautien erikoislääkärille. http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Lääkehoidon erityiskorvattavuus Lääkehoito on erityskorvattavaa seuraavissa tiloissa: 211 (Familiaalinen ja tyypin III dyslipoproteinemia) ICD-10: E78.0, E78.2 213 (Krooniseen sepelvaltimotautiin liittyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö) ICD-10: E78.0 E78.5 Kirjaa tarvittavat kriteerit B-lausuntoon (ks. Lääkärin tietokannat, Kelan erityiskorvaukset lääkkeistä: kriteerit eri taudeissa) http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Kolesterolin käänteinen kuljetus Maksa Kypsä HDL Apo A-I Kypsyvä HDL Apo A-I VK KE SR-B1 CE TG CETP LCAT FC ABCA1 VK Makrofagi B VLDL/LDL kolesteroli

HDL-kolesterolipitoisuutta suurentavat Interventio HDL-kol suureneminen (%) Aerobinen liikunta 5 10 Tupakoinnin lopettaminen Painon pudottaminen 5 10 0,009 mmol/l / pudotettu kg Alkoholi Ruokavalioon liittyvät tekijät (n-3 PUFA, n-6 PUFA, MUFA) 5 15 0 5 Singh IM et al. JAMA. 2007;298:786 798

Dyslipidemian lääkehoitovaihtoehdot Lääke/ryhmä Vaikutukset lipideihin Kliiniset tulokset Haittavaikutukset Statiinit LDL-kol 18 55 % HDL-kol 5 15 % TG 7 30 % Merkittävät sepelvaltimotapahtumat, sepelvaltimotautikuolemat, aivoinfarkti, kokonaiskuolleisuus ja sepelvaltimotoimenpiteet Myopatia Maksan entsyymit Nikotiinihappo LDL-kol 5 25% HDL-kol 15-35 % TG 20 50 % Merkittävät sepelvaltimotapahtumat Kokonaiskuolleisuus (mahdollisesti) Flushing Hyperglykemia Hyperurikemia (kihti) Ylemmän mahasuolikanavan vaivat Maksatoksisuus Sappihappoja sitovat aineet LDL-kol 15 30 % HDL-kol 3 5 % TG Ei muutosta Merkittävät sepelvaltimotapahtumat ja sepelvaltimotautikuolemat Maha-suolikanavan vaivat Ummetus Muiden lääkkeiden imeytyminen Etsetimibi Fibraatit LDL-kol 18% HDL 1% TG 11 % LDL-kol 5 20% a HDL-kol 10 20 % TG 20 50 % a Saattaa suurentua potilailla, joilla TG-pitoisuus on korkea Iskeemiset sydäntapahtumat Merkittävät sepelvaltimotapahtumat Dyspepsia Sappikivet Selittämättömät sepelvaltimotautikuolemat (WHO:n tutkimus)

Pieni HDL-kol- ja suuri LDL-kol-pitoisuus lisäävät sepelvaltimotaudin riskiä Framingham Heart Study Sepelvaltimotaudin suhteellinen riski 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0 1,9 1,2 0,9 0,6 0,3 0,4 0,7 0,1 0,2 0,3 2,6 mmol/l 4,1 mmol/l 5,7 mmol/l 1,5 2,9 0,6 mmol/l 1,2 mmol/l 1,7 mmol/l 2,2 mmol/l HDL-kol LDL-kol HDL-kolesterolin nostamisen ja triglyseridien alentamisen riippumatonta vaikutusta sepelvaltimo- ja sydän- ja verisuonitauteihin sairastumiseen ja kuolleisuuteen ei ole määritetty. Systolinen verenpaine=135 mmhg Kannel WB et al, Status of risk factors and their consideration in antihypertensive therapy, Am J Cardiol. Vol. 59, 80A 90A.

5 % 70 % 25 % People with low cholesterol level People with average cholesterol level People with high cholesterol level Individual risk of CHD Distribution of people according to risk factor level Theoretical presentation of the difference between individual risk and the population attributable risk

mmol/l 7 Seerumin kolesteroli 25-64 -vuotiailla naisilla 6,5 6 5,5 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 5 1982 1987 1992 1997 2002 2007

Rasvan saanti Suomessa 1982-2007 EN% 40 30 20 10 Suositukset Kokonaisrasva (~ 30 EN%) SFA (~10 EN%) MUFA (10-15 EN%) PUFA (5-10 EN%) 0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Vuosi

Elämäntapamuutokset (1) Arvioi kokonaisriski ja suunnittele sen pohjalta hoito yhdessä potilaan kanssa. Arvioi elintapamuutosvalmius (Prochaskan malli). Suuren riskin potilailla elämäntapamuutokset pienentävät kokonaiskolesterolipitoisuutta usein vain 3 10 %. Näissä tapauksissa lääkehoito on usein syytä aloittaa samanaikaisesti, koska yhdistelmähoito vähentää riskiä kaikkein tehokkaimmin. http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Aikuisten lääkehoito Lääkehoitoa tarvitaan, jos kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla päästä hoitotavoitteisiin muista myös sepelvaltimotautikohtaus Lipidihoidon valintaan vaikuttavat seerumin LDL-kolesterolin, HDL-kolesterolin ja triglyseridien mittaustulokset. Absoluuttinen hyöty on sitä suurempi, mitä suurempi on sydän- ja verisuonitautitapahtumien riski. http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Erikoissairaanhoidossa Kaikille ruokavalio-ohjeet Jos potilas siirtyy avohoitoon eikä lääkehoitoa aloiteta, hoitotiivistelmässä on oltava ohjeet mahdollisesta lääkehoidon myöhemmästä aloituksesta lääkehoidon tavoitteista syistä, miksi lääkitystä ei ole aloitettu jo sairaalassa http://www.kaypahoito.fi suositukset/dyslipidemia

Ian Graham and Pantaleo Giannuzzi, CVD Prevention and the National Cardiac Societies,ESC Barcelona 30 August 2009

KANSALLISET HANKKEET THL: Alueellinen Terveyden edistäminen. Kansantautien preventio. STM, THL, Sydänliitto ja Diabetesliitto, Valtimoterveyttä kaikille.